Media tuo valitettavan paljon esiin päihteitä ihannoivaa asennetta.

Transkriptio

1 Nuoret ja päihteet Tämän esitteen on tarkoitus tuoda vanhemmille tukea lapsen päihteettömyyden vahvistamiseen, mahdollisten päihteidenkäytön merkkien tunnistamiseen ja varhaiseen puuttumiseen.

2 Media tuo valitettavan paljon esiin päihteitä ihannoivaa asennetta. Nuoret seuraavat eri medioita tarkasti ja niiden luomat mielikuvat vaikuttavat nuoreen ja hänen asenteisiinsa. Tänä päivänä medialla on merkittävä rooli mielikuviin ja asenteisiin vaikuttajana. Myös kavereiden ja ympäristön asenteet ja mielipiteet vaikuttavat lapsen valintoihin. Sosiaalinen paine onkin yksi lapsen päihdekokeiluihin vaikuttavista tekijöistä. Median ja kaveripiirin asenteiden lisäksi omien vanhempien asenteet ja kotoa opitut arvot vaikuttavat lapsen oman arvomaailman muodostumiseen ja valintoihin. Vanhemmilla on oikeus ja velvollisuus tukea nuoren tervettä, päihteetöntä kasvua. Aikuisten vastuulla on tukea lapsen mahdollisuutta turvalliseen kasvuun. Päihteet ovat vakavasti otettava uhka lapsen kasvulle ja kehitykselle. Vanhemmilla on vastuu omasta lapsestaan ja rajojen asettamisesta. Vanha sanonta Rajat ovat rakkautta pitää edelleen eronomaisen hyvin paikkaansa. Nuori tarvitsee rajoja. Rajat tuovat turvallisuutta. 2

3 Elämä nuoren vanhempana ei aina ole ruusuilla tanssimista, eivätkä asiat aina mene kuin elokuvissa. Nuoruuden elämänvaiheeseen kuuluu valtavasti myllerrystä ja hämmennystä. Nuori voi pyrkiä voimakkaastikin irrottautumaan vanhemmistaan ja samalla tarvitsee vielä kipeästi turvallisuutta ja rakkautta. Vanhemmuuden merkitys ei siis tässä vaiheessa heikkene, päinvastoin! Nuoruuden ikävaiheessa vanhemmat joutuvat usein tulikokeeseen, joka koettelee paitsi vanhempien hermoja, koko perheen voimia. Asetetuista rajoista ja kodin säännöistä on tärkeää pitää kiinni, vaikka joskus tuntuisikin helpommalta antaa periksi. Valmistaudu aiheeseen etukäteen Vanhempien kannattaa keskustella aiheesta jo ennen kuin lapsi on murrosiässä o Miten me vanhempina suhtaudumme päihteidenkäyttöön o Mikä on meidän oma suhteemme päihteisiin (huom. myös tupakka) ja millaista asennetta omalla käytöllämme lapselle viestimme Perusteluja myös omalle käytölle kannattaa todella miettiä etukäteen. Usein nuoret keskustelua käydessä kysyvät myös sitä, miksi vanhemmat itse käyttävät päihteitä, jos ovat niin kovasti niitä vastaan oman lapsensa kohdalla o Miten ja milloin otamme asian esille lapsemme kanssa o Sovitaan yhteinen linja päihde asiassa. On tärkeää että molemmat vanhemmat ovat samoilla linjoilla o Sovitaan siitä että omalle lapselle (tai muille alaikäisille) ei missään olosuhteissa suostuta ostamaan alkoholia tai tupakkaa 3

4 Yhdessä turvallisen kasvun puolesta! Vanhemmat tuntevat oman lapsensa. Lapsen kuulumisia on hyvä kysellä päivittäin. Liikennevaloissa esitellyt tunnusmerkit tilanteen arvioimiseksi ovat suuntaa-antavia. Jokainen nuori on erilainen. Nuoren käyttäytymisen muutoksiin Lasten kotiintuloajoista yms. on hyvä keskustella myös lapsen kavereiden vanhempien kanssa. Hyvä tilaisuus tällaiseen on esim. vanhempainilloissa. Yhteinen linja on selkeä ja sen kautta rajojen asettamiset on myös helpompi perustella nuorelle. Muistathan kuunnella mitä lapsellasi on sanottavaa. Keskustelu on eri asia kuin puhuttelu. Kotiin on hyvä luoda sellainen ilmapiiri, että kaikilla perheenjäsenillä on mahdollisuus kertoa tunteistaan tai kysyä asioita. Mikäli perheen kesken pystytään keskustelemaan asioista, on vaikeidenkin aiheiden nostaminen keskusteluun helpompaa. Vanhempien ei koskaan tarvitse olla yksin. Tukea ja neuvoja kasvatukseen voi pyytää esim. koululta, lastensuojelun sosiaalityöstä, perheneuvolasta tai A- klinikalta. Meidän kaikkien yhteinen tavoite on nuoren turvallinen kasvu ja perheiden hyvinvointi! 4

5 Liikennevalot PÄRE-projekti on kehitellyt liikennevalomallin, joka antaa vanhemmille suuntaa arvioida oman lapsensa tilannetta tukea lapsen päihteetöntä kasvua arvioida milloin on ajankohtaista hakea tukea Punainen valo, suuri huoli Lapsi ei noudata perheessä sovittuja pelisääntöjä ja uhmaa vanhempiaan. Lapsella on useampia päihdekokeiluja ja mahdollisesti siihen liittyvää rikollisuutta. Lapsi osoittaa piittaamattomuutta kotia ja koulua kohtaan. Vanhemmilla suuri huoli lapsesta. Keltainen valo, huoli herää Liikennevalojen suunnittelussa on käytetty lähteenä Nuorten Ystävät ry:n ja Jyväskylän Seudun päihdepalvelusäätiön JOPOprojektin kehittelemiä huolen kynnyksiä, sekä Stakesin huolen vyöhykkeitä. Lapsi kokeilee vanhempien asettamia rajoja. Lapsella tai kavereilla on yksittäisiä päihdekokeiluja. Lapsi ei enää niin mielellään osallistu perheen yhteiseen toimintaan. Vanhemmat pystyvät pitämään kiinni asettamistaan rajoista ja säännöistä, mutta heillä on huoli lapsesta. Vihreä valo, ei huolta Lapsen kasvu ja kehitys edistyvät normaalilla tavalla. Lapsella on mahdollisuus turvalliseen kasvuun. Vanhemmilla on tunne siitä, että suhde lapseen on hyvä ja luottamus toimii puolin ja toisin. Lapsi noudattaa vanhempien asettamia rajoja ja sääntöjä hyvin ja osallistuu perheen yhteiseen toimintaan. 5

6 Vihreä valo: Ei huolta o Perheellä on aikaa yhdessäoloon o lapsi kykenee keskustelemaan molempien vanhempien kanssa myös kohtaamistaan ongelmista ja vaikeuksista o Kaikille perheenjäsenille sallitaan erilaisten tunteiden ilmaisu o Lapselle annetaan riittävästi vastuuta ja vapautta ikätaso ja henkinen kypsyys huomioon ottaen, mutta myös huolehditaan turvallisten rajojen asettamisesta o lapsella on turvallisia kavereita ja mielekästä vapaaajantoimintaa o vanhemmat tuntevat lapsensa kaverit ja tietävät missä ja kenen seurassa lapsi viettää aikaansa o lapsen vapaa-ajanvietto ei suuntaudu aina kodin ulkopuolelle: lapsi viettää aikaansa myös kotona perheen parissa o Kavereiden päihteetön, raitis elämäntapa viittaa myös lapsen suhtautumiseen päihteisiin o lapsella on säännöllisiä, päihteettömyyttä tukevia harrastuksia, joissa vanhemmat tukevat lastansa o lapsen koulunkäynti ja läksyt sujuvat ongelmitta ja lapsi viihtyy koulussa o lapsi saa koulussa tarvittaessa erityistä tukea vaikeuksiinsa o Lapsella ei ole päihdekokeiluja tupakan, alkoholin tai muiden päihteiden suhteen o Lapsi sitoutuu yhdessä sovittuihin asioihin kuten kotiintuloajat, kotiaskareet jne. Tässä tilanteessa vanhemmat luottavat lapseensa, eikä heillä synny huolta lapsen hyvinvoinnista. Perheessä vallitsee luottamus ja hyvä, avoin ilmapiiri 6

7 Miten vanhemmat voivat tukea lapsen päihteettömyyttä? Perheen yhteinen aika on tärkeää: se luo perustan luottamuksen synnylle lapsen ja vanhempien välille Yhdessäoloon ei aina vaadita erityisempää tekemistä. Lapsi arvostaa sitä että hänen kanssaan vietetään Olet lapsellesi roolimalli! Rohkaise omalla esimerkilläsi lasta päihteettömyyteen Älä kannustaa lastasi päihdekokeiluun missään tilanteessa (esim. hankkimalla lapselle tupakkaa tai alkoholia) Vanhemmilla tulee olla kykyä vastata lapsensa kysymyksiin päihteisiin liittyen. Kaikkea ei tarvitse tietää: asioista voi Osoita kiinnostusta lapsen hyvinvointia koulunkäyntiä, kavereita ja harrastuksia kohtaan ja ole näin kokonaisvaltaisesti osallisena 7

8 Keltainen valo, vanhempien huoli herää Turvallisen kasvun rajat koetuksella o Lapsi alkaa kokeilla rajojaan säilyttäen kuitenkin avoimen keskusteluyhteyden vanhempiinsa Lapsi esim. saattaa lipsua yhteisesti sovituista asioista (esim. kotiintuloaika) tuntien siitä kuitenkin syyllisyyttä o Lapsi tuo esille kiinnostustaan päihteistä ja kyseenalaistaa päihteettömän elämäntavan, tiedostaen kuitenkin päihteiden käytön riskit ja laittomuuden alaikäisenä o Lapsella on kykyä selviytyä ja uskallusta hakea apua ongelmatilanteisiin o Lapsella tai lapsen kaveripiirissä on yksittäisiä päihdekokeiluja (alkoholi, tupakka). Määrät eivät kuitenkaan ole huomattavia Lapsi kertoo jälkikäteen päihdekokeiluistaan vanhemmilleen avoimesti joko oma-aloitteisesti tai asiaa kysyttäessä Lapsi ei ole kokeillut päihteitä lievittääkseen pahaa oloa Lapsi ei ole silmin nähden päihtynyt o vanhemmilla on kykyä, halua ja rohkeutta keskustella lapsen kanssa päihdekokeiluista ja siihen liittyvistä asioista o Vanhemmat kykenevät pitämään kiinni aiemmin sovituista asioista o Kaverit ovat samoja vanhempien tuntemia lapsia. o Kavereilla voi olla kotonaan ristiriitoja, jotka vähäisessä määrin heijastuvat lapsen käyttäytymiseen perhettään kohtaan o Lapsella tai hänen kavereillaan voi olla yksittäisiä luvattomia poissaoloja koulusta, vähäistä läksyjen tekemättä jättämistä tai yksittäisiä ristiriitatilanteita koulun henkilökunnan kanssa Koulunkäynti kuitenkin sujuu, eikä numeroissa tapahdu olennaista muutosta alaspäin o Lapsi viettää enemmän aikaa kodin ulkopuolella ja vanhempien täytyy enenevässä määrin houkutella lasta yhteiseen ajanviettoon Tässä tilanteessa vanhempien huoli herää. Lapsi voi rikkoa ja vastustaa yhteisesti sovittuja pelisääntöjä. Perheen voimavarat kuitenkin hyvät 8

9 Miten puuttua varhaisessa vaiheessa? Pyri avoimeen keskusteluun lapsen kanssa päihdekokeiluista tai niiden epäilyistä - Tärkeämpää kuin yleisten tunnusmerkkien täyttyminen on vanhempien tuntuma siitä, että lapsella on jotain sydämellään - On parempi pyytää anteeksi aiheettomia epäilyksiä kuin antaa epävarmuuden jatkua liian pitkään Päihdekokeiluista keskusteltaessa on olennaista käydä läpi mm. seuraavia kysymyksiä - Milloin lapsi kokeili päihteitä? - Kenen kanssa päihteitä kokeiltiin? - Mistä päihteet oli hankittu? - Miltä kokeilu tuntui? Vastausten perusteella on tärkeää keskustella päihteidenkäytön riskeistä ja vaaratekijöistä - Vaikka lapsi olisikin jo murrosikäisenä aikuisen kokoinen, ei se tarkoita, että hänen elimistönsä olisi kykenevä vastaanottamaan päihteitä. Lapsi ei myöskään ole kypsä vastaamaan päihteiden kokeilun aiheuttamista sosiaalisista seuraamuksista Ilmaise lapselle huolesi, sekä mielipide tämän päihdekokeilusta. - Vanhemmilla on oltava kyky vastaanottaa lapsen kiukkua ja selittelyä puuttumistilanteessa Valmistaudu perustelemaan omaa suhtautumista päihteisiin - lapsi voi kokea ristiriitaisena vanhempien mahdollisen päihteiden käytön ja lapselle asetetut vaatimukset Sovi lapsen kanssa yhteisistä pelisäännöistä ja aseta rajat lapsen toiminnalle - Yhteisistä pelisäännöistä on hyvä sopia myös lapsen kavereiden ja heidän vanhempiensa kanssa Lapsen pyrkiessä astumaan aikuisten maailmaan päihdekokeiluin, on myös oiva tilaisuus muistuttaa vastuun merkitystä tekemisissä ja tekemättä jättämisissä Aikuisilla, etenkin vanhemmilla on sekä oikeus että velvollisuus asettaa rajat kieltämällä päihteidenkäyttö lapselta, vaikka ympäristö ja vallitseva kulttuuri viestittäisivätkin toisenlaisia arvoja Päävastuussa lapsen tilanteen seuraamisessa päihdekokeilujen suhteen ovat vanhemmat, mutta yhteisvastuullisuuden merkitystä ei voida tässäkään tilanteessa jättää huomiotta Vanhemmat voivat halutessaan ottaa yhteyttä koulukuraattoriin/ - terveydenhoitajaan tai perheneuvolaan neuvojen ja tuen saamiseksi 9

10 Punainen valo, Huolestuttava taso Lapsen päihteiden käyttö säännöllistyy Lapsella on ajoittain ilmenevää päihteiden käyttöä, lapsi tupakoi säännöllisesti ja on toistuvasti tavattu silminnähden päihtyneenä. Lapsella saattaa olla yksittäisiä huumekokeiluja Lapsi on selvästi päihdemyönteinen tuoden sitä esille puheissaan, musiikin, julisteiden, kirjallisuuden, logojen ja korujen kautta Lapsen päihteiden käytöstä on tullut vanhemmille palautetta naapureilta, läheisiltä, koulusta tai muualta Lapsi on elämyshaluinen ja levoton ja lapsen tulevaisuuden suunnitelmia alkaa leimata viikonloppupainotteisuus Lapsen yleisessä elämänasenteessa on havaittavissa muutoksia ja lapsella on vaikeuksia kohdata vastoinkäymisiä ja hän turhautuu aiempaa nopeammin Perheen huoli kasvaa Perheenjäsenten välillä on yhä enemmän ristiriitoja ja vanhemmilla on vaikeuksia pitää kiinni kasvatuksellisista rajoista Lapsi suhtautuu välinpitämättömästi yhdessä sovittuihin asioihin Lapsi viettää yhä enemmän aikaa kodin ulkopuolella Ristiriitatilanteet purkautuvat huutamisena ja tavaroiden paiskomisena Lapsi pyrkii vetäytymään hankalista tilanteista vastuuta pakoillen Kaverit ja vapaa-aika vievät mukanaan Kaveripiirissä voi tapahtua huomattavia muutoksia Vanhemmat eivät välttämättä enää tunne kaikkia kavereita Kaverit voivat olla lasta vanhempia Kavereiden päihteiden käytössä on havaittavissa säännöllistymistä ja heillä saattaa olla huumekokeiluja Kaveripiiri saattaa aloittaa rötöstelyn (näpistely, ilkivallan teko, tappelut jne.) Lapsen kiinnostus harrastuksia kohtaan vähenee Lapsella on koulunkäyntivaikeuksia (esim. luvattomia poissaoloja, yleistä haluttomuutta, arvosanat laskee) 10

11 Miten saadaan tilanne hallintaan? Lapsen kanssa on pyrittävä avoimeen keskusteluun Tilannetta kannattaa selvittää perheen ulkopuolisten tahojen kanssa, sillä perheen omat tilanteen ratkaisumenetelmät ja selviytymiskeinot saattavat olla riittämättömät! - Tuen saamiseksi on syytä ottaa yhteyttä koulukuraattoriin, perheneuvolaan tai lastensuojelun sosiaalityöntekijään - Kun vanhempien huoli lapsen päihteiden käytöstä kasvaa, yhteyttä voi ottaa suoraan myös Kainuun A-Klinikalle. Neuvoja ja tietoa saadakseen voi esiintyä myös nimettömänä - Näiltä toimijoilta saa ammatillisesta näkökulmasta vaihtoehtoja tilanteen ratkaisemiseksi Lapsen päihteidenkäyttöä tulee seurata tehostetusti ja lapsen päihteidenkäyttömahdollisuudet tulee minimoida (lasta ei tule esim. Jättää yksin kotiin muun perheen lähtiessä mökille) Lapsen syyttäminen ja moralisoiminen päihteiden käytöstä toimii päihteiden käyttöä ehkäisevästi hyvin harvoin - Vanhempien tulisikin pyrkiä selvittämään oma kantansa asiasta rauhallisesti, aikuisena Päihteiden käytöstä on viimeistään tässä vaiheessa syytä keskustella myös lapsen kavereiden ja heidän vanhempiensa kanssa Viranomaisten tulee huolehtia, paitsi lapsen kasvun ja kehityksen turvaamisesta, myös koko perheen avunsaannista Vanhempien lisäksi viranomaisilla on mahdollisuus ja lastensuojelulain velvoite puuttua lasten päihteiden käyttöön Vaikka tilanne voi vaikuttaa toivottomalta, on siihen mahdollista löytää tukea ja tilanne voidaan saada hallintaan. 11

12 Yhteistyössä hyvinvoinnin asialla Kainuun maakunta-kuntayhtymä PL 40, Kainuu Projektipäällikkö Johanna Kurtti PÄRE - päihdehoitopalvelua nuorille -hanke Puh: Sähköposti: johanna.kurtti@kainuu.fi