Terveydenhuoltoa on uudistettava, jotta hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus voidaan taata

Transkriptio

1 Terveydenhuoltoa on uudistettava, jotta hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus voidaan taata

2 Tavoitteena on varmistaa laadukkaiden terveyspalveluiden saatavuus jatkossakin Toimiva terveydenhuolto tarvitsee kaikkia palveluntuottajia Terveydenhuoltojärjestelmämme on suuren muutoksen edessä. Suomalaisista 80 % ei pääse julkisella sektorilla lääkäriin edes kahden viikon kuluessa ajanvarauksesta. Järjestelmä on rahoituksellisesti heikolla pohjalla. Tulevina vuosina veronmaksajien määrä vähenee samaan aikaan kun erityisesti ikääntyvien palvelutarve kasvaa. Vuoteen 2030 saakka huoltosuhteemme heikkenee. Hallituskaudella on pyritty uudistamaan sosiaali- ja terveydenhuoltoa. Uudistaminen on tälläkin kertaa keskittynyt pitkälti hallinnon rakenteisiin. Hyvällä syyllä voi kysyä mikä muuttuu vai muuttuuko mikään, jos palvelutuotanto jatkossakin nojaa kuntapohjaiseen rakenteeseen. Järjestelmässä ei silloin ole riittäviä kannusteita tuottaa palveluja kustannustehokkaasti ja vaikuttavasti. Millainen on parempi terveydenhuolto? 1) Laadukkaat palvelut palvelut vastaavat tarpeeseen, ja ne ovat vaikuttavia 2) Palvelujen saatavuus terveyspalvelut kaikille, oikeaan aikaan ja jonottamatta 3) Rahoituksellinen kestävyys suomalaisten terveydestä pidetään huolta huomennakin Terveydenhuollon uudistamistarve ei lopu hallinnon uudistukseen. Sen lisäksi tulee uudistaa terveydenhuollon rahoitusta ja toimintatapoja. 2 3

3 Seuraavalla hallituskaudella on turvattava Yksityinen terveyspalveluala Asiakkaan vapaus valita Tasapuolisuus Hyvinvointipalveluiden kestävä pohja Taataan asiakkaalle oikeus valita hoitopaikkansa yksityiseltä tai julkiselta sektorilta sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmän kokonaisuutta kehitettäessä. Raha seuraa potilasta. Asiakkaan valinnanvapaus toteutetaan ensi vaiheessa lääkäri- ja hammaslääkäripalveluissa. Asiakkaan valinnan tueksi luodaan avoin ja yhtenäinen terveydenhuollon laatumittaristo. Mittarit ovat kaikkien asiakkaiden helposti saavutettavissa ja ne mahdollistavat yhtäläisesti julkisten ja yksityisten palveluntuottajien vertailun. Palvelutuotannon kustannukset tehdään läpinäkyviksi helpottamaan terveydenhuollon kehittämistä. Valinnanvapausmallin kehittäminen sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmässä mahdollistaa aidosti parhaan palveluntuotantotavan löytämisen. Kaikki terveyspalveluiden tuottajat, niin julkiset toimijat, yritykset kuin yhdistyksetkin asetetaan keskenään samalle viivalle, ja niillä on keskenään tasavertaiset oikeudet ja velvollisuudet. Terveydenhuollon valvonta kohdentuu yhtä lailla yksityisiin ja julkisiin toimijoihin. Tavoitteena on valvoa hoidon laatua, ei siihen käytettyjä resursseja. Varmistetaan terveydenhuollon monikanavarahoituksen toimivuus, puretaan sen mahdollisesti aiheuttamat kannustinongelmat ja hyödynnetään monia kanavia taloudellisesti kestävän ja laadukkaan terveyspalvelujärjestelmän osana. Kehitetään työterveyshuoltoa ja siihen liitettyä sairaanhoitoa tärkeänä ja hyvin toimivana osana terveydenhuoltoa. Hyödynnetään olemassa olevaa kuntoutuksen osaamiskapasiteettia vanhusten laitoshoidon purkamisessa ja työurien pidentämisessä. Yksityissektori tuottaa terveyspalveluja keskeisesti näillä osa-alueilla: Lääkärikeskus- ja sairaalapalvelut Työterveyshuollon palvelut Suun terveydenhuollon palvelut Kuntoutuspalvelut Ensihoidon palvelut Näillä osa-alueilla yksityiset palveluntuottajat tekevät yhteistyötä julkisen sektorin kanssa ostopalveluina. Yksityinen terveyspalveluala tuottaa neljänneksen koko maan terveyspalveluntuotannosta. Ala työllistää noin ihmistä. Yksityisiä terveyspalveluntuottajia ovat niin yritykset, järjestöt kuin säätiötkin. Toimintaa on kattavasti koko maassa. Kuntien ja sairaanhoitopiirien ostot yksityissektorilta ovat edelleen vähäisiä vain noin 5 %. 4 5

4 Sairausvakuutuksesta korvattavat yksityislääkärikäynnit Työterveyshuolto Sairausvakuutuksen kautta rahoitetaan merkittävä osa terveydenhuollon palveluista Suomessa, esimerkiksi yksityislääkärikäyntejä. Yksityislääkärikäynneillä on tärkeä asema osana suomalaista terveydenhuoltojärjestelmää. Julkisella sektorilla ei olisi mahdollisuutta hoitaa kaikkia niitä ihmisiä, jotka nyt hakevat palvelunsa yksityiseltä sektorilta. Kela-korvaus tukee asiakkaan vapautta valita terveyspalveluntuottajansa. Korvaus on myös yhteiskunnalle kustannustehokas. Koko sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmää tulee kehittää kohti asiakkaan laajempaa vapautta valita palveluntuottajansa. Yksityislääkärin palveluiden korvaussumma vuonna 2013 oli 73,4 milj. euroa 0,4 % terveydenhuollon kokonaismenoista (kokonaismenot n. 17,5 mrd. ) Yksityislääkärikäyntejä tällä summalla noin 3,7 milj. käyntikertaa Julkisella sektorilla ei olisi mahdollisuutta hoitaa kaikkia niitä ihmisiä, jotka nyt hakevat palvelunsa yksityiseltä sektorilta Yksityinen sektori tuottaa yli puolet työterveyshuollon palveluista. Yksityissektorin rooli työterveyshuollon palveluntuottajana on kasvanut vuosi vuodelta. Työterveyshuollon järjestäminen on työnantajan lakisääteinen velvollisuus, mutta sitä ei makseta verorahoista. Yhdistämällä ennaltaehkäisevää työtä ja riskitekijöiden kartoitusta oikeaaikaiseen sairaanhoitoon on pystytty sekä lisäämään työhyvinvointia että vähentämään sairauspoissaoloja. Työterveyshuolto on yksi nykyjärjestelmämme toimivimmista osista kustannustehokkuudellaan ja vaikuttavuudellaan. Myös syksyllä 2014 saavutetussa eläkeratkaisussa osapuolet linjasivat työterveyshuollon säilyttämisestä ennallaan. Koko terveyspalvelujärjestelmän muita osia onkin kehitettävä samalle hyvälle tasolle. Työterveyshuollon rahoittavat työnantajat (noin 80 %) ja työntekijät (alle 20 %), valtion osuus noin 5 % Yksityiset lääkäriasemat tuottavat yli 50 % työterveyshuollosta Työterveyshuollon menot ovat terveydenhuollon kokonaismenoista noin 4 % Työterveyshuoltoa ei makseta verorahoista 6 7

5 Suun terveydenhuolto Kuntoutuspalvelut Suuri osa suomalaisista hyödyntää yksityisen hammashuollon palveluita osana omasta hyvinvoinnistaan huolehtimista. Yksityinen sektori tuottaa % hammaslääkäripalveluista. Asiakkaat maksavat nämä käynnit osin Kela-korvattuina tai kokonaan itse. Myös julkinen sektori ostaa yksityisiltä palveluntuottajilta hammaslääkäripalveluja esimerkiksi palvelusetelillä. Suun terveydenhuollolla on suuri merkitys koko kansanterveydelle. Hampaiden hyvinvoinnilla on todettu olevan yhteys muun muassa sydän- ja verisuonisairauksiin. Suomalaisten suun terveyttä on jatkossakin edistettävä takaamalla asiakkaalle riittävä korvaustaso suun terveydestään huolehtimiseen ja hyödyntämällä yksityisten hammaslääkäripalvelujen koko palvelukapasiteettia. Yksityisiä hammaslääkäripalveluita Kela-korvattiin vuonna 2013 yhteensä 114,3 milj. eurolla ja suuhygienistin palveluja 11,2 milj. eurolla Käyntejä hammaslääkärien ja suuhygienistien osalta korvattiin yhteensä n. 2,9 milj. kappaletta Yksityinen sektori tuottaa % hammaslääkäripalveluista Yksityisen sektorin merkitys kuntoutuspalvelujen tuottajana on huomattava. Palvelut kohdistuvat laajasti eri ikä-, sairausja vammaryhmien toimintakyvyn palauttamiseen, edistämiseen ja ylläpitoon. Tarvitsemme avokuntoutusta, mutta yhtä lailla moniammatillisesti toteutettuja monipuolisia intensiivijaksoja kuntoutuksen osaamiskeskuksissa. Olemassa olevan osaamisen ja kapasiteetin täysimääräinen hyödyntäminen onkin inhimillisesti ja taloudellisesti kannattavaa. Tarvetta näille palveluille on enemmän kuin koskaan aiemmin. Kuntoutuksen erityispiirteet on tärkeää huomioida uudistuksissa, varmistaen kuntoutuspalvelujen integraatio muuhun palvelujärjestelmään. Kuntoutujalähtöiset ja palvelujärjestelmän kantokykyä edistävät kuntoutuspalvelut voidaan varmistaa vain järjestäjätahojen ja yksityisten palveluntuottajien aktiivisella yhteistyöllä. Kelan ostamien yksilökohtaisten kuntoutuspalvelujen arvo oli vuonna 2013 yhteensä 292 milj. Kelan korvaamia kuntoutuspalveluja sai vuonna 2013 lähes henkilöä ja toimenpiteitä myönnettiin reilut kappaletta Kunnat ja kuntayhtymät ostavat kuntoutuspalveluja yksityisiltä palveluntuottajilta hyvin rajallisesti Kuntoutuspalveluille on enemmän tarvetta kuin koskaan aiemmin 8 9

6 Ensihoito Sairaankuljetuksessa yksityisillä palveluntuottajilla on perinteisesti ollut vahva rooli. Tilanne muuttui kuitenkin nopeasti, kun ensihoidon järjestämisvastuu siirrettiin kunnilta sairaanhoitopiireille vuoden 2013 alussa. Sairaanhoitopiireillä on edelleen mahdollisuus hyödyntää yksityistä palvelutuotantoa niin halutessaan, mutta useat sairaanhoitopiirit siirtyivät lain muutoksen myötä tuottamaan sairaankuljetuspalvelua itse tai yhteistyössä alue pelastuslaitosten kanssa. Sairaankuljetustoimialan yrityksistä noin 75 % joutui lyhyessä ajassa lopettamaan toimintansa. Muutos yksityiseltä sektorilta julkiselle sektorille heikensi alueellista palvelutasoa ja nosti kustannuksia merkittävästi. Sairaankuljetus onkin hyvä esimerkki siitä, että julkisen sektorin kannattaa jatkossakin hyödyntää tuotannossa monenlaisia toimijoita. Vuoden 2013 alussa ensihoitoalan yrityksiä oli noin 200, vuoden 2014 lopulla noin 40 Vuonna 2011 ensihoidon kustannukseksi arvioitiin 200 miljoonaa euroa, vuonna 2013 kustannus nousi 300 miljoonaan euroon Sairaankuljetus on hyvä esimerkki siitä, että julkisen sektorin kannattaa jatkossakin hyödyntää tuotannossa monenlaisia toimijoita Laadukkaat, saatavilla olevat ja tehokkaasti tuotetut palvelut kaikille suomalaisille yksityinen sektori on talkoisiin valmis 10 11

7 Seuraavan hallituskauden tavoitteet Asiakkaan vapaus valita Tasapuolisuus Hyvinvointipalveluiden kestävä pohja Terveyspalvelualan Liitto on yksityistä terveyspalvelualaa edustava työ markkina- ja elinkeinopoliittinen edunvalvontajärjestö. Noin 230 jäsentämme työllistävät yli ammattilaista muun muassa lääkäri asemilla, sairaaloissa, kuntoutuksessa, hammashuollossa, sairaankuljetuksessa sekä kolmannella sektorilla. Jäsenyrityksemme ovat hyvin erilaisia ja eri kokoisia mukana on yrityksiä, säätiöitä, yhdistyksiä. Liitto on Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n jäsenjärjestö. Kysy lisää!