Kestävä kehitys 1 (5)

Transkriptio

1 1 (5) Kestävä kehitys Ohjausryhmän puheenjohtaja Sirpa Hertell Omistaja, kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Ohjelmapäällikkö, elinkeinopäällikkö Pasi Laitala Kestävä kehitys -ohjelman tavoitteena on kehittää ja parantaa uusia kestäviä ratkaisuja kaupungin taloudellisten, sosiaalisten sekä ilmasto-, energia- ja ekologisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Ohjelmalle on suunniteltu kuusi hyötytavoitetta, joiden kautta ohjelman tavoite saavutetaan. Ohjelmaa toteutetaan projektien, oman tekemisen muuttumisen, uusien kokeilujen ja kumppanuuksien kautta. Kestävä elämäntapa Hyötytavoitteen ajatuksena on kehittää ja käyttöönottaa keinoja, joilla kuntalaisten ja kumppanien kanssa löydetään uutta intoa ja tahtoa kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamiseksi. Tavoitteena on, että espoolaiset toteuttavat kestävää elämäntapaa omassa arjessaan tekemällä kestäviä ratkaisuja. Kestävän kehityksen portinvartijat ovat avainasemassa asenteiden muutoksessa ja kestävien toimintatapojen käyttöönotossa. Kestävä verkostomainen kaupunki Edellytykset kestävän elämäntavan toteuttamiselle ja sosiaaliselle eheydelle. Hyötytavoite koostuu neljästä osaalueesta. 1. Elinkaarikustannukset ohjaavat kaupunkikehitykseen liittyviä suunnittelu- ja rakentamispäätöksiä. 2. Kaupunkikeskusten imagoa ja identiteettiä kehitetään pohjautuen niiden omiin vahvuuksiin. Kaupunkikeskukset muodostavat toisiaan täydentävän verkoston, joiden välillä asiointi, työssäkäynti ja harrastaminen ovat sujuvaa. 3. Sosiaalisesti kestävät alueet lisäävät ihmisten hyvinvointia ja arjen sujuvuutta. Asuinalueen viihtyisyys kannustaa asukkaita huolehtimaan asuinympäristöstään ja luo edellytyksiä alueen yhteisöllisyyden kasvulle. 4. Asuntotuotanto on kaupunkirakennetta tiivistävää. Asuinalueiden sosiaalisesti kestävästä kehityksestä huolehditaan uusilla asuinalueilla sekä täydennysrakentamisen kautta vanhoilla asuinalueilla, siten että samoille asuinalueille rakentuu hallinta- ja omistusmuodoiltaan erilaisia asuntoja. Espoon luonto ja ympäristö Hyötytavoite varmistaa, että ympäristön tila säilyy hyvänä ja luontoarvot säilyvät kaupungin kasvaessa. Tavoitteena on myös, että espoolaiset ovat entistä paremmin tietoisia Espoon luontoarvoista ja osaavat nauttia ympäristöstään monin eri tavoin. Kaikki espoolaiset tuntevat vastuuta ympäristöstä ja osallistuvat omalta osaltaan elinympäristönsä vaalimiseen. Ilmastotyön koordinointi Hyötytavoite ohjaa, koordinoi ja johtaa kaupungin ilmastotavoitteiden asettamista ja saavuttamista. Näkökulmana ovat sekä ilmastonmuutoksen hillintään että sopeutumiseen liittyvät asiat. Kestävä liikkuminen ja energiaratkaisut ovat keskeisiä ilmastotyön painopistealueita. Lisäksi priorisoiduilla toiminta-alueilla tavoitellaan edelläkävijyyttä ilmastoasioissa. Toimitaan laajassa yhteistyössä asukkaiden, yritysten ja muiden asiantuntijoiden kanssa. Kumppanuuksilla parannetaan ilmastotyön vaikuttavuutta ja rakennetaan uusia tapoja toimia. Energiaratkaisut Hyötytavoitteen avulla edistetään muutoksia alueellisissa tai paikallisissa energiantuotantotavoissa ja kestävämpää energiankäyttöä. Uusiutuvien energialähteiden käyttöä mahdollistetaan ja edistetään mm. kaavoitusvaiheen energiaselvitysten ja suunnitelmien avulla sekä tarjoamalla kaikille toimijoille avointa energiapaikkatietoa. Omassa toimitilarakentamisessa toteutetaan pilottirakennuksia, jotka toimivat tiekarttana kohti tulevaisuuden vaatimukset huomioivaa rakentamista. Olemassa olevien toimitilojen energiatehokkuutta, tilojen käyttöastetta ja tilatehokkuutta parannetaan. Kestävät liikkumisratkaisut Hyötytavoitteella haetaan monipuolisesti keinoja, joilla voidaan kasvattaa joukkoliikenteen suosiota ja käyttöä. Tavoite sisältää mm. liityntäliikenteen ja pysäköinnin kehittämistoimet, taloudellisten kannustimien käytön lisäämisen, poikittaisliikenteen kehittämisen ja lisäämisen sekä uusien joukkoliikennemuotojen kehittämistoimenpiteet. Sähköisen liikkumisen kehittymiseen vaikutetaan kaupungin vahvalla esimerkillä. Kävelyn ja pyöräilyn edellytyksiä, esimerkiksi reitistöjä, parannetaan.

2 2 (5) Kilpailukyky, innovatiivisuus ja yrittäjyys Ohjausryhmän puheenjohtaja Saija Äikäs Omistaja, elinkeinojohtaja Tuula Antola Ohjelmapäällikkö, elinkeinopäällikkö Pasi Laitala Ohjelman tavoitteena on kehittää kaupungin elinvoimaisuutta ja vetovoimaa pitkäjänteisesti ja luoda edellytyksiä kasvulle. Ohjelman hyötytavoitteet ovat kilpailukyvyn edistäminen, innovatiivisuuden kasvattaminen ja yrittäjyyden tukeminen. Kaupunki tavoittelee pysyvää tuottavuuden parannusta omassa toiminnassaan. Kaupunki haluaa myös omalla toiminnallaan vahvistaa alueen toimijoiden kilpailukyvyn edellytyksiä. Toiminnalla lisätään kaupungin verotuloja ja parannetaan kaupunkilaisten palveluja sekä lisätään hyvinvointia. Yrittäjyyteen ja innovatiivisuuteen kannustava Espoo rakentaa hyvinvointia ja vaurautta paitsi metropolialueelle myös koko Suomeen. Kaupunki tähtää määrätietoisesti palvelujen järjestämisen tehostamiseen ja uusien ratkaisujen käyttöönoton edistämiseen. Rakentamista ohjataan ja toteutetaan niin, että kaupunkilaisten ja yritysten arki sujuu paremmin. Laadukkaat kuntapalvelut ja kaupungin joustava toimintatapa lisäävät alueen houkuttelevuutta, elinvoimaa ja kuntalaisten toimeliaisuutta. Kilpailukyvyn edistäminen Kaupungin vetovoimatekijät muodostuvat toimivasta kaupunkirakenteesta sekä laadukkaista yksityisistä ja julkisista palveluista yhdistettynä monipuoliseen, virikkeelliseen ja elämykselliseen elinympäristöön. Myös kaupungin arjen kansainvälisyys houkuttelee osaajia alueelle. Tavoitteena on kehittää ratkaisuja, joilla edistetään sujuvaa liikkumista, turvataan monipuolisten palvelujen saavutettavuus ja sujuvuus niin asumisen kuin työpaikkojen tarpeisiin sekä vahvistetaan laadukasta rakennettua - ja luonnonympäristöä. Tavoitteena on tarjota entistä monipuolisempia asumisen ratkaisuja. Innovaatioiden hyödyntäminen Kaupunki innovaatioiden hyödyntäjänä Kaupungin hankintoja käytetään nykyistä enemmän yhteiskunnallisten tavoitteiden saavuttamisen ja julkisten palvelujen kehittämisen strategisena välineenä. Innovaatioilla haetaan entistä tehokkaampaa ja laadukkaampaa palvelutuotantoa. Uusia ratkaisuja hyödyntämällä voidaan kattaa osa kaupungin kasvun kustannuksista. Kaupunki edistää hankinnoillaan innovaatioiden käyttöönottoa ja ohjaa kehitystä uusien ratkaisujen käyttöönottamiseksi. Yhteistyöllä kilpailukykyä Kaupunki kannustaa kumppaneitaan, yrityksiä ja yhteisöjä kehittämään uusia ratkaisuja. Tavoitteena on, että kaupungin käyttöön ottamat uudet ratkaisut ovat kehittäjille merkittäviä referenssejä ja siten ne lisäävät niiden kilpailukykyä ja toimintaedellytyksiä markkinoilla ja kehittämistoiminnassa. Ratkaisut ovat tarve- ja käyttäjälähtöisiä ja ne lisäävät taloudellista, sosiaalista ja ekologista kestävyyttä. Ne pohjautuvat korkeaan osaamiseen ja teknologian hyödyntämiseen. Tutkimustoiminta tukee innovaatioiden syntyä Kaupunki rohkaisee ennakkoluulottomuuteen ja kokeilevuuteen. Kaupunki määrittelee tutkimus- ja kehittämistarpeensa hyvissä ajoin etukäteen ja haastaa kehittäjiä ja tutkijoita etsimään ratkaisuja. Kaupunki toimii aktiivisesti metropolialueen avoimissa kehittämis- ja innovaatioympäristöissä ja edistää toiminnallaan niiden välistä yhteistyötä. Tavoitteena on, että tutkimus- ja kehittämistuloksia hyödynnetään tehokkaasti kaupungin haasteiden ratkaisemisessa. Innovaatiotoimijoiden kesken luodaan yhteistyömalli kehittämistoiminnan jatkuvaan hyödyntämiseen. Yrittäjyyden tukeminen Kaupunki kannustaa yrittäjyyteen ja on aktiivinen kumppani yrityksille. Kaupunki kehittää omia yrittäjyyteen liittyviä palveluitaan kokonaisvaltaisesti ja yhdessä kumppaneiden kanssa. Yritystoiminnan esteitä ja hidasteita poistetaan, jotta yritysten sijoittuminen Espooseen ja Espoossa toimiminen olisi sujuvaa. Kaupunki tukee koulujen yrittäjyyskasvatusta, monipuolisten tila- ja sijoittumisratkaisujen syntymistä sekä osaavan työvoiman saantia. Kaupunki toimii yritysten ja yrittäjien asiakkaana tasapuolisesti ja eettisesti kestävällä pohjalla.

3 3 (5) Nuorten elinvoimaisuus Ohjausryhmän puheenjohtaja Martti Hellström Omistaja, sivistystoimenjohtaja Sampo Suihko Ohjelmapäällikkö, erityissuunnittelija Merja Nordling Nuorten elinvoimaisuus-ohjelman tavoitteena on varmistaa nuorisotakuun toteutuminen Espoossa siten, että myös nuorten koulutukseen ja työelämään kiinnittymisen edellytykset huomioidaan. Lisäksi ohjelman tavoitteena on varmistaa kaikille nuorille mahdollisuus mielekkääseen vapaa-ajanviettoon lähtökohdistaan huolimatta. Erityishuomioita ohjelmassa kiinnitetään Työ- ja elinkeinoministeriön suositusten mukaisesti vammaisiin, maahanmuuttajataustaisiin sekä romaninuoriin. Nuorten hyvinvointi lisääntyy ja mahdollisuudet jatko-opintoihin paranevat Koulujen ilmapiiriin vaikutetaan lasten ja nuorten osallisuutta lisäämällä sekä kiusaamiseen ja yksinäisyyteen puuttumalla entistä tehokkaammin. Espoon arvokas-toimintamallin käyttöönottoa laajennetaan. Tehostetaan oppilaanohjausta niiden nuorten kohdalla, joilla on riskejä jäädä jatkokoulutuksen ulkopuolelle. Peruskoulun päättävien osalta kehitetään menetelmiä päättötodistusten keskiarvojen nousemiseksi tasolle, jolla on mahdollisuudet päästä toisen asteen opintoihin. Maahanmuuttajataustaisten nuorten kohdalla varmistetaan mahdollisuus saada peruskoulun päättötodistus, edistetään pääsyä toisen asteen opintoihin ja pysymistä opintopolulla. Peruskoulun, toisen asteen sekä etsivän nuorisotyön rooleja selkeytetään ja vastuut kirjataan nivelvaihetyöhön liittyen. Siirtymää lukiosta ammatillisiin opintoihin joustavoitetaan. Toisen asteen oppilaanohjaajien työtä tehostetaan keskeyttäjien osalta, jottei nuori pääse syrjäytymään. Nuorten oppilashuollolliset sekä päihde- ja mielenterveyspalvelut järjestetään siten, että nuorten on mahdollista päästä palveluihin varhaisessa vaiheessa omassa kasvuympäristössään. Yhteensovittavalla johtamisella ja asianmukaisilla rakenteilla vahvistetaan asiakaslähtöisiä ja nuoren kokonaisvaltaisesti huomioivia palveluja. Turvataan kaikille nuorille mielekäs vapaa-ajantoiminta sosioekonomisista tai muista lähtökohdistaan huolimatta Harrastustakuu, jossa jokaiselle nuorelle taataan mahdollisuus yhteen säännölliseen harrastukseen. Alueittain kootaan eri toimijoiden tarjoamat harrastusmahdollisuudet yhteiseksi harrastepankiksi. Kehitetään harrastusmahdollisuuksia niille nuorille, jotka eivät tähtää huipulle liikunta- tai kulttuuritoiminnassa. Luodaan kannustimia järjestöille ja seuroille ei-kilpailullisen tai ei-tavoitteellisen toiminnan järjestämiseen. Nuorten vapaiden harrasteryhmien toimintaa tuetaan. Kehitetään 29- -kortti nuorille, jolla nuorten on mahdollista kokeilla erilaisia harrastuksia. Nuorten asunnottomuus vähenee Nuorten asunnottomuuden syyt selvitetään ja etsitään keinoja mm. teknisen ja ympäristötoimen, Espoon Kruunun sekä Nuorisoasuntoliiton kanssa nuorten asunnottomuuden vähentämiseen. Kaupunki on sitoutunut rakentamaan tietyn määrän tuettua asumista vuosittain. Osa näistä asunnoista tulee jatkossa osoittaa nuorille (alle 29v). Selvitetään mahdollisuutta suunnitella ja rakentaa soluasumiseen suunniteltuja asuntoja, joissa voi olla kerroksittain yhteisiä tilaratkaisuja. Nuoria osallistetaan vanhojen asuntojen remontointiin mahdollisuudella saada asunto omaan käyttöön remontin jälkeen. Nuorten työttömyys vähenee Nuorisotakuun mukaisesti kaupunki yhdessä työhallinnon kanssa ohjaa aiempaa tehokkaammin nuoria työhön, työkokeiluun, työpajoille sekä opiskelemaan huomioiden erityisesti maahanmuuttajataustaiset nuoret. Kaupunki varmistaa osaltaan, että kaupungin työyksiköissä on vuosittain tarjolla aiempaa enemmän kesätyöpaikkoja sekä riittävästi harjoittelupaikkoja koululaisille ja ammattiin opiskeleville. Kaupunki myös tehostaa työnantajakuvamarkkinointiaan nuorten suuntaan. Peruskoulun opetussuunnitelmaan lisätään työelämätaitoja ja yrittäjyyskasvatusta. Kesäseteleiden käyttöastetta lisätään yhteistyöllä elinkeinoelämän kanssa. Vaikutetaan siihen, että vammaisille nuorille ei automaattisesti anneta eläkepäätöstä 15-vuotiaana, jonka seurauksena työllistyminen mm. työpajojen kautta estyy.

4 4 (5) Elinvoimaa ikääntyville Ohjausryhmän puheenjohtaja: Kristiina Mustakallio Omistaja: perustuvajohtaja Juha Metso Ohjelmapäällikkö: asiantuntija Maria Rysti Elinvoimaa ikääntyville -kehitysohjelman visiona on, että Espoo on entistäkin parempi paikka ikääntyville elää ja asua. On tärkeää edistää hyvinvointia, terveyttä ja toimintakykyä, sillä ne parantavat ikääntyvien espoolaisten elämänlaatua, lisäävät omatoimisuutta ja vähentävät tai myöhentävät riippuvuutta ulkopuolisesta avusta. Hyötytavoitteista kiteytyy rajatumpia kehittämiskohteita ja niille omat tarkemmat mittarinsa ja tavoitteensa. Osa toteutetaan laajempina kehittämisprojekteina ja osa tempauksina tai kampanjoina. Hyvinvointi, terveys ja toimintakyky paranevat Ikääntyvät voivat elää mahdollisimman itsenäistä arkea. Oleellista on tehostaa omaehtoista tiedonsaantia, jotta mahdollisimman moni ikääntyvä löytää itse ratkaisuja arjen kysymyksiinsä. Neuvontapalveluja kehittämällä lisätään mahdollisuuksia saada tarvittaessa henkilökohtaisempaa ohjausta. Ennaltaehkäisevän toiminnan vahvistamisella ylläpidetään ja parannetaan ikääntyvien terveyttä ja toimintakykyä. Tavoitteena on, että Espoossa on tarjolla erilaista ja eri tahojen järjestämää matalankynnyksen ennaltaehkäisevää toimintaa, johon on helppo osallistua. Tietoiskuja, hyvinvointikursseja ja erilaisia tempauksia järjestetään eri puolilla Espoota. Osaaminen ja voimavarat rikkautena -hyötytavoite arvostaa espoolaisten ikääntyvien monipuolista osaamista. Tavoitteella haetaan paitsi tukea, iloa ja apua toisille ihmisille, niin myös mielekästä ja palkitsevaa tekemistä panoksensa antavalle ikääntyvälle. Senioreiden oma panos ja vertaistuki senioreiden kesken ovat merkittäviä tekijöitä hyvinvoinnin edistämisessä. Tavoitteena on kehittää vapaaehtois- ja vertaistukitoimintaan selkeitä rakenteita, joiden avulla löydetään uusia senioreita toiminnan piiriin, koulutetaan heitä ja voidaan ohjata kullekin mieleiseen toimintaan. Tärkeää on, että vapaaehtois- ja vertaistukitoimijoilla on riittävästi kannustusta ja tukea. Iäkkäänäkin asutaan kotona Valtakunnallisen vanhuspolitiikan ja ikälain yksi keskeinen tavoite. Tulevaisuudessa yhä useampi iäkäs asuu kotona. Tavoitteena on parantaa myös muistisairaiden espoolaisten mahdollisuuksia asua kotonaan entistä pidempään. Usein muistisairaalla on tukenaan läheinen omaishoitajana. Kotona asumista edistää asumisen, kaupunkirakenteen ja liikkumisen esteettömyys. Toisaalta sitä turvaavat monipuoliset ja riittävät palvelut. Palveluja kehitetään yhdessä espoolaisten senioreiden ja heidän läheistensä kanssa. Palvelutilanteissa vahvistetaan seniorin omatoimisuutta ja kunnioitetaan itsemääräämisoikeutta. Oleellista on kuntouttava työote ja aito asiakaskeskeisyys. Ympärivuorokautisessa hoivassa tavoitellaan laitoshoidon osuuden laskua ja korvaamista mahdollisimman paljon kodinomaisella hoiva-asumisella. Sujuva omaishoito Hyötytavoitteella vahvistetaan omaishoitajien jaksamista. Kehitetään omaishoitajille monipuolinen valikoima tukimuotoja, joista omaishoitaja voi valita itselleen parhaiten sopivat muodot. Kehitetään räätälöityä ohjausta ja neuvontaa omaishoitajille, esimerkiksi entistä suunnitellummin ergonomiaan ja arjen hoitotilanteisiin tueksi hyviä käytäntöjä. Muistisairaiden omaishoitajien tueksi aloitetaan joustava päivätoiminta, virka-ajan ulkopuolinen neuvontapuhelin ja vertaistukiryhmiä. Yksinäisyys vähenee Merkittävä inhimillistä kärsimystä vähentävä tavoite, jonka saavuttamiseen tarvitaan monia eri toimijoita, kuten kanssaihmisiä, läheisiä, järjestöjä, palveluntuottajia, oppilaitoksia, seurankuntia ja kaupungin toimijoita. Yksinäisyydestä kärsivien löytäminen saattaa olla vaikeaa. Etsivässä tai löytävässä toimintamallissa voidaan kutsua tietyn ikäisiä espoolaisia henkilökohtaisesti tilaisuuksiin, joissa on mahdollista osallistua, verkostoitua ja saada tietoa aktiviteeteista. Lisäämällä sukupolvien välistä kanssakäymistä suunnitelmallisesti voidaan tarjota osallistumismahdollisuuksia ja sosiaalisia suhteita lapsille, nuorille ja senioreille.

5 5 (5) Osallistuva Espoo Ohjausryhmän puheenjohtaja Simon Elo, kaupunginhallitus Omistaja, kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Ohjelmapäällikkö, kaupunginsihteeri Mari Immonen Poikkihallinnollisen Osallistuva Espoo - kehitysohjelman päätavoite kaksiosainen: osallistuvat espoolaiset ja Suomen toimivin demokratia. Ohjelmassa halutaan, että espoolaiset tuntevat kotikaupunkinsa omakseen. Ohjelmalle on suunniteltu neljä alla kuvattua hyötytavoitetta. Ohjelman päätavoite saavutetaan hyötytavoitteisiin liittyvien projektien, oman tekemisen muuttamisen, uusien kokeilujen ja yhteistyön kautta. Toimiva päätöksenteko Tehdään edustuksellinen demokratia paremmin tutuksi. Asukkaat ja yhteisöt otetaan paremmin mukaan päätösten valmisteluvaiheessa. Asiakkaat ja asukkaat otetaan paremmin mukaan palvelujen kehittämiseen. Madalletaan osallistumisen kynnystä. Palkitseva lähitekeminen Lisätään lähivaikuttamista. Tavoitteena on vahvistaa talkoohenkeä ja talkoilla tekemistä sekä Espoo identiteettiä ja ylpeyttä kotikaupungista ja omasta asuinalueesta. Otetaan paremmin käyttöön kasvava ikääntyneiden potentiaali. Vahvistetaan tunnetta, että osallistumalla voidaan vaikuttaa. Lisäksi otetaan paremmin yritykset ja yhteisöt mukaan lähitekemiseen. Huomioidaan erilaisten ryhmien osallisuus Tunnistetaan osallistumisen näkökulmasta erilaiset ryhmät ja heidän tarpeensa (lapset, nuoret, ikäihmiset maahanmuuttajat, syrjäytyneet, - ja kansainväliset asukkaat). Parannetaan heidän osallisuuttaan. Suunnitteluvaiheessa arvioidaan työnjakoa muiden kehitysohjelmien kanssa. Arvostetaan kansainvälisyyttä ja suvaitsevaisuutta. Avoin osallistuminen ja vaikuttaminen Kehitetään osallistumis- ja vuorovaikutustapoja sekä -kanavia. Käytetään aktiivisesti sosiaalista mediaa. Avataan tietoa yritysten ja yhteisöjen käyttöön paremmin. Otetaan uudet ideat käyttöön tavoitellen joustavuutta ja helppoutta.