Valtioneuvoston tuntijakopäätöksen taustaa

Transkriptio

1 Kasvun ja oppimisen lautakunta Perusopetuksen tuntijako KASVOPPI 39 Tuntijako on osa opetussuunnitelmaa. Opetushallitus määrittää opetus suun ni tel man perusteet. Opetuksen järjestäjä val mis te lee ja päättää kun ta koh tai sen opetussuunnitelman. Ope tus suun ni tel ma on opetuk sen jär jes tä jää, kouluja ja henkilöstöä si to va asiakirja, josta ei voida poiketa. Valtioneuvoston tuntijakopäätöksen taustaa Valtioneuvosto päättää perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen yleisis tä valtakunnallisista tavoitteista sekä perusopetukseen käy tet tävän ajan jakamisesta eri oppiaineiden ja aineryhmien opetukseen se kä oppilaanohjaukseen (tuntijako). Opetustuntien määrä on tun tijaos sa määritelty vuosiviikkotunteina (vvt). Yksi vuosiviikkotunti tarkoit taa 38 tunnin opetusta lukuvuoden aikana. Koska asetus mää ritte lee vain yhteisten oppiaineiden ja valinnaisaineiden vä him mäis tunti mää rän, voi eri aineiden tuntimäärä vaihdella kuntien kesken. Kun ta vois siis antaa omalla päätöksellään opetusta enemmän kuin val tioneu vos ton tuntijakopäätöksessä on määritelty. Valtioneuvosto antoi (422/2012) asetuksen pe rus ope tuslais sa tarkoitetun opetuksen tavoitteista ja perusopetuksen tun ti jaosta (liite nro 1). Asetuksessa määritellään tavoitteet esiopetukselle, pe rus ope tuk sel le, lisäopetukselle sekä perusopetukseen val mis taval le opetukselle. Asetus sisältää myös perusopetuksen tuntijaon sekä joukon mm. kielenopetusta ja erityistä tukea koskevia sään nök siä. Opetushallitus määrittää perusopetuksen opetussuunnitelman perus teis sa eri oppiaineiden ja aihekokonaisuuksien, op pi laan oh jauksen ja muun tässä laissa tarkoitetun opetuksen tavoitteista ja kes keisis tä sisällöistä sekä kodin ja koulun yhteistyön ja op pi las huol lon keskeisistä periaatteista ja opetustoimeen kuuluvan op pi lashuollon tavoitteista (liite nro 2). Vähimmäistuntimäärät vuosiluokittain Opetushallitus on päättänyt esiopetuksen, perusopetuksen ja li säope tuk sen opetussuunnitelman perusteista Pe rus opetuk sen opetussuunnitelman perusteissa määritellään paikallisesti pää tet tä vis tä opetussuunnitelmaratkaisuista (liite nro 3). Opetuksen jär jes tä jän on päätettävä mm. miten opetustunnit jaetaan vuo si luo kittain yhteisten oppiaineiden, taide- ja taitoaineiden valinnaisten opetus tun tien sekä oppilaalle valinnaisten oppiaineiden kesken val tioneu vos ton edellyttämällä tavalla.

2 Tuntijakouudistuksessa lisättiin taide- ja taitoaineiden, yh teis kun taopin ja liikunnan tuntimääriä. Kieliohjelmia monipuolistettiin. Us konnon tuntimäärää vähennettiin. Draaman käyttöä ope tus me ne tel mä nä lisätään sekä äidinkielen että yhteiskuntaopin opetuksessa. Fy siikkaa, kemiaa, biologiaa, maantietoa ja terveystietoa opetetaan 1-6 luo kil la vastedes integroituneena ympäristöoppina. Asetuksen (423/2012) 3 mukaan perusopetusta annetaan op pi laalle ensimmäisellä ja toisella vuosiluokalla keskimäärin vähintään 19, kolmannella vuosiluokalla keskimäärin vähintään 22, neljännellä vuosi luo kal la keskimäärin vähintään 24, viidennellä ja kuudennella vuosi luo kal la keskimäärin vähintään 25, seitsemännellä ja kah dek sannel la vuosiluokalla keskimäärin vähintään 29 ja yhdeksännellä vuo siluo kal la keskimäärin vähintään 30 tuntia työviikossa (liite nro 4). Siirtymäaika Valtioneuvosto hyväksyi vuodelta 2012 olevan pe rus opetuk sen tuntijaon käyttöönotolle siirtymäajan (379/2014, liite nro 5). Pe rus ope tuk sen vuosiluokat 1-6 siirtyvät uuden tuntijaon ja uusien ope tus suun ni tel mien mukaiseen opetukseen 1. elokuuta Lu kuvuon na vuosiluokat 7-9 jatkavat edellisen tuntijaon (2001) ja vuoden 2004 perusopetuksen opetussuunnitelman pe rus tei den mukaisesti laadittujen paikallisten opetussuunnitelmien mu kai ses ti. Päättöarviointi tehdään vuoden 2004 perusteisiin sisältyviä päät tö arvioin nin kriteerejä käyttäen. Vuosiluokat 7-9 siirtyvät vuo si luok ka kerrallaan uuden tuntijaon ja uusien opetussuunnitelmien mu kai seen opetukseen 2019 mennessä. Lukuvuotena vuo si luo kal la 6 opetetaan poikkeuksellisesti ympäristöopin ase mas ta edelleen biologiaa ja maantietoa sekä fysiikkaa ja kemiaa (378/2014, liite nro 6). Siirtymävaihe toteutetaan porrastetusti, jotta taataan pe rus ope tuksen oppilaiden vähimmäistuntimäärän täyttäminen sekä oi keu denmu kai nen ja valtakunnallisesti yhdenvertainen päättöarviointi. Portait tai nen siirtyminen uuteen tuntijakoon myös helpottaa siir ty mä vaiheen järjestelyjä ja oppimateriaalihankintoja kuntien ja muiden opetuk sen järjestäjien näkökulmasta. Valtakunnallisen tuntijakouudistuksen perustelut Taide- ja taitoaineiden kaikille yhteistä opetusta lisättiin neljällä vuosi viik ko tun nil la. Liikuntaan, musiikkiin ja kuvataiteeseen koh dis te tuil la lisäyksillä pyritään vahvistamaan taidekasvatuksen yh den ver tai suutta sekä tukemaan aktiivisen liikuntaharrastuksen kehittymistä kai kil le lapsille ja nuorille. Muutoksella toivottiin tuettavan aiempaa pa remmin kelpoisten taide- ja taitoaineiden opettajien saatavuutta. Ko ti talous-op pi ai ne luetaan vastaisuudessa myös virallisesti taide- ja tai to-

3 ai nei den kokonaisuuteen. Historian ja yhteiskuntaopin opetusta varhennetaan ja lisätään kahdel la vuosiviikkotunnilla. Nykyistä nuoremmat oppilaat saavat uuden tun ti jaon tultua voimaan opetusta yhteiskunnallisen vaikuttamisen pe ri aat teis ta ja osallistumaan ja vaikuttamaan oppimisesta muun muas sa draaman keinoin sekä nykyistä syvemmin myös ta lous tiedon opetusta. Uudistuksella vastataan suomalaisten nuorten heikkoon kiinnostukseen yhteiskunnallisiin asioihin, tarpeeseen vah vistaa yhteiskunnallista ja arvokasvatusta sekä käytännön ta lous tie dossa ilmenneisiin puutteisiin. Uskonnon ja elämänkatsomustiedon opetus vähenee uudessa tuntijaossa yhdellä vuosiviikkotunnilla. Kieliohjelmia monipuolistetaan tarjoamalla opetuksen järjestäjille mah dol li suus järjestää valinnaisten kielten ylimääräistä opetusta A2-kie les sä ja B2-kielessä. Tähän liittyvästä rahoituksesta on tar koitus säätää myöhemmin ennen uusien opetussuunnitelmien voi maantu loa. B1-kielen opetusta varhennetaan alkamaan kuudennella vuosi luo kal la. Paikallinen opetussuunnitelma Äänekosken kaupungin opetus- ja kasvatusjohtaja Ville Härtsiän nimeä mä ops-ohjausryhmä on koordinoinut paikallista ope tus suun nitel ma työ tä syksystä 2013 lähtien. Opetus- ja kasvatusjohtaja on nimen nyt Äänekosken kaupungin perusopetuksen ope tus suun ni telman työn koordinaattoriksi alkaen lehtori Paula Huuskan. Oh jaus ryh män muodostavat opetus- ja kasvatusjohtaja Ville Härtsiä (pj.), opetussuunnitelmatyön koordinaattori lehtori Paula Huuska (sih tee ri), rehtori Mika Lehtonen, rehtori Mauri Kangaskesti, rehtori Ar to Mäkinen, apulaisrehtori ja erityisopetuksen koordinaattori Satu Tar vai nen, perhepalvelujohtaja Pirjo Heinonen ja päiväkodinjohtaja Tuu la Sarja. Syyslukukauden 2014 aikana on ohjausryhmässä muodostettu 11 työ ryh mää paikallisen opetussuunnitelmatyön edistämiseksi. Työ ryhmis tä 8 perustuu oppiainekokonaisuuksiin. Arviointi, eri tyis opetus-op pi laanoh ja us ja esiopetus-alkuopetusnivel muodostavat 3 työryh mää. Työryhmien työskentelyä koordinoi ns. laajennettu oh jausryh mä, jonka muodostavat aiemmin mainittu ohjausryhmä lisättynä työ ryh mien vetäjillä ja sähköisen alustan tuella. Ops-ohjausryhmä on kut su nut työryhmien vetäjät. Perusopetuksen opettajat ovat saaneet il moit tau tua työryhmiin oman mielenkiintonsa mukaan. Työryhmissä työs ken te lee 64 opettajaa eri luokka-asteilla ja eri kouluissa. Kevätlukukauden 2015 aikana työryhmissä on perehdytty tarkemmin pe rus ope tuk sen opetussuunnitelman perusteiden yleiseen osaan ja sii hen kytkeytyviin suunnitelmiin. Työryhmät ovat kommentoineet

4 ops-oh ja us ryh män laatimaa tuntijakoluonnosta. Erityisen suurta huol ta on herättänyt käsityön tuntimäärän pieneneminen yhdellä vuo si viik ko tun nil la yläkoulussa (liite nro 7). Alakouluissa haasteena on ollut oppilaiden matemaattisen osaa misen vahvistaminen, erityisesti alkuopetuksessa. Kielten opettajien työ ryh mäs sä on keskusteltu runsaasti A1-kielen ja B1-kielen vuo siviik ko tun ti mää rien sijoittamisesta eri vuosiluokille niin, että op pi lai den kielellinen osaaminen ja ilmaisu vahvistuisivat. Työryhmien asian tunte mus on pyritty huomioimaan mahdollisimman hyvin laa dit taes sa Äänekosken kaupungin perusopetuksen tuntijakoehdotusta. Osallisuus Perusopetuslain 47 a :n mukaan opetuksen järjestäjän tulee edistää kaikkien oppilaiden osallisuutta ja huolehtia siitä, että kaikilla oppi lail la on mahdollisuus osallistua koulun toimintaan ja kehittämiseen se kä ilmaista mielipiteensä oppilaiden asemaan liittyvistä asioista. Ää ne kos ken kaupungin perusopetuksen oppilaat ovat osallistuneet uu den opetussuunnitelman perusteiden mukaiseen tulevaisuuden kou lu -visiointiin kevätlukukaudella Perusopetuslain 3 :n 3 momentin mukaan opetuksessa tulee olla yh teis työs sä kotien kanssa. Huoltajat ovat päässeet hah mot te lemaan tulevaisuuden koulua Wilma-järjestelmään laaditun kyselyn muo dos sa samaan aikaan, kun oppilaat visioivat tulevaisuuden koulua. Alueyhteistyö Ops-ohjausryhmä on toiminut aktiivisesti mukana maakunnallisessa pe rus ope tuk sen opetussuunnitelmaverkostossa. Osaava Kes ki-suomen organisoima verkosto on luonut yhteisen sähköisen alustan ope tus suun ni tel ma työ hön. Peda.net sivustolla on Keski-Suomen kun tien yhteinen opetussuunnitelma-alusta, jossa jokaisella kunnalla on sähköisenä valtakunnallinen opetussuunnitelma, jota täy den netään paikallisesti. Tähän sähköiseen opetussuunnitelmaan lin ki tetään opetussuunnitelmaan kytkeytyvät muut paikalliset suunnitelmat, ku ten Äänekosken kaupungin perusopetuksen TVT-strategia. Syyslukukaudella 2014 ( ) on Äänekosken kaupungin perus ope tuk sen ja esiopetuksen opettajilla ollut koulutuspäivä yhdessä Saa ri jär ven kaupungin perusopetuksen opettajien kanssa. Kou lu tuspäi vän teemana on ollut OPS2016. Koulutuspäivän aikana on tu tustut tu opetussuunnitelman perusteiden yleiseen osaan, pohdittu laaja-alai s ten osaamisalueiden näkyvyyttä opetuksessa ja op pi mi ses sa. Koulutuspäivä oli perusopetuksen opettajille OVTES:n mukainen veso-päi vä.

5 Kunnassa tarjottava perusopetuksen tuntimäärä on yksi kil pai lu te kijä, jolla kunnat houkuttelevat uusia asukkaita. Äänekoskella viime vuo det ovat olleet muuttotappiovuosia, joten kaupungin tulisi kaikin ta voin parantaa Äänekosken kuvaa asuinkuntana. Äänekosken ve tovoi ma na on tällä hetkellä biotuotetehdas. Biotuotetehtaan takia on tär keää tarkastella lähikuntien aikeita perusopetuksen tuntijaoksi. Yh den mu kai nen tuntimäärä lähikuntien kanssa vahvistaa paikallista yh teis työ tä luoden synergiaetuja niin perusopetuksessa kuin siir ryttäes sä 2. asteen opintoihin. Äänekosken lähikunnista Jyväskylä on alustavasti päättänyt pe rusope tuk sen 1-9 vuosiluokkien tuntijaoksi 228 (+ 6 tuntia) vuo si viik kotun tia. Laukaassa ja Saarijärvellä on valmisteltu tuntijaoksi 226 (+ 4 tun tia) vuo si viik ko tun tia, mistä Jämsä on jo tehnyt päätöksen. Perusopetuksen paikallisen opetussuunnitelman ohjausryhmän eh do tus tuntijaoksi alkaen Tuntijakoehdotuksen (liite nro 8) kokonaistuntimäärä on Ää ne kos ken kaupungin perusopetuksen oppilailla 226 vuosiviikkotuntia. A2-kie len valinneilla oppilailla kokonaistuntimäärä on 234 tuntia. Ny kyi ses sä opetussuunnitelmassa on Äänekosken kaupungin pe rus ope tuk sen oppilailla 224 vuosiviikkotuntia (+ 2 tuntia, Äänekosken kou lu tus lauta kun nan päätös ). Neljän vuo si viik ko tun nin lisäys valtioneuvoston tuntijakopäätöksessään asettamaan mi ni mi vuo si viikko tun ti mää rään (222 vvt) vastaa 4-7 viikkotyön lisäystä vuo den koulupäiviin. Äänekoskella opetusryhmiä on alakouluissa 13-15/ikäluok ka ja yläkoulussa 10-13/ikäluokka. Yhden tunnin lisäys tun ti jakoon maksaa noin euroa vuodessa. Tuntimäärän li sää mi nen kahdella vuosiviikkotunnilla nykyisestä merkitsee noin euron lisäkustannuksia henkilöstömenoihin. Tuntijakoehdotus vuosiluokat 1-6 Paikallisen opetussuunnitelman ohjausryhmä on kohdentanut pe dago gi sin perustein yksittäisiä tunteja yli asetuksen mukaisen mi ni mitun ti mää rän (+ 4 vvt; tuntijakoehdotus, siniset palkit). Nykyisen opetus suun ni tel man aikana ovat perusopetuksen oppilaiden ma te maat tiset taidot vuosiluokilla 1-6 heikentyneet. Matematiikan oppimisen vah vis ta mi nen erityisesti alkuopetuksessa luo vahvat edellytykset elin ikäi sel le osaamiselle. Myös oppilashuollollisen tuen kol mi por taisuu den mallin mukainen yhteinen tuki opetustilanteissa vahvistuu lisää mäl lä matematiikkaan 2 vuosiviikkotuntia vuosiluokille 1-2. Äidinkielen tavoitteiden ja sisältöjen omaksuminen digitalisoituvassa yh teis kun nas sa haastaa perusopetuksen. Opetussuunnitelman perus tei den laaja-alaiset osaamisalueet, mukaan lukien monilukutaito

6 se kä tieto- ja viestintäteknologiset taidot, monipuolistavat oppimista ja opetusmenetelmiä. Tuntijakoehdotuksessa on äidinkielen tun timää rään lisätty 1 vuosiviikkotunti 5. vuosiluokalle. Liikunta on op pilai den hyvinvoinnin ja kouluviihtyvyyden sekä terveellisten elä män tapo jen harjoittelun näkökulmasta merkittävä oppiaine. Ohjausryhmän laa ti mas sa tuntijakoehdotuksessa on 6. vuosiluokalle lisätty 1 vuosiviikkotunti liikuntaa. Tuntijakoehdotus vuosiluokat 7-9 Perusopetuksen vuosiluokilla 7-9 oppilaiden kouluviihtyvyyttä lisää va lin nai suus. Edellä mainituilla paikallisilla tuntijakolisäyksillä mahdol lis te taan oppilaiden vahvemman osaamisen lisäksi vuosiluokkien 7-9 vuosiviikkotuntimäärän (30 vvt) tasaisuus turvaamalla va lin naisten aineiden tuntien painottuminen yläkouluun. Valinnaiset aineet sekä taide- ja taitoaineiden valinnaiset (12 vvt) elävöittävät op pi lai den koulupäivää mahdollistaen monipuolisen oppimisen. Edellä mai nit tujen pedagogisten perusteluiden lisäksi tuntijakoehdotuksen laa ti mises sa on pyritty huomioimaan koulukuljetusjärjestelyt. Taide- ja taitoaineiden valinnaisuus Valtioneuvoston asetuksen mukaisessa perusopetuksen tuntijaossa on taide- ja taitoaineiden valinnaisiin opintoihin vuosiluokille 1-6 kohden net tu kuusi (6) ja vuosiluokille 7-9 viisi (5) vuosiviikkotuntia. Taide- ja taitoaineiden valinnaisiin osoitetut vuosiviikkotunnit voidaan pe rus ope tuk sen opetussuunnitelman perusteiden mukaan jakaa musii kin, kuvataiteen, käsityön, liikunnan ja kotitalouden kesken ope tuksen järjestäjän päättämällä tavalla. Vaihtoehtoisesti vuo si viik ko tun nit tai osa niistä voidaan osoittaa oppilaiden valittaviksi taide- ja taitoaineiden opinnoiksi, jotka syventävät oppilaiden osaamista. Valin nai sia tunteja voidaan käyttää painotetun opetuksen jär jes tä miseen, mikäli paikallisessa opetussuunnitelmassa painotetaan joitakin tai de- ja taitoaineita tai niistä muodostettua opintokokonaisuutta. Äänekosken perusopetuksen tuntijakoehdotuksessa vuosiluokkien 3-6 taide- ja taitoaineiden osaamista on vahvistettu sijoittamalla taide- ja taitoaineiden valinnaisuutta kaikille yhteisiin taide- ja tai to ai neisiin edellä mainituilla opetuksen järjestäjän oikeudella (tun ti ja ko ehdo tus, keltaiset palkit). Tuntijakoehdotuksessa käsityön osaamista vah vis te taan sijoittamalla taide- ja taitoaineiden valinnaisuudesta yhteen sä 3 vuosiviikkotuntia 3., 5. ja 6. vuosiluokille. Kuvataiteeseen on sijoitettu 4. vuosiluokalle yksi (1) vuosiviikkotunti taide- ja tai to ainei den valinnaisuudesta. Tuntijakoehdotuksen mukaan taide- ja taito ai nei den valinnaisuutta olisi 1 vuosiviikkotunti 4. ja 5. vuo si luo kal la. Nämä jäljelle jääneet kaksi (2) taide- ja taitoaineiden valinnaisiin opin toi hin käytettävää tuntia on tarkoitus kohdentaa musiikkiin, ku vatai tee seen, käsityöhön, liikuntaan, kotitalouteen tai näistä muo dos-

7 tet tui hin opintokokonaisuuksiin koulukohtaisesti. Taide- ja taitoaineet yläkoulussa Valtioneuvoston päätöksessä vuosiluokilla 7-9 on taide- ja tai to ai neiden valinnaisuutta 5 vuosiviikkotuntia. Äänekosken pe rus ope tuk sen tun ti ja ko eh do tuk ses sa on 1 valinnaistunti sijoitettu 7. vuo si luo kan käsi työ hön. Tällä valinnaistunnin sijoittamisella varmistetaan kä si työn tie to jen ja taitojen vahvistuminen 7. vuosiluokalla kaikille yh tei se nä op pi ai nee na (liite nro 7). Tuntijakoehdotuksessa taide- ja tai to ai neiden valinnaisuutta on 8. ja 9. vuosiluokilla 4 vuosiviikkotuntia. Valinnaiset aineet Valtioneuvoston asetuksessa määritellyssä tuntijaossa on vuo si luokil le 1-9 varattu yhdeksän (9) vuosiviikkotuntia opetusaikaa va lin naisil le aineille. Valinnaisten aineiden tehtävänä on syventää ja laa jentaa oppilaiden osaamista oppilaan valinnan mukaisesti. Opetuksen jär jes tä jä päättää, mitä valinnaisia aineita tarjotaan. Äänekosken perusopetuksen tuntijakoehdotuksessa on 4. vuo si luokal le sijoitettu 1 vuosiviikkotunti valinnaisia aineita. Tun ti ja ko eh do tukses sa vuosiluokille 7-9 on sijoitettu 8 vuosiviikkotuntia valinnaisia ainei ta. Kielten opiskelu Valtioneuvoston tuntijakopäätöksen mukaisesti B1-kielen opiskelu aloi te taan vuosiluokilla 1-6. Samalla B1-kielen vuo si viik ko tun ti mää rät pienenevät nykyisestä opetussuunnitelmasta vuosiluokilla 7-9. Äänekosken perusopetuksen tuntijakoehdotuksessa A1-kieli aloi tetaan 3. vuosiluokalla ja B1-kieli 6. vuosiluokalla. Vapaavalintaisen A2-kie len opetus alkaa tuntijakoehdotuksen mukaan 4. vuo si luo kalla. A2-kieltä opiskelevan oppilaan kokonaistuntimäärä on 4. vuo siluo kal la 26 tuntia, 5. ja 6. vuosiluokalla 27 tuntia ja 7. vuosiluokalla 32 vuosiviikkotuntia. A2-kielen opiskelu sisältyy valinnaisiin aineisiin 8. ja 9. vuosiluokilla. Liitteet: 1. Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun ope tuksen valtakunnallisista tavoitteista ja perusopetuksen tuntijaosta (422/2012) 2. Opetushallituksen määräys perusopetuksen ope tus suun ni telman perusteet 2014, annettu Opetushallitus: Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2014, luku 1 paikallisen opetussuunnitelman merkitys ja laa din-

8 ta 4. Valtioneuvoston asetus perusopetusasetuksen 3 :n muut ta mises ta (423/2012) 5. Valtioneuvoston asetus perusopetusasetuksen 3 :n muut ta mises ta annetun valtioneuvoston asetuksen voi maan tu lo säännök sen muuttamisesta (379/2014) 6. Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun ope tuksen valtakunnallisista tavoitteista ja perusopetuksen tuntijaosta an ne tun valtioneuvoston asetuksen 13 :n muuttamisesta (378/2014) 7. Käsityön opetuksen uudet tuntimäärät uudessa ope tus suun nitel mas sa Äänekosken perusopetuksen tuntijakoehdotus 2016 Opetus- ja kasvatusjohtajan ehdotus: (valmistelu: opetus- ja kasvatusjohtaja Ville Härtsiä, puh ja opetussuunnitelmatyön koordinaattori, lehtori Paula Huuska, puh ) Lautakunta päättää perusopetuksen tuntijaoksi 226 vuosiviikkotuntia edellä mainituin perustein. Uusi tuntijako otetaan käyttöön esittely- tekstin mukaisesti alkaen. Päätös: Hyväksyttiin Paula Huuska poistui kokouksesta tämän asian käsittelyn jälkeen