LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA

Transkriptio

1 TURUN KAUPUNKI Kokouspvm Asia 1 Ympäristö- ja kaavoituslautakunta Ymp (235) Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän krematoriotoimintaa koskeva ympäristölupahakemus Tiivistelmä: - Ympkaalk 133 Ympäristönsuojelutoimisto / Helena Pakkala ASIA Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä on toimittanut Turun kaupungin ympäristö- ja kaavoituslautakunnalle ympäristönsuojelulain 35 mukaisen ympäristölupahakemuksen. Kyseessä on olemassa oleva toiminta, johon ei ole tulossa muutoksia. LUVAN HAKIJA Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä Skarppakullantie Turku LAITOS/TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Hakemus koskee Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän krematoriotoimintaa Pyhän Ristin kappelin yhteydessä osoitteessa Uudenmaantie 80, Turku (Vasaramäen kaupungin osa, Turun hautausmaa). Krematorion lisäksi kiinteistössä on kolme siunauskappelia ja kolme vainajien kylmäsäilytystilaa. Krematorion toiminta on alkanut vuonna 1967 ja vuoden 2007 loppuun mennessä tuhkauksia oli tehty kpl. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Krematorio on ympäristölupavelvollinen ympäristönsuojelulain 28 :n 1 momentin ja ympäristönsuojeluasetuksen 1 1 momentin kohdan 14 d mukaan. Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen on asiassa toimivaltainen ympäristönsuojeluasetuksen 7 1 momentin kohdan 14 d mukaan. ASIAN VIREILLETULO Lupahakemus on toimitettu Turun kaupungin ympäristönsuojelutoimistoon , jolloin se on tullut vireille. Hakemusta on täydennetty , ja TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Krematoriolla ei ole aiempaa ympäristölupaa. Seurakuntayhtymällä on samalle kiinteistölle ympäristöluvat kompostoinnille ja polttoaineen jakelulle.

2 Skanssin alueella on lainvoimainen osayleiskaava. Helsingintien varteen krematorion kohdalle on vahvistunut Skanssin aluekeskuksen asemakaava. Asuntoja, joiden kerrosluku on neljä, on kaavoitettu lähimmillään 380 metrin päähän krematoriosta. Liiketilojen etäisyys on vähimmillään 360 metriä ja kerrosluku kaksi. Skarppakullantien, Sorakadun ja vielä rakentamattoman Skanssinkadun väliseen kolmioon on osayleiskaavassa aluevarausmääräys toimitilarakennusten ja asuinkerrostalojen alueeksi (PAK-2), jonka tavoitteellinen kerrosluku on 1 4. Alue on noin 250 metrin päässä krematoriosta ja myöhemmin selviää asuntojen ja toimistotilojen jakauma. LAITOKSEN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Krematorio sijaitsee Kaarningon I-luokan pohjavesialueella (numero ). Seurakuntayhtymällä on oma vedenottamo, joka sijaitsee krematoriosta noin 400 metriä luoteeseen. Lähin kunnallinen vedenottamo on Kaarningon ottamo (varavedenottamo), joka sijaitsee n metriä kohteesta kaakon/etelän suuntaan. Maaperäkartan mukaan kohde sijaitsee hiekka/sorakerrostumien alueella ja aivan kohteen länsipuolella on kalliomäki. Sadevedet imeytyvät alueella maaperään muodostaen pohjavettä. Lähistöllä ei ole merkittäviä pintavesistöjä. Ympäristön ilmanlaatu Vuonna 2007 valmistuneen bioindikaattoritutkimuksen (Turun seudun bioindikaattoritutkimus vuosina ) mukaan seutu lukeutuu alueeseen, jolla jäkälälajien runsautta ja niiden yleisyyttä kuvaava ilmanpuhtausindeksi vastaa Turkua ympäröivää vyöhykettä. Ilmansaasteiden aiheuttama pitkäaikainen kuormitus on hieman vähäisempää kuin voimakkaasti kuormitetulla keskustan alueella. Kuormitusaste on kuitenkin huomattavasti suurempi kuin kaupungista kauempana olevien tausta-alueiden. Ilman epäpuhtauksien aiheuttama rasitus alueella on kasvanut vuodesta 2000 vuoteen Vuonna 1997 valmistuneen Ilmatieteen laitoksen laskennalliseen leviämismalliin perustuvan ilmanlaatututkimuksen mukaan seutu kuuluu alueeseen, jossa kaikkien Turun seudun lähteiden aiheuttama rikin vuosilaskeuma noin 150 mg/m 2 ilman alueellista taustalaskeumaa (kuormitetuimmilla alueilla laskeuma on Turun seudulla mg/m 2 ). Rikkidioksidipitoisuuden vuosikeskiarvo alueella on 2,0 ja 2,5 mg/m 3 :n välillä. Typpidioksidin korkein vuorokausipitoisuus on selvityksen mukaan 50 mg/m 3 (ohjearvo 70) ollen alhaisempi kuin keskustassa. Turun ja Kaarinan kaupungin ilman laatua tarkkaillaan mittauksin. Krematoriota lähin mittausasema sijaitsee Kaarinan keskustassa, jossa mitataan liikenteen aiheuttamien päästöjen (typen oksidit ja hiukkaset) vaikutusta ilman laatuun. Toiminnan vaikutusalueet ja muut kuormituslähteet Krematorion alue rajoittuu etelässä Uudenmaantien ja Skarppakullantien risteykseen, lännessä ja pohjoisessa hautausmaahan ja koillisessa metsäiseen Skanssinmäkeen. Alueen itäpuolelle Skarppakullantien ja Helsingintien väliselle alueelle on kaavoitettu asuin- ja liiketiloja. Liikenne aiheuttaa alueelle runsaasti melua sekä suurimmat päästöt ilmaan. Lähin yksittäinen päästölähde on Turku Energian Luolavuoren lämpökeskus lännessä, joka toimii varalämpölaitoksena. Vuonna 2006 rikkidioksidipäästöjä aiheutui 67 tonnia, typenoksidipäästöjä 33 tonnia ja hiukkasia 4 tonnia. LAITOKSEN TOIMINTA Yleiskuvaus koko toiminnasta

3 Krematoriotoiminta on alkanut vuonna Vuonna 2007 tuhkahautauksen osuus kaikista hautauksista Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän hautausmailla oli 72,6 %, kun se esimerkiksi vuonna 2000 oli 63,1 %. Vuoden 2007 loppuun mennessä tuhkauksia on ollut yhteensä kpl, joista vuoden 2007 aikana yhteensä Toimintaa on tiistaista lauantaihin klo 08 16, nykyään keskimäärin tuhkausta päivässä. Käytössä on kaksi tuhkausuunia ja yksi tuhkaus kestää noin 75 min. Valmiussuunnitelman mukaan suurin mahdollinen määrä voi erityistilanteessa olla 30 tuhkausta vuorokaudessa kolmivuorotyönä suoritettuna. Krematorion lisäksi kiinteistössä on kolme siunauskappelia ja kolme vainajien kylmäsäilytystilaa. Tuhkauksen jälkeen tuhka luovutetaan omaisille tai henkilökunta hautaa sen yhtymän hautausmaihin. Kappeli ja krematorio on liitetty kaupungin vesi- ja viemäriverkostoon. Kiinteistön lämmitys hoidetaan kaukolämmöllä. Käytössä on kaksi tuhkausuunia, joista vanhempi on rakennettu v ja se on uusittu v Toinen uuni valmistui v Polttotapahtuma Uunit esilämmitetään kevyttä polttoöljyä käyttäen vähintään 700 ºC asteeseen. Tuhkauksen aikana polttolämpötila vaihtelee 700 º ja 1200 ºC välillä. Vainaja nostaa polttolämpötilaa eikä tukipolttoaineita tarvita. Uunit ohjelmoidaan polttotapahtumaan vainajan koon mukaan. Yksi tuhkaus kestää noin 75 minuuttia. Molemmissa tuhkausuuneissa on kaksi polttokammiota, pää- ja jälkipolttokammiot. Arkku poltetaan pääpolttokammiossa ja palamiskaasut johdetaan sivuseinien palokaasuaukkojen kautta välikanavaa pitkin jälkipolttokammioon. Siellä palamiskaasuista poltetaan pois savu- ja hajuosuudet eli kaasujen hiiliyhdisteet. Jälkipolttokammion lämpötila on 850 º 1000 ºC astetta ja tukipolttoaineena käytetään kevyttä polttoöljyä. Palamista ylläpidetään kahdella uunikohtaisella puhaltimella, jolla luodaan pääpolttokammion primäärija sekundaaripolttoilma, tertiääri-ilma jälkipolttokammioon savukaasujen loppuun polttamiseksi ja polttimelle tuleva käyttöilma. Ejektoripuhaltimella taataan riittävä perusalipaine savukanavassa. Alipaineen hienosäätö suoritetaan savupellillä tai vaihtoehtoisesti ejektoripuhaltimen kierrosnopeutta muuttamalla. Uudemmassa uunissa (vuodelta 2003) on lisäksi savukaasukanavaan sijoitettu happitunnistin mittaamaan hapen osuutta savukaasuissa. Tunnistin viestii jäännöshappipitoisuuden uunin ohjausautomatiikalle ja hapen osuutta säätämällä varmistetaan palamisen tehokkuus. Optimihappipitoisuus on 6 12 %. Ylimääräinen happi laskee uunin lämpötilaa ja liika happi lisää noen ja mustan savun muodostumista. Koska molemmat uunit ovat tekniikaltaan hyvin samankaltaiset, myös toiminta on samanlaista. Ammattitaitoinen henkilökunta seuraa aina tarkistusikkunasta savun väriä ja ohjaa uuneja sen mukaisesti. Jälkipolton jälkeen savukaasut johdetaan maanalaista savukanavaa pitkin rakennuksen vieressä oleviin savupiippuihin, joissa kaasujen lämpötila laskee noin 300 ºC asteeseen. Piippujen korkeus on 12,50 metriä piipun juuresta mitattuna. Tukipolttoaineen varastointi Tukipolttoaineena käytettävä polttoöljy varastoidaan rakennuksen kellarikerroksessa, maanpäällisessä 15 m 3 :n metallisäiliössä, joka on sijoitettu betoniseen suojahuoneeseen. Öljysäiliö on teräksinen ja sisältä lasikuitupinnoitettu. Suojahuone muodostaa 100 % suoja-altaan säiliön ympärille. Öljysäiliö on vuodelta Se on tarkistettu viimeksi ja todettu moitteettomaksi. Seuraava tarkistus on vuonna Öljyputkitus kulkee seinän ulkopinnalla, joten mahdollisten vuotojen havaitseminen on helppoa. Kevyttä polttoöljyä kuluu vuodessa noin 40 m 3.

4 YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Jätteet ja päästöt viemäriin Prosessissa ei synny jätevettä. Vainajille tuodut kukat kompostoidaan puutarhajätteen kanssa asfaltoidulla 2,5 hehtaarin kompostointikentällä. Jäte- ja ongelmajätehuolto on keskitetty hautausmaan huoltokeskuksen yhteyteen, missä sijaitsevat myös jätepuristin ja ongelmajätekontti. Kappelin yhteydessä on astiat seka- ja biojätteelle. Palamattomat metalliosat kerätään tuhkauksen jälkeen erilleen ja ne haudataan aika ajoin ja tarpeen mukaisesti jonkin sillä hetkellä avoinna olevan arkkuhaudan pohjalle riittävän syvälle. Päästöt ilmaan ja niiden vaikutus maaperään ja pohjaveteen Arkkujen materiaaleista epätäydellisen palamisen seurauksena muodostuvia yhdisteitä poistetaan polttamalla savukaasut jälkipolttokammiossa korkeassa lämpötilassa. Savukaasupäästöistä on tehty takuumittaukset toisen jälkipolttokammion asennuksen yhteydessä vuonna Savukaasun keskimääräiseksi hiukkaspitoisuudeksi redusoituna 11 % happipitoisuuteen mitattiin 135 mg/nm 3. Tuhkausuunien päästöille ei ole määritelty omaa parhaan käyttökelpoisen tekniikan (Bat) mukaista tasoa, mutta verrattuna esim. 1 5 MW puukäyttöisille kattiloille annettua Bat-arvoa, on krematorion päästön hiukkaspitoisuus noin puolet siitä. Savukaasun hiilimonoksidipitoisuus oli 45 mg/nm 3. Helsingin hammaslääketieteen laitoksen tekemän arvion mukaan amalgaamihammaspaikoista tulevan elohopeapäästön suuruus vainajaa kohden on 1,7 grammaa eli Turussa esim. vuonna 2002 päästö oli 2,75 kg ja toiminnan alusta alkaen vuoteen 2002 mennessä arviolta 38 kg. Vuonna 1999 tehdyn selvityksen (Niskanen I. & Witick A: Sammalpallojen elohopeakertymät krematorioiden ympäristössä) mukaan krematorioiden ympäristössä todetut elohopeakertymät olivat vain vähän normaalia suuremmat. Ruotsissa (v. 1997) on arvioitu krematorioiden osuuden elohopean kokonaislaskeumasta muodostavan 0,3 1 %. Piippujen ollessa suhteellisen matalat (12,5 m) savukaasupäästöt eivät kulkeudu kauas, vaan jäävät lähialueelle. Krematorion takana koillisessa on metsäinen mäki, joka rajoittaa jonkin verran savukaasujen kulkeutumista Helsingintien suuntaan. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä teetti Golder Associates Oy:llä ympäristöteknisen tutkimuksen ( ), jossa maaperä- ja pohjavesinäytteistä selvitettiin niiden elohopeapitoisuudet. Kolmesta kokoomamaanäytteestä (12 koekuoppaa) ja kahdesta vesinäytteestä (Seurakunnan ja Kaarningon vedenottamon pohjavedet) analysoitiin elohopeapitoisuudet CVAAS-menetelmällä. Analysoiduissa maa- ja vesinäytteissä ei todettu elohopeaa laboratoriomenetelmän määritysrajan ylittäviä pitoisuuksia. Tulosten perusteella krematorion toiminta ei ole aiheuttanut lähialueen maaperän tai pohjaveden pilaantumista elohopealla eikä tarvetta jatkotoimenpiteisiin ole. Vallitseva tuulen suunta on lounaasta ja tämän vuoksi näytteenottopisteet keskitettiin koilliseen krematoriosta. Tuhkauksen yhteydessä kaasuuntunut elohopea sitoutuu nopeasti ilman orgaaniseen ainekseen, lähinnä nokipartikkeleihin, ja leviää niiden mukana kulkeutumismatkan vaihdellessa. Krematorio sijaitsee metsäisen mäen rinteessä ja tutkimuksessa oletettiin pääosan elohopeasta jäävän lähialueelle ja sitoutuvan mäenrinteessä oleviin puihin ja pääsevän niiden kautta maaperään. Melu Toiminnasta ei aiheudu melua. LAITOKSEN TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU

5 Käyttö- ja päästötarkkailu Tuhkausuunin palamistulosta tarkkaillaan ja ohjataan savukaasuanalysaattori- ja poltonsäätöautomatiikalla. Ammattitaitoinen henkilökunta seuraa jatkuvasti palamisprosessia paikan päällä. Vaikutusten tarkkailu Krematorion ympäristössä ei suoriteta säännöllistä vaikutusten tarkkailua. POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN Tulipalosta aiheutuva riski on pyritty ottamaan huomioon rakenteissa sekä henkilökunnan koulutuksessa. ARVIO PARHAAN KÄYTTÖKELPOISEN TEKNIIKAN TOTEUTUMISESTA Hakemuksessa ei ole otettu kantaa parhaan käyttökelpoisen tekniikan toteutumiseen. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksesta tiedottaminen Lupahakemuksesta on tiedotettu kuuluttamalla Turun kaupungin ilmoitustaululla ja Turun kaupungin internetsivuilla. Lisäksi asiasta on erikseen tiedotettu laitoksen viereisten kiinteistöjen omistajille. Tarkastus Laitoksella tehtiin tarkastus Lausunnot Asiasta on suullisesti kuultu Turun kaupungin ympäristöviraston asemakaavaosastoa. Hakemuksesta on pyydetty ympäristönsuojeluasetuksen 17 mukainen lausunto Lounais-Suomen ympäristökeskukselta (lupa-asia koskee toiminnan sijoittumista tärkeälle pohjavesialueelle). Asemakaavaosaston mukaan lähinnä krematoriota on juuri vahvistunut Skanssin aluekeskuksen asemakaava Helsingintien varteen. Asuntoja on kaavoitettu noin 380 metrin päähän (kerrosluku 4). Liiketiloja on kaavoitettu lähimmillään 360 metrin päähän (kerrosluku 2). Krematoriosta itään Sorakadun, Skarppakullantien ja Skanssinkadun väliseen rakentamattomaan kolmioon on aluevarausmääräys toimitilarakennusten ja asuinkerrostalojen alueeksi (PAK-2). Tavoitteellinen kerrosluku on 1-4. Lähimmillään rakennukset ovat noin 250 metrin päässä krematoriosta. Asuntojen ja toimitilojen jakauma ei ole vielä tiedossa. Lounais-Suomen ympäristökeskus on antanut asiasta lausunnon. Siinä todetaan, että krematorio sijaitsee I-luokan tärkeällä pohjavesialueella nimeltään Kaarninko. Laitoksessa käytetään vuodessa noin 40 m 3 kevyttä polttoöljyä, jota varastoidaan 15 m 3 säiliössä betonisessa suojahuoneessa. Putkitukset ovat nähtävillä seinän ulkopinnalla. Ympäristökeskuksen näkemyksen mukaan öljyn varastointi ja käyttö hakemuksen mukaisesti ei aiheuta vaaraa pohjavedelle. Savukaasujen mukana tulee elohopeaa noin 1,7 g/tuhkaus ja esimerkiksi vuonna 2002 yhteensä 2,7 kg. Määrä on lähes sama kuin Turun jätteenpolttolaitokselta tuleva määrä (noin 3 kg/a). Maaperän pintakerros pystyy pidättämään ja suodattamaan osan elohopeasta, mutta osa saattaa joutua pohjaveteen saakka. Tämän selvittämiseksi tulee tehdä maaperäselvitys elohopeapitoisuuksista ja selvittää samalla Kaarningon vedenottamon ja hautausmaan oman ottamon pohjaveden elohopeapitoisuudet ja pyytää sen jälkeen ympäristökeskukselta uusi lausunto.

6 Lounais-Suomen ympäristökeskus antoi lausunnon Golder Associates Oy:n selvityksestä koskien krematorion lähialueen maaperää ja elohopean leviämistä ympäristöön (selvityksen sisältö tämän päätöksen kohdassa ympäristökuormitus ja sen rajoittaminen). Selvityksen perusteella maaperästä ei löytynyt elohopeaa eikä krematorion toiminta arvion mukaan aiheuta lähialueen maaperän tai pohjaveden pilaantumista elohopealla. Ympäristökeskus toteaa, ettei sillä ole huomauttamista krematorion ympäristölupahakemuksesta. Turun kaupungin ympäristöterveydenhuolto on antanut lausunnon, jossa se toteaa Kaarningon pohjavesialueen, jonka reunalla krematorio sijaitsee, olevan edelleen Turun varavesilähde. Viitaten elohopean pitoisuuksista maaperässä tehtyihin tutkimuksiin, ympäristöterveydenhuolto ei näe terveydellisiä esteitä ympäristöluvan myöntämiselle. Muistutukset ja mielipiteet Hakemuksesta ei ole jätetty muistutuksia tai mielipiteitä. Hakijan kuuleminen ja vastine Seurakuntayhtymä teetti ympäristökeskuksen lausunnon perusteella em. selvityksen. Oheismateriaali 1Yäristölupahakemus liitteineen Oheismateriaali 2Tarkastusmuistio Oheismateriaali 3Lounais-Suomen ympäristökeskuksen lausunto Oheismateriaali 4Ympäristöterveydenhuollon lausunto Vs. ympäristötoimenjohtaja Olli-Pekka Mäki: EhdotusYmpäristö- ja kaavoituslautakunta päättää myöntää Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymälle Pyhän Ristin kappelin krematoriotoimintaa koskevan ympäristöluvan edellä esitetyn mukaisesti täydennettynä seuraavin lupamääräyksin: Päästöt ilmaan 1. Esilämmitykseen ja jälkipolttokammioiden tukipolttoaineena käytettävän kevyen polttoöljyn rikkipitoisuus saa olla enintään 0,1 painoprosenttia. (YSL 43, VNA 766/2000) 2. Polttouunien lämpötilan tulee olla vähintään 750 C ennen tuhkauksen aloittamista. (YSL 43 ) 3. Savukaasujen happipitoisuuden tulee olla välillä 6-12 % kunkin tuhkauksen alkamisesta lähtien.(ysl 43 ) 4. Kummankin polttouunin savukaasut tulee polttaa jokaisen tuhkauksen yhteydessä jälkipolttokammiossa, jonka lämpötila ei saa laskea polton aikana 850 C:n alapuolelle. (YSL 43 ) Melu 5. Krematorion normaalista toiminnasta aiheutuva melu ei saa lähimpien asuntojen kohdalla ylittää päivällä klo keskiäänitasoa LA eq 55 db(a) eikä yöllä klo LA eq 50 db(a). (NaapL 17, YSL 43, VNp 993/1992) Polttoaineiden varastointi

7 6. Polttoöljyä tulee varastoida ja käsitellä siten, ettei siitä aiheudu pohjaveden pilaantumisvaaraa tai muuta haittaa ympäristölle. (YSL 43 ) 7. Öljysäiliön tulee olla varustettu ylitäytönestimellä sekä vuotojen ilmaisujärjestelmällä. Betonisen suojahuoneen tiiveys tulee tarkastaa säännöllisesti. Säiliön täyttöpaikan on oltava tiiviiksi pinnoitettu ja siten muotoiltu, että mahdolliset öljyvuodot voidaan kerätä talteen eikä öljyä pääse kulkeutumaan maaperään tai viemäriin. Täyttöpaikan läheisyydessä tulee olla saatavilla imeytykseen sopivaa materiaalia mahdollisen öljyvahingon varalta. (YSL 7, 8, 43 ) 8. Öljysäiliön kunto putkistoineen on tarkastettava edellisessä tarkistuksessa määritellyn säiliön kuntoluokan mukaisesti ja vähintään 10 vuoden välein. Tarkastuspöytäkirja tulee toimittaa tiedoksi myös Turun kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. (YSL 7, 8, 43 ) Jätteiden käsittely ja hyödyntäminen 9. Hyötykäyttökelpoiset jätteet on toimitettava asianmukaiseen käsittelyyn hyödynnettäväksi. Ongelmajätteet, kuten mahdolliset öljypitoiset tai nuohoukseen liittyvät jätteet, loisteputket ja akut, tulee toimittaa käsiteltäväksi laitokseen, jolla on lupa ongelmajätteiden käsittelyyn. Ongelmajätteet tulee varastoida asianmukaisesti merkittyinä erillään toisistaan lukitussa tai valvotussa tilassa. Niiden pääsy maaperään, pohja- tai pintavesiin, sadevesiviemäriin ja yleiseen viemäriin on estettävä. Ongelmajätteiden luovuttamisesta on jätteiden siirrosta laadittava siirtoasiakirja, josta ilmenee valtioneuvoston päätöksen (659/1996) mukaiset tiedot ongelmajätteistä. (YSL 43, 45, JL 3, 4, 6, 9, 15, 51, 52, JA 3, 3a, 5, 6, VNp 659/1996, VNp 101/1997) Poikkeukselliset tilanteet sekä toiminnan ja päästöjen raportointi, tarkkailu ja valvonta 10. Toiminnasta vastaavan tahon tulee ilmoittaa välittömästi Turun kaupungin ympäristönsuojelutoimistoon mahdollisesta onnettomuudesta, toimintahäiriöstä tai muusta vastaavasta syystä aiheutuvista poikkeuksellisista päästöistä tai jätteistä, mikäli niistä voi aiheutua välitöntä ja ilmeistä ympäristön pilaantumisen vaaraa. (YSA 30 ) 11. Toiminnanharjoittajan tulee mitata mennessä kummankin tuhkausuunin vähintään kahden yksittäisen tuhkauksen aikaiset elohopea-, hiukkas- ja hiilimonoksidipäästöt. Mittaukset, näytteenotto ja analysointi on suoritettava standardien mukaisesti. Päästöjen tasoa tulee arvioida mittaustulosten perusteella. Tulokset arviointeineen tulee toimittaa Turun kaupungin ympäristösuojelutoimistoon niiden valmistuttua. Ympäristö- ja kaavoituslautakunta voi tarvittaessa antaa tulosten perusteella erillisiä määräyksiä päästöjen rajoittamiseksi. (YSL 43 ) 12. Toiminnanharjoittajan tulee aktiivisesti seurata krematorioiden elohopea- ja muiden haitallisten päästöjen vähentämiseen liittyvää tutkimusta ja kehitystä sekä varautua tarvittaessa uuden tekniikan tai menetelmien käyttöön ottamiseen. (YSL 4 1 mom kohta 3) 13. Seurakuntayhtymän on vuosittain helmikuun loppuun mennessä toimitettava Turun kaupungin ympäristönsuojelutoimistoon yhteenveto, josta ilmenee ainakin seuraavat edellistä vuotta koskevat tiedot: - polttoöljyn kulutusmäärä - tuhkausten lukumäärä - mahdolliset poikkeavia päästöjä aiheuttaneet tilanteet tai onnettomuudet sekä niitä koskevat toimenpiteet - toiminnassa mahdollisesti tapahtuneet tai sitä koskevat suunnitteilla olevat muutokset

8 Lisäksi toiminnanharjoittajan on pidettävä palamisen tehokkuuteen liittyvää kirjanpitoa, josta ilmenevät tuhkausuunien ja jälkipolttokammioiden lämpötilat kunkin tuhkauksen alkaessa. Normaalista poikkeavat tuhkauksen aikaiset palokaasujen happipitoisuudet tulee kirjata. Kirjanpidosta on myös ilmettävä uunien käyttöön liittyvät huoltotoimenpiteet. (YSL 46, 83 ) Toiminnan muuttaminen tai lopettaminen 14. Toiminnan olennaisesta muuttamisesta, pitkäaikaisesta keskeyttämisestä tai muusta ympäristövaikutusten kannalta merkittävästä muutoksesta tulee ilmoittaa Turun kaupungin ympäristö- ja kaavoituslautakunnalle. Toiminnan harjoittajan on hyvissä ajoin, viimeistään kuusi kuukautta ennen toiminnan lopettamista esitettävä yksityiskohtainen suunnitelma pohjavesiensuojelua, ilmansuojelua, maaperän suojelua sekä jätehuoltoa koskevista toiminnan lopettamiseen liittyvistä toimista. (YSL 43, 46, 57, 90, YSA 30, JL 6, NaapL 17) Yleisperustelut Kun toimintaa harjoitetaan tässä päätöksessä esitetyllä tavalla ja noudatetaan annettuja määräyksiä, toiminnasta ei aiheudu terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityistä luonnonolosuhteiden huonontumista, vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Määräyksiä annettaessa on otettu huomioon toiminnan aiheuttama pilaantumisen todennäköisyys ja onnettomuusriskit sekä alueen kaavamääräykset. Kyseessä on olemassa oleva toiminta eikä siitä ole tullut ympäristönsuojeluun liittyviä valituksia viranomaisille. Lupamääräysten perustelut: Palamisen hyvä hallinta, kuten polttouunin ja jälkipolttokammion riittävän korkeat lämpötilat ja viipymät sekä optimaalinen happipitoisuus, ovat olennaisia päästöjen kannalta. Polttamalla uunista tulevat päästöt jälkipolttokammiossa varmistetaan päästöjen hajuttomuus. Päästöjen rajoittaminen on erityisen tärkeää tulevaisuudessa, jolloin lähiympäristöön rakennetaan asuin- ja liiketiloja. Tukipolttoaineena käytettävän kevyen polttoöljyn rikkipitoisuutta koskeva määräys perustuu Valtioneuvoston asetukseen 766/2000 ja sillä rajoitetaan ilman rikkidioksidipitoisuutta ja maahan tulevan rikkilaskeuman määrää. (lupamääräykset 1 4) Melun aiheuttamien viihtyisyys- ja terveyshaittojen ehkäisemiseksi laitoksen toiminnasta aiheutuvan melun rajoittamisessa on noudatettu Valtioneuvoston päätöksen 993/1992 mukaisia ohjearvoja. Tilanteessa, jossa lähialueelle suunnitellut asuintalot on rakennettu valmiiksi, saattaa olla tarvetta tarkistaa mittauksin savukaasupuhaltimien lähimpien asuntojen kohdalle aiheuttama melutaso. Toistaiseksi toiminnasta ei ole todettu aiheutuvan häiritsevää melua ympäristöön. (lupamääräys 5) Koska toiminta on sijoittunut I-luokan pohjavesialueelle, polttoöljyn varastoinnissa ja käsittelyssä on noudatettava erityisen suurta huolellisuutta. Hakemuksesta on myös pyydetty YSA 17 :n edellyttämä lausunto alueelliselta ympäristökeskukselta, joka katsoi, että öljyn varastointi ja käyttö hakemuksen mukaisesti järjestettynä eivät aiheuta vaaraa pohjavedelle. Määräykset on annettu YSL 8 mukaisen pohjaveden pilaamiskiellon soveltamiseksi. (lupamääräykset 6 7) Öljysäiliöiden tarkastuksella varmistetaan säiliöiden moitteeton kunto ja vähennetään vanhojen säiliöiden mahdollisesta rikkoutumisesta aiheutuvaa maaperän ja pohjaveden pilaantumisriskiä. Pohjavesialueella sijaitsevan öljysäiliön kunto putkistoineen on tarkistettava ensimmäisen kerran 10 vuoden kuluessa asennuksesta ja sen jälkeen säiliön kuntoluokan mukaan 2 10 vuoden välein siten maanalaisten öljysäiliöiden määräaikaistarkastuksista annetussa kauppa- ja teollisuusministeriön päätöksessä (344/83) ja Turun kaupungin ympäristönsuojelumääräyksissä on määrätty. (lupamääräys 8)

9 Jätelain 6 :n mukaan jäte on hyödynnettävä, jos se on teknisesti mahdollista ja jos siitä ei aiheudu kohtuuttomia lisäkustannuksia. Ensisijaisesti on pyrittävä hyödyntämään jätteen sisältämä aine ja toissijaisesti sen sisältämä energia. Ongelmajätteitä koskeva lupamääräys on annettu jätelain soveltamiseksi ja ongelmajätteiden käsittelyn ja varastoinnin hoitamiseksi asianmukaisesti. Erityisen tärkeää tämä on pohjavesialueella. (lupamääräys 9) Poikkeuksellisista tilanteista ilmoittaminen ympäristönsuojeluviranomaiselle on tarpeen ympäristö- ja terveysriskien arvioimiseksi ja tarvittavien toimenpiteiden määrittelemiseksi sekä mahdollisesti lupamääräysten tarkistamiseksi. (lupamääräys 10) Päästön elohopea-, hiilimonoksidi- ja hiukkaspitoisuuden selvittämisestä on annettu määräys, koska valvontaviranomaisella tulee olla käytettävissä riittävät tiedot päästöjen arvioimiseksi ja valvonnan toteuttamiseksi. OSPAR-suosituksessa (2003/4) todetaan, että hammasamalgaami tulisi joko poistaa ennen polttohautausta tai savukaasujen elohopeapitoisuus tulisi jotain puhdistusmenetelmää käyttäen rajoittaa alle 0,2 mg/nm 3. Pitoisuusmittauksissa käytettävillä standardeilla tarkoitetaan CEN, ISO, SFS tai vastaavan tasoisia kansallisesti tai kansainvälisesti yleisesti käytössä olevia standardeja. Edellisestä hiukkaspäästömittauksesta on aikaa yli viisi vuotta. Koska krematorion ympäristöön on kaavoitettu mm. asuin- ja liikerakennuksia ja alueella tulevaisuudessa liikkuu huomattavasti enemmän ihmisiä, tulee päästöjen elohopea-, hiukkas- tai häkäpitoisuuksia rajoittaa, mikäli tulokset osoittavat sen tarpeelliseksi. Mittaustuloksia on verrattava kansainvälisiin tai kansallisiin ohjearvoihin ja esitettävä asiantuntija-arvio niiden tasosta ottaen huomioon laitoksen ympäristö (mm. pohjavesialue, asutus, liikerakennukset). Tulosten perusteella lautakunnan mahdollisesti antamat erilliset määräykset voivat koskea esimerkiksi suunnitelmaa päästöjen vähentämisestä tai suoria päästörajoituksia. YSL 6 :n mukaan toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä toimintansa ympäristövaikutuksista ja riskeistä sekä haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista. (lupamääräys 11) Toistaiseksi ei ole yleisesti käytössä olevaa menetelmää elohopean poistamiseksi krematorioiden savukaasupäästöistä. Tähän liittyvää kehitys- ja tutkimustyötä kuitenkin tehdään koko ajan ja annetaan suosituksia päästöjen rajoittamiseksi, myös esimerkiksi polttoon soveltuvien arkkumateriaalien osalta. Lupamääräys on annettu YSL 4 1 mom kohta 3 mukaisen parhaan käyttökelpoisen tekniikan soveltamiseksi. (lupamääräys 12) Raportointi- ja ilmoittamisvelvoite on annettu valvonnan toteuttamiseksi ja toiminnan seuraamiseksi. Määräyksillä varmistetaan, että viranomaiset saavat tiedot mahdollisista vahinkotapauksista. Tietojen perusteella valvontaviranomainen voi seurata toiminnan lainmukaisuutta ja luvassa annettujen määräysten noudattamista. Kirjanpidon avulla voi jälkikäteen selvittää mahdollisesti havaittujen poikkeavien päästöjen syitä. (lupamääräys 13 ja 14) Sovelletut oikeusohjeet Ympäristönsuojelulaki (86/2000) Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) Laki eräistä naapuruussuhteista (26/1920) 17 Jätelaki (1072/1993) Jäteasetus (1390/1993) VNa 766/2000 VNp 659/1996 VNp 101/1997

10 VNp 993/1992 Ympäristöluvasta perittävä maksu Ympäristölupapäätöksestä peritään Turun kaupunginvaltuuston vahvistaman taksan mukainen maksu euroa. Luvan voimassaolo Tämä lupapäätös on voimassa toistaiseksi. Toiminnan olennaiseen laajentamiseen tai muuttamiseen on haettava lupaa. Lupamääräysten tarkistaminen Luvanhaltijan on mennessä tehtävä ympäristönsuojeluviranomaiselle uusi hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi siten kuin ympäristönsuojelulain 55 :ssä on säädetty. Luvan myöntänyt viranomainen voi päättää luvan raukeamisesta, ellei hakemusta lupamääräysten tarkistamiseksi ole tehty määräaikaan mennessä. Asetuksen noudattaminen Jos asetuksella annetaan jo myönnetyn luvan määräystä ankarampia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. Päätöksen antaminen Päätös annetaan julkipanon jälkeen. Muutoksenhaku Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen. Valitusoikeus on ympäristönsuojelulain 97 :ssä mainituilla tahoilla. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Valitusosoitus on liitteenä. PäätösEhdotus hyväksyttiin. Luojola ilmoittautui esteelliseksi eikä osallistunut asian käsittelyyn. JAKELU kuuljulkipano tiedlounais-suomen ympäristökeskus aoturun ja Kaarinan seurakuntayhtymä