Asemakaavanmuutoksen käynnistämissopimus Keski-Lohjan kaupunginosan korttelin 343 osassa/selitys Korkeimmalle hallinto-oikeudelle

Transkriptio

1 Kaupunkisuunnittelulautakunta Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Asemakaavanmuutoksen käynnistämissopimus Keski-Lohjan kaupunginosan korttelin 343 osassa/selitys Korkeimmalle hallinto-oikeudelle 539/ /2014 KASULK Keski-Lohjan korttelin 343 osassa on käynnistymässä asemakaavan- muutos (kaupunkisuunnittelulautakunta ja ). Ta voit teena on muuttaa nykyinen työpaikkakäyttötarkoitus asumiselle. Ase ma kaavan muu tok sen tueksi on tarpeen laatia erillinen käynnistyssopimus. Käynnistyssopimuksen pääasiallisin tehtävä on tiedotuksellinen: miten osapuo let toimivat tulevassa asemakaavanmuutoksessa. Tärkein kohta so pimuk ses sa on kohta 8. mukainen kustannusjaottelu. Mikäli hanke jos tain syystä päätyisi sovittamattomaan umpikujaan, on osapuolilla oikeus sa noa sopimus irti. Tämä johtaa myös asemakaavanmuutoksen lo pet ta mi seen. Maankäyttö- ja rakennuslaki kieltää sitovan sopimisen asemakaavan ja sen muutoksen sisällöstä; tarkoituksesta ja tavoitteesta voidaan toki sopia. Ase ma kaa van muu tok sen hyväksyy kaupunginvaltuusto. Valitusta pauk sessa asemakaavanmuutoksen sisältö voi muuttua oikeusasteissa. Sopimus on allekirjoitettu ehdollisena (Riku Korhonen) Erikseen jaettavat asiakirjat: - sopimus, ja - kartta. Yj Kaupunkisuunnittelulautakunta päättää esittää kaupunginhal li tuk sel le, että Loh jan kaupunki tekee liitteen mukaisen asemakaa van muu tok sen käyn nistä mis so pi muk sen Saajos-Kiinteistöt Oy:n kanssa osas sa Keski-Lohjan kau pun gin osan korttelia 343. Päätös KH Erikseen jaettavat asiakirjat - kartta Tekninen johtaja Kaupunginhallitus päättää tehdä liitteen mukaisen asemakaavanmuutoksen käynnistämissopimuksen Saajos-Kiinteistöt Oy:n kanssa osassa Keski-Lohjan kaupunginosan korttelia 343.

2 Päätös Liite 1/kh sopimus KH Jan Tallqvist on osoittanut kaupunginhallitukselle päätöstä koskevan oikaisuvaatimuksen. 1) Hallinnollinen menettely Vielä voimassa olevan vuoden 1995 Kuntalain 91 :n mukaan päätöksestä, joka koskee vain valmistelua tai täytäntöönpanoa, ei saa tehdä oikaisuvaatimusta eikä kunnallisvalitusta. Suomen Kuntaliiton julkaisemassa kunnan viranomaisen päätösten muutoksenhakua koskevassa oppaassa on kaavoituksen käynnistämistä koskeva päätös ("ryhtymispäätös") tulkittu valmistelua koskevaksi. Muutoksenhakukelpoiseksi katsottaisiin vain kaavoitusaloitteen johdosta tehty kielteinen päätös. Kaupunginhallituksen hyväksymän asemakaavanmuutoksen käynnistämissopimuksen tuloksena syntyy kaavaehdotus, jonka hyväksymispäätöksestä on Kuntalain mukainen valitusoikeus hallinto-oikeuteen. Valittaja voi silloin esittää kaikki ne väitteet, joita hänellä olisi käytettävissään jo asemakaavoituksen käynnistämistä koskien. Kaupunginhallituksen hyväksymässä asemakaavoituksen käynnistämissopimuksessa ei ole kysymys Maankäyttö- ja rakennuslain 91 b :ssä tarkoitetusta maankäyttösopimuksesta. Sopimuksen perusteella neuvotellaan varsinainen maankäyttösopimus, jonka hyväksymispäätös niin ikään on valituskelpoinen. Kaupunginhallituksen kokouksen pöytäkirjan valitusosoituksessa oli pykälät 237 ja 238 merkitty ensin virheellisesti oikaisuvaatimuskelpoisiksi. Asian selvittämisen jälkeen virhe korjattiin alkuperäiseen sekä internetissä julkaistuun pöytäkirjaan. Internetissä pöytäkirjan lopussa olevassa valitusosoituksessa molempiin pykäliin on merkitty muutoksenhakukielto, mutta julkaisutekniikasta johtuen internetissä erikseen avautuvaan valitusosoitukseen on jäänyt alkuperäinen virheellinen tieto oikaisuvaatimusmahdollisuudesta. Virhe valitusosoituksessa tai sen internetissä julkaistussa versiossa ei kuitenkaan luo kenellekään lakiin perustumatonta muutoksenhakuoikeutta. (Mikko Kuosmanen) 2) Oikaisuvaatimuksen sisältö Oikaisuvaatimuksen sisältö liittyy suunnittelu- ja asemakaava-asiaan, ei itse sopimukseen, joka oli päätöksen kohteena. Itse asemakaavanmuutoksesta on olemassa kaupunkisuunnittelulautakunnan päätökset (asemakaavan muutoshakemuksen hyväksyminen) ja (osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja suunnittelun lähtökohdat); jälkimmäisen nähtävilläolo päättyi , johon

3 mennessä myös oikaisuvaatija on voinut jättää siitä mielipiteen. Asemakaavanmuutos on oma itsenäinen prosessinsa, jossa kaupungilla on maankäyttö- ja rakennuslain mukaiset päätöksensä ja niihin muistutus- ja muutoksenhakumahdollisuutensa. Tehtävän maankäyttösopimuksen sisältö määräytyy asemakaavanmuutoksen perusteella, ei missään nimessä päinvastoin: se on nimenomaisesti kielletty maankäyttö- ja rakennuslaissa. Maankäyttösopimuspäätös on myös oma päätöksensä muutoksenhakumahdollisuuksineen. Asemakaavanmuutosprosessi voi edetä itsenäisesti ilman käynnistämissopimustakin; ainoat siinä sovittavat faktiset asiat ovat irtisanominen ja selvitysten kustannusjako, jota on toteutettu ilman sopimustakin. Muu sopimuksen sisältö on tiedottavaa ja valmistelevaa. Kaupungilla on valta olla viemättä asemakaavanmuutosta eteenpäin, mikäli maankäyttösopimusta ei jostain syystä saataisi. (Riku Korhonen) Jan Tallqvist on kirjelmöinyt asiasta myös Helsingin hallinto-oikeudelle, joka on pyytänyt Lohjan kaupunginhallituksen lausuntoa mennessä. Lausunnon antamiselle on saatu lisäaikaa saakka. Erikseen jaettavat asiakirjat: - Jan Tallqvistin oikaisuvaatimus - kartta - sopimus - hallinto-oikeuden lausuntopyyntö Kj Kaupunginhallitus päättää 1. ettei se ota Jan Tallqvistin oikaisuvaatimusta tutkittavakseen, koska kysymys on valmistelua koskevasta asiasta; sekä 2. antaa Helsingin hallinto-oikeudelle liitteen mukaisen lausunnon ja esittää, että hallinto-oikeus hylkää valituksen. Päätös Liite 1/kh lausunto hallinto-oikeudelle KH Helsingin hallinto-oikeus on päätöksellään poistanut kaupunginhallituksen päätökseen liitetyn muutoksenhakukiellon ja kumonnut kaupunginhallituksen päätöksen siltä osin kuin sillä on jätetty oikaisuvaatimus tutkimatta. Hallinto-oikeus otti Tallqvistin valituksen välittömästi tutkittavikseen ja hylkäsi sen. Hallinto-oikeus katsoi, että kaupunginhallituksen päätöksessä tehdä asemakaavanmuutoksen käynnistämissopimukset alueen maanomistajien kanssa on kysymys maankäyttö- ja rakennuslain 91b :ssä tarkoitetusta maankäyttösopimuksesta. Kysymys ei ole ollut vain valmistelusta vaan päätöksestä on voinut tehdä oikaisuvaatimuksen.

4 Hallinto-oikeus totesi, että kaupunginhallituksen hyväksymällä maankäyttösopimusta koskevalla päätöksellä ei ole miltään osin sitovasti ratkaistu eikä voitukaan ratkaista kaavamuutoksen sisältöä. Yhteenvetona hallinto-oikeus totesi, että kaupunginhallitus ei ole valituksessa esitetyillä perusteilla käyttänyt harkintavaltaansa muuhun tarkoitukseen kuin mihin se lain mukaan on käytettävissä eikä siten ole ylittänyt toimivaltaansa päättäessään tehdä puheena olevat maankäyttösopimukset. Kaupunginhallituksen päätös ei ole muutoinkaan lainvastainen. Hallinto-oikeus ei siten olen ole kumonnut kaupunginhallituksen päätöstä siltä osin kuin sillä on hylätty oikaisuvaatimus. Jan Tallqvist on tehnyt Helsingin hallinto-oikeuden päätöksestä valituksen korkeimmalle hallinto-oikeudelle. Tallqvist vaatii, että hallinto-oikeuden päätös pitää kumota ja hänen alkuperäiset vaatimuksensa asian osalta tulee hyväksyä. Lisäksi hän vaatii, että Lohjan kaupunki määrätään korvaamaan hänelle asiasta aiheutuneet kulut, yhteensä 600 euroa laillisine korkoineen sekä mahdolliset myöhemmin esitettävät lisäkorvaukset. Tallqvist perustelee valitustaan seuraavasti: "Helsingin hallinto-oikeuden ratkaisussa ei olla huomioitu asian ennakkotapauksen luonnetta ja miten maankäyttösopimuksen laatiminen ennen tarpeellisten asioiden selvittelyä vaikuttaa itse kaavoitusprosessiin. Lohjan Kaupunginhallituksen päättäessä sopimuksesta, se ei tehnyt minkäänlaista arviota asian ennakkotapausluonteesta ja vaikutuksesta kaavoitukseen tulevaisuudessa." Korkein hallinto-oikeus pyytää kaupunginhallituksen selitystä mennessä. (Mikko Kuosmanen) listan oheismateriaali - KHO:n selityspyyntö ja valitusasiakirjat Helsingin hallinto-oikeuden päätös Kj Kaupunginhallitus päättää antaa Korkeimmalle hallinto-oikeudelle seuraavan selityksen: Kaupunginhallitus esittää selityksenään, että Korkeimman hallinto-oikeuden tulisi hylätä Jan Tallqvistin valitus ja pitää voimassa Helsingin hallinto-oikeuden päätös Myös oikeudenkäyntikulujen korvaamista koskeva vaatimus on hylättävä. Valituksen aiheena oleva kaupunginhallituksen päätös Lohjan kaupungin Keskilohjan kaupunginosan korttelia 343 koskevan Saajos-Kiinteistöt Oy:n kanssa solmittavan asemakaavanmuutoksen käynnistämissopimuksen hyväksymisestä ei ole vuoden 1995 kuntalain 90 :ssä tarkoitetulla tavalla syntynyt virheellisessä järjestyksessä, kaupunginhallitus ei ole ylittänyt toimivaltaansa eikä päätös ole muuten lainvastainen. Perusteluna esitämme seuraavaa:

5 Päätös Ennakkotapauksen luonteisuus Ennakkotapauksista voidaan puhua vain korkeimman oikeuden ja korkeimman hallinto-oikeuden eräiden ratkaisujen yhteydessä. Hallintoviranomaisten tai hallinto-oikeuksien päätöksillä ei ole ennakkotapauksen luonnetta. Lohjan kaupunginhallituksen tai Helsingin hallinto-oikeuden ei siten ole ollut tarpeen ottaa kantaa asiaan. Hallintolain 6 :n mukainen tasapuolisen kohtelun vaatimus edellyttää hallintoviranomaisen päätöksenteolta myös johdonmukaisuutta. Silti kussakin tapauksessa päätettävä asia on arvioitava sen erityispiirteet huomioon ottaen. Viranomainen voi kuitenkin myös muuttaa ratkaisukäytäntöään, jos siihen on perusteltua syytä. Ennakkotapauksen luonteisuudella ei ole merkitystä päätöksen lainmukaisuuden kannalta, joten valitusperuste on aiheeton. Maankäyttösopimuksen vaikutus kaavoitusprosessiin Asemakaavoituksen käynnistämissopimuksella ei ole miltään osin sitovasti ratkaistu eikä voitukaan ratkaista kaavamuutoksen sisältöä. Maankäyttö- ja rakennuslain 91 b :n mukaan sitova maankäyttösopimus voidaan tehdä vasta sen jälkeen, kun kaavaluonnos tai -ehdotus on ollut julkisesti nähtävillä. Kaupunginhallituksen hyväksymällä sopimuksella ei puututa kaavoitusprosessiin eikä se olisi edes mahdollista, koska noudatettavasta kaavoitusprosessista on pakottavasti säädetty maankäyttö- ja rakennuslain 8 luvussa.