Kokemuksia kuljetuspalveluiden ja julkisen liikenteen toimivuudesta, Kuljetuspalvelut Osallisuutta mahdollistavia palveluita

Transkriptio

1 Kokemuksia kuljetuspalveluiden ja julkisen liikenteen toimivuudesta, Kuljetuspalvelut Osallisuutta mahdollistavia palveluita Vammaispalveluiden neuvottelupäivät , Helsinki, Elina Akaan-Penttilä, lakimies 1

2 Kyse perusoikeuden turvaamisesta Suomen perustuslain 9 ; Suomen kansalaisella ja maassa laillisesti oleskelevalla ulkomaalaisella on vapaus liikkua maassa ja valita asuinpaikkansa. -> Suomen perustuslain 6 2 mom.; Ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella. -> vaikeavammaisten kuljetuspalvelut 2

3 Avoin julkinen joukkoliikenne on tarkoitettu kaikille Julkisen esteettömän joukkoliikenteen tulisi olla ensisijainen ja kaikille yhdenvertaisesti kuuluva oikeus Edut; Laajasti etuja vrt. vpl joustamattomuus, matkamäärien ja -alueen tiukat rajat, kulut suhteessa matkustamisen määrään Viranomaisella lakisääteinen velvollisuus liikennesuunnittelussa ensisijaisesti järjestää joukkoliikenteen palvelut seudullisina ja alueellisina kokonaisuuksina ja velvollisuus ottaa huomioon myös vammaisten tarpeet (vrt. vpl toiminnallinen lähikuntakriteeri, vain asuinkunnan alueella) -> Mahdollistaa oikeuden liikkua maassa, sen eri alueilla yhdenvertaisesti 3

4 Miksi ei kuitenkaan käytännössä aina toteudu? Matka on logistinen ketju, jonka tulee olla katkeamaton Vaikeasti liikkumis- ja toimimisrajoitteisten liikkuminen tyssää jo pieneen rakenteelliseen ja/tai palveluun liittyvään puutteeseen esim; yksikin yli 20 mm kynnys (F1) Tasonostinta tai ramppia ei ole, on epäkunnossa tai jos se edellyttää henkilökunnan apua henkilöstö ei ole saavutettavissa/ei auta Vaihtoon liittyvä seuraava kulkuväline ei ole esteetön -> ei vaihtomahdollisuutta Invapaikkojen määrä (usein yksi) on jo käytössä lastenrattailla Terminaalien ja pysäkkien esteellisyys Kuljettaja ei tule auttamaan tai tarvitaan henkilökohtaisia avustajia -> kun liikkuminen spontaanisti on usein muutoinkin useasta eri syystä estynyt (vamma/sairaus, avun saaminen, sääolosuhteet kylmällä), saattavat ko. tilanteet aiheuttaa asiakkaalle, jopa terveyden vaarantumisen sen lisäksi, että matka saattaa estyä kokonaan 4

5 siksi Joidenkin vaikeimmin vammaisten kuljetuspalvelut on jatkossakin järjestettävä erityislainsäädännöllä (vammaispalvelulaki), koska on ko. ryhmään kuuluu henkilöitä, jotka eivät koskaan tai väliaikaisesti tilanneriippuvaisesti voi käyttää vain julkista joukkoliikennettä. Vaikea vamma tai sairaus, yksilölliset olosuhteet (esim. talviaika, apuvälineen rikkoutuminen, avustamiseen liittyvät ongelmat jne.) Tämän johdosta tarvitsevat erityiskalustoa, kuljettajan apua matkan alussa, aikana, päätepisteessä (haku ovelta tai jopa sisätiloista) Matkoista osa voidaan yhdistellä, osa edellyttää yksinkulkumahdollisuutta tai ns. tuttutaksioikeutta 5

6 Miksi yksilöllinen kuljetuspalvelu? Poikkeavat muista kuljetuksista (palvelun erityisluonne) -> turvaa itsenäistä toimintakykyä palveluna Huomioitava vaikeiden ja erilaisten vammojen ja sairauksien aiheuttamat yksilölliset esteet liikkumiselle Yksilöllinen avuntarve ja siihen vastaaminen (myös matkan aikana esim. ajaminen erityisen rauhallisesti (esim. useat neurologiset sairaudet esim. lihassairaudet, luustonhaurastuminen, MS, tasapainoa heikentävät sairaudet), asiakkaan tunteminen (esim. kognitiiviset vammat), fyysinen saattaminen päätepisteeseen, asiakkaan maksuvälineen käytössä avustaminen (lompakolle meno) Yksilöllinen elämäntilanne (esim. matkapoikkeama, lapsen vieminen päivähoitoon) Ovelta ovelle ja myös saattaminen päätepisteeseen (yksityisyyden suoja) Kalusto (esim. perinteinen invataksi vs. esteetön taksi) 6

7 7

8 Vammaispalvelulain kuljetuspalvelut Huomioitava lain tarkoitus suhteessa yksilön vamman/sairauden aiheuttamaan tarpeeseen KENELLE: Subjektiivinen oikeus vaikeavammaiselle, jolla on erityisiä vaikeuksia liikkumisessa ja joka ei vamman tai sairauden vuoksi voi käyttää julkisia joukkoliikennevälineitä ilman kohtuuttoman suuria vaikeuksia (VPA 5). Kuljetuspalveluiden järjestämisvelvollisuutta ei ole hlölle, joka saa näitä palveluita muun lain nojalla. JÄRJESTÄMISVELVOLLISUUS: Kunnan on järjestettävä kohtuulliset kuljetuspalvelut niihin liittyvine saattajapalveluineen (VPL 8.2). MITÄ MATKOJA: Välttämättömät työ ja opiskelu sekä asioimiseen, yhteiskunnalliseen osallistumiseen, virkistykseen tai muun sellaisen syyn vuoksi tarpeelliset, jokapäiväiseen elämään kuuluvat kuljetukset vähintään 18 yhdensuuntaista/kk (VPA 4 ja 6). MISSÄ: Asuinkunnan ja lähikunnan alueella ulottuvat kuljetukset (VPA 4). 8

9 Järjestämistapa Kunta voi korvata vaikeavammaiselle taksilla, invataksilla tai vastaavalla ajoneuvolla tapahtuvasta kuljetuksesta aiheutuvat kohtuulliset kustannukset (VPA 4). TAI Järjestää hoitamalla toiminnan itse, sopimuksin yhdessä muun kunnan tai kuntien kanssa, olemalla jäsenenä toimintaa hoitavassa kuntainliitossa, hankkimalla palvelut valtiolta, toiselta kunnalta, kuntainliitolta tai muulta julkiselta taikka yksityiseltä palvelujen tuottajalta (STVOL 4). Hankittaessa palveluja yksityiseltä palvelun tuottajalta järjestäjätahon varmistuttava siitä, että hankittava palvelut vastaavat sitä tasoa, jota edellytetään vastaavalta kunnalliselta toiminnalta (STVOL 4). 9

10 Vpl:n mukainen palvelutaso Palvelun tulee tosiasiallisesti turvata vaikeavammaisen henkilön liikkumisvapauden toteutuminen ilman syrjintää (PL 6 ja 9). Edistää vammaisen henkilön edellytyksiä elää ja toimia muiden kanssa yhdenvertaisena yhteiskunnan jäsenenä sekä ehkäistä ja poistaa vammaisuuden aiheuttamia haittoja ja esteitä (VPL ja VPA 1). Yksilökohtainen harkinta Hallintopäätös asiakkaalle (oikeusturva/kho vrt. subj. oik.) Valittu järjestämistapa ei saa estää tai kaventaa tosiasiallisesti kuljetuspalveluiden saajaa käyttämästä palvelua yksilöllisesti vamman edellyttämällä soveltuvalla tavalla (EOA). Palvelusta voidaan periä enintään paikkakunnalla käytettävissä olevan julkisen liikenteen maksua vastaava tai muu siihen verrattavissa oleva kohtuullinen maksu (VPL 8.2 ja AsiakasmaksuA 6). 10

11 .. jatkuu Palvelu välttämätön vamman tai sairauden johdosta tavanomaisista elämäntoiminnoista suoriutumiseksi. Ei ikärajaa. Yksilökohtainen harkinta EI pelkkä kuljetus vaan sen sisältämä ja sen mahdollistama palvelu -> kokonaisuus Miksi oikeutettu? Säädetty subjektiiviseksi oikeudeksi, koska katsottu että vaikeavammaisia on väestömäärään nähden niin vähän, että on välttämätöntä turvata kohtuulliset ja välttämättömät palvelut. Näin myös alueellisen yhdenvertaisuuden takia. -> Esteetön julkinen joukkoliikenne ei kaikkien osalta edelleenkään poista tätä faktaa -> suhde myös muihin vammaispalveluihin esim. henkilökohtaisen avun saatavuus vaikeavammaisille sekä omana tukitoimena autonhankintatuen uudistaminen, jotka molemmat vähentävät tarvetta tässä ryhmässä erityisille kuljetuspalveluille 11

12 Keskitettyjen kuljetuspalveluiden ongelmakohtia VPL matkoissa Omavastuuosuuden päälle tulevien ylimääräisten asiakasmaksujen kertyminen (puhelumaksut) Kilpailuttaminen ja siinä kalusto- (Vw-Caddy) ja kuljettajien ammattitaitovaatimukset Turvallisuus (Kalusto, pyörätuolin kiinnittäminen, kuljettajan ammattitaito) Operaattorien aukioloajat (ilta-, viikonloppu ja yöajat) Yksityisyydensuojan huomioiminen tarvittaessa yhdistetyissä matkoissa (haetaan kotipihalta, rapusta) Yksinajo-oikeus ja vakiotaksi (ohjeistusten läpinäkyvyys/oikeusturva) Yksilöllisten tarpeiden huomioiminen toiminnallisen lähikunnan määrittelyssä Asiakaspalautteiden vaikuttavuus 12

13 Yhdistelyn sopivuus VPL matkoissa Todettu parhaiten soveltuvan Ikäihmisille, kokevat usein yhdistelyn sosiaaliseksi tapahtumaksi. Myös aikaa on enemmän; Ja tarpeisiin, joissa ei kyse päivittäisestä liikkumisesta (esim. työ- tai opiskelumatkat) sekä lisäksi ne matkat, joissa ei tarkkaa ajoitusta (esim. kaupassa käynti); Henkilöille, joilla ei sähköpyörätuoli, sähkömopo tai useampi isompi apuväline (harrastusmatkoissa, yöpymismatkoilla); tai muu perusteltu henkilökohtainen muu syy kuin vamma, esim. huollettava alaikäinen, alaikäisyys, avun tarve, avustaja/opaskoira, muu lemmikki 13

14 Hyvän toiminnan tunnusmerkkejä Kilpailutuksessa huomioitu kalustovaatimukset ja kaluston laatu ja määrä suhteessa kuljetettavien asiakkaiden tarpeisiin Kilpailutuksessa huomioitu operaattorin aukiolo 365/v kaikkina vuorokaudenaikoina Kuljettajien asianmukainen ja jatkuva koulutus Mahdollisuus käyttää yhdessä esteetöntä joukkoliikennettä (esim. Helsinki HSL kortti) Kaikkien vaikeimmin vammaiset on irroitettu kuljetuspalvelukeskusten käyttövelvoitteesta (aiheuttaneet eniten ongelmia keskitetyille järjestelmille, koska tarvitsevat yksilöllistä palvelua ja riittävän isoa kalustoa), myös työ- ja opiskelumatkat tai muu henkilökohtainen syy 14

15 Avoinna olevia vaikuttavia lainsäädäntöhankkeita Erityislainsäädäntö SHL uudistaminen vs. VPL ja KVL yhdistäminen Kelan rooli? Yleislainsäädäntö JoukkoliikenneL (voimassa) EU asetus 181/2011 AsiakasmaksuL Sote laki Puitelaki Työryhmät: Joukkoliikenteen rahoitus, Linjaautoliikennetyöryhmä joukkoliikenteen toteuttamisvaihtoehdoista, ja julkisin varoin toteutettavien henkilökuljetusten yhdistäminen 15

16 16