2. Sovittelussa käsiteltävät asiat

Transkriptio

1 Poliisihallitus OHJE 1 (6) /2011/3411 Voimassaoloaika Säädösperuste Laki poliisin hallinnosta 4 Muuttaa/Kumoaa Kohderyhmät Poliisi RIKOSASIOIDEN SOVITTELU 1. Yleistä Sovittelutoiminnasta säädetään laissa rikosasioiden ja eräiden riitaasioiden sovittelusta (1015/2005). Rikosasioiden sovittelu on oikeusjärjestelmälle rinnakkainen tai sitä täydentävä menettelytapa rikoksiin liittyvien kysymysten ratkaisemiseksi. Sovittelu on maksuton palvelu rikoksen asianosaisille, jossa rikoksesta epäillylle ja rikoksen uhrille järjestetään mahdollisuus puolueettoman sovittelijan välityksellä kohdata toisensa luottamuksellisesti, käsitellä rikoksesta sen uhrille aiheutuneita henkisiä ja aineellisia haittoja sekä pyrkiä omatoimisesti sopimaan toimenpiteistä niiden hyvittämiseksi. Sovittelu on nähty hyvänä keinona puuttua erityisesti ensikertalaisten nuorten tekemiin rikoksiin ja sen on katsottu myös ehkäisevän uusintarikollisuutta. Sovittelussa tekijä saa mahdollisuuden ottaa vastuun teoistaan ja sen seurauksista. Sovittelussa voidaan käsitellä rikoksia, joiden arvioidaan soveltuvan soviteltaviksi. Asian käsittely tai ratkaisu poliisi- tai syyttäjäviranomaisessa taikka tuomioistuimessa eivät estä sovittelua. Rikoksen asianosaisten välillä saavutetusta sovinnosta laaditaan kirjallinen sopimus. Sovittelulla voi olla merkitystä asian käsittelylle poliisi- tai syyttäjäviranomaisessa taikka rangaistuksen määräämiselle tuomioistuimessa. Poliisilain yleisten periaatteiden mukaan poliisi pyrkii toiminnassaan edistämään sovinnollisuutta asianosaisten kesken. Rikostutkinnan objektiviteettiperiaatteesta johtuen poliisi ei kuitenkaan voi virassaan toimia varsinaisena sovittelijana. 2. Sovittelussa käsiteltävät asiat Sovittelussa voidaan käsitellä rikoksia, joiden arvioidaan soveltuvan soviteltaviksi. Harkinnassa otetaan kokonaisuutena huomioon rikoksen laatu ja tekotapa, rikoksesta epäillyn ja uhrin keskinäinen suhde sekä muut rikokseen liittyvät seikat. Soviteltavaksi ei saa ottaa alaikäiseen kohdistunutta rikosta, jos uhrilla rikoksen laadun tai ikänsä vuoksi on erityinen suojan ter- Poliisihallitus Vuorikatu 20 A, PL 302, HELSINKI kirjaamo.poliisihallitus@poliisi.fi, Puh , Faksi

2 Poliisihallitus 2 (6) ve. Jos rikosta ei voida sovitella, ei siihen liittyvää vahingonkorvausasiaa saa myöskään sovitella. Erityisen hyvin sovitteluun soveltuvat: asianomistajarikokset ja laadultaan niitä lähellä olevat rikokset, sellaiset virallisen syytteen alaiset rikokset, joista poliisi jättäisi esitutkinnan toimittamatta tai syyttäjä syytteen nostamatta vähäisyysperusteella sekä nuorten tekemät rikokset. Mitään rikostyyppiä ei ole laissa rajattu sovittelun ulkopuolelle. Lain esitöissä on kuitenkin mainittu, että lapseen kohdistuvia seksuaalirikoksia ei tulisi pääsääntöisesti ollenkaan ottaa soviteltavaksi ja lähisuhdeväkivaltaa sisältävien rikosten sovitteluun tulisi suhtautua pidättyvästi. Lähisuhdeväkivallan sovittelusta on kuitenkin viime vuosina saatu varsin hyviä kokemuksia, joten edellytysten täyttyessä estettä yksittäisten lähisuhdeväkivaltatapausten sovitteluun ohjaamiselle ei ole. Lähtökohtaisesti törkeiden rikosten ja toistuvan lähisuhdeväkivallan soveltuvuutta sovitteluun tulee harkita erityisen huolellisesti. 3. Sovittelualoitteen tekeminen ja sovittelusta tiedottaminen Sovittelualoitteen voi tehdä rikoksesta epäilty, rikoksen uhri, poliisi- tai syyttäjäviranomainen taikka muu viranomainen. Aloitteen voi tehdä myös alaikäisen henkilön huoltaja tai muu laillinen edustaja taikka vajaavaltaisen täysi-ikäisen henkilön edunvalvoja. Tietyissä rikostyypeissä vain viranomaisilla on mahdollisuus tehdä sovittelualoite. Tällaisia rikoksia ovat erityisesti lähisuhdeväkivaltatapaukset, joihin liittyy esimerkiksi suurempi riski siitä, että uhria painostetaan antamaan suostumuksensa sovittelumenettelyn käynnistämiseen. Kokonaiskuvan muodostamiseksi on myös tärkeää, että lähisuhdeväkivaltatapaukset tulevat viranomaisten tietoon. Jos kyseessä on väkivaltaa sisältävä rikos, joka on kohdistunut rikoksesta epäillyn puolisoon, lapseen, vanhempaan tai muuhun heihin rinnastettavaan läheiseen, vain poliisilla tai syyttäjäviranomaisella on oikeus tehdä aloite sovitteluun ryhtymisestä. Sosiaaliviranomaisilla ei kyseistä aloiteoikeutta ole, mutta ennen sovittelualoitteen tekemistä poliisi- tai syyttäjäviranomaisen on tarkoituksenmukaista olla yhteydessä myös sosiaaliviranomaisiin tilanteen kokonaiskuvan selvittämiseksi. Arvioidessaan käsiteltävänään olevan asian soveltuvan sovitteluun, poliisitai syyttäjäviranomaisen tulee tiedottaa rikoksesta epäillylle ja rikoksen uhrille sovittelumahdollisuudesta ja ohjata heidät sovitteluun. Tieto sovittelumahdollisuudesta tulee antaa myös alaikäisen henkilön huoltajalle tai muulle lailliselle edustajalle ja vajaavaltaisen henkilön edunvalvojalle. Palveluperiaatteen mukaisesti poliisi voi tiedottaa sovittelumahdollisuudesta myös sellaisissa tapauksissa, joissa poliisi ei itse, esimerkiksi rikoksen vakavuuden vuoksi, ohjaa asiaa sovitteluun. Rikoksen osapuolille voidaan välittää tietoa sovittelusta esimerkiksi antamalla heille sovittelua koskeva esite.

3 Poliisihallitus 3 (6) Sovittelun toteuttaminen edellyttää vapaaehtoisuutta. Rikoksen osapuolten on henkilökohtaisesti annettava suostumuksensa sovitteluun. Ennen suostumuksen tiedustelemista on osapuolille selvitettävä heidän sovitteluun liittyvät oikeutensa sekä asemansa sovittelussa. Sovittelu on mahdollista vain sellaisten osapuolten kesken, jotka pystyvät ymmärtämään sovittelun ja siitä tehtävien ratkaisujen merkityksen. Osapuolella on oikeus peruuttaa suostumuksensa milloin tahansa sovittelun aikana. Tällöin sovittelu on keskeytettävä. Myös alaikäisen tai vajaavaltaisen täysi-ikäisen henkilön on annettava suostumuksensa sovitteluun henkilökohtaisesti. Alaikäisen osalta sovitteluun osallistuminen edellyttää lisäksi hänen huoltajiensa tai muiden laillisten edustajiensa suostumusta. Suostumus sovitteluun tai sen peruuttaminen voidaan ottaa vastaan myös muulla tavoin kuin henkilökohtaisesti. Myös näissä tapauksissa suostumuksen antamisen ajankohta ja sen vastaanottajan tiedot on oltava myöhemmin todennettavissa. Poliisin esitutkintamateriaali voidaan toimittaa sovittelutoimistoon vain osapuolten suostumuksella. Tästä syystä on tarkoituksenmukaista pyytää jo esitutkinnan yhteydessä osapuolilta suostumus myös asiakirjojen lähettämiseen sovittelutoimistoon. Sovittelusta on tehtävä asianmukaiset merkinnät asianosaisten kuulustelupöytäkirjoihin tai mahdolliselle poliisin ja sovittelutoimiston yhteistyölomakkeelle. Merkinnät tulee tehdä myös silloin, kun osapuolilta on tiedusteltu halukkuutta sovitteluun, mutta he eivät ole antaneet siihen suostumustaan. Asianosaisten kannanotosta sovitteluun on aina tehtävä merkintä myös Poliisiasiain tietojärjestelmään (PATJA) kirjatun rikosilmoituksen selostusosaan. Asia voidaan ohjata sovitteluun jo esitutkinnan aikana. Tutkinnanjohtajan tulee varmistaa, ettei sovittelusta aiheudu haittaa rikoksen selvittämiselle. Sovittelutoimisto toimittaa sovittelun päätyttyä poliisi- tai syyttäjäviranomaiselle tiedon sovittelun kulusta ja lopputuloksesta. Sovittelutoimisto ilmoittaa myös päätöksestä, jolla se on kieltäytynyt ottamasta asiaa sovitteluun tai keskeyttänyt sovittelun. 4. Rangaistusmääräysmenettelyssä käsiteltävät rikokset Mikäli rangaistusmääräysmenettelyssä käsiteltävän rikoksen arvioidaan soveltuvan sovitteluun, poliisin on aina tiedotettava rikoksen osapuolille sovittelumahdollisuudesta. Tämä koskee myös niitä tilanteita, joissa poliisi antaisi epäillylle rangaistusvaatimuksen suppeassa esitutkinnassa. Jos rikos soveltuu, ja molemmat osapuolet suostuvat sovitteluun, asiasta kirjataan rikosilmoitus, ja se ohjataan sovitteluun. Arvioitaessa rangaistusmääräysmenettelyssä käsiteltävien rikosten soveltuvuutta sovitteluun on huomioitava, että asianomistajana on usein yritys,

4 Poliisihallitus 4 (6) jolla ei yleensä ole korvausvaatimusta eikä muutoinkaan samanlaista intressiä sovitteluun kuin yksityisellä henkilöllä. Mikäli oikeushenkilö on tietoinen sovittelumahdollisuudesta, mutta antaa kuitenkin poliisille pysyväissuostumuksen rangaistusmääräysmenettelyn käyttämiseen, voidaan rangaistusvaatimus antaa tiedustelematta erikseen asianomistajan halukkuutta sovitteluun. Jos liikennerikoksen asianomistaja suostuu asian käsittelyyn rangaistusmääräysmenettelyssä, ei sovitteluun ohjaaminen ole pääsääntöisesti tarpeen, koska mainittujen rikosten osalta rangaistussäännösten ensisijainen tarkoitus on yleisen liikenneturvallisuuden suojaaminen. 5. Sovittelun merkityksestä rikosprosessissa Sovittelulla voi olla merkitystä asian käsittelylle poliisi- tai syyttäjäviranomaisessa taikka rangaistuksen määräämiselle tuomioistuimessa. Jos asianomistaja peruuttaa sovittelun jälkeen rangaistusvaatimuksensa: asianomistajarikoksen tutkinta lopetetaan virallisen syytteen alaisen rikoksen tutkinta voidaan tutkinnanjohtajan päätöksellä lopettaa, jos rikos on vähäinen Tutkinnanjohtaja voi sovintoon päättyneen sovittelun perusteella tehdä syyttäjälle esityksen esitutkinnan rajoittamisesta. Sovinto voi olla perusteena myös: syyttämättä jättämiselle, rangaistuksen tuomitsematta jättämiselle, rangaistuksen lieventämiselle, rangaistusasteikon lieventämiselle tai rangaistuslajin vaihtamiselle. Sovittelumahdollisuudesta tiedotettaessa ja sovitteluun ohjatessa tulee huolehtia siitä, ettei osapuolille synny virheellistä käsitystä sovittelun merkityksestä. Kukin viranomainen käyttää itsenäisesti harkintavaltaansa sen suhteen, mikä merkitys sovittelulle annetaan. Osapuolten välillä solmittu sovinto ei esimerkiksi johda automaattisesti syyttämättä jättämiseen. 6. Sovittelumenettelystä Päätöksen sovittelun aloittamisesta tekee sovittelutoimisto. Sovittelutoimisto on toimintayksikkö, joka tuottaa sovittelupalveluja tietyllä alueella. Sovittelua koskeva aloite tehdään siihen sovittelutoimistoon, jonka alueella joku tapahtuman osapuolista asuu, ja jossa sovittelu voidaan toteuttaa osapuolten olosuhteet huomioiden joustavasti. Aloite voidaan tehdä myös siihen sovittelutoimistoon, jonka alueella rikos on tapahtunut. Ennen sovittelun aloittamista sovittelutoimisto varmistaa, että asiassa on edellytykset sovittelulle ja arvioi sen soveltuvuutta soviteltavaksi. Sovittelutoimisto nimeää asiaa hoitavan sovittelijan, hankkii osapuolten suostumuksella sovittelua varten tarvittavat asiakirjat, huolehtii tulkin hank-

5 Poliisihallitus 5 (6) kimisesta ja toimittaa salassapitoa koskevien säännösten estämättä poliisille tai syyttäjäviranomaiselle tiedon sovittelun kulusta ja lopputuloksesta. Jos osapuolet ovat jo esitutkinnan aikana antaneet suostumuksensa asiakirjojen lähettämiseen sovittelutoimistoon, poliisi voi lähettää esitutkintamateriaalin sovittelutoimistoon yhdessä sovittelualoitteen kanssa. Esitutkintamateriaali toimitetaan sovittelutoimistoon vain siltä osin kuin se liittyy soviteltavaan asiaan. Sovittelutoimistolla on oikeus saada tarvitsemansa asiakirjat maksutta. Sovittelusta huolehtivat vapaaehtoiset, tähän tehtävään koulutuksen saaneet henkilöt. Sovittelija auttaa osapuolia löytämään keskenään heitä tyydyttävät ratkaisut rikoksesta sen uhrille aiheutuneiden henkisten ja aineellisten haittojen hyvittämiseksi. Sovittelu toimitetaan yleisön läsnä olematta ja osapuolten tulee osallistua siihen henkilökohtaisesti. Sovittelutoimiston on keskeytettävä sovittelu, jos osapuoli peruuttaa suostumuksensa tai jos sovittelulle ei muusta syystä ole enää edellytyksiä. Sovittelun päättyessä sovintoon sovittelija laatii sopimuksen, jonka hän ja osapuolet allekirjoittavat. Sopimus toimitetaan sovittelutoimiston kautta poliisille tai syyttäjälle. Osapuolten välinen sopimus ja muut sovittelua koskevat tiedot liitetään esitutkintamateriaaliin. Sovittelun vaikutuksesta poliisin tekemiin ratkaisuihin voidaan ilmoittaa sovittelutoimistolle paikallisesti sovittavalla tavalla. 8. Yhteistyö ja seuranta Yhteistyö poliisilaitosten ja sovittelutoimistojen kesken on tärkeätä. Poliisilaitosten tulee huolehtia siitä, että jokaisella poliisilaitoksella on nimetty päällystötasoinen sovittelun yhdyshenkilö. Yhteistyöstä sovittelutoimiston, syyttäjän ja muiden viranomaisten kanssa tulee sopia paikallisesti tarkemmin erikseen. Poliisilaitosten tulee seurata sovittelun toteutumista alueellaan. Poliisilaitokset voivat antaa tarkentavia ohjeita asiasta. Poliisiylijohtaja Mikko Paatero Poliisijohtaja Robin Lardot JAKELU Poliisilaitokset Keskusrikospoliisi

6 Poliisihallitus 6 (6) Liikkuva poliisi Poliisiammattikorkeakoulu TIEDOKSI Poliisihallituksen yksiköt Ahvenanmaan poliisilaitos Sisäasiainministeriö / poliisiosasto Valtakunnansyyttäjänvirasto Seitti Internet