Liite 2. SPC Finland toimintasuunnitelma Tausta
|
|
- Aapo Pentti Mäki
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Liite 2. SPC Finland toimintasuunnitelma Tausta 1.1 Lähimerenkulun edistäminen EU:n liikennepolitiikassa Lähimerenkulun edistäminen on sisältynyt EU:n liikennepolitiikkaan keskeisenä periaatteena jo 1990-luvulta alkaen. Se sisältyy Ateenan julistukseen, joka hyväksyttiin EU:n liikenneministerineuvoston kokouksen päätelmissä kesäkuuta Ateenan julistuksen mukaan lähimerenkulun roolia on vahvistettava saavutettavuuden ja kaupan turvaamiseksi, ja siirtämään pitkän matkan tiekuljetuksia merikuljetuksiksi. Liikenteen valkoisen kirjan 2011 tavoitteiden ohella lähimerenkulun edistäminen vastaa kapasiteetti-, energia- ja ilmastollisiin haasteisiin. Julistuksessa tunnustetaan European Shortsea Networkin (ESN) ja sen jäsenten, lähimerenkulun edistämiskeskusten, SPC:iden tärkeä rooli tässä yhteydessä. EU:n liikenteen valkoisen kirjan 2011 tavoitteena on kilpailukykyinen ja kestävä liikennejärjestelmä. Lähimerenkulun edistämisen kannalta merkittävimmät tavoitteet liittyvät liikenteen valkoisen kirjaan tavoitteisiin vähähiilisten kestävämpien polttoaineiden käytön lisäämisestä sekä multimodaalisten logistiikkaketjujen suorituskyvyn optimointiin, jossa nostetaan esille energiatehokkaampien liikennemuotojen hyödyntäminen sekä energiatehokkuuden lisääminen liikennemuotojen sisällä. yli 300 km:n pituisten maanteiden tavarankuljetusten siirtäminen tehokkaiden ja ympäristöystävällisten rahtikäytävien avustuksella muihin liikennemuotoihin, kuten rautatie- tai vesiliikenteeseen, 30 prosenttia vuoteen 2030 mennessä ja yli 50 prosenttia vuoteen 2050 mennessä. Tämän tavoitteen saavuttaminen edellyttää myös tarvittavan infrastruktuurin kehittämistä. Nämä liikennepoliittiset lähtökohdat ovat yhteinen tausta kaikkien SPC:iden toiminnalle ja roolille, joka on kussakin maassa sopeutunut kansallisiin merenkulun kehittämistarpeisiin ja ajankohtaisiin kysymyksiin. 1.2 Eurooppalaiset lähimerenkulun edistämiskeskukset (SPC) Ensimmäinen SPC perustettiin vuonna 1997 Hollantiin. Sen jälkeen verkosto laajeni nopeasti, ja European Shortsea Network (ESN) perustettiin vuonna SPC Finland on yksi verkoston perustajajäsenistä. Heinäkuussa 2014 Euroopassa toimii 20 SPC:tä, jotka tunnetaan hyvin sekä kansallisesti että kansainvälisesti. Edistämistoimintaa on myös Pohjois-Amerikassa, ja maailmanlaajuisen verkoston perustamista onkin ehdotettu. 1 Council conclusions on the Mid-Term Review of the EU s Maritime Transport Policy until 2018 and Outlook to 2020 TRANSPORT, TELECOMMUNICATIONS and ENERGY Council meeting, Luxembourg, 5 and 6 June
2 SPC:iden asema on tunnustettu ja niiden kansainvälistä toimintaa on tuettu eri EUrahoitusinstrumenttien kautta. ESN on toimittanut Euroopan komissiolle strategisen toimintasuunnitelman ensimmäisen version vuosille , jonka pohjalta neuvotellaan jatkotoiminnasta ja -hankkeista. Kansainvälinen yhteistyö on olennaista merikuljetusketjun edistämisessä, mutta se edellyttää aktiivista panosta kansalliseen toimintaan eri maissa. Käytännössä EUrahoituslähteet korvaavat kansainvälisestä hanketoiminnasta korkeintaan 50 % ja kunkin SPC:n on löydettävä kansallinen omarahoitusosuutensa. Kaikki SPCt toimivat kontaktipintoina oman maansa liikennetutkimukseen ja edistävät näin kansainvälistä hanketoimintaa. Samalla ne kartoittavat mahdollisia hankekumppaneita, erityisesti alan yrityksiä. 1.3 Lähimerenkulun edistämistoiminta Suomessa Shortsea Promotion Centre (SPC) Finland on toiminut valtakunnallisena lähimerenkulun ja intermodaalikuljetusten edistämiskeskuksena jo vuodesta Toiminnan tavoitteena on edistää Suomen kansainvälisiä vienti- ja tuontikuljetuksia, joiden osana on merikuljetus. Korostamme koko kuljetusketjun toimivuutta ja kansainvälisten vientija tuontikuljetusten sujuvuutta. SPC Finland on tärkeä, puolueeton vaikutuskanava, jonka asiantuntemusta useat eri sidosryhmät käyttävät kuljetusalaan liittyviä päätöksiä valmistellessaan. SPC Finlandin brändiä on jo 14 vuoden aikana suunnitelmallisesti rakennettu yhteiskunnan ja elinkeinon tuella. SPC Finlandin toiminta on ollut näkyvää ja olemme osallistuneet aktiivisesti hankekumppanina Euroopan komission kanssa yhteistyössä toteutettuihin hankkeisiin. Viimeisimpänä toteutettiin ESN, the Way Forward -hanke vuosina SPC Finland perustettiin Turun yliopiston merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskuksen (MKK) Porin-yksikköön. Tammikuun alussa 2014 MKK liitettiin osaksi Turun yliopiston Brahea-keskusta. 1.4 SPC Finlandin toteutunut toiminta SPC Finlandin toiminta on ollut hyvin laaja-alaista, lähtien tiedotuksesta, raporteista, esitteistä, tilaisuuksien järjestämisestä ja osallistumisesta ESN-toimintaan. Erityisiä teemoja ovat olleet lähimerenkulun pullonkaulat, erityisesti tullimenettelyihin liittyvät pullonkaulat, Suomen kautta kuljetettava Venäjän-transito ja älyliikenne. Lisäksi olemme vuodesta 2006 alkaen koostaneet vuosittain Varustamobarometrin, joka tarjoaa tietoa varustamoalan sekä samalla Suomen talouden tulevaisuudennäkymistä. Olemme vastanneet useisiin lähimerenkulkuun liittyviin EU-konsultaatioihin. Viime vuosien aikana toiminnassa ovat korostuneet ympäristökysymykset sekä liikenteen EU-rahoitusneuvonta, mikä on lähtenyt sidosryhmien tarpeista. Toiminnan painopiste on siirtynyt yleisemmästä tiedottamisesta vaativiin asiantuntijatehtäviin.
3 Yksi tärkeä SPC Finlandin toimintamuoto on liikennetutkimuksen disseminaatio ja popularisointi. SPC Finlandin henkilöstö on toiminut asiantuntijana ympäristökysymyksissä. Merikuljetusalan ympäristökysymyksiin liittyvän asiantuntemuksen puitteissa olemme osallistuneet usean hankeraportin tuottamiseen, kirjoittaneet artikkeleita ja esitelmöineet useissa tilaisuuksissa. Olemme toimittaneet Kuljetukset ja ympäristö - julkaisun jo neljänä vuosikertana. Julkaisu on toimitettu myös englanniksi, ja se kattaa ympäristöalan lainsäädäntöä ja liikenteen strategioita, sekä päätöksentekoprosessin kuvauksen liikenteen, erityisesti merenkulun ympäristövaikutukset (erityisesti päästöt ilmaan, veteen ja kiinteät jätteet) tietoa polttoaineen rikkipitoisuuden rajoittamisesta, vaihtoehtoisista polttoaineista (LNG, biopolttoaineet) satamien ympäristökysymykset käytettävissä olevat rahoituslähteet sekä kannustimet päästöjen laskennan ja vertailun lähtökohdat EU:n komission Marco Polo -ohjelmasta rahoitetussa ESN, the Way Forward hankkeessa olimme SPC Norjan kanssa vastuussa ympäristöön liittyvän työpaketin toteutuksesta ja koordinoinnista. Tuotimme sisältöä SECA-raporttiin erityisesti rikkipesureista, eri vaihtoehtoisten polttoaineiden käyttötilanteesta (mm. LNG, biopolttoaineet), satamien ympäristötoimista sekä tukimahdollisuuksista. Kirjoitimme uutisia ympäristöalalta ja koostimme ESN -ympäristötiedotteen, joka lähetettiin sähköpostitse yli 500 vastaanottajalle ympäri Euroopan. Lisäksi järjestimme Kuljetusketjun tulevaisuus -seminaarin Porissa. Seminaarissa käytiin läpi rikkisäädökseen valmistautumisen tilannetta Suomessa, ja esiteltiin myös rahoitusmahdollisuuksia. Olemme esitelleet SECA-raportin tuloksia mm. Euroopan komission järjestämässä lähimerenkulun ja merten moottoriteiden kokouksessa (osallistujina SPCt sekä viranomaistahon yhteyshenkilöt), European Maritime Day konferenssissa Bremenissä ja kansallisesti esimerkiksi Oulun rikkidirektiivi-infopäivässä ja MKK:n muissa tapahtumissa sekä koulutuksissa. Tarjoamme asiantuntija-apua ja hankimme tietoa kuljetusalalle soveltuvista EUrahoituslähteistä. Soveltuvia rahoituslähteitä on ollut sekä Marco Polo-ohjelmassa, että enenevässä määrin myös TEN-T ohjelman puitteissa. Kartoitamme hankkeita yhteistyössä satamien ja varustamoiden kanssa, ja välitämme tietoa hankerahoitusmahdollisuuksista sekä tiedotteiden että tiedotustilaisuuksien kautta. Tietoisuus näistä hankerahoitusmahdollisuuksista, ja sen seurauksena myös hakemusten määrä on lisääntynyt Suomessa.
4 1.5 ESN:n strategian ja toimintasuunnitelman toteuttaminen Suomessa Jatkotoimintamme lähtökohtana on koordinoida Suomen kansallinen lähimerenkulun edistämistoiminta tehokkaammin European Shortsea Networkin (ESN) strategisen toimintasuunnitelman kanssa. Viime ESN-hankkeen myötä syntyi uusia yhteistyömalleja sekä verkoston sisällä että Euroopan komission kanssa. Tämä tuo synergiaa lähimerenkulun edistämiseen, koska monet kuljetuspäätökset tehdään kansainvälisesti myös Suomea koskien. Samalla suomalainen näkökulma ja tarpeet nousevat esille tehokkaammin eri foorumeilla. SPC:n ja ESN:n kautta tapahtuvan vaikuttamisen lisäarvo on lähimerenkulun kokonaisvaltaisuus. Suunnitelmaa työstetään vielä komission kanssa käytävien keskustelujen yhteydessä. ESN:n strategiassa lähdetään liikkeelle lähimerenkulun käsitteen kirkastamisesta ja esille nostamisesta a. viestinnän avulla: ESN-portaali ja webbisivu, englanninkieliset ajankohtaistiedotteet ja esitteet, koulutus, vuosittainen ESN-konferenssi, lehdistötiedotteet, osallistuminen messuille ja muille foorumeille. Suomi nousee kattavasti paremmin esille: liikenneinfrastruktuuri, kuljetuspalvelut (meri- ja takamaayhteydet), suomalaiset toimijat, logistiikkaosaaminen, älyliikenne, talvimerenkulku b. vahvistamalla ESN:n organisaatiota: pysyvä sihteeristö, laillinen status, edustus Brysselissä organisoitumisen hyötynä on toiminnan uskottavuuden lisääminen EU-tasolla sekä maailmanlaajuisesti tiedonkulku ja välitys paranee edellyksenä on kuitenkin toiminnnan rahoitus eri EU-lähteistä c. korostamalla eurooppalaista profiilia: kansalliset ja Euroopan laajuiset markkinointikampanjat, esittäytyminen Euroopan parlamentille lähimerenkulku nousee esille sekä Suomessa että Euroopan tasolla kansalliset sidosryhmät voivat tuoda esille omia näkökantojaan d. edistämällä tietoisuutta single window -yhden luukun periaatteesta merenkulun hallinnollisissa menettelyissä Suomen näkökulmasta voimme toisaalta tuoda esille omia hyviä käytäntöjä, toisaalta käydä läpi kansallisesti pullonkauloja ja niiden ratkaisuja eri sidosryhmien kanssa Keskipitkällä aikavälillä tavoitteena on kehittää laadukasta lähimerenkulkua meriklusterin osana a. edistämistyökalujen avulla: tietokannat: säännöllinen linjaliikenne, tietokanta muista operaattoreista, satamat, terminaalit ja palvelut lähimerenkulun ympäristöasioiden tietopankki, päästölaskurit hyvien käytäntöjen ja esimerkkien levittäminen Suomessa osallistumme eri työkalujen kehittämiseen ja käyttöönottoon. b. lisäämällä synergiaa muiden instituutioiden kanssa, kuten ECSA, ESPO, ECASBA/FONASBA, ESC.
5 edistää myös suomalaisten toimijoiden yhteyksiä Euroopassa c. osallistumalla Ateenan julistuksen toteutukseen ja sen seurantaan d. välittämällä yhdenmukaistettua tilastotietoa Suomen osalta tilastotietoa on hyvin saatavilla, mutta lähimerenkulun eli Euroopan sisäisten merikuljetusten osalta on tehtävä erillisiä kyselyitä satamille Pidemmän aikavälin tavoitteena on vahvistaa lähimerenkulkua omana alanaan ja osana laajempaa politiikkaa Tarvitaan keskustelua Suomen näkökulmasta ESN-strategiaan ja sen lähimerenkulun tavoitteisiin, suhteessa meriliikenteen strategiaan. Strategiavedoksessa mainitaan: EU-kansalaisten työllistyminen lähimerenkulun aluksilla laivaston uudistaminen ja satamaterminaalien kehittäminen vastaamaan ympäristövaatimuksia lähimerenkulun liittäminen merten moottoriteiden ja vihreiden kuljetuskäytävien logistiikkaketjuun my cargoes -webbipalvelun kehittäminen rahdinantajille efreight tietopalvelun ja foorumin kehittäminen standardoidun tiedonvaihdon ja liikeprosessien edistämiseen. 1.6 SPC Finlandin jatkotoimintasuunnitelma Toimintamuodot - kaikissa toimissa synergia ESN:n kanssa SPC Finland edistää lähimerenkulkua Suomen lähtökohdista käsin. tuo esille Suomen erityisolosuhteita ja -tarpeita Euroopan tasolla. toteuttaa eurooppalaista lähimerenkulun edistämisstrategiaa Suomessa yhteistyössä European Shortsea Networkin ja muiden sidosryhmien kanssa. on tärkeä, puolueeton vaikutuskanava, jonka asiantuntemusta useat eri sidosryhmät käyttävät kuljetusalaan liittyviä päätöksiä valmistellessaan. Kansainvälinen vaikutuskanava Verkostointi Projektit SPC Finland Asiantuntijapalvelut Tietopalvelut Markkinointi
6 1. Tietopalvelut Merikuljetusalan portaali uutiset ja tietokannat Tarjoaa dynaamista tietoa merikuljetuksista päätöksentekoa varten a) kuljetusala ja EU-tieto painottuvat b) tietokanta säännöllisistä laivareiteistä; tieto varustamoista, satamista, tärkeimmistä kuljetuspalveluista c) ympäristötietopankki d) päästölaskuri Suomeen suuntautuvasta liikenteestä Portaalin kehittämiseksi perustetaan uusi webbisivusto, joka on teknisesti yhteen toimiva ESN:n sivuston kanssa. Raportit ja julkaisut Kuljetukset ja ympäristö Transport and the Environment ympäristöä koskevat tieto: päästöt ja niiden vaikutukset, säädökset, kustannukset sopeutumiskeinot: polttoainevaihtoehdot, infrastruktuuri, palvelut Varustamobarometri laajentaminen kansainvälisesti ja/tai muut kuin varustamot kattava: satamat, laivameklarit, satamaoperaattorit 2. Markkinointi Merenkulun imagokampanja Suomessa merenkulkualan imagon parantamiseksi ja tunnettuuden lisäämiseksi. useiden selvitysten mukaan merimatkat ovat SECA-alueella lyhenemässä toteutettava kampanja markkinoi merikuljetuksia, välittää tietoa merikuljetuksista ja -reiteistä, satamista ja niiden yhteyksistä, tuo esille merikuljetusten etuja best practice-tapausten kautta. kampanja sisältää laadittavan tiedotussuunnitelman mukaan tapahtumia, seminaareja, tiedotteita, videon, sosiaalisen median, road show, jossa esim. kontti kiertää Suomea SPC Finlandin 15-vuotisseminaari vuonna 2015 nostaa esille lähimerenkulkua ja sen etuja Kansainvälinen markkinointi Suomen erityisolosuhteet tunnetuksi
7 3. Asiantuntijapalvelut Lähimerenkulun perustieto kuljetusmäärät ja -rakenne eri satamissa, reitit kuljetustavat ja kuljettava tavara Ympäristö ympäristöä koskevat tieto: päästöt ja niiden vaikutukset, säädökset, kustannukset sopeutumiskeinot: polttoainevaihtoehdot, infrastruktuuri, palvelut ympäristöhankkeiden rahoitusneuvonta ja rahoituslähteiden kartoittaminen EU-liikenteen alan rahoitus ja hankekartoitus, verkostoiminen hakuneuvonta, hankekoordinaatio, hankekartoitus, tiedonvälittäminen. hakemukset ja niiden kommentointi (ml. liikennepoliittiset aspektit). Pullonkaulojen selvittäminen ja ratkaisut 4. Verkostointi ja vaikuttaminen Tapahtumien järjestäminen, sidosryhmäyhteistyö, vaikutuskanava sekä kansallisesti että kansainvälisesti. tiedotus- ja verkostointitilaisuuksien järjestäminen esimerkiksi Brysselissä o kuten MEP-tiedotustilaisuus pullonkaulojen kartoittaminen ja niiden ratkaisut 5. Kansainvälinen vaikutuskanava Pääasiallisesti European Shortsea Networkin kautta vuorovaikutus, synergia yhteiset hankkeet SPC Finland takaa Suomen osallistuminen hankkeisiin, vastinrahoitus tarvitaan Suomen markkinointi Euroopassa (merenkulun näkökulmasta) kohteena MEPit, komissio, eurooppalaiset kattojärjestöt (ECSA, ESPO,jne..) muiden SPC:iden kautta tapahtuva markkinointi esitteet; webbi, kaikki soveltuvat tiedotuskeinot Yhteydenpito Euroopan komissioon kokoukset ja muut tapaamiset
8 7. Projektit Meneillään Rikkidirektiivi ja uudet polttoaineet Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen rahoittama EAKR -hanke ajalla Hankkeen tavoitteena on tuottaa ja välittää ajantasaista tietoa rikkidirektiivistä ja uusista polttoaineratkaisuista rikkidirektiivin alueellisista vaikutuksista kustannusten kompensointitavoista rikkidirektiivin voimaantulon tarjoamista uusista liiketoiminta- ja muista mahdollisuuksista Hankkeen aikana järjestetään rikkidirektiiviaiheiset infopäivät Oulussa. Ensimmäinen infopäivä järjestettiin , ja toinen järjestetään Suunnitteilla Pohjanlahti-teemavuoden 2016 valmistelu aloitettiin keväällä. Teemavuosi on varsin laaja kokonaisuus, minkä vuoksi MKK/SPC Finland valmistelee esiselvityshanketta, joka jätetään Satakuntaliiton rahoitushakuun elokuun lopussa Pohjanlahden teemavuoden alustavana tavoitteena on Lisätä rajat ylittävää yhteistyötä, sekä kansainvälisesti että eri toimialojen kesken. Parantaa Pohjanlahden mahdollisuuksia toimia elintärkeänä väylänä pohjoiseen. Edistää alueen elinkeinoelämän toimintamahdollisuuksia liikenteellisestä näkökulmasta. Hyödyntää Pohjanlahden uutuusarvoa matkailuelinkeinon näkökulmasta. Tehdä Pohjanlahti tutuksi erityisesti Brysselissä. Esiselvityshankkeessa järjestettäisiin työpaja, jossa käydään läpi teemavuoden sisältöä. Lisäksi kartoitetaan mahdollisia rahoitusvaihtoehtoja. Teemavuosi kattaa sekä Suomen että Ruotsin rannikkoalueet. Kansainvälisiä hankehakuja Liikennealan hankkeet, esimerkiksi Horisontti 2020 ja Itämeren alueen Interreg-ohjelmat. Aihepiireissä esillä mm. rikkidirektiivin vaikutusten arviointi. Logistica Balticum Horisontti 2020 hanke-esitys, valittiin haun toiseen vaiheeseen Brahea-keskuksen yhteishankkeena
Shortsea Promotion Centre (SPC) Finland. Varustamobarometrin julkistamistilaisuus klo 8:30. Minna Alhosalo. Tapahtumatalo Bank, Helsinki
Shortsea Promotion Centre (SPC) Finland Varustamobarometrin julkistamistilaisuus 21.11.2013 klo 8:30 Minna Alhosalo Tapahtumatalo Bank, Helsinki Turun yliopiston merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskus
LisätiedotShortsea Promotion Centre (SPC) Finland Varustamobarometrin julkistamistilaisuus Jenny Katila Ravintola Pääposti
Shortsea Promotion Centre (SPC) Finland Varustamobarometrin julkistamistilaisuus 9.12.2015 Jenny Katila Ravintola Pääposti Merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskus, Pori Turun yliopiston Brahea-keskus
LisätiedotShortsea Promotion Centre (SPC) Finland Varustamobarometrin julkistamistilaisuus 3.12.2014 klo 9:15. Minna Alhosalo Hilton Helsinki Kalastajatorppa
Shortsea Promotion Centre (SPC) Finland Varustamobarometrin julkistamistilaisuus 3.12.2014 klo 9:15 Minna Alhosalo Hilton Helsinki Kalastajatorppa Merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskus, Turun yliopiston
LisätiedotKansalliset ja EU-ohjelmat apuna tiedonvälityksen kehittämiseen
Kansalliset ja EU-ohjelmat apuna tiedonvälityksen kehittämiseen Älyliikennettä maalle, merelle ja solmupisteisiin 26.3.2013 LVM, Helsinki Riitta Pöntynen SPC Finland Eurooppalainen liikenneverkko TEN-T
LisätiedotItämeristrategian rahoitus
Itämeristrategian rahoitus Itämeren alue kutsuu miten Suomessa vastataan? Helsinki/TEM, 8.9.2010 Petri Haapalainen, TEM petri.haapalainen@tem.fi Keskeisiä lähtökohtia, kysymyksiä ja haasteita Lähtökohtia
LisätiedotYhteistyöstä kilpailukykyä meriklusteriin - mahdollisuudet valtionhallinnon tasolla. Sauli Ahvenjärvi Turku 27.5.2013
Yhteistyöstä kilpailukykyä meriklusteriin - mahdollisuudet valtionhallinnon tasolla Sauli Ahvenjärvi Turku 27.5.2013 Tulevaisuuden reaalinen kilpailukyky rakentuu olemassa olevan osaamisen pohjalle Kaikki
LisätiedotToimintasuunnitelma 2009
Toimintasuunnitelma 2009 maaliskuu 2009 1 Sitoumus Itämeren tilan parantamiseksi Turun ja Helsingin kaupungit tekivät kaupunginjohtajiensa henkilökohtaisesta aloitteesta kesäkuussa 2007 sitoumuksen toimenpiteistä
LisätiedotMaaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella
Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella 2014-2020 Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Etelä-Suomen kv-hankepäivä Helsinki 23.5.2017 Sivu 1 19.5.2017 Esityksen sisältö
LisätiedotSuomen logistinen kilpailukyky ja sen parantamisen mahdollisuudet. Finnmobile Vaikuttajafoorumi Ylijohtaja Minna Kivimäki
Suomen logistinen kilpailukyky ja sen parantamisen mahdollisuudet Finnmobile Vaikuttajafoorumi 8.11.2012 Ylijohtaja Minna Kivimäki Lähtökohdat tulevaisuuden liikennepolitiikalle Hallitusohjelman suuntaviivat
LisätiedotPuhdas ja turvallinen vesiliikenne Toiminnan aaltoja Itämeren hyväksi
Puhdas ja turvallinen vesiliikenne Toiminnan aaltoja Itämeren hyväksi 22.1.2014 Piia Karjalainen, Liikenne- ja viestintäministeriö Merenkulku Itämerellä ja globaalisti uusien haasteiden edessä Elinkeinoelämän
LisätiedotLogistiikan kilpailukyky - uudet asiat ja niiden hintalaput
Logistiikan kilpailukyky - uudet asiat ja niiden hintalaput Vienti- ja tuontilogistiikan haasteet seminaari, Tampereen Messu- ja urheilukeskus, 13.10.2011, Metsäteollisuus ry 2 Metsäteollisuusko auringonlaskun
LisätiedotEuregio Karelia ja Toiminnan pääsuunnat Euregio Karelia seminaari Joensuu
Euregio Karelia ja Toiminnan pääsuunnat 2020 Euregio Karelia seminaari 2.11.2016 Joensuu Euregio Karelia pähkinänkuoressa Pohjois-Karjalan, Kainuun, Pohjois-Pohjanmaan ja Karjalan tasavallan välinen yhteistyöalue
LisätiedotTieliikenteen kuljetusyritysten vastuullisuusmalli ja sen kehitystyö
Tieliikenteen kuljetusyritysten vastuullisuusmalli ja sen kehitystyö Sanna Ström Vastuullinen liikenne. Rohkeasti yhdessä. Vastuullisuuden toteuttaminen yrityksessä Johdon sitoutuminen Päätöksentekoprosessit
LisätiedotDigitalisaation mahdollisuudet liikenteessä
Liikenne- ja viestintäministeriö PERUSMUISTIO LVM2017-00280 TIO Lehtilä Olli(LVM) 18.09.2017 JULKINEN Asia Luonnos neuvoston päätelmistä liikenteen digitalisaatiosta Kokous U/E/UTP-tunnus Käsittelyvaihe
LisätiedotMaaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella
Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella 2014-2020 Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Pohjois-Suomen kv-hankepäivä Oulu 7.2.2017 Sivu 1 6.2.2017 Mikä on kansainvälinen
LisätiedotToimintasuunnitelma 2011
Toimintasuunnitelma 2011 1 Sitoumus Itämeren tilan parantamiseksi Itämerihaaste on Turun ja Helsingin kaupunkien yhteinen aloite Itämeren tilan parantamiseksi. Itämerihaaste julkistettiin kesäkuussa 2007.
LisätiedotTiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry.
Tiedotussuunnitelma Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 1. Lähtökohdat... 2 2. Tiedottamisen tarpeet... 2 3. Tiedottamisen tavoitteet... 2 4. Sisäinen tiedotus... 3 5. Ulkoinen
LisätiedotMerenkulun merkitys Suomen taloudelle ja kilpailukyvylle. Logistics 2013
Merenkulun merkitys Suomen taloudelle ja kilpailukyvylle Logistics 2013 Suomen ulkomaankauppa alueittain 2012, %-osuudet Tavaravienti, 56,8 mrd euroa Tavaratuonti, 59,2 mrd euroa Yhdysvallat 6.3 % Muu
LisätiedotAsia Komission julkinen kuuleminen alusten ilmoitusmuodollisuuksia koskevan EU:n sääntelyn toimivuudesta
Liikenne ja viestintäministeriö PERUSMUISTIO LVM201700349 TIO Saari Kari 27.10.2017 JULKINEN Asia Komission julkinen kuuleminen alusten ilmoitusmuodollisuuksia koskevan EU:n sääntelyn toimivuudesta Kokous
LisätiedotKansainvälisen luonnonvarapolitiikan yhteistyöverkosto; Toimintasuunnitelma vuodelle Päivitetty
Kansainvälisen luonnonvarapolitiikan yhteistyöverkosto; Toimintasuunnitelma vuodelle 2019 Päivitetty 8.2.2019 Toiminta-ajatus Edistää Suomen kestävän kehityksen tavoitteiden toteuttamista kansainvälisessä
LisätiedotItä- ja Pohjois-Suomen EU-toimisto. Pohjois-Savon maakuntaseminaari Kari Aalto
Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimisto Pohjois-Savon maakuntaseminaari 27.9.2013 Kari Aalto Taustaa Vuoden 2013 alusta Itä- ja Pohjois-Suomi yhdistivät EU-edunvalvontansa yhteen toimistoon. Itä-Suomen EU-toimisto
LisätiedotMERIKOTKA tutkimustoiminta
MERIKOTKA tutkimustoiminta 29.11.2007 Ulla Tapaninen, professori Merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskus, Turun yliopisto www.merikotka.fi mkk.utu.fi Strategiset perusteet Lähtökohdat meriliikenteen
LisätiedotArktinen alue mahdollisuus ja haaste Kari Aalto
Arktinen alue mahdollisuus ja haaste 26.9.2012 Kari Aalto Itä- ja Pohjois-Suomen EU toimisto 2013- Johtaja Kari Aalto Erityisasiantuntijat Janika Luukinen Sointu Räisänen 4 korkeakouluharjoittelijaa/vuosi
LisätiedotLUSTO SUOMEN METSÄMUSEO
LUSTO SUOMEN METSÄMUSEO Kauden 2012 2014 valtakunnallisen toiminnan päätavoitteet: 1. Metsäalan museoiden verkoston ja yhteistyömuotojen luominen metsäkulttuurin tunnettuuden ja saavutettavuuden parantamiseksi.
LisätiedotKansainvälinen yhteistyö hyvien käytäntöjen etsimiseen ja levittämiseen ESR Toimintalinja 4
Kansainvälinen yhteistyö hyvien käytäntöjen etsimiseen ja levittämiseen ESR Toimintalinja 4 Ylitarkastaja Varpu Taarna Työ- ja elinkeinoministeriö Rakennerahastojen hallinnointi Jäsenvaltioiden ja alueiden
Lisätiedotsihteeristö Maakunnan yhteistyöryhmä Etelä-Suomen seuraava EAKR-hankehaku MYRS
Maakunnan yhteistyöryhmän 57 07.10.2015 sihteeristö Maakunnan yhteistyöryhmä 50 19.10.2015 Etelä-Suomen seuraava EAKR-hankehaku MYRS 07.10.2015 57 Etelä-Suomen maakunnan liittojen vuoden 2016 EAKR-haku
LisätiedotAjankohtaista maaseutuohjelmasta. Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 25.2.
Ajankohtaista maaseutuohjelmasta Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 25.2.2015, Pohto Sivu 1 26.2.2015 Ajankohtaista Ohjelmien ja säädösten tilanne
LisätiedotSuomi - saari Euroopan sisämeren rannalla
Suomi - saari Euroopan sisämeren rannalla Tekniikan päivät 16.1.2008 klo 9 Dipoli, Espoo professori Ulla Tapaninen Turun yliopisto / Merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskus Merikotka tutkimuskeskus
LisätiedotRIKKISÄÄNTELY JA UUDET POLTTOAINEET
RIKKISÄÄNTELY JA UUDET POLTTOAINEET Parhaat käytännöt, toimintamallit ja vaikutusten mittaaminen Pohjois-Pohjanmaan näkökulmasta Riitta Pöntynen Paula Lempiäinen Kuva: Oulun Satama Oyj Päivitetty 12.5.2015
LisätiedotMaaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella
Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella 2014-2020 Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Lapin kv-hankepäivä Rovaniemi 21.3.2017 Sivu 1 16.3.2017 Mikä on kansainvälinen hanke?
LisätiedotTerve Kunta -verkosto tukee kuntia hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä
Terve Kunta -verkosto tukee kuntia hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä 20.5.2019 thl.fi/tervekunta 1 Mikä on Terve Kunta verkosto? Kokoaa yhteen kuntia, jotka painottavat hyvinvoinnin ja terveyden
LisätiedotSKOL, toimintasuunnitelma 2016. Esitys hallitukselle 19.10.2015
SKOL, toimintasuunnitelma 2016 Esitys hallitukselle 19.10.2015 Yhteenveto Visio 2020 Suunnittelu ja konsultointi on suomalaisen yhteiskunnan ja elinkeinoelämän arvostettu kilpailuetu ja osaamisen kehittämisen
LisätiedotFINN ARMA Toimintakertomus Akateeminen vuosi 2013-2014
FINN ARMA Toimintakertomus Akateeminen vuosi 2013-2014 Sovitut tehtävät MITÄ SOVIMME VAASASSA 2013? Ammatillinen koulutus Strategia Tehty! Ei sovittu mutta tehty Ei tehty Viestintä 2013-2014 Tehdyt toimet
LisätiedotKansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö
Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1 17.11.2015 Kansainvälinen Leader-yhteistyö ohjelmakaudella 2007-2013 Missä onnistuttiin?
LisätiedotToimintasuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry.
1 Toimintasuunnitelma 2012 Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 Yleistä Yhdistyksen tehtävänä on lisätä työpajatoiminnan tunnettavuutta Keski- Suomessa ja edistää työpajojen välistä yhteistyötä. Yhdistyksen
LisätiedotItä- ja Pohjois-Suomen EU-toimisto. Kokkola, Rovaniemi, Oulu ja Kajaani Syksy 2013 Kari Aalto
Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimisto Kokkola, Rovaniemi, Oulu ja Kajaani Syksy 2013 Kari Aalto Taustaa Vuoden 2013 alusta Itä- ja Pohjois-Suomi yhdistivät EU-edunvalvontansa yhteen toimistoon. Itä-Suomen
LisätiedotAsukkaiden ja sidosryhmien osallistaminen osana kestävän kaupunkiliikenteen suunnittelua. Sara Lukkarinen, Motiva Oy
Asukkaiden ja sidosryhmien osallistaminen osana kestävän kaupunkiliikenteen suunnittelua Sara Lukkarinen, Motiva Oy Alustuksen sisältö Kestävän kaupunkiliikenteen suunnitelmat eli SUMPit, mistä kyse? Mitä
LisätiedotMeriliikennestrategian toimenpide-ehdotuksia. Säätytalo 9.10.2013
Meriliikennestrategian toimenpide-ehdotuksia Säätytalo Meriliikennestrategia Taustalla hallitusohjelma & liikennepoliittinen selonteko Yhteisen halutun tulevaisuuden visio 2030 luominen Strategiakärjet
LisätiedotKulkulaari. LIVE- seminaari Petteri Nisula, Pyöräilykuntien verkosto
Kulkulaari LIVE- seminaari 17.04.2013 Petteri Nisula, Pyöräilykuntien verkosto Esityksen sisältö Kulkulaarin Rakenne Tarkempi kuvaus Esimerkkejä Kyselyn tulokset ja anti Nykytilanne 76 verkkotunnusehdotusta
LisätiedotMERENKULKUALAN KOULUTUS- JA TUTKIMUSKESKUS
MERENKULKUALAN KOULUTUS- JA TUTKIMUSKESKUS MONIPUOLINEN MERENKULKUALAN OSAAJA Tarjoamme yliopistotasoista täydennyskoulutusta merenkulku-, satama- ja kuljetusalalla sekä meriteollisuudessa työskenteleville
LisätiedotALU-koordinaattorin puheenvuoro
ALU-koordinaattorin puheenvuoro Tenho Jaakola suunnittelija Oulun kaupunki, työpajapalvelut Pohjois-Pohjanmaan ALU-koordinaattori Kumppanuusfoorumi työpajoille ja sidosryhmille Kajaani 30.9.2014 ALU-verkostot
LisätiedotHankeyhtiöiden rooli ja raideliikenteen kehitysnäkymät valtakunnallisessa liikennejärjestelmäsuunnittelussa
Hankeyhtiöiden rooli ja raideliikenteen kehitysnäkymät valtakunnallisessa liikennejärjestelmäsuunnittelussa Tampere 24.4.2019 Kaisa Kuukasjärvi Ratkaisujamme ohjaavat megatrendit Ilmastonmuutos Digitalisaatio
LisätiedotCIRCWASTE FINLAND -Motiva kiertotalouden palvelukeskuksena C2
CIRCWASTE FINLAND -Motiva kiertotalouden palvelukeskuksena C2 Aloitustilaisuus 28.11.2016 Päivi Laitila, paivi.laitila@motiva.fi Timo Määttä, timo.maatta@motiva.fi LIFE15 IPE FI 004 CIRCWASTE-FINLAND 5
LisätiedotValtakunnallinen liikennejärjestelmäsuunnitelma. Parl. työryhmän raportti
Valtakunnallinen liikennejärjestelmäsuunnitelma Parl. työryhmän raportti 13.12.2018 Lainsäädäntö Laatiminen perustuu elokuussa 2018 voimaan tulleeseen lakiin liikennejärjestelmästä ja maanteistä Laki säätää
LisätiedotEtelä-Suomen kuljetuskäytävän kilpailukyvyn kehittäminen
Etelä-Suomen kuljetuskäytävän kilpailukyvyn kehittäminen Access via Finland reittimarkkinointikampanjan tuloksia Teija Suoknuuti/NELI ELLO loppuseminaari 15.3.2012 Kotka 7.4.2010 Tausta ja tavoitteet Logistiikkasektori
Lisätiedot1. Oppilaitoksella on kansainvälisyysstrategia tai se on osa oppilaitoksen strategiaa.
Vertaisarviointikriteerit Arviointialue: Kansainvälisyystoiminta ja strategia versio 1.0./13.9.2016 Kansainvälisen toiminnan suunnittelu 1. Oppilaitoksella on kansainvälisyysstrategia tai se on osa oppilaitoksen
LisätiedotMerialuesuunnittelun edistäminen
Merialuesuunnittelun edistäminen EMKR:n meripolitiikan rahoituksen painopisteet Ovatko valitut painopisteet valittu oikein? Havaittuja puutteita, kommentteja? Keltainen, otsikoksi tilannekuva Sinisiin
LisätiedotMeriklusterin osaamispohjan kehittäminen
Meriklusterin osaamispohjan kehittäminen EMKR:n meripolitiikan rahoituksen painopisteet Havaintoja: Elinkeinopolitiikka ei näy kuvassa! Pitäisi olla keskeinen osa meripolitiikkaa. Tarve kansalliselle meripolitiikalle,
LisätiedotIlmastonmuutoksen vaikutukset Selkämeren satamien toimintaan ja merenkulkuun
@Finnlines @Bore Ilmastonmuutoksen vaikutukset Selkämeren satamien toimintaan ja merenkulkuun Kirsi-Maria Viljanen, MKK 0 Ilmastonmuutoksen vaikutukset merenkulkuun Globaali ilmiö Vaikutukset: Suorat vaikutukset
LisätiedotSuomi Venäjä liikenne
Suomi Venäjä liikenne Logistiikkapäivä, Kotka Lassi Hilska 30.5.2011 Venäjän liikenne? Liikenteen määristä Yhteistyömuodoista ja vaikuttamistavoista Käytännön hankkeista 2 Kuorma-autoliikenne vilkkaimmilla
LisätiedotEUROOPAN TASA-ARVOINSTITUUTTI EUROOPAN UNIONIN PERUSOIKEUSVIRASTO. Yhteistyösopimus
EUROOPAN TASA-ARVOINSTITUUTTI JA EUROOPAN UNIONIN PERUSOIKEUSVIRASTO Yhteistyösopimus Johdanto Euroopan unionin perusoikeusvirasto (FRA) ja Euroopan tasa-arvoinstituutti (EIGE), joihin viitataan jäljempänä
LisätiedotElinkeinokalatalouden kehittäminen 2014-2020
Elinkeinokalatalouden kehittäminen 2014-2020 - Kalastajien tiedotus- ja koulutusristeily 5.2.2014, Turku Risto Lampinen maa- ja metsätalousministeriö 1 Keskeisiä tulevia muutoksia Hallinnon strategiat
LisätiedotVANVARYN TOIMINTASUUNNITELMA 2017
VANVARYN TOIMINTASUUNNITELMA 2017 Katsaus vuoteen 2017 Toimintakauden 2017-2018 aikana VANVARYn toimintaan ei suunnitella merkittäviä suunnanmuutoksia, mutta näkyvyyttä ja vaikuttavuutta pyritään lisäämään
LisätiedotPEFC SUOMI SUOMEN METSÄSERTIFIOINTI RY
PEFC SUOMI SUOMEN METSÄSERTIFIOINTI RY 10.12.2018 PEFC Suomen STRATEGIA 2019-2021 Johdanto PEFC Suomen strategiaan vuosille 2019-21 PEFC on kansainvälinen metsäsertifiointijärjestelmä, joka edistää ekologisesti,
LisätiedotKymenlaakson Liitto. Maakuntavaltuustoseminaari Jatkuva liikennejärjestelmätyö
Kymenlaakson Liitto Maakuntavaltuustoseminaari 24.10.2016 Jatkuva liikennejärjestelmätyö 24.10.2016 Esitys Liikennejärjestelmäryhmä ja sen tehtävät Seudulliset liikennejärjestelmäryhmät ja niiden tehtävät
LisätiedotPohjois-Karjalan maakuntaliiton EAKR-rahoitus
Pohjois-Karjalan maakuntaliiton EAKR-rahoitus Ulla-Riitta Pölönen Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 25.1.2018 Kestävää kasvua ja työtä -rakennerahaston toimintalinjat ja erityistavoitteet Kestävää kasvua
LisätiedotBOTNIAN KÄYTÄVÄ YHTEYS POHJOISEEN
BOTNIAN KÄYTÄVÄ YHTEYS POHJOISEEN Euroopan tulevaisuuden kilpailukyvyn ydintekijä on TEN-T liikenneverkkoon perustuva saavutettavuus. Botnian käytävä on osa TEN-T ydinverkkoa kulkee pohjois-etelä-suuntaisesti
LisätiedotKiertotalous ja teolliset symbioosit Satakunnassa projektipäällikkö Tuula Raukola
Kiertotalous ja teolliset symbioosit Satakunnassa www.prizz.fi/kiertotalous projektipäällikkö Tuula Raukola tuula.raukola@prizz.fi Kiertotalous ja teolliset symbioosit Satakunnassa hanke Aikataulu: 1.1.2016
LisätiedotVALTIONEUVOSTON SELONTEKO KESKIPITKÄN AIKAVÄLIN ILMASTOPOLITIIKAN SUUNNITELMASTA VUOTEEN 2030
VALTIONEUVOSTON SELONTEKO KESKIPITKÄN AIKAVÄLIN ILMASTOPOLITIIKAN SUUNNITELMASTA VUOTEEN 2030 LIIKENNE- JA VIESTINTÄVALIOKUNNAN ASIANTUNTIJAKUULEMINEN Arto Hovi 17.10.2017 Arvio Liikenneviraston keskipitkän
LisätiedotKAHINA-hanke Kainuun ja Koillismaan kunnat hiilineutraaleiksi Pienemmät päästöt, isommat säästöt
KAHINA-hanke 2020-2022 Kainuun ja Koillismaan kunnat hiilineutraaleiksi Pienemmät päästöt, isommat säästöt Sisältö Taustaa Kohti hiilineutraalia kuntaa HINKU -verkosto Kainuun ja Koillismaan kunnat hiilineutraaliksi
LisätiedotMeriteollisuudelle sopivat aiheet 2016 hauissa. Elina Holmberg, Tekes EU:n Horisontti rahoitusmahdollisuudet meriteollisuudelle 21.8.
Meriteollisuudelle sopivat aiheet 2016 hauissa Elina Holmberg, Tekes EU:n Horisontti 2020 -rahoitusmahdollisuudet meriteollisuudelle 21.8.2015 2. WATERBORNE Liikenne työohjelma 2016-17 MG-2.1-2017 Innovations
LisätiedotItämeren alueen Interreg B ohjelma ja alueiden välinen Interreg C ohjelma
Itämeren alueen Interreg B ohjelma ja alueiden välinen Interreg C ohjelma 2014-2020 Uutta rahoituskautta kohti hanketoimijoiden yhteistyötilaisuus uusista rahoitusmahdollisuuksista Lahti, 14.5.2013 Neuvotteleva
LisätiedotKasvihuonepäästöt IMOssa tapahtuu. Meriteollisuus ry:n syysseminaari Vilja Klemola
Kasvihuonepäästöt IMOssa tapahtuu Meriteollisuus ry:n syysseminaari 22.11.2018 Vilja Klemola 1 Merenkulun kasvihuonekaasupäästöt Kansainvälinen merenkulku vastaa noin 2,5 prosentista kaikista maailman
LisätiedotKansallinen älyliikenteen strategia
Kansallinen älyliikenteen strategia Ehdotus 18.11.2009 Harri Pursiainen Työn kulku Professori Kulmalan raportti 2008 LVM:n toimeksianto 19.3.2009 I asiantuntijaseminaari huhtikuussa Liikenteen ja viestinnän
LisätiedotItä- ja Pohjois-Suomen EU-toimiston palvelut
Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimiston palvelut Taustaa Vuoden 2013 alusta Itä- ja Pohjois-Suomi yhdistivät EU-edunvalvontansa yhteen toimistoon. Itä-Suomen EU-toimisto perustettiin v. 1998 ja Pohjois-Suomen
LisätiedotLiite 2 Valtakunnallisten erikoismuseoiden Suunnitelmamatriisi Neuvottelupäivämäärä neuvottelut Designmuseo Dnro 124/005/2011
Kauden 2012 2014 valtakunnallisen toiminnan päätavoitteet: 1. Kansallisen kokoelman vahvistaminen ja saavutettavuuden lisääminen 2. Suomalaisen muotoilun historian ja merkityksen tunnettuuden kasvattaminen
LisätiedotKaivosAkatemia. Vastuullisen malminetsinnän seminaari ja työpaja Oulu, Lasaretti 29 30.2013. Yhteiset hyvä käytännöt ryhmätyön yhteenveto
KaivosAkatemia Vastuullisen malminetsinnän seminaari ja työpaja Oulu, Lasaretti 29 30.2013 Yhteiset hyvä käytännöt ryhmätyön yhteenveto Yhteiset hyvät käytännöt ryhmätyön yhteenveto Asennemuutos Hyvä työn
LisätiedotItämerihaasteessa tapahtuu! Salla-Maria Alanen Itämerihaasteen koordinaattori, Turku Projektipäällikkö, Centrum Balticum
Itämerihaasteessa tapahtuu! Salla-Maria Alanen Itämerihaasteen koordinaattori, Turku Projektipäällikkö, Centrum Balticum 1 Kuva: Turun Sanomat Itämerihaaste Turun ja Helsingin kaupunginjohtajien Mikko
LisätiedotItämeren alueen ohjelma 2014-2020 Interreg Baltic Sea Region. Matti Lipsanen Lappeenranta 19.11.2014
2014-2020 Interreg Baltic Sea Region Matti Lipsanen Lappeenranta 19.11.2014 Euroopan alueellisen yhteistyön (EAY) ohjelma (jälleen Interreg ) Järjestyksessä neljäs Itämeren alueen ohjelma Taustalla EU:n
LisätiedotJyväskylän kaupunki kansainväliset yhteydet. Yhteysjohtaja Marketta Mäkinen
Jyväskylän kaupunki kansainväliset yhteydet Yhteysjohtaja Marketta Mäkinen 7.3.2013 Jyväskylän kaupungin kansainvälisten yhteyksien linjaukset Jyväskylän kaupunkistrategia Jyväskylä kilpailukykyinen kaupunki,
LisätiedotKeski-Uudenmaan Kokoomusnaiset ry TOIMINTASUUNNITELMA 2017
Keski-Uudenmaan Kokoomusnaiset ry TOIMINTASUUNNITELMA 2017 Hyväksytty hallituksen kokouksessa 10.10.2016 Hyväksytty syyskokouksessa 01.11.2016 SISÄLLYSLUETTELO SISÄLLYSLUETTELO... 2 1. KESKI-UUDENMAAN
LisätiedotSuomi kestävän kaivannaisteollisuuden edelläkävijäksi toimintaohjelma
Suomi kestävän kaivannaisteollisuuden edelläkävijäksi toimintaohjelma Kestävä kaivostoiminta III Kaivosten ja prosessiteollisuuden sivuvirtojen tuotteistaminen Vuokatti 13.6.2013 Maija Uusisuo Kehittämispäällikkö
LisätiedotLiikenteen turvallisuusvirasto TraFi 1.1.2010
Liikenteen turvallisuusvirasto TraFi 1.1.2010 Liikenne- ja viestintäministeriön virastouudistus ja sen tavoitteet Kokonaisvaltaista otetta ja tehokkuutta liikennepolitiikan valmisteluun ja toteutukseen
LisätiedotErasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma
Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma Koulutus-, nuoriso- ja liikuntasektorit yhdessä pyritään siihen, että eri sektoreiden prioriteetit tukevat toisiaan: SYNERGIAA! tuettavien toimien
LisätiedotEuroopan unionin neuvosto Bryssel, 19. heinäkuuta 2016 (OR. en) Jeppe TRANHOLM-MIKKELSEN, Euroopan unionin neuvoston pääsihteeri
Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 19. heinäkuuta 2016 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2012/0340 (COD) 11407/16 SAATE Lähettäjä: Saapunut: 19. heinäkuuta 2016 Vastaanottaja: Kom:n asiak. nro: Asia:
LisätiedotTurun ja Varsinais-Suomen Eurooppa-toimisto. Pk-yritysten EU-rahoitusinfo, Salo Saara Nuotio-Coulon
Turun ja Varsinais-Suomen Eurooppa-toimisto Pk-yritysten EU-rahoitusinfo, Salo 1.11.2017 Saara Nuotio-Coulon Turun ja Varsinais- Suomen Eurooppatoimiston perusfaktat Perustettu vuonna 1998 Taustatahot:
LisätiedotLiity mukaan. Liity siis mukaan! EU:n laajuiseen WeDOkumppanuusohjelmaan!
Liity mukaan EU:n laajuiseen WeDOkumppanuusohjelmaan! Hyödy yhteisöstä, joka on sitoutunut hoidon, hoivan ja avun tarpeessa olevien ikäihmisten hyvinvoinnin ja arvokkuuden edistämiseen Yhdessä voimme saavuttaa
LisätiedotVuoden 2018 talousarvio, joukkoliikenne ja energia- ja ilmastostrategian toimenpiteet
Vuoden 2018 talousarvio, joukkoliikenne ja energia- ja ilmastostrategian toimenpiteet Valtiovarainvaliokunta, liikennejaosto Jenni Eskola 19.10.2017 Esityksen sisältö 1. Joukkoliikennerahoituksen tilanne
LisätiedotKulttuuriperinnön eurooppalainen teemavuosi 2018 KULTTUURIPERINTÖMME: KUN MENNYT KOHTAA TULEVAN
Kulttuuriperinnön eurooppalainen teemavuosi 2018 Kulttuuriperintövuosi Projekteja, tapahtumia, aloitteita, kampanjoita ympäri Eurooppaa. Toteuttajina EU:n jäsenvaltiot, alueelliset ja paikalliset viranomaiset/toimijat,
LisätiedotKIVININET 30.10 Rajatonta kasvua Kaakossa
KIVININET 30.10 Rajatonta kasvua Kaakossa Mikko Härkönen, TEM mikko.harkonen@tem.fi MIKÄ TEAM FINLAND? Team Finland verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita, maakuvaa, yritysten kansainvälistymistä
LisätiedotSuomi. NordForsk strategia
Suomi NordForsk strategia 2011-2014 NordForsk strategia 2011 2014 Johdanto NordForsk on pohjoismaisen tutkimuksen ja tiedepolitiikan yhteistyöelin. NordForskin tavoitteena on edistää yhteistyötä kaikilla
Lisätiedotseminaari TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto
Pohjoinen kasvukäytävä TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Kymenlaakso Pohjoisella kasvukäytävällä kä ällä seminaari Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö
LisätiedotRikkidirektiivi - metsäteollisuuden näkökulma. Logistics 13, Wanha Satama Outi Nietola, Metsäteollisuus ry
Rikkidirektiivi - metsäteollisuuden näkökulma Logistics 13, Wanha Satama, Metsäteollisuus ry 2 Metsäteollisuus Suomessa Ala työllistää noin 56 000 henkilöä kotimaassa Sekä noin 60 000 työntekijää muissa
LisätiedotFaktaa ja fiktiota merenkulun ympäristövaikutuksista. Studia Maritima MKK Petra Erkkola
Faktaa ja fiktiota merenkulun ympäristövaikutuksista Studia Maritima MKK Petra Erkkola 11-2018 Baseline 2018 * N 50 000 alusta (yli 1000 GRT) kansainvälisessä liikenteessä * Kansainvälinen laivaliikenne
LisätiedotITS Finland esiselvitys
ITS Finland esiselvitys Raine Hautala VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka Liikenne- ja viestintäministeriö VTT Jussa Consulting Traficon Oy SysOpen Oyj Raine Hautala # 1 Taustaa Liikennetelematiikan merkitys
LisätiedotSUOMI JA EU:N ITÄMERI- STRATEGIA
SUOMI JA EU:N ITÄMERI- STRATEGIA Erja Tikka, Itämeri-suurlähettiläs Ulkoasiainministeriö Hallituksen Itämeri-selonteko 2009 Ympäristö - rehevöitymisen vähentäminen - ympäristömyrkyt, merenkulun päästöt,
LisätiedotEUROOPAN KOMISSIO VIESTINNÄN PÄÄOSASTO EU-TALLEKIRJASTO LIITE III KUMPPANUUSSOPIMUKSEEN LIITTYVÄT OHJEET
EUROOPAN KOMISSIO VIESTINNÄN PÄÄOSASTO Kansalaisviestintä Kansalaissuhteet EU-TALLEKIRJASTO LIITE III Bryssel COMM.C.3.002/RCA KUMPPANUUSSOPIMUKSEEN LIITTYVÄT OHJEET Tässä asiakirjassa annetaan ohjeita
Lisätiedotsihteeristö Maakunnan yhteistyöryhmä Etelä-Suomen seuraava EAKR-hankehaku MYRS
Maakunnan yhteistyöryhmän 43 05.10.2016 sihteeristö Maakunnan yhteistyöryhmä 42 17.10.2016 Etelä-Suomen seuraava EAKR-hankehaku MYRS 05.10.2016 43 Etelä-Suomen maakunnan liittojen vuoden 2017 EAKR-haku
LisätiedotVALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ
VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA 2007-2013 KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ Lassi Hurskainen Hämeen ELY-keskus 15.1.2014 Sivu 1 Kaksi lähestymistapaa matkailuhankkeen koordinaatioon Kylämatkailuhanke
LisätiedotSATAKUNNAN TULEVAISUUSFOORUMI 2014
SATAKUNNAN TULEVAISUUSFOORUMI 2014 PORI 17.12.201412 2014 Kaarina Nurmi Tutkimuspäällikkö, VTT Rauman kaupunki Elinkeino- ja suunnittelupalvelut kaarina.nurmi@rauma.fi 050 307 3542 RAUMAN ALUEEN KORKEAKOULUTUKSEN
LisätiedotFINN ARMA Toimintasuunnitelma Akateeminen vuosi 2013 2014
FINN ARMA Toimintasuunnitelma Akateeminen vuosi 2013 2014 TOIMINTAVUOSI 2013 2014 SIDOSRYHMÄ YHTEISTYÖ STRATEGIA AMMATILLINEN KOULUTUS VIESTINTÄ AMMATILLINEN KOULUTUS Toimenpide Koulutustarpeet Koulutustarpeiden
LisätiedotItämeren alueen ohjelma. Matti Lipsanen Jyväskylä 10.6.2014
Matti Lipsanen Jyväskylä 10.6.2014 Häme-ohjelman toteuttaminen - rahoitus Maakunnan kehittämisraha 2014 = 0,25 M /vuosi Euroopan alueellisen yhteistyön ohjelmat 2014-2020 Keskisen Itämeren ohjelma = 122
LisätiedotMidway Alignment of the Bothnian Corridor
Midway Alignment of the Bothnian Corridor 04-02-15 EU-hanke joka luotiin laajentamaan yhteyksiä vahvojen, nopeasti kasvavien, kansainvälisesti merkittävien seutujen välillä seutujen, jotka varmistavat
LisätiedotENERGIATEHOKKUUS JA PÄÄSTÖJEN VÄHENTÄMINEN (ETPÄ)
ENERGIATEHOKKUUS JA PÄÄSTÖJEN VÄHENTÄMINEN (ETPÄ) Anne-Mari Haakana 4.7.2014 TAUSTAT JA TAVOITTEET Hankkeen tavoitteena on selvittää uusien kulkuneuvoteknologien ja polttoaineiden liikenneverkolle asettamia
LisätiedotEhdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 1.7.2016 COM(2016) 437 final 2016/0200 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS luonnonvaraisen eläimistön ja kasviston uhanalaisten lajien kansainvälistä kauppaa koskevan yleissopimuksen
LisätiedotKulttuuriympäristö. jokaisen oma ja kaikkien yhteinen
Kulttuuriympäristö jokaisen oma ja kaikkien yhteinen Tästä lähdettiin liikkeelle Toimijoiden välinen yhteistyö satunnaista Ei säännöllisiä kokoontumisia Puheväleissä, mutta kenen kanssa? Vuorovaikutus
LisätiedotMediakasvatusseuran strategia
Mediakasvatusseuran strategia 2016-2020 Tausta Mediakasvatusseura ry, Sällskapet för Mediefostran rf, on vuonna 2005 perustettu valtakunnallinen, kaksikielinen mediakasvatuksen asiantuntijajärjestö. Seura
LisätiedotSAFGOF-hanke. Suomenlahden meriliikenteen kasvunäkymät 2007-2015 ja kasvun vaikutukset ympäristölle ja kuljetusketjujen toimintaan
SAFGOF-hanke Suomenlahden meriliikenteen kasvunäkymät 2007-2015 ja kasvun vaikutukset ympäristölle ja kuljetusketjujen toimintaan Eveliina Klemola Tutkimuskoordinaattori Helsingin yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden
LisätiedotMaaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella
Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella 2014-2020 Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Varsinais-Suomen kv-hankepäivä Loimaa 11.11.2016 Sivu 1 7.11.2016 Kansainväliset
LisätiedotKansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella
Kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella 2014-2020 Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Kv-hankkeiden koulutuspäivä Ikaalinen 22.9.2016 Sivu 1 5.10.2016 Mitä on opittu edellisiltä ohjelmakausilta?
Lisätiedot