Erityisperusteiset kalastusoikeudet. Esko Rantakivi Maanmittausinsinööri (DI) Lapin maanmittaustoimisto Ivalon toimipiste

Transkriptio

1 Erityisperusteiset kalastusoikeudet Esko Rantakivi Maanmittausinsinööri (DI) Lapin maanmittaustoimisto Ivalon toimipiste

2 Tausta MMM:n pyyntö maanmittauslaitokselle, jotta se tekisi esityksen erityisperusteisten kalastusoikeuksien sääntelyksi uuteen kalastuslakiin. Maanmittauslaitos asetti em. tehtävään 3 jäsenisen työryhmän (Karvinen, Markkula Rantakivi), johon kuitenkin kuului 2 juristia ja 3 maanmittausinsinööriä (DI). Työryhmän esitys valmistui Kommenttien perusteella siihen tehtiin vielä joitakin muutoksia syksyn aikana.

3 Kalastusoikeuksien ryhmittelyä Kalastusoikeus eli oikeus harjoittaa kalastusta ja määrätä siitä kuuluu pääsääntöisesti vesialueen omistajalle (KalL 5 ) Tilan oma vesialue, valtion vesialue, yhteinen vesialue Yleiskalastusoikeus Onkiminen, pilkkiminen, viehekalastus Erityisperusteinen kalastusoikeus Inarin, Utsjoen ja Enontekiön kuntalaisen korvaukseton kalastusoikeus valtion vesissä (KalL 12 ) Koltta alueella asuvan koltan korvaukseton kalastusoikeus valtion vesissä (KolttaL 9 ) Kiinteistön omistajan kalastusoikeus toisen vesialueella (KalL 13.1 ) (erityinen etuus, kalastusnautinta )

4 Kalastusoikeuksien yhteensovittaminen Nykylainsäädännössä on ongelmana, että ei ole säädöksiä,miten erilaiset kalastusoikeudet yhteensovitetaan, esim. vesialueen omistaja/erityisen etuuden haltija Työryhmä on tehnyt esityksen erilaisten kalastusoikeuksien yhteensovittamisesta.

5 Käsitteitä Pyydysyksikköarvo. Pyydyksen pyydysyksikköarvolla tarkoitetaan tietyn pyydyksen tai kalastustavan saalistustehokkuutta. Kalastuskapasiteetti. Vesialueen kalastus kapasiteetilla tarkoitetaan pyydysyksiköiden kokonaismäärää, jolla tietyllä vesialueella voidaan kalastaa Kiinteistön pyydysyksikkömäärä. Kiinteistön pyydysyksikkömäärä osoittaa kiinteistölle kuuluvan kalastusoikeuden laajuuden tietyllä vesialueella.

6 Kiinteistöjen erityisperusteiset kalastusetuudet Kiinteistöjen ulottuvuuteen (KML2 ) kuuluvat yhteiset tai yksityiset erityiset etuudet, jotka oikeuttavat kiinteistön omistajan kalastamaan muutoin kuin vesialueen omistuksen tai osakkuuden perusteella. Erityinen etuus voidaan rinnastaa rasiteoikeuteen käyttää toisen aluetta. Erityinen kalastusetuusalue määritellään alueelliseksi oikeudeksi (erotuksena kalastuspaikasta) käyttää toisen vesialuetta. Erityinen kalastuspaikka tarkoittaa oikeutta käyttää lohipatoa, verkkopaikkaa tai näihin verrattavaa kalastuspaikkaa toisen vesialueella. Em. erottelu on tarpeen myöhemmin esitettävän omistajan oikeuden takia.

7 Kalastusoikeuksien yhteensovittaminen erityisellä kalastusetuusalueella Yhteinen vesialue: Erityisen etuuden osakaskiinteistöt rinnastetaan kalastuksen osalta yhteisen vesialueen osakaskiinteistöihin Sekä erityisen etuuden haltijan omistaman tilan että vesialueen osakastilan veroluku (manttaali) osoittaa kalastusoikeuden suuruuden. Tilojen veroluvut (manttaalit) voidaan rinnastaa, koska samalla alueella on sovellettu yhtäläisiä perusteita talojen verolukuja määrättäessä. Yksityinen vesialue Em. määritysperuste soveltuu myös yksityiseen vesialueeseen, johon kohdistuu erityinen kalastusetuusalue.

8 Esimerkki Yhteiseen vesialueeseen sisältyy talon n:o 1 erityisetuusalue. Yhteisen vesialueen osakastilojen manttaalien summa on 10 ja talon n:o 1 manttaali on 1. Erityisetuusalueella talon 1 osuus kalastusoikeuksista on 1/11 ja yhteisen vesialueen osakkaiden osuus 10/11.

9 Kalastusoikeuksien yhteensovittaminen erityisellä kalastusetuusalueella (2) Valtion vesialue Koska valtion vesialueella ei ole verolukua, ei em. manttaali perustetta voida soveltaa. Valtion vesialueella kalastusoikeus jakautuu siten, että puolet kalastusetuusalueen kalastuskapasiteetista kuuluu valtiolle ja puolet erityisten kalastusetuuksien osakaskiinteistöille. Valtiolle kuuluvaan kalastuskapasiteettiin luetaan kuuluvaksi KalL12 :ssä tarkoitettuun kalastuslupaan perustuva kalastus(=enontekiön,inarin ja Utsjoen kuntalaisten kalastus) sekä myös kolttalakiin perustuva kalastus.

10 Kalastusoikeuksien yhteensovittaminen erityisellä kalastuspaikalla Erityisen kalastusetuuden mukainen kalastusoikeus erityisellä kalastuspaikalla kuuluu yksinomaan erityisen kalastusetuuden osakaskiinteistöille, jollei muuta osoiteta tai muuta ole määrätty. Vesialueen omistaja saa kalastuspaikalla harjoittaa muunlaista kalastusta, jollei se häiritse erityisen kalastusetuuden käyttämistä. Erityiseen kalastuspaikkaan kohdistuvan kalastusoikeuden osakaskiinteistöille määrätään niiden kokonaispyydysyksikkö määrä vertaamalla kalastuspaikasta saatavaa kalasaalismäärää koko kalasaalismäärään siltä vesialueelta, johon kalastusetuus sisältyy. Vaikka erityiselle kalastuspaikalle (esim. lohipato) määrätään kokonaispyydysyksikkömäärä, sillä ei kuitenkaan rajoiteta kalastuspaikasta saatavaa saalismäärää. Pyydysyksikkömäärän määrittäminen on tarpeen muun muassa kalastukseen liittyvien oikeuksien ja velvoitteiden määräämiseksi.

11 Kalastusoikeuden haltijan tehtävät Kalastusoikeuden haltija on velvollinen järjestämään kalastuksen alueellaan kalatalousalueen kalavarojen käyttö ja hoitosuunnitelman määräysten mukaisesti sekä siten, että turvataan kalavarojen kestävä ja monipuolinen tuotto, kalakantojen luontainen elinkierto sekä kalavarojen ja muun luonnon monimuotoisuus.

12 Erityisen kalastusetuuden haltijan osallistuminen kalastusasioiden hoitoon (1) Yhteinen vesialue Jos yhteisellä vesialueella on erityisiä etuuksia, vesialueen osakkaiden ja erityisten etuuksien osakaskiinteistöjen omistajien on huolehdittava näiden osalta kalastuksen hoidosta yhteisesti. Osakaskunnan kokouksessa erityisen kalastusetuuden osakkailla on kalastukseen liittyvistä asioista päätettäessä osakaskunnan osakkaiden ohella äänioikeus siten, että kullekin äänestykseen osaa ottavalla on omistamansa kiinteistön pyydysyksikkömäärää vastaava äänioikeus.

13 Erityisen kalastusetuuden haltijan osallistuminen kalastusasioiden hoitoon (2) Yksityinen vesialue Jos yksityisellä vesialueella on erityisiä etuuksia, katsotaan vesialueen omistajan ja erityisten kalastusetuuksien osakaskiinteistöjen omistajien muodostavan osakaskunnan, jonka tehtävänä on huolehtia kalastusasioiden hoidosta. Tällaisen osakaskunnan osakkailla on osakaskunnan kokouksessa äänioikeus pyydysyksikköjen mukaisesti.

14 Erityisen kalastusetuuden haltijan osallistuminen kalastusasioiden hoitoon (3) Valtion vesialue Valtiolle kuuluvalla vesialueella kalastusasioiden hoidosta huolehtii se valtion viranomainen tai laitos, jonka hallinnassa vesialue on. Valtion viranomaisen tai laitoksen tulee pyytää Enontekiön, Inarin ja Utsjoen kunnissa KalL14a :n neuvottelukunnalta vuosittain lausunto kalastuksen järjestämisestä ja kalastuslupien myöntämisessä noudatettavista periaatteista. Viranomainen tai laitos ei voi poiketa neuvottelukunnan lausunnoista ilman erityistä syytä. Muualla kuin edellä mainittujen kuntien alueella viranomaisen tai laitoksen tulee pyytää vuosittain edellä tarkoitettu lausunto alueelliselta kalatalouden neuvottelukunnalta.

15 Erityisen kalastusetuuden haltijan osallistuminen kalastusasioiden hoitoon (4) Valtion vesialue (jatkuu) Kalastuskapasiteetin puitteissa valtion viranomainen voi myöntää kalastuslupia vesialueelle määräämillään ehdoilla. Erityisen etuuden haltijat ja KalL12 :n mukaisen luvan saajat ovat velvolliset suorittamaan valtion viranomaiselle käyttämiensä pyydysyksiköiden mukaisen kalastuksen hoitomaksun, jolla katetaan kalaston hoidosta aiheutuneita kustannuksia. Kalastuksenhoitomaksun perusteista säädetään ministeriön asetuksella. Kalastuksen järjestämisestä valtiolle kuuluvalla vesialueella, kalastusluvan myöntämisestä ja lupaan sisällytettävistä ehdoista säädetään tarkemmin asetuksella.

16 Esimerkki

17 Erityistä kalastusetuutta koskevan epäselvyyden ja riidan ratkaiseminen Kiinteistönmuodostamislain mukaisessa kiinteistönmääritystoimituksessa ratkaistavat riidat: Erityisen etuuden sijainti ja ulottuvuus Erityisen etuuden sisältö Vesialueen omistajan ja erityisen etuuden haltijan keskinäinen suhde Erityisen etuuden osakaskiinteistöjen osuuksien suuruus Muut kuin em. riidat ratkaistaan yleisessä alioikeudessa. Uusia erityisiä etuuksia ei voi perustaa eikä ennestään olevien oikeuksien sisältöä voida muuttaa. Erityinen etuus voidaan kiinteistötoimituksessa lakkauttaa, jos etuus on muuttuneiden olosuhteiden johdosta tullut siihen oikeutetuille kiinteistöille vähämerkitykselliseksi taikka jos etuuden käyttämisestä johtuva rasitus on muodostunut kohtuuttoman suureksi siitä saatavaan hyötyyn nähden. Rasitetun rekisteriyksikön omistajan on suoritettava korvaus etuuden lakkauttamisesta aiheutuvasta menetyksestä (KML 149 ).