Uudistuva huippu-urheilu Suomessa 2010 luvulla

Transkriptio

1 Uudistuva huippu-urheilu Suomessa 2010 luvulla Muutosryhmän väliraportti suomalaisen huippu-urheilun uudistamiseksi Sivu 1

2 Sisältö OSA 1: TAVOITTEET... 3 Johdanto...3 Tavoitetilana Urheilijan polun vahvistaminen...4 Tulosten mittaaminen...6 Osana kokonaisrakenneuudistusta...7 Keskeiset muutokset...7 OSA 2: RATKAISUT... 9 Johdanto...9 Huippu-urheiluyksikön perustaminen Osaamisohjelma Urheiluakatemiaohjelma Huippuvaiheen ohjelma Resurssien kohdentaminen Arvostuksen vahvistaminen Olosuhteiden kehittäminen Arvokisat Urheilijan polulla Muutostyön jatkaminen Yhteenveto toimenpiteistä OSA 3: TAUSTA Johdanto Muutosryhmän toiminta Muutosryhmän ydinprosessit Muutostyön linjaukset OSA 4: LIITTEET Kuvat: Suomen Olympiakomitea, s. 5, 12 Suomen Lentopalloliitto s. 16, 25 Jutta Kuurre, s. 14 Sivu 2

3 OSA 1: TAVOITTEET Johdanto Miksi Suomessa tarvitaan huippu-urheilua? Huippu-urheilua tarvitaan huippu-urheilun vuoksi: Huippu-urheilu on happea, jota kansakunta hengittää. Huippu-urheilu on tärkeä osa arvokasta liikuntakulttuuriamme. Huippu-urheilua tarvitaan jo urheilun itsensä vuoksi. Huippu-urheilua tarvitaan urheilijan vuoksi: Huippu-urheilu on innostava, vastuullinen ja laadukas polku kaikille niille urheilijoille, jotka haluavat pyrkiä omaan parhaimpaansa ja olla esikuvana muille. Huippu-urheilua tarvitaan osaamisen vuoksi: Osaamisen kasvattaminen on jokaiselle ihmiselle elämänmittainen oppimisen paikka. Suomen menestys perustuu korkeaan osaamiseen. Huippu-urheilu on osa tätä osaamista antamassa ja saamassa. Huippu-urheilua tarvitaan yhteisöllisyyden vuoksi: Huippu-urheilu yhdistää ja toimii merkittävänä yhteisöllisyyden lisääjänä. Huippu-urheilua tarvitaan, sillä itse matka on arvokas: Huippu-urheilijan matka on kasvamista, sitoutumista, oppimista ja kasvamista epäonnistumisesta onnistumiseen. Urheilijan ja valmentajan polku on matkana arvokkain. Arvokasta ei ole pelkästään urheilumenestys. Menestykseen pyrkiminen luo perustavoitteen polulle. Huippu-urheilua tarvitaan Suomen vuoksi: Menestyvä huippu-urheilu on vahva mielikuvan, brändin rakentaja. Suomi on kansakunnan kokoon nähden menestynyt huippu-urheilussa hyvin, mutta 2000-luvulla on tapahtunut selkeä muutos huonompaan suuntaan. Tämä on käynnistänyt muutoksen ja halun saada aikaan parempia tuloksia. Samanaikaisesti puhaltavat urheiluliikkeessä muutoksen tuulet. On syntynyt liikunnan ja urheilun yhteinen visio tehdä Suomesta maailman liikkuvin urheilukansa. Tässä yhteisessä visiossa huippu-urheilu ja sen arvostuksen lisääminen on yksi keskeinen valinta. Huippu-urheilun muutostyö kiteytyy kolmeen asiaan: 1. Urheilija on lähipiireineen keskiössä. 2. Osaamista on kehitettävä ja vietävä käytännön valmennukseen. 3. Yhteistyötä on vahvistettava. Sivu 3

4 Tavoitetilana Urheilijan polun vahvistaminen Ilo, intohimo, yhdessä tekeminen, osaamisen kehittäminen ja pyrkimys erinomaisuuteen luovat edellytykset suomalaisen huippu-urheilijan ja joukkueen onnistumiselle, menestykselle ja huippu-urheilun arvostukselle. Näiden tekijöiden tulee yltää urheilijoiden, valmentajien, seurojen, lajiliittojen ja muiden toimijoiden arkeen. Itse urheilua arvostetaan, ei ainoastaan saavutuksia ja mitaleja. Urheilu nähdään perheissä haluttuna harrastuksena ja yhä useampi lapsi ja nuori tulee mukaan urheiluun. Urheilijan polun vahvistaminen on perusta kaikelle rakenteiden ja toimintatapojen muutokselle. Muutoksen tulee tapahtua ajattelussa ja toimintatavoissa. Yksin yrittämisestä päästään yhdessä tekemisen kulttuuriin. Urheilijan polku on jaettu kolmeen osaan: 1. Lapsuusvaihe 2. Nuoruus- ja valintavaihe (jossa valinta tarkoittaa urheilijan omaa valintaa pyrkiä huippu-urheilijaksi) 3. Huippuvaihe Muutoksessa kaikki toimijatahot arvioivat toimintansa suhteessa Urheilijan polkuun, vahvistavat yhteistyötä ja siirtävät voimavaroja polun laaduntamiseen. Sivu 4

5 Lapsuusvaihe Urheilijan polun alussa, lapsuusvaiheessa keskeisiä tekijöitä ovat ilon ja innostuksen ilmapiiri, liikunnan riittävä määrä, monipuolisuus ja lajien välinen yhteistyö. Yhteistyö seurojen, koulujen ja kotien välillä luo toimintaympäristön, joka auttaa lasta kehittymään urheilussa. Yhteistyö innostaa lapsia liikkumaan omaehtoisesti. Lasten urheilussa on riittävästi päätoimisia ja ammattitaitoisia valmentajia. Olosuhteet soveltuvat omatoimiseen liikkumiseen ja seuroissa harrastamiseen. Vanhemmat ymmärtävät liikunnallisen elämäntavan merkityksen lapsilleen. Urheiluseuroilla ja niiden yhteistyöllä on tärkeä rooli urheiluun innostamisessa ja urheilukulttuurin vahvistamisessa. Liikunta- ja urheilujärjestöt edesauttavat seuroja luomaan kaikille halukkaille mahdollisimman laadukkaan startin urheilussa. Liikunnan synnyttämä ilo ja innostus luovat hyvän pohjan polulla huippu-urheilijaksi. Nuoruus- ja valintavaihe Urheilijan polun nuoruus- ja valintavaiheessa toimintaympäristö motivoi huippu-urheiluvalmentautumiselle. Nuori kehittyy ihmisenä ja urheilijana samalla kasvaen vastuuseen ja kansainvälisyyteen. Huippu-urheilijan uravalintaa, halua kehittää itseään, innostunutta paneutumista harjoitteluun ja urheilullista lahjakkuutta arvostetaan ja kannustetaan. Nuorella on käytössä kilpailukykyinen valmennus- ja muu osaaminen ja riittävät olosuhteet. Hän saa tuen opiskelun, urheilun ja muun elämän kokonaisvaltaiseen yhdistämiseen. Tämä edellyttää kotien, koulujen, seurojen, lajien ja urheiluakatemioiden hyvää yhteistyötä. Tässä vaiheessa ilo ja innostus kasvaa intohimoksi urheiluun, mikä vahvistaa pohjaa huippu-urheilijan uralle. Huippuvaihe Huippuvaiheessa urheilu on varteenotettava valinta muiden ammattien rinnalla. Urheilija kantaa tavoitteellisesti vastuuta omasta kehittymisestään ja saa yhteiskunnalta ansaitsemaansa arvostusta ja tukea työlleen. Urheilijan tukena on innostava, intohimoinen, kehityshaluinen ja vastuun kantava valmentaja. Taustalla toimii ammattimainen tukitiimi, johon kuuluvat kaikki tarvittavat asiantuntijat. Urheilujärjestelmä tukee urheilijan osaamisen kehittymistä ja kokonaishyvinvointia. Järjestelmä tarjoaa suunnitelmalliset ja pitkäjänteiset kansainvälisen tason tukijärjestelmät ja olosuhteet. Urheilu-uran jälkeinen vaihe on suunniteltu ja urheilu-uran lopettaminen tuettu. Urheilija arvostaa suomalaista valmennusjärjestelmää ja haluaa vahvistaa sen arvostusta tuomalla siihen oman panoksensa. Sivu 5

6 Tavoitteet ja tulosten mittaaminen Muutoksen onnistuminen edellyttää yhteisesti määritellyt tavoitteet sekä mittarit, joilla arvioidaan toimenpiteiden tuloksia. Pitkän aikavälin tavoitteet (2020) Suomalainen huippu-urheilu menestyy kansainvälisesti, osaaminen on korkeatasoista ja huippu-urheilua arvostetaan. Suomi on paras pohjoismaa menestyksellä ja huippu-urheilujärjestelmän toimivuudella mitattuna. Lajikohtaiset tavoitteet 2020 luvulle määritellään lajien kanssa. Mittarit ja arviointimenetelmät rakennetaan yhdessä asiantuntijatahon kanssa vuoden 2012 aikana kolmeen eri kokonaisuuteen: Osaaminen: Urheilijan valmentautuminen ja kehittyminen, valmentajien ja muiden asiantuntijoiden osaaminen ja määrä, johtaminen urheilussa, huippu-urheilun tutkimus- kehittämis- ja koulutustoiminnan laatu ja vieminen käytännön valmennukseen, huippu-urheilujärjestelmän toiminta Menestys: Yhteiset ja lajikohtaiset menestystavoitteet Arvostus: Urheilijan ja valmentajan työolosuhteet ja mahdollisuudet, huippu-urheilun yhteiskunnallinen asema ja kansalaisten arvostus, Suomi kansainvälisenä urheilutoimijana, urheilijan, valmentajan ja muiden toimijoiden oman ja toistensa työn arvostaminen, lasten ja nuorten määrä urheiluseuroissa, resurssit ja olosuhteet, urheilu työnä ja urheilija uran jälkeisessä työelämässä Lyhyen aikavälin tavoitteet Ratkaisuesitysten (osa 2) toteutusta seurataan yhdessä eri toimijoiden kanssa vuoden 2013 loppuun mennessä. Toteutumisen arviointi tapahtuu Olympia- ja Paralympiakomitean hallituksissa, OKM:n seurantaryhmän ja tulevan Huippu-urheiluyksikön toimesta. Sivu 6

7 Osana kokonaisrakenneuudistusta Suomalainen liikunta- ja urheiluyhteisö on valinnut yhteiseksi tavoitteeksi tehdä Suomesta 2020 mennessä maailman liikkuvimman urheilukansan. Yhteiset valinnat ovat perheiden / vanhempien liikuntatietoisuuteen ja liikuntakäyttäytymiseen vaikuttaminen, koulupäivässä tunti liikuntaa, seuratoiminnan laadun kehittäminen, liikkumisen ja urheilemisen edellytykset sekä olosuhteet kunnossa ja Urheilijan polku: lapsuus-, valinta- ja huippuvaiheen ratkaisut. Huippu-urheilun valinta on urheilijan polun vahvistaminen. Muut neljä valintaa tukee tai ovat osa urheilijan polkua. Yhteistyö vahvistaa merkittävästi kutakin valintaa ja auttaa kaikkia parempiin tuloksiin. Rakenteellisten ja toiminnallisten muutosten tulee tukea edellä mainittuja viittä valintaa. Oleellisinta on vahva yhteistyö ja lajien yhteisten asioiden selkeät vastuut ja roolit. Suuret rakenteelliset muutokset tai sen jatkotyö selviävät kevään 2012 aikana. Muutosryhmä on tehnyt työtään sisällön kehittämisen kautta ja se etenee toimeenpanovaiheeseen vuoden 2012 alusta. Urheilijan polun näkökulmasta tärkeää on päätöksenteoltaan itsenäinen, huippu-urheilun vaatimusten ja tavoitteiden mukaan toimiva kokonaisuus sekä toimiva yhteistyö muiden tahojen kanssa. Se on uudistuvan Olympiakomitean keskeinen osa. Paralympiakomitean järjestörakenteellinen suhde uuteen Olympiakomiteaan ratkaistaan vuoden 2012 aikana. Keskeiset muutokset Muutos suomalaisessa huippu-urheilussa tarkoittaa sisällöllisiä, toimintatavallisia sekä rakenne- ja resurssimuutoksia. Sisällön tärkein muutos on laatu ja määrä. Urheilijan polun eri vaiheissa, ilon, innostuksen ja intohimon ilmapiirissä tehdään kunkin ikäkauden kehitysvaiheen edellyttämät asiat riittävällä määrällisellä ja laadullisella tavalla. Tämä edellyttää lajien ja muiden asiantuntijoiden yhteistyötä. Toimintatavan muutos kiteytyy kolmeen osaan: 1. Kaikki ratkaisut ja toimenpiteet johdetaan Urheilijan polun tarpeista. 2. Nykyinen siiloutunut yksinyrittäminen korvataan yhteistyön vahvistamisella kaikkien toimijoiden kesken. Tämä on paras tapa parantaa osaamisen laatua ja jakamista. Myös eri toimijoiden työnjako, vastuut ja roolit selkiintyvät. 3. Huippu-urheilulla on yhteinen johto ja resursointi. Sivu 7

8 Lapsuusvaihe Perheiden tietoisuus, tahto ja keinot innostaa lasta liikkumaan kehittyvät. Kodit, koulut ja seurat järjestävät ja innostavat lapsen omatoimista liikuntaa, jotta 20 h / viikko toteutuu. Laatu on ilon ilmapiiriä, kavereita ja samalla monipuolisuutta ja osaavaa valmennusta. Osaavien ammattivalmentajien määrä lisääntyy. Asuinalueiden, koulujen ja kuntien liikuntaolosuhteet tukevat lapsen urheiluharrastusta ja omaehtoista liikkumista ja harjoittelua. Nuoruus- ja valintavaihe Polku huipulle on innostava ja mielekäs, seurauksena on lisää huipulle tähtääviä urheilijoita. Osaavien ammattivalmentajien määrä lisääntyy. Tuki opiskelun, valmentautumisen ja muun elämän yhdistämiseen vahvistuu ja laajenee. Tieto ja ymmärrys nuorten yksilöllisestä valmennuksesta ja motiiveista lisääntyy. Uusi akatemiarakenne vahvistaa alueellista ja paikallista yhteistyötä ja olosuhteita: kodit, seurat ja koulut ovat ytimessä. Huippuvaihe Urheilijan uraa tuetaan kokonaisvaltaisesti ja urheilua työnä arvostetaan enemmän. Huippuvaiheen valmennuksellista osaamista kehitetään ja jaetaan johdetusti. Lajien välillä on jatkuvaa ja kehittyvää yhteistyötä. Joukkue- ja yksilölajien vuorovaikutus ja yhteistyö vahvistuu. Yhteinen ammattimainen asiantuntijaverkosto on lajien (urheilijoiden, joukkueiden ja valmentajien) käytössä. Tutkimus- ja teoriatieto välittyy paremmin urheilijoille ja muille huippu-urheilutoimijoille. Kansainvälinen yhteistyö ja benchmarkkaus vahvistuu. Osaaminen Osaamisesta kasvaa kilpailuetu ja huippu-urheilun asiantuntijuus kasvaa. Tutkimus- ja kehittämistoiminta muuttuu kiinteäksi osaksi urheilijoiden valmennusta. Valmentajakoulutuksella on yhteinen johto ja koordinaatio. Koulutus-, valmennus- ja tutkimustoimintaa kehitetään yhdessä. Osaamiseen ja sen kehittämiseen muodostetaan yhteinen johto, lisää vuorovaikutusta ja yhteistyötä. Uusia lahjakkaita valmentajia ohjataan ja kokeneita valmentajia onnistutaan pitämään mukana pitempään. Syntyy lisää kilpailukykyisiä ja innovatiivisia huippu-urheilun tutkimus-, kehittämis- ja koulutustoiminnan toimintaympäristöjä. Huippu-urheilututkimus kasvaa merkittäväksi osaksi liikunta- ja muuta tieteellistä tutkimusta. Resurssit Urheilijan polun resurssit vahvistuvat merkittävästi. Hyvän johtamisen ja yhteistyön kautta resurssit saadaan tehokkaampaan käyttöön urheilijan polulla. Nykyresurssit suunnataan vahvemmin urheilijan polulle. Resurssiajattelua ja -pohjaa laajennetaan. Sivu 8

9 OSA 2: RATKAISUT Johdanto Ratkaisuihin kiteytyvät yhteiset toimenpiteet urheilijan polun vahvistamiseksi. Taustana ovat Sanoista Teoksi asiakirjan suuntaviivat, urheilijoiden, valmentajien, lajiliittojen, seurojen ja urheiluakatemioiden kanssa tehty yhteistyö, kansainväliset selvitykset, tutkimus-, kehitys- ja koulutustyön uudistamisprosessi, urheiluopistojen kanssa käydyt keskustelut ja arviointi sekä lukuisat asiantuntijakeskustelut (osa 3). Innostavaa sparrausta esitysten taustaksi on saatu lisäksi urheilujournalistien ja muiden media-alan toimijoiden kanssa käydystä vuoropuhelusta. Ratkaisut ovat kypsyneet muutosryhmän omassa työssä, jossa on analysoitu ja tehty johtopäätöksiä keskusteluista, selvityksistä ja tutkimuksista. Kaikki ratkaisut ovat ryhmän yksimielisiä esityksiä. Arvovalinnat Ratkaisuissa näkyvät muutostyön arvovalinnat. Ne ovat urheilija keskiössä, pyrkimys erinomaisuuteen, arvostuksen nostaminen sekä onnistuminen ja menestyminen. Arvostuksen nostaminen tapahtuu esitysten toteutumisen kautta: Arvostus paranee yhteistyön, osaamisen ja menestyksen kasvun kautta. Eettiset lähtökohdat, vammaisurheilu ja kansainvälisyys koskevat kaikkia tehtäväalueita Toimijat sitoutuvat urheilun eettisiin perusarvoihin Reilun Pelin periaatteisiin. Antidopingtoiminnan kehittämisen lisäksi on vastattava urheilun integriteetistä (koskemattomuus), laaja-alaisesta tasa-arvosta, alaikäisten suojelusta, yleisöväkivallan torjumisesta, rasismista ja muista urheilua uhkaavista tekijöistä. Tämä edellyttää urheilutoimintaan osallistuvien sitoutumista ja omia toimenpiteitä. Huippu-urheilun eettisten kysymysten seurantaan, suunnitteluun, valistukseen ja toteutukseen tarvitaan uusi toimintayksikkö, joka sisältää myös nykyisen antidopingtoiminnan. Osaaminen Osaaminen on huippu-urheilun tärkein kilpailutekijä tulevaisuudessa sen kohdistuessa urheilijan polulla käytännön tekemiseen. Pyrkimyksenä on valmennusprosessien syvempi ymmärrys ja niiden kehittäminen. Ymmärryksen kehittämiseen tarvitaan perus-, laji- ja asiantuntijatietämys sekä toimintatavat yhteistyölle. Osaamisen vahvistamisen avaintekijöinä ovat lajien ja muiden asiantuntijoiden yhteistyö, valmentajuuden ja valmennusosaamisen vahvistaminen, ammattilaisten määrän lisääminen urheilijan polun kaikissa eri vaiheissa ja yhteinen johtamisjärjestelmä. Käytännön valmennuksen kiinteänä osana ovat huippu-urheilun tutkimus-, kehittämis- ja koulutustoiminta. Urheilujohtaminen Muutostyön edetessä johtaminen urheilussa on noussut tärkeäksi tekijäksi. Se vaikuttaa kaikkeen tekemiseen. Asiaan ei ole aiemmin kiinnitetty riittävästi huomiota. Urheilujohtamisessa korostuu monialaosaaminen. Strateginen, henkilöstö-, talous-, verkosto-, hallinto- ja vapaaehtoisten johtaminen kuvaavat urheilujohtamisen haastavuutta. Urheilujohtaminen ei koske vain huippuurheilun muutosta vaan se koskettaa kaikkia urheilun toimijoita. Muutosryhmä esittää, että SLU verkostoineen ottaa vastuun urheilujohtamisen kehittämisestä yhdessä asiantuntijaorganisaatioiden kanssa. Korkeakouluissa on ilmaistu kiinnostusta asian kehittämiseen mm Turun seudulla. Urheilujohtamisen asiantuntijat kutsutaan koolle ja ryhdytään luomaan kuvaa urheilujohtamisen kokonaisuudesta, sen kehittämistarpeista, tavoitteista ja keinoista. Sivu 9

10 Huippu-urheiluyksikön perustaminen Huippu-urheiluyksikkö johtaa ja koordinoi suomalaista huippu-urheilua (sisältäen vammaishuippu-urheilun) ohjelma- ja resurssiohjauksen keinoin. Se vastaa yhdessä lajiliittojen kanssa pitkän aikavälin huippuurheilumenestyksestä. Yksikkö on tiiviissä yhteistyössä lajien ja muiden urheilutoimijoiden kanssa. Se vaatii onnistuakseen hyvää strategista johtamista ja tukipalveluja. Yksikkö toimii päätöksenteoltaan itsenäisenä osana ja on uudistuvan Olympiakomitean keskeinen osa. Toimeenpanovaiheen aikana määritellään yksikön päätöksentekomekanismit, tehtävät, vastuut sekä rooli suhteessa muihin toimijoihin. Huippu-urheiluyksikkö vastaa Olympialaisten, Paralympialaisten ja nuorten monilajisten arvokisojen valmisteluista ja kisajohtamisesta yhdessä Olympiakomitean/ Paralympiakomitean kanssa sekä yhteistyössä lajien ja muiden asiantuntijatahojen kanssa. Toimeenpanovaiheen aikana ratkaistaan arvokisoihin valmistautumisen sisältö ja johtaminen. Yksikön tehtävänä on varmistaa urheilijan polun eri vaiheissa yhteistyön ja kompetenssin kasvu. Siitä syntyy osaamisen, menestyksen ja arvostuksen lisääntyminen. On siirryttävä yksinyrittämisestä yhdessä tekemiseen, on purettava päällekkäiset toiminnot, on jaettava kehittyvä osaaminen ja suunnattava energia enemmän päivittäisvalmennukseen. Vapaaehtoisen ja ammattilaistuvan seuratoiminnan tukeminen on kehitystyön merkittävä osa. Yksikkö vastaa ja luo työvälineitä keskeisten toimijoiden (esim. lajiliitot huippuseuroineen, urheiluakatemiat, KIHU) huippuurheilujärjestelmien muutos- ja kehitysprosesseihin. Prosessien tarkoituksena on vahvistaa lajien ja muiden toimijoiden huippu-urheilujärjestelmien laatua, lisätä yhteistyötä ja kykyä hyödyntää Urheilijan polun eri vaiheisiin syntyviä ratkaisuja. Huippu-urheiluyksikkö sisältää kolme ohjelmaa, jotka tukevat toisiaan ja tekevät yhteistyötä keskenään. Nämä ohjelmat ovat Osaamis-, Urheiluakatemia- ja Huippuvaiheen ohjelma. Osaamisohjelma johtaa ja koordinoi huippuurheilun tutkimus-, kehittämis- ja koulutustoimintaa sekä valmentajuuden kehittymistä. Urheiluakatemiaohjelma koordinoi ja johtaa valtakunnallisesti lajien yhteistä urheiluakatemiaverkostoa. Huippuvaiheen ohjelma vastaa yhdessä lajiliittojen kanssa huippu-urheilumenestyksestä sekä huipulla olevien ja kansainvälistä menestystä tavoittelevien urheilijoiden ja joukkueiden toiminnan kehittämisestä. Yksikkö- ja ohjelma -nimikkeet ovat työnimiä, jotka tarpeen mukaan muuttuvat siinä vaiheessa kun varsinainen Huippu-urheiluyksikkö aloittaa toimintansa. Huippu-urheiluyksikön rakentuminen: Huippu-urheiluyksikön rakentaminen toteutetaan vaiheittain vuosien aikana. Yksikön sisältämistä työpaikoista merkittävä osa on jo nyt urheilun eri tehtävissä, mutta ei osana kokonaisuutta. Vaihe 1: Vuoden 2012 aikana muutosryhmän johdolla aloitetaan uuden toimintatavan ja rakenteen toimeenpanovaihe. Vaihe 2: Vuoden 2013 alussa Huippuurheiluyksikkö aloittaa toimintansa. Tavoitteena on, että vuoden 2013 lopussa siinä toimii noin 30 päätoimista vaikuttaen työllään urheilijan polun eri vaiheisiin. Aloittavista henkilöistä valtaosa toimii jo tällä hetkellä urheilun eri tehtävissä, mutta ei osana kokonaisuutta. Vaihe 3: Vuoden 2014 ja 2015 aikana täydennetään lajien huippu-urheilutoimintaa urheilijan polun eri vaiheissa palvelevien asiantuntijoiden verkostolla. Sivu 10

11 Osaamisohjelma Tavoitteet Luoda vuoteen 2020 mennessä maailman paras huippu-urheilun tutkimus-, kehittämis- ja koulutustoiminta vietynä käytännön valmennukseen. Urheilijan polku määrittelee osaamistarpeet. Niiden kehittäminen ja jakaminen varmistetaan tutkimus- ja kehittämistoiminnalla, valmennus- ja johtamisosaamisella sekä valmentajakoulutuksella. Valmentajuuden kehittäminen ja valmennusosaamisen lisääminen. Toimenpiteinä ovat suomalaisen urheiluvalmennuksen linjaukset, valmennusjärjestelmän johtaminen sekä yhteistyöhön ohjaava toiminta. Yhtenäinen valmentajakoulutus. Valmentajan työhön tulee olla sekä ammatillinen koulutuspolku että oto-valmentajien koulutusjärjestelmä. Huippu-urheilututkimuksen tarve ja rooli osaksi liikuntatieteellistä ja muuta tutkimustoimintaa. Huippuurheilun tutkimus- ja kehittämistoiminnan arvostus kasvaa ja luo uusia toimintaympäristöjä. Tehtävät Urheilijan ja valmentajan polun tarpeista lähtevän huippu-urheilun tutkimus-, kehittämis- ja koulutustoiminnan johtaminen ja kehittäminen valtakunnallisen ohjelma- ja resurssiohjauksen keinoin Vastata valmentajuuden kehittymisestä yhteistyössä muiden keskeisten tahojen kanssa Vastata valtakunnallisesta valmentajakoulutuksen ohjelmasta ja valmennusosaamisen linjauksista yhteistyössä koulutusverkoston kanssa Vastata suomalaisen ja kansainvälisen tutkimus- ja koulutusverkoston yhteistyöstä ja kehittämisestä Vastata huippu-urheilun valtakunnallisesta tutkimus- ja kehittämisohjelmasta Vastata valtakunnallisesti suomalaisen huippu-urheilun tutkimus-, kehittämis- ja koulutustoiminnan resurssien ja toimintaedellytysten monipuolistamisesta ja parantamisesta Vastata huippu-urheilutoiminnan sisäisistä ja riippumattomista seuranta- ja arviointijärjestelmistä Sivu 11

12 Suomalainen valmentajuus Valmentajuuden kehittäminen ja valmennusosaamisen lisääminen on keskeinen osa koko Huippu-urheiluyksikön toimintaa. Tärkeinä kumppaneina toimivat lajiliittojen ohella Suomen Valmentajat ry ja Suomen Ammattivalmentajat ry. Valmentajan urapolku vaatii tukea sekä yksilö- että järjestelmätasolla. Tarvitaan valmentajan työn sisällön kirkastamista, uusia päätoimisten valmentajien työpaikkoja urheilijan polun eri vaiheisiin, valmentajien mentori-järjestelmä, uusien potentiaalisten valmentajien etsimistä sekä kokeneiden valmentajien kiinni pitämistä valmentajatyössä. Valmentajan ammatti innostaa ja kansainvälisellä osaamisella on tärkeä merkitys. Valmentajakoulutus Urheilijan polku määrittelee polun eri vaiheissa olevat valmentajien osaamistarpeet. Valmentajakoulutusrakenteen ja koulutusten sisältöjen täytyy tukea tätä. Osaamisohjelma johtaa ja koordinoi suomalaista valmentajakoulutusta ja vastaa sen sisältötyöstä. Koulutusta ja valmennusta kehitetään yhdessä. Tutkimus- ja kehittämistoiminta ja huippu-urheilun eri asiantuntijaryhmät ovat kiinteä osa valmentajakoulutuksen kehittämistä. Koulutuskokonaisuuteen kuuluvat yhteinen oto- ja ammatillisen koulutuksen koordinaatio, lajien yhteinen kouluttajakoulutus, koulutuksen konseptiohjaus, valmentajien lisenssi-järjestelmä, koulutuksen sisältötyö ja linjaukset sekä täydennyskoulutusjärjestelmä. Valmentajakoulutuksen kokonaisuutta rakennetaan erillisenä hankkeena vuoden 2012 aikana yhdessä lajien ja muiden koulutuksen järjestäjien kanssa. Hankkeessa määritellään tarkemmin toimintasuunnitelma ja tavoitteet vuodelle Tutkimus- ja kehittämistoiminta T&K Osaamisohjelma johtaa ja koordinoi huippu-urheilun tutkimus- ja kehittämistoimintaa ja varmistaa pitkäjänteisen ja tarvittaessa nopeasti reagoivan T&K-toiminnan. T&K-toiminta ja sen rahoitus lähtee urheilijan polun ja huippu-urheilun osaamistarpeista. Osaamisohjelman ja Huippuvaiheen ohjelman kiinteänä osana toimii uudistuva Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU. KIHU on kansainvälisesti arvostettu huippu-urheilun tutkimus-, kehittämis- ja palvelutoiminnan edelläkävijä. Toiminta on kiinteä osa huippu-urheiluvalmennusta ja -toimintaa. Valtionavustus ohjataan jatkossa Huippu-urheiluyksikön kautta. Sivu 12

13 Urheiluakatemiaohjelma Urheiluakatemiaverkoston tavoitteet Yhdistää valmennus joustavasti koulunkäyntiin ja opiskeluun perusopetuksesta alkaen huomioiden urheilijoiden kokonaisvaltainen kasvu Lisätä päätoimista yleis- ja lajivalmennusta kaikissa urheilijan polun vaiheissa Parantaa harjoitteluolosuhteiden laatua ja käytettävyyttä Koota, kehittää ja jakaa valmennukseen ja asiantuntijapalveluihin liittyvää osaamista Vahvistaa urheiluseuratoimintaa ja laaja-alaista yhteistyötä eri toimijoiden välillä Tulevaisuuden urheiluakatemiaverkosto toimii kehittyvänä osaamisen ja olosuhteiden jakelukanavana urheilijan polun kaikissa vaiheissa. Kehitystyölle luo erinomaiset lähtökohdat Olympiakomitean urheiluakatemioiden kehittämisohjelman linjaukset. Niissä painopisteenä ovat opintojen ja valmentautumisen yhdistäminen toisella ja korkea-asteella sekä hyvin alkaneen yläkoulutyön kehittäminen yhdessä opetusviranomaisten, Nuoren Suomen ja lajien kanssa. Urheiluakatemiaverkoston tehtävänä on synnyttää edellytykset urheilijan kokonaisvaltaiselle kasvulle ja kehittymiselle paikallis- ja aluetasolla. Urheiluakatemiaohjelma vastaa koko urheilijan polun mittaisesta urheiluakatemiaverkoston valtakunnallisesta johtamisesta. Verkostoa johdetaan ja kehitetään valtakunnallisesti yhteistyön, konsepti- ja resurssiohjauksen keinoin. Akatemiaverkosto koostuu noin 20 kasvukeskuksen uudenlaisista urheiluakatemioista, joissa on huomioitu laaja alueellinen kattavuus. Ydintoimijoita ovat urheilijat, valmentajat, kodit, urheiluseurat, koulut, ammatilliset ja korkea-asteen oppilaitokset, kunnat, lajiliitot, urheiluopistot, valmennuskeskukset ja urheilun asiantuntijat. Sivu 13

14 Jokaisen akatemian tehtävänä on edistää alueellaan opiskelun ja valmentautumisen yhdistämisratkaisuja perusopetuksesta alkaen, vahvistaa paikallista urheiluseurayhteistyötä, kehittää paikallisia asiantuntijapalveluita, parantaa olosuhteiden ja muiden asiantuntijapalveluiden käytettävyyttä sekä tiivistää urheiluopisto- ja valmennuskeskusyhteistyötä alueella. Osalla akatemioista on lisäksi valtakunnallisia tehtäviä, osaamista ja olosuhteita. Valtakunnallisen roolin ja vastuun määrittävät lajien kanssa sovitut keskittämisratkaisut, huippu-urheilun valmennuskeskusten olosuhteet ja osaaminen, huippu-urheilun T&K -toiminnan ja valmentajakoulutuksen koordinointivastuu ja toteutus sekä huippuvaiheen ja osaamisohjelman kanssa sovittu yhteistyö. Pääkaupunkiseudun urheiluakatemian toiminta toteutetaan erityisratkaisuna. Metropolialueen kaupunkivalmennuskeskukselle, sen osaamisen, olosuhteiden ja asiantuntija-verkoston rakentamiselle tehdään oma kehittämissuunnitelma. Akatemialla on tiivis, jopa rakenteellinen yhteistyö Huippu-urheiluyksikön kanssa. Urheiluakatemiaverkoston kautta kootaan huippu-urheiluosaajat yhteiseen rakenteeseen, jossa keskinäinen vuorovaikutus paikallisesti, alueellisesti ja valtakunnallisesti edelleen vahvistuu. Osaaminen kehittyy ja sitä voidaan tehokkaammin jakaa urheilijan polulle kaikissa eri vaiheissa. Akatemiaverkostolla on tiivis yhteistyö Huippuvaiheen ohjelman ja Osaamisohjelman asiantuntijoiden kanssa. Urheiluakatemiaohjelman asiantuntijat vastaavat verkoston johtamisen lisäksi lasten urheilun, nuorten valmennuksen, dual training (opiskelun ja valmennuksen yhdistäminen) -ratkaisujen, seuravalmennuksen ja asiantuntijapalveluiden kehittämisestä ja koordinoinnista yhteistyössä muiden toimijatahojen kanssa. Sivu 14

15 Huippuvaiheen ohjelma Tavoitteet Menestys kansainvälisissä arvokilpailuissa Tukea ja auttaa urheilijoita, valmentajia ja lajeja kehittymään huippuvaiheen ratkaisuissa ja huippuurheilutulokseen tähtäävässä toiminnassa Huippuvaiheen valmennustiedon kehittäminen kansainvälisen kehityksen kärjessä Yhteisen, riittävän laajan ja ammattimaisen asiantuntijayhteisön kokoaminen Yhteistyön mallin rakentaminen suomalaisen urheilun tulevaisuuden toimintatavaksi Huippuvaiheen ohjelma johtaa kansainväliseen huippu-urheilumenestykseen tähtäävää toimintaa Suomessa. Se on tukiorganisaatio, joka tukee huippuvaiheen toimijoiden työtä, olosuhteita ja yhteistyötä. Avaintekijöitä ovat jatkuva reagointi, vähäinen byrokratia, fyysinen läheisyys ja osaamisen kehittyminen. Vahva vuorovaikutus luo edellytykset hyvälle yhteisöllisyydelle. Ohjelmassa työskentelevät valmennuksen parhaat asiantuntijat yhdessä yli lajirajojen. Tarkoituksena on valmennuksen eri osa-alueiden käytännön tietämyksen lisääminen ja sen jakaminen. Yhteistyötä tehdään ohjatusti eri lajien välillä, valmennuksen asiantuntijoiden ja lajien välillä, sekä valmennuksen asiantuntijoiden kesken. Sivu 15

16 Lajiryhmävastaavat Ohjelmassa työskentelee 5-8 vahvan valmennusosaamisen omaavaa lajiryhmävastaavaa, joiden tehtävänä on tukea ja kehittää lajien (joissain tapauksissa urheilija-valmentajaparien) työtä. Heidän johdollaan toteutetaan lisääntyvä lajien välinen yhteistyö ensisijaisesti lajiryhmissä, mutta myös yli lajiryhmärajojen. Lajiryhmiä ovat esimerkiksi: palloilulajit, kestävyyslajit, voima-nopeuslajit, taitolajit, tarkkuuslajit, kamppailulajit. Asiantuntijat Huippuvaiheen ohjelman asiantuntijat toimivat lajiryhmävastaavien ohjauksessa lajien huippuvalmennuksen tukena. Ohjelmassa työskentelee pää- ja osa-aikatoimisesti noin 20 asiantuntijaa (osa heistä toimii jo nyt, mutta erillään), jotka tekevät yhteistyötä keskenään. Asiantuntijoiden tehtävänä on myös huolehtia oman alansa jatkuvasta kehittymisestä yhteistyössä oman asiantuntijaverkoston kanssa. Toimiminen eri lajeissa lisää asiantuntijoiden ja lajien osaamista sekä mahdollistaa uusien päätoimisten asiantuntijoiden saamisen. Asiantuntija-alueita ovat esimerkiksi: Terveydenhuolto, fysiologia, biomekaniikka, psykologia, ravitsemustiede, yleistaitavuus, johtaminen / opettaminen, uraohjaus, managerointi. Toimintamalli Huippuvaiheen yhteistyöllä pyritään osaamisen kasvattamiseen ja luomaan toimintamallia suomalaiseen urheiluyhteisöön. Yhteistyötä edistetään monilla eri tasoilla, urheilija-valmentajaparin toimintaympäristössä, lajin sisällä ja lajien välillä sekä asiantuntijaverkostoissa. Uusi toimintatapa vaatii toimivia yhteistyön malleja, hyvää johtamista, koulutusta ja paljon aikaa. Yhteistyön malli siirtyy lajiliitoissa ja urheiluakatemioissa urheilijapolun valinta- ja lapsuusvaiheeseen ja osaksi seuratyön arkea. Huippuvaiheen ohjelmalla on kiinteä yhteistyö Osaamis- ja Urheiluakatemiaohjelman ja KIHUn kanssa. Osaamisohjelman kanssa T&K tietoa siirretään huippuvaiheen valmentautumiseen ja vastataan harjoitus- ja valmennusprosesseista lähteviin tutkimustarpeisiin. Huippuvaiheen ohjelman asiantuntijat osallistuvat myös valmentajakoulutuksen toteuttamiseen. Urheiluakatemiaverkosto jakaa huippuvaiheessa syntynyttä tietoa ja osaamista lapsuus- ja valintavaiheen ratkaisuihin. Osa huippuvaiheen urheilijoista valmentautuu myös akatemioissa. Opistojen valmennuskeskukset ovat osana huippuvaiheen valtakunnallista verkostoa ja sen asiantuntijayhteistyötä. Sivu 16

17 Resurssien kohdentaminen Muutosryhmän teettämän selvityksen mukaan Urheilijan polun rahavirta vuodessa on noin 800 miljoonaa euroa (laskennallisena oletuksena on että lapsuus- ja nuoruusvaiheessa 30% seuroissa urheilevista jatkaa urheilijan polkua). Kotitaloudet, urheiluseurat, kunnat, valtio, urheilujärjestöt ja yritykset ovat merkittävimmät kustannusten jakajat. Urheilun ja huippu-urheilun arvostus, imago ja menestys vaikuttavat oleellisesti kokonaisrahoituksen muutoksiin tulevina vuosina. Tämä edellyttää tarkempaa ymmärrystä rahavirroista, niiden logiikoista ja suhteista. Huippu-urheilun resurssiajattelussa on siirryttävä koko urheilijan polun resurssitarkasteluun. Muutosryhmän esitysten talousperusta määritellään yksityiskohtaisesti toimeenpanovaiheen aikana. Nykyresurssien arviointityö on käynnistetty. Sitä jatketaan yhteistyössä OKM:n, Olympiakomitean ja Paralympiakomitean sekä muiden keskeisten toimijoiden kanssa. Tammikuussa 2012 valmistuu resurssitarvearvio Maaliskuun 2012 loppuun mennessä tehdään yksityiskohtaisempi tarveanalyysi. Näin lajiliitot ja muut toimijat voivat ottaa muutokset huomioon omassa talous- ja toiminnan suunnittelussaan vuodelle Huippu-urheilun kokonaisresurssien ja tukijärjestelmien uusimisessa on tärkeää koko Urheilijan polun laadun vahvistaminen. OKM:n kanssa tehdään yhteistyötä Urheilijan polun kokonaisresurssien ja niiden resurssiohjauksen uusimiseksi. Tukijärjestelmien uusimisessa huomioidaan näkökulmina mm: olympialajit ei olympialajit paralympialajit, lajien priorisointi ja sen perusteet, yksilölajit joukkuelajit, resurssiohjauksen aikajänteen määrittely. Huippu-urheilun kolme resurssikokonaisuutta Resurssit, jotka ovat jo nyt käytössä, mutta joiden käytön arviointia tai tehokkuutta tai uudelleen suuntaamista on tärkeä lisätä. Näitä ovat esimerkiksi nykyiset huippu-urheilutuet, T&K resurssit, lajiliittojen tulosohjaus, jne. Resurssit, jotka ovat nyt huippu-urheiluun liittyvien sisältöjen käytössä, mutta ohjautuvat erilaisista strategioista. Näitä ovat esimerkiksi Nuoren Suomen ja SLU-alueiden kilpaurheiluhankkeet, julkisen sektorin olosuhderatkaisut, urheiluopistot ja valmennuskeskukset, jne. Resurssit, joita on mahdollisuus lisätä Urheilijan Polun laatutyöhön. Näitä ovat esimerkiksi urheiluakatemiaverkoston mahdollisuudet, seurojen uudet varainhankintahankkeet ja hinnoittelu, ministeriöiden ja muun valtionhallinnon tiivistyvä yhteistyö, uudet yritysyhteistyön keinot, uudet varainhankintaratkaisut kuten lahjoitus- ja keräyshankkeet sekä verotukseen liittyvät aloitteet (verovähennykset lasten ja nuorten urheiluvarusteista, lahjoituksista, jne.) Sivu 17

18 Arvostuksen vahvistaminen Huippu-urheilun arvostusta ja sen merkitystä osana suomalaista liikuntakulttuuria käsiteltiin Sanoista teoksi ajatuksia suomalaisen huippu-urheilun kehittämiseksi -mietinnössä. Siinä nostettiin huippu-urheiluun liittyviksi arvoiksi Reilu Peliperiaatteet, jotka tarjoavat hyvän pohjan huippuurheilun arvojen pohdinnalle. Kilpailu ja kilpailuissa onnistuminen ja menestyminen kuvaavat kansakunnan elinvoimaisuutta ja kykyä luoda edellytyksiä yksilölliselle kehitykselle. Itsensä kehittäminen, jossa pyrkiminen huippusuoritukseen ja omistautuminen omien kykyjensä rajojen saavuttamiseen on kunnioitettavaa ja esimerkillistä. Kansainvälisyys on vahva arvo huippu-urheilussa, jossa ovat kaikki kansakunnat mukana. Urheilu saa aikaan aitoa ja ainutlaatuista yhteisöllisyyttä. Huippu-urheilun muutoksen arvot ovat urheilija keskiössä, pyrkimys erinomaisuuteen, arvostuksen nostaminen sekä onnistuminen ja menestyminen. Huippu-urheilun arvostus, perustana Reilu Peli, lisääntyy osaamisen vahvistamisen, koulutuksen, yhteistyön, yhdessä onnistumisen ja menestyksen kautta. Urheilun toimijoiden on sitouduttava yhteisiin arvoihin ja niiden esille tuomiseen. Muutosryhmän esitykset vahvistavat osaltaan arvostusta huippu-urheiluun, urheilijoihin, valmentajiin ja muihin toimijoihin. Arvostukseen tähtäävillä konkreettisilla toimenpiteillä, kuten Urheilugaala, alueelliset urheilugaalat ja niiden yhteyteen rakennettavat vuosittaiset teemat, on suuri merkitys huippu-urheilun arvostuksen vahvistamisessa. Urheilun kansainväliset tapahtumat liittyvät oleellisesti siihen, miten huippu-urheilun arvostusta ylläpidetään ja kehitetään Suomessa. Suomalaisten tulee jatkossa hakea ja saada kv. arvokilpailuja, sekä näkyä ja onnistua kansainvälisten suurtapahtuminen järjestäjänä. Tarvitaan suomalainen Respect -toiminnan malli, joka huomioi lopettaneiden urheilijoiden, valmentajien ja urheilujohtajien elämäntilanteet, verkostoi heitä ja järjestää heille erilaista tukea. Jo uransa lopettaneita urheilijoita kannustetaan jatkamaan toimijoina urheilun parissa. Tämäntyyppisen toiminnan vahvistaminen on osa Urheilijan polkuun kuuluvaa arvostamisen kulttuuria. Olosuhteiden kehittäminen Olosuhteiden kehittämisen tulee lähteä Urheilijan Polun tarpeista. Keskeistä on päivittäisharjoittelun laadukkaiden olosuhteiden varmistaminen polun jokaiseen vaiheeseen. Sen kautta korostuvat erityisesti seuraavat olosuhdetarpeet: Urheiluakatemioiden päivittäis- ja leiriharjoittelumahdollisuuksien kehittäminen, yhteistyö kuntien kanssa olosuhteiden rakentamisen ja käytettävyyden kehittämiseksi (ilmainen harjoitusmahdollisuus lapsille ja nuorille) ja monilajiset olosuhderatkaisut. Toimeenpanovaiheen aikana muutosryhmä tekee tiivistä yhteistyötä OKM:n ja valtion liikuntaneuvoston rakentamisjaoston kanssa näiden lähtökohtien pohjalta. Kilpailuolosuhteita kehitettäessä on tärkeä tarkastella olosuhderatkaisua sellaisena kokonaisuutena, jossa mahdollistuu kilpailun ja valmennuksen ohella myös lajien yhteistyö ja lajin kehittämis- ja tutkimustoiminta. Toimeenpanovaiheen aikana muutosryhmä tekee esityksen olosuhteiden kehittämisen priorisoinnista. Olosuhderatkaisuihin on tärkeä kytkeä mukaan kansainvälisten olosuhderatkaisujen kehittäminen niissä lajeissa, joissa Suomella ei esimerkiksi ilmastonsa vuoksi ole mahdollista tarjota kilpailukelpoisia olosuhteita päivittäisharjoittelun tueksi. Tänä päivänä moni huippu-urheilija tai valmentaja saattaa jäädä yksin uransa lopettamisvaiheessa. Myöskään uransa lopettaneiden urheilijoiden kokemuksia ja tietopääomaa ei saada kerättyä riittävän laajasti. Olympiakomitean ja Adeccon yhteistyö on hyvä esimerkki siitä, kuinka urheilijoita voidaan myös käytännössä auttaa. Sivu 18

19 Arvokisat Urheilijan polulla Muutostyön jatkaminen Olympia- ja Paralympiakisat, Nuorten Olympiakisat YOG ja Euroopan Nuorten Olympiafestivaalit EYOF sekä muut kansainväliset arvokilpailut (lajien arvokilpailut, Universiadit) ovat konkreettinen osa valmennusta ja erityisesti nuorten kilpailut myös merkittävä työkalu urheilijan polun kehittämiseen. Valtaosa lajien arvokilpailuista toimii myös valintajärjestelmänä Olympialaisiin / Paralympialaisiin. Koska kisoihin valmistautuminen on jatkuva prosessi, Huippu-urheiluyksikkö vastaa lajien valmennusjohdon kanssa Olympia-, Paralympia-, YOG-, EYOF- ja Universiadijoukkueiden valmisteluista ja varusteluista huomioiden kesä- ja talvilajien syklit. Vuoden 2012 toimeenpanovaiheen aikana ratkaistaan yllä olevien kisatapahtumien kisajoukkueiden valmisteluiden sekä valintojen vieminen osaksi Huippu-urheiluyksikön toimintaa sekä yhteistyömallit lajien kanssa. Samalla ratkaistaan Olympiakomitean ja Paralympiakomitean kanssa varsinaista urheilutoimintaa tukevat kisoihin liittyvät markkinointi-, viestintä-, PR- ja muut tehtävät. Lisäksi selvitetään vuoden 2012 aikana perusteet, mahdollisuudet ja halukkuus lajikohtaisten arvokisojen ja Nuorten Olympiakisojen, EYOF:n, Universiadien ja Olympiakisojen sekä Paralympiakisojen järjestämiseen. Arvioidaan nykyisen Sport Finland (kilpailujen järjestämiseen liittyvä tukitoiminta) -toimiston rooli ja sen sijoittuminen osana huippu-urheilua jatkossa. Työ on aloitettu yhdessä Sport Finlandin kanssa ja se jatkuu syksyn 2011 ja kevään 2012 aikana. Muutosryhmä jatkaa ratkaisuesitysten toimeenpanoa vuoden 2012 ajan. Osa ratkaisuista etenee jo vuonna 2012 käytännön tasolle. Muutosryhmän jäsenten vastuualueet tarkistetaan marraskuun 2011 loppupuolella ja samalla arvioidaan tulevan vuoden osaamistarpeet sekä mahdollisten ostopalvelujen tarve. Ratkaisuesitykset (osa 2) ohjaavat toimenpiteitä. Toimeenpanovaiheen keskeiset yhteistyötahot ovat urheilijat ja valmentajat, lajiliitot ja seurat, urheiluakatemiat (sisältää opistot), KIHU ja muu osaamisverkosto, Olympia- ja Paralympiakomitea sekä OKM. Visio 2020 toteutuksessa yhteistyötahoja ovat lisäksi SLU, SLU alueet ja Nuori Suomi. Vuoden 2012 aikana tehdään Huippuurheiluyksikön ensimmäinen toimintasuunnitelma vuodelle 2013, henkilöstösuunnitelma tehtäväkuvauksineen ja aloitetaan rekrytointi. Vuoden 2012 tavoitteena on saada koko muutostyö etenemään niin, että muutosryhmää ei tarvita vuonna Tämä edellyttää keskeisten ratkaisuesitysten nopeaa etenemistä. Muutostyön viestinnässä jatketaan läpinäkyvää toimintatapaa, joka on osoittautunut muutostyön aikana arvokkaaksi tiedonvälittämis- ja saantikeinoksi. Muutostyössä keskitytään viestimään toimeenpanovaiheen etenemisestä keskeisille sidosryhmille kuten esimerkiksi urheilijoille, valmentajille, lajiliitoille, seuroille, urheiluakatemioille ja kunnille. Lisäksi järjestetään säännöllisin väliajoin tiedotus- ja sparraustilaisuuksia medialle sekä tuotetaan omaa sisältöä huippu-urheilunmuutos.fi sivustolle. Yhteistyötä lajien viestinnän kanssa vahvistetaan. Jatketaan ostopalveluita viestinnän ammattilaisten kanssa. Akatemiaverkoston rakentumisen tueksi lisätään paikallistason viestintää sekä järjestetään akatemiatoiminnan forum kevättalvella Sivu 19

20 Yhteenveto toimenpiteistä Käynnistyneet ja käynnistettävät toimenpiteet 2011 ja : Muutostyön ratkaisujen vahvistaminen Muutostyön vision, tavoitteiden ja ratkaisuesityksien syventäminen jatkuu. Urheilijan polku / lajikohtaisten polkujen jalkautusta ja eri lajeille yhteisten teemojen käsittelyä tuetaan työpajojen kautta. Lajiliittojen huippu-urheilujärjestelmien kehitysohjelma viedään osaksi uutta toimintaa. Urheilija-, valmentaja- ja lajiliittokohtaamisten analyysejä hyödynnetään yhteistyössä tutkijoiden kanssa. Yhteiset ja lajikohtaiset tavoitteet, mittarit ja mittausmenetelmät määritellään. Muutostyön arviointi ja seuranta jatkuu ohjausryhmässä ja OKM:n seurantaryhmässä. Uudistuvan huippu-urheilun käsikirja kootaan vuosiksi Huippu-urheiluyksikön ratkaisut Määritellään yksikön ja sen ohjelmien tarkemmat tavoitteet, tehtävät, vastuut, toimintatavat ja päätöksenteko. Tehdään toimintasuunnitelma 2013 sekä linjat Tehdään veikkausvoittovaroihin liittyvä resurssiarvio ja -suunnitelma OKM:n kanssa. Ratkaistaan keskuksen sijoituspaikka/-paikat ja aloitetaan rekrytointi. Huippu-urheilun tutkimus-, kehittämis- ja koulutustoiminta KIHUn toiminnan uudistaminen käynnistyy ja toteutetaan sen asiantuntijoiden työn yhdistäminen osaksi Huippu-urheiluyksikköä. Jatketaan huippu-urheilun tutkimus- ja kehittämisohjelman valmistamista ja yhdistetään se valtakunnalliseen liikuntatieteelliseen tutkimusstrategiaan. T&K-verkoston rakentaminen jatkuu osaamisohjelman toimesta. Määritellään tarve huippu-urheilun arviointijärjestelmäksi Valmentajakoulutuksen kokonaisuudistus (ammatillinen ja oto koulutus) käynnistyy. Valmentajuutta tukevat toimenpiteet käynnistetään. Urheiluakatemiat Toteutetaan nuorten olympiavalmentajien kiinnittyminen akatemioihin ja käynnistetään toimenpiteet määrän lisäämiseksi (nyk 60, tavoite valmentajaa). Vahvistetaan akatemiaverkostoa ja sen koordinaatiota. Kutsutaan lasten urheilun asiantuntijat ja toimijatahot määrittelemään yhteiset tavoitteet, roolit ja toimintatavat. Seurojen, lajien ja akatemioiden yhteinen työprosessi käynnistyy toimintatapojen, tehtävien ja vastuiden sopimiseksi (mukana 8-10 lajin pilotointi). Lajien huippuseurojen kehittämisohjelma rakennetaan pilotointivalmiiksi. Vahvistetaan korkea-asteella opiskelevien huippu-urheilijoiden opintojen ja valmentautumisen joustavaa yhdistämistä Kehitetään II-asteen erityisen tehtävän saaneiden urheiluoppilaitosten toiminnan laatua. Ylä- ja alakoulujen dual training -ratkaisut käynnistyvät kaikissa akatemioissa. Parannetaan asiantuntijapalveluita ja verkostoyhteistyötä akatemiatasolla. Kehitetään akatemiaverkoston harjoitusolosuhteita ja niiden käytettävyyttä. Sivu 20

21 Suora seuratuki suunnataan lisääntyvästi akatemiaverkostossa toimiville seuroille. Luodaan akatemioiden auditoinnille ja laadun kehittämiselle yhteinen toimintamalli. Huippuvaihe Lajiliittoprosessit toimintatapojen, tehtävien ja vastuiden sopimiseksi käynnistyvät Fyysiseen sijoitukseen liittyvät ratkaisut; keskittämisen ja hajautetun mallin selvittäminen Asiantuntijayhteisön rakentaminen; rekrytoinnin aloittaminen (KIHU -yhteistyö) Asiantuntijaverkoston rakentaminen ja vastuiden sopiminen. Kansallisen verkoston toteutuksen aloitus yhdessä KIHU:n, valmennuskeskusten ja akatemioiden kanssa Lajiryhmävastaavakartoitus; rekrytoinnin aloittaminen Nykytoimintojen yhdistäminen Huippu-urheiluyksikköön Uudistetaan ja vahvistetaan urheilijoiden tukijärjestelmiä Olympialaisten ja Paralympialaisten ja nuorten monilajisten arvokilpailujen joukkueiden valmistelu-, valinta- rahoitus- ja johtamiskäytännöt Kansainvälisen vaikuttamisen ja yhteistyön käytännöt ja työnjako Hallinnon, viestinnän ja markkinoinnin käytännöt ja työnjako Ratkaistaan Olympiakomitean ja Paralympiakomitean yhteinen rakenne- ja toimintasisältö. Resurssit Resurssiajattelu luodaan koko urheilijan polulle ja sen vahvistamiseen. Sovitaan henkilöiden ja talousresurssien siirrosta ja/tai kiinteästä yhteistyöstä Huippu-urheiluyksikköön niiden toimijoiden kanssa, joilla on tärkeä rooli urheilijan polun kehitystyössä. Tehdään veikkausvoittovaroihin liittyvä resurssiarvio ja -suunnitelma OKM:n kanssa Muut Yhteistyö juridiikan asiantuntijoiden kanssa: urheilijan sosiaaliturva ja lähdeverotus, rahastointijärjestelmä, yhtiöittäminen ja muut mahdolliset asiat. Osallistutaan Liikuntapaikkarakentamisen suunta asiakirjan päivittämistyöhön yhdessä Liikuntaneuvoston rakentamisjaoston kanssa. Eettisten lähtökohtien tarkempi määrittely ja yhteistyöratkaisut muiden toimijoiden kanssa Sovitaan vastuut urheilujohtamisen analyysin sekä kehitystyön käynnistymisen osalta eri toimijoiden kanssa. Luodaan Respect mallin perusta urheilun tekijöiden tueksi Luodaan kevyt ja nopea toimintamalli riitatilanteiden ratkaisemiseksi esimerkiksi liittojen ja urheilijoiden väliseen yhteistyöhön. Sivu 21

22 OSA 3: TAUSTA Johdanto Huippu-urheilun muutostyön taustalla on opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) marraskuussa 2008 asettama ja Risto Niemisen johtama työryhmä, jonka tehtäväksi annettiin uudistaa tavoitteelliseen kansainväliseen menestykseen tähtäävän huippu-urheilun strategiset periaatteet sekä toiminnalliset vastuut eri toimijoiden kesken niin, että suomalainen huippu-urheilu on eettisiltä periaatteiltaan kestävää ja valmennusosaaminen on korkeatasoista ja kansainvälisesti kilpailukykyistä. Työn tuloksena syntyi Sanoista teoksi ajatuksia suomalaisen huippu-urheilun kehittämiseksi. Työryhmä esitti huippu-urheiluun uudenlaista toimintatapaa, jossa urheilija on keskiössä, lajiliitot, seurat ja muut toimijat tekevät enemmän yhteistyötä ja huippu-urheilun osaamista kehitetään ja jaetaan. Lisäksi ryhmä esitti lasten valmennuksen pariin ammattilaisia, huippu-urheiluun lisäresursseja sekä panostuksia huippu-urheilun arvostusta nostavaan viestintään. Myös Olympiakomitean roolia tulee uudistaa. Työryhmä esitti lisäksi, että Suomen Olympiakomitea yhdessä Paralympiakomitean kanssa käynnistää Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoituksella huippu-urheilun toimintatavan muutosprojektin, jonka vastuulle annetaan käytännön muutostyön tekeminen. Olympiakomitea perusti keväällä 2010 muutosryhmän, joka aloitti työnsä Muutosryhmän toimeksianto kestää vuoden 2012 loppuun. Olympiakomitean kesäkuussa 2010 linjaaman muutosryhmän toimeksiannon ydintehtävät olivat: Sanoista teoksi visioiden ja niiden toimenpiteiden käynnistäminen. Suomalaisen huippu-urheilun uuden toimintatavan luominen. Kaikkien huippu-urheilun toimijoiden yhteistyön tehostaminen, yhteisten tavoitteiden asettaminen ja työnjaon selkiyttäminen. Huippu-urheilun kehittämisen integrointi muihin keskeisiin kehitysprosesseihin (muun muassa maailman liikkuvin urheilukansa visio 2020). Huippu-urheiluun kohdistuvien resurssien käytön arviointi ja niiden ohjauksen selkiyttämien ja tehostaminen. Kaikkien keskeisten toimijoiden sitoutuminen suomalaisen huippu-urheilun toimintatavan muutosprosessiin. Muutosryhmän toiminta Huippu-urheilun muutosryhmän johtajana toimii Jukka Pekkala. Ryhmän jäseniä ovat Leena Paavolainen, Tapio Korjus, päätoimisena aloittanut Mika Kojonkoski ja Antti Paananen, joka valittiin ryhmään Erkka Westerlundin tilalle. Ryhmän pysyvänä asiantuntijana ja linkkinä Olympiakomitean lajiliittojen kehitysohjelmaan toimii Jorma Vertainen. Ryhmän assistentiksi valittiin Heli Katajamäki. Ryhmä on toiminut sekä tiiminä että kunkin omalla vastuualueellaan eri sidosryhmissä. Työprosessit ovat olleet vision ja toimintasuunnitelman rakentaminen, urheilija- ja valmentajakohtaamiset, lajiliittojen Urheilijan polku työ, tutkimus- ja kehittämistyö, valmentajuus ja valmentajakoulutus, urheiluakatemiat, sidosryhmätyö ja urheilun kokonaisrakenne. Sivu 22

23 Ryhmä on työskennellyt viikoittain 1 3 päivää yhdessä, jolloin on tehty johtopäätöksiä valmistelujen pohjalta, uusia avauksia, edistetty työprosesseja sekä kuultu yhdessä lukuisia asiantuntijoita. Kevään ja syksyn 2011 aikana muutosryhmä on valmistellut esitystään suomalaisen huippu-urheilun uudistamisesta yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Mukana ovat olleet urheilijat ja valmentajat, lajiliitot ja seurat, opistot ja valmennuskeskukset, opetus- ja kulttuuriministeriö, urheilu-akatemiat, KIHU ja muut tutkimukseen ja kehittämistyöhön osallistuvat tahot, urheilujärjestöt, asiantuntijat ja urheilumanagerit, media jne. Olympiakomitean ja Paralympiakomitean asiantuntijat ovat olleet mukana tuomassa sekä nykytilan asiantuntemusta että näkemystä kehittämisen tarpeista ja suunnitelmista. Muutosryhmän esitystä on käsitelty Olympiakomitean ja Paralympiakomitean kevään ja syksyn hallituksissa sekä Olympiakomitean ja Paralympiakomitean yhteisessä kokouksessa OK:n hallituksen nimeämä ohjausryhmä on kokoontunut lähes kuukausittain. OKM:n seurantaryhmä on käsitellyt kahdesti muutostyön vaihetta. Päätösten jälkeen muutosryhmä keskittyy vuoden 2012 ajan esitysten toimeenpanoon. Osa esityksistä voidaan toteuttaa jo vuoden 2012 aikana ja osa pitää vaiheistaa vuosille Järjestöpäätösten lisäksi käydään neuvottelu OKM:n kanssa tulevien vuosien yhteisistä linjauksista ja rahoituksesta. Muutosryhmän ydinprosessit Urheilijakohtaamiset Muutosryhmä haastatteli 80 suomalaista menestynyttä huippu-urheilijaa kevään ja kesän 2011 aikana. Haastattelujen tavoitteena oli osallistaa huippu-urheilijat mukaan muutostyöhön, kerätä tietoa Urheilijan polkujen eri vaiheista, ymmärtää menestykseen tai menestymättömyyteen liittyviä tekijöitä, tunnistaa urheilijoiden välittömiä tarpeita, kerätä ideoita huippu-urheilun kehittämiseksi ja oppia urheilijakeskeistä toimintatapaa. Samalla viestittiin muutosprosessista urheilijoille ja heidän avullaan myös julkisuuteen. Urheilijahaastatteluja tehtiin menestyneille suomalaisille yksilö- ja joukkueurheilijoille, kesä- ja talvilajien edustajille, nais- ja miesurheilijoille ja vammaisurheilijoille. Haastatteluissa kohdattiin myös urheilijoiden lähipiiriä. Haastattelujen toteuttamiseen osallistui muutosryhmän lisäksi Urheilumanageriyhdistyksen, Paralympiakomitean ja lajiliittojen huippu-urheiluasiantuntijoita. Haastattelut tehtiin sähköisellä kyselypatteristolla, jossa urheilijan ura oli jaoteltu lapsuus-, nuoruus-, huippu- ja nykytilannevaiheisiin. Vastaukset on tallennettu suojattuun tietokantaan. Muutosryhmä toteutti analysoinnin. Urheilijakohtaamisten keskeiset johtopäätökset uran eri vaiheissa ovat liitteenä. Valmentajakohtaamiset Muutosryhmä haastatteli yhdessä Suomen Valmentajat ry:n kanssa huhti-kesäkuussa suomalaista yksilöja joukkuelajien menestynyttä valmentajaa, joilla on laaja kokemus lasten, nuorten ja aikuisten valmentamisesta. Valmentajista 2/3 oli päätoimisia ja 1/3 teki valmennustyön lisäksi myös muuta työtä. Haastattelujen avulla haluttiin osallistaa valmentajat mukaan muutostyöhön sekä kuulla valmentajien tarina heidän omasta urapolustaan, näkemyksensä suomalaisesta huippu-urheilusta, valmennuksesta ja huipulle johtaneista urheilijapoluista. Haastatteluista tehtiin yhteenveto, jonka pohjalta ryhmä kävi kokonaisuuden läpi ja teki keskeiset johtopäätökset oman työnsä tueksi. Yhteenveto valmentajahaastatteluista on liitteessä. Lajipolut 2011 Muutosryhmä käynnisti talvella 2011 lajipolkutalkoot -yhteistyökokonaisuuden lajiliittojen kanssa. Lajipolkujen tavoitteena oli saada muutostyön keskeisille toimijoille yhteinen kieli. Samalla haluttiin varmistaa kunkin liiton paneutuminen siihen, mitä huipulle tähtäävä urheilijan polku lajissa 2010-luvulla tarkoittaa, kuinka polku etenee, mitä osaamista se eri ikävaiheissa edellyttää, missä rooleissa eri toimijat toimivat sekä millaisilla painopisteillä ja Sivu 23

24 tavoitteilla valmennuksessa toimitaan. Syksyllä 2011 on käytössä 35 lajipolkua. Lajit ovat kokeneet polkutyön tärkeäksi ja saaneet siitä hyvän työkalun sisäisen keskustelun syventämiseen ja osaamisen kehittämiseen. Muutosryhmä on tukenut lajikohtaisesti polkuprosesseja sparrauksella ja yhteisillä työpajoilla. KIHU:n rakentaman sähköisen alustan avulla lajit ovat nähneet toistensa töitä. Yhteenveto lajipolkujen johtopäätöksistä on liitteessä. Kansainvälinen benchmarking Huippu-urheilu on ollut vahvassa muutoksessa eri puolilla kansainvälistä urheilumaailmaa. Muissa maissa tehdyt toimenpiteet ovat antaneet muutosryhmälle hyviä ajatuksia suomalaisen muutostyön taustaksi. Ryhmä on tutustunut erityisesti Kanadan, Norjan, Itävallan, Uuden Seelannin, Hollannin, Sveitsin, Ranskan, Australian ja Iso-Britanian tekemiin ratkaisuihin. Toukokuussa 2011 pidettiin kansainvälinen seminaari, jossa tutustuttiin eri maiden huippu-urheilujärjestelmiin. Järjestelmien tarkastelun rinnalla on paneuduttu myös eri maiden valmennuskeskusratkaisuihin sekä kirjallisen aineiston että tutustumiskäyntien avulla. Kansainvälinen vertailu kertoo, että Urheilijan polun kokonaisuus voi antaa kilpailuedun moniin muihin maihin. Muualla maailmassa huippu-urheilun kehityshankkeet keskittyvät pääasiassa huippuvaiheen vahvasti resursoituihin ratkaisuihin, mutta niistä puuttuu johdonmukainen lähestyminen lapsuusvaiheesta alkaen. Tutkimus ja kehittämistyö Muutostyössä on kartoitettu huippu-urheilun T&K-toiminnan nykyinen toimintaympäristö ja osaaminen sekä käynnistetty selvitys huippu-urheilun T&K-toiminnan rakenteesta, eri toimijoiden rooleista ja vastuista urheilijan polulla. Lisäksi on laadittu huippu-urheilun T&K-toiminnan kansallisen ohjelmatyön tavoitteet, vastuutahot, toteutus ja aikataulu. Työssä mukana ovat olleet lajien huippu-urheilusta vastaavat ja tutkimus- ja kehitystoiminnan asiantuntijaryhmä. Kansainvälinen vertailu osoittaa, että suomalaisen huippu-urheilun tutkimus- ja kehittämistoiminnan taso on korkea. Kilpailuetu saavutetaan vahvistamalla huippu-urheilun perus- ja soveltavan tutkimuksen sekä kehittämistoiminnan osaamista ja viemällä se kiinteästi osaksi palvelutoimintaa ja käytännön valmennusta. Muutostyön linjaukset Kaikki mukaan Huippu-urheilun ydintoimijoita ovat urheilijoiden ja valmentajien sekä näiden lähipiirin lisäksi lajiliitot ja niiden seurat sekä urheiluakatemiat, joihin sisältyvät urheiluopistot valmennuskeskuksineen sekä Kilpa- ja huippuurheilun tutkimuskeskus KIHU. Lisäksi tärkeitä huippu-urheilun toimijoita ovat valtio, urheilumedia, elinkeinoelämä, sekä erilaiset kansainväliset toimijat. Muilla urheilujärjestöillä on tärkeitä rooleja urheilijan polun ja perheiden innostamiseksi ja tukemiseksi. Näiden kaikkien generaattoriksi tarvitaan yhteinen huippu-urheilun johtamiseen ja koordinaatioon keskittyvä keskus. Huippu-urheilun tekijöiden verkosto on hyvin heterogeeninen. Tätä heterogeenisuutta korostavat muun muassa urheilijoiden ja valmentajien erilaiset lajipohjaiset vaatimukset, työolosuhteet ja resurssit, lajiliittojen ja seurojen erilaisuus sekä erilaiset toimintakulttuurit, resurssit ja koko, urheiluakatemioiden omaleimaisuus ja alueelliset eroavaisuudet. Tästä johtuen tarvitaan yhteinen visio urheilijan polku - ja yhdessä tehtävät asiat. Sen jälkeen voidaan ratkaista kunkin toimijatahon rooli uudistuvassa urheilukentässä sekä ottaa huomioon lajien erityispiirteet, joihin yhteiset ratkaisut tuovat merkittävän lisäarvon. Tämä työvaihe alkaa joulukuussa 2011, kun yhteisistä ratkaisuista on päätetty. Sivu 24

25 Toimintatavat Toimintatavan muutos lähtee urheilijan polun eri vaiheiden tarpeista ja polun laaduntamisesta. Lähtökohtana on selkeä työnjako ja vahva lajien ja muiden huippu-urheilutoimijoiden yhteistyö. Valmennuksen, tutkimus- ja kehittämistoiminnan sekä valmentajakoulutuksen toimijatahot ovat kiinteästi yhdessä huippu-urheilun kokonaisrakenteessa. Johtaminen varmistaa toimintatavan muutoksen, yhdessä tekemisen ja osaamisen kehittymisen ja jakamisen. Muutos tapahtuu, kun siirrytään yksinyrittämisestä yhteisiin valintoihin, yhteiseen tekemiseen ja myös yhteiseen onnistumiseen. Uusissa toimintatavoissa ja rakenteissa yhdessä tekemisen mahdollistaminen ja vahvistaminen tuo lisäarvoa ja voi siten parantaa kansainvälistä kilpailukykyä. Yhdessä tekeminen tuottaa lisäarvoa jokaiselle osalliselle. Urheilijan polulla kaikki toimijat tekevät asiat paremmin ja arvostus omaa tekemistä kohtaan kasvaa, jolloin myös huippu-urheilun ja sen tekijöiden arvostus kasvaa. Osaamisen vahvistamisen avaintekijät ovat eri osaajien yhteistyö, yhteinen johtamisjärjestelmä, valmennuksen ammattilaisten määrän lisääminen ja koulutuksen vahvistaminen. OSA 4: LIITTEET Yhteenveto urheilijakohtaamisten, valmentajahaastattelujen ja lajipolkutyön johtopäätöksistä erillisessä liitteessä. Sivu 25