E LA. Keskusteluaiheita Discussion papers ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS' THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMV. No SI

Transkriptio

1 E LA ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS' THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMV Lönnrotinkatu 4 B, Helsinki 12, Finland, tel Keskusteluaiheita Discussion papers Kari Alho ja Sinikka Salo RAHOITUSVIRTAMATRIISIN LII'I'TÄl\1TNEN ETLAN E NNUSTEMALLIIN s f J j No SI Thls series consists of papers with Iimited circulation, intended to stimulate discussion. The papers, must not be referred or quoted without the authors' permission.

2 1. TAUSTA Rahoitusvirtamatriisissa esitetään kansantalouden eri sektoreiden rahoituksen lähteet ja rahoituksen käyttö eri kohteisiin tietyn periodin, kuten vuoden aikana yhtenäiseen rahoitusvaadejakoon perustuen. Rahoituksen lähteet sisältävät laajasti määriteltyinä tuotannontekijätulot, saadut tulonsiirrot sekä luotonoton. Rahoituksen käyttöä ovat annetut tulonsiirrot, reaa1ihyödykemenot sekä rahoitussaamistenhankinnat. 1) Rahoitustilinpidossa tarkastellaan reaa1i- ja rahoitusliiketoimia yhdessä ja rahoitustilinpito tarjoaa siten mahdo11isuuden saattaa reaa1i- ja rahoitusennuste sopusointuun keskenään kunkin sektorin ja koko kansantalouden osalta. Alustavia sektoreittaisen rahoitustilinpidon ~uonteis ia 1aske1mia laadittiin ETLAn rahoitusryhmässä jo syksyllä 1975 suhdanne-ennusteen yhteydessä. Aiheen tähän antoi erityisesti se, että tuolloin rahapolitiikassa siirryttiin investointien luototustarvetta mukai1evasta linjasta yksityisen sektorin pankeilta ja ulkomailta saamien luottojen tiukkaan karsintaan vaihtotaseen tasapainottamiseksi. Rahoituksen lähteiden määrä11isen rajoitteen huomioonottaminen tuli tällöin investoin~ tien ennustamisessa keskeiseksi ) Rahoituserlit voidaan myös esittliä bruttomääräisinä, jolloin rahoitussaamisten supistaminen kuuluu rahoituksen lähteisiin ja velkojen kuolettaminen rahoituksen käyttöön.

3 , '.~ 2 Rahoitusryhmän laajettua kolmihenkiseksi keväällä 1977 asetettiin tavoitteeksi siirtyä ennus~amisessa kattavaan ja yhtenäiseen sektore~ttaiseen rahoitusvirta-analyysiin sekä kerätä ja muokata tilinpitoaineisto 1 ). Jo keväällä 1977 alettiin ennustamisessa soveltaa manuaalista tilinpitoa. Tilinpidon 1iittäminen ennustusjärjestelmään siten, että rahoitusvirtalaskelmat suoritettiin käsin, osoittautui kuitenkin työlääksi ja... hitaaksi eikä nive1tynyt tyydyttävällä tavalla reaa1italoudellisen mallin käyttöön, jossa ennusteen iterointi tapahtuu joustavasti ja nopeasti tietokoneella. Rahoitusennusteen vaikutus reaaliennusteeseen ja niiden keskinäinen sovittamtnen jäivät puutteellisiksi. Kesällä 1978 kirjoittajat suunnittelivat saatujen kokemusten perusteella rahoitusvirtamatriisin sektori- ja vaadejakoineen sekä sen liittämisen EILAn ennustemallin yhteyteen. Alunperin matriisi muodostettiin silloisen eli ns. vanhan kansantalouden tilinpidon käsitteiden mukaiseks~. Syksyllä 1979 kansantalouden tilinpidon uudistuksen jälkeen ETLAn ennustemalli muokattiinuudenkansantalouden tilinpidon määrittelyjä vastaavaksi, ja samoin meneteltiin myös rahoitustilinpitomatriisin osalta. Seuraavassa käsitellään vain tätä uutta versiota. 1) Tästä on juuri valmistunut tutkimusraportti: Sinikka Salo, Scktoreittaiset rahoitusvirrat Suomen kansantaloudessa vuosina , EILA B 21, Helsinki 1979.

4 3 2. RArIOITUSVIRTAMATRIISIN MUODOSTAMINEN ETLAssa rahoitusvirtamatriisia sovelletaan lähinnä lyhyen ajan taloudellisen kehityksen analyysiin ja ennakaintiin, mikä on otettava huomioon lähtökohtana muodostettaessa matriisin sektori- ja vaadeluokituksia. Muodostettu rahoitusvirtamatriisi on eri sektoreiden pääomanmuodostuksen rahoitustilien yhdistelmä. Tulojen käyttö kulutukseen on nettoutettu pois. Rahoitusvirtamatriisin yläosassa on esitetty reaaliliiketoimista säästäminen, poistot, investoinnit kiinteään pääomaan ja varastojen lisäys sekä saadut pääomansiirrot nettomääräisinä kunkin sektorin kannalta. Rahoitusvirtamatriisin yläosan perusteella määräytyy sektorin nettoluotonanto (säästäminen + poistot - investoinnit - varastojen lisäys + saadut pääomansiirrot, netto) muille sektoreille laskettuna reaaliliikctoimista. Rahoitusvirtamatriisin alaosan riveillä on esitetty sektoreiden väliset rahoitusliiketoimet siten, että sektorin rahoituksen lähde - velan lisäys tai saamisen väheneminen - tulee merkityks i positiivisena ja sektorin rahoituksen käyttöerä - saami sen lisäys tai velan väheneminen - negatiivisena. Laskemalla näin merkityt rahoitusliiketoimet yhteen sektoreittain (sarakkeittain),.. saadaan rahoitusvirtamatriisin alaosasta kunkin sektorin net- ~.oluotonotto (==.- nettoiuotonanto) muilta sekturei 1ta raho i tusliiketoimista laskettuna.

5 r' '- 4 Rahoitusvirtamatriisin yläosasta määräytyvän nettoluotonannon ja alaosasta saatavan nettoluotonoton tulisi olla vastakkajsmerkkisiä ja itseisarvoltaan yhtä suuria. Näin ei kuitenkaan käytännössä ole, mikä johtuu tilastojen erilaisista ajoittumis- ja arvostusperusteista, sektorijaon vaihtelevuudesta jne. Niinpä rahoitusvirtamatriisiin on lii-, tetty yhtenä eränä myös residuaali Sektorijako Tässä rahoitusvirtamatriisissa on erotettu kahdeksan sektoria, joista ns. reaalisektorit on muodostettu samoin perustein kuin uusitussa kansantalouden tilinpidossa. Kotitaloussektori on yhdistetty kansantalouden tilinpidossa kahtena erillisenä sektorina olevista palkansaaja- ja elinkeinoharjoittajakotitalouksista ja yksityisistä voittoa tavoittelemattomista yhteisäistä (viimeksimainitut sisältävät mm. asunto-osakeyhtiöt). Yrj~sektori on kansantalouden tilinpidon mukainen. Se sis~utää yksityisten yritysten lisäksi valtionyhtiöt ja julkiset liikelaitokset (paitsi_julkista hallintoa palvelevat liikelaitokset, jotka kansantalouden tilinpidossa sisältyvät valtioon ja kuntasektoriin). Julkinen seky.ori s isältää vaition, kunnat ja kuntainliitot sekä sosiaaliturvarahastot. Rahoituslaitokset on, toisin kuin kansantalouden tilinpidossa, jaettu edelleen neljään sektorlin: S'u'omen Pankki., 'p'äi"q<it,

6 5 vakuutuslaitokset ja muut rahoituslaitokset. Viimeksimainittu. ryhmä koostuu kiinnitys- ja erityisluottolaitoksista. Ulkomaatsektori umpeuttaa tilinpidon. Sen liiketoimia, samoin kuin muidenkin tarkastellaan sektorin omasta näkökulmasta. Rahoitustilinpidossa tarkastellaan sektoreiden välisiä rahoitusvirtoja, joten sektorin sisäiset rahoitusvirrat nettoutuvat pois Vaadejako Muodos tettua vaadeluokittelua voi 1uonnehtia sektoriorientoituneeksi, ts. luokit telussa on painotettu sektoreiden välisten velallis- ja velkojasuhteiden selvittämistä vaateen laadun sija~n. Uusittuun kansantalouden tilinpitoon sisältyvässä rahoitustilinpidossa luokittelu on lähinnä laadullinen. Esim. luotot on luokiteltu vekselcihin, kauppaluottoihin ja -ennakoihin ja muihin lainoihin. Kun kyseisen tilinpidon sektorijaossa ei ole disaggregoitu rahoituslaitoksia, siltä ei voi selvittää esim. eri rahoituslaitosryhmien välittämiä luottoja. Suomen rahoitusmarkkinoilla rahoitusvaateet on jaoteltavissa kahteen selvään ryhmään: vaateisiin, jotka liikkuvat pääasiassa kotimaan markkinoilla ja vaateisiin, jotka on tarkoitettu lähes yksinomaan kotimaan ja ulkomaiden välisten rahoitusliiketoimien suorittamiseen. Tässä muodostetussa vaadejaossa kaikki ulkomaiden.. kanssa suoritetut liiketoimet on erotettu omaksi vaaderyhmäksi, joka on j aoteltu ai no<1s ta an lyhytaikais i in j cc pitkäaikaisiin

7 6 velkoihin ja saamisiin. Muut vaateet sisältävät ainoastaan ko~imaisten sektorien liikkeelle ~askemia ja hallussa pi~ä~ miä velkakirjoja. Vaateita on kaikkiaan 21 1 ); Käteisraha Käteistalletukset Valuuttatalletukset Varsinaiset talletukset Saamiset vakuutuslaitoksilta Rahoituslaitosten kotimaiset arvopaperit Julkisen sektorin kotimaiset arvopaperit Talletukset Suomen Pankissa Ulkomaiset lyhytaikaiset saamiset Ulkomaiset pitkäaikaiset saamiset Muut saamiset Luotot pankeilta Luotot vakuutuslaitoksilta Luotot muilta rahoituslaitoksilta Kotitalouksien asunto-osakkeet Yritysten kotimaiset arvopaperit Luotot julkiselta sektorilta Luotot Suomen Pankilta Ulkomaiset lyhytaikaiset velat Ulkomaiset pitkäaikaiset velat Muut velat 2). Rahoitusvirtamatriisi vuodelle 1979 oli ETLAn,syksyn "1979 ennusteessa seuraava. 1) Vaateiden sisältöä on esitelty äskettäin valmistuneessa tutkimusraportissa: Sinikka Salo, S6ktoreittaiset rahoitusvirrat Suomen kansantaloudessa vuosina 1970~78, ETLA B 21, Helsinki ) Muut velat sisältävät julkist~q liikelaitosten julkiselta sektorilta saaman rahoituksen.

8 7 RAHOITUSVI RTAM.I\TRI I SI (syksyn 1979 ennuste vuodelle 1979) *~X** * XMK*.* **X.* * *M* ~.N KK ***.** ***.* * * *.~.* * * * R;.II~OJ.lU[Nlf~IUYr IJ. ~'17'7, I'\PD.t11{ * **.**.~* * X.*.*.* * **.* 4*N*.**.* *.Xk.* *.* ~ ~ X *.KOrI-.)1. *W,I:. ')HllJlJ r.!lju; ~)U()i1DJ )fljl.j<o-..\l RAIWITLlF;FI'<;.,;r *H1L. l<yrit. *P(1Ni<ITxl..AIT. )Wf.l!I.L.*f~EI<T. xf'r-\h:<ict.~1rc.h~,t * 'o'i-it. * * *------l(------* x------* x-- --X * 01 Säästämin~n. netto * * 02 + Poistot * 7.2 * 11.1 M O.~ x 0.1 * O. 1.6 * *------*------w------* ~ *------* 03 B~uttosää5täminRn * 12.6 * 11.7 x 1.0 * 4.0 * 0.1 * )( 39.1 x * 04.- Ki illi:eih: inl,' stcjinnit j( - 1~1.e *- 17.:;~ x O n. O -~j.6. 0.'. '1("-37.7.)( *O~- VaraEt()J l\li",~iys. *-,'1.<;'* * *. -'1.',,, *_--- -_ -._ *- ----* *.. - _ * Jl' ~ * 06 R<lhoitu~;.;;"'~I\lä * -2.~! * 7J, * ' D * D. l )f 3.6.' O.~. il' o.~:;. O. I Y * r\a<111t P~-i;~()lllan;:. i irnjt. netto * ')( * * * -0.'1 * * O. *_ O..~ * _ * * j( )1; * *------*_._.--- _.;< ~ _-1* * DEl (1) UE1TOllJ<)10NtiNTO * -2.1 * * * 0.1 * 3.5')( 0.4 * o.~~. 0.'1 ll ll _ x --- -* )(------r * _-..- "1,""-""-'-.--' '-.'-'--'-.. -,;w, * RAI-IOIllJ3VAA1ElOEN MUUTOKSET : * * * * ~ * * * * 11 ~ ); lf ~. 09 l{ih:~i~,ah;:" * -0.2 * -~(). 1.~ -0."1 * '* o. ~ 0.4 ~ -t( ;:: 10 l(ätci'öt;,d1et,-,k;;,~t l( O. ')( -' loi O. O. -o.~~ ')( -0.0 )\ * '1'1 V<:'I'sin.'i5~'~t t<,"l",t;ul<s.~t * -7.7 O. * 7.'1. * * 'j(' * * - (1.0 * _!'- '1? 'Jr.l1~II~tt<~t;:111et2,.!::: ~t; *.0:. * O * 0: ~ Q.,.)\,O.~!f * ~.)1. _.0... '" 13 S~amisEt vakuutusl~itoksllta O. ')( 0.3 * * * O. * * 1~. r1",h01~.;t. kotim.,,\rvop"h'f" it X..l1.3 ')( ~ O. ')( o. ~. 0.7 le -0,'. Jl. O. 1< )< 0.0 * x 15 Julk. E~kt. kot im. arvopaperit M -1.0 ')( -0.2 * )( O. x * o. ".)(. -16 r:,",11(..~tijl{~;l :~t!:~i.uj1~1~21'1 P<.\nl~ h~~e-i,;\ * '* O..* -'1.0 ~..;.(: O."t --D.ti ~~.. ~3 * '* o. 1* l" '17 ijlkom. 'lyl,yt<i.i!,;\i'o;t't!;'~a1:av.,t y, 1.n * 0.5 *.y< * O. * -'~L6'x 30'1. O.)( 'HI U11(;)n1. ro itk~iaik<.,i!i~:t: ~"aata'v;,\t -o.? * O. l( n..)( O.)( D.)( O. '* lj.7 l( Cl. * 19 Hilut" ~;",,','\\i<:;i-:t * O. O. l k o. * o. * o. * -O.,()( D. -1;, o. O. 1f * ;!O!.ur.Jtot p,"!:!<c: i ll" II b.~'; * 4.[1 Jf, y.. l( O..)(. lj./.)(- * D.O.xli: 2'1 L'lCJtr.-t: v:;kl)i.l!:'jslail:llksilia 1( 0.3)i 3.::; "'. O x * D. l.)(. * 1(. 0.0'. 2~] l,'idtot r "Jilt.;,. r<.lil.1aitol(si'1tcl.!f!j.21< '1.2* * x -1.5.)(. n. 1.~* D.O" * 2:~ k<'1i:il.<.1!. '..";I.nlp-o,:;';.H:~et J( O.;.~ 1< *.)( -n. j * l\.-f), 1 " )f 1, fj. '" 1( 2/, Y. il;,.-::.tcn kot ir.,. an/upctp( :r it * U. r; '(, '1.5 >', O. 1(. -.f.j.;;~.)( o. j(. -O.l, 1( 0.!1 ~ D.O.1(. * ~>5 l.uc)l.ot,j',lll( i~:e:jl:n "E ;<tol' 11l:c\ -1; ~!.O -)( ' O. * * n. * -~J.f) 1': * ~: O. -1(. ~. ;~~, Lllotot t):j(ibh ::n Falll~ i 1 te"=' '*"* 0.8~ 0.2 * -)(. *' o. ~.... n.~:j.:(. x ()..): 1( ;:'7 I.J 11"~1I1. 1yl-, yt a i k.,\ i<:\f~l...c 1.~ t.y< )( (). /" x ;!. ~j x (). K O. )( '<3.2')(- O. ().l>< 28 Ulkolll. pilkäaikaimet velat -~.5 H lj. O. )( 0.3 * 2.8)( O < 0.0-)(.)( :;") Mllut vr!'!al: * O. * ;:'.0 x lj. O. ~( O. 1(. - ;~.lj.l:' o. l~ o..j<. O * * * *.)(- *.); _.- _ )(~- -.l( _ _ loi.. _.- * )( )( _ )(.--. '.'-'- )(..- _l(- - x.)(- :~O (;') Rr,il()J"ll.Jl(SCt~ I..ÄIIH:TT l( r/.;~ )! 1::;.'" x l;;~.b K Cl.:~ )1, '1.4 II 4.;;~ * ;.~./ :3.C -)(- L.'?::'.")(.~ (p). twl.1ttll';;i,iä~:;t~imjne~n) )( * 11 * * ~ * * * * * * )( * -)( * * * ~( 3'1 <:~) R(111ö 1TUI<ElEN K,Wl Hi *-'1(') J. 1( '-4.7 *,-,1:3.8 'l(. -A.:>' ')1, -1. ~~ l( -7.~. 1(. -:3.'1 j(. -.f :3 j( --.f,<}.:3.)/,. '" (rol 0 bl'"lltti.ji'ä<:~t:oilr'"i);."ij(;do,;tlj~'.).~ -)( " 1( )( * Jl. * * * <'-' _., \( -..-_ *-_ ok-.. - _- -1(..-_.. _..1( *- --.l( - ;(.- - )(-.. K l~ 3;! U.."'(;])-I<::l) NC1TOL.UO 'OllOlrO li "'1.2)( '10.4 -)( l.n lf.. ~,.[j.)(. "0.1)( --:L~.: ~ nj, D.::; II. 1).0 )( ~ -._ _.-_ )(..-.._--..)( _.. _..-...~_ _ *.-.,.- _._* - - _.-)( _.., )( *-..- _.. X!( ::::3 ('1) ~ (1,) f:c!.ld',l,,\;\l I )(.~).;) Y. :'l.() -l<- (J. -)f ' '0.0.); 0.0 j(. n.::! Y' 0,,0 Y ~, (J.'.")( ~~**~~~~t~*~~~i!~j(*~~(~i~~)~~1~j'~x~1~****m**1~1*1~***~~*1~~****1~*1~y~x1t*1~**e*1~x*f~****~x**1f~~~~"~~1(~~x~*)*x**;{i~1~y**~~*~ i~~.\iit:)it.:iji~~.c'n J; :~ht cct (+): s, ;\alll'~:;tgll "'li:~ilc:-'nl\ys"vl:.'lr,p~jt~ 1l li~:~~:,y~; R,,~hl)jtlJl~!:;("O:I) I\;:~yt:t:ö (-) :!:.i~ami!:;tcl) 1 i~:;~~ynlvc]l<n,j( ::n Vj~;\I'ICI,ny~~

9 8 3. RAHOITUSVIRTfu\1ATRIISIN LIITTÄMINEN MALLIIN l ) ETLAn ennustemalli perustuu Pentti Vartian väitbskirjassaan 2 ) esittämään malliin Suomen kansantalouden keskeisistä riippuvuuksista reaalitalouden ja hintojen määräytymisen osalta. Vuoden 1974 jälkeen mallia on joiltakin osin laajennettu ja siihen on lisätty monipuolinen tulostusohjelmisto, joka liittää mallin ennustusjärjestelmän keskeiseksi osaksi. Mallin nykyversiosta on hiljattain yalmistunut kattava raportti 3 ). ( Malli muutettj.in käsitteiden ja luokittelujen osalta syyskuussa 1979 vastaamaan uutta kansantalouden tilinpitoa. Tämä merkitsi muutoksia tulojen ja tulonsiirtojen määräytymisidentiteeteissä, Reaalimallin sektorijako sektoreiden lukumäärän osalta on pidetty ennallaan, samoin mallin käyttäytymisyhtälbt. Käytettävissähän on tällä hetkellä yhtenäinen aineisto vain vuosilta ) Rahoitusvirtamatriisin liittämisen malliin ohjelmoi kesällä 1978 Eeva-Liisa Kaukinen. Utiden kansantalouden tilinpidon aiheuttamat muutokset ohjelmaan suoritti Pirkko Tuominen. 2) Pentti Vartia, An Econometric Model for Analyzing and Forecasting Short-term Fluctuations in the Finnish Ecpnomy, ETLA A 2, Helsinki ~ 3) Heikki Vajanne, Eero Pylkkänen, Kari Salmi, EILAn suhdannemallin ATK-dokumentti, ETLA DP No 49,

10 9 Mallin sektoreiden sisäinen määrittely on toteutettu uuden kansantalouden tilinpidon mukaan. Rahoitusvirtamatriisin on sektorijaoltaan oltava luonnollisesti disaggregoidumman kuin reaalimallin. Matriisissa tulee erikseen kuvata rahoituslaitosten taseet (muutosmuodossa), joita sektoreita ei reaalitaloudessa kannata erottaa muista yrityksistä niiden suhteellisen vähäisten investointien ja säästämisen vuoksi. Rahoitusvirtamatriisin yläosaan ei siten voida saada kaikkia muuttujia reaalimallista, vaan reaalipuolen ennusteet on osittain hajotettava pienempiin osiin. Tässä suhteessa on menetelty seuraavasti. Säästäminen Kotitalouksien säästämisen~uste saadaan mallista endogeenisena muuttujana ja samoin julkisen sektorin säästäminen. Mallista saadaan lisäksi endogeenisena muuttujana yhteis6jen säästäminen, joka sisältää yritysten, pankkien, vakuutuslaitosten, muiden rahoituslaitosten ja Suomen Pankin säästämisen. Rahoitusvirtamatriisia varten tämä erä jaetaan siten, että eksogeenis8sti ennustetaan näistä muiden kuin yritysten sääst.äminen, joka siis määräytyy endogeenisen kokonaiserän ja muiden summan e~otuksenal). jen v~lillä Tulonjaon muuttuessa kotitalouksien ja yhteis6- tämä heijastuu siten ensi sijassa kotitalouksien.,. ja muiden yritysten kuin rahoituslaitosten tuloihin. 1) Tlimä jakaminen suoritetaan ennusteessa rahoitusryhmän toimesta.

11 10 Poistot Mallissa kokanaispoistot ovat eks9geeninen muuttuja, jonka hajottaminen eri sektoreille on suoritettu rahoitusvirtamatriisissa siten, että eksogeenisesti ennustetaan muiden (kotimaisten) sektoreiden kuin yritysten poistot, jotka määräytyvät jäljelle jäävänä osanai). Kiinteät investoinnit, Mallissa julkiset investoinnit ovat talouspolitiikan eksogeeninen välinemuuttuja. Huoltotaseen julkiset investoinnit ja julkisen sektorin investoinnit poikkeavat kansantalouden tilinpidos- 5a toisistaan jonkin verran, jälkimmäisen sisältäessä ns. julkista toimintaa palvelevien julkisten liikelaitosten investoinnit. Tämä korjaus suoritetaan rahoitusvirtataseen ohjelman yhdellä parametrilla. Asuinrakennusinvestoinnit ovat mallin eksogeeninen muuttuja, jonka antaa investointien sektoriennustaja. Mtiut yksityiset investoinnit kuin asuinrakennus investoinnit määräytyvät maliissa endogeenisesti. Yksityiset investoinnit eivät siten ole suoraan siirrettävissä rahoitusvirtamatriisiin, vaan niitä on jaoteltava toisella tavalla. 1) Poistojen kokonaiscnnuste saodaan tästä vastaavalta henkilöltä, julkisen sektorin poistot julkisen tålouden ryhmältä, ja muuten poistot ennustetaan rahoitusryhmän toimesta.

12 11 Investointiennuste muunnetaan rahoitusvirtamatriisia varten siten, että mm. asuinrakennusinvestointien ennusteeseen perustuen arvioidaan kotitalouksien investointien kehitys ja tämä syötetään erikseen rahoitusvirtamatriisiin. Yritysten investoinnit saadaan residuaalina, kun yksityisistä investoinneista (tässä yhtä kuin huoltotaseen kyseinen erä korjattuna emo julkisten investointien korjauserällä) vähennetään kotitalouksien I investoinnit (ja mahdollisesti muiden rahoituslaitosten investoinnit, joihin ei toistaiseksi ennustamisessa ole kiinnitetty huomiota). Yksityisten investointien ennusteen muuttuessa ennusteiteroinneissa siten yritysten investoinnit muuttuvat rahoitusvirtamatriisissa, jollei muita muutoksia suoriteta. Varastojen lisä~ kohdistetaan kokonaisuudessaan yritysten osalle. Koska reaali-ennustcessa eikä mallissa eroteta varastojen lisäystä ja tilastovirhettä toisistaan, myös rahoitusvirtamatriisissa varastojen lisäys sisältää nämä molemmat. Saadut pääomansiirrot, netto syötetään eksogeenisesti rahoitusvirta.ma t.riis i :i.n. Rahoitusvirtojen muutokset ennustetaan toistaiseksi eksogeenisesti. Rahoituserissä tai yllämainitussa reaaliennustcen hajottamisessa tapahtuvan jokaisen muutoksen jälkeen on kyseisiä rahoitusvirtamatriisin ohjelman data-lauseita muutettava ennen matriisin tulostusajoa.

13 12 Rahoitusvirtamatriisin kaikkia soluja ei ole "avattu", mikä tarkoittaa sitä, että njille ei anneta ennustetta. Osa näistä on sellaisia, että kyseistä rahoitusvaadetta ei tietyn sektorin kohdalla loogisesti tai institutionaalisista syistä voi esiintyä. Toinen peruste on se, että erä on kovin vähämerkityksellinen, jolloin siihen ei kannata kiinnittää huomiota., Tältä osin kriteerinä on pidetty sitä, että kyseisen erän varanto ej ylitä 100 milj. markkaa, jolloin sen muutoksetkaan eivät todennäköisesti nouse 0.1 mrd.markkaan, joka on rahoitusvirtamatriisissa käytetty tarkkuus. Mikäli kyseinen erä saattaa rahoitusmarkkinoiden kuvaamisessa muodostua tärkeäksi, solu on avattu, vaikka vaade olisikin viime aikoina ollut varannoltaan pieni. RaJloitusvirtamatriisin ohjelma laskee bruttosäästämisen, rahoitusjäämän, nettoluotonannon, rahoituksen lähteiden ja käytön summat sekä reaali- ja rahoitusennusteen välisen residuaalin kunkin sektorin osalta. Lisäksi ohjelma luonnollisesti laskee markkinarajoitukset, ri\7isummat, joiden tulee olla nollia. Malliin liitettyä rahoitusvirtamatriisia on nyt käytetty kolmessa suhdanne-ennustekierroksessa. Se on osoittautunut kahdellakin tavalla hyödylliseksi. Ensinnäkin se on edellyttänyt kattavaa ja konsistenttia rahoitusmarkkinoiden ennustamista ja toisaalta mahdollistanut rahoitus- ja reaalipuolen ennusteiden nopeanllnan j 3 patgmman yhteensovit tamisen. Ennustetilanteess a,. sen käyttö on tosin varsin suuritöinen, mikä osittain riippuu

14 13 sen "puolia.utomaattisesta" luonteesta. Matriisia on tarkoitus kehittää eteenpäin siten, että eksogeenisesti,määräytyvä osa pienenee ja keskeiset erät yhdistyvät muuhun malliin omilla käyttäytymisyhtälöillään. Lisäksi on havaittu tarpeelliseksi esittää virtatulostuksen ohella myös varantotaseet keskuspankin ja pankkien osalta., "