Opetustoimen henkilöstökoulutuksen neuvottelukunta

Transkriptio

1 Asia: Neuvottelukunnan X (IV/2009) kokous Aika: Tiistai kello 09:15-12:00 Paikka: Helsingin yliopiston Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia, Helsinki Kokousmuistio 22. Kokouksen avaus Puheenjohtaja Kauko Hämäläinen avasi kokouksen kello ja toivotti et tervetulleeksi kokoukseen. Kokouksen todettiin olevan päätösvaltainen ja sen asialista hyväksyttiin. Puheenjohtajaa onniteltiin neuvottelukunnan puolesta hänen merkkipäivänsä johdosta. Sihteeri totesi neuvottelukunnan kokoonpanossa hiljattain tapahtuneet muutokset: - johtaja Kristiina Kumpulainen, opetushallitus,, Ritva Jakku-Sihvosen tilalle; - opetusneuvos Risto Hakkarainen, opetushallitus, vara, Kaisa Vähähyypän tilalle; - sivistystoimentarkastaja Tuire Jankko, Etelä-Suomen lääninhallitus, vara, Lasse Lehtisen tilalle; - pääsihteeri Anna Pitkäkoski, Suomen Opettajaksi Opiskelevien Liitto,, Pasi Pesosen tilalle; - varapuheenjohtaja Minna Oksa, Suomen Opettajaksi Opiskelevien Liitto, vara, Kaisa Viitasen tilalle. Uudet et toivotettiin tervetulleiksi mukaan toimintaan. 23. Oppilaitosjohdon täydennyskoulutuksen kehittäminen Puheenjohtaja toivotti tervetulleeksi Jyväskylän yliopiston Rehtori-instituutin johtajan, professori Jukka Alavan, joka oli kutsuttu alustamaan oppilaitosjohdon täydennyskoulutuksen kehittämisestä. Professori Alava esitteli aluksi Rehtori-instituutin toimintaa ja totesi mm. instituutin missiona olevan auttaa oppilaitoksia onnistumaan parhaalla mahdollisella tavalla niiden tehtävässä. Instituutti on järjestänyt koko olemassaolonsa ajan vuodesta 1999 oppilaitosjohtamisen koulutusta ja harjoittanut koulutusta tukevaa tutkimusta. Koulutusta järjestetään perusopinnoista tohtorikoulutukseen sekä 2-vuotisen kokoaikaisen kansainvälisen maisteriohjelman puitteissa. Instituutti hallinnoi lisäksi maan ainoata pitkäkestoista (35 op) yliopistotasoista opetushallinnon ja oppilaitosjohtamisen aineopintokokonaisuutta. Instituutti järjestää täydennyskoulutusta niin perus- ja aineopintojen kuin MBA-tutkinnon tai sen yksittäisten kurssikokonaisuuksien tasolla. Instituutin maksupalvelutoimintaa ovat tohtoriohjelman lisäksi 25 op:n laajuiset yliopistolliset opetushallinnon ja oppilaitosjohtamisen opinnot; Opetustoimen henkilöstön täydennyskoulutuksen osalta professori Alava totesi mm., että Rehtori-instituutti on tehnyt aloitteen opetusministeriölle oppilaitosjohdon kelpoisuuskoulutuksen laajentamisesta, sillä seuraavien 4 vuoden aikana arviolta noin 1000 kelpoisuuden omaavaa rehtoria on jäämässä eläkkeelle. Professori Alavan alustus on saatavissa kokonaisuudessaan neuvottelukunnan pääsihteeriltä. Seuranneen keskustelun aikana tuotiin esille seuraavia näkökohtia: 1

2 - sivistystoimen johdon koulutukseen tulisi yleisesti ottaen panostaa nykyistä enemmän; - instituutin perusopintojen suorittamiseen on runsasta kiinnostusta myös varsinaista perustutkintoa suorittavien keskuudessa eivätkä kaikki halukkaat mahdu mukaan; - instituutin kansainvälisen maisteriohjelman koko 2-vuotinen kurssi luentoineen ja materiaaleineen on tallennettu hyödynnettäväksi verkkopohjaisena joko koko tutkinnon tai erillispakettien suorittamiseen; - seniorikouluttajilla on tärkeä rooli instituutin perusopintojen ohjaajina ja on muodostettu erityinen seniorirehtoriverkosto oppilaitoksiin; - uusi oppisopimustyyppinen täydennyskoulutus on harkitsemisen arvoinen myös instituutin toiminnan kannalta; - Rehtori-instituutti nimenä ei parhaalla mahdollisella tavalla kuvaa instituutin nykyistä toimenkuvaa, joka kattaa laajasti koko opetusalan; - synergioiden löytäminen instituutin työn ja kunta-alan toimijoiden välillä on hyödyllistä sillä kuntien oppilaitosjohto käyttää runsaasti instituutin palveluja. Puheenjohtaja ja pääsihteeri olivat tavanneet Suomen Rehtorit r.y.:n puheenjohtaja Ari Pokan oppilaitosjohdon täydennyskoulutukseen liittyvissä asioissa. Esille nousseita teemoja olivat mm. idea rehtoripäivästä, joka kokoaisi rehtorit yhteen päiväkodeista korkeakouluihin, oppilaitosjohdon kansainvälisen osaamisen kehittäminen mahdollinen liittäminen osaksi OSAAVA -ohjelman tavoitteita sekä pienten kuntien rehtorien keskeinen rooli kuntiensa sivistystoimen kehittämisessä. Tämän lisäksi Suomen Rehtorit ovat valmistelemassa omaa sidosryhmiänsä koskevaa yhteistyösuunnitelmaa, joka aikanaan toimitetaan neuvottelukunnalle tiedoksi mahdollisten synergioiden löytämiseksi. Asiakohdan lopuksi neuvottelukunnan et kävivät yhteenvetokeskustelun roolistaan oppilaitosjohdon täydennyskoulutuksen kehittämisessä. Todettiin, että: - neuvottelukunnan roolina voisi olla aktivoida keskustelua oppilaitos- ja sivistystoimen johtamisessa tarvittavien kelpoisuuksien vaatimuksista; - neuvottelukunta voisi pohtia laajemmin, ottaisiko se tavoitteekseen laatia laaja-alaisen oppilaitosjohdon täydennyskoulutusta linjaavan strategia-asiakirjan, joka identifioisi oppilaitosjohtamiselle asetettavat erilliset tarpeet varhaiskasvatuksesta aikuiskoulutukseen. Sovittiin, että neuvottelukunnan roolista oppilaitosjohdon täydennyskoulutuksessa käydään yksityiskohtainen keskustelu seuraavassa kokouksessa ja asiakohtaa valmistelemaan nimettiin työryhmä, johon nimettiin Kauko Hämäläinen, Kimmo Hämäläinen, Jukka Kuittinen, Armi Mikkola ja Olli Luukkainen. Kaksi ensiksi mainittua tekevät alustavan ehdotuksen, jota työryhmän et kommentoivat ja muokkaavat. Suunnitelma esitellään seuraavassa kokouksessa. 24. OSAAVA -ohjelman tavoitteet Sihteeri esitteli asiakohdan. Hän totesi neuvottelukunnan 4.6. keskuudestaan nimeämän tavoitteita pohtivan työryhmän kokoontuneen täsmentämään niin ikään 4.6. laadittavaksi sovittua tavoitemuistioversiota, jonka Seija Mahlamäki-Kultanen oli laatinut kesän aikana. Muistion alussa oli esitelty tavoitetila ohjelmakauden lopuksi (täydennyskoulutuksen lisääntynyt vaikuttavuus; täydennyskoulutustarjonnan parantuminen lisääntyneen kysynnän kautta; täydennyskoulutuksen nykyistä tarkempi räätälöinti koulutuksen järjestäjien tarpeisiin), jonka jälkeen muistio analysoi tarkemmin itse ohjelman tavoitteita, kohderyhmiä, uudenlaisen täydennyskoulutuksen luomista ohjelman avulla ja mahdollisia järjestämismuotoja. 2

3 Neuvottelukunnan et jakaantuivat pienryhmiin täsmentämään tavoitemuistiota, jonka jälkeen puheenjohtaja pyysi ryhmiä esittämään täsmennyksensä. Keskustelun aikana esitettiin seuraavia näkemyksiä: - muistio sisälsi jo perusmuodossaan monia tavoitteiden kannalta keskeisiä elementtejä; - tavoitteiden tulee olla realistisia, jotta ne voidaan toteuttaa ohjelmakauden aikana; - tavoiteasettelussa tulee korostaa koulutuksen järjestäjien ja sen tarjoajien paikallista ja alueellista yhteistyötä; - oppilaitosjohdon osalta ohjelman tavoitteena voisi olla luoda pysyviä verkosto- ja tarjontakokonaisuusratkaisuja; - tuotekehittelyä/innovatiivisuutta tulisi korostaa tavoiteasettelussa; - jo olemassa olevia verkostoja tulee hyödyntää OSAAVA:n avulla; - työurien pidentämis- ja työssä jaksamisen edistämistavoitteiden tulisi näkyä tavoitemuistiossa nykyistä selvemmin sillä OSAAVA:n voidaan katsoa nimenomaan opetustoimen henkilöstön osalta täyttävän näitä tavoitteita; - tavoitteissa tulisi korostaa monikulttuurisen Suomen ja globaalistuvan yhteiskunnan asettamia vaatimuksia opetustoimen henkilöstökoulutukselle; - OSAAVA -tavoitteet tulisi sitoa sekä muuhun valtion rahoittaman opetustoimen henkilöstökoulutuksen että koulutuksen järjestäjien paikallisen toiminnan painopisteisiin; - opettajien pedagogisten ja ainejärjestöjen roolia henkilöstön verkostoitumisen välineenä tulisi korostaa ohjelman avulla; - tavoitteiden asettelussa tulee välttää yksittäisten henkilöstöryhmien leimaamista täydennyskoulutustarpeiden osalta; - ohjelman tavoitteita tulee formuloida enemmän kysyntälähtöisyyden suuntaan, kuten Osaava-työryhmän loppuraporttikin linjasi; - OSAAVA tukee täydennyskoulutuksen osalta henkilöstön suunnitelmallista oman ammatillisen osaamisen kehittämistä, mutta täydennyskoulutus on vain osa kokonaisvaltaista työyhteisön kehittämistä. Em. lisäksi esitettiin yksityiskohtaisempia huomioita tekstin selkeämmäksi ryhmittelyksi sekä otsikoiden, käytettävien termien ja tekstin rakenteen paremmaksi täsmentämiseksi. Ohjelman tavoitteista järjestetään kaksituntinen kuulemistilaisuus sidosryhmille, jonka neuvottelukunta oli aiemmin päättänyt pidettäväksi Kutsu kuulemistilaisuuteen lähetetään neuvottelukunnan ille ja muille keskeisille tahoille heti sen valmistuttua. Sovittiin, että sihteeri laatii tavoitemuistiosta täsmennetyn version puheenjohtajan kommentteja varten, jonka jälkeen muistioluonnos lähetetään neuvottelukunnan ille mahdollisia viimeisiä täsmennyksiä varten. Työn tulee valmistua mennessä. 25. Opetustoimen henkilöstökoulutuksen valtakunnallisen laatujärjestelmän kehittäminen Sihteeri esitteli asiakohdan. Hän totesi vuoden 2008 elokuussa työnsä aloittaneen neuvottelukunnan laatujaoksen työn olevan loppusuoralla. Työn keskeiset suositukset on kuvattu jaoksen laatimassa tiivistelmässä sekä yksityiskohtaisemmassa taustamuistiossa opetustoimen henkilöstökoulutuksen laadunhallinnan kattavuuden, tavoitteiden, organisoinnin ja seurannan osalta. Sihteeri totesi lisäksi, että jaoksen työn tuloksia voidaan tarvittaessa käyttää hyväksi muussa opetushallinnon valmistelutyössä, esimerkiksi vuoden 2010 valtiorahoitteisen opetushenkilöstön täydennyskoulutusta koskevassa ohjekirjeessä ja laatujärjestelmän mahdollisessa myöhemmässä pilotoinnissa. 3

4 Sovittiin, että neuvottelukunnan et voivat halutessaan kommentoida työn tuloksia sihteerille jo tässä vaiheessa. Sovittiin, että laatutyön tuloksista käydään loppukeskustelu seuraavassa kokouksessa Neuvottelukunnan vuosiseminaari Sihteeri esitteli asiakohdan. Tämä neuvottelukunnan sisäinen työseminaari järjestetään opetusministeriön tiloissa (Meritullinkatu 1, kh. Jukola, Helsinki) perjantaina klo , jonka jälkeen samoissa tiloissa järjestetään em. Osaava-ohjelman tavoitteita koskeva kuulemistilaisuus. Seminaari on tarkoitettu sekä neuvottelukunnan varsinaisille että varaille. Sovittiin, että sihteeri toimittaa täsmennetyn ohjelman ja muun seminaarijärjestelyjä koskevan tiedon ille. 27. Ajankohtaiset tiedotusasiat - tutustumismatka Ruotsiin: Ohjelma täsmentynyt vierailuksi Mälarinlaakson korkeakouluun Västeråsiin , jolloin asialistalla maahanmuuttajataustaisten opettajien täydennyskoulutus, Ruotsin Lärarlyftet-ohjelman alustavat kokemukset sekä oppilaitosjohdon täydennyskoulutus. Matkallaan neuvottelukunta antaa myös isännille ajankohtaiskatsauksen Suomen opetustoimen henkilöstön täydennyskoulutuksesta. Yhteyshenkilö Pirjo Lahdenperä toimittaa varsinaisen ohjelmaehdotuksen, jonka jälkeen halukkaiden lähtijöiden matkavaraukset tehdään; - valtion rahoittaman opetustoimen henkilöstön täydennyskoulutus v tilannekatsaus: Valtion vuoden 2010 talousarvio julkaistaan , jonka jälkeen opetusministeriö linjaa talousarvion perusteella omat toimintalinjansa; - uusi elinikäisen oppimisen neuvosto piti järjestäytymiskokouksensa ja sen tulee toimittaa toimintasuunnitelmansa opetusministeriöön mennessä, jonka jälkeen se on myös neuvottelukunnan käytössä mahdollisen yhteistyön määrittelemiseksi. 28. Muut asiat Ei muita asioita. Puheenjohtaja kiitti neuvottelukunnan iä ja päätti kokouksen klo Neuvottelukunnan seuraava kokous ( klo ) järjestetään Helsingin yliopiston Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenian tiloissa (Vuorikatu 24, Helsinki). 4

5 Neuvottelukunnan X kokous Osallistujalista johtaja, professori Kauko Hämäläinen erityisasiantuntija Lieselotte Eskelinen koulutoimentarkastaja Arja-Sisko Holappa kehittämispäällikkö Jouni Kangasniemi rehtori Jukka Kuittinen rehtori Anna-Liisa Launiainen kehittämispäällikkö Olli Luukkainen opetusneuvos Armi Mikkola professori Anna Raija Nummenmaa koulutustoimitsija Kaijamaija Parviainen johtaja Jouni Välijärvi hallintojohtaja Ritva Ullakko johtaja Olli-Pekka Väänänen opetusneuvos Kimmo Hämäläinen Poissa johtaja Seija Mahlamäki-Kultanen lehtori Christer Jakobsson johtaja Kristiina Kumpulainen pääsihteeri Anna Pitkäkoski pääsihteeri Eeva-Inkeri Sirelius puheenjohtaja sihteeri, neuvottelukunnan pääsihteeri varapuheenjohtaja 5