Mitä vuosilustot kertovat ilmastosta?
|
|
- Jalmari Mikkonen
- 6 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Mauri Timonen: Mitä vuosilustot kertovat ilmastosta? Mitä vuosilustot kertovat ilmastosta? Puut kasvattavat joka vuosi uuden kartion muotoisen vaipan vanhan rungon ympärille. Kartion poikkileikkausta kutsutaan vuosirenkaaksi ja vuosirenkaan leveyttä vuosilustoksi (Kuva 1). Lapin metsänrajamännyn kasvu riippuu voimakkaasti kesä- ja heinäkuun lämpöolosuhteista. Kylmänä kesänä vuosilusto jää normaalia kapeammaksi ja lämpimänä kesänä se kasvaa normaalia leveämmäksi. Tätä ilmastosta aiheutuvaa ns. kasvun minitekijäominaisuutta voidaan käyttää hyväksi muinaisen ilmaston kesänaikaisten lämpötilojen mallittamisessa. Ilmaisu voimakas riippuvuus merkitsee vuosilustoindeksin ja Sodankylän kuukausilämpötilojen välillä 0.8 suuruista korrelaatiota 20 vuoden liukuvassa aikaikkunoissa laskettuna (kuva 2). Riippuvuus ei ole kuitenkaan aina ollut yhtä kiinteä: esimerkiksi luvun vaihteessa sekä ja 1970-luvuilla korrelaatiot olivat jopa negatiivisia seitsemän vuoden aikaikkunoissa tarkasteltuna. Vuosilustoista voidaan mitata leveyden lisäksi monia muitakin ilmaston vaihteluita kuvaavia tunnuksia kuten solurakenteiden ominaisuuksia ja puuaineksen tiheyttä. Puuaineksen maksimitiheys korreloi leveyttäkin voimakkaammin elo ja syyskuun lämpötilojen kanssa. Puuaineksen tiheys korreloi edellisen lisäksi tilastollisesti merkittävästi myös sekä kevät- että syyskauden lämpimyyden kanssa. Näin ollen puulustoista on luettavissa puolivuotiskauden (huhtikuun alku lokakuun loppu) ilmastotiedot. Eikä tässä kaikki: vuosilustoihin tallettuu myös tietoa talvikauden olosuhteista. Edeltävän talven ankaruus ja sen myötä syntynyt routakerroksen paksuus vaikuttavat nimittäin metsänrajamännyn kasvukauden pituuteen ja sen myötä lustojen paksuuskasvuun. Mekanismi toimii seuraavasti. Puun kasvukausi voi käynnistyä vasta silloin, kun maan lämpötila ylittää +5 astetta. Jos talvella kehittyneen roudan poistuminen maasta viivästyy esimerkiksi vähäsateisen ja viileän kevään vuoksi, on seurauksena kasvukauden alun viivästyminen. Koska männyn kasvu alkamishetkestä riippumatta loppuu suunnilleen aina samaan aikaan, heinäkuun puolessa välissä, merkitsee viivästynyt kasvukauden alku normaalia kapeamman luston muodostumista. Tietenkin, jos kesä- ja heinäkuu ovat normaalia lämpimämmät, ero kompensoituu. Puulustot ovat yksi ilmastoa likimääräisesti kuvaava proksitiedon laji. Jos käytettävissä on muitakin prokseja, päästään niitä keskenään yhdistelemällä lähemmäksi todellisuutta. 1
2 Kuva 1. Puun kasvun liittyviä käsitteitä. 2
3 lämpötila Sodankylä: heinäkuun lämpötilan vaikutus metsänrajamännyn kasvuun 1.0 RBAR 20 v RBAR 7 v T7, Sodankylä Indeksi, metsänraja Kuva 2. Metsänrajamännyn vuosilustoihin tallentunut ilmastosignaali näkyy vuosilustoindeksin ja heinäkuun keskilämpötilan samansuuntaisina vaihteluina sekä minimien ja maksimien sattumisena samoille vuosille. Ylimmän kuvan murtoviiva osoittaa sarjojen välillä vallitsevan jopa suuruisen korrelaation, mitä on pidettävä hyvänä vastaavuutena luonnonmittareista (prokseista) puhuttaessa. Vastaavuus on kuitenkin pudonnut 0.3:n tasolle 1980-luvulla. Syynä on kesien samanlaisuudesta aiheutuva lämpötilavaihtelun pienentyminen, jolloin muiden säätekijöiden vaikutus alkaa näkyä kasvussa. 3
4 Helama, S. & Timonen, M Meteorologisia aikasarjoja puiden vuosilustoista. Ilmastokatsaus. Joulukuu s.5-6. Ilmatieteen laitos. METEOROLOGISIA AIKASARJOJA PUIDEN VUOSILUSTOISTA Klimatologisissa tutkimuksissa käytettävät ilmastoaineistot voidaan jakaa karkeasti kahteen eri kategoriaan: (1) varsinaiset suorat meteorologiset havaintosarjat, ja, (2) ilmaston vaihteluita indikoivat proksi-lähteet. Modernit meteorologiset havaintosarjat kattavat usein viimeiset sata vuotta, meillä Suomessa maksimissaan vajaat kaksisataa vuotta (Tuomenvirta 2004). Proksi-dataa käyttäen voidaan meteorologisia mittasarjoja pidentää huomattavasti ajassa taaksepäin, lisäksi niiden avulla on mahdollista parantaa ilmastosarjojen alueellista kattavuutta. Proksiaineistot ovat tyypillisimmillään luonnontieteisiin perustuvia rekordeja, esim. puiden vuosilustoja, mannerjäätiköitten kairauksista saatavia mittasarjoja, vuoristojäätiköitten tai kasvillisuusvyöhykkeitten liikkeisiin perustuvia tietoja, meri- tai järvisedimenttien lustoja tai sedimenteistä laskettavia mikrofossiiliprofiileja. Puiden vuosilustot ovat paljon käytetty ilmastoproksi kansainvälisessä tieteenalan kirjallisuudessa. Tämä johtunee yksinkertaisesti useista eduista moniin muihin luonnontieteellisiin ilmaston vaihtelua indikoiviin lähteisiin verrattuna. Niiden kerääminen ja mittaaminen ei vaadi erityisen kalliita laitteistoja, lisäksi puiden vuosilustot muodostavat vuodentarkkoja aikasarjoja mikä mahdollistaa niiden kalibroimisen suoraan meteorologisiin havaintosarjoihin nähden. Puiden vuosilustojen antaman informaation vuodentarkkuus takaa myös sen, että mahdollisesti niiden perusteella johdetut ilmastorekonstruktiot antavat yhtä tarkkaa tietoa menneistä ilmastovaihteluista. Tieteenala, joka tutkii puiden vuosilustoja niissä havaittavan vuosi-vuodelta tapahtuvan vaihtelun perusteella, on nimeltään dendrokronologia. Useimmiten puiden vuosilustoista mitataan niiden paksuus (leveys), joka kuvastaa puun rungon vuotuisen paksuuskasvun määrää. Suomen puulajeista on tutkittu eniten männyn (Pinus sylvestris L.) vuosilustoja. Vanhimmista männyistä on Pohjois-Suomessa mitattu jopa vuosilustoa; näin vanhat yksilöt ovat kuitenkin erittäin harvinaisia. Kukin yhdestä puusta mitattu vuosilustosarja koostuu puun iän mukaisesta määrästä perättäisiä lustonleveyttä kuvaavia mittaustuloksia. Tämä tarkoittaa, että yksittäisistä puista mitatut puulustosarjat ovat meillä yleensä noin vuotta pitkiä. Tätä huomattavasti pitempiä vuosilustokronologioita voidaan kuitenkin rakentaa käyttämällä subfossiilisten puitten vuosilustoja. Subfossiilisista puunrungoista peräisin olevia puulustosarjoja voidaan ajoittaa ja liittää yhdeksi samaksi puulustokronologiaksi nk. dendrokronologiseen ristiinajoitukseen perustuen. Muihin puulajeihimme verrattuna juuri männyn säilyvyys on paras esim. järvisedimenttien tai soiden hapettomiin olosuhteisiin hautautuneena. Tämän lisäksi voidaan vanhaa puulustomateriaalia saada vanhojen rakennusten puurakenteista. Tässä kirjoituksessa tullaan paneutumaan nimenomaan männyn vuosilustojen mahdollisuuksiin suomalaisessa ilmastotutkimuksessa. Tuloksia esitellään erikseen Pohjois- ja Etelä-Suomen osalta. Lisäksi tullaan esittelemään joitain jo julkaistuja puiden vuosilustoihin perustuvien ilmastotutkimusten tuloksia. 4
5 Puiden vuosilustojen ja ilmaston välinen suhde Puiden vuosilustoihin pohjautuvalla tutkimuksella on Suomessa varsin pitkät perinteet, eritoten metsätieteissä, ja jo aivan varhaisimmista tutkimuksista lähtien oli keskeisenä osana tarkastelua selvittää eri ilmastotekijöitten vaikutus puunkasvuun. Varsinkin Mikolan (1950) tutkimus oli maatamme ajatellen erittäin kattava, ja loi tukevan pohjan ymmärryksellemme Suomen pääpuulajien ilmastoriippuvasta kasvunvaihtelusta, nimenomaan vuosilustoihin perustuen. Tämän jälkeen mm. Henttonen (1984) tarkasteli ilmastotekijöitten vaikutusta Etelä-Suomen havupuiden kasvuun, ja Lindholm (1996) tutki pohjoisen metsänraja-alueen männyn kasvun riippuvuutta ilmastosta. Kaikki kolme viimeksi mainittua tutkimusta perustuivat alueellisesti kattaviin puulustoverkostoihin joiden avulla ilmaston vaikutuksen merkitystä voitiin erittäin tarkasti arvioida. Yleisesti puiden vuotuiseen kasvunvaihteluun vaikuttaa yhtäaikaisesti monia eri ilmastotekijöitä. Vaikka yleensä juuri kasvukauden aikaisilla olosuhteilla on suurin merkitys puiden kasvuun, saattaa myös edellisen talven aikaisten ilmasto-olojen merkitys näkyä seuraavan kesän vuosilustossa. Mitä ankarampi on kasvualueen ilmasto, sitä pienempi yleensä on kasvuun vaikuttavien ilmastotekijöitten lukumäärä, mutta sitä merkittävämpi on näiden yksittäisvaikutus. Toisaalta, mitä lauhkeampi kasvualueen ilmasto on, sitä lukuisampien tekijöiden voidaan havaita vaikuttavan vuosilustojen kasvuun, ja sitä vähäisempi yksittäisten tekijöiden merkitys on. Edellä kuvatut lainalaisuudet näkyvät puun kasvussa myös meillä Suomessa. Pohjoisella metsänraja-alueella männyn vuosilustoilla on erittäin voimakas positiivinen korrelaatio heinäkuun keskilämpötilojen kanssa (Kuva 1). Etelää kohti lämpimien kesien merkitys kasvulle heikkenee ja varsinkin kasvukauden sademäärien merkitys kasvaa yhä merkittävämpänä positiivisena tekijänä (Kuva 2). Tämän lisäksi voidaan usein havaita talven aikaisen NAO-indeksin ja puiden vuosilustojen tilastollisesti merkittävä korrelaatio, niin etelässä kuin pohjoisessakin (Kuva 3). Meteorologia aikasarjoja puiden vuosilustoista Alueilla, joilla puiden vuosilustojen ja jonkin ilmastotekijän välinen riippuvuus on tarpeeksi vahva tarkasteluajankohdasta riippumatta, voidaan kyseisen ilmastotekijän vuosi vuodelta tapahtunutta vaihtelua rekonstruoida eli ennallistaa. Tämän tapahtuessa puiden vuosilustojen avulla voidaan rekonstruktiota jatkaa ajassa taaksepäin riippuen vuosilustokronologian pituudesta. Suomessa on puiden vuosilustojen avulla rekonstruoitu heinäkuun keskilämpötiloja Lapin alueelle (Lindholm 1996; Helama ym. 2002) sekä touko-kesäkuun sademäärien vaihteluita Kaakkois-Suomen alueelle (Helama & Lindholm 2003). Puulustokronologia muunnetaan ilmaston vaihtelua kuvaavaksi rekonstruktioksi yksinkertaisimmillaan esimerkiksi lineaarisen regression avulla. Tällöin johdetaan nk. siirtofunktio, jonka avulla saadaan kustakin vuotuisesta lustonleveydestä laskettua sitä vastaava ennallistettu sademäärää kuvaava lukema. Koska vuosilustokronologiat ovat voimakkaasti autokorreloituneita, kuuluu siirtofunktioon itse rekonstruoitavan vuoden puulustomuuttujan lisäksi myöskin edellisen tai tulevan vuoden vastaava muuttaja. Täten saattaa siirtofunktiossa olla 5
6 ilmastovaihtelua selittävinä tekijöinä yleensä yhdestä kolmeen, joskus useampiakin muuttujia. Vuosilustojen leveyksiin perustuvat rekonstruktiot selittävät usein noin % meteorologisissa sarjoissa havaitusta ilmaston kokonaisvaihtelusta. Rekonstruktion tarkkuutta on aina mahdollista parantaa keräämällä ja ristiinajoittamalla lisää vanhoista puista mitattuja lustosarjoja kronologiaan. Myös kronologian pidentäminen on samalla tavoin mahdollista. Tällä hetkellä on pohjoiselta metsänraja-alueelta kerätty vuosilustokronologia yli 7.5 tuhatta vuotta pitkä katkeamaton vuodentarkka ilmastotallenne (Eronen ym. 2002; Helama ym. 2002; Helama ym. 2004). Etelä-Suomen pisimmät vuosilustokronologiat ovat nekin kirjoitushetkellä yli tuhat vuotta pitkiä. Näille alueille johdetut kesälämpötila- ja sademäärärekonstruktiot ovat vastaavasti yhtä pitkiä. Kirjallisuus Eronen, M., Zetterberg, P., Briffa, K. R., Lindholm, M., Meriläinen, J. & Timonen, M. 2002: The supra-long Scots pine tree-ring record for Finnish Lapland: Part 1, chronology construction and initial references. The Holocene 12: Helama, S., Lindholm, M., Timonen, M., Meriläinen, J. & Eronen, M. 2002: The supra-long Scots pine tree-ring record for Finnish Lapland: Part 2, interannual to centennial variability in summer temperatures for 7500 years. The Holocene 12: Henttonen, H. 1984: The dependence of annual ring indices on some climatic factors. Acta Forestalia Fennica 186: Lindholm, M. 1996: Reconstruction of past climate from ring-width chronologies of Scots pine (Pinus sylvestris L.) at the northern forest limit in Fennoscandia. Ph.D. dissertation, University of Joensuu, Publications in Sciences 40: Mikola, P. 1950: Puiden kasvun vaihteluista ja niiden merkityksestä kasvututkimuksessa. Summary: On the varitions in tree growth and their significance to growth studies. Communicationes Instituti Forestalis Fenniae 38: Tuomenvirta, H. 2004: Reliable estimation of climatic variations in Finland. Finnish Meteorological Institute Contributions 43: Helama, S. & Lindholm, M. 2003: Droughts and rainfall in south-eastern Finland since AD 874, inferred from Scots pine ring-widths. Boreal Environmental Research 8: Helama, S., Lindholm, M., Timonen, M. & Eronen, M. 2004: Dendrochronologically dated changes in the limit of pine in northernmost Finland during the past 7.5 millennia. Boreas 33:
7 Helama, S., Eronen, M ja Timonen, M Dendrokronologinen ristiiinajoitus - absoluuttinen ajoitusmenetelmä. Geologi-lehti nro 3. s Suomen geologinen seura. DENDROKRONOLOGINEN RIS- TIINAJOITUS ABSOLUUTTINEN AJOITUSMENETELMÄ Samuli Helama, Matti Eronen, Mauri Timonen Eri vuodenaikoina vallitsevien olosuhteitten selkeä poikkeavuus toisistaan aiheuttaa puiden kasvussa vuodenkiertoon sidotun rytmin. Tämä näkyy puun rungon poikkileikkauksessa, esimerkiksi kannossa, vuosirenkaina eli vuosilustoina. Kukin vuosilustoista koostuu vaaleasta varhaispuusta sekä tummasta myöhäispuusta (kuva 1). Dendrokronologia on tieteenala joka tutkii puiden vuosilustoja niissä havaittavan vuosi-vuodelta havaitun vaihtelun perusteella. Useimmiten puiden vuosilustoista mitataan niiden paksuus (leveys), joka kuvastaa puun vuotuisen kasvun määrää. Suomen puulajeista on tutkittu eniten männyn (Pinus sylvestris L.) vuosilustoja. Vanhimmista männyistä on Pohjois-Suomessa mitattu jopa vuosilustoa. Näin vanhat yksilöt ovat kuitenkin harvinaisuuksia. Kukin yhdestä puusta mitatuista vuosilustosarjoista koostuu puun iän mukaisesta määrästä perättäisiä lustonleveyttä kuvaavia mittaustuloksia. Tämä tarkoittaa, että yksittäisistä puista mitatut puulustosarjat ovat meillä yleensä noin vuotta pitkiä. Tätä huomattavasti pitempiä vuosilustokronologioita voidaan kuitenkin rakentaa käyttämällä subfossiilisten tai vanhoista rakennuksista saatavien puiden vuosilustoja. Puun vuosittainen kasvu, ja täten myös vuosilustojen leveys, riippuu useista puun sisäisistä ja ulkoisista tekijöistä. Näistä huomattavimpia ovat puun oma biologinen ikä, viereisten puitten vaikutus sekä ilmasto. Kun saman puulajin edustajat reagoivat vuotuisiin ilmaston vaihteluihin samalla tavalla on sangen ymmärrettävää, että samankaltaisen ilmaston vaikutuksen alla kasvaneiden puuyksilöitten vuotuiset kasvunvaihtelut muistuttavat huomattavasti toisiaan. Ilmasto onkin (samankaltaisessa ympäristössä kasvaneitten saman puulajin edustajien) kasvun yhteisvaihtelua ohjaavista tekijöistä merkittävin. Kasvun yhteisvaihtelu ja sen perusteella tehtävä lustosarjojen ristiinajoitus (Douglass 1941; Fritts 1976) ovat dendrokronologian peruslähtökohtia joihin kaikki tieteenalan sovellutukset käytännössä nojautuvat: sen perusteella on mahdollista yhdistää useiden samana ajanjaksona eläneitten puiden vuotuinen kasvunvaihtelu toisiinsa. Yksinkertaisimmillaan tämä tapahtuu visuaalisen tarkastelun avulla jolloin kahta vuosilustosarjaa sekä niissä havaittavaa vuosittaista vaihtelua verrataan toisiinsa. Mikäli puut kasvoivat samojen kalenterivuosien aikana on niiden kasvunvaihtelu näiden vuosien aikana oletettavasti huomattavan samankaltainen. Useimmiten kaikkein helpoimmin toisiinsa yhdistettäviä piirteitä kahden vuosilustosarjan välillä ovat äärimmäisen kapeat tai leveät yksittäiset lustot sekä niiden rykelmät. Visuaalisen tarkastelun lisäksi 7
8 kasvunvaihtelun yhdenmukaisuutta sekä sen voimakkuutta voidaan tarkastella useilla erilaisilla tilastomatemaattisilla menetelmillä, joista yksinkertaisin ja eräs yleisimmin käytetty on Pearsonin korrelaatiokerroin (Holmes 1983). Kuva 2 esittää eräitten männyn vuosilustosarjojen kasvun yhteisvaihtelun voimakkuutta graafisesti. Esitettyjen vuosilustosarjojen välinen keskimääräinen korrelaatiokerroin on Ottaen huomioon keskimääräisen lustosarjan pituuden esimerkissä, 257 vuotta, on tilastollinen todennäköisyys jolla kyseinen korrelaatio saattaisi sattumalta ilmetä, häviävän pieni. Ristiinajoituksen suoritus Dendrokronologinen ristiinajoitus suoritetaan yleensä puiden vuosilustojen leveyksien avulla. Prosessi alkaa siten ristiinajoitettavan näytteen puulustosarjan lustonleveyksien mittaamisella. Mikäli tutkimusalueelta on jo olemassa valmiiksi rakennettu ja ristiinajoittamalla koottu saman puulajin vuosilustokronologia, voidaan näytteestä mitattua lustonleveyssarjaa verrata suoraan tähän referenssisarjaan. Samasta puunrungosta säteittäisesti eri suuntiin mitatut lustonleveyssarjat korreloivat kuitenkin yleensä keskenään paremmin kuin eri puuyksilöistä mitatut sarjat. Tämän vuoksi saavutetaan ristiinajoituksessa paras tulos mittaamalla ensin yhdestä puuyksilöstä useita lustonleveyssarjoja, ristiinajoittamalla ne keskenään, ja vasta sen jälkeen vertaamalla sädekohtaisista näytteistä laskettua keskiarvosarjaa referenssisarjaan. Mikäli sitä vastoin työskennellään alueella jolta ei ole olemassa tarkoitukseen soveltuvia valmiita vuosilustokronologioita, tulee sellaisen rakentaminen aloittaa ensin kahden ensiksi mitatun näytteen vuosilustosarjaa toisiinsa vertaamalla, sitten vertaamalla kolmannen näytteen lustosarjaa kahden ensinmitatun keskiarvosarjaan ja näin yhä soveltuvasti edeten. Jos kyseinen lustonäyte on peräisin elävästä puusta, sen viimeisen (lähinnä puun kuorta sijaitsevan) luston muodostumisvuosi on tarkalleen tiedossa. Tällöin on ristiinajoituksen tehtävä lähinnä (1) varmistaa ettei mittaaja tehnyt mittausvirheitä esim. jättänyt jotain lustoa huomaamatta tai tulkinnut jotain puun poikkeavaa solurakennetta epähuomiossa ylimääräiseksi lustoksi. Jos lustonäyte on peräisin puusta jonka ajoitus on tuntematon (esim. subfossiilinen puu tai rakennuspuu), on ristiinajoituksen tehtävänä edellisen lisäksi myös (2) näytteen varsinainen ajoitus, eli näytepuun elinkaaren sitominen kalenterivuosiin. Molemmat näistä ristiinajoituksen tehtävistä (1 & 2) ovat sinällään yhtä tärkeitä eikä niitä voida erottaa toisistaan tavoiteltaessa onnistunutta ristiinajoitusta. Kun kronologiaa varten kerättyjen näytteiden ristiinajoitus on saatu päätökseen ja niistä rakennettu kronologia on valmiina, voidaan kyseinen kronologia ristiinajoittaa jonkin läheisen samaa puulajia edustavan kronologian kanssa, joka puolestaan saattaa olla ristiinajoitettu jonkin vielä kauemmaksi sijoittuvan kronologian kanssa. Näin muodostuva puulustokronologioitten verkosto on ristiinajoituksen viimeinen askel ja viimeistään takaa sen että kronologiat ovat absoluuttisen vuodentarkasti kalenterivuosiin sidottuja. Vaikka dendrokronologisen ristiinajoituksen pääperiaatteet ovatkin sinällään 8
9 yksinkertaisia, on ristiinajoitus aina aikaavievä prosessi joka vaatii suorittajaltaan äärimmäistä huolellisuutta ja herkeämätöntä tarkkuutta ja keskittymistä. Niinpä esimerkiksi yksittäisen näytteen ajoittaminen alueelta jolta ei ole olemassa valmista referenssisarjaa, voi kaikkiaan vaatia aikaa vähintään useita päiviä. Ristiinajoitus geologian työvälineenä Täysin uuden vuosilustokronologian rakentaminen lustojen mittaamisen ja ristiinajoituksen avulla aloitetaan luontevimmin elävistä puista saaduista puulustosarjoista. Tämä johtuu siitä, että niiden kuorta lähimmän luston muodostumisvuosi on tutkijan tiedossa ja lustosarja saadaan näin heti sidottua tarkasti kalenterivuosiin. Elävistä puista peräisin oleva lustomateriaali on luonteeltaan biologista ja sen käyttö monissa erikaltaisissa ekologisissa ja metsätieteellisissä tutkimussovelluksissa onkin varsin yleistä. Kuitenkin, mikäli kronologiaa halutaan pidentää ajassa taaksepäin, voidaan käyttää hyväksi puulustomateriaalia kuolleista puista. Tällaista materiaalia voidaan saada esim. järvien pohjasedimenttien tai soiden hapettomissa oloissa säilyneistä subfossiilisista puunrungoista (kuva 3). Näin on mahdollista rakentaa ajallisesti aina niin pitkiä vuosilustokronologioita riippuen siitä kuinka vanhoja puunrunkoja on mahdollista löytää. Pohjois-Lapin alueelta on viime vuosien aikana onnistuttu rakentamaan yhtämittainen kronologia yltäen viimeisen 7600 vuoden ylitse (Eronen ym. 2002) ja edustaen täten suurta osaa Holoseenin aikakaudesta. Tällainen lustomateriaali on luonteelta geologista johtuen sen alkuperäistä kuin myös sen edustamasta geologisesta aikajänteestä. Pitkien alueellisten puulustokronologioitten rakentaminen hyödyntää sekä itse ajoituksellisia, paleobotanisia kuin myös paleoklimatologisiakin tarkoitusperiä. Kyseisen Lapin pitkän vuosilustokronologian avulla onkin kyetty vuodentarkasti rekonstruoimaan alueen lämpötilavaihteluita (Helama ym. 2002) sekä metsänrajan liikkeitä (esim. Helama ym. 2004) kyseisen aikajänteen puitteissa. Tämän lisäksi vuosilustokronologioissa voidaan käyttää hyväksi lustomateriaalia vanhoista puutaloista ja rakenteista. Tällainen lustomateriaali on luonteeltaan puolestaan historiallista. Puiden vuosilustojen lisäksi on eritoten paleoklimatologisissa sekä paleolimnologisissa tutkimuksissa käytetty lustoja myös monista muista eri geologisista lähteistä. Esimerkkeinä voidaan mainita eritoten järvisedimenttien lustotutkimukset (Ojala 2001, Ojala & Saarinen 2002b) sekä jäätiköistä mitatut lustosarjat. Useimmiten näitä lustosarjoja ei kuitenkaan ole ristiinajoitettu mikä johtaa siihen, etteivät näiden tutkimusten antamat lustoiät ole absoluuttisen vuodentarkkoja. Ojala & Saarinen (2002a) mukaan laskennallinen aikavirhe ilman ristiinajoitusta oli noin yksi vuosi sataa vuotta kohden heidän järvisedimentteihin pohjautuvassa lustomittauksessaan. Ristiinajoitus ja radiohiilimenetelmä Dendrokronologinen ristiinajoitus ja radiohiilimenetelmällä suoritettu ajoitus sotketaan silloin tällöin täysin erheellisesti toisiinsa. Tämä johtunee osaksi 9
10 siitä, että subfossiilisena esiintyvää puumateriaalia voidaan ajoittaa molemmilla menetelmillä, ja itse asiassa melko usein sama tieteellinen tutkimus saattaakin sisältää ajoitustuloksia joista osa on saatu toisella, osa toisella näistä menetelmistä. On kuitenkin erittäin tärkeää erottaa dendrokronologian avulla ja radiohiilimenetelmällä saadut ajoitustulokset toisistaan sekä ymmärtää menetelmien erot. Siinä missä ristiinajoitus perustuu vuosilustoissa havaittavaan vaihteluun, perustuu radiohiilimenetelmä eloperäisen materiaalin isotooppisen hiilen puoliintumisajan perusteella laskettavaan ikään. Radiohiiliajoituksen avulla saadut iät poikkeavat kuitenkin varsinaisista kalenterivuosista johtuen radiohiilen muodostumisnopeuden vaihteluista eri aikoina. Tämä tarkoittaa, että radiohiiliajoitus sisältää virherajat, ja mitä vanhempia näytteitä ajoitetaan sitä suurempia virherajat yleensä käytännössä ovat. Ristiinajoituksen ja radiohiiliajoituksen avulla saatujen ikien ero on, että ristiinajoituksen perusteella johdetut ajoitustulokset ovat absoluuttisia vuodentarkkoja ikiä, radiohiiliajoitukset eivät. Tämän vuoksi ovat dendrokronologian avulla saadut ajoitustulokset absoluuttisiin kalenterivuosiin perustuvia ikiä (ekr., jkr. / BC, AD), kun taas radiohiilimenetelmällä saadut iät tulisikin kalenterivuosien sijaan esittää nk. radiohiilivuosina (BP, before present) tai kalibroituina radiohiilivuosina (cal. BP). Muita dendrokronologisen ristiinajoituksen etuja radiohiilimenetelmään nähden on sen yksinkertaisuus sekä siitä johtuva edullisuus mikä käytännossä saattaa mahdollistaa suurten näyte-erien ajoittamisen (esim. Eronen ym. 2002). Toisaalta dendrokronologinen ristiinajoitus vaatii onnistuakseen aina valmiin referenssisarjan johon ajoitettavaa saman puulajin näytepuuta voidaan verrata. Dendrokronologisesti ajoitettava näyte ei myöskään voi olla mikä tahansa puunkappale vaan sen tulee sisältää tarpeellinen määrä mitattavissa olevia vuosilustoja. Käytännössä tämä tarkoittaa, että näyte saattaa olla dendrokronologisesti ajoittumaton johtuen joko sen riittämättömästä vuosilustojen lukumäärästä tai olemassaolevan referenssisarjan ajallisesta pituudesta (lyhyydestä). Lisää dendrokronologiasta ovat suomeksi kirjoittaneet mm. Mikola (1950), Heikkinen (1984), Mielikäinen ym. (1998) ja Eronen (2002), ruotsiksi mm. Siren (1961). Englanniksi kattavin yleistajuinen teos lienee yhä Fritts (1976). Summary in English Dendrochronological cross-dating dating method with absolute accuracy: This paper reviews the process of tree-ring based cross-dating. The method is exemplified here visually using Scots pine (Pinus sylvestris L.) ring-widths from northern Finland. In dendrochronological cross-dating, variations in tree-rings are first examined and then synchronized among all available samples from a given region. Co-variation among tree-ring series ensures the dating of each ring to an accuracy of one calendar year. Dendrochronologically dated wood samples, and their tree-ring variations, can be used in earth sciences for purposes of palaeoclimatology and palaeobotany (e.g. Eronen et al. 2002; Helama et al. 2002, 10
11 2004). Kirjallisuus Douglass, A. E Crossdating in dendrochronology. Journal of Forestry 39, Eronen, M Puulustot: tuhansien vuosien takaisten luonnonolojen tietopankki. Academia Scientiarum Fennica. Vuosikirja Year Book 2002, Eronen, M., Zetterberg, P., Briffa, K. R., Lindholm, M., Meriläinen, J. & Timonen, M The supra-long Scots pine tree-ring record for Finnish Lapland: Part 1, chronology construction and initial references. The Holocene 12, Fritts, H.C Tree Rings and Climate. Academic Press. London. 567 s. Heikkinen, O Dendrokronologian menetelmiä ja sovellutuksia. Terra 96, Helama, S., Lindholm, M., Timonen, M. & Eronen, M Dendrochronologically dated changes in the limit of pine in northernmost Finland during the past 7.5 millennia. Boreas 33, Helama, S., Lindholm, M., Timonen, M., Meriläinen, J., & Eronen, M The supra-long Scots pine tree-ring record for Finnish Lapland: Part 2, interannual to centennial variability in summer temperatures for 7500 years. The Holocene 12, Holmes, R. L Computer-assisted quality control in tree-ring dating and measurement. Tree-Ring Bulletin 43, Mielikäinen, K., Nöjd, P., Pesonen, E. & Timonen, M Puun muisti - Kasvun vaihtelu päivästä vuosituhanteen. Metsäntutkimuslaitoksen tiedonantoja 703, Mikola P Puiden kasvun vaihteluista ja niiden merkityksestä kasvututkimuksessa. Summary in English: On the varitions in tree growth and their significnce to growth studies. Communicationes Instituti Forestalis Fenniae 38(5), Ojala, A. E. K Varved lake sediments in southern and central Finland: long varve chronologies as a basis for Holocene palaeoenvironmental reconstructions. Geological Survey of Finland, Espoo. 41 s. Ojala, A. E. K. & Saarinen, T. 2002a. Palaeosecular variation of the Earth's magnetic field during the last years based on the annually laminated sediment of Lake Nautajärvi, central Finland. The Holocene 12, Ojala, A. E. K. & Saarinen, T. 2002b. Digitaalinen kuva-analyysi sedimentologisena tutkimusmenetelmänä - esimerkkejä lustosedimenteistä. Geologi 54, Sirén, G Skogsgränstallen som indicator för klimatfluktuationerna i norra fennoskandien under historisk tid. Communicationes Instituti Forestalis Fenniae 54(2),
Dendrokronologinen ristiinajoitus - absoluuttinen ajoitusmenetelmä
Dendrokronologinen ristiinajoitus - absoluuttinen ajoitusmenetelmä SAMULI HELAMA. MATTI ERONEN JA MAURI TIMONEN Eri vuodenaikoina vallitsevien olosuhteitten selkeä poikkeavuus toisistaan aiheuttaa" puiden
LisätiedotPUUN MUISTI. Professori Kari Mielikäinen 10.2.1999
Professori Kari Mielikäinen 10.2.1999 PUUN MUISTI Puu muistaa Puun ja ihmisen kasvu ja muisti ovat erilaisia. Ihmisen kasvu kestää elämän ensimmäiset 15-20 vuotta. Ihmisen muisti on erehtyväinen. Ruumiiseen
LisätiedotVuosilustot ilmastohistorian tulkkina
Esitelmä Voitto Valio Viinasen Inarin rajahistoria II kirjan julkistamistilaisuudessa Inarin Siidassa 16.12.2006 Vuosilustot ilmastohistorian tulkkina Mauri Timonen Metla, Rovaniemen tutkimusyksikkö Metsäntutkimuslaitos
LisätiedotIlmaston syklinen vaihtelu kylminä ja lämpiminä jaksoina
Mukailtu teksti eräästä myöhemmin julkaistavasta kirjasta Ilmaston syklinen vaihtelu kylminä ja lämpiminä jaksoina Puiden vuosilustoissa näkyvät niiden kasvuaikaiset ilmastotekijät Puiden vuosilustoihin
LisätiedotMänty alkoi levitä Skandinaviaan ja Suomeen
Matti Eronen, Markus Lindholm ja Pentti Zetterberg Pitkäaikaiset ilmastonvaihtelut Lapin mäntykronologioiden mukaan Johdanto Mänty alkoi levitä Skandinaviaan ja Suomeen yli 9 000 vuotta sitten ja pohjoiseen
Lisätiedot------------------- Kansikuvan seloste: Lapin lompolot kertovat muinaisesta ilmastosta.
1 Sisällysluettelo: 1. Toimeksianto...3 2. Cofecha Kinsys -ajoitusmenetelmä...4 3. Cofecha-taulukoiden tulkinta...4 4. Tulokset ja tarkastelua...5 5. Lisätiedot...5 ------------------- Kansikuvan seloste:
LisätiedotDENDROKRONOLOGIAN LABORATORIO EKOLOGIAN TUTKIMUSINSTITUUTTI BIOTIETEIDEN TIEDEKUNTA, JOENSUUN YLIOPISTO
Lllfl: 1t> DENDROKRONOLOGIAN LABORATORIO EKOLOGIAN TUTKIMUSINSTITUUTTI BIOTIETEIDEN TIEDEKUNTA, JOENSUUN YLIOPISTO Gunnarintien pelastuskaivauksen dendrokronologiset ajoitusnäytteet Museoviraston Rakennushistorian
LisätiedotDENDROKRONOLOGIAN LABORATORIO METSÄTIETEIDEN OSASTO LUONNONTIETEIDEN JA METSÄ TIETEIDEN TIEDEKUNTA ITÄ-SUOMEN YLIOPISTO, JOENSUU
DENDROKRONOLOGIAN LABORATORIO METSÄTIETEIDEN OSASTO LUONNONTIETEIDEN JA METSÄ TIETEIDEN TIEDEKUNTA ITÄ-SUOMEN YLIOPISTO, JOENSUU Kallonlahden hylky ja siitä tutkitut kuusi dendrokronologista ajoitusnäytettä.
LisätiedotMuinainen, nykyinen ja tuleva ilmasto vuosilustoista tulkittuna
Mauri Timonen Muinainen, nykyinen ja tuleva ilmasto vuosilustoista tulkittuna Pekka Nöjd / Mauri Timonen Metsäntutkimuslaitos Tapaaminen Eduskunnassa 10.09.2008 Vers. 031207 Mauri Timonen 250-vuotias metsänrajamänty
LisätiedotMitä luonto puhuu? Miesten saunailta Keravanjärvi Kari Mielikäinen
Mitä luonto puhuu? Miesten saunailta Keravanjärvi 10.4.2018 Kari Mielikäinen Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Maapallon ihmeiden ihmettelyä
LisätiedotILMASTOKATSAUS JOULUKUU 2004 DECEMBER. Meteorologisia aikasarjoja puiden vuosilustoista Vuoden 2004 sää
ILMASTOKATSAUS JOULUKUU 24 DECEMBER Meteorologisia aikasarjoja puiden vuosilustoista Vuoden 24 sää Kuvateksti sivulla. Liittyy artikkeliin sivulla. Joulukuussa 24 päivittäin mitattu ylin ja alin lämpötila
LisätiedotDendrokronologialla aikaan kiinni Mauri Timonen. Mitä on dendrokronologia?
Dendrokronologialla aikaan kiinni Mauri Timonen Mitä on dendrokronologia? Vuosilustot ovat luonnonarkisto, josta puiden elinvaiheet, vallinnut ilmasto ja kasvuympäristön muutokset ovat tietyin edellytyksin
LisätiedotTikusta asiaa lustotutkimus tutuksi
Tikusta asiaa lustotutkimus tutuksi Lustolaboratorio ja oppimisympäristö Metsämuseo Lustossa Marko Rikala, museoassistentt i Valokuvat: Timo Kilpeläinen Metsä oppimisympäristönä ja seudullisen asiantuntijaosaamisen
LisätiedotKari Mielikäinen METLA Siperian lehtikuusi, ikä v. +
Kari Mielikäinen METLA Siperian lehtikuusi, ikä 100 000 v. + Metla/Mauri Timonen Ei yksiselitteistä määrittelyä, esimerkkejä: Vuosikymmeniä kestävä asteittainen ja alueellinen ilmaston muuttuminen (yleisin
LisätiedotPohjajarven vuosilustoisten sedimenttien paleomagneettinen tutkimus: Paleosekulaarivaihtelu Suomessa viimeisten 3200 vuoden aikana
Raportti Q29.119612 Timo J. Saarinen Geofysiikan osasto Gtk Pohjajarven vuosilustoisten sedimenttien paleomagneettinen tutkimus: Paleosekulaarivaihtelu Suomessa viimeisten 3200 vuoden aikana Paleomagnetic
LisätiedotMitä on dendrokronologia? Lustotutkimuksemme nousuja ja laskuja. Mauri Timonen (v290409a) LUSTOTUTKIMUKSEN HISTORIIKKI
Mauri Timonen (v290409a) LUSTOTUTKIMUKSEN HISTORIIKKI Mitä on dendrokronologia? Vuosilustot ovat luonnonarkisto (kuva 1), josta puiden elinvaiheet, vallinnut ilmasto ja kasvuympäristön muutokset ovat tietyin
LisätiedotVuosilustokalenterit historiankirjoituksen apuna. Perusteet. II Ilmaston syklinen vaihtelu kylminä ja lämpiminä jaksoina
Vuosilustokalenterit historiankirjoituksen apuna. Perusteet. Mauri Timosen osittain mukailema ote Voitto Viinasen kirjasta Inarin Rajahistoria II, sivut 36-44: II Ilmaston syklinen vaihtelu kylminä ja
LisätiedotVANHOJEN RAKENNUSTEN AJOITUKSIA
1 VANHOJEN RAKENNUSTEN AJOITUKSIA Dendrokronologian keinoin Mauri Timonen Rovaniemi 2000 ---------------------------------------------------------------------------------------------- Dendrokronologian
LisätiedotNäckensborgin huvilan. ovenpielushirsien. dendrokronologinen ajoitus
3 Näckensborgin huvilan ovenpielushirsien dendrokronologinen ajoitus Mauri Timonen ja Tauno Luosujärvi Metsäntutkimuslaitos, Rovaniemen tutkimusasema Rovaniemi 1997 ----------------------------------------------------------------------------------------------
LisätiedotLUONTAISEN UUDISTAMISEN ONGELMAT POHJOIS-SUOMESSA SIEMENSADON NÄKÖKULMASTA. Anu Hilli Tutkija Oamk / Luonnonvara-alan yksikkö
LUONTAISEN UUDISTAMISEN ONGELMAT POHJOIS-SUOMESSA SIEMENSADON NÄKÖKULMASTA Anu Hilli Tutkija Oamk / Luonnonvara-alan yksikkö LUONTAINEN UUDISTAMINEN Viimeisen kymmenen vuoden aikana metsiä on uudistettu
LisätiedotPuulustot: ympäristömuutosten tietopankki
uulustot: ympäristömuutosten tietopankki Matti ronen jos kielin voisi kertoa näkönsä vanhat puut, ja meidän vaarat virkkoa ja meidän laaksot lausua, sanella salmein suut. Niin niistä useampi hyv ois todistamaan
LisätiedotHANKE 3436 (Kari Mielikäinen): AINEISTONKERUUSUUNNITELMA JA TOTEUTUMINEN VUOSINA 2007-2009
Mauri Timonen 160409 HANKE 3436 (Kari Mielikäinen): AINEISTONKERUUSUUNNITELMA JA TOTEUTUMINEN VUOSINA 20072009 I AINEISTOT: 1. Lapin vuosilustoindeksi Tavoite. Männyn kasvun ilmastollisen vaihtelun (vuosien
LisätiedotKuva 1. Lapin metsänrajamännyn elävien puiden vuosilustoindeksin perusteella tehty Wavelet-analyysi (data ja taulukko). Arvo 1.0 vastaa indeksiä 100.
Kuva 1. Lapin metsänrajamännyn elävien puiden vuosilustoindeksin perusteella tehty Wavelet-analyysi (data ja taulukko). Arvo 1.0 vastaa indeksiä 100. Kuva 2. Metsänrajamännystä (elävien puiden aineisto)
LisätiedotDENDROKRONOLOGIAN LABORATORIO EKOLOGIAN TUTKIMUSINSTITUUTTI BIOTIETEIDEN TIEDEKUNTA, JOENSUUN YLIOPISTO
DENDROKRONOLOGIAN LABORATORIO EKOLOGIAN TUTKIMUSINSTITUUTTI BIOTIETEIDEN TIEDEKUNTA, JOENSUUN YLIOPISTO Dendrokronologinen näyte FfY070J A mikroskoopilla mitattavana. Lappeenrannan Pallon ortodoksihautausmaan
LisätiedotJOENSUUN YLIOPISTO KARJALAN TUTKIMUSLAITOS, EKOLOGIAN OSASTO DENDROKRONOLOGIANLABORATORIO
JOENSUUN YLIOPISTO KARJALAN TUTKIMUSLAITOS, EKOLOGIAN OSASTO DENDROKRONOLOGIANLABORATORIO Lappeenrannan linnoitustyössä esiin tulleiden rantapaalujen iänmääritys, dendrokronologiset ajoitukset FIY2201-FIY2205.
LisätiedotAdaptation to climate change and Finnish Forests
October 22, 2007 The House of Sciences (Tieteiden talo), Kirkkokatu 6, Helsinki, Finland FOREST SCIENCE DAY arranged by The Finnish Society of Forest Science Adaptation to climate change and Finnish Forests
LisätiedotI KÄSIVARREN PÄTTIKÄN KIRVESPUU... 1 II VALLIJÄRVEN SUOMIPUU... 3 III. KOMPSIOJÄRVEN MYSTEERIPUU 330 EAA... 5
Sisällysluettelo: I KÄSIVARREN PÄTTIKÄN KIRVESPUU... 1 II VALLIJÄRVEN SUOMIPUU... 3 III. KOMPSIOJÄRVEN MYSTEERIPUU 330 EAA... 5 IV. SANTORIN AIKAINEN TULIVUORIPUU 1679-1526 EAA.... 7 V. SAARISELÄN KELOKIEKKO...
LisätiedotSaimaa jääkauden jälkeen
Saimaa jääkauden jälkeen Matti Saarnisto Matti.Saarnisto@Saunalahti.fi Suomen luonnon ja Geologian päivän seminaari Imatra 27.8.2016 Saimaa jääkauden jälkeen Matti Saarnisto Imatra 27.8.2016 Salpausselät
LisätiedotMUUTOS. Kari Mielikäinen. Metla/Arvo Helkiö
PUUNTUOTANTO JA ILMASTON MUUTOS Punkaharju 16.10.2008 Kari Mielikäinen M t ä t tki Metsäntutkimuslaitos l it Metla/Arvo Helkiö METSÄKUOLEMAN ENNUSTEET Terveysongelmat 1970- ja 1980 -luvuilla Vakava neulaskato
LisätiedotEtsi Siidan alakerran retkeilynäyttelyn kartasta vastaavat rajat. Vertaa niitä omiin havaintoihisi:
Nimeni: Metsänrajat Tarkkailutehtävä linja-automatkalle Jos tulet Inariin etelästä, aloita tarkkailu Vuotsosta:Jos tulet Inariin pohjoisesta, aloita tarkkailu lähtöpaikastasi: Käytä värikyniä, jotta saat
LisätiedotADVANCE-10k. Mauri Timonen. Metsäntutkimuslaitos, Rovaniemen tutkimusasema Rovaniemi 1996
2 ADVANCE-10k Analysis of Dendrochronological Variability and Associated Natural climates in Eurasia - the last 10 000 years. METLAN OSUUTTA KOSKEVA TUTKIMUSSUUNNITELMA Mauri Timonen Metsäntutkimuslaitos,
LisätiedotSyklinen ilmasto näkökulmia erilaisten aikasarjojen valossa. Lustia-arkistodokumentti/Mauri Timonen (päiv )
Syklinen ilmasto näkökulmia erilaisten aikasarjojen valossa Lustia-arkistodokumentti/Mauri Timonen 27.3.2013 (päiv. 3.5.2013) 1. Yleistä ilmaston syklisyydestä - Syklisyystarkastelut voisi aloittaa vaikkapa
LisätiedotFinnish climate scenarios for current CC impact studies
Finnish climate scenarios for current CC impact studies Kirsti Jylhä Finnish Meteorological Institute Thanks to J. Räisänen (HY), A. Venäläinen, K. Ruosteenoja, H. Tuomenvirta, T. Kilpeläinen, A. Vajda,
LisätiedotLAPIN VUOSILUSTOINDEKSI 2006 KOOSTE JA TULKINTOJA
1 LAPIN VUOSILUSTOINDEKSI 2006 KOOSTE JA TULKINTOJA Mauri Timonen Rovaniemi Versio 1/2007-01-16 ladattavissa linkistä http://lustiag.pp.fi/mr2006_indeksit.pdf 2 LAPIN VUOSILUSTOINDEKSI 2006: KOOSTE JA
LisätiedotKasvihuoneilmiön voimistuminen ja ympäristön
Tieteen tori Folia Forestalia 1996(3) Mauri Timonen Puun vuosilustot ilmastohistorian analyysissä Aikaperspektiivit Kasvihuoneilmiön voimistuminen ja ympäristön saastuminen ovat olleet pontimina ympäristömuutostutkimuksen
LisätiedotPakkaset ja helteet muuttuvassa ilmastossa lämpötilan muutokset ja vaihtelu eri aikaskaaloissa
Pakkaset ja helteet muuttuvassa ilmastossa lämpötilan muutokset ja vaihtelu eri aikaskaaloissa Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos Kimmo Ruosteenoja Ilmatieteen laitos Sisältöä ACCLIM-skenaariot
Lisätiedot3.1. MITÄ TIEDÄ MME ILMÄSTON MUUTOKSISTÄ JÄ NIIDEN SYISTÄ PUU- LUSTOJEN JÄ MUIDEN PROKSITIETOJEN POHJÄLTÄ?
VERSIO 8.6.2011/KM 3.1. MITÄ TIEDÄ MME ILMÄSTON MUUTOKSISTÄ JÄ NIIDEN SYISTÄ PUU- LUSTOJEN JÄ MUIDEN PROKSITIETOJEN POHJÄLTÄ? Kari Mielikäinen, Mauri Timonen, Samuli Helama, Risto Jalkanen, Markus Lindholm,
LisätiedotILMASTONMUUTOSSKENAARIOT JA LUONTOYMPÄRISTÖT
ILMASTONMUUTOSSKENAARIOT JA LUONTOYMPÄRISTÖT Kimmo Ruosteenoja Ilmatieteen laitos kimmo.ruosteenoja@fmi.fi MUUTTUVA ILMASTO JA LUONTOTYYPIT -SEMINAARI YMPÄRISTÖMINISTERIÖ 17.I 2017 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1.
LisätiedotKAINUUN KOEASEMAN TIEDOTE N:o 5
MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS KAINUUN KOEASEMAN TIEDOTE N:o 5 Martti Vuorinen Säähavaintoja Vaalan Pelsolta vuodesta 1951 VAALA 1981 issn 0357-895X SISÄLLYSLUETTELO sivu JOHDANTO 1 LÄMPÖ 1. Keskilämpötilat
Lisätiedot2.1 Ilmastonmuutokset ja niiden syyt puulustojen ja muiden proksitietojen pohjalta
2.1 Ilmastonmuutokset ja niiden syyt puulustojen ja muiden proksitietojen pohjalta Kari Mielikäinen, Mauri Timonen ja Samuli Helama Ilmastonvaihtelut jättävät jälkensä moniin kronologisesti tallentuviin
Lisätiedotesitelmästä Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute
esitelmästä Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Ilmastotutkija Cliff Harris ja meteorologi Randy Mann ovat löytäneet vähintään 75 ilmaston viilentymistä
LisätiedotPUIDEN VUOSIRENKAAT MUINAISMETSIEN KASVUN JA ILMASTOHISTORIAN KUVAAJANA. Tutkielma Valtteri Väänänen. Rovaniemen metsäoppilaitos
PUIDEN VUOSIRENKAAT MUINAISMETSIEN KASVUN JA ILMASTOHISTORIAN KUVAAJANA Tutkielma 25.11.1997 Valtteri Väänänen Rovaniemen metsäoppilaitos Mti-koulutus / Ekologia 1 TIIVISTELMÄ Valtteri Väänänen Ekologia
LisätiedotSyklinen ilmasto. - näkökulmia erilaisten aikasarjojen valossa. Lustia-arkistodokumentti/Mauri Timonen (päiv
Syklinen ilmasto - näkökulmia erilaisten aikasarjojen valossa Lustia-arkistodokumentti/Mauri Timonen 27.3.2013 (päiv. 27.12.2015) 1. Yleistä ilmaston syklisyydestä - Syklisyyden esittelyä wiki-linkissä
LisätiedotHANKKEEN 3436 AINEISTONKERUUSUUNNITELMA JA SEN TOTEUTUMINEN VUOSINA , TULOKSIA SEKÄ MONITIETEINEN JATKOSUUNNITTELU
HANKKEEN 3436 AINEISTONKERUUSUUNNITELMA JA SEN TOTEUTUMINEN VUOSINA 2007 2009, TULOKSIA SEKÄ MONITIETEINEN JATKOSUUNNITTELU Mauri Timonen 160409 Sisältö I AINEISTONKERUUSUUNNITELMA JA SEN TOTEUTUMINEN
LisätiedotOlvassuon luonnonpuiston paloselvitys Selvitys: Olvassuon alueen metsäpalohistoriasta huhtikuussa 2003
Olvassuon luonnonpuiston paloselvitys Selvitys: Olvassuon alueen metsäpalohistoriasta huhtikuussa 2003 Hannu Herva ja Rauno Ovaskainen, Metsäntutkimuslaitos Kolarin Tutkimusasema Kansikuva Olvassuon luonnonpuisto.
LisätiedotPURO Osahanke 3. Elintoimintoihin perustuvat mallit: Tavoitteet. PipeQual-mallin kehittäminen. PipeQual-mallin soveltaminen
PURO Osahanke 3 Annikki Mäkelä, HY Anu Kantola Harri Mäkinen Elintoimintoihin perustuvat mallit: Tavoitteet PipeQual-mallin kehittäminen mänty: puuaineen ominaisuudet mallit männyn kasvumalliin mallin
LisätiedotDendroclimatic Studies in Pallas-Ylläs National Park
Dendroclimatic Studies in Pallas-Ylläs National Park Analysis for Dendrochronological Variability and Associated Natural climates in Pallas-Ylläs national park - the last 500 years. Research plan for Metla
LisätiedotMännyn ja kuusen kasvun vaihtelu Suomessa 1963 1993
Kari Mielikäinen, Mauri Timonen ja Pekka Nöjd Männyn ja kuusen kasvun vaihtelu Suomessa 1963 1993 Kirjoittajien yhteystiedot: Mielikäinen, K. ja Nöjd, P., Metsäntutkimuslaitos, Vantaan tutkimuskeskus,
LisätiedotIlmastonmuutos globaalina ja paikallisena ilmiönä
Ilmastonmuutos globaalina ja paikallisena ilmiönä Muuttuva Selkämeri Loppuseminaari 25.5.2011 Kuuskajaskari Anna Hakala Asiantuntija, MMM Pyhäjärvi-instituutti 1 Ilmasto Ilmasto = säätilan pitkän ajan
LisätiedotSuomalainen ja ruotsalainen mänty rakennuspuusepän-, sisustus- ja huonekalutuotteiden raaka-aineena
Suomalainen ja ruotsalainen mänty rakennuspuusepän-, sisustus- ja huonekalutuotteiden raaka-aineena Tuloksia empiirisistä tutkimuksista viideltä maantieteelliseltä alueelta SPWT-konsortion loppuseminaari
LisätiedotSektoritutkimusohjelman ilmastoskenaariot SETUKLIM
Sektoritutkimusohjelman ilmastoskenaariot SETUKLIM 2011-12 Climate scenarios for Sectorial Research Ilmatieteen laitos Heikki Tuomenvirta, Kirsti Jylhä, Kimmo Ruosteenoja, Milla Johansson Helsingin Yliopisto,
LisätiedotEktomykorritsalliset lyhytjuuret ja kasvupaikan sekä puuston ominaisuudet kuusikoissa ja männiköissä
Ektomykorritsalliset lyhytjuuret ja kasvupaikan sekä puuston ominaisuudet kuusikoissa ja männiköissä 1 Helmisaari, H-S., 2 Ostonen, I., 2 Lõhmus, K., 1 Derome, J., 1 Lindroos, A-J., 2 Merilä, P. & 1 Nöjd,
LisätiedotROUDAN PAKSUUS LUMETTOMILLA ALUEILLA ILMASTON LÄMMETESSÄ
ROUDAN PAKSUUS LUMETTOMILLA ALUEILLA ILMASTON LÄMMETESSÄ ACCLIM-hankkeen 2. osahankkeessa (T2) on arvioitu maaperän routakerroksen paksuuden muuttumista maailmanlaajuisten ilmastomallien lämpötilatietojen
LisätiedotPaloriskin ennustaminen metsäpaloindeksin avulla
Paloriskin ennustaminen metsäpaloindeksin avulla Ari Venäläinen, Ilari Lehtonen, Hanna Mäkelä, Andrea Understanding Vajda, Päivi Junila the ja Hilppa climate Gregow variation and change Ilmatieteen and
LisätiedotPURO Osahanke 3 Annikki Mäkelä, HY Anu Kantola Harri Mäkinen Edistyminen -mallin adaptointi kuuselle mittaukset kuusen yleisestä rakenteesta, kilpailun vaikutus siihen Anu Kantola kuusen oksamittaukset
LisätiedotIlmastonmuutokset ja niiden syyt puulustojen ja muiden proksitietojen pohjalta
Käsikirjoitus Metlan ilmastonmuutoksen tutkimusohjelman loppuraporttiin, joka painetaan lähikuukausina. Sisältöön saattaa vielä tulla pieniä muutoksia. Ilmastonmuutokset ja niiden syyt puulustojen ja muiden
LisätiedotKahden laboratorion mittaustulosten vertailu
TUTKIMUSSELOSTUS NRO RTE9 (8) LIITE Kahden laboratorion mittaustulosten vertailu Sisältö Sisältö... Johdanto... Tulokset.... Lämpökynttilät..... Tuote A..... Tuote B..... Päätelmiä.... Ulkotulet.... Hautalyhdyt,
LisätiedotILMASTON MUUTOKSET JA NIIDEN SYYT PUULUSTOJEN JA MUIDEN PROKSITIETOJEN POHJALTA
1 ILMASTON MUUTOKSET JA NIIDEN SYYT PUULUSTOJEN JA MUIDEN PROKSITIETOJEN POHJALTA Mauri Timonen Versio 07.03.12 Ladattavissa linkistä http://lustiag.pp.fi/data/mil/mil11.pdf 2 Sisällysluettelo Esipuhe...
LisätiedotJohtuuko tämä ilmastonmuutoksesta? - kasvihuoneilmiön voimistuminen vaikutus sääolojen vaihteluun
Johtuuko tämä ilmastonmuutoksesta? - kasvihuoneilmiön voimistuminen vaikutus sääolojen vaihteluun Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos 15.1.2010 Vuorokauden keskilämpötila Talvi 2007-2008
LisätiedotILMASTON MUUTOKSET JA NIIDEN SYYT PUULUSTOJEN JA MUIDEN PROKSITIETOJEN POHJALTA
1 ILMASTON MUUTOKSET JA NIIDEN SYYT PUULUSTOJEN JA MUIDEN PROKSITIETOJEN POHJALTA Mauri Timonen Versio 25.04.12 Ladattavissa linkistä http://lustiag.pp.fi/data/mil/mil12.pdf 2 Sisällysluettelo Esipuhe...
LisätiedotAJOITUSTULOKSIA. Tämä raportti liittyy Museoviraston Rakennushistorian osaston projektin teettämiin puuhiiliajoituksiin (Uirika Köngäs).
. LUONNONTIETEELLINEN KESKUSMUSEO AJOITUSLABORATORIO NATURHISTORISKA CENTRALMUSEET DATERINGSLABORATORIET Ulrika Köngäs 1 proj. 321866 Museovirasto Rakennushistorian osasto PL 169 00511 Helsinki AJOITUSTULOKSIA
LisätiedotMerkkausvärin kehittäminen
Merkkausvärin kehittäminen Heikki Juhe, 26.1.2011 1. Johdanto JL-tuotteet aloitti keväällä 2010 tutkimus- ja kehitysprojektin, jonka tarkoituksena oli tutkia käytössä olevien merkkausvärien imeytyvyyttä
LisätiedotJOENSUUN YLIOPISTO KARJALAN TUTKIMUSLAITOS, EKOLOGIAN OSASTO DENDROKRONOLOGIANLABORATORIO
JOENSUUN YLIOPISTO KARJALAN TUTKIMUSLAITOS, EKOLOGIAN OSASTO DENDROKRONOLOGIANLABORATORIO 1500-luvun puolivalin vuosilustoja Oulun virastotalon kaivauksilta loytyneen paalun ajoitusnaytteessa Oulun virastotalon
LisätiedotSisällysluettelo. VERSIO 06.03.2012 Final (KARI M 4.4.2012, Mauri 11.4.2012Final) Kari Mielikäinen, Mauri Timonen ja Samuli Helama
VERSIO 06.03.2012 Final (KARI M 4.4.2012, Mauri 11.4.2012Final) Kari Mielikäinen, Mauri Timonen ja Samuli Helama Sisällysluettelo 2.1.1. Johdanto... 2 2.2.2. Puut ilmaston ja ympäristömuutosten tulkkina...
LisätiedotPuiden biomassan, puutavaralajien ja laadun ennustaminen laserkeilausaineistoista
Puiden biomassan, puutavaralajien ja laadun ennustaminen laserkeilausaineistoista MMT Ville Kankare Metsätieteiden laitos, Helsingin yliopisto Laserkeilauksen huippuyksikkö 8.3.2016 1 Sisältö I. Biomassaositteet
LisätiedotYmpäristötekijöiden vaikutus puun ja puukuitujen ominaisuuksiin
Ympäristötekijöiden vaikutus puun ja puukuitujen ominaisuuksiin Tuula Jaakkola Harri Mäkinen Pekka Saranpää Nuorpuu- eli ydinpuu Kuusen nuorpuu < 10 lustoa Sydänpuu Pintapuu PUUN OMINAISUUKSIEN VAIHTELU
LisätiedotKuiva vai uiva metsä? Veden vaikutukset metsien hiilen kiertoon ja metsätuhoihin Mikko Peltoniemi. Tieteiden talo, Helsinki 13.9.
Kuiva vai uiva metsä? Veden vaikutukset metsien hiilen kiertoon ja metsätuhoihin Mikko Peltoniemi Tieteiden talo, Helsinki 13.9.2012 Sisältö Taustaa: Ilmastonmuutos, kasvit ja vesi (kuivuus) Kuivuus ja
LisätiedotILMASTON MUUTOKSET JA NIIDEN SYYT PUULUSTOJEN JA MUIDEN PROKSITIETOJEN POHJALTA
1 ILMASTON MUUTOKSET JA NIIDEN SYYT PUULUSTOJEN JA MUIDEN PROKSITIETOJEN POHJALTA Mauri Timonen Versio 19.01.2012 Ladattavissa linkistä http://lustiag.pp.fi/mil11.pdf 2 Sisällysluettelo Esipuhe... 4 1.
LisätiedotUutta tutkimustietoa ilmastonmuutoksen vaikutuksesta Suomen myrskytuuliin ja -tuhoihin
Uutta tutkimustietoa ilmastonmuutoksen vaikutuksesta Suomen myrskytuuliin ja -tuhoihin Hilppa Gregow 25.5.212 Kiitokset: Pauli Jokinen, Natalia Pimenoff, Matti Lahtinen, Marko Laine, Kirsti Jylhä, Kimmo
LisätiedotLIITE 1 VIRHEEN ARVIOINNISTA
1 LIITE 1 VIRHEEN ARVIOINNISTA Mihin tarvitset virheen arviointia? Mittaustulokset ovat aina todellisten luonnonvakioiden ja tutkimuskohdetta kuvaavien suureiden likiarvoja, vaikka mittauslaite olisi miten
LisätiedotSään ja ilmaston vaihteluiden vaikutus metsäpaloihin Suomessa ja Euroopassa Understanding the climate variation and change and assessing the risks
Sään ja ilmaston vaihteluiden vaikutus metsäpaloihin Suomessa ja Euroopassa Understanding the climate variation and change and assessing the risks Ari Venäläinen, Ilari Lehtonen, Hanna Mäkelä, Andrea Vajda,
LisätiedotHiilidioksidin, veden ja lämmön vaihto Helsingissä
Hiilidioksidin, veden ja lämmön vaihto Helsingissä L. Järvi, A. Nordbo, T. Vesala, S. Haapanala 17.11.2010 Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi / Esityksen nimi 13.12.2010 1 1. Johdanto
LisätiedotKorrelaatiokerroin. Hanna Heikkinen. Matemaattisten tieteiden laitos. 23. toukokuuta 2012
Korrelaatiokerroin Hanna Heikkinen 23. toukokuuta 2012 Matemaattisten tieteiden laitos Esimerkki 1: opiskelijoiden ja heidän äitiensä pituuksien sirontakuvio, n = 61 tyttären pituus (cm) 155 160 165 170
LisätiedotOia. oresta...,. ._.,. -- ' teen aikakauskirja
Oia oresta...,.._.,. -- '.. - - teen aikakauskirja Folio Forestolio 1996(3) Mauri Timonen Puun vuosilustot ilmastohistorian analyysissä Aikaperspektnvit asvihuoneilmiön voimistuminen ja ympäristön saastuminen
LisätiedotTree map system in harvester
Tree map system in harvester Fibic seminar 12.6.2013 Lahti Timo Melkas, Metsäteho Oy Mikko Miettinen, Argone Oy Kalle Einola, Ponsse Oyj Project goals EffFibre project 2011-2013 (WP3) To evaluate the accuracy
LisätiedotPUUN MUISTIKIRJA. Lapin mänty ja ilmastonmuutos. Mauri Timonen
1 PUUN MUISTIKIRJA Lapin mänty ja ilmastonmuutos Mauri Timonen Rovaniemi 2000 & 2011 (virheellinen kuva 6 päivitetty 18.12.2011) ----------------------------------------------------------------------------------------------
LisätiedotPM10-trendit Helsingissä ja Tampereella 2006 2010
PM10-trendit Helsingissä ja Tampereella 2006 2010 Ilmanlaatudata & KAPU-data Roosa Ritola 25.1.2012 Katupölyseminaari Helsingin Ympäristökeskus Katupölyn torjunnan strategiat PM 10 Street dust Aikaisemmissa
LisätiedotPuun kasvu ja runkomuodon muutokset
Puun kasvu ja runkomuodon muutokset Laserkeilaus metsätieteissä 6.10.2017 Ville Luoma Helsingin yliopisto Centre of Excellence in Laser Scanning Research Taustaa Päätöksentekijät tarvitsevat tarkkaa tietoa
LisätiedotMännyn ja kuusen kasvun vaihtelu Suomessa
Kari Mielikäinen, Mauri Timonen ja Pekka Nöjd Männyn ja kuusen kasvun vaihtelu Suomessa 1964 1993 Valtakunnan metsien viimeisimmät inventointitulokset osoittavat erityisesti kuusen kasvun alentuneen Lounais
LisätiedotSektoritutkimusohjelman ilmastoskenaariot SETUKLIM. 12 Climate scenarios for Sectoral Research. Tavoitteet
Sektoritutkimusohjelman ilmastoskenaariot SETUKLIM 2011-12 12 Climate scenarios for Sectoral Research Ilmatieteen laitos Heikki Tuomenvirta, Kirsti Jylhä,, Kimmo Ruosteenoja, Milla Johansson Helsingin
LisätiedotKuusen kasvu muuttuvassa ilmastossa
Kuusen kasvu muuttuvassa ilmastossa Harri Mäkinen Sisältö Vuosien välinen kasvunvaihtelu Muutos Etelä-Suomesta Pohjois-Suomeen Kuolevat kuuset Etelä-Suomessa Eurooppalainen perspektiivi Sädekasvu kasvukauden
LisätiedotPuunäytteiden dendrokronologisen ajoittamisen (ristiinajoittamisen) perusideana on paikallistaa eri näytteistä saman kalenterivuoden lustot.
Puunäytteiden dendrokronologisen ajoittamisen (ristiinajoittamisen) perusideana on paikallistaa eri näytteistä saman kalenterivuoden lustot. Tieto siitä, että männyn kasvun minimitekijänä Lapissa on lämpötila
LisätiedotHoloseenin ilmastonvaihtelut
Mauri Timonen DENDROCHRONOLOGY HIGHLIGHTS: Holoseenin ilmastonvaihtelut Pekka Nöjd / Mauri Timonen, METLA, Rovaniemen yksikkö 09:00-15:00 Geofysiikan observatorion tutkijoiden vierailu Metlan Rovaniemen
LisätiedotTalousnäkökulmia jatkuvapeitteiseen metsänhoitoon
Talousnäkökulmia jatkuvapeitteiseen metsänhoitoon Janne Rämö Metsätieteiden laitos, Helsingin yliopisto Taloudellis-ekologinen optimointi -tutkimusryhmä (prof. Tahvonen, Assmuth, Parkatti, Pekkarinen,
LisätiedotACTA FORESTALIA FENNICA
ACTA FORESTALIA FENNICA Voi. 137, 1974 Bacteria isolated from injuries to growing spruce trees (Picea abies (L.) Karst.) Kasvavien kuusien vaurioista eristetyt bakteerit Tauno Kallio SUOMEN METSÄTIETEELLINEN
LisätiedotMETLA Hankkeen 2511 tulostoimintasuunnitelma vuodelle 2005. Lustia Osahanke 1. Versio 211104/MT
METLA Hankkeen 2511 tulostoimintasuunnitelma vuodelle 2005. Lustia Osahanke 1. Versio 211104/MT Osahanke 1 LUSTIA- LABORATO- RIOT 2511-01 vetäjä 11 Lustoaineistojen peruskäsittely 111 Vuotuiset mittaukset
LisätiedotLaserkeilauksella kattavaa tietoa kaupunkimetsistä
Laserkeilauksella kattavaa tietoa kaupunkimetsistä Topi Tanhuanpää HY, Metsätieteiden osasto / UEF, Historia- ja maantieteiden osasto Kaupunkimetsät: Mitä ne ovat? Kaupungissa ja sen laitamilla kasvavien
LisätiedotSuomen metsien kasvihuonekaasuinventaario
Suomen metsien kasvihuonekaasuinventaario Aleksi Lehtonen Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Sisältö 1. Johdanto sopimukset ja hiilitase 2. Nykyinen
LisätiedotKymmenen vuotta maastolaserkeilaustutkimusta käytännön kokemuksia
Kymmenen vuotta maastolaserkeilaustutkimusta käytännön kokemuksia MMT Ville, Kankare Laserkeilaustutkimuksen huippuyksikkö Metsätieteiden laitos, Helsingin yliopisto Kymmenen vuotta maastolaserkeilaustutkimusta
LisätiedotMaankamaran kartoitus lentogeofysikaalisin menetelmin
Maankamaran kartoitus lentogeofysikaalisin menetelmin Kaukokartoituspäivät 9.11.2007 Hanna Leväniemi, Taija Huotari, Ilkka Suppala Sisältö Aerogeofysikaaliset mittaukset yleisesti GTK:n lentomittaukset
LisätiedotIlmastonmuutos pähkinänkuoressa
Ilmastonmuutos pähkinänkuoressa Sami Romakkaniemi Sami.Romakkaniemi@fmi.fi Itä-Suomen ilmatieteellinen tutkimuskeskus Ilmatieteen laitos Ilmasto kuvaa säämuuttujien tilastollisia ominaisuuksia Sää kuvaa
LisätiedotKuinka ilmasto vaikuttaa metsien hiilinieluihin ja metsätuhoihin? Climforisk
Kuinka ilmasto vaikuttaa metsien hiilinieluihin ja metsätuhoihin? Climforisk Mikko Peltoniemi Tieteiden talo 29.11.2011 www.metla.fi/life/climforisk LIFE09 ENV/FI/000571 Climate change induced drought
LisätiedotSäämittauksen tuloksia Pohjois-Pohjanmaan koeasemalla Ruukissa
MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS POHJOIS-POHJANMAAN KOEASEMAN TIEDOTE N:o 4 Eino Luoma-aho & Heikki Hakkola Säämittauksen tuloksia Pohjois-Pohjanmaan koeasemalla Ruukissa RUUKKI 1976 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO
LisätiedotDENDROKRONOLOGIAN LABORATORIO METSATIETEIDEN OSASTO LUONNONTIETEIDEN JA METSATIETEIDEN TIEDEKUNTA ITA-SUOMEN YLIOPISTO, JOENSUU
DENDROKRONOLOGIAN LABORATORIO METSATIETEIDEN OSASTO LUONNONTIETEIDEN JA METSATIETEIDEN TIEDEKUNTA ITA-SUOMEN YLIOPISTO, JOENSUU L Espoon Pentalan saaristomuseon ranta-aitta 8.9.2010, Teij a Zetterberg
LisätiedotIlmastonmuutos mitä siitä seuraa?
Ilmastonmuutos mitä siitä seuraa? Mikko Alestalo Johtaja Ilmatieteen laitos 11/11/2008 31/05/2011 1 Ilmastonmuutoksen hidastaminen Tavoite on hiilidioksidipäästöjen vähentäminen globaalilla tasolla 90
LisätiedotMetsäojitettu suo: KHK-lähde vai -nielu?
Kuva: Kari Minkkinen, Kalevansuo 2011 Metsäojitettu suo: KHK-lähde vai -nielu? Paavo Ojanen, Suoseura 26.3.2012 (sekä Kari Minkkinen [HY] ja Timo Penttilä [Metla]) Metsäojitettu suo ja kasvihuonekaasut
LisätiedotLIITE 1 VIRHEEN ARVIOINNISTA
1 Mihin tarvitset virheen arviointia? Mittaustuloksiin sisältyy aina virhettä, vaikka mittauslaite olisi miten uudenaikainen tai kallis tahansa ja mittaaja olisi alansa huippututkija Tästä johtuen mittaustuloksista
LisätiedotMiten Suomen ilmasto muuttuu tulevaisuudessa?
28.1.2019 Miten Suomen ilmasto muuttuu tulevaisuudessa? Ari Venäläinen, Ilari Lehtonen, Kimmo Ruosteenoja, Mikko Laapas, Pentti Pirinen Ilmatieteen laitos, Sään ja ilmastonmuutoksen vaikutustutkimus Ilmastonmuutosta
LisätiedotSyyskylvön onnistuminen Lapissa
Metsänuudistaminen pohjoisen erityisolosuhteissa Loppuseminaari 15.03.2012, Rovaniemi Syyskylvön onnistuminen Lapissa Mikko Hyppönen ja Ville Hallikainen / Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet
Lisätiedot