HELSINGIN HIIPPAKUNNAN

Transkriptio

1 1 Aika klo Paikka Osanottajat Norra svenska -seurakunnan seurakuntasali, Bulevardi 16 B, 3 krs. Seikko Eskola, hiippakuntavaltuuston jäsen, pj asioiden 1-4 ajan Timo Sahi, hiippakuntavaltuuston jäsen, pj asioiden 5-14 ajan läsnäolo- ja puheoikeus Irja Askola, hiippakuntavaltuuston jäsen Jouko Berghäll, valtuuston varajäsen (Rytilän sijalla) Aulis Ignatius, hiippakuntavaltuuston jäsen Pertti Jokinen, hiippakuntavaltuuston jäsen Tarja Kantola, hiippakuntavaltuuston jäsen Jorma Karanko, hiippakuntavaltuuston jäsen Reijo Liimatainen, valtuuston varajäsen (Tuomisen sijalla, poistui asian 10 aikana klo 20.30) Timo Korpela, hiippakuntavaltuuston jäsen Heikki Kotila, hiippakuntavaltuuston jäsen Aulis Mölsä, hiippakuntavaltuuston jäsen Pekka Nurmela, hiippakuntavaltuuston jäsen Sirkku Nyström, hiippakuntavaltuuston jäsen Liisa Pitkänen, hiippakuntavaltuuston jäsen, varapuheenjohtaja Martti Pitkänen, hiippakuntavaltuuston jäsen Matti Poutiainen, valtuuston varajäsen (Pruukin sijalla) Heli Pruuki, hiippakuntavaltuuston jäsen (este) Pekka Reinikainen, hiippakuntavaltuuston jäsen Saara Ruokonen, valtuuston varajäsen (Rädyn sijalla) Pekka Rytilä, hiippakuntavaltuuston jäsen (este) Laura Räty, hiippakuntavaltuuston jäsen (este) Pertti Simola, hiippakuntavaltuuston jäsen Matti Sollamo, hiippakuntavaltuuston jäsen Hans Tuominen, hiippakuntavaltuuston jäsen (este) Eero Huovinen, piispa [Seikko Eskola, kirkkohallituksen jäsen, myös valtuuston jäsen] Jaakko Simojoki, pappisasessori Seija Molina, pappisasessori muut läsnäolijat Kirsi Puoliväli, lakimiesasessori lukien Kari Kopperi, hiippakuntadekaani Henri Lehtola, notaari, sihteeri Päivi Tapola, toimisto- / taloussihteeri (poistui asian 10 jälkeen klo 20.50)

2 2 Klo neuvottelutilaisuus tuomiokapitulin istuntosalissa Klo messu Vanhassa kirkossa Klo valtuuston kokous alkaa 1. Kokouksen avaus Työjärjestysesityksen 4 :n mukaan toimikauden ensimmäisen kokouksen avaa iältään vanhin valtuutettu, joka johtaa puhetta, kunnes hiippakuntavaltuuston puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja on valittu. Hiippakuntavaltuuston vanhin on professori Seikko Eskola. Esitys: Avattaneen kokous. Päätös: Professori Seikko Eskola piti läsnäoleville tervetulopuheen ja avasi kokouksen klo Läsnäolijoiden toteaminen Työjärjestysesityksen 3 :n mukaan kokouksen alussa toimitetaan nimenhuuto. Esitys: Todettaneen läsnäolijat nimenhuudolla Käsittely: Puheenjohtaja kutsui kokouksen väliaikaiseksi sihteeriksi tuomiokapitulin notaari Henri Lehtolan. Päätös: Notaarin suorittamassa nimenhuudossa todettiin esityslistan alussa mainitut henkilöt läsnäoleviksi. 3. Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Työjärjestysesityksen 3 :n mukaan nimenhuudon jälkeen todetaan, onko kokous laillisesti kutsuttu koolle ja päätösvaltainen. Kokous on kutsuttu koolle lakimiesasessorin kirjeellä Kokousaika on annettu valtuutetuille tiedoksi valtakirjan antamisen yhteydessä lakimiesasessorin kirjeellä Kirkkolain 17a:3 ja 7:4 :n mukaan hiippakuntavaltuusto on päätösvaltainen, kun enemmän kuin puolet jäsenistä on saapuvilla. Esitys: Todettaneen kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus.

3 3 Käsittely: Puheenjohtaja selosti valtuustolle kokouksen koollekutsumisen vaiheet sekä päätösvaltaisuussäännöksen. Asiasta ei käytetty puheenvuoroja. Päätös: Kokous todettiin yksimielisesti lailliseksi ja päätösvaltaiseksi. 4. Hiippakuntavaltuuston puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan vaali Kirkkolain 17b: 2 :n 3 mom mukaan hiippakuntavaltuusto valitsee keskuudestaan toimikaudekseen puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan. Puheenjohtajan tulee olla maallikko. Vaalimenettelystä ks. työjärjestysesityksen 11. Esitys: a. Suoritettaneen hiippakuntavaltuuston puheenjohtajan vaali; sekä b. suoritettaneen hiippakuntavaltuuston varapuheenjohtajan vaali. Käsittely: Kohdassa (a) Matti Sollamo ehdotti puheenjohtajaksi Timo Sahia. Muita ehdotuksia ei tehty. Puheenjohtaja totesi keskustelun jälkeen yksimielisen päätöksen. Kohdassa (b) Matti Sollamo ehdotti varapuheenjohtajaksi Liisa Pitkästä. Muita ehdotuksia ei tehty. Puheenjohtaja totesi keskustelun jälkeen yksimielisen päätöksen. Päätös: Kohdassa (a) hiippakuntavaltuuston puheenjohtajaksi valittiin Timo Sahi ja kohdassa (b) varapuheenjohtajaksi Liisa Pitkänen. Kokouksen avannut puheenjohtaja Seikko Eskola luovutti valtuuston puheenjohtajuuden Timo Sahille. 5. Hiippakuntavaltuuston sihteerin valinta Työjärjestysesityksen 4 :n mukaan hiippakuntavaltuusto valitsee itselleen sihteerin. Esitys: Valittaneen hiippakuntavaltuustolle sihteeri. Käsittely: Pertti Simola ehdotti hiippakuntavaltuuston sihteeriksi tuomiokapitulin notaari Henri Lehtolaa. Muita ehdotuksia ei tehty. Puheenjohtaja totesi yksimielisen päätöksen. Päätös: Hiippakuntavaltuuston sihteeriksi valittiin notaari Henri Lehtola.

4 4 6. Pöytäkirjantarkastajien valinta Työjärjestysesityksen mukaan hiippakuntavaltuusto valitsee kaksi pöytäkirjantarkastajaa tarkastamaan kokouksen pöytäkirjan. Esitys: Valittaneen kaksi pöytäkirjantarkastajaa. Käsittely: Martti Pitkänen ehdotti, että pöytäkirjan tarkastajat valittaisiin kiertävän järjestelmän mukaisesti alkaen valtuuston jäsenten aakkosjärjestyksen alusta. Muita ehdotuksia ei tehty. Puheenjohtaja totesi ehdotuksen merkitsevän, että pöytäkirjantarkastajiksi valittaisiin tässä kokouksessa Irja Askola ja Jouko Berghäll. Asiasta ei käytetty muita puheenvuoroja. Päätös: Pöytäkirjantarkastajiksi valittiin Irja Askola ja Jouko Berghäll. 7. Esityslistan hyväksyminen Tuomiokapituli on laatinut kirkkojärjestyksen 19:1 :n 5-kohdan mukaisesti esityslistan. Esitys: Hyväksyttäneen esityslista. Käsittely: Asiassa ei käytetty puheenvuoroja. Päätös: Päätettiin esityksen mukaan. 8. Hiippakuntavaltuuston työjärjestyksen hyväksyminen Kirkkolain 17 b:5 :n mukaan hiippakuntavaltuuston koolle kutsumisesta, puheenjohtajan tehtävistä, aloitteiden tekemisestä, asioiden käsittelemisestä ja vaalien toimittamisesta määrätään tarkemmin hiippakuntavaltuuston hyväksymässä työjärjestyksessä. Tuomiokapitulin esitys hiippakuntavaltuuston työjärjestykseksi on esityslistan liitteenä (Liite 1). Esitys: Hyväksyttäneen hiippakuntavaltuustolle työjärjestys. Käsittely: Puheenjohtaja ehdotti, että työjärjestysesityksestä käydään ensin yleiskeskustelu ja sen jälkeen työjärjestys hyväksytään yksityiskohtaisessa käsittelyssä pykälä pykälältä.

5 5 Yleiskeskustelussa ei käytetty puheenvuoroja. Pykälistä 1-8 ei käytetty puheenvuoroja. Pykälän 9 kohdalla puheenjohtaja totesi, että toisen momentin sanamuoto "jota puheenjohtaja on äänestänyt" tulisi olla muodossa "jonka puolesta puheenjohtaja on äänestänyt". Puheenjohtaja ehdotti, että ehdotettu sanamuoto hyväksyttäisiin kielellisenä korjauksena. Ehdotus hyväksyttiin. Pykälistä ei käytetty puheenvuoroja. Pykälän 12 yhteydessä puheenvuoroja käyttivät jäsenet Poutiainen, Nyström, notaari Lehtola (vastauspuheenvuoro), piispa Huovinen (vastauspuheenvuoro), Reinikainen, Nyström, Sahi, Kantola, Simola, Reinikainen, Korpela, M. Pitkänen, Poutiainen, Ruokonen, M. Pitkänen, Sahi ja Reinikainen. Keskustelun aikana Reinikainen ehdotti Poutiaisen kannattamana, että neljännen momentin sanamuoto "mikäli 3/4 valtuuston läsnäolevista jäsenistä" muutettaisiin muotoon "mikäli vähintään 3/4 valtuuston läsnäolevista jäsenistä". Lisäksi jäsen Poutiainen ehdotti Reinikaisen kannattamana, että kolmannen momentin sanamuoto "valtuuston seuraavassa kokouksessa" muutettaisiin muotoon "valtuuston seuraavaan kokoukseen". Puheenjohtaja ehdotti, että edustaja Poutiaisen kolmatta momenttia koskeva muutosehdotus hyväksyttäisiin kielellisenä korjauksena. Ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Edustaja Reinikaisen neljättä momenttia koskevasta muutosehdotuksesta puheenjohtaja teki äänestysehdotuksen, jossa tuomiokapitulin esitystä kannattavat äänestävät "jaa" ja Reinikaisen ehdotusta kannattavat äänestävät "ei", mikä hyväksyttiin. Äänestyksen jälkeen puheenjohtaja totesi Reinikaisen ehdotuksen saaneen selvän enemmistön ja tulleen hyväksytyksi. Pykälän 13 yhteydessä puheenvuoroja käyttivät jäsenet Simola, Sahi, Simola ja M. Pitkänen. Keskustelun aikana Simola teki M. Pitkäsen kannattamana ehdotuksen, että ensimmäisen momentin sanamuoto "Hiippakuntavaltuusto valitsee" muutetaan muotoon "Hiippakuntavaltuuston maallikkojäsenet valitsevat". Puheenjohtaja teki äänestysehdotuksen, jossa tuomiokapitulin esitystä kannattavat äänestävät "jaa" ja Simolan ehdotusta kannattavat äänestävät "ei", mikä hyväksyttiin. Äänestyksen jälkeen puheenjohtaja totesi Simolan ehdotuksen saaneen selvän enemmistön ja tulleen hyväksytyksi. Lisäksi puheenjohtaja ehdotti, että pykälän perusteluihin kirjataan kirkkolain 19 luvun 3 :n 2 momentti. Ehdotus hyväksyttiin sellaisenaan. Pykälästä 14 ei käytetty puheenvuoroja. Otsikosta ja ingressistä ei käytetty puheenvuoroja. Päätös: Hiippakuntavaltuuston työjärjestykseksi hyväksyttiin tuomiokapitulin laatima esitys seuraavin muutoksin: 9 :n 2 mom viimeinen lause hyväksyttiin muodossa "jonka puolesta puheenjohtaja on äänestänyt" 12 :n 3 mom hyväksyttiin muodossa "...viimeistään valtuuston seuraavaan kokoukseen"

6 6 12 :n 4 mom viimeinen lause hyväksyttiin muodossa "mikäli vähintään 3/4 valtuuston läsnäolevista jäsenistä pitää asian kiireellistä ratkaisemista tarpeellisena" 13 :n 1 mom alku hyväksyttiin muodossa "Hiippakuntavaltuuston maallikkojäsenet valitsevat" 13 :n perusteluihin lisättiin viittaus kirkkolain 19 luvun 3 :n 2 momenttiin Hyväksytty työjärjestys on pöytäkirjan liitteenä (Liite 2). 9. Tuomiokapitulin maallikkojäsenen ja kahden varajäsenen vaali Kirkkolain 19:3 :n 2 mom mukaan tuomiokapitulin maallikkojäseneksi kelpoinen on hiippakuntaan kuuluvan seurakunnan maallikkojäsen, joka on vaalikelpoinen seurakunnan luottamustoimeen ja suostunut ehdokkaaksi. Maallikkojäsen ja varajäsenet valitaan neljäksi vuodeksi kerrallaan. Vaalissa on äänioikeus hiippakuntavaltuuston maallikkojäsenillä. Vaalimenettelystä ks. työjärjestysesityksen 11. Valtuuston on ensin päätettävä työjärjestysasiana, kuinka ja missä järjestyksessä tuomiokapitulin maallikkojäsen ja kaksi varajäsentä valitaan. Periaatteessa kaikki kolme voidaan valita erillisissä vaaleissa luottamushenkilö kerrallaan, kaikki kolme yhdessä vaalissa, jolloin varsinainen jäsen ja varajäsenet määräytyvät äänimäärien perusteella, tai kahdessa vaalissa siten, että ensimmäisessä valitaan varsinainen jäsen ja toisessa vaalissa kaksi varajäsentä. Vaalit toimitetaan enemmistövaalina, jossa enimmät äänet saanut henkilö tai henkilöt tulevat valituksi. Mikäli vaalissa valitaan useampi kuin yksi luottamushenkilö, äänioikeutetuilla on yhtä monta ääntä kuin on valittavia henkilöitä. Tällöin vaalilippuun voidaan kirjoittaa niin monta nimeä kuin on valittavia. Kahta tai useampaa luottamushenkilöä valittaessa on noudatettava suhteellista vaalitapaa, mikäli sitä vaatii niin monta vaaliin osallistuvaa, että he suhteellisessa vaalissa voisivat saada valituksi vähintään yhden ehdokkaan. Esitys: a. Päätettäneen äänestysmenettely ja -tapa; sekä b. suoritettaneen tuomiokapitulin maallikkojäsenen ja kahden varajäsenen vaali. Käsittely: Puheenjohtajan pyynnöstä valtuuston kokouksessa läsnäolevat muut henkilöt kuin maallikkojäsenet poistuivat asian käsittelyn ajaksi. Notaari jäi sihteerinä läsnäolevaksi.

7 7 Kohdassa (a) puheenjohtaja luki kirkon vaalijärjestyksen 3 luvun 8 :n ja totesi, että maallikkojäsenen ja varajäsenten vaali on suoritettava yhtenä vaalina suljetuin lipuin enemmistövaalina ja että valtuustolla ei ole mahdollisuutta toimittaa vaalia muulla tavoin. Äänestyslippuun on lupa kirjoittaa enintään kolme nimeä. Puheenvuoroja käyttivät maallikkojäsenet Nurmela, Ruokonen, Jokinen, Mölsä, Sahi, Reinikainen, Ruokonen, L. Pitkänen, Korpela Sahi ja Eskola. Keskustelun päätteeksi puheenjohtaja kertasi vaalikelpoisuuden kriteerit ja äänestysmenettelyn, ja että vaalissa ei ole ehdollepanoa. Kohdassa (b) puheenjohtaja kutsui ääntenlaskijoiksi jäsenet Kantola ja Sollamo, ja määräsi ääntenlaskijoitten puheenjohtajaksi Kantolan. Sihteeri jakoi äänestysliput, minkä jälkeen puheenjohtaja totesi äänestyksen alkavaksi. Sihteeri keräsi äänestysliput ja ojensi ne ääntenlaskijoille. Ääntenlaskijat ilmoittivat, että vaalissa oli annettu yhteensä 35 ääntä seuraavasti: Tarja Kantola 11 Matti Sollamo 11 Sirkku Nyström 9 Seikko Eskola 1 Liisa Pitkänen 1 Pekka Reinikainen 1 Timo Sahi 1 Koska vaalissa kaksi eniten ääniä saanutta oli saanut yhtä monta ääntä, heidän välinen järjestys arvottiin. Sihteeri laittoi koriin kaksi Kantolan ja Sollamon nimillä varustettua lappua. Jäsen Ruokonen arpoi sihteerin ojentamasta korista lapun, jolla Tarja Kantola tuli valituksi tuomiokapitulin maallikkojäseneksi. Samalla Matti Sollamo tuli valituksi ensimmäiseksi maallikkovarajäseneksi. Päätös: Tuomiokapitulin maallikkojäseneksi valittiin hiippakuntavaltuuston jäsen Tarja Kantola, ensimmäiseksi varajäseneksi hiippakuntavaltuuston jäsen Matti Sollamo ja toiseksi varajäseneksi hiippakuntavaltuuston jäsen Sirkku Nyström. Vaalin jälkeen salista poistuneet palasivat saliin. Piispa lausui valitun maallikkojäsenen ja varajäsenet tervetulleiksi tuomiokapitulin työhön. 10. Hiippakunnan toiminta- ja taloussuunnitelman sekä talousarvion hyväksyminen Tuomiokapitulin tehtävänä on valmistella hiippakuntavaltuuston hyväksyttäväksi hiippakunnan toiminta- ja taloussuunnitelma sekä talousarvio. Hiippakunnan taloutta hoidetaan osana Kirkon keskusrahaston talousarviota, mutta hiippakunta huolehtii itse toiminnastaan ja hoitaa talouttaan. Kirkkohallituksen antamissa ohjeissa (liitteet 3 ja 4) vuoden 2005 talousarvioesityksen ja vuosien toiminta- ja taloussuunnitelmaehdotusten laatimiseksi todetaan mm.:

8 8 1. Esitykset on toimitettava taloustoimistolle mennessä. 2. Esitykset laaditaan samanmuotoisena ja -rakenteisena kuin vuoden 2004 talousarvio. 3. Sitovuustasona on tuomiokapitulin toimintajäämä. 4. Suunnittelun perustana oleva budjettikehys noudattaa kirkolliskokouksen hyväksymää vuosien toiminta- ja taloussuunnitelmaa, jossa korotuksen yleislinjaksi on hyväksytty + 3 %/v. 5. Suppeana toimintasuunnitelmana esitetään edellisvuosien tapaan toiminta-ajatus, keskeiset tehtävät ja kehityshankkeet v sekä keskeisimmät toiminnalliset tavoitteet v Helsingin hiippakunnan toiminta- ja taloussuunnitelman laadintaan vaikuttaa keskeisesti vuoden 2004 alusta toteutunut hiippakuntajako, hiippakuntahallinnon uudistus sekä samanaikaisesti toteutettu kirjanpidon integroiminen Kirkon keskusrahaston kirjapitojärjestelmään. Nämä kaikki muutokset tekevät talousarvion laadinnasta poikkeuksellisen vaikean, sillä muuttuneita osatekijöitä on runsaasti eikä kaikkia muutoksia kyetä vielä havaitsemaan riittävän tarkasti. Talousarvioesitystä laadittaessa on lähdetty liikkeelle esitetystä kehysbudjetista, johon ei tässä vaiheessa ole selkeästi osoitettavia muutosperusteita. Vasta vuosien talousarvioiden toteutuma antaa riittävää informaatiota mahdollisten muutosesitysten laatimiseksi. Alkuperäiseen kehykseen ( ) on liitetty myös esitys ATK-määrärahasta , joka tultaneen jakamaan aikaisemman käytännön mukaisesti erillisesti osana hiippakuntien yhteistä ATK-määrärahaa. Varsinaiseen talousarvioesitykseen sisältyy Kirkon keskusrahaston toiminta- ja taloussuunnitelmaan tehtävä esitys liitteineen (Liitteet 5 ja 6). Tarkoituksena oli, että liitteenä olisi myös tarkempi selvitys hiippakunnallisten rahastojen tilasta (tase). Se ei kuitenkaan ole vielä jaettavissa, koska hiippakuntajaon edellyttämä varainjako on saatu käytännössä toteutettua vasta huhtikuun aikana, eivätkä kirjanpidon edellyttämät tiedot rahastojen tilasta ole vielä ajan tasalla. Hiippakuntavaltuustolle esitetään tiedoksi myös Helsingin hiippakunnan tuomiokapitulin perustoimintakuvaus, jonka tarkoituksena on antaa tarkempi kuva tuomiokapitulin perustyöstä sekä lähivuosien painopisteistä ja tavoitteista. Perustoimintakuvaukseen on liitetty tuomiokapitulin virkaluettelo (liitteet 7 ja 8). Perustoimintakuvaus on antanut pohjan varsinaisen toiminta- ja taloussuunnitelman laatimiseksi. Dekaani Kari Kopperin alustus. Toimisto- / taloussihteeri Päivi Tapola on kokouksessa saapuvilla. Esitys: a. Hiippakuntavaltuusto merkinnee tiedoksi laaditun perustoimintakuvauksen (liite 7) sekä tuomiokapitulin virkaluettelon (liite 8); sekä

9 9 b. hiippakuntavaltuusto hyväksynee Helsingin hiippakunnan toiminta- ja taloussuunnitelman (liite 5) sekä talousarvion (liite 6) ja päättänee esittää sen kirkkohallitukselle liitettäväksi kirkon keskusrahaston toiminta- ja taloussuunnitelmaan. Käsittely: Puheenjohtaja ehdotti, että asiasta käydään ensin yleiskeskustelu, jonka jälkeen päätösesityksen kohdat käsitellään kohta kohdalta. Dekaani Kopperi selosti toiminta- ja taloussuunnitelmaesityksiä. Puheenvuoroja käyttivät jäsenet M. Pitkänen (toimistosihteeri Tapolan vastauspuheenvuoro), Ruokonen, Simola (dekaani Kopperin vastauspuheenvuoro), Nyström (piispa Huovisen vastauspuheenvuoro), Mölsä (Tapolan vastauspuheenvuoro), Karanko, Ruokonen (Huovisen vastauspuheenvuoro), Eskola (Huovisen ja Kopperin vastauspuheenvuorot), Ruokonen, Mölsä, M. Pitkänen ja Berghäll. Puheenjohtaja totesi, että koska yleiskeskustelun aikana ei ole tehty muutosesityksiä, toiminta- ja taloussuunnitelma ja talousarvio voidaan käsitellä yhtenä kokonaisuutena. Päätös: Kohdat (a) ja (b) päätettiin esityksen mukaan. Nro Hiippakunnallisten johtokuntien / neuvottelukuntien perustaminen Valmistelukokouksessaan hiippakuntavaltuusto keskusteli mahdollisten hiippakunnallisten johtokuntien perustamisesta. Keskustelussa tukea sai valmisteluissa esillä ollut näkemys kevyemmästä hiippakunnallisesta hallinnosta. Tällöin valtuuston asettamat hiippakunnalliset johtokunnat korvattaisiin tuomiokapitulin asettamilla neuvottelukuntatyyppisillä elimillä, joiden keskeisinä tehtävinä olisi hiippakunnallisen toiminnan tukeminen, tehtäväalueensa ajankohtaisten kysymysten seuraaminen ja osallistuminen mahdollisten hiippakunnallisten tapahtumien järjestämiseen. Perustettavien neuvottelukuntien tehtäväalueet ovat vielä valmisteilla, mutta alustavasti on suunniteltu neuvottelukuntia mm. seuraaville tehtäväalueille. Diakonian- ja yhteiskunnallisen työn neuvottelukunta Kriminaalityön neuvottelukunta Kasvatuksen neuvottelukunta Jumalanpalveluselämän ja kirkkomusiikin neuvottelukunta (neuvottelukunta voi tarvittaessa jakautua jumalanpalveluselämän ja kirkkomusiikin alatyöryhmiin) Lähetyksen ja maahanmuuttajatyön neuvottelukunta (tarvittaessa voidaan perustaa erilliset lähetyksen ja maahanmuuttajatyön neuvottelukunnat) Kuurojen työn hiippakunnallinen neuvottelukunta Näiden lisäksi on ollut suunnitteilla myös Ympäristötyön työryhmä, joka olisi luonteeltaan asiantuntijatyöryhmä. Sen tehtävänä olisi ympäristödiplomihakemusten arviointi ja hakemuksia koskevien lausuntojen antaminen tuomiokapitulille

10 10 Edellisten neuvottelukuntien ja työryhmien lisäksi Helsingin ja Espoon hiippakunnilla on yhteinen hautausmaakulttuuritoimikunta. Asettaessaan neuvottelukunnat tuomiokapituli hyväksyy samalla myös niiden ohjesäännöt, joissa määritellään tarkemmin neuvottelukuntien tehtäväalueista, tehtävistä, toimikaudesta ja jäsenistä. Liitteenä on luonnos neuvottelukuntien ohjesäännöstä. Sen pohjalta laaditaan kullekin neuvottelukunnalle tarkennettu ohjesääntö (liite 9). Neuvottelukuntien perustamisvalmisteluissa tavoitteena on, että neuvottelukuntien ohjesäännöt hyväksyttäisiin ja neuvottelukunnat asetettaisiin Esitys: Hiippakuntavaltuusto merkinnee tiedoksi alustavan suunnitelman hiippakunnallisten neuvottelukuntien perustamisesta. Käsittely: Puheenvuoroja käyttivät jäsenet Askola, Kotila, Ruokonen, dekaani Kopperi (vastauspuheenvuoro), M. Pitkänen, piispa Huovinen, Nyström, Simola, Kantola, Sahi, Simola, Reinikainen, M. Pitkänen. Muutosehdotuksia ei keskustelun aikana tehty. Päätös: Päätettiin esityksen mukaan. 12. Hiippakuntavaltuuston päätöksistä tiedottaminen Hiippakuntavaltuuston pöytäkirjaa ei ole säädetty pidettäväksi julkisesti nähtävillä (kirkkolain 25 luvun 3 ). Hiippakuntavaltuuston päättämistä asioista on kuitenkin muutoin hyvä antaa riittävä julkinen tieto kohtuullisen nopeasti. Hiippakuntavaltuuston monet päätökset ovat sellaisia, että niitä kohtaan ainakin hiippakunnan sisällä osoitettaneen suurta kiinnostusta. Pöytäkirjan pitäminen nähtävillä on hidas tapa julkistaa päätöksiä, sillä se edellyttää pöytäkirjan tarkistamista. Julkinen nähtävillä pitäminen on säädetty lähinnä henkilöitten ja seurakuntien oikeusturvan tähden. Hiippakuntavaltuusto ei juurikaan tee päätöksiä, jotka vaatisivat yleistä oikeussuojaa. Mikäli hiippakuntavaltuusto tekee esim. tuomiokapitulin viranhaltijan virkasuhteeseen vaikuttavan viran lakkauttamispäätöksen, tieto annettaisiin asianosaistiedoksiantona. Päätösten erillinen tiedottaminen muutoin kuin pöytäkirjan avulla on huomattavasti nopeampaa ja usein tarkoituksenmukaisempaa. Tiedotteet voidaan julkaista hiippakunnan kotisivuilla jo seuraavana päivänä. Tiedotteen voi laatia hiippakuntavaltuuston sihteeri virkavastuullaan. Tiedotteessa on myös mahdollista harkita, ovatko aivan kaikki päätökset tiedottamisen kannalta tarpeellisia. Tuomikapitulin päätöksistä on perinteisesti tiedotettu hiippakuntatiedotteilla. Niitä on käytetty tarvittaessa myös piispan omien tiedotteitten muotona. Siten olisi

11 11 luontevaa, että myös hiippakuntavaltuuston päätöksistä tiedotettaisiin vakiintunutta ja valmista tiedottamisväylää käyttäen hiippakuntatiedotteilla. Hiippakuntavaltuuston tulevia asioita, mm. kokouspäiviä ja aloitteita koskevat asiat, voidaan tiedottaa tuomiokapitulin kiertokirjeillä. Kiertokirjeet on julkaistu välittömästi tuomiokapitulin kotisivuilla, Hiippakuntauutiset-lehdessä neljä kertaa vuodessa, ja tarvittaessa kiertokirje on lähetetty erikseen seurakuntiin ja seurakuntayhtymiin. Esitys: Tiedotettaneen hiippakuntavaltuustoa koskevista tulevista asioista tuomiokapitulin kiertokirjeillä ja hiippakuntavaltuuston päätöksistä kokouksen jälkeen hiippakuntatiedotteilla. Käsittely: Puheenvuoroja käyttivät jäsenet Reinikainen, piispa Huovinen (vastauspuheenvuoro), Simola, Sahi ja Kantola. Muutosehdotuksia ei tehty. Päätös: Päätettiin esityksen mukaan. 13. Muut asiat a. Piispa ja dekaani kertoivat suunnitelmasta, että hiippakuntavaltuuston jäsenet kutsutaan piispan kotiin. Tarkoituksena on antaa informaatiota tuomiokapitulin toiminnasta ja tutustua valtuuston jäsenten, tuomiokapitulin jäsenten ja tuomiokapitulin työntekijöitten kesken. b. Seikko Eskola ehdotti, että kysymys kirkon jäsenyydestä otettaisiin esille erittäin tärkeänä asiana ja että sitä varten perustettaisiin työryhmä. c. Piispa kertoi suunnitelmasta, että hiippakuntavaltuusto voisi pitää syksyn aikana seminaareja oman työnsä ideoimiseksi. Käydyssä keskustelussa kannatettiin epävirallisia ideakokouksia. Samalla olisi päätettävä, kutsutaanko myös varajäsenet mukaan. 14. Kokouksen päättäminen Esitys: Päätettäneen kokous. Päätös: Puheenjohtaja päätti kokouksen klo ja antoi valitusosoituksen. Virsi 443. Vakuudeksi Timo Sahi Henri Lehtola

12 12 puheenjohtaja sihteeri Pöytäkirjan tarkastajat Irja Askola Jouko Berghäll