VESILAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 11/ Otsikko Sivu 107 KOKOUKSEN LAILLISUUDEN JA PÄÄTÖSVALTAISUUDEN TOTEAMINEN PÖYTÄKIRJAN TARKASTUS 142

Transkriptio

1 VESILAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 11/ Kasvatus- ja opetuslautakunta AIKA klo 18: PAIKKA Kunnanhallituksen kokoushuone KÄSITELLYT ASIAT Otsikko Sivu 107 KOKOUKSEN LAILLISUUDEN JA PÄÄTÖSVALTAISUUDEN TOTEAMINEN PÖYTÄKIRJAN TARKASTUS VESILAHDEN KUNNAN PERUSOPETUKSEN TUNTIJAKO ALKAEN/ 143 TÄYDENNYKSIÄ 110 PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA 2016 / PAIKALLISESTI 145 PÄÄTETTÄVÄT ASIAT, LUVUT VESILAHDEN KUNNAN PERUSOPETUKSEN PAIKALLINEN KEHITTÄMIS- 147 SUUNNITELMA KUNTAKESU 112 VESILAHDEN KUNNAN KOULUJEN KANSAINVÄLISYYS- JA GLOBAALI- 148 KASVATUKSEN STRATEGIA 113 VESILAHDEN KOULUJEN PEDAGOGISEN OHJAUSRYHMÄN PERUS- 149 TAMINEN 114 TALOUSARVION TOTEUTUMA VIRANHALTIJOIDEN PÄÄTÖSPÖYTÄKIRJAT ILMOITUSASIAT 153

2 VESILAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 11/ Kasvatus- ja opetuslautakunta OSALLISTUJAT Nimi Tehtävä Lisätiedot LÄSNÄ Lehtimäki Armi puheenjohtaja Kesola Anneli varapuheenjohtaja Alarova Raimo jäsen Hanweg Rami jäsen Lahti Tom jäsen Ollinpoika Mari jäsen Salopuro Jaana jäsen Titov Silja jäsen Vannes Petri jäsen Ulla Mäkelä nuorisovaltuutettu POISSA Eija Pennanen kunnanhallituksen edustaja Mäki Anne esittelijä, varhaiskasvatuksen johtaja MUUT Kivinen Tiina esittelijä, sivistysjohtaja Kaarlenkaski Nina rehtori ALLEKIRJOITUKSET Armi Lehtimäki puheenjohtaja Tiina Kivinen pöytäkirjanpitäjä KÄSITELLYT ASIAT PÖYTÄKIRJAN TARKASTUS Silja Titov Tom Lahti PÖYTÄKIRJA YLEISESTI NÄHTÄVILLÄ Tiina Kivinen sivistysjohtaja

3 VESILAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 11/ Kasvatus- ja opetuslautakunta KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS KOltk 107 Hallintosääntö 5 : Kokouksen koollekutsuminen Kokouskutsun antaa puheenjohtaja tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtaja. Kokouskutsussa on ilmoitettava kokouksen aika ja paikka sekä käsiteltävät asiat. Esityslista lähetetään mahdollisuuksien mukaan kokouskutsun yhteydessä. Kokouskutsu lähetetään jäsenille ja muille, joilla on läsnäolo-oikeus tai velvollisuus, toimielimen päättämällä tavalla. KunL:n 58 :n 2 momentin mukaan kasvatus- ja opetuslautakunta on päätösvaltainen, kun saapuvilla on enemmän kuin puolet jäsenmäärästä. Puheenjohtaja: Kokous on laillinen ja päätösvaltainen. Puheenjohtaja totesi kokouksen lailliseksi ja päätösvaltaiseksi.

4 VESILAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 11/ Kasvatus- ja opetuslautakunta PÖYTÄKIRJAN TARKASTUS KOltk 108 Kuntalain 62 :n mukaan kasvatus- ja opetuslautakunnan kokouksista pidetään pöytäkirjaa. Hallintosäännön 15 1 momentin mukaan pöytäkirjan kirjoittaa puheenjohtajan johdolla pöytäkirjanpitäjä. Pöytäkirjan allekirjoittaa puheenjohtaja ja varmentaa pöytäkirjanpitäjä. Pöytäkirja tarkastetaan toimielimen päättämällä tavalla. Kasvatus- ja opetuslautakunta tarkastaa pöytäkirjan kokousviikon perjantaina. Kokouksen pöytäkirjantarkastajat valitaan kokouksessa. Pöytäkirjantarkastajiksi valittiin Silja Titov ja Tom Lahti.

5 VESILAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 11/ Kasvatus- ja opetuslautakunta VESILAHDEN KUNNAN PERUSOPETUKSEN TUNTIJAKO ALKAEN / TÄYDENNYKSIÄ KOltk 109 Sivistysjohtaja Tiina Kivinen: Kasvatus- ja opetuslautakunta on kokouksessaan / 39 hyväksynyt Vesilahden kunnan perusopetuksen tuntijaon alkaen. Liite n:o 1 / 109. Opetushallitukselta tulleen ohjeistuksen myötä tuntijakoon tulee tehdä joitakin tarkennuksia. Historia ja yhteiskuntaoppi vuosiluokilla 4-6: Kasvatus- ja opetuslautakunnan tuntijakopäätöksen ( / 39) mukaan historia ja yhteiskuntaoppi -oppiainetta opiskellaan 4. vuosiluokalla 1 vvt, 5. vuosiluokalla 2 vvt ja 6. vuosiluokalla 2 vvt. Valtioneuvoston asetuksen (422/2012) mukaan yhteiskuntaoppia opetetaan vuosiluokilla 4-6 vähintään 2 vuosiviikkotuntia. Näin ollen historian ja yhteiskuntaopin tuntien jakautumisesta vuosiluokittain tulee päättää kuntakohtaisesti. OPS-ohjausryhmä esittää historian ja yhteiskuntaopin tuntien jakamista vuosiluokilla 4-6 seuraavasti: - 4. lk yhteiskuntaoppi 1 vvt - 5. lk yhteiskuntaoppi 1 vvt, historia 1 vvt - 6. lk historia 2 vvt Kesken perusopetuksen uuteen tuntijakoon siirtyvät oppilaat Lukuvuoden alkaessa kesken perusopetuksen uuteen tuntijakoon siirtyviä oppilaita ovat vuosiluokkien 2-6 oppilaat. Heidän osaltaan tulee varmistaa kunkin oppiaineen oppimäärän perusopetuksen aikaisen valtakunnallisen vähimmäistuntimäärän täyttyminen. Vähimmäistuntimäärät eivät täyty oppilailla, jotka ovat lukuvuoden alkaessa vuosiluokilla 4, 5 ja 6. Vähimmäistuntimäärän täyttyminen varmistetaan näiden ikäluokkien osalta kolmen vuoden aikana seuraavasti: Lukuvuonna vuosiluokalla opiskeleville annetaan kaksi lisätuntia historia ja yhteiskuntaoppi -oppiainetta (yhteiskuntaoppi) ja yksi lisätunti A-kieltä (A1-kieli). Samalla todetaan, että ympäristöopin asemesta Opetushallituksen määräyksen 104/011/2014 mukaan opetetaan vuonna 2001 annetun valtioneuvoston asetuksen mukaan biologiaa ja maantietoa sekä fysiikkaa ja kemiaa, joita oppilaille opetetaan yhteensä kaksi vuosiviikkotuntia kolmen ympäristöopin vuosiviikkotunnin asemesta ja jolloin heidän vähimmäistuntimäärä on poikkeuksellisesti 27 vuosiviikkotuntia. Lukuvuonna vuosiluokalla opiskeleville annetaan yksi lisätunti historia ja yhteiskuntaoppi -oppiainetta (yhteiskuntaoppi) ja yksi lisätunti A-kieltä (A1-kieli). Oppilailta vähennetään yksi vuosiviikkotunti ympäristöoppia, jossa heidän perusopetuksen aikainen valtakunnallinen vähimmäistuntimääränsä tulee täyttymään voimassa olevan tuntijaon

6 VESILAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 11/ Kasvatus- ja opetuslautakunta perusteella. Heidän vähimmäistuntimääränsä on 6. vuosiluokalla ollessaan 26 vuosiviikkotuntia. Lukuvuonna vuosiluokalla opiskeleville annetaan yksi lisätunti A-kieltä (A1-kieli). Oppilailta vähennetään yksi vuosiviikkotunti ympäristöoppia, jossa heidän perusopetuksen aikainen valtakunnallinen vähimmäistuntimääränsä tulee täyttymään voimassa olevan tuntijaon perusteella. Heidän vähimmäistuntimääränsä on 6. vuosiluokalla ollessaan 25 vuosiviikkotuntia. Kasvatus- ja opetuslautakunta päättää, 1) että historia ja yhteiskuntaoppi -oppiainetta opetetaan vuosiluokilla 4-6 seuraavasti: 4. lk yhteiskuntaoppi 1 vvt 5. lk yhteiskuntaoppi 1 vvt, historia 1 vvt 6. lk historia 2 vvt ja 2) että kesken perusopetuksen uuteen tuntijakoon siirtyvien oppilaiden vähimmäistuntimäärien täyttyminen perusopetuksen aikana kaikissa oppiaineissa varmistetaan seuraavasti: Lukuvuonna vuosiluokalla opiskeleville annetaan kaksi lisätuntia historia ja yhteiskuntaoppi -oppiainetta (yhteiskuntaoppi) ja yksi lisätunti A-kieltä (A1-kieli). Samalla todetaan, että ympäristöopin asemesta Opetushallituksen määräyksen 104/011/2014 mukaan opetetaan vuonna 2001 annetun valtioneuvoston asetuksen mukaan biologiaa ja maantietoa sekä fysiikkaa ja kemiaa, joita oppilaille opetetaan yhteensä kaksi vuosiviikkotuntia kolmen ympäristöopin vuosiviikkotunnin asemesta ja jolloin heidän vähimmäistuntimäärä on poikkeuksellisesti 27 vuosiviikkotuntia. Lukuvuonna vuosiluokalla opiskeleville annetaan yksi lisätunti historia ja yhteiskuntaoppi -oppiainetta (yhteiskuntaoppi) ja yksi lisätunti A-kieltä (A1-kieli). Oppilailta vähennetään yksi vuosiviikkotunti ympäristöoppia, jossa heidän perusopetuksen aikainen valtakunnallinen vähimmäistuntimääränsä tulee täyttymään voimassa olevan tuntijaon perusteella. Heidän vähimmäistuntimääränsä on 6. vuosiluokalla ollessaan 26 vuosiviikkotuntia. Lukuvuonna vuosiluokalla opiskeleville annetaan yksi lisätunti A-kieltä (A1-kieli). Oppilailta vähennetään yksi vuosiviikkotunti ympäristöoppia, jossa heidän perusopetuksen aikainen valtakunnallinen vähimmäistuntimääränsä tulee täyttymään voimassa olevan tuntijaon perusteella. Heidän vähimmäistuntimääränsä on 6. vuosiluokalla ollessaan 25 vuosiviikkotuntia ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Tiedoksi - koulut

7 VESILAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 11/ Kasvatus- ja opetuslautakunta PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA 2016 / PAIKALLISESTI PÄÄTETTÄVÄT ASIAT, LUVUT 1-11 KOltk 110 Sivistysjohtaja Tiina Kivinen: Valtioneuvosto antoi asetuksen perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen tavoitteista ja perusopetuksen tuntijaosta (Valtioneuvoston asetus 422/2012). Asetuksessa määritellään tavoitteet esiopetukselle, perusopetukselle, lisäopetukselle sekä perusopetukseen valmistavalle opetukselle. Asetus sisältää myös perusopetuksen tuntijaon sekä joukon mm. kielenopetusta ja erityistä tukea koskevia säännöksiä. Opetushallitus on päättänyt opetussuunnitelman perusteista esiopetusta, oppivelvollisten perusopetusta ja lisäopetusta varten Kaikilla kouluasteilla uudet perusteet korostavat oppimisen iloa ja oppilaiden omaa aktiivista roolia. Tärkeitä ovat vuorovaikutustaidot ja yhdessä tekeminen sekä kasvaminen kestävään elämäntapaan. Tulevaisuuden haasteisiin vastataan laaja-alaista osaamista vahvistamalla. Valtioneuvosto hyväksyi vuodelta 2012 olevan perusopetuksen tuntijaon käyttöönotolle siirtymäajan. Perusopetuksen vuosiluokat 1-6 siirtyvät uuden tuntijaon ja uusien opetussuunnitelmien mukaiseen opetukseen lukuvuonna Vuosiluokat 7-9 jatkavat edellisen tuntijaon (2001) ja vuoden 2004 Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden mukaisesti laadittujen paikallisten opetussuunnitelmien mukaisesti. Päättöarviointi tehdään vuoden 2004 perusteisiin sisältyviä päättöarvioinnin kriteerejä käyttäen. Vuosiluokat 7-9 siirtyvät vuosiluokka kerrallaan uuden tuntijaon ja uusien opetussuunnitelmien mukaiseen opetukseen 2019 mennessä. Uuden opetussuunnitelman laadinnassa ja toteutuksessa korostetaan henkilöstön, oppilaiden ja huoltajien osallistamista. Opetussuunnitelman valmistelu Vesilahdessa on ollut monivuotinen prosessi, jonka aikana henkilöstöä, oppilaita ja huoltajia on osallistettu eri tavoin, muun muassa kyselyillä, arvokeskusteluilla ja erilaisissa tilaisuuksissa käytävillä keskusteluilla. Opettajien veso-koulutuspäiviä on käytetty opetussuunnitelmatyöhön. Opettajien kommentteja on pyydetty perustetekstin paikallisesti päätettäviin osioihin luku kerrallaan. Vesilahdessa opetussuunnitelmatyötä on johtanut Kirkonkylän koulun rehtori Nina Kaarlenkaski apunaan kaikkien koulujen edustajista koostuva OPS-ohjausryhmä sekä koulukeskuksen palvelusihteeri. Ohjausryhmä on kokoontunut säännöllisesti ja pyytänyt kokouksiinsa tarvittaessa asiantuntijoita. Osa OPS-ohjausryhmän jäsenistä kuuluu seudullisiin ops-työryhmiin. Vesilahti on aktiivisesti osallistunut seudulliseen opetussuunnitelmatyöhön. Kasvatus- ja opetuslautakunta on hyväksynyt ( / 39) Vesilahden perusopetuksen tuntijaon seudullisesti valmistellun tuntijakoesityksen pohjalta. Seudullisesti tullaan valmistelemaan myös oppiainekohtaiset opetussuunnitelmat sekä niihin liittyvä vuosiluokkaistaminen.

8 VESILAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 11/ Kasvatus- ja opetuslautakunta Opetussuunnitelma tullaan julkaisemaan sähköisenä Opetushallituksen kehittämän eperusteet-työkalun avulla. Liitteessä n:o 1 / 110 on OPS-ohjausryhmän valmistelema ehdotus perusopetuksen opetussuunnitelman yleisen osan lukujen 1-11 paikallisesti päätettäviksi asioiksi liitteineen. on laadittu saatujen kommenttien ja ohjausryhmän käymien keskustelujen pohjalta. on hyväksytty myös rehtorikokouksessa. Kasvatus- ja opetuslautakunta päättää hyväksyä perusopetuksen opetussuunnitelman lukujen 1-11 paikallisesti päätettävät asiat liitteen n:o 1 / 110 mukaisessa muodossa käyttöönotettavaksi ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Tiedoksi - koulut

9 VESILAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 11/ Kasvatus- ja opetuslautakunta VESILAHDEN KUNNAN PERUSOPETUKSEN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA KUNTAKESU KOltk 111 Sivistysjohtaja Tiina Kivinen: Opetushallitus on linjannut koulutuksen kehittämisen painopisteeksi paikallisen strategisen suunnittelun tukemisen. Opetushallitus on laatinut yhteisen mallin kunnissa tapahtuvan koulutuksen strategisen suunnittelun tueksi. Paikallinen koulutuksen järjestäjän kehittämissuunnitelma eli KuntaKesu yhdistää kunnan omat kehittämistarpeet valtakunnallisiin kehittämislinjauksiin, joista muodostuu tavoitteellinen kokonaisuus. Kehittämissuunnitelmassa on nostettu esiin neljä keskeistä teemaa, joiden kehittämiseen panostetaan kuluvan hallituskauden ja paikallisen valtuustokauden aikana:1) oppilaiden oppiminen, 2) henkilöstön osaaminen, 3) kestävä hyvinvointi ja 4) johtaminen. Kukin teema on jaettu pienempiin kokonaisuuksiin, joille on asetettu erilliset tarkemmat kehittämiskohteensa. Vesilahden perusopetuksen kehittämissuunnitelma vastaa strategisen suunnittelun tarpeeseen Vesilahden opetustoimessa. Vesilahden perusopetuksen kehittämissuunnitelma on laadittu Opetushallituksen rahoittaman ja Opsia ry:n organisoiman koulutusprosessin avulla. Sivistysjohtaja ja Kirkonkylän koulun rehtori ovat osallistuneet koulutussarjaan, jonka myötä KuntaKesu -prosessi suunniteltiin ja toteutettiin. Prosessiin osallistettiin kaikki opettajat kartoittamalla kyselyn avulla heidän vahvuuksiaan sekä kehittymis- ja koulutustarpeitaan. KuntaKesun teemoista ja kehittämiskohteista on keskusteltu rehtorikokouksissa. KuntaKesun kautta tehtävä suunnittelu ja meneillään oleva opetussuunnitelmatyö kytkeytyvät tiiviisti toisiinsa. KuntaKesun linjaama kehittämistyö tukee uuden opetussuunnitelman käyttöönottoa. KuntaKesun laadinnassa on huomioitu myös valmisteilla oleva Vesilahden kunnan kuntastrategia. Vesilahden kunnan paikalliseksi perusopetuksen kehittämissuunnitelmaksi vuosille on liitteenä n:o 1 / 111. Kasvatus- ja opetuslautakunta hyväksyy Vesilahden kunnan paikallisen perusopetuksen kehittämissuunnitelman liitteen n:o 1 / 111 mukaisesti. Tiedoksi ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. - koulut - kunnanhallitus

10 VESILAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 11/ Kasvatus- ja opetuslautakunta VESILAHDEN KUNNAN KOULUJEN KANSAINVÄLISYYS- JA GLOBAALIKASVATUKSEN STRATEGIA KOltk 112 Sivistysjohtaja Tiina Kivinen: Vesilahden kunnan koulutoimi on saanut Opetushallitukselta hankerahoitusta yleissivistävän koulutuksen kehittämishankkeeseen koulutuksen kansainvälistymisen kehittämistä varten. Vesilahdessa hankkeen nimenä on Suihkuttelulla ja suunnittelulla kansainvälisyyteen. Hankkeessa on painotettu vuosiluokkien 0-6 kansainvälisen toiminnan kehittämistä. Hanke päättyy vuoden 2015 lopussa. Yhtenä hankkeen tavoitteena on ollut strategian laatiminen Vesilahden koulujen kansainvälisyyskasvatukseen. Strategiaa on laadittu kunnan koulujen edustajista koostuvan kansainvälisyystiimiin toimesta. Koordinaattorina on toiminut yläasteen lehtori Anna-Kaisa Mäkelä, joka on myös toiminut Vesilahden edustajana Tampereen seudun koulujen kansainvälisyyden kehittämisohjelman työryhmässä. Strategia tukee koulujen kansainvälisyys- ja globaalikasvatusta luomalla siihen suunnitelmallisuutta ja säännöllisyyttä. Strategian myötä koulujen kansainvälisyystiimin toiminta vakinaistetaan. Tiimi koordinoi, seuraa ja osin toteuttaa koulujen kansainvälisyystoimintaa. Kansainvälisyys- ja globaalikasvatuksen strategian käyttöönotto liittyy kiinteästi myös uuteen opetussuunnitelmaan. Opetussuunnitelmassa 2016 painotetaan oppilaiden laaja-alaista osaamista, jonka tavoitteena on oppilaan ihmisenä ja kansalaisena kasvaminen. Opetussuunnitelman mukaan Kulttuurisesti kestävä elämäntapa ja monimuotoisessa ympäristössä toiminen edellyttävät ihmisoikeuksien kunnioittamiselle perustuvaa kulttuurista osaamista, arvostavan vuorovaikutuksen taitoja ja keinoja ilmaista itseään ja näkemyksiään. Koulujen kansainvälinen toiminta strategian tavoitteiden ja linjausten mukaisesti tukee tällaisen osaamisen ja taitojen oppimista. Vesilahden koulujen kansainvälisyys- ja globaalikasvatuksen strategiaksi on tämän pykälän liitteenä n:o 1 / 112. Kasvatus- ja opetuslautakunta päättää hyväksyä Vesilahden koulujen kansainvälisyys- ja globaalikasvatuksen strategian liitteen n:o 1 / 112 mukaisessa muodossa. Strategia otetaan käyttöön alkaen. ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Tiedoksi - koulut

11 VESILAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 11/ Kasvatus- ja opetuslautakunta VESILAHDEN KOULUJEN PEDAGOGISEN OHJAUSRYHMÄN PERUSTAMINEN KOltk 113 Sivistysjohtaja Tiina Kivinen: Opetussuunnitelmatyön yhteydessä on noussut voimakkaasti esiin tarve ja toive kunnan koulujen keskinäisen yhteistyön ja yhteisen suunnittelun lisäämisestä. Myös uuden opetussuunnitelman käyttöönotto lisää koulujen yhteistyön ja yhteisen suunnittelun tarvetta ja mahdollisuuksia. Uusi opetussuunnitelma muun muassa jättää paljon asioita koulujen vuosittaisissa lukuvuosisuunnitelmissa päätettäväksi. Vesilahdessa paikallista opetussuunnitelmatyötä on koordinoinut kaikkien koulujen edustajista koostuvat OPS-ohjausryhmä. Ohjausryhmän valmistelun pohjalta opetussuunnitelmaehdotukset ovat menneet rehtorikokouksen kautta lautakunnan päätettäviksi. Ohjausryhmän työskentely on ollut tehokasta ja hedelmällistä. Ohjausryhmän kautta on varmistettu opetussuunnitelmatyötä ja -prosessia koskevan tiedon kulku kaikkiin kouluihin sekä kouluilta saatavien näkemysten ja kommenttien välittyminen yhteiseen pohdintaan. Ohjausryhmän työskentely turvaa kaikkien koulujen huomioimisen ja eri näkemysten yhteensovittamisen opetussuunnitelmatyössä. Samalla voidaan pohtia koko koulutoimen resurssien kohdentamista kokonaisvaltaisesti. OPS-ohjausryhmä toimii nykyisellään asti. Uusi opetussuunnitelma otetaan käyttöön Ohjausryhmää tarvitaan edelleen ohjaamaan ja arvioimaan uuden opetussuunnitelman toteutumista, koska muutos aiempaan opetussuunnitelmaan verrattuna on suuri. Rehtorit, OPS-ohjausryhmä sekä sivistysjohtaja esittävät yksimielisesti, että OPS-ohjausryhmän toiminta vakinaistetaan kunnan koulutoimen pedagogiseksi ohjausryhmäksi lähtien. Pedagogisen ohjausryhmän tehtävänä on koordinoida ja seurata opetussuunnitelman toteutumista sekä osallistua vuosittain koulujen lukuvuosisuunnitelmien valmisteluun sekä yhteisistä teemoista ja toiminnasta päättämiseen. Pedagoginen ohjausryhmä toimii rehtoreiden tukena pedagogisessa johtamisessa. Jokainen koulu nimeää edustajansa (yksi tai useampia) ohjausryhmään lukuvuodeksi kerrallaan. Ohjausryhmän toimintaa johtaa Kirkonkylän koulun rehtori Nina Kaarlenkaski, joka kutsuu ryhmän koolle. Ohjausryhmän jäsenille maksetaan ryhmän kokouksista kokouspalkkio. Lisäksi ohjausryhmään kuuluminen huomioidaan yhtenä TVA-tekijänä. Kasvatus- ja opetuslautakunta päättää perustaa Vesilahden koulujen pedagogisen ohjausryhmän selosteessa esitetyllä tavalla. Pedagoginen ohjausryhmä aloittaa toimintansa Lautakunta pyytää kouluja nimeämään ryhmään edustajansa kevätlukukauden 2016 aikana.

12 VESILAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 11/ Kasvatus- ja opetuslautakunta ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Tiedoksi - koulut

13 VESILAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 11/ Kasvatus- ja opetuslautakunta TALOUSARVION TOTEUTUMA KOltk 114 Liitteenä (liite n:o 1 / 114) talousarvion toteutuma Kasvatus- ja opetuslautakunta merkitsee toteutuman tiedoksi. ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.

14 VESILAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 11/ Kasvatus- ja opetuslautakunta VIRANHALTIJOIDEN PÄÄTÖSPÖYTÄKIRJAT KOltk 115 Kuntalaki mom.: "Kunnanhallitus, kunnanhallituksen puheenjohtaja, kunnanjohtaja tai johtosäännössä määrätty kunnan viranhaltija voivat ottaa kunnanhallituksen käsiteltäväksi asian, joka on tämän lain nojalla siirretty kunnanhallituksen alaisen viranomaisen tai kunnanhallituksen jaoston toimivaltaan ja jossa asianomainen viranomainen on tehnyt päätöksen." 2. mom.: "Asia on otettava ylemmän toimielimen käsiteltäväksi viimeistään sen ajan kuluessa, jossa 89 :ssä tarkoitettu oikaisuvaatimus päätöksestä on tehtävä." 3. mom.: "Ylemmän toimielimen käsiteltäväksi ei saa kuitenkaan ottaa: lain tai asetuksen mukaisia lupa-, ilmoitus-, valvonta- tai toimitusmenettelyä koskevia asioita; eikä yksilöön kohdistuvia opetustoimen, terveydenhuollon tai sosiaalitoimen asioita." Viranhaltijoiden päätöspöytäkirjat ajalta ovat nähtävillä kokouksessa. Lautakunta päättää: 1) merkitä viranhaltijoiden päätökset ajalta tietoonsa saatetuksi ja 2) ilmoittaa viranhaltijoille, että päätöksissä ei ole KunL 51 :n perustein kasvatus- ja opetuslautakunnan käsiteltäviksi otettavia asioita. ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Tiedoksi - rehtorit - varhaiskasvatuksen johtaja - päiväkodin johtajat

15 VESILAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 11/ Kasvatus- ja opetuslautakunta ILMOITUSASIAT KOltk Henkilöstöasioita 2. Vuoden 2016 kokouspäivät Sivistysjohtaja Tiina Kivinen: Ilmoitusasiat merkitään tiedoksi. ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.