Koulumetsäkysely. METSO yhteistoimintaverkostohanke Koulumetsät arvoonsa - yhteistyöllä suojelua ja ympäristökasvatusta RAPORTTI

Transkriptio

1 METSO yhteistoimintaverkostohanke Koulumetsät arvoonsa - yhteistyöllä suojelua ja ympäristökasvatusta Koulumetsäkysely RAPORTTI Virpi Sahi ja Kati Liimatta 1/31

2 Sisällysluettelo KYSELYN TAUSTA JA TAVOITTEET...2 KYSELYN TOTEUTTAMINEN... 3 TULOSTEN ANALYSOINTI JA RAPORTOINTI...3 KYSELYN TULOKSET...4 Tiedot vastaajasta....4 Metsä... 6 Metsän käyttö Huolenaiheet, toiveet ja tavoitteet Maanomistaja sekä metsää koskevat selvitykset ja suunnitelmat...22 TULOKSIEN YHTEENVETO JA ARVIOINTIA LIITTEET...28 LIITE 1 Vastaajat kunnittain...28 LIITE 2 Vastauksien jakautuminen maantieteellisesti LIITE 3 Kyselyn saate...31 LIITE 4 Kyselylomake...31 Koulumetsäkyselyn raportti verkossa ->koulumetsäkysely KYSELYN TAUSTA JA TAVOITTEET Suomen luonnonsuojeluliitto koordinoi vuosina hanketta "Koulumetsät arvoonsa - yhteistyöllä suojelua ja ympäristökasvatusta". Yhteistyökumppaneita ovat Kuntaliitto, Suomen Ympäristökasvatuksen Seura, Luonto-Liitto, Biologian ja maantieteen opettajien liitto sekä Suomen Latu. Hankkeen tarkoituksena on turvata koulujen ja päiväkotien lähimetsiä, joilla on ympäristökasvatuksen kannalta merkittäviä sosiaalisia arvoja sekä luonto- ja virkistysarvoja. Koulutuksen ja kasvatuksen kannalta arvokkaita metsiä tunnistetaan ja pyritään edistämään niiden huomiointia suunnittelussa ja päätöksenteossa siten, että mukana ovat oppilaitokset, lapset ja nuoret sekä maanomistaja. Hanke myös rohkaisee kouluja ja päiväkoteja käyttämään lähimetsiä oppimisympäristönä sekä leikki- ja liikuntapaikkana. Koulumetsät arvoonsa on Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelman (METSO) rahoittama yhteistoiminverkostotahanke. Hanketta rahoittaa maa- ja metsätalousministeriö. Hankkeen alkukartoituksena toteutettiin Koulumetsäkysely. Kyselyn tarkoituksena oli selvittää koulujen ja päiväkotien kiinnostusta, nykyisiä tapoja ja edellytyksiä käyttää lähimetsiä osana oppilaitoksen toimintaa. Kyselyllä myös etsittiin hankkeelle yhteistyökumppaneita. 2/31

3 KYSELYN TOTEUTTAMINEN Kysely toteutettiin sähköisenä Webropol-kyselynä. Kyselylomakkeen laati Koulumetsät arvoonsa -hankkeen koordinaattori, MMM Virpi Sahi. Kyselylomaketta testattiin useaan otteeseen ensin paperisessa muodossa ja sitten sähköisessä muodossa. Testaajina olivat hankkeen yhteistyökumppanien asiantuntijat, vapaaehtoisten koulujen ja päiväkotien edustajat sekä Luonto- ja ympäristökoulujen liiton edustaja. Lopullisessa lomakkeessa kysymykset oli ryhmitelty viiteen osioon: 1)Tiedot vastaajasta, 2) Metsä, 3) Metsän käyttö, 4) Huolenaiheet, toiveet ja tavoitteet sekä 5) Maanomistaja sekä metsää koskevat selvitykset ja suunnitelmat. Jokainen osio sisälsi sekä monivalintakysymyksiä että avoimia kysymyksiä. Kaikkiaan lomakkeessa oli 36 kysymystä, joista oli 10 pakollisia. Osio Maanomistaja sekä metsää koskevat selvitykset ja suunnitelmat (Kysymykset 26-35) oli suunnatta ainoastaan niille, jotka olivat kiinnostuneita mahdollisuudesta toimia Koulumetsät arvoonsa -hankkeen pilottikohteena. Kyselylomake on liitteenä 4. Kyselyn lähettämisen yhteydessä vastaajat hyväksyivät, että yhteystiedot tallennetaan vastauksien mukana mahdollista myöhempää Koulumetsät arvoonsa -hankkeen yhteydenottoa varten, ja että vastauksia on myös mahdollista käyttää aineistona koulumetsäaiheissa opinnäytetyössä, jolloin kuitenkaan vastaajien tai vastauksissa esiintyvien tahojen henkilöllisyyttä ei tuoda ilmi. Kyselyn vastausaika alkoi toukokuussa 2012 ja päättyi Vastaaminen tapahtui henkilökohtaisen linkin kautta eli jokainen vastaaja sai sai sähköpostiinsa linkin vastauslomakkeeseen. Henkilökohtaisen linkin käyttäminen mahdollisti sen, että myöhemmin raportointivaiheessa vastaussarjat pystyttiin yhdistämään vastaajan antamiin yhteystietoihin, ja kukin vastauslomake erottamaan aineistosta erikseen. Kyselystä tiedotettiin Koulumetsät arvoonsa -hankkeen koordinaattorin ja yhteistyökumppanien viestintäkanavissa. Suomen luonnonsuojeluliiton ja Biologian ja Maantieteen opettajien liiton kanavat tavoittavat jäseniään, Suomen Ladun kanavat mm. Metsämörri-ohjelman toimijoita ja Suomen Ympäristökasvatuksen Seuran Vihreä Lippu-toimijoita. Kuntaliitto viesti kyselystä verkkosivuillaan. Merkittävää oli se, että Koulumetsät arvoonsa -hankkeesta ja siten myös Koulumetsäkyselystä viestittiin Opettaja -lehden Juuri nyt -palstalla (32/2012) sekä lukuisissa alueellisissa tiedotusvälineissä. Opettaja-lehti tavoittaa kaikki OAJ:n jäsenet eli pääosan halutusta kohderyhmästä. TULOSTEN ANALYSOINTI JA RAPORTOINTI Määräaikaan mennessä kyselyn oli tilannut 170 tahoa ja vastauksia ehti saapua 72. Kuten edellä on kuvattu, kyselyn aineiston keruu ei tapahtunut otantana kohderyhmästä, vaan vastaajiksi todennäköisesti valikoitui asian jo valmiiksi tärkeäksi kokevia. Kyselyn aineistolle ei myöskään voida antaa vastausprosenttia. Poikkeuksen tekee Lahden kaupungin varhaiskasvatuksesta kerätty aineisto. Kyselykutsu lähetettiin Lahden 3/31

4 varhaiskasvatuksen kaikkiin yksiköihin (40 kpl), joista kyselyyn vastasi 14 yksikköä. Lahden varhaiskasvatuksen osalta vastausprosentti on näin ollen 32,5 %. Kerätty aineisto ajettiin Webropol-ohjelmasta automaattisina raportteina doc-muodossa sekä xls-datana. Ohjelmasta ajettiin myös ristiintaulukointeja, joissa vastausjakaumat näkyivät oppilaitostyypeittäin (päiväkodit, alakoulut, yläkoulut, 2. asteen oppilaitokset). Näiden ristiintaulukointien käyttökelpoisuutta heikensi se, että kyselylomakkeessa oppilaitosta ajateltiin usean ikätason palveluiden kokonaisuutena, jolloin vastaajilla oli ollut mahdollista valita useampikin oppilaitostyyppi. Raportin ovat laatineet Helsingin yliopiston opettajakorkeakoulusta valmistuva Kati Liimatta sekä koulumetsäkoordinaattori Virpi Sahi. Kati Liimatta toimitti Webropol-ohjelman ajot raportiksi, laati tarvittavat täydentävät graafit sekä luokitteli avoimiin kysymyksiin saapuneita runsaita vastauksia tiiviisti raportoitavaan muotoon. Virpi Sahi ohjasi työtä, kirjoitti johdanto- ja yhteenveto-osiot sekä viimeisteli raportin. KYSELYN TULOKSET Tiedot vastaajasta 1. Kyselyyn vastanneet kunnittain, n=72 Kyselyyn tuli 72 vastausta. Liitteessä 1 vastanneet tahot on eritelty kunnittain ja liitteessä 2 on esitetty saapuneiden vastauksien jakautuminen maantieteellisesti. Eniten vastauksia tuli Lahdesta (16 kappaletta), jossa kysely oli toteutettu koko varhaiskasvatuksen organisaatiossa tosi Lahdenkin vastauksien joukossa oli 3 koulua. Seuraavaksi eniten vastauksia tuli Helsingistä (12 kappaletta), Espoosta (6 kappaletta) sekä Vantaalta (4 kappaletta). Lisäksi useampia vastauksia tuli Lempäälästä (3 kappaletta), Hämeenlinnasta ( 2 kappaletta), Kirkkonummelta (2 kappaletta) sekä Tampereelta (2 kappaletta). Yksi vastaus saapui Haapajärveltä, Hausjärveltä, Imatralta, Janakkalasta, Jokelasta, Järvenpäästä, Kaarinasta, Lappeenrannasta, Laukkaalta, Lepäälästä, Loviisasta, Mikkelistä, Muoniolta, Mäntsälästä, Oulusta, Pirkkalasta, Porista, Porvoosta, Pyhtäältä, Raaseporista, Rovaniemeltä, Saarijärveltä, Salosta, Taipalsaaresta, Tammelasta, Vaasasta ja Vihdistä Oppilaitokset, n=72 Vastaajia pyydettiin valitsemaan, mikä oppilaitos oli kyseessä. Mikäli vastaajan oppilaitos oli yhtenäiskoulu tai oppimiskeskus, tuli vastaajan valita lomakkeesta useampi kohta. Oppilaitoksissa päiväkoteja ja alakouluja oli saman verran, 34 kappaletta. Yläkouluja oli 16 kappaletta ja lukioita neljä kappaletta. 4/31

5 4. Lomakkeen täyttäjä, n=72 Vastaajia pyydettiin valitsemaan annetuista vaihtoehdoista itselleen sopivin. Vastaajista suurin osa oli oppilaitoksen henkilökuntaa, 60 henkilöä. Toiseksi eniten vastaajat olivat valinneet kohdan muu taho, mikä (7 vastaajaa). Vaihtoehdon muu taho, mikä kohdalla vastaajiin kuuluivat päiväkodin ekotukihenkilö, perhepäivähoitaja ja ryhmän omien lasten äiti, päiväkotiyrittäjä, päiväkodin johtaja, harjoittelija, metsäesikoulun henkilökunta sekä aluejohtokunnan jäsen. Yleisesti vastaajina toimi suurimmaksi osaksi luokanopettajia (17 henkilöä) ja lastentarhanopettajia (16 5/31

6 henkilöä). Opettajia vastaajissa oli yhteensä 15, jossa mukana oli lehtoreita (5 henkilöä) ja opettajia (10 henkilöä), joista biologian ja maantiedon lehtoreita tai opettajia oli neljä henkilöä. Päiväkodin johtajia mukana oli kahdeksan henkilöä. Lisäksi oppilaitoksen henkilökunnasta vastaajina toimi lastenhoitajia (3 mainintaa), erityisluokanopettaja, varhaiskasvatuksen ohjaaja, ryhmästä vastaava pedagoginen kasvattaja sekä päivähoitaja. Metsä 6-7. Mitä metsiä koulu/päiväkoti käyttää opetus- tai retkikohteinaan? n=71 Mikä näistä metsistä on koulun/päiväkodin kannalta erityisen tärkeä? n=72 Kysymyksessä pyydettiin vastaajia kertomaan opetus- tai retkikohteena toimivan metsän virallinen nimi tai itse keksitty nimi lainausmerkeissä. Mikäli vastaaja oli maininnut ensimmäisessä kohdassa useita metsiä, häntä pyydettiin tarkentamaan loput kysymyslomakkeen kysymykset koskemaan vain yhtä, itse valitsemaansa metsää. Suurin osa vastaajista oli keksinyt metsille nimen itse ja vain pieni osa vastaajista viralliset nimet kysessä oleville metsille. Vastaajista 46 mainitsi useamman metsän kuin yhden. Kysymyksessä mikä näistä metsistä on päiväkodin kannalta erityisen tärkeä metsän virallisen nimen tiesi 16 vastaajaa. Yleisimmät keksityistä nimistä liittyivät metsän sijaintiin päiväkodin tai koulun lähistössä, jolloin metsät oli nimetty lähimetsäksi (12 mainintaa) tai koulun metsäksi (7 mainintaa). Monet metsät olivat saaneet nimensä myös kokonsa mukaan jolloin ne olivat isometsiä ( 2 mainintaa) ja pikkumetsiä (6 mainintaa). Useiden vastaajien lähimetsä oli nimetty Metsämörri-toiminnan mukaan (8 mainintaa) esimerkiksi mörrimetsäksi tai myttysmetsäksi. Osa metsistä oli nimetty siellä kasvavien puulajien mukaan lehtimetsäksi (2 mainintaa), sekametsäksi (1 maininta), mäntymetsäksi (1 maininta) tai kuusimetsäksi (1 maininta). Mukana oli myös käyttötarkoituksen mukaan nimettyjä metsiä: hiihtometsä, pulkkamäkimetsä ja majametsä. Myös metsästä löytyvät erityispiirteet olivat vaikuttaneet nimeämiseen ja vastauksissa oli mukana suursuonmetsä, kalliometsä, pellon metsä, kirkonmäki, harjun metsä, kanervalaakso, muurahaispesämetsä, marjametsä, salainen sammalmetsä, aarremetsä sekä oravametsä. Useita metsiä oli nimetty sen alueen mukaan, jossa metsä sijaitsee (8 mainintaa). Monet metsät oli myös nimetty jonkin lähellä sijaitsevan nähtävyyden tai muun merkityksellisen paikan mukaan (5 mainintaa), kuten kartanon metsä, K-kaupan metsä ja Orikallion metsä. 6/31

7 8. Kuinka kaukana oppilaitoksesta metsä sijaitsee? n=72 Vastaajia pyydettiin valitsemaan annetuista vaihtoehdoista sopivin. Vastaajista 45 henkilöä kertoi, että matkaa metsään on alle 300 metriä. Yhteensä 16 vastaajaa kertoi, että matkaa metsään oli metriä. Vain pienellä osalla vastaajista matkaa oli kilometri tai enemmän (11 mainintaa). Vastausvaihtoehdossa kilometri tai enemmän, kuinka kaukana vastaajia oli yhdeksän. Metsistä, jotka sijaitsivat kauempana kuin kilometrin päässä oppilaitoksesta kolme sijaitsi 1,5 kilometrin tai alle 1,5 kilometrin päässä oppilaitoksesta. Kaksi oppilaitosta sijaitsi 3,5 4 kilometrin päässä metsästä. Eräässä vastauksessa matka oli määritelty kuvailemalla sitä useiksi kilometreiksi, vaatii julkisen kulkuvälineen käyttöä. Lisäksi yhdessä vastauksessa matka oli määritelty joiksikin kilometreiksi. 9. Minkälaisesta metsästä on kysymys? n=72 Vastaajia pyydettiin valitsemaan metsää parhaiten kuvaava vaihtoehto, jota oli mahdollisuus täsmentää omin sanoin. Suurin osa vastaajien käytössä olevista metsistä oli metsiä tai metsiköitä, joita talot ja kadut rajaavat (31 vastausta). Toiseksi yleisin käytössä oleva metsä oli metsäinen virkistysalue (26 vastausta). Näiden jälkeen yleisin metsä oli talousmetsäkäytössä oleva metsä (6 vastausta). 7/31

8 Lisäksi vastaajat olivat kuvailleet metsiä omin sanoin. Metsää tai metsikköä, jota talot ja kadut rajaavat oli kuvattu kymmenessä vastauksessa. Vastauksissa mainittiin, että metsässä kulkee kävelyteitä ja polkuja (4 mainintaa). Lisäksi kerrottiin, että metsässä on suoalue (1 maininta), se sijaitsee meren rannalla (1 maininta), metsä on sekametsää (1 maininta) ja että metsässä on tehty liito-oravahavaintoja (1 maininta). Yhdessä vastauksessa oli kuvattu, että metsä sijaitsee haja-asutusalueella. Metsän kokoa oli kuvattu eräässä vastauksessa noin kahdella hehtaarilla. Metsää, joka on metsäinen virkistyalue, oli kuvattu seitsemässä vastauksessa. Vastaajien mukaan monissa metsissä kulkee ulkoilureittejä ja kävelyteitä (5 mainintaa). Lisäksi kerrottiin, että metsässä on monipuolinen lajisto (2 mainintaa) ja monimuotoista maastoa (2 maininta). Yhden vastaajan mukaan metsässä voi esiintyä myös liito-oravia. Metsien kokona oli mainittu noin neljä hehtaaria (1 vastaus) ja yli hehtaari (1 vastaus). Luonnonsuojelualueena olevaa metsää oli kuvattu kolmessa vastauksessa. Yhden vastauksen mukaan keskellä metsää sijaitsee suojeltu suoalue. Yhden vastauksen mukaan metsän koko oli noin yksi hehtaari. Yhden vastauksen mukaan kokoa ei tiedetty. Talousmetsäkäytössä olevia metsiä oli kuvattu kolmessa vastauksessa. Näissä vastauksissa käsiteltiin metsän kokoa: metsät ovat noin viisi hehtaaria ja noin 40 ha. Yhden vastauksen mukaan kyseessä on laajempi metsäalue, josta koulun käytössä on noin 60 ha. Kohdassa muu luonnehdinta oli kolme vastaajaa. Yhdessä vastauksessa kerrottiin, että metsästä löytyy sekä suojeltavia kohteita että virkistysalueita. Toisen vastaajan mukaan metsästä löytyy tuoretta ja kuivaa kangasmetsää sekä suo- ja lehtokasvillisuutta. Kahdessa vastauksessa mainittiin, että metsästä löytyy harju. 10. Onko lähellä muita kouluja, päiväkoteja tai oppilaitoksia, jotka saattavat käyttää metsää, mitä? n=69 Avoimeen kysymykseen saapuneet vastaukset luokiteltiin kyllä-, ei- ja ehkä-luokkiin. Vastaajista 70 % kertoi, että metsää käyttävät muut tahot heidän lisäkseen. Suurin osa muista mainituista käyttäjistä oli päiväkoteja. 8/31

9 11. Metsässä on n=72 Vastaajia pyydettiin valitsemaan annetuista vaihtoehdoista niin monta omaa metsää kuvaavat vaihtoehtoa kuin tarpeen. Eniten mainintoja sai kangasmetsä (60 mainintaa). Kalliomaasto oli mainittu vastauksissa toiseksi useiten (43 mainintaa) ja kolmanneksi eniten metsistä löytyy lehtometsää (35 mainintaa). Vaihtoehtoa muuta, mitä oli avannut 16 vastaajaa. Monissa vastauksissa kerrottiin, että kyseessä oleva metsä on sekametsä (5 mainintaa). Lisäksi vastattiin kuusimetsä (2 mainintaa), mäntymetsä (2 mainintaa) sekä rantametsä (1 maininta). Lisäksi todettiin, että metsätyypit vaihtelevat paljon (1 maininta), kyseessä on luonnonvarainen niitty ja harjumaisema (1 maininta), sekä että metsä koostuu taimikosta ja aukoista 9/31

10 (1 maininta). Lisäksi yhdessä metsässä on vallihautoja, yhdessä isoja siirtolohkareita ja yhdessä jääkauden aikaista rantakivikkoa. 12. Lisäksi metsässä on n=69 Samoin kuin edellä, vastaajia pyydettiin valitsemaan annetuista vaihtoehdoista niin monta omaa metsää kuvaavat vaihtoehtoa kuin tarpeen. Tässä kohden eniten mainintoja tuli kohtaan kuolleita puita pystyssä tai maassa (50 mainintaa), toiseksi eniten kohtaan kiinnostavia eläin-, kasvi-, tai sienilajeja (41 mainintaa). Vastaajista 19 kertoi, että metsässä on järvi tai lampi. Kohdassa kiinnostavia eläin-, kasvi- tai sienilajeja, mitä eniten oli mainittu erilaisia metsän peruslajeja (22 mainintaa). Syötäviä sieni- ja marjalajeja mainittiin seitsemässä vastauksessa. Luonnonsuojelullisesti kiinnostavia lajeja, kuten liito-orava, ilves tai maakotka, mainittiin kahdeksassa vastauksessa. Kohdassa muuta, mitä kerrottiin, että metsässä on oja (3 mainintaa), lähde (2 mainintaa, toisessa vastauksessa kyseessä oleva lähde on kuivunut), runsas kasvilajisto (2 mainintaa), kallioita (3 mainintaa), nuotiopaikka (2 mainintaa), merenranta (2 mainintaa). Lisäksi yhden maininnan olivat saaneet metsissä sijaitsevat sotamuistomerkit, hyvä kiipeilypuu, seikkailurata ja suoalue. 13. Kuvaile metsää vapaasti tai täsmennä aiemmin antamiasi tietoja, n=66 Tärkeää lähimetsää koskevia vastauksia oli mahdollista vielä täsmentää omin sanoin. Useissa vastauksissa kehuttiin metsän monimuotoisuutta eli sitä, että metsästä löytyy erilaista lajistoa ja vaihtelevaa maastoa. Monista vastauksista kävi ilmi metsän tärkeys ja siellä järjestetyn toiminnan monipuolisuus: (Metsässä) rauhoitumme eväshetkelle ja laulamme metsän eläimille soitellen luonnon omilla soittimilla, kivillä 10/31

11 ja kepeillä. Teemme metsässä taidetta luonnon materiaaleista ja jätämme ne sinne eläinten ihmeteltäväksi. (Vastaajana päiväkoti). Metsässä on helppo liikkua ja leikkiä, siellä on tehty majoja, koulu järjesti yhdessä seurakunnan kanssa joulupolun metsään, luontokoulun kanssa pikkuoppilaat ovat tehneet metsän eläimille jouluyllätyksiä jne. (Vastaajana alakoulu). Metsikössä on 30 vuoden ajan juostu ja leikitty välituntisin, valokuvasuunnistettu liikuntatuneilla ja etsitty erilaisia näytteitä oppitunneille. Erityisen innostava metsä on ollut leikkien synnyttäjänä ja parcour-hyppelyn kehittäjänä.(vastaajana alakoulu). Käymme lasten kanssa tutkailemassa vuodenaikojen muutoksia, puulajeja ja kasveja sekä eläinten jälkiä. (Vastaajana päiväkoti). Keräämme (metsästä) aarteita. Syksyisin marjoja ja sieniä.(vastaajana päiväkoti). Upea seikkailumetsä kaikenikäisille. (Vastaajana yläkoulu). 11/31

12 Metsän käyttö 14. Kuinka usein koulun/päiväkodin ryhmä käy metsässä? n=70 Vastaajia pyydettiin valitsemaan sopivin vaihtoehto annetusta listasta. Asiaa pyydettiin arvioimaan koko yksikön näkökulmasta, mutta on todennäköistä, että useat vastaukset kuvaavat vain vastaajan oman ryhmän käyntejä. Suurimmassa osassa vastaajien kouluja/päiväkoteja/oppilaitoksia metsässä käydään vähintään kerran viikossa tai useammin (52 vastaajaa). Eniten metsää toiminnassaan käyttävät päiväkodit, toiseksi eniten metsässä käyvät alakoulut. Yläkoulut käyvät metsässä useammin kuin lukiot. 15. Missä tilanteissa koulun/päiväkodin ryhmät käyvät metsässä? n=72 Vastaajia pyydettiin valitsemaan listasta sopivimmat vaihtoehdot. Kohdissa oppituntien aikana, oppiaineet sekä kohdassa muussa tilanteessa, missä oli mahdollisuus täsmentää vastausta. Metsässä käydään useimmiten ohjatun ulkoilun/retkien aikana osana päiväkotipäivää (50 vastaajaa). Toiseksi eniten metsässä käydään teema- ja liikuntapäivinä (48 vastaajaa). Teema- ja liikuntapäiväilijöiden oppilaitoksissa 20 oli päiväkotia, 32 alakoulua, 16 yläkoulua (huom. osa oppimiskeskuksia/yhtenäiskouluja). Vastaajista 42 ilmoitti, että metsässä käydään oppituntien aikana nämä vastaajat ovat luonnollisesti kouluja tai lukioita. 12/31

13 Kohdassa oppituntien aikana, oppiaineet oli mahdollista omin sanoin kirjata ne oppiaineet, joiden oppituntien aikana metsässä käydään. Vastaajia oli yhteensä 35. Vastauksien mukaan metsissä opetetaan eniten biologiaa, ympäristö- ja luonnontietoa sekä liikuntaa (21 %). Seuraavaksi eniten opetetaan kuvaamataitoa (14 %). 13/31

14 Kohta muut oppiaineet sisältävät kotitalouden (1 maininta), uskonnon (1 maininta), elämänkatsomustiedon (1 maininta), käsityöt (2 mainintaa) ja äidinkielen (4 mainintaa). Kohdan muussa tilanteessa, missä vastauksissa mainittiin että metsissä pidetään juhlia, vesopäiviä, Metsämörri-toimintaa, luontokasvatusta, ympäristökasvatusta ja esiopetusta. 16. Mitä metsässä tehdään? n=72 Vastaajia pyydettiin valitsemaan listasta toimintaansa kuvaavat vaihtoehdot. Eniten metsässä tarkkaillaan ja tutkitaan luontoa (67 vastaajaa). Lisäksi metsissä ulkoillaan ja leikitään paljon (66 vastaajaa) sekä kerätään askartelumateriaalia ja taiteillaan (53 vastaajaa). Päiväkodit ja alakoulut käyvät eniten tarkkailmassa ja tutkimassa luontoa, ulkoilemassa ja leikkimässä metsässä sekä keräämässä askartelumateriaalia. Alakoulut käyttävät metsiä enemmän maastoliikuntalajien harrastamiseen kuin päiväkodit tai yläkoulut ja lukiot. Lisäksi yläkoulut käyttävät metsiä ulkoiluun ja luonnon tarkkailuun ja tutkimiseen. Lukioiden vastaukset olivat samanlaiset kuin yläkouluilla, eli metsiä käytetään ulkoiluun, luonnon tarkkailuun ja tutkimiseen sekä maastoliikuntaan, tosin vähemmän kuin ala- ja yläkouluissa. 14/31

15 Kohdassa muu tarkoitus, mikä vastauksia oli yhteensä 14. Vastauksissa mainittiin metsän käyttäminen liikuntaan (4 mainintaa), luonnosta nauttiminen (2 mainintaa) sekä eväiden syöminen (2 mainintaa). Metsämörritoiminta oli mainittu kahdessa vastauksessa. Kahdessa vastauksessa kuvailtiin, että metsä toimii jokapäiväisenä oppimisympäristönä. Metsän toimiminen pelastusharjoitusten kokoontumispaikkana, metsätaitojen kartutus sekä runojen ja piirustusten tekeminen olivat saaneet kukin yhden maininnan. 17. Onko koulu/päiväkoti mukana jossakin ympäristökasvatusohjelmassa, missä? n=71 Kysymyksessä vastaajia pyydettiin valitsemaan listasta sopivimmat vaihtoehdot. Suurin osa kouluista tai päiväkodeista ei ollut mukana missän ympäristökasvatusohjelmassa (25 vastausta). Toiseksi eniten osallistuttiin Metsämörri-toimintaan (22 vastausta). Lisäksi paljon oltiin mukana sellaisissa ohjelmissa, joita vaihtoehdoissa ei lueteltu (20 vastausta). Kohdassa muu ohjelma, mikä mainittiin Kestävän kehityksen ohjelma eli Keke (6 mainintaa, sertifikaatti saatu tai haussa), Luma-projekti eli matematiikan ja luonnontieteiden opetuksen kehittämisprojekti (2 mainintaa), Globe-projekti (2 mainintaa), koulukohtaiset ohjelmat (3 mainintaa), paikalliset ohjelmat (3 mainintaa), case forest (2 mainintaa). Lisäksi Luonto-Liiton luontokerhotoiminta (1 maininta), Barentsin alueen fenologiapolku (1 maininta), Finonacci-projekti (1 maininta) ja kansainvälinen metsäprojekti vuodelle 2012 (1 maininta). 15/31

16 18. Oletteko tehneet yhteistyötä metsä- ja luontokasvatusasioissa jonkin tahon kanssa, minkä? n=71 Vastaajia pyydettiin valitsemaan vastausvaihtoehdoista sopivin. Enemmistö eli 44 vastaajaa kertoi tekevänsä yhteistyötä metsä- ja luontokasvatusasioissa jonkun tahon kanssa. Vastausvaihtoehdon kyllä, minkä tahon kanssa avoimen vastaustilan mukaan yhteistyötä oltiin tehty useiden eri tahojen kanssa. Eniten vastaajat olivat tehneet yhteistyötä eri luontokoulujen kanssa (15 mainintaa), muiden koulujen ja päiväkotien kanssa (7 mainintaa), kaupungin ympäristötoimen kanssa (4 mainintaa), WWF:n kanssa (4 mainintaa), Suomen Ladun kanssa (3 mainintaa), Luonto-liiton kanssa (2 mainintaa), Marttojen kanssa (2 mainintaa) ja Stora Enson kanssa (2 mainintaa). 19. Kuvailkaa tai täsmentäkää omin sanoin, miten koulu/päiväkoti käyttää metsää, n=65 Metsän käyttöä käsittelevän osuuden päätteeksi oli vastaajilla mahdollisuus täydentää vastauksiaan omin sanoin. Metsiä käytetään paljon opetukseen: esimerkiksi kenttätöihin, lajintunnistukseen ja jääkauden jälkien tutustumiseen. Lisäksi metsistä kerätään materiaalia erilaisia tarkoituksi varten. Metsissä seurataan vuodenaikojen vaihtumista. Kouluille ja päiväkodeille on tärkeää opettaa luonnon kunnioittamista ja arvostamista. Metsissä marjastetaan, harjoitetaan erilaista liikuntaa ja sieltä kerätään roskia. Metsissä leikitään paljon mutta toisaalta se on myös monien vastaajien mielestä rauhoittumispaikka. Eväiden syöminen liittyy useiden vastaajien mielestä tärkeänä toimintana metsissä retkeilyyn. Seuraavassa muutamia esimerkkejä metsän käytön kuvailusta päiväkodissa, alakoulussa ja lukiossa: Sekä isojen, että pienten ryhmä retkeilee metsässä kerran viikossa säällä kuin säällä. Tärkein tavoite on hyvän luontosuhteen syntyminen. Vapaa leikki on retken tärkein anti. (vastaajana päiväkoti) Metsään käytetään ulkoiluun ja retkeilyyn. Metsässä pidetään ohjattuja metsämörriretkiä päiväkodin lapsiryhmille. Metsää käyttää jokin ryhmä lähes päivittäin. Metsässä tutkitaan luontoja, kasveja ja eläimiä. Tehdäåän taidetta ja kerätään pois roskia. Talviseen aikaan metsässä hiihdetään ja kalliolta lasketaan mäkeä. Metsässä on myös järjestetty päiväkodin kevät- ja joulujuhlia esim. luontoliikunnan ja erilaisten rastipisteiden merkeissä. (vastaajana päiväkoti) Metsää käytetään oppihuoneena, ryhmäyttämiseen, vuodenkierron ja luonnon tarkkailuun, sieltä kerätään 16/31

17 materiaalia oppitunnille, joskus kuvataidetta pidetään luonnossa, siellä rakennellaan ja opitaan matematiikkaa, leikitään, suunnistetaan, retkeillään, hiihdetään, tutkitaan, nautitaan hiljaisuudesta, kuunnellaan, opitaan jokamiehen oikeudet, opitaan kunnioittamaan ja arvostamaan luontoa - olemaan roskaamatta sitä - näkemään luonnon kauneuden. (vastaajana alakoulu) Virkistäytymiseen ja askartelumateriaalien keräämiseen, puro ympäristönä mahdollistaa esim. sammakoihin tutustumisen. (vastaajana alakoulu) Pikkuoppilaat (1.-2. lk) tekevät luontoretkiä metsään. Retkillä leikitään, havainnoidaan ja tutkitaan luontoa eri vuodenaikoina sekä popsitaan omia eväitä, jotka on pakattu ympäristöystävällisesti. Isommat oppilaat käyvät metsässä mm. suunnistusretkillään hakemassa rasteja. Joskus olemme järjestäneet luontopolun tyyppisiä ratoja metsään. Muutaman kerran olemme käyneet metsässä mustikassa ja leiponeet koululla piirakan. (vastaajana alakoulu) Biologia ja maantiede käyttää opetuksessa mm. metsätyypit, kasvilajitunnistus, ekologian lähiretket, lumitilanteen seuranta, kaupunkiluonto, kasvi- ja eläinnäytteet (mm. labratunneille haemme kasvinlehtiä/osia jne.) jne. (vastaajana lukio). Huolenaiheet, toiveet ja tavoitteet 20. Onko teillä metsään liittyviä huolia tällä hetkellä? n=72 Vastaajia pyydettiin arvioimaan esitettyjä huolenaiheita asteikolla ei huolta paljon huolta (asteikko 0-3). Vastaukset on esitetty kuvaajana, jonka huolipalkkien numerot tarkoittavat vastauksien kappalemäärä. Prosenttiosuus on luettavissa alajanalta. Roskaantuminen ja maaston kuluminen huolestutti ainakin vähän 80% vastanneista (yhteensä 54 huolimainintaa, joista 11 paljon huolta ). Vastaavasti opetus- ja kasvatuskäytön jääminen vähälle huolestutti ainakin vähän 38 vastanneista. Lähimetsän rakentamissuunnitelmat aiheuttavat paljon huolta 20%:lle ja ainakin vähän huolta lähes puolelle vastaajista (yhteensä 31 huolimainintaa, joista 14 paljon huolta ). Rakentamisen samoin kuin mahdollisten väylien ja hakkuiden osalta ei aina osattu sanoa, onko aihetta huoleen vai ei. 17/31

18 Kohdassa muu huoli tai haaste, mikä paljon huolta vastaajille aiheutti metsän toimiminen yläluokkalaisten tupakkapaikkana (1 maininta), kaavamuutosprosessit (2 mainintaa) sekä liikennemelu (1 maininta). Kohtalaisesti huolta aiheutti epäsiisteys (2 mainintaa), maapohjan kuluminen (1 maininta) sekä liian voimaperäinen metsänhoito (1 maininta). Vähän huolta aiheutti ideoiden puute metsäopetuksessa (1 maininta), ilkivalta (1 maininta) sekä lisääntynyt kävijämäärä (1 maininta). 21. Mikä on tärkein tavoitteenne metsän tai sen opetus-, kasvatus- tai virkistyskäytön suhteen tällä hetkellä? N=68 Vastaajia pyydettiin vapaasti kertomaan tärkein tavoitteensa metsän tai sen opetus- ja kasvatuskäytön suhteen. Tärkeimpänä tavoitteen nousi esille lasten luontosuhteen kehittäminen (31 mainintaa). Vastauksien mukaan tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että lasten on helppoa mennä metsään, he kokevat metsät tärkeiksi ja osaavat arvostaa niitä. Lisäksi vastaajat halusivat vastauksissaan lisätä ja kehittää metsien käyttöä (9 vastausta). Yksittäisissä vastauksissa mainittiin myös esimerkiksi kulkuvaikeuksien ylittäminen, yhteistyön kehittäminen koulun, kunnan ja seurakunnan kanssa sekä metsän pysyminen siistinä. Vastaajat toivoivat myös metsän säilyvän luonnontilaisena (6 mainintaa) sekä rakentamattomana (4 mainintaa). Yhden vastauksen mukaan metsän haluttiin vain säilyvän. 18/31

19 22. Millä keinoilla metsän opetus- tai kasvatuskäyttöä tai käyttöä lasten ja nuorten virkistäytymiseen tulisi lisätä tai kehittää? n=72 Vastaajia pyydettiin valitsemaan annetuista vaihtoehdoista korkeintaan neljä halutuinta keinoa. Yhteensä toiveita esitettiin 241 kappaletta 2 kertaa mainittiin, ettei tarvetta kehittämiseen ole. Eniten vastaajat kannattivat henkilöstön perehdyttämistä ulkona oppimisen pedagogiikkaan (59 vastausta). Lisäksi vastaajat toivoivat valmiiden metsäluontokasvatusta tukevien materiaalien hyödyntämistä (48 vastausta). Kolmanneksi eniten kannatusta vaihtoehdoista sai ryhmien vieminen metsään kiertävän luontokouluopettajan tuella (30 vastausta), mitä toivoivat eniten alakoulut. Kohdassa muu keino, mikä vastauksia oli kaksi. Toisessa mainittiin uusien metsäesikoulujen perustaminen ja toisessa henkilökunnan biologian tietämyksen lisääminen esimerkiksi lajintunnistuksen osalta. 23. Minkä asioiden suhteen toivoisitte lisää yhteistyötä maanomistajan kanssa? n=72 Vastaajia pyydettiin valitsemaan annetuista vaihtoehdoista korkeintaan neljä halutuinta yhteistyön aihetta maanomistajan kanssa. Kaikkiaan toiveita esitettiin 181 kappaletta ja lisäksi 12 kertaa mainittiin, ettei tarvetta 19/31

20 yhteistyöhön ole tai siitä ei ole mielipidettä. Noin kolmannes halutuista yhteistyöaiheista (yhteensä 56/181 mainintaa) kohdistui yhteistyöhön metsäalueen luontoa tai maankäyttöä koskeviin kysymyksiin (luontoarvojen kartoittaminen, metsän käsittelyä tai luonnonhoitoa koskevat kysymykset, kaavoituskysymykset, luonnonsuojelualueen perustaminen). Metsäalueen luontoa tai maankäyttöä koskevat yhteistyötoiveet ovat tilannekohtaisesti sidoksissa koettuihin huolenaiheisiin. Noin viidennes yhteistyötoiveista kohdistui reittejä, luontopolkuja ja retkeilyä palvelua rakenteita koskeviin aiheisiin (yhteensä 38/181 mainintaa). Opetus- ja kasvatuskäytön periaatteista sopinen sai 20 mainintaa, mikä on reilu 10% esitetyistä yhteistyötoiveista. Yksittäisien toiveiden osalta selkeästi eniten maanomistajan kanssa toivottiin yhteistyöstä melko pienimuotoisissa, käytännöllisissä asioissa, eli linnunpönttöjen asentamisessa sekä roskien siivoustalkoiden järjestämisessä, joihin molempiin kohdistui noin 15% esitetyistä yhteistyötoiveista. 20/31

21 Kohdassa muu asia, mikä, oli kaksi mainintaa. Toisessa mainittiin pystyynkuolleiden puiden kaataminen ja toisessa vuokran maksaminen maanomistajalle. 24. Lisätietoa huolenaiheistanne, tavoitteistanne ja toiveistanne, n=32 Metsään liittyviä toiveita, tavoitteita ja toiveita koskevan osuuden jälkeen vastaajilla oli mahdollisuus täydentää antamiaan tietoja. Huolia, tavoitteita ja toiveita luokiteltiin raportointia varten. Huolena mainittiin: - Metsän kutistuminen tai katoaminen rakentamisen tieltä (11 vastausta). Tästä olisi vastaajien mukaan seurauksena matkojen piteneminen metsiin sekä metsän luonnontilaisuuden väheneminen. - Metsään kohdistuva ilkivalta ja roskaus (5 vastausta). - Saavutettavan metsän luonnontilaisuuden väheneminen (3 vastausta) - Metsäopetuksen väheneminen (1 maininta) Tavoitteena mainittiin: - Luontopolun rakentaminen omin voimin (3 vastausta). Toiveena mainittiin: - Metsään rakennettaisiin luontopolkuja tai että jo rakennettuja luontopolkuja ja nuotiopaikkoja pidettäisiin paremmin yllä (6 mainintaa). - Kaavoitussuunnitelmien pysähtyminen tai muuttuminen (3 vastausta). - Metsän käytön lisääntyminen (2 vastausta). - Lisäkoulutuksen järjestäminen (1 vastaus). - Vinkkien ja avun saaminen metsän monipuoliseen hyödyntämiseen opetuksessa (1 vastaus). - Oman luontokeskuksen rakentaminen metsään kaavoitussuunnitelmista huolimatta (1 vastaus). - Metsän muuttaminen luonnonsuojelualueeksi (1 vastaus). 25. Kiinnostaako teitä mahdollisuus toimia Koulumetsät arvoonsa -hankkeen pilottikohteena, jossa koulumetsäkonseptia kehitetään ja testataan? n=72 Vastaajia pyydettiin valitsemaan listasta haluamansa vaihtoehto. Mikäli kysymykseen vastasi kyllä tai ehkä, mutta tarvitsemme lisätietoja, vastaajat vastasivat myös kysymyslomakkeen kysymyksiin koskien maanomistajaa, kaavoitusta ja metsää koskevia selvityksiä sekä suunnitelmia. Yhteensä 53 vastaajaa ilmaisi kiinnostuksensa pilottitoimintaan. Selkeä kyllä tuli 30 vastaajalta ja Ehkä - vastaus 23 vastaajalta. Yhteensä 19 vastaajaa ei kiinnostunut pilotoinnista, mutta heistäkin 4 halusi vielä 21/31

22 vastata lisäkysymyksiin Maanomistaja sekä metsää koskevat selvitykset ja suunnitelmat 26. Tiedättekö, kuka metsän omistaa? n=57 Vastaajia pyydettiin vastaamaan kysymykseen kyllä tai ei. Vastaajista suurin osa ilmoitti tietävänsä, kuka metsän omistaa (45 vastaajaa) Maanomistaja on n=46 Maanomistajan nimi, n=41 Mikäli metsänomistajataho oli tiedossa, pyydettiin vastaajaa valitsemaan annetuista vaihtoehdoista metsänomistajaa parhaiten kuvaava vaihtoehto (kysymys 27) sekä mahdollisuuksien mukaan ilmoittamaan maanomistaja tarkemmin (kysymys 28). Suurin osa metsistä ilmoitettiin kunnan tai kaupungin omistamiksi (37 vastausta). Toisin sanoen, silloin kun metsän omistaja oli tiedossa, sen ilmoitettiin noin 80% tapauksista olevan kunta tai kaupunki. 22/31

23 Kysymyksessä 29 eli Lisätietoja kahden vastaajan mukaan kysessä oleva metsä on jaettu useamman omistajan kesken. Yhden vastaajan mukaan omistaja on Puolustusvoimat Onko teillä tietoa metsän kaavoitustilanteesta? n=58 Mikä on metsän kaavamerkintä? n=18 Vastaajilta kysyttiin, onko heille tietoa metsän kaavoitustilanteesta vai ei (kysymys 30). Mikäli tietoa oli, pyydettiin valitsemaan listasta kaava tai kaavaprosessi sekä kirjoittamaan sen perään kaavan vaihe ja kaavamerkintä, esimerkiksi voimassa: viheralue (kysymys 31). Myös lisätietoja sai antaa (kysymys 32). Suurin osa vastaajista ei tiennyt metsän kaavoitustilanteesta (39 vastaajaa). Metsän kaavamerkinnäksi ilmoitettiin yleisimmin yleiskaava tai asemakaava (molemmissa 10 vastausta). 23/31

24 Lisätietoina kerrottiin kaavamuutoksista (3 mainintaa) sekä rakentamissuunnitelmista (4 mainintaa). Kahden vastaajan mukaan muutoksia ei ollut tiedossa Onko tiedossanne muita selvityksiä tai suunnitelmia, jotka koskevat metsää? n=56 Valitkaa listasta tiedossanne olevat selvitykset tai suunnitelmat. n=6 Vastaajilta kysyttiin, onko heille tietoa muista metsää koskevista selvityksistä tai suunnitelmista (kysymys 33). Mikäli tietoa oli, vastaajat saivat mahdollisuuden kertoa niiden laadusta tarkemmin (kysymys 34). Myös lisätietoja oli mahdollista antaa (kysymys 35). Suurimmalla osalla (51 vastaajaa) vastaajista ei ollut tiedossa metsää koskevia muita selvityksiä tai suunnitelmia. Vain viidellä oli tiedossa muita selvityksiä ja suunnitelmia, yhdellä luontoarvoselvitys ja naljällä muu suunnitelma kuten osayleiskaavaselvitys (1 vastaaja), rakentamisen suunnittelu (1 vastaaja) sekä luontoarvojen mahdollinen selvittäminen (1 vastaaja). 24/31

25 Lisätietoja antoi kuusi vastaajaa. Vastauksissa mainittiin mahdollinen seurakunnan ja kaupungin välinen tonttien vaihto (1 vastaaja). Yhdessä vastauksessa kerrottiin, että metsästä on tehty selvityksiä liito-oravien ja lepakkojen esiintymisestä, maisema- ja luontoselvitys, arkeologinen selvitys sekä kulttuuriympäristöselvitys. Lisäksi metsästä oli annettu ELY-lausunto. 25/31

26 TULOKSIEN YHTEENVETO JA ARVIOINTIA Suomen luonnonsuojeluliitto selvitti kouluille ja päiväkodeille tärkeitä lähimetsiä, niiden käyttöä sekä lähimetsiin liittyviä toiveita ja huolia. Koulumetsäkyselyyn tuli 72 vastausta eri puolilta Suomea. Tulokset kertovat siitä, miten tärkeää on säilyttää aitoa metsäluontoa myös tiivistyvissä taajamissa. Vastaajien joukossa oli eniten päiväkoteja ja alakouluja, jonkin verran yläkouluja sekä muutama lukio. Tyypillinen tärkeä lähimetsä on alle 300 metrin päässä sijaitseva talojen ja katujen lomassa oleva metsikkö tai metsäinen virkistysalue. Usein samaa metsää käyttää useampikin oppilaitos. Jos maanomistaja oli tiedossa, sen ilmoitettiin olevan 80% tapauksista kunta tai kaupunki. Koulumetsäkyselyn tärkeimpiä tuloksia on se, että Koulun tai päiväkodin tärkeät lähimetsät ovat useimmiten kuntien omistamia. Näin ollen kunnan tai kaupungin toimialojen välinen yhteistyö sekä kuntametsien käyttö ja hoito ovat keskeisiä kysymyksiä myös koulujen ja päiväkotien tärkeiden lähimetsin osalta. Oikean metsän tuntu on tärkeä, ja tavallista metsäluontoa arvostetaan. Yli 70 % vastanneista kouluista ja päiväkodeista vie ryhmän metsään kerran viikossa tai useammin. Päiväkotiryhmät käyvät metsässä tavallisimmin ohjatun ulkoilun aikana. Koululuokat menevät metsään oppitunneilla sekä teema- ja liikuntapäivinä. Oppitunnit metsässä toteutuvat helpoiten alakoulussa oman luokanopettajan kanssa. Lähimetsän rakentamissuunnitelmat aiheuttavat paljon huolta joka viidennelle ja ainakin vähän huolta lähes puolelle vastaajista. Roskaantuminen ja maaston kuluminen huolestuttaa ainakin vähän neljää viidestä vastaajista. Tärkein tavoite lähimetsän suhteen on lasten luontosuhteen kehittäminen, jonka mainitsi lähes puolet vastanneista. Metsän opetus- ja kasvatuskäytön kehittämiseksi toivotaan erityisesti henkilöstön perehdytystä ulkona oppimisen pedagogiikkaan ja valmiita metsäluontokasvatusta tukevia materiaaleja. Myös yhteistyötä maanomistajan kanssa toivotaan; kuntien ja kaupunkien osalta on puhuttava yhteistyöstä kunnan teknisen- ja ympäristötoimen kanssa. Yhteistyötoiveista noin kolmannes kohdistui metsäalueen maankäyttöä tai luontoa koskeviin aiheisiin (luontoarvojen kartoittaminen, metsän käsittelyä tai luonnonhoitoa koskevat kysymykset, kaavoituskysymykset, luonnonsuojelualueen perustaminen). Konkreettinen toive on tilannekohtaisesti sidoksissa koettuihin huolenaiheisiin. Reitteihin, luontopolkuihin ja retkeilyä palvelua rakenteisiin liittyvä yhteistyöaiheisiin kohdistui noin viidennes toiveista. Yksittäisten toiveiden osalta selkeästi eniten maanomistajan kanssa toivottiin yhteistyöstä varsin käytännöllisissä asioissa eli linnunpönttöjen asentamisessa sekä roskien siivoustalkoiden järjestämisessä, joihin molempiin kohdistui noin 14% esitetyistä yhteistyötoiveista. Koulumetsät arvoonsa -hanke keräsi kyselyn avulla arvokasta perustietoa sekä yhteistyökumppaneita jatkoa varten. Yli 70 % vastaajista ilmaisi kiinnostuksensa toimia pilottikohteina, jossa koulumetsäkonseptia 26/31

27 kehitetään ja testataan. Vuonna 2013 kokeillaan, millä tavoin tärkeistä lähimetsistä voitaisiin muodostaa Koulumetsiä. Koulumetsä on koulua tai päiväkotia lähellä oleva pysyvä metsäluontokohde, joka sopii opetusja kasvatuskäyttöön sekä lasten ja nuorten virkistykseen. Koulumetsän muodostamiseen tarvitaan oppilaitoksen ja maanomistajan välistä yhteistyötä. Pyrkimyksenä on mallintaa kymmenen erilaista esimerkkiä. Koska tämän kyselyn aineiston keruu ei tapahtunut otantana kohderyhmästä, vastaajajoukossa painottuvat todennäköisesti asian jo valmiiksi merkittäväksi kokevat tahot sekä ne, joilla on tärkeä lähimetsä koulunsa tai päiväkotinsa vieressä. Silti tulokset antavat tärkeää tietoa siitä, mitä koulujen ja päiväkotien tärkeissä lähimetsissä tehdään ja miten toimintaa halutaan kehittää. Jatkoselvityksen aihetta olisi systemaattisella otannalla selvittää Koulumetsät arvoonsa -hankkeen kyselyssä selvitettyjä asioita. Myös yksittäiset kunnat voivat tehdä kuntakohtaisia Koulumetsäkyselyitä alueellaan ja hankkia näin tärkeää tietoa suunnittelun, päätöksenteon ja yhteistyön tueksi. 27/31

28 LIITTEET LIITE 1 Vastaajat kunnittain Vastaajat kunnittain, kuntien nimen mukaisessa aakkosjärjestyksessä. Espoo Espoon kielikylpypäiväkoti Hösmärinpuiston päiväkoti Kylänaukion päiväkoti Martinkallion koulu Matinlahden koulu Mikkelän päiväkoti Haapajärvi Hausjärvi Helsinki Hämeenlinna Imatra Janakkala Jyväskylä Järvenpää Kaarina Kirkkonummi Haapajärven yläaste Karan koulu Degerö Småbarnsskola Jakomäen peruskoulu Luomupäiväkoti Kirsikka Luonnossa kotonaan päiväkoti Mörrintupa Meri-Rastilan ala-aste Päiväkoti Pakila Santahaminan ala-asteen koulu Suutarilan ala-aste Konnarin koulu Päiväkoti Aurinkopiha Vuoksenniskan koulu Turengin koulu Puuppolan koulu Kinnarin koulu Palokan yhtenäiskoulu Kotimäen koulu Haapajärven päiväkoti Vuorenmäen koulu Lahti Ahtialan päiväkoti Anttilanmäen esikoulu Harjulan Lounaan päiväkoti Jalkarannan päiväkoti Kallion päiväkoti Kanervan päiväkoti Kivimaan peruskoulu Kytölän päiväkoti Kärpäsen koulu Metsäkankaan koulu 28/31

29 Metsäkankaan päiväkoti Mukkulan päiväkoti Onnelantien päiväkoti Palokunnantien päiväkoti Riihelän päiväkoti Viherlaakson päiväkoti Villa Piiparin päiväkoti Lappeenranta Laukaa Lempäälä Loviisa Mikkeli Muonio Mäntsälä Oulu Pirkkala Pori Porvoo Pyhtää Raasepori Rovaniemi Saarijärvi Salo Taipalsaari Tammela Tampere Jokela Vaasa Vantaa Vihti Lappeenrannan kaupungin Karhuvuoren päiväkoti Perhepäivähoitola Luonnossa kotonaan Tuulenpesä Lempoisten koulu Lempäälän lukio Isnäsin koulu Anttolan yhteiskoulu Päiväkoti Mustikka Sääksjärven koulu Päiväkoti Tasku Oy Toivion koulu Päiväkoti Untuva Fredrika-koulu Huutjärven koulu Klinkbackan koulu Ounasvaaran yläaste Lanneveden koulu Meritalon koulu Esiopetusryhmät Linnunlaulu ja Ketunleivät Häiviän päiväkoti Päiväkumpu/Metsätontut Liisanpuiston koulu Tampereen Seudun Metsänomistajat ry Jokelan koulukeskus Teeriniemen koulu Itä-Hakkilan koulu Jokiniemen koulu Siimapuiston päiväkoti Veromäen koulu Otalammen päiväkoti 29/31

30 LIITE 2 Vastauksien jakautuminen maantieteellisesti Kartta: Kati Liimatta 30/31

31 LIITE 3 Kyselyn saate Hei! Tervetuloa vastaamaan Koulumetsäkyselyyn. Ohessa vastaajakohtainen linkkinne kyselylomakkeeseen. Voitte vastata kyselyyn itsellenne sopivana hetkenä. Vastaamiseen kannattaa varata aikaa ainakin noin 15 minuuttia. Vastausaikaa on asti. Klikatkaa linkkiä, niin sähköinen Webropol-kyselylomake avautuu. Vastattuanne kysymyksiin painakaa "lähetä". Huom. lähetyksen jälkeen linkki ei ole enää aktiivinen. Vinkki: Halutessanne voitte tutustua kysymyksiin etukäteen verkkosivuillamme pdf-muodossa. Koulumetsät arvoonsa -hankkeen pilottikohteet valitaan kyselyyn osallistujien keskuudesta. Lisäksi kaikkien kyselyyn vastanneille alkouluille ja päiväkodeille lähetetään kiitoksena Sieppo-lehden lähimetsäteemanumero, yläkouluille ja 2. asteen oppilaitoksille Suomen luonnonsuojeluliiton "Kuntametsät asukkaiden ja luonnon keitaiksi" -materiaalia. Olettehan huomanneet myös "Tämä metsä on meille tärkeä" -kilpailun, johon olette tervetulleita osallistumaan ja kenties voittamaan stipendipalkinnon. Lisätietoa Koulumetsät arvoonsa -hankkeesta, johon kysely liittyy, saa osoitteesta Neuvon tarvittaessa kyselyä koskevissa asioissa ja mahdollisissa pulmissa. Ystävällisin terveisin, Virpi Sahi, koulumetsäkoordinaattori Suomen luonnonsuojeluliitto ry sähköposti virpi.sahi@sll.fi puhelin LIITE 4 Kyselylomake Erillisenä pdf-tiedostona verkossa ->koulumetsäkysely 31/31