Kulotusten tavoitteet, kehittämistarpeet ja ongelmat, yksi näkemys kokonaisuudesta syksyllä 2010, Kulottajapäivät Saarijärvi,
|
|
- Elisabet Seppälä
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Kulotusten tavoitteet, kehittämistarpeet ja ongelmat, yksi näkemys kokonaisuudesta syksyllä 2010, Kulottajapäivät Saarijärvi, Henrik Lindberg, Hämeen amk/evo
2 Tavoitteet, miksi kulottaa?
3 Metsänhoidolliset tavoitteet Uudistamisen parantaminen Lämpöolosuhteet Itämisolosuhteet, taimen alkukehitys Kasvillisuuden kilpailu, kasvillisuuden rakenteen muutokset Ravinteiden kierron nopeutuminen, tuhkalannoitusvaikutus Metsähygienisen tilan paraneminen
4 Luonnonhoidolliset tavoitteet, ekologiset tavoitteet Monimuotoisuuden edistäminen, (palo)lajiston elinmahdollisuuksien parantaminen Palossa vaurioitunut (järeä) puu Yleisen paloympäristön syntyminen, kuivuus, mustuus, lämpimyys, paahteisuus, äärevyys Savu, lämpö Kuivien luontotyyppien ylläpito, tuoreentumiskehityksen estäjä (harjut, karukkokankaat), biomassan poisto, tasaavan kangashumuskerroksen pysyttäminen ohuena, kasvillisuuden rakenteeseen vaikuttaminen (sammaljäkälä, varvut)
5 (Luonnonsukkesion) aloittaja tosin vähintään yhtä keskeistä kuin varsinainen palo on jälkeinen kehitys ja siihen puuttuminen/puuttumatta jättäminen (vrt kaskimetsät saataisiin varmaan ilman palojakin, metsänhoito
6 Sosiaaliset tavoitteet Kulttuurihistoria, metsäperinteen säilyminen (vrt. niittäminen) Taidon ylläpito, tulen osaaminen Tulen merkitys ihmiselle, atavistinen tulen viehätys Yhdessä tekeminen, talkooperinne
7 Hallinnollis-poliittiset, organisatoriset, viestinnälliset tavoitteet Tehdään, kun joku velvoittaa tai kannustaa pomo käskee tavoitteet täyteen Sertifiointi Poliittiset tavoitteet ja sitoutuminen, oman organisaation sitoutuminen Mahdollisuus PR:ään, positiiviseen yhteisöviestintään, korkean profiilin toimintaa
8 Opetus ja tutkimustavoitteet
9 Henkilökohtaiset, tavoitteet, mieltymys Suuri merkitys kulottamisen toteuttamiselle (yksittäiset persoonat ja heidän motivaationsa, viime vuosikymmenet)
10 Millaisia kulotuksia, kulotustavat Perinteiset metsänhoidolliset kulotukset, joissa mukana voimakkaat luonnonhoidolliset tavoitteet, tulevaisuudessa ehkä luonnonhoidollinen tavoite ensisijainen (jo nyt aika lähellä) Ennallistamispoltot (vaihteleva kirjo) Säästöpuuryhmien poltot
11 Karuunnuttamispoltot, paahdeympäristöpoltot Pakkopullapoltot, PR-poltot, pienimmän riesan poltot, polttelut, hutaisupoltot Erikoispoltot (lajin hoito) (perinneympäristöjen kulotukset)
12 Metsänhoidollis/luonnonhoidollinen kulotus Metsänhoidollinen kulotus + (järeitä) säästöpuurunkoja,> 10 m3/ha Tavoite: hyvin, tasaisesti palanut alue, humuskerros vajentunut, heinien varret ja metsäsammalet tuhoutuneet Syntyy eri asteisesti tulen vaurioittamaa järeätä puuta
13 Milloin ja miten? Humuskerros riittävän kuiva, (kuusen) hakkuutähteillä voidaan kompensoida hieman, Riittävä kuivuus Vastatuuleen, tulen omalla imulla nopeuttaen ja kontrolloiden, hevosenkenkätekniikka, ympyrätekniikka, jos olosuhteet+kohde ei riittävän hyvä vaikeutuu, joudutaan tekemään apusytytyksiä (ei riittävän kuivaa, liian vähän ja epätasaisesti jakautunut palokuorma nykyään tavallista)
14 Onnistuminen, mittarit Onko palojälki tasainen? Onko humus vajentunut? (esim vertaa reunametsään) (Myöhemmin), onko heinittyminen vähentynyt?, ovatko metsäsammaleet korvautuneet kulosammalilla? Ovatko säästöpuut vaurioituneet palossa?
15
16 Ennallistamispoltot Monenlaisia kohteita, monenlaisia tavoitteita Heterogeeninen palojälki kuuluu asiaan Monenlaisia käsittelyjä ja tekniikoita (paljonko tehdään palokuormaa, paljonko poistetaan puustoa, vaikuttaa kuivumiseen, latvapaloriskiin, heitepaloriskiin jne.) Usein poltetaan kaistalettain tai paloittain
17
18
19 Säästöpuuryhmien poltot Tavoite: syntyy savua+palossa vaurioitunutta puuta. Idea: hyönteiset löytävät kotheet ja pystyvät hyödyntämään kohteen sekä mahd. myös ympäröivän alueen Milloin: kun saadaan palamaan, ei kuitenkaan mielellään alkukeväällä tai loppusyksyllä Koska humuksen palaminen ei olennaista ja pienialaisia, voidaan palokuorman teolla edesauttaa huomattavasti palotuloksen varmistamista ja laajentaa polttomahdollisuuksia
20
21
22 Miten nopeutettu ympyräkulotus, iso kokko, kerralla poltto ja päälle sammutus mustaksi Teknisesti helppo ja turvallinen, siisti, jälkivartiointi vähenee/poistuu, ei niin keliherkkä Kustannustehokkuus etenkin kun opitaan ja vähän trimmataan Onnistuminen: jos puut vaurioituvat Pienialaisia: tuottavat palossa vaurioitunutta puuta, hyödyttävät lähinnä kovakuorisia ja latikkalajistoa,
23 Karuunnuttamispoltot, paahdeympäristöpoltot Tavoite: karuunnuttaminen, humuskerroksen poltto, vedenpidätyskysyn vähentäminen, huuhtoutumisen lisääminen, biomassan poisto Milloin: riittävän kuivaa, humuksen tulisi olla kuivaa / nilelle palo, Miten: jos vähän palokuormaa, voidaan polttaa vähäriskisesti, kuivanakin aikana Onnistuminen: mitä syvemmälle humus on palanut
24 Usein ongelmana hitaus: siksi kaistalettain tai sisäkkäisinä ympyröinä Jos paljon palokuormaa (kunnostuspoltto), palointensiteetti etenkin rinteillä voi nousta vaarallisen korkeaksi, kaistalettain poltto tai suosiolla kompromissi: poltetaan alemman paloriskin aikana ja hyväksytään se ettei humuskerros kerralla alene
25 Ylläpitopoltot, underburning Poltetaan harjuja, karukkokankaita säännöllisesti, muutaman kymmenen välein, kun ne ovat jäkälävaltaisia kuivuvat niin nopeasti, että aina löytyy sopivia aikoja, palokurma hyvin alhainen, voidaan hallita käsityövälinellä, leviämisriski pieni, voitaisiin polttaa isojakin alueita (esim Hämeenkangas), pysyvät karuina
26
27
28
29 Sosiaaliset tavoitteet Tavoite: yhdessäolo, perinteen ylläpito, talkoomeininki Toteutustapa:vapaa Onnistuminen: osallistujat tyytyväisiä, meni hyvin, saatiin jotain tehtyä
30
31
32 Pakkopullapoltot, PR-poltot, pienimmän riesan poltot, polttelut, hutaisupoltot Tavoite: saada homma tehtyä mahdollisimman vähällä vaivalla, ei laadullisia tavoitteita Miten: suoritus vapaa, miten saadaan helpoimmalla toteutettua Onnistuminen: saatiin tehtyä, myönteinen julkisuus, tiedottaminen
33 Haasteita, ongelmia, tavoitteita, huomioita.
34 Toiminnan taso vähenee, kun ollaan yksimielisiä siitä, että sen pitäisi lisääntyä siitä puhe mistä puute Viivästynyt KEMERA-lainsäädäntö, odottava tila Resurssien ja tavoitteiden ristiriita, organisaatioiden rahoituksen tempoilevuus ja tavoitteiden muuttuminen pitkäjänteisen kehittämisen vaikeus Bioenergian korjuu Vaihteleva tahtotila esim organisaatioiden eri tasoilla
35 Ikääntyminen, ammattitaidon väheneminen Perinteiset kulotusten ongelmat ovat edelleen olemassa Kausiluontoisuus, loma-aika Sääherkkyys Työn erityisluonne työvoiman saatavuus (organisaatiot vähentäneet työvoimaa) Työvoiman ja kaluston liikkuvuus
36 ongelma on se, että kulotus ei ole rutiinia, siksi sitä on vaikea kehittää Ylivarovaisuus sekä kokemuksen ja rutiinin puute nostavat kynnystä ja kustannuksia myös turhan takia (tehdään mahdollisesti turhaa työtä) vastuu, epäonnistumisen pelko Halutaanko kulotuksista erityinen harvoin tapahtuvaa sosiaalinen mediaa palvelevaa spektaakkeli vai normaalia arkitoimintaa? Unohdetaan, että kulotus on luonteeltaan operatiivista toimintaa, jonka kehittämisessä tämä tulisi muistaa (metsät eivät pala sähköisesti (vielä), eivät myöskään seminaareissa ja tai diskuteerauksella ) vähemmän, kalliimmalla, laadukkaammin ja julkisemmin suuntaan?
37 Pohjavesikysymys vaikeuttaa kulotusten lisäämistä paahdeympäristöjen hoidossa, joissa olisi mahdollisuus kustannustehokkaaseen suurien alueiden kulottamiseen ja jonka tarpeellisuutta on viime aikoina korostettu (luontotyypit ja lajit)
38 Toisaalta Tiedetään, että kulotuksessa olisi oppimista ja kehittämistä Uusi sukupolvi varttuu Kiinnostusta ja tahtoa on niin maanomistajissa metsäorganisaatiossa, yksittäisillä henkilöillä kuin poliittisilla tahoilla FSC-sertifiointi? Haluttaessa kulotuksia voidaan kehittää todella merkittävästi kustannustehokkaaseen suuntaan (vie aikaa ja siihen pitää ohjata), vaatii pitkäjänteistä työtä, työtä on jo tehty ja se näkyy
39 Voidaan myös varsin tehdä halvalla Esim säästöpuustoryhmiä n runkoa, n 500, Karujen maiden polttoa n 500 /ha Laajoja karuunnuttamispolttoja voitaisiin tehdä erittäin halvalla alhaisen palokuorman ja paloriskin vuoksi /ha Onko hehtaarikustannus järkevä yksikkö?
40 Resepti kulotusten kehittämiseen mahdollinen toimintakultturi 1. Järkevän, selkeän tukikäytännön laatiminen 2. Sen saattaminen metsäammattilaisten ja metsänomistajien tietoon 3. Kerätään ja selvitetään alueittain olemassaoleva kalusto ja sen liikkuvuus, potentiaaliset kulottajat, halukkuudet, hinnat jne (ne joilla on edellytykset ja halu tehdä, ) selvät sävelet
41 4. Selvitetään tuen määräytyminen yksityismaille (KEMERA-varat), arvioidaan mihin se riittää (Metsäkeskukset), tiedotetaan tämän jälkeen kulotusmahdollisuuksista metsänomistajille (Mhy:t), ja selvitetään tukikuvio sekä kulotusten toteuttajat eri alueilla
42 5. Talvella-alkukeväällä pidetään yhteinen kesän kulotuksia koskeva tapaaminen, jossa käydään läpi kesän kulotuskohteet, ajoitus, mahdollinen kaluston ja työvoiman tarve (Metsähallitus, muut kulottavat suurmaanomistajat, Metsäkeskus, Metsänhoitoyhdistykset, Ely-keskus, Pelastuslaitos, kulottajat)
43 Syksyllä-talvella koostetaan lyhyt yhteenveto kesän kulotusten toteutumisesta/onnistumisesta, joka käsitellään seuraavan kevään tapaamisessa
44 Tulella tehokkaammin Valtakunnallinen METSO-kehityshanke, Maa- ja metsätalousministeriö rahoittaa, Hämeen amk koordinoi Tavoitteena jatkaa kulotusten kehitystyötä Järjestää koulutustilaisuuksia ja kulottajapäivät Perustaa ja ylläpitää kulottajafoorumin nettiin Tuottaa tietoa kehittämistyön pohjaksi Kustannusten seuranta Pohjavesikysymyksen ratkaiseminen
45 Ennen kaikkea käytännön kulottamisen edistäminen Luonteeltaan palveleva- toiveet hankkeelle tervetulleita, hanketta saa työllistää Kaikkea kehittämisen kannalta hyödyllistä tarpeen mukaan Lisää ryhmätöissä
46 Päivien tavoitteet kerätä toiveita ja kehittämisehdotuksia hankkeen toiminnan kohdentamiseksi sekä yleisemmin yhdessä miettiä tavoitteita ja kehittämisajatuksia sekä ratkaisuehdotuksia kulotusten edistämiseen liittyviin ongelmiin esitellä viime aikoina tuotettua kulotuksiin liittyviä muita kehittämishankkeita, opetusmateriaalia, selvityksiä sekä uutta tietoa sekä yleisesti katsella ja kuulla missä ja minne mennään esitellä kulottajille tarkoitettua nettifoorumia yhdessä keskustella ja vaihtaa mielipiteitä
Miksi polttaa metsää: perusteet, merkitys ja tulevaisuudennäkymät
Paahde-Life-kouluts 26-27.4 2016 Evo Henrik Lindberg/HAMK/Evo Miksi polttaa metsää: perusteet, merkitys ja tulevaisuudennäkymät Miksi poltamme metsiä? Miten niitä pitäisi polttaa? Mihin pitäisi kulotuksilla
LisätiedotKulotus on vanha hyvä konsti metsänuudistamisessa
Kulotus Kulotus on vanha hyvä konsti metsänuudistamisessa Kulotus on vanhaa hyvää metsänhoitoperinnettä, jota halutaan pitää yllä. Kulotus ei yleensä korvaa koneellista maanmuokkausta, mutta kulotuksella
LisätiedotArviointiraportti. Etelä-Suomen metsänomistajien liitto ry
17.12.2014 1 (6) Arviointiraportti Etelä-Suomen metsänomistajien liitto ry 3.11. -18.12.2014 Raportti nspecta Sertifiointi Oy Visiting address CN: 1065745-2 Group headquarters: nspecta Group Oy, Helsinki,
LisätiedotKulotus ja ennallistaminen tulella
Kulotus ja ennallistaminen tulella Evo eteläsuomalaisen metsäluonnon suojelua ja tiedotusta -hanke Tämän diasarjan tekemiseen on saatu EU:n Life-Luonto -rahoitustukea Evon alueella metsämaan kivisyys on
LisätiedotMETSO:n jäljillä. Päättäjien Metsäakatemia Tupuna Kovanen, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus luonnonsuojeluyksikkö
METSO:n jäljillä Päättäjien Metsäakatemia 29.9.2011 Tupuna Kovanen, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus luonnonsuojeluyksikkö 3.10.2011 1 METSO II Metso I 2003-2007 Vapaaehtoinen suojelu katsottiin tehokkaaksi
LisätiedotMETSÄPALOT V. 1996 2009. KULOTUS METSÄPALON AIHEUTTAJANA, Pertti Rossi
METSÄPALOT V. 1996 2009 KULOTUS METSÄPALON AIHEUTTAJANA, Pertti Rossi Päävalikko Tiedot sisältävät suoran pääsyn asiakirjoihin Ohjeet Yleiset ohjeet Onnettomuustiedot Myös karttapohjalla Muut selosteet
LisätiedotOsaaminen ja työhyvinvointi järjestötyössä
Osaaminen ja työhyvinvointi järjestötyössä Heidi Ristolainen 2016 Opintokeskus Sivis 2016 Esittely Kerro lyhyesti, kuka olet ja mistä tulet. Millaisia ajatuksia sana työhyvinvointi sinussa herättää? Orientaatio
LisätiedotValtion talousmetsien luonnonhoidon kehittäminen. 9.11.2011 Jussi Päivinen Metsähallitus, luontopalvelut
Valtion talousmetsien luonnonhoidon kehittäminen 9.11.2011 Jussi Päivinen Metsähallitus, luontopalvelut Metsähallituksen metsätalouden ympäristöopas Ympäristöoppaan rakenne noudattelee osin edellisen oppaan
LisätiedotMETSO:n jäljillä. Tupuna Kovanen Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus
METSO:n jäljillä Tupuna Kovanen Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus METSO II Metso I 2003-2007 Vapaaehtoinen suojelu katsottiin tehokkaaksi ja yhteiskunnallisesti hyväksyttäväksi keinoksi edistää metsiensuojelua
LisätiedotLuontopalvelut luonnonhoitajana ja ennallistajana
Luontopalvelut luonnonhoitajana ja ennallistajana Kaija Eisto Metsähallitus Luontopalvelut 14.11.2018 Ennallistaminen ja luonnonhoito muuttuvassa ilmastossa -seminaari Ennallistaminen ja luonnonhoito suojelualueilla
LisätiedotMonimetsä -hanke työsuunnitelma Timo Vesanto
Monimetsä -hanke työsuunnitelma 2017 Timo Vesanto Kehittämiskokeilut Kehittämiskokeilujen tehtävänä on varmistaa, että niihin valitut, selvitystyössä esille nousseet keinot ovat laajassa mittakaavassa
LisätiedotHÄMEEN-UUDENMAAN METSIEN ENSIHARVENNUSOHJELMAN JA OMATOIMISTEN HANKINTAHAKKUIDEN EDISTÄMISOHJELMA
HÄMEEN-UUDENMAAN METSIEN ENSIHARVENNUSOHJELMAN JA OMATOIMISTEN HANKINTAHAKKUIDEN EDISTÄMISOHJELMA 2011-2014 Kriteeri 8: Yksityismetsien ensiharvennus- ja hankintahakkuita edistetään puuston kasvukunnon
LisätiedotPEFC-vaatimukset: Luontokohteet, kulotus ja metsänkäyttöilmoitus. Webinaari Sisällön esittelijä: Henry Schneider Tapio
PEFC-vaatimukset: Luontokohteet, kulotus ja metsänkäyttöilmoitus Webinaari 21.8.2018 Sisällön esittelijä: Henry Schneider Tapio Esityksen rakenne Käsittely kriteereittäin PEFC-kriteerin sisältö pääpiirteissään
LisätiedotMetsähallituksen suojelualueiden ennallistamis- ja luonnonhoitotyöt. Päivi Virnes Metsähallitus Pohjanmaan luontopalvelut 27.11.
Metsähallituksen suojelualueiden ennallistamis- ja luonnonhoitotyöt Päivi Virnes Metsähallitus Pohjanmaan luontopalvelut 27.11.2007 Suojelualueiden ennallistaminen Ihmistoiminnan kautta vahingoittuneiden
LisätiedotUhanalainen paloympäristölajisto Suomessa kooste eliötyöryhmäkyselystä
Vastauskooste 1 (7) Uhanalainen paloympäristölajisto Suomessa kooste eliötyöryhmäkyselystä 1. Johdanto Vuonna 2009 voimaantuleva Kestävän metsätalouden rahoituslaki uudistaa metsätalouden tukirahoitusta
LisätiedotMetsähallituksen kokemuksia erityishakkuista
Metsähallituksen kokemuksia erityishakkuista Metla/Tikkurila 22.3.2013 Niklas Björkqvist Hakkuutavan valinta Tavanomaiset monikäyttömetsät Yleensä tavanomainen uudistushakkuu, selkeä uudistamisvaihe Erityiskohteet,
LisätiedotPintakasvillisuuden vaikutus männyn luontaiseen uudistamiseen Koillis Lapissa
Pintakasvillisuuden vaikutus männyn luontaiseen uudistamiseen Koillis Lapissa Pasi Rautio, Mikko Hyppönen, Ville Hallikainen & Juhani Niemelä Metsäntutkimuslaitos & Metsähallitus Männyn luontainen uudistaminen
LisätiedotPuun lisäkäyttö energiantuotannossa 2025 mennessä mistä polttoainejakeista ja miten. Simo Jaakkola varatoimitusjohtaja
Puun lisäkäyttö energiantuotannossa 2025 mennessä mistä polttoainejakeista ja miten Simo Jaakkola varatoimitusjohtaja 8.3.2019 Koneyrittäjien Energiapäivä 8.3.2019 Lisää puuta käyttävää energiantuotantoa
LisätiedotMetsätalouden vesiensuojelupäivät. Saarijärvi
Metsätalouden vesiensuojelupäivät Saarijärvi 9.-10.10.2013 Marja Hilska-Aaltonen Maa- ja metsätalousministeriö Metsätalouden toiminnan puitteet Metsien hoidossa ja käytössä yhteen sovitetaan metsiin liittyvät
LisätiedotKEHITTYVÄ METSÄENERGIA
KEHITTYVÄ METSÄENERGIA KEHITTYVÄ METSÄENERGIA 2008-2010 RAHOITUS Hanke kuuluu EU-rahoitteeseen Manner-Suomen maaseutuohjelmaan TAUSTA Suomi on sitoutunut osaltaan toteuttamaan EU:n ilmasto ja energiapolitiikkaa
LisätiedotMetsäpolitiikka ja monimuotoisuuden edistäminen talousmetsissä. Osastopäällikkö Juha S. Niemelä, MMM Metsäpolitiikkafoorumin loppuseminaari 19.3.
Metsäpolitiikka ja monimuotoisuuden edistäminen talousmetsissä Osastopäällikkö Juha S. Niemelä, MMM Metsäpolitiikkafoorumin loppuseminaari 19.3.2019 Kansallinen metsästrategia määrittelee metsäpolitiikan
LisätiedotYmpäristötuki ja luonnonhoitohankkeet. Kemera-koulutus
Ympäristötuki ja luonnonhoitohankkeet Kemera-koulutus Kemeran ympäristötuki Ympäristötukea voidaan myöntää, kun metsän hoito tai käyttötoimenpiteissä otetaan monimuotoisuus huomioon metsälaissa säädettyä
LisätiedotMetsän sertifiointi kestävyyden todentajana
Metsän sertifiointi kestävyyden todentajana 17.11.2015 Metsätieteen päivä Maarit Sallinen Metsänhoito- ja ympäristöpäällikkö Tornator Oyj Metsien sertifiointi Tornator Oyj:ssä Missio: Luomme kestävää hyvinvointia
LisätiedotMetsien suojelu konflikteista yhteistyöhön Päättäjien metsäakatemia
Metsien suojelu konflikteista yhteistyöhön Päättäjien metsäakatemia 15.9.2010 Paula Horne tutkimusjohtaja Paradigman muutos tavoitteissa 2000-luvulla painopiste on siirtynyt perinteisestä metsien suojelusta
LisätiedotMetsänuudistaminen. Suolahti 29.1.2013 Metsäneuvoja Tarja Salonen
30.1.2013 Metsänuudistaminen Suolahti 29.1.2013 Metsäneuvoja Tarja Salonen Metsänuudistamisen vaiheet Valmistelevat työt Uudistusalan raivaus Hakkuutähteiden korjuu Kantojen nosto Kulotus Maanmuokkaus
LisätiedotAjatuksia harvennuksista ja niiden kehittämisestä mistä tullaan ja minne mennään?
Ajatuksia harvennuksista ja niiden kehittämisestä mistä tullaan ja minne mennään? Harventamisen perinteet Suomessa ja mahdollisia muutoksia tulevaisuudessa. Systemaattisen energiapuuharvennuksen teemapäivä
LisätiedotMetsähallituksen rooli ekosysteemipalveluiden tuottajana
Metsähallituksen rooli ekosysteemipalveluiden tuottajana Lapin metsätalouspäivät 13.2.2014 Antti Otsamo Kehitys- ja ympäristöpäällikkö, MMT Metsähallitus edelläkävijä vihreillä markkinoilla Vihreät markkinat?
LisätiedotPohjois-Suomen metsävarat, hakkuumahdollisuudet ja metsäohjelmat
Pohjois-Suomen metsävarat, hakkuumahdollisuudet ja metsäohjelmat Puusta elinvoimaa Pohjoiseen seminaari 12.5.2016 Eeva-Liisa Repo Elinkeinopäällikkö, Pohjois-Pohjanmaa Pohjoinen palvelualue Suomen metsäkeskus
LisätiedotMiten METSO-ohjelma turvaa luonnon monimuotoisuutta. Johanna Viljanen / Keski-Suomen ELY-keskus Riitta Raatikainen / Suomen metsäkeskus
Miten METSO-ohjelma 2008-2025 turvaa luonnon monimuotoisuutta Johanna Viljanen / Keski-Suomen ELY-keskus Riitta Raatikainen / Suomen metsäkeskus Tavoitteet ja keinot valtakunnallisesti METSO-ohjelman tavoitteena
LisätiedotTIIVISTELMÄ SUOMEN METSÄKESKUKSEN HÄMEEN-UUDENMAAN ALUEYKSIKÖN TOIMIALUEEN METSIEN HOIDON JÄ KÄYTÖN UUDELLEENSERTIFIOINNISTA 2011
11.7.2012 1 (5) TIIVISTELMÄ SUOMEN METSÄKESKUKSEN HÄMEEN-UUDENMAAN ALUEYKSIKÖN TOIMIALUEEN METSIEN HOIDON JÄ KÄYTÖN UUDELLEENSERTIFIOINNISTA 2011 1. Yleistä Arviointistandardit: PEFC FI 1001:2009, PEFC
LisätiedotTIIVISTELMÄ KAINUUN ALUEEN METSÄSERTIFIOINNIN MÄÄRÄAIKAISARVIOINNIN RAPORTISTA VUODELTA 2015
TIIVISTELMÄ KAINUUN ALUEEN METSÄSERTIFIOINNIN MÄÄRÄAIKAISARVIOINNIN RAPORTISTA VUODELTA 2015 1. YLEISTÄ Arviointistandardit: PEFC FI 1001:2009, PEFC FI 1002:2009 Arvioinnin laajuus: Metsien hoito ja käyttö
LisätiedotMETSÄNOMISTAJALLE. Metsänomistajat
METSÄNOMISTAJALLE Metsänomistajat METSÄNHOITOYHDISTYKSEN JÄSENENÄ METSÄN- OMISTAMINEN ON HELPPOA 1 Kaikki metsäpalvelut ovat yhden puhelinsoiton tai klikkauksen päässä. 2 Olemme käytettävissäsi koko maassa,
LisätiedotNATNET LIFE+ Increasing the ecological connections and coherence of the Natura 2000 network in South-west Lapland. Kuva: E.
NATNET LIFE+ Increasing the ecological connections and coherence of the Natura 2000 network in South-west Lapland 1 Tavoitteet Luonnonsuojelualueiden yhtenäistäminen Lapin kolmion alueella Ekologiset yhteydet
LisätiedotKEINOJA MONIMUOTOISUUDEN TURVAAMISEEN
KEINOJA MONIMUOTOISUUDEN TURVAAMISEEN 1. Talousmetsien luonnonhoito 2. METSOn keinot 3. METSOn valintakriteerit 4. Luonnonsuojelualueen perustaminen 5. Ympäristötuki 1. Talousmetsien luonnonhoito Arvokkaiden
LisätiedotMonimetsä tulokset ja jatkoajatukset
Monimetsä tulokset ja jatkoajatukset Pyöreän pöydän metsäkeskustelu 21.3.2019 Lauri Saaristo Tapio Oy Monimetsä 2016-2018 Monimetsä-hanke on selvittänyt, kehittänyt ja vienyt käytäntöön toimintamalleja,
LisätiedotBioenergian saatavuus Hämeen metsistä
Bioenergian saatavuus Hämeen metsistä Kestävän energian päivä III Hattula, Lepaa 30.10.2014 Sivu 1 30.10.2014 Häme-Uusimaa mk-alue (Päijät-Häme, Kanta-Häme, osa Uusimaata) Sivu 2 30.10.2014 Metsävarat
LisätiedotTuli takaisin metsiin - kulotuksiin kannustamisen perusteet, tavoitteet ja tukeminen. Tapion raportteja nro 30
Tapion raportteja nro 30 Tuli takaisin metsiin - kulotuksiin kannustamisen perusteet, tavoitteet ja tukeminen Henrik Lindberg, Lauri Saaristo ja Ari Nieminen metsiin -hankkeen työryhmä: Marja Hilska-Aaltonen,
LisätiedotUudet metsänhoidon suositukset
Uudet metsänhoidon suositukset Ajankohtaista metsätaloudesta 25.1.2014 Olli Äijälä Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio Metsäalan asiantuntemus käytössäsi Tarjoamme vastuullisia ja kannattavia ratkaisuja
LisätiedotMetsäluontotyyppien. uhanalaisuus. Jari Kouki Itä-Suomen yliopisto, metsätieteiden osasto LuTU-seminaari, Säätytalo,
Metsäluontotyyppien uhanalaisuus Jari Kouki Itä-Suomen yliopisto, metsätieteiden osasto LuTU-seminaari, Säätytalo, 18.12.2018 Metsäluontotyyppien uhanalaisuus 34 tyyppiä arvioitiin: 76 % uhanalaisia Uhanalaistumisen
LisätiedotPaahde-LIFE (Light & Fire LIFE)
Paahde-LIFE (Light & Fire LIFE) LIFE13NAT/FI/000099 Jouni Penttinen Project Manager Metsähallitus Natural Heritage Services FINLAND - LIFE+ Luonto Avainluvut - Koordinoiva edunsaaja: Metsähallitus - Kumppaniedunsaajat:
LisätiedotKulotukset Suomessa 2000 luvulla mitä ja miksi toivottiin ja mitä saatiin? Henrik Lindberg, Hämeen ammattikorkeakoulu
Kulotukset Suomessa 2000 luvulla mitä ja miksi toivottiin ja mitä saatiin? Henrik Lindberg, Hämeen ammattikorkeakoulu Metsätieteen päivä 19.10.2016, Metsäbiologian sessio Käyttölisenssi: CC BY 4.0 Peruste
LisätiedotMetsätalouden ympäristöseuranta 2018
Metsätalouden ympäristöseuranta 2018 Miksi ympäristöseurantoja tehdään Metsien käsittelyssä lainsäädäntö, metsäsertifiointi ja sertifioitu ympäristöjärjestelmä ohjeineen edellyttävät, että mm. luontokohteiden
LisätiedotMetsätaloudellinen aikakauslehti N:o 11 marraskuu Julkilausuma
MIKSI METSÄNHOITOON KANNATTAA PANOSTAA? Metsätaloudellinen aikakauslehti N:o 11 marraskuu 1948 Julkilausuma Jokainen metsäammattimies tietää, että metsiemme metsänhoidollinen tila antaa monissa suhteissa
LisätiedotOnko edellytyksiä avohakkuuttomalle metsätaloudelle?
Onko edellytyksiä avohakkuuttomalle metsätaloudelle? Sauli Valkonen Metsäntutkimuslaitos (METLA) 10.12.2012 1 Eri-ikäisrakenteinen metsä/poimintahakkuu/jatkuva kasvatus yksittäisiä suuria, "kypsiä" puita
LisätiedotPEFC-sertifioinnin vaikutukset
PEFC-sertifioinnin vaikutukset 2000-2014 Virpi Sahi, suojeluasiantuntija 8.5.2015 virpi.sahi@sll.fi Lähtökohtia Luontojärjestöt kuten SLL eivät ole mukana PEFC-yhteiskuntasopimuksessa Yli 90% Suomen metsistä
LisätiedotSuomen metsäkeskus JULKISET PALVELUT. Kemera -työryhmän kuuleminen Johtava luonnonhoidon asiantuntija Matti Seppälä
Suomen metsäkeskus k JULKISET PALVELUT Kemera -työryhmän kuuleminen 4.12.2013 Johtava luonnonhoidon asiantuntija Matti Seppälä Luonnonhoito ja Kemera 2015 Kuulemisen sisältö Luonnonhoidon tarpeet, keinot
LisätiedotMiten kehittämishankkeiden hyvät käytännöt siirtyvät arjen toimintaan? Sirkka Hulkkonen
Miten kehittämishankkeiden hyvät käytännöt siirtyvät arjen toimintaan? 25.3.2010 Sirkka Hulkkonen Vaikuttavuus alkaa ideasta Mihin hanke perustuu? Onko taustalla Teknologian kehittyminen Rakenteiden muuttuminen
LisätiedotMETSOn tavoitteena on turvata suomalaisen metsäluonnon monimuotoisuus
Lapin ELY-keskus/Noora Raasakka 21.9.2012 1 METSOn tavoitteena on turvata suomalaisen metsäluonnon monimuotoisuus Suojelemalla tai hoitamalla arvokkaita metsiä suojellaan myös niissä eläviä harvinaisia
LisätiedotMerialuesuunnittelun edistäminen
Merialuesuunnittelun edistäminen EMKR:n meripolitiikan rahoituksen painopisteet Ovatko valitut painopisteet valittu oikein? Havaittuja puutteita, kommentteja? Keltainen, otsikoksi tilannekuva Sinisiin
LisätiedotAkateemiset taidot. 2. tapaaminen
Akateemiset taidot 2. tapaaminen kurssin vastuuopettaja on Lauri Ylinen sähköposti on muotoa etunimi.sukunimi@helsinki.fi huone C435 seuratkaa kurssin verkkosivua (courses.helsinki.fi/fi/mat20005/125180298)
LisätiedotMikä on Evossa arvokkainta? Hämeenlinnan luonnon helmet- tapahtuma Henrik Lindberg, HAMK/Evo
Mikä on Evossa arvokkainta? Hämeenlinnan luonnon helmet- tapahtuma 13.12.2016 Henrik Lindberg, HAMK/Evo Evo? Evon alue? N 7 200 hehtaarin Evon valtionmaa liikamaasta Evon kruununpuistoksi ja Metsähallituksen
LisätiedotEnergiapuu ja metsänhoito
Energiapuu ja metsänhoito Energiapuun korjuu kasvatusmetsistä Ainespuu on metsänkasvatuksen päätuote ja energiapuu aina sivutuote. Metsänomistajan tuloista 80% tulee tukkipuun myynnistä. Energiapuu mahdollistaa
LisätiedotNATNET Life Lapin ELY-keskus, Noora Raasakka, luonnonsuojeluyksikkö
NATNET Life+ 2010 Lapin ELY-keskus, Noora Raasakka, luonnonsuojeluyksikkö 19.4.2012 1 2 Luonnonsuojelualueiden yhtenäistäminen => ekologiset käytävät ja yhteydet, kytkeytyneisyyden lisääminen METSO-ohjelman
LisätiedotMetsätalouden ympäristöseuranta 2017
Metsätalouden ympäristöseuranta 2017 Miksi ympäristöseurantoja tehdään Metsien käsittelyssä lainsäädäntö, metsäsertifiointi ja sertifioitu ympäristöjärjestelmä ohjeineen edellyttävät, että mm. luontokohteiden
LisätiedotMetsäpalojen ennaltatorjunta - metsänhoidolliset vaikutukset. Tatu Torniainen Maa- ja metsätalousministeriö
Metsäpalojen ennaltatorjunta - metsänhoidolliset vaikutukset Tatu Torniainen Maa- ja metsätalousministeriö Sisältö Lyhyesti metsävaroista Metsätuhot yleisesti Metsäpalojen kehitys Metsävarojen kasvu ja
LisätiedotMetsäammattilaisten suhtautuminen erirakenteiskasvatukseen. Zhuo Cheng & Sauli Valkonen Metsäntutkimuslaitos
Metsäammattilaisten suhtautuminen erirakenteiskasvatukseen Zhuo Cheng & Sauli Valkonen Metsäntutkimuslaitos Tutkimus eri-ikäiskasvatuksen seminaarisarjan osallistujat 8/19 tilaisuudesta, 771/985 osallistujasta
LisätiedotSuomen metsäkeskuksen yritys- ja yhteisöasiakkuusohjelma Luomukeruun mahdollisuudet seminaari Lahdessa
Suomen metsäkeskuksen yritys- ja yhteisöasiakkuusohjelma Luomukeruun mahdollisuudet seminaari Lahdessa 7.2.2018 Marko Ämmälä Miksi oma ohjelma yrityksille ja yhteisöille? Tehtävämme on metsiin perustuvien
LisätiedotBioenergia, Bioenergia, lisääntyvät hakkuut ja monimuotoisuus monimuotoisuus
Bioenergia, Bioenergia, lisääntyvät lisääntyvät hakkuut ja hakkuut ja monimuotoisuus monimuotoisuus 30.11.2016 Suojeluasiantuntija Paloma Hannonen 30.11.2016 paloma.hannonen@sll.fi 050 5323 219 Suojeluasiantuntija
LisätiedotAmmatillisen koulutuksen laadunhallinnan teemapaja kooste ryhmätöistä
Ammatillisen koulutuksen laadunhallinnan teemapaja kooste ryhmätöistä Miten kehittämishankkeiden vaikutuksia ja vaikuttavuutta voitaisiin parantaa? Miten kehittämishankkeiden vaikutuksia ja vaikuttavuutta
LisätiedotEnergiapuun korjuusuositusten päivittämisen tarve ja käytännön prosessi. Metsäenergiafoorumi Olli Äijälä, Tapio
Energiapuun korjuusuositusten päivittämisen tarve ja käytännön prosessi Metsäenergiafoorumi 9.12.2009 Olli Äijälä, Tapio Energiapuu metsänhoitosuosituksissa Historia: Energiapuun korjuuopas julkaistiin
LisätiedotMETSO-ohjelma 2008 2025:
METSO-ohjelma 2008 2025: vapaaehtoisen suojelun onnistumiset ja haasteet Kimmo Syrjänen 1, Saija Kuusela 1, Susanna Anttila 1, Mirja Rantala 2 ja Terhi Koskela 2 1 Suomen ympäristökeskus ja 2 Metsäntutkimuslaitos
LisätiedotMonimuotoisuuden turvaaminen metsänomistajien neuvontaorganisaatioiden toiminnassa
Monimuotoisuuden turvaaminen metsänomistajien neuvontaorganisaatioiden toiminnassa Terhi Koskela Harri Hänninen Metsien monimuotoisuuden turvaaminen ja yhteiskunta -seminaari 14.2.2008 Metsäntutkimuslaitos
LisätiedotMitä metsäsertifiointi on ja mihin sitä tarvitaan?
Mitä metsäsertifiointi on ja mihin sitä tarvitaan? Anniina Kostilainen Pääsihteeri, Suomen FSC FSC F000100 FSC A.C. All rights reserved Sisältö 1) Miten metsiämme käytetään ja mitä sertifiointi on 2) Miten
LisätiedotMetsikkötietojen päivityskäytännöt
Metsikkötietojen päivityskäytännöt Metsikkötietojen ajantasaistusseminaari 21.4.2009/Jari Yli-Talonen Metsänhoitoyhdistys Päijät-Häme Metsänhoitoyhdistys Päijät-Häme TOIMIALUEENA Asikkalan, Hartolan, Heinolan,
LisätiedotMaisemanhoito leimikonsuunnittelussa ja puunkorjuussa
Kuva: Erkki Oksanen Maisemanhoito leimikonsuunnittelussa ja puunkorjuussa Harri Silvennoinen, Eeva Karjalainen ja Liisa Tyrväinen Metsätieteen päivä 2010 4.11.2010 Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet
LisätiedotPELIKENTÄN YLLÄPITO OTA KOPPI! 9.12.2010 Jorma Tolonen
PELIKENTÄN YLLÄPITO OTA KOPPI! 9.12.2010 Jorma Tolonen 1 Hankkeiden taustaa Metsätalouden kehittämishankkeet on ideoitu alueellisissa metsäohjelmissa Tavoite: Toimialan kehittämisen pullonkaulat hankkeistetaan,
LisätiedotKommenttipuheenvuoro Matti Kärkkäinen professori (emeritus) ja puuntuottaja
Kommenttipuheenvuoro Matti Kärkkäinen professori (emeritus) ja puuntuottaja Bioenergiaa metsistä Tutkimus- ja kehittämisohjelma Loppuseminaari 19.4.2012 klo 9 16 Kulttuuriareena Gloria Pieni Roobertinkatu
LisätiedotMetsätuholakiesitys ja monimuotoisuus
Metsätuholakiesitys ja monimuotoisuus Sini Eräjää, 24.1.2013 Lain tarkoitus (1 ) Tämän lain tarkoituksena on metsien hyvän terveydentilan ylläpitäminen ja metsätuhojen torjuminen. (Työryhmämuistio 2012)
LisätiedotMetsävakuuttaminen. Ismo Ruokoselkä
Metsävakuuttaminen Ismo Ruokoselkä Vakuuta metsäsi! Myrskyt tuhoavat laajojakin alueita, menetykset voivat olla useita kymmeniä tuhansia euroja. Myrskyt ennusteiden mukaan lisääntyvät edelleen ja ovat
LisätiedotHeikosti kantavien maiden energiapuun korjuun kehittäminen ja tulevaisuuden visiot
Heikosti kantavien maiden energiapuun korjuun kehittäminen ja tulevaisuuden visiot Kalle Kärhä, Metsäteho Oy Kehittyvä metsäenergia -seminaari 18.11.2009, Seinäjoen Teknologiakeskus Frami, Seinäjoki Harvennusmetsien
LisätiedotOjitusten luonnonmukainen peruskunnostus Hämeessä -hanke (OPET-hanke)
Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus Hämeessä -hanke (OPET-hanke) 29.10.2012, Hämeenlinna Sivu 1 30.10.2012 OPET-hankkeen esittely, Petra Korkiakoski Esityksen sisältö OPET-hankkeen taustat ja tavoitteet
Lisätiedot20 % havupuita 80 % lehtipuita 50 % havupuita 50 % lehtipuita. Rauduskoivu, kuusi, kataja, tukevarakenteiset lehtipensaat
3052 Hoitoluokka Lähimetsä Ravinteisuus Tuore Kaavamerkintä Sijainti Hoitotavoite Kohteelle suoritetaan istutustaimien kasvuunlähdön turvaamiseksi mekaaninen heinäntorjunta. Alue on erittäin voimakkaasti
LisätiedotKestävän metsätalouden rahoituslain uudistus
Kestävän metsätalouden rahoituslain uudistus Niina Riissanen Maa- ja metsätalousministeriö 31.3.2014 1 Tuettavat työlajit Metsänuudistaminen - Suojametsäalueilla ja vajaapuustoisten alueiden uudistaminen
LisätiedotPäättäjien 35. Metsäakatemia LUUMÄKI. Hakkuu- ja taimikonhoitokohde 25.9.2013
Päättäjien 35. Metsäakatemia LUUMÄKI Hakkuu- ja taimikonhoitokohde 25.9.2013 Mhy Etelä-Karjala Tervetuloa Etelä-Karjalaan, Luumäelle Kohteen teemana on metsien käsittely: Monipuolistuvat metsänkäsittely
LisätiedotArviointiraportti. Etelä-Suomen metsänomistajien liitto ry
14.11.2012 1 (8) Arviointiraportti Etelä-Suomen metsänomistajien liitto ry 15.10. -14.11.2012 Raportti nspecta Sertifiointi Oy Visiting address CN: 1065745-2 Group headquarters: nspecta Group Oy, Helsinki,
LisätiedotEtelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2008 2016, METSO, METSO-seminaari, Seinäjoki, 11.3.2009
Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2008 2016, METSO, METSO-seminaari, Seinäjoki, 11.3.2009 1 METSO -toimintaohjelman tavoitteet ja lähtökohdat METSO -toimintaohjelman tavoitteena on
LisätiedotKÄSIEN PESUN JÄLKEEN KUIVAAT KÄTESI. ONKO PAREMPI. KÄYTTÄÄ KÄSIPAPERIA (siirry kohtaan 32) VAI PYYHKIÄ KÄDET PYYHKEESEEN (siirry kohtaan 6)
KÄSIEN PESUN JÄLKEEN KUIVAAT KÄTESI. ONKO PAREMPI KÄYTTÄÄ KÄSIPAPERIA (siirry kohtaan 32) VAI PYYHKIÄ KÄDET PYYHKEESEEN (siirry kohtaan 6) BIOJÄTETTÄ EI VIEDÄ KAATOPAIKALLE, VAAN SIITÄ TEHDÄÄN BIOETANOLIA,
LisätiedotL&T Biowatti Oy. Puusta puhdasta energiaa
L&T Biowatti Oy Puusta puhdasta energiaa L&T Uusiutuvat energianlähteet - L&T Biowatti Oy Suomen johtava valtakunnallinen energia- ja metsäsektorin palveluyritys Päätuote metsäenergia Liikevaihto n. 50
LisätiedotKuortaneen ajantasaistushanke
Kuortaneen ajantasaistushanke 2006-2008 Eri-ikäisen metsävaratiedon ajantasaistaminen yksityismetsissä eri toimijoiden tuottaman toteutustiedon hyödyntäminen suuralueella Kuortaneen seminaari 10.9.2007
LisätiedotTukijärjestelmät ilmastopolitiikan ohjauskeinoina
Tukijärjestelmät ilmastopolitiikan ohjauskeinoina Marita Laukkanen Valtion taloudellinen tutkimuskeskus (VATT) 26.1.2016 Marita Laukkanen (VATT) Tukijärjestelmät ja ilmastopolitiikka 26.1.2016 1 / 13 Miksi
LisätiedotKunnostusojitusten vesiensuojelupäivä Jyväskylässä. Metsäneuvos Marja Hilska-Aaltonen Maa- ja metsätalousministeriö
Kunnostusojitusten vesiensuojelupäivä 16.4.2013 Jyväskylässä Metsäneuvos Marja Hilska-Aaltonen Maa- ja metsätalousministeriö Kemera-tukijärjestelmä Voimassaoleva kemeralaki (1094/1996) Kunnostusojituksen
LisätiedotTieVie koulutuksen mentorointi
TieVie koulutuksen TieVie kouluttajakoulutus Turun seminaari 21.-22.3. Hanke-esittely Minna Vuorela Tutkija Turun yliopisto, Opetusteknologiayksikkö Oppimisympäristöjen monitieteinen tutkijakoulu TieVie
LisätiedotElinympäristöjen tilan edistäminen turvaa luontoa, ekosysteemipalveluja ja elinkeinoja
Puheenvuoroja Ympäristötiedon foorumin tilaisuudesta 4/2015 Elinympäristöjen tilan edistäminen turvaa luontoa, ekosysteemipalveluja ja elinkeinoja Elinympäristöjen tilan edistämisellä eli ennallistamisella,
LisätiedotEnergiapuun korjuun laatu vaihtelee liian paljon
Tiedote 1 (6) Energiapuun korjuun laatu vaihtelee liian paljon Reilulla neljänneksellä vuoden 2013 tarkastuskohteista energiapuun korjuussa oli nollatoleranssi ei lainkaan puustovauriota. Toisessa ääripäässä
LisätiedotMetsäluonnon monimuotoisuuden suojelun tasot Päättäjien 34. Metsäakatemia Maastojakso 22.-24.5.2013 Etelä-Karjala
Metsäluonnon monimuotoisuuden suojelun tasot Päättäjien 34. Metsäakatemia Maastojakso 22.-24.5.2013 Etelä-Karjala Kaakkois-Suomen ELY-keskus, Ylitarkastaja Tuula Tanska, Päättäjien 34. Metsäakatemia 2013
Lisätiedot1.6.2016. Yleiskuvaus
Toimenpidesuunnitelma paahde-elinympäristöjen kunnostamiseksi Utajärven Rokuan Natura 2000 alueella (FI1102608) tiloilla Rikkola 10:52 ja Alaperä 13:17 Yleiskuvaus Rokuanvaara on osa harjumuodostumaa,
LisätiedotMaatalouden ympäristötuen erityistuen ja laidunpankin mahdollisuudet. Puustoisten perinneympäristöjen hoidossa
Maatalouden ympäristötuen erityistuen ja laidunpankin mahdollisuudet Puustoisten perinneympäristöjen hoidossa 1 Esityksen sisältö Maatalouden ympäristötuki - erityistukimuodot: perinnebiotooppien hoito,
LisätiedotNIVALAN-HAAPAJÄRVEN LEHTOJEN LUONNONHOITOHANKE
NIVALAN-HAAPAJÄRVEN LEHTOJEN LUONNONHOITOHANKE TOIMENPIDESUUNNITELMA 1 (9) Hankkeen tavoitteet Hankkeen tavoitteena on parantaa lehdoille tyypillisen luontaisen lajiston elinmahdollisuuksia kolmessa lehtokohteessa.
LisätiedotEnergiapuun korjuun laatu 2014
Tiedote 1 (5) Energiapuun korjuun laatu 2014 Vuonna 2014 tehtiin 313 energiapuun korjuujäljen laatutarkastusta. Tarkastettua pinta-alaa kertyi 1 005 hehtaaria. Tarkastukset perustuvat Maa- ja metsätalousministeriön
LisätiedotMETSO-petolintuhanke:
METSO-petolintuhanke: Suuret petolinnut metsien monimuotoisuuden osana työkaluja metsänomistajille ja metsäammattilaisille Heidi Björklund, hankekoordinaattori Jari Valkama, hankkeen johtaja Aleksanteri-seminaari,
LisätiedotPoiminta- ja pienaukkohakkuut. kaupunkimetsissä
Poiminta- ja pienaukkohakkuut kaupunkimetsissä Sauli Valkonen Metsäntutkimuslaitos (METLA) 19.12.2012 1 Poimintahakkuu (eri-ikäismetsätalous, jatkuva kasvatus jne...) yksittäisiä suuria, "kypsiä" puita
LisätiedotSuomen metsävarat 2004-2005
Suomen metsävarat 24-2 Korhonen, K.T., Heikkinen, J., Henttonen, H., Ihalainen, A., Pitkänen, J. & Tuomainen, T. 26. Suomen metsävarat 24-2. Metsätieteen Aikakauskirja 1B/26 Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet
LisätiedotMetsästä energiaa Puupolttoaineet ja metsäenergia
Metsästä energiaa Puupolttoaineet ja metsäenergia Kestävän kehityksen kuntatilaisuus 8.4.2014 Loppi Sivu 1 2014 Metsästä energiaa Olli-Pekka Koisti Metsäalan asiantuntijatalo, jonka tehtävänä on: edistää
LisätiedotMetsätuhojen torjunta monimuotoisuutta tukien. Sini Eräjää, Metsätuholakityöpaja,
Metsätuhojen torjunta monimuotoisuutta tukien Sini Eräjää, Metsätuholakityöpaja,14.11.2011 Metsälaki 1 Tämän lain tarkoituksena on edistää metsien taloudellisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävää
LisätiedotKangasmetsien uudistamisen ongelmat Lapissa kasvatetaanko kanervaa vai mäntyä. Pasi Rautio Metsäntutkimuslaitos Rovaniemi
Kangasmetsien uudistamisen ongelmat Lapissa kasvatetaanko kanervaa vai mäntyä Pasi Rautio Metsäntutkimuslaitos Rovaniemi Yhteistyössä Suunnitelu: Metla: Ville Hallikainen Mikko Hyppönen Pasi Rautio Pekka
LisätiedotToimenpidesuunnitelma Hällämönharju-Valkeiskangas Natura alueella (FI ) tiloilla Kuukkeli 1:61, Viljometsä 1:42, Itä-Seppälä 1:68
Toimenpidesuunnitelma Hällämönharju-Valkeiskangas Natura 2000 -alueella (FI0600033) tiloilla Kuukkeli 1:61, Viljometsä 1:42, Itä-Seppälä 1:68 metsäkeskus Yleis kuvaus Hällämönharju-Valkeiskangas on laaja
LisätiedotVastuuvakuutukset ja kulotus
Vastuuvakuutukset ja kulotus Vakuutukset. Rahastot. Pankki. Pekka Kokko 11.11.2009 Mitä vastuuriskillä tarkoitetaan? Riski siitä, että yritys tai yhteisö joutuu kantamaan seuraamukset toimintansa tuotteensa
LisätiedotVaikuttamispalvelu Nuortenideat.fi
Vaikuttamispalvelu Nuortenideat.fi Palvelun tuottavat yhteistyössä oikeusministeriö, opetus- ja kulttuuriministeriö ja Koordinaatti - Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Nuorten vaikuttamispalvelu
LisätiedotKäytännön haasteita ja esimerkkejä
Käytännön haasteita ja esimerkkejä Zonation-koulutus SYKE, Muuttohaukka 29.1.2014 Ninni Mikkonen, projektikoordinaattori Käytännön haasteita 1. Palkat Analyysien suunnittelu ja toteutus Raha Tilat, koneet
LisätiedotMETSO Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2008-2020. harjusinisiipi Kuva:Antti Below
METSO Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2008-2020 1 harjusinisiipi Kuva:Antti Below Esityksen sisältö Mikä METSO? METSO turvaa monimuotoisuutta METSO-ohjelmaan soveltuvat elinympäristöt Miten METSO
Lisätiedot