Päivähoito ja kasvatuskumppanuus. 1.6 Aktiviteetti 1.7 Keskustelu 1.8 Kotitehtävä

Transkriptio

1 . Tervetuloa.2 Päivähoitoon haku ja erilaiset vaihtoehdot.3 Päivähoidon periaatteita.4 Kun lapsi aloittaa päivähoidossa.5 Perheen ja päivähoidon yhteistyö eli kasvatuskumppanuus.6 Aktiviteetti.7 Keskustelu.8 Kotitehtävä

2 .. TERVETULOA Kerro päivän teema. Jos ryhmä koostuu vanhemmista, joilla ei ole vielä lasta päivähoidossa, aloitetaan kohdasta.. Jos päivähoitoon haku ei ole enää vanhemmille ajankohtainen aihe, vaan lapsi on jo aloittanut päivähoidossa, voidaan aloittaa kohdasta.3..2 Päivähoitoon haku ja erilaiset vaihtoehdot Puhu näistä asioista omin sanoin. Muista puhua hitaasti ja selkeästi. Kaikilla alle kouluikäisillä lapsilla on oikeus kunnan järjestämään päivähoitoon. Päivähoitopaikkana voi olla päiväkoti tai perhepäivähoito. Kun vanhemmat ovat tehneet päätöksen, että haluaisivat lapsen aloittavan päivähoidossa, siihen on hyvä valmistautua ajoissa. Kunnallista päivähoitopaikkaa haetaan lomakkeella, jonka saa jokaisesta kunnan päiväkodista. Joissakin kunnissa lomakkeen voi myös tulostaa internetistä kunnan tai kaupungin omilta internetsivustoilta. Hakemus jätetään päiväkotiin tai kunnan päivähoitotoimistoon viimeistään neljä kuukautta ennen päivähoidon tarpeen alkamista ja mielellään jo aiemminkin. On kuitenkin syytä muistaa, että hakemus on voimassa vain vuoden hakemuksen jättöpäivämäärästä lukien Hakemuksessa vanhemmat voivat nimetä 3 5 vaihtoehtoista hoitopaikkaa. Hakemuksen jättämistä varten on hyvä varata aika. Kun hakemus jätetään päiväkotiin tai päivähoitotoimistoon, on mahdollista saada lisää tietoa erilaisista hoitomuodoista ja oman asuinalueen päivähoitotilanteesta. Jos lapselle ei löydy paikkaa vanhempien 2 Tämä ryhmätapaamisen aihe voidaan pitää kertaluontoisena maahanmuuttajavanhemmille tarkoitettuna tapaamisena. Se voidaan myös sisällyttää lisäteemana Väestöliiton Kotipuun luomaan alle kouluikäisten lasten vanhemmille tarkoitettuun vertaisryhmätoimintaan, jonka tavoitteena on laajemminkin antaa tietoa ja vahvistaa vanhemmuutta (katso )

3 toivomassa hoitopaikassa, päiväkodin johtaja tai perhepäivähoidon ohjaaja neuvottelee eri vaihtoehdoista perheen kanssa. Jos lapsen vanhemmat eivät ota vastaan lapselle myönnettyä hoitopaikkaa, seuraavan kerran päivähoitopaikkaa hakiessa päivähoitopaikan järjestämiseen tulee taas varata neljän kuukauden odotusaika. Jos perheellä on kiireellinen hoidon tarve, päivähoitopaikka voidaan järjestää nopeamminkin. Päivähoitoa järjestetään perheen tarpeen mukaisesti kokopäiväisesti, osapäiväisesti tai osaviikkoisesti. Jos vanhemmat opiskelevat tai käyvät työssä muuten kuin päiväaikaan, voidaan lapselle järjestää hoitoa iltapäiväkodissa tai sellaisessa päiväkodissa, joka toimii ympäri vuorokauden. Eri paikkakunnilla on myös yksityisiä päiväkoteja, 3

4 joissa päivähoito tapahtuu jollain muulla kielellä kuin suomeksi tai ruotsiksi tai joissa päivähoito on suuntautunut jonkun uskonnon tai ideologian mukaisesti. Yksityisessä päiväkodissa tapahtuvaa päivähoitoa varten perhe voi hakea tukea lapsen päivähoitomaksuun KELAsta. Tarvittaessa erityispäivähoitoa järjestetään lapsille, joilla on vamma, pitkäaikaissairaus tai jokin muu syy, jonka vuoksi he tarvitsevat erityistä kuntoutusta ja opetusta. Erityispäivähoitoa järjestetään useimmiten tavallisessa päivähoitoryhmässä. Tällöin ryhmässä on yleensä vähemmän lapsia niin että hoitajilla on enemmän aikaa erityistä tukea tarvitsevalle lapselle. Toinen vaihtoehto on, että erityistä tukea tarvitseva lapsi saa oman avustajan hoitopaikkaan. Tähän tarvitaan asiantuntijan suositus ja kunnan päivähoitotoimen hyväksyntä. Jos lapsi tarvitsee hyvin paljon erityistä tukea, voidaan hoito järjestää myös niin sanotussa integroidussa erityisryhmässä, jossa työskentelee myös erityislastentarhanopettaja. Erityisryhmässä on vähemmän lapsia kuin tavallisessa päivähoitoryhmässä. Perhepäivähoidossa on mahdollisuus monenlaisiin yksilöllisiin järjestelyihin, joista voi tiedustella perhepäivähoidon ohjaajalta. Monet lapset osallistuvat esiopetukseen vuotta ennen kuin varsinainen koulu alkaa.. Esiopetuksessa tuetaan lapsen kehitystä, oppimista ja itsetuntoa niin, että siirtyminen kouluun tapahtuisi ilman ongelmia. Lapsi voi osallistua esiopetukseen, vaikka hän ei kävisikään päivähoidossa. Vanhempien ei tarvitse maksaa esiopetuksesta. Esiopetusta annetaan neljä tuntia arkipäivisin. Jos lapsi tarvitsee enemmän hoito-aikaa, on päivähoitoa haettava sille ajalle, jota esiopetus ei kata..3 Päivähoidon periaatteita Suomalainen päivähoito voi olla monimutkainen tänne muuttaneille. Päivähoidossa on kolme tärkeää osa-aluetta: hoito, kasvatus ja opetus. Tarvittaessa annetaan myös erityistä tukea. 4

5 Suomalaista päivähoidossa toteutetaan YK:n lapsen oikeuksien sopimusta, sekä suomalaista lainsäädäntöä ja asetuksia. Keskeisiä asioita on muun muassa, että lapsia on kohdeltava tasa-arvoisesti, lapsia ei saa syrjiä, lapsella on oikeus elämään ja täysipainoiseen kehittymiseen ja että lapsen mielipide tulee ottaa huomioon hänen kehitystasonsa mukaisesti. Päivähoidossa kiinnitetään huomiota myös lapsen kielenkehitykseen ja oman kulttuurin ja kielen tukemiseen. Jotta lapsen kasvua ja kehitystä voitaisiin tukea parhaalla mahdollisella tavalla, päivähoidon henkilökunta tekee yhteistyötä esimerkiksi opetus-, sosiaali-, terveys-, kulttuuri- ja liikuntatoimen kanssa. Yhteistyötä voidaan tehdä myös eri järjestöjen, seurakunnan tai oppilaitosten kanssa. Yhteistyö lapsen vanhempien kanssa on erityisen tärkeää. Päivähoidon työntekijöiden ja vanhempien on hyvä keskustella kasvatuksen tavoitteista keskenään. Kasvatuskumppanuudeksi sanotaan kaikkea toimintaa yhdessä vanhempien kanssa. Se tarkoittaa vanhempien ja henkilökunnan välisiä keskusteluja, vanhempainiltoja, päivähoidon järjestämiä tapahtumia, vanhempien osallistumista päiväkotityön suunnitteluun, juhlia ja jokapäiväisiä keskusteluja vanhempien tuodessa ja hakiessa lasta. 5

6 Vastuu lapsen oman äidinkielen ja kulttuurin säilyttämisestä ja kehittämisestä on ensisijaisesti perheellä. Päivähoidossa lapsella on mahdollisuus oppia suomea tai ruotsia toisena kielenä toisten lasten ja hoitajien kanssa. Lapsen kielen ja kulttuurin tukemisesta sovitaan yhdessä vanhempien kanssa ja sovitut asiat kirjataan lapsen hoitoja kasvatussuunnitelmaan..4 Kun lapsi aloittaa päivähoidossa Päivähoidon aloittamiseen liittyy aina monenlaisia tunteita. Sekä vanhemmilla että lapsella voi olla toiveita ja odotuksia, mutta myös huolia ja pelkoja. Lapsi tarvitsee vanhempia tukemaan häntä uusissa tilanteissa, sillä suuriin muutoksiin liittyy usein pelkoa. Tällaisessa tilanteessa lapset kaipaavat tuttuja asioita ja rutiineja. Lapsen on hyvä tutustua päivähoitoon yhdessä vanhempiensa kanssa ennen päivähoidon aloitusta. Tutustumiskäynneistä päivähoitopaikkaan sovitaan suoraan päiväkodin työntekijöiden tai perhepäivähoitajan kanssa sen jälkeen, kun päätös päivähoitopaikasta on tullut. Se mitä kotona on opittu auttaa usein päiväkotiin sopeutumisessa ja pärjäämisessä. Näistä kotona opittavista taidoista puhutaan lisää vanhempien vertaisryhmissä, joita voidaan järjestää Kotipuun mallin mukaisesti (katso: ). Kokopäiväinen ero vanhemmista on lapselle suuri haaste. Pysyvät ja turvalliset aikuiset lapsen elämässä ovat pohja oppimiselle ja myöhemmille ihmissuhteille. Turvallisen kiintymyksen kautta lapsi oppii luottamaan ja sitoutumaan myös muihin ihmisiin samalla tavalla kuin vanhempiinsa. Vanhemmat saattavat kokea syyllisyyttä tuodessaan lapsensa päivähoitoon. Tämä syyllisyys on hyvä tunnistaa, koska syyllisyyden 6

7 aiheuttamat ristiriitaiset tunteet voivat heijastua lapsen päivähoidon aloitusvaiheeseen, jolloin päivittäiset erotilanteet ovat vaikeita lapselle ja vanhemmalle. Lapselle on hyvä puhua erosta jo edeltä käsin. Vanhemman kannattaa kertoa lapselle kuka häntä hoitaa, kuka on aamulla päiväkodissa vastassa, mitä päivän aikana tapahtuu ja milloin isä tai äiti hakee lapsen päivähoidosta. Lapselle on hyvä kertoa siitäkin, mitä itse tekee päivän aikana ja että itsekin ikävöi lasta päivän kuluessa. Vanhemmat voivat kertoa lapselle päivähoidon työntekijöistä nimeltä sekä siitä mitä hoitajat päiväkodissa tekevät. Lapselle voi antaa päiväksi mukaan lelun tai vanhempien kuvan, jota lapsi voi pitää hoitosuhteen alussa turvanaan. Vanhemmat voivat myös soittaa päiväkotiin, jos ikävöivät lasta tai ovat lapsesta huolissaan. Keskeistä lapsen kehityksen tukemisessa on se, miten ja miten paljon vanhemmat viettävät aikaa lapsen kanssa. Lapsi tarvitsee ymmärtämistä ja rauhoittelua ennen erotilanteita ja niiden jälkeen. Vanhemmat voivat yhdessä lasten kanssa käsitellä eron aiheuttamaa ikävää ja ahdistuksen tunnetta. 7

8 Ikävä on arvokas merkki lapsen ja vanhemman läheisestä suhteesta. Ikävöintiä ei tarvitse hävetä eikä sitä tarvitse poistaa, vaan auttaa lasta kestämään ikävä. Päivähoitopäivän jälkeen lapsi voi riehua kotona, olla väsynyt, ärtyisä ja uhmakas. Mikäli vanhemmat hyväksyvät lapsen tavan osoittaa tällä tavalla tunteitaan, lapsi saa kokemuksen siitä, että häntä rakastetaan edelleen..5. Perheen ja päivähoidon yhteistyö eli kasvatuskumppanuus Vanhemmat kykenevät parhaiten ymmärtämään pientä lastaan ja he ovat parhaita asiantuntijoita lapsensa suhteen. Tästä syystä kodin ja päivähoidon yhteistyötä pidetään erittäin tärkeänä. Kasvatuskumppanuus onkin tärkeä sana ymmärtää: sillä tarkoitetaan muun muassa vanhempien ja päivähoidon yhteistä keskustelua ja tiedonvaihtoa lapsen hoidosta, hyvinvoinnista ja kehityksestä. Näin lapsen kehitykselle tärkeät henkilöt, vanhemmat ja päivähoidon henkilökunta, pystyvät muodostamaan turvallisen ja riittävän yhtenäisen kasvuympäristön. Kasvatuskumppanuus on sitä, että vanhemmat ja päivähoidon työntekijät keskustelevat käsityksistään liittyen kasvatukseen, kasvatuksen tavoitteisiin ja menetelmiin, hyvään lapsuuteen, vanhemmuuteen sekä perheen ja päivähoidon tehtäviin. Kasvatuskumppanuuden tavoitteena on huomioida vanhempien näkemykset, mielipiteet ja toiveet alusta alkaen. Toimiva kasvatuskumppanuus auttaa lasta sopeutumaan ja tottumaan päivähoitoon. 8

9 Kasvatuskumppanuus on siis kodin ja päivähoidon vuoropuhelua. Vuoropuhelu voi toteutua vain silloin, kun kaikki osapuolet kuulevat, kunnioittavat ja luottavat toisiinsa. Luottamuksen syntyminen edellyttää aina kuulemista ja vuorovaikutusta..6. KESKUSTELU Keskustelkaa siitä, mitkä asiat vaikuttavat vanhempien mielestä lapsen päiväkotiin sopeutumiseen. Herätä keskustelua lapsen turvallisuuden tunteesta ja siitä, miten vanhemmat reagoivat erotilanteeseen, miten päivittäiset hoitoon jättämiset ja sieltä hakemiset olisi hyvä hoitaa. Tässä yhteydessä on myös hyvä keskustella siitä, miten varmistetaan, että lapsi saa riittävästi yksilöllistä huomiota sekä kotona että päiväkodissa. Anna vuoron siirtyä järjestyksessä. Kerro, että ne vanhemmat, jotka eivät halua sanoa mitään tai joille ei tule mitään mieleen, voivat sanoa seuraava ja puheenvuoro siirtyy eteenpäin. Keskustelkaa seuraavaksi siitä, miten kasvatuskumppanuus voisi vanhempien mielestä parhaiten toteutua. Miten lapsi hyötyy kasvatuskumppanuudesta? Miten vanhempien kielitaitoon liittyviä vuorovaikutuksen esteitä voidaan poistaa? Tietävätkö vanhemmat, milloin voidaan käyttää tulkkipalveluita? Ovatko vanhemmat huomanneet päivähoidon henkilökunnan ja vanhempien välisiä kulttuurisia eroja vuorovaikutuksessa ja kommunikaatiossa? Miten voitaisiin parantaa keskinäistä ymmärrystä niin, että väärinkäsitykset eivät haittaisi luottamuksen syntyä? Jos vanhemmat eivät ole osallistuneet vanhempien vertaistuenryhmiin, kysy heidän kiinnostustaan. Kerro, että ryhmien tavoitteena on vahvistaa muista maista Suomeen muuttaneiden vanhempien vanhemmuutta antamalla heille tietoa lapsen kehityksestä ja suomalaisesta yhteiskunnasta. Ryhmissä syntyy usein myös mukavaa 9

10 vuorovaikutusta ja tukea osallistujien kesken, josta voi olla hyötyä ryhmien jälkeenkin. Tämänkertainen tapaaminen on yksi esimerkki siitä, miten ryhmät toimivat. Ryhmätapaamisia järjestetään yleensä korkeintaan seitsemän kertaan noin joka toinen viikko. Jos vanhemmat ovat kiinnostuneita ryhmätapaamisten aloittamisesta, voit tilata Väestöliitosta vertaisryhmän Ohjaajan oppaan ja perehtyä sen avulla järjestelyihin ja keskusteluteemoihin paremmin ( AKTIVITEETTI Kerro, että tämä harjoitus on kuin teatterileikki. Kerro myös, että jos joku ei halua itse osallistua, hän voi olla mukana vain keskustelussa tai kuunnella. Harjoitelkaa vuoropuhelua pareittain ryhmässä väittelemällä annetuista aiheista. Väittelyn aiheina voivat olla esimerkiksi lapsen ulkoilu, lapsen vaatetus, ruokailu tai muu arkipäiväinen lapsen hoitoon ja kasvatukseen liittyvä asia. Jaa vanhemmille aiheet paperilapuilla tai kerro aihe kullekin parille. Sano, että kukin pari esittää nyt kuviteltua tilannetta, eikä vanhempien oikeasti tarvitse olla samaa tai eri mieltä esitetyn väittämän kanssa. Esimerkiksi vaatetus väittämä voi olla se, että lapsi tarvitsee ehdottomasti kurahousut pihalla ulkoillessaan vastaväittämänä on, ettei lapsi tarvitse kurahousuja. Pyydä väittelyparia esittämään tilanne. Anna väittelijöille aikaa kolme minuuttia. Väittelyn loputtua keskustelkaa kaikkien ryhmäläisten kanssa siitä, mitä väittelyssä tapahtui. Johtiko väittely hyvään tulokseen? Miltä väittelijöistä tuntui? Pyydä sitten ryhmältä ohjeita väittelijöille. Miten keskustelu kannattaisi aloittaa? Miten kannattaa vastata? Miten löytää ratkaisu tai kompromissi tilanteessa? Toteuttakaa väittelytilanne samasta aiheesta uudestaan niin, että väittelijät huomioivat ryhmäläisten heille antamat ohjeet. 0

11 Anna taas aikaa kolme minuuttia. Lopuksi keskustelkaa siitä, miltä tämä tilanne vaikutti muista ryhmäläisistä. Anna myös väittelijöiden kertoa omasta kokemuksestaan. Valmistaudu tehtävään niin, että sinulla on etukäteen mietittynä riittävästi tilanteita, jotta kullekin parille riittää oma tehtävä. On myös tärkeää, että väittelyiden purkamiselle ja keskustelulle varataan aikaa, joten mieti etukäteen kuinka monta tehtävää voit toteuttaa..8. KOTITEHTÄVÄ Pyydä vanhempia kiinnittämään huomiota lapsen tuomis- ja hakutilanteisiin ja seuraamaan, millaisia vaikutuksia tällä on lapsen viihtyvyyteen päivähoidossa. Pyydä heitä kertomaan havainnoistaan mahdollisella seuraavalla kerralla.

12 Tekstin lähteinä on käytetty seuraavia teoksia:. Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet. Stakes; Oppaita 56: Munter, H. (200) Lapsi aloittaa päivähoidon. Teoksessa A. Helenius, K. Karila, H. Munter, P. Mäntynen & H. Siren-Tiusanen: Pienet päivähoidossa. Alle kolmivuotiaiden lasten varhaiskasvatuksen perusteita. Helsinki: WSOY. 3. Karila, K., Alasuutari, M., Hännikäinen, M., Nummenmaa, A. R. & Rausku-Puttonen, H. (toim.)(2006). Kasvatusvuorovaikutus. Tampere: Vastapaino. 4. Kaskela, M. & Kekkonen, M. (2006). Kasvatuskumppanuus kannattelee lasta. Opas varhaiskasvatuksen kehittämiseen. Stakes: Oppaita 63: Tämän ryhmäkerran teemat kokosi ja alustavan luonnoksen kirjoitti korkeakouluharjoittelija, lto Kirsi Könönen, Anne Alitolppa-Niitamo ja Anita-Novitsky Kotipuusta saattoivat tekstin lopulliseen muotoonsa. Taitosta ja kuvituksesta huolehti Otto Paakkanen. 2