Kuntalaisen maksuton kalastusoikeus valtion vesillä Ylä- Lapissa

Transkriptio

1 Inarin kalastusalueen hallituksen pj. Kari Kyrö Enontekiö,, Utsjoki ja Inari Kuntalaisen maksuton kalastusoikeus valtion vesillä Ylä- Lapissa

2 Kalastuksen merkitys Ylä- Lapin asukkaille Kalastus, eri muodoissaan, on edelleenkin pohjoisten kuntien asukkaille yli sukupolvien ulottuva elämäntapa Kalastus voi olla ammatti, osa- ammatti, tai kalastusta harjoitetaan kotitarpeeksi Luontaistalouksissa kalastuksella haetaan ruokapöytään merkittävästi lisäsärvintä

3 Kalastus on toimeentulon lisä ja osa Lapin ihmisten kulttuuriperimää Kalastus on lukuisissa tapauksissa edelleenkin talouksien toimeentulon lisänä Maksuttomalla kalastusoikeudella on isolle joukolle pohjoisten kuntien asukkaista huomattava merkitys myös taloudellisesti Vapaa- ajan kalastus on alueen asukkaiden kulttuuriin kuuluva harrastus

4 Kotitarvekalastus Uudessa kalastuslaissa kotitarvekalastus on säilytetts ilytettävä käsitteenä Kotitarvekalastus on kalastusmuoto Se on muuallakin maan syrjäseuduilla seuduilla kuin Perä- Lapissa tärket rkeä kalastusmuoto Se takaa osaltaan kalakantojen monipuolisen käytön n ja edistää kestävää ää kalastusta. Liikakalastusta on varsin helppo sääs äädellä mm. kalatalousalueen pääp äätöksillä.

5 Voimassa oleva kalastuslaki Kalastuslaki mom. mukaan Enontekiön, n, Inarin tai Utsjoen kunnassa vakinaisesti asuvilla, jotka harjoittavat ammattikalastusta, kotitarvekalastusta tai luontaiselinkeinoja, on kuitenkin oikeus saada korvauksetta lupa kalastuksen harjoittamiseen mainituissa kunnissa sijaitsevilla valtiolle kuuluvilla vesialueilla.

6 Kalastuslain kokonaisuudistuksessa muutos Voimassa olevan kalastuslain 12 :n mukainen maksuton kalastusoikeus Enontekiön, n, Utsjoen ja Inarin asukkaille ehdotetaan säilytetts ilytettäväksi uudessakin laissa, mutta muutettavaksi siten, että oikeus koskee vain kotikuntaa Maksuttomuuden voimassa oloon on jo opittu Halutaanko siitä ajan myötää muodostuvan alueen asukkaille pysyvä oikeus?

7 Erityisperusteiset oikeudet 6 a Kiinteistöjen erityisperusteiset kalastusetuudet Kiinteistöjen erityisperusteisia kalastusetuuksia ovat sellaiset kiinteistönmuodostamislain nmuodostamislain 2 :n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitetut kiinteistöö öön n kuuluvat yhteiset tai yksityiset erityiset etuudet, jotka oikeuttavat kiinteistön omistajan kalastamaan muutoin kuin vesialueen omistuksen tai osakkuuden perusteella toisen omistamalla vesialueella (erityinen( kalastusetuusalue) ) taikka käyttk yttämään erillistä kalastuspaikkaa, kuten lohi- tai siikapatoa taikka näihin verrattavaa kalapatopaikkaa, kulkutuspaikkaa, verkkopaikkaa tahi muuta näihin n verrattavaa kalastukseen käytettävääää vesistön n kohtaa (erityinen( kalastuspaikka).

8 Kahdenlaista paikallista oikeutta Pohjoisten kuntien asukkaiden kalastusoikeus valtion veteen perustuu kalastuslain 12 :n kirjaukseen voimassa olevassa laissa. Uudistuksessa oikeus on kirjattu kotikuntaan. On myös tilojensa erityisperusteisten oikeuksien omistajia, jotka asuvat näissä pohjoisissa kunnissa

9 Kuntalaisen oikeus ja erityisperusteinen oikeus Pohjoisissa kunnissa asuvien kalastusoikeus on lakiin kirjattu kuntalaisen oikeus valtion veteen Se on riippumaton mahdollisesta tilakohtaisen kalastusoikeuden omistuksesta Tilakohtainen oikeus on aina rajatulla alueella vesistössä (kalastusetuusalue) tai sen osassa (kalastusetuuspaikka) Ulkokuntalaisella tällainen rajatun alueen kalastusoikeus voi perustua tilan oikeuden omistukseen

10 Kalastuskapasiteetti Kalastuslain kokonaisuudistuksen yhteydessä, lakia valmisteleva kalastusoikeusjaosto on tehnyt ehdotuksen pohjoisten kuntien valtion vesien kalastusoikeuksien käytk ytöstä ja sen jakaantumisesta Ehdotetaan vesistökohtaisen kalastuskapasiteetin määrittelyä

11 Pyydysyksikköarvo Pyydysyksikköarvo. Pyydyksen pyydysyksikköarvolla tarkoitetaan tietyn pyydyksen tai kalastustavan saalistustehokkuutta. Erilaisten pyydysten ja kalastustapojen pyydysyksikköarvo määm äärätään pyydysyksikköin inä,, jotka vahvistetaan kalatalousalueen käyttk yttö- ja hoitosuunnitelmassa sen mukaan kuin asetuksella tarkemmin sääs äädetään.

12 Kalastuskapasiteetti ja pyydysyksikkömää äärä Kalastuskapasiteetti. Vesialueen kalastuskapasiteetilla tarkoitetaan pyydysyksiköiden iden kokonaismää äärää, jolla tietyllä vesialueella voidaan kalastaa 1 :ssä säänneltyjen tavoitteiden mukaisesti. Kunkin vesialueen kalastuskapasiteetti vahvistetaan kalatalousalueen käyttk yttö- ja hoitosuunnitelmassa. Kiinteistön n pyydysyksikkömää äärä. Kiinteistön pyydysyksikkömää äärä osoittaa kiinteistölle kuuluvan kalastusoikeuden laajuuden tietyllä vesialueella.

13 Asiantuntijaryhmän n ehdotus kalastusoikeuden jakaantumisesta Jollei muuta osoiteta tai muuta ole määrätty, valtiolle kuuluvaan vesialueeseen sisältyv ltyvällä erityisellä kalastusetuusalueella kalastusoikeus jakautuu siten, että puolet kalastusetuusalueen kalastuskapasiteetista kuuluu valtiolle ja puolet erityisten kalastusetuuksien osakaskiinteistöille. ille.

14 Erityisen etuuden asema Erityisen kalastusetuuden mukainen kalastusoikeus erityisellä kalastuspaikalla kuuluu yksinomaan erityisen kalastusetuuden osakaskiinteistöille, ille, jollei muuta osoiteta tai muuta ole määm äärätty. Vesialueen omistaja saa kalastuspaikalla harjoittaa muunlaista kalastusta, jollei se häiritse erityisen kalastusetuuden käyttämistä. Kalastusetuuden kuuluessa usealle kiinteistölle kalastusoikeus niiden kesken jakautuu osuuksien mukaisessa suhteessa.

15 Valtion kalastuskapasiteetin käyttk yttö Enontekiöll llä,, Utsjoella ja Inarissa Ensisijaisesti on huolehdittava kuntalaisen maksuttoman kalastusoikeuden riittäväst stä toteutumisesta kotikunnassaan Kuntalaisen maksuttomat kalastusluvat kuuluvat vesistökohtaiseen valtion kalastuskapasiteettiin

16 Metsähallituksen velvoitteita Metsähallitus hallinnoi valtion vesiä Kolmen pohjoisen kunnan alueella kalastuksen sääs ääntelyssä ja kalavarojen hoidossa on erityisesti huomioitava tarve laajaan osallistamiseen Uuteen kalastuslakiin sisältyv ltyvänä kuntalaisen oikeutena Metsähallituksen on vastattava tämän t n oikeuden toteutumisesta valtion kalastuskapasiteetin puitteissa. Kuntalaisen perinteisten kalastusmuotojen pyydysmää äärien on vastattava alueen perinteisessä kotitarvekalastuksessa käytettyjk ytettyjä pyydysmää ääriä

17 Valtion kalastuskapasiteetin määm äärä ja sen riittävyys Mikä on valtion kalastuskapasiteetin määm äärä eri vesistöiss issä Ylä- Lapissa? Tuleeko kalastusluvista kilpailua? Riittää ääkö valtion kalastuskapasiteetti? Mikä on kuntalaisen asema? Joudutaanko kuntalaisten kalastusta säätelemään n valtion kalastuskapasiteetin rajallisuuden mukaiseksi?

18 Kalakantojen hoitovelvoite Voidaanko kuntalaisen maksuttoman kalastusoikeuden käyttk yttäjille määm äärätä kalastuksen hoitomaksu, kuten esitetää ään määrättäväksi mm. erityisperusteisten etuuksien omistajille? Sisält ltääkö maksuttomuus vapautuksen kaikista maksuista? Miten kalastuksen hoitomaksu jakautuu?

19 Kalastuslupamyynti Valtion veteen on perinteisesti Metsähallituksen toimesta myyty runsaasti kalastuslupia - Ulkokuntalaisille, ulkomaalaisille, matkailupalveluiden järjestj rjestäjille, jille, muille Kuinka näiden n kalastuslupien riittävää ää saantia ylläpidet pidetään? Säilyykö alueen maine ja vetovoimaisuus kalastusmatkailua tukevana? Onko kalastus taloudellisesti merkittävää ää?

20 Matkailu ja maksulliset luvat Matkailuelinkeinon edellytysten turvaaminen on yritystoiminnan edellytysten kehittämisen kannalta alueelle tärket rkeä Kalastusmatkailulla on alue- ja kuntatalouteen iso vaikutus Kalastusmatkailun mahdollisuudet ovat merkittävä vetovoimatekijä alueelle Kalastusmatkailu ei oikein hoidettuna kilpaile kuntalaisen kotitarvekalastuksen kanssa.

21 Kalastuskapasiteetin yhdistäminen On ilmeistä,, että maksullisten kalastuslupien kysyntä pohjoisten kuntien valtion vesissä ylittää valtion vesien kalastuskapasiteetin? Matkailun elinkeinotoiminnan edellytysten turvaamiseksi on sen vuoksi vesistöjen kalastuskapasiteetteja voitava yhdistää Kalastuskapasiteetin yhdistämisest misestä suoritetaan omistajakorvaus

22 Kalastusmatkailu ja luvat Kalastuslupia voidaan myydä ekologisen, sosiaalisen ja taloudellisen pitkän n aikavälin kestävän n käytk ytön n periaatteiden mukaan Ohjelmapalveluiden kalastusmatkailun tuotepakettien monipuolisuutta voidaan lisätä kuntalaisen oikeutta kaventamatta Kalastuslupien myynti suunnataan monipuolisesti (ei vain lohikaloihin) alueen kalakantojen kestävyyden mukaan

23 Kuntalaisen oikeus Kuntalaisen maksutonta kalastusoikeutta ei lupamyynnin, eikä minkää ään n muun syyn vuoksi saa liiaksi rajoittaa, vaan se on pidettävä lainsää äätäjän n tarkoittamalla riittäväll llä tasolla Kalastuksella on jatkossakin merkittävä asema pohjoisten kuntien asukkaiden ruokataloudessa

24 KIITOS!