Rovaseudun (Rovaniemi/Ranua) Monet kuntakokeiluhanke pitkäaikaistyöttömyyden vähentämiseksi

Transkriptio

1 Rovaseudun (Rovaniemi/Ranua) Monet kuntakokeiluhanke pitkäaikaistyöttömyyden vähentämiseksi Rovaseudun Monet kuntakokeiluhankkeen Työllisyydenhoito yhteisenä haasteena työkokous Pirjo Lehtola

2 Esityksen sisältö: Monet kuntakokeiluhanke lyhyt esittely Monet kuntakokeiluhankkeen määrällinen ja laadullinen tieto, työkyvyn arviointi- ja selvittelypalvelut sekä työllistymisvaiheen palvelut Monet kuntakokeiluhankkeen määrällinen ja laadullinen tieto, työkyvyn arviointi ja selvittelypalvelut Monet kuntakokeiluhankkeen määrällinen ja laadullinen tieto, työllistymisvaihe Monet kuntakokeiluhanke, järjestelmän haasteet ja raportointi valtakunnan tasolle

3 Monet kuntakokeiluhanke esittely

4 Monet kuntakokeiluhankkeen perustiedot Toteutusaika: Toiminta-alue: Rovaniemi ja Ranua Rahoittajat: Lapin Ely-keskus, Rovaniemen kaupunki ja Ranuan kunta Budjetti: Hallinnoija: Rovaniemen kaupunki Työllistämispalvelut Vastuuhenkilö: Pertti Hemminki Projektipäällikkö: Pirjo Lehtola Projektisihteeri: Katja Salmi Koulutus- ja työnsuunnittelija: Taina Koskinen Kuntouttavan työtoiminnan kehittäjä: Joni Minkkinen Projektin osoite: Valtakatu 16, 4 kerros Rovaniemi

5 Kuntakokeilun kohderyhmä Kuntakokeilupalveluihin ohjataan yhteensä noin 580 henkilöä Kuntakokeilun kohderyhmään kuuluvat henkilöt, jotka ovat saaneet 500 päivää työttömyysetuutta työttömyyden perusteella ovat olleet yhtäjaksoisesti vähintään 12 kuukautta työttömänä ja joilla on riski syrjäytyä työmarkkinoilta Edellä mainituista henkilöstä ensisijaisesti ne henkilöt, jotka tarvitsevat sekä julkisia työvoimapalveluja että kunnan järjestämisvastuulla olevia työllistymistä edistäviä palveluja. Nuoret alle 25 vuotiaat eivät ole ensisijaista kohderyhmää vaan heille kohdentuu nuorten yhteiskuntatakuun palvelut Asiakasohjaus: Asiakasohjaus kuntakokeilun palveluihin tapahtuu kunnan sosiaalitoimesta, työvoimanpalvelukeskuksesta tai Te-toimistosta Kunnan tai TE-toimiston asiakkuudessa oleva asiakas voi pyytää päästä kuntakokeilupalveluihin ja jos kohderyhmälle asetetut kriteerit täyttyy, hänet voidaan hyväksyä

6 Kuntakokeiluhankkeen tavoitteet Kuntakokeilun valtakunnalliset tavoitteet: Alentaa rakennetyöttömyyttä Lisätä pitkään työttömänä olleiden osallisuutta Tukea pitkään työttömänä olleiden työllistymistä Monet kuntakokeiluhankkeen alueelliset tavoitteet: 1. Koordinoivan palveluohjauksen mallin rakentaminen sekä toiminta- ja työkyvyn arviointipalveluiden ja eläkeselvittelypalveluiden kehittäminen. 2. Osallisuutta lisäävien, osaamista vahvistavien ja työllistymistä tukevien välityömarkkinoiden rakentaminen 3. Välillisenä kehittämiskohteena on palveluiden järjestämisen vastuutahojen työnjaon selkeyttäminen mukaan lukien työvoimanpalvelukeskuksen roolin ja toiminnan selkeyttäminen.

7 Monet palvelukokonaisuus Työ- ja toimintakyvyn arvio ja kuntoutus Työllistymisvaihe Kunta EDURO Lapin Kuntoutu s Prosessivastuu kunta KELA Tetoimisto EDURO Tetoimisto Kunta Oppilaitokset Prosessivastuu Te-toimisto 3. sektori Yritykset Koordinoiva palveluohjaus / taustaselvitys Toiminnallinen työkyvyn arviointi Tutkiva palveluohjaus / eläkeselvittelyt Työ- ja toimintakykytutkimukset Kuntoutusohjaus Palvelut sosiaalipalvelut terveyspalvelut ml. päihde- ja mielenterveyspalvelut kuntoutuksen asiakasyhteistyöryhmä sosiaalinen, lääkinnällinen ja ammatillinen kuntoutus ammatinvalinta ja urasuunnittelu työkokeilu Työhönvalmennuspalvelu Opinnollistaminen / Oppimisympäristö Avustavat työtehtävät Osaamisen vahvistaminen / koulutusvaihtoehdot Siirtymätyöpaikat Palvelut työkokeilu palkkatuki työvoimapoliittinen koulutus omaehtoinen koulutus työttömyysturvalla siirtäminen (edelleensijoitus) kuntalisä oppisopimus Pirjo Lehtola

8 Esityksen määrälliset ja laadulliset tiedot on kerätty: EDURO-säätiön osavuosikatsauksista Lapin Kuntoutus Oy:n osavuosikatsauksesta Työvoiman palvelukeskuksen työntekijöiltä Monet asiakasyhteistyöryhmän kokouksista Monet tuki- ja kehittämisryhmän kokouksista Monet johtoryhmän kokouksista TYPPI9 -järjestelmästä

9 Monet kuntakokeilupalvelut Raportoitu asiakastieto KK1 yhteensä KK2 yhteensä Asiakkaita yhteensä Raportoitu asiakastieto: paikkakunta, sukupuoli, asuminen ja ikä Rovaniemeläisiä Ranualaisia KK1 ja KK2 yhteensä Miehiä 66 % (106 ) 73 % (118) 67 % (224) Yksinasuvia 81 % (131) 66 % (106) 71 % (237) Alle 29 vuotiaita 12 % (20) 7 % (11) 9 % (31) % (14) 13 % (20) 10 % (34) % (23) 23 % (36) 18 % (59) (75) 37 % (59) 40 % (134) Yli 56 vuotta 18 % (29) 17 % (27) 17 % (56)

10 Hankitut ostopalvelut Yhteensä Arviointi- ja selvittelypalvelut EDURO-säätiö (KK1) Koordinoiva palveluohjauspalvelu / taustaselvitys Tutkiva palveluohjauspalvelu / eläkeselvittely (36 %) Toiminnallinen työkyvyn arviointipalvelu (21 %) Kuntoutusohjauspalvelu (12 %) Työ- ja toimintakykytutkimukset Lapin Kuntoutus Oy (KK1) Yhteensä Kuntoutuslääkärin tutkimus Neuropsykologinen tutkimus Psykiatrian konsultaatio Toimintaterapeutin testaus Puheterapeutin testaus Pään magneettitutkimus Työhönvalmennuspalvelu (KK2) Lyhytkorttikoulutukset (KK2) 55 55

11 Monet kuntakokeiluhankkeen Tilannekatsaus Työkyvyn arviointi- ja selvittelypalvelut Määrällinen ja laadullinen seurantatieto

12 Monetin Työ- ja toimintakyvyn arvionti- ja selvittelypalvelut Kunta EDURO Lapin Kuntoutus KELA Tetoimisto Prosessivastuu kunta Koordinoiva palveluohjaus / taustaselvitys Toiminnallinen työkyvyn arviointi Tutkiva palveluohjaus / eläkeselvittelyt Työ- ja toimintakykytutkimukset Kuntoutusohjaus Palvelut sosiaalipalvelut terveyspalvelut ml. päihde- ja mielenterveyspalvelut kuntoutuksen asiakasyhteistyöryhmä sosiaalinen, lääkinnällinen ja ammatillinen kuntoutus ammatinvalinta ja urasuunnittelu työkokeilu Pirjo Lehtola

13 Huomioita työkyvyn arviointi- ja selvittelypalveluista KK1 (1.) Taustalla pitkittynyt työttömyys ja usein henkilöiden työkykyä alentavat yhtäaikaisesti monet sairaudet ja sosiaaliset vaikeudet 64 asiakkaalla oli 5 10 vuoden työttömyysjakso takana ja 37 asiakkaalla oli yli 10 vuoden työttömyysjakso Työllistymistä tukevia ja työhönkuntouttavia toimenpiteitä on tarjottu yhteensä 1479 eli keskimäärin 9/henkilö, joista TE-toimiston kautta 151 eri henkilölle (71 %) toimenpidettä Kunnan kautta 104 eri henkilölle 365 (25 %) toimenpidettä KELAn kautta 39 eri henkilölle 60 (4 %) ja vakuutusyhtiöiden kautta 3 henkilölle 3 (0,4%) toimenpidettä 120 henkilöä 161 palveluihin ohjatuista henkilöistä oli palveluun ohjautumisen vaiheessa työmarkkinatuen piirissä. Heistä on 35 kirjoitettu sairauslomalle 19 kirjoitettu eläkehakemus 1 saanut pysyvän eläkkeen ja 1 kuntoutustuen 70 lähetetty jatkotutkimuksiin tai hoitoon Kuntoutuslääkärin konsultaatioon ohjautuneita tai kuntoutuslääkärin vastaanotolle käyneitä asiakkaita on EDURO-säätiöllä 82 sekä Lapin Kuntoutus Oy:llä 39 asiakasta.

14 Työkyvyn arviointi- ja selvittelypalvelut, palvelun päättäneet Palvelun päättäneet asiakkaat, siirtymäpalvelu Yhteensä Kuntakokeilun työllistymisvaiheen työhönvalmennuspalveluun 53 % (20) Sosiaalityö (asiakkaan oma pyyntö tai ensisijainen palvelutarve) 21 % (8) TE-palveluihin 8 % (3) Paikkakunnalta muutto 3 % (1) Työvoiman palvelukeskukseen 13 % (5) Joista 1 on siirtynyt eläkkeelle ja 1 kuntoutustuelle KELAn palvelut 3 % (1) Yhteensä 38

15 Huomioita työkyvyn arviointi- ja selvittelypalveluista KK1 (2.) Asiakasprosessit ovat ja tulevat olemaan pitkiä ja tarvitaan: Palveluohjausta Kuntakokeilun asiakkailla on runsaasti palveluohjaustarpeita, joiden toteuttamiseen ei riitä suullinen neuvonta ja ohjeistus vaan heidät on saatettava palveluiden piiriin. Sosiaali- ja terveyspalveluita Varmistetaan perusterveydenhuollon palvelut ml. päihde- ja mielenterveyspalvelut (valtakunnallinen ongelma) Sosiaalinen ja lääkinnällinen kuntoutus Toiminnallista työ- ja toimintakyvyn arviointia sekä työ- ja toimintakykytutkimuksia Useimmat asiakkaista tarvitsevat kattavia arviointipalveluita. Pelkästään koordinoiva palveluohjaus ei riitä, vaan tarvitaan työ- ja toimintakyvyn arviointia työn ääressä ja tai työ- ja toimintakyky tutkimuksia. Kuntoutusohjausta Kuntoutusohjauksen tarve tulee korostumaan myöhemmin niillä asiakkailla, jotka ovat vielä tällä hetkellä palvelutarpeen selvittämisen ja tutkimisen vaiheessa > pitkät arviointiprosessit, joiden aikana rakennetaan kuntoutussuunnitelmat.

16 Työkyvyn arviointi- ja selvittelypalvelut: Tuloksia Määrälliset asiakasohjauksen tavoitteet on saavutettu. Asiakasohjaus kuntakokeiluun on ollut laadullisesti osuvaa eli asiakkaat ovat olleet palveluiden väliin putoajia, jotka eivät ole tulleet työvoiman palvelukeskuksen tai TEtoimiston palveluin autetuiksi. Asiakasyhteistyöryhmän kautta on saatu hallittuja jatko-ohjauksia pääsääntöisesti kuntakokeilupalveluihin sekä myös muun verkoston palveluihin. Rinnallakulkijuus on asiakkaan työhönkuntoutuspolun aikana toteutunut ja palvelupolku on toteutunut saumattomasti. Työvoiman palvelukeskuksen ja kaupungin aikuissosiaalityön välinen työjako on selkeytynyt. Työvoiman palvelukeskuksessa on työn alla kunnan sosiaalitoimen ja TE-toimiston asiantuntijoiden prosessivastuunjako asiakkaan työhönkuntoutuspolun eri vaiheissa. Kuntoutusohjauksen vaihe asiakkaan palveluprosessissa on alkanut selkeytymään. KELA:n palveluista on pidetty kaksi erillistä infotilaisuutta sosiaalitoimen ja TEtoimiston työntekijöille. Kuntakokeilupalvelut ovat toimineet lisäresurssina Ranuan ja Rovaniemen kuntien peruspalveluille

17 Valtakunnan tasolle raportoitavat asiat Kela:ssa ei tunnisteta osatyökyvyttömyyden käsitettä. Työeläkettä ei ole usein kertynyt paljoa (josta olisi puolet eläketurvaa) Osa-työkykyiselle on tarjolla vähän työpaikkoja. Kela ei hyväksy päihdeongelmaa työkyvyttömyyden eikä sairausloman perusteeksi. Esimerkiksi korvaushoidon piirissä asiakkaat ovat työnhakijoina,vaikka ovat päihdehoidossa. Kelan ammatillisen kuntoutuksen prosessista puuttuu kuntoutusohjaustyyppinen palvelu -> prosessin vastuukantaja puuttuu. Työkyvyn arviointi- ja selvittelypalveluihin on ohjautunut henkilöitä, joiden ensisijainen toimeentulolähde on työkyvyttömyyseläke tai sairausloma. Terve-sairas käsite Sairauspäivärahakausien aikana tulisi olla mahdollisuus (arvioivaan) työtoimintaan. Eläkevalituksien käsittelyaika on kohtuuttoman pitkä asiakkaan näkökulmasta. Tällä hetkellä on keskimäärin kuukautta. Mikä on yhteiskunnan tahtotila niissä tilanteissa, kun asiakas ei suostu eläkeselvittelyihin tosiasiallisesta työkyvyttömyydestä huolimatta?

18 Työkyvyn arviointi- ja selvittelypalvelut: vuosi 2014 Kuntouttavan työtoiminnan sisällön kehittäminen ja räätälöinti asiakkaiden tarpeiden pohjalta tavoitteelliseksi toiminnaksi sekä sen laajentaminen 3. sektorille ja kylille On käynnistetty 3. sektorin kumppanuusverkoston rakentaminen. Panostetaan asiakkaan kanssa laadittavaan kuntoutussuunnitelman tekoon, joka toimii verkoston yhteisenä työvälineenä Asiakkaan kuntoutusprosessista saadaan tavoitteellista toimintaa. Asiakas ja verkosto tietää miten edetään, kuka kantaa vastuun asiakkaan prosessin eteenpäin menosta eikä eri toimijat tarjoa päällekkäisiä palveluita Lisätään yhteispalveluverkostossa toimivien työntekijöiden laaja-alaista palvelutietoutta, jotta asiakkaiden tarpeista lähtevä ja oikea-aikainen palveluohjaus tehostuu. Lähdetään viemään kuntoutusohjausta osaksi peruspalveluiden työtä. Aletaan kartoittamaan, miten nykyjärjestelmässä työ- ja toimintakykytutkimuksia tuotetaan, kenelle ne kohdennetaan ja paljonko niitä käytetään.

19 Monet kuntakokeiluhankkeen Tilannekatsaus Työllistymisvaiheen palvelut Määrällinen ja laadullinen seurantatieto

20 Lapin työllisyyskatsaus Rovaniemi Syyskuu 2012 Rovaniemi Helmikuu 2014 Ranua Syyskuu 2012 Työvoima Ranua Helmikuu2014 Työttömyysaste 12,2 % 15,8 % 13,1 % 17,6 % Työttömiä (+ 33 %) (+ 29 %) Nuoria alle 25 v ( + 42 %) (+ 16%) Yli 50 vuotiaita (+ 24 %) (+ 27 %) Pitkäaikaistyöttömiä (+ 30 %) (+ 42 %) Avoimia työpaikkoja (+ 3 %) 9 8 (- 11 %)

21 EDURO Monetin Työllistymisvaihe Tetoimisto Kunta Oppilaitokset Prosessivastuu Te-toimisto Työhönvalmennuspalvelu 3. sektori Opinnollistaminen / Oppimisympäristö Avustavat työtehtävät Yritykset Osaamisen vahvistaminen / koulutusvaihtoehdot Siirtymätyöpaikat Palvelut työkokeilu palkkatuki työvoimapoliittinen koulutus omaehtoinen koulutus työttömyysturvalla siirtäminen (edelleensijoitus) kuntalisä oppisopimus Pirjo Lehtola

22 Työllistymisvaihe: Palvelun päättäneet asiakkaat ja TYPPI9 seurantatieto Palvelun päättäneet ja TYPPI9 seurantiedot Palvelun päättäneiden siirtymät 11 henkilöä Kuntakokeilun arviointi- ja selvittelypalveluihin 36 % (4) Työvoiman palvelukeskukseen 18 % (2) Työsuhde 45 % (5) TYPPI9 järjestelmän kautta tilastotieto jaksoa Työkokeilu 84 % (243) Palkkatukityö 10 % (30) Koulutuskokeilu 2 % (5) Työvoimakoulutus 1 % (4) Omaehtoinen opiskelu 1 % (2) Työhön avoimille työmarkkinoille 2 % (7)

23 Huomioita työllistymisvaiheen palveluista Työllistymisvaiheen asiakkaista (161 henkilöä), heistä 131 (82 %) oli ammatillinen koulutus Osaamista ja työkokemusta Rakennus- ja puuala 31 (19 %) Atk-, sähkö- ja elektroniikka-ala 24 (15 %) Palveluala 17 (11 %) 6 (4 %) ei ollut lainkaan ammatillista osaamista tai aikaisempaa työkokemusta 67 (42 %) 2-4 vuoden työttömyysjakso takana ja 47 (29 %) yli neljä vuotta paikkakuntasidonnaisia 114 (71 %) 68 (43 %) ei ollut hakenut yhtään työpaikkaa viimeisen vuoden aikana 120 (75 %) päivärytmi säännöllinen 139 (87 %) ei ollut ongelmia päihteiden käytön suhteen 63 (39 %) velkaa ulosotossa Työhönvalmentajien yhteenottoja yhteensä 2 956, joista Asiakkaisiin (53 %) Verkostoon 837 (28 %) Työnantajiin 557 (19 %)

24 Työllistymisvaihe: Huomioita järjestelmän näkökulmasta TE-toimiston palvelut osaamisen vahvistamisen palvelut Useimmat asiakkaat hyötyvät laaja-alaisemmista palvelukokonaisuuksista, jotka sisältävät asiakkaan tarpeen mukaan räätälöityjä osaamisen vahvistamisen osioita -> JOB ajattelu = on työtehtävä, johon hankitaan tarvittava osaaminen Te-hallinnon osaamisen kehittämisen palveluiden rooli tulee korostumaan myös ns. 3. palvelulinjan asiakkaiden osalta -> tarvitaan enempi yksittäisiä koulutuspaikkoja Pelkkä työkokeilu ei riitä, tarvitaan työkokeilun, koulutuksen, ohjauksen ja mm. osaamiskartoitusten räätälöityjä kombinaatioita. Te-palveluihin joustoja, jotta työllistymistä edistäviä palveluita voidaan limittää ja rakentaa räätälöidysti asiakkaan tarpeista käsin. Työantajayhteistyö Työnantajilla ei ole välttämättä tietoa TE-toimiston tarjoamista palveluista työnantajille -> TE-toimiston työnvälityspalveluiden roolin korostuminen myös 3. palvelulinjan asiakkaiden kohdalla. Työnantajat tarvitsevat yhdyshenkilön sekä tietoa ja tukea palkatakseen pitkään työttömänä olevan henkilön -> tarjottavan tuen malli on vielä jäsentymättä. Suuri työtilaisuuksien tarve erilaisista avustavista tehtävistä, joita ei ole tällä hetkellä tarjolla. Rovaniemen kaupungin ja Ranuan kunnan yksiköt sekä yhdistykset, yritykset ja oppilaitokset tulee saada mukaan yhteiseen työllistämisen tavoitteeseen tarvitaan monen tasoisia työtehtäviä ja räätälöityjä koulutusvaihtoehtoja.

25 Työllistymisvaihe Saumaton työhönkuntoutuspolku vaatii työ- ja toimintakyvyn arviointipalvelun ja kuntoutuspalveluiden jatkumoksi osaamisen vahvistamisen ja tai työllistymisen mahdollisuuksia Yksilöllistä työhönvalmennusta Räätälöityjä vaihtoehtoja työn ja koulutuksen yhteensovittamiseksi Työmarkkinoiden rakenteellisia muutoksia (avustavia työtehtäviä) jatkossa avustaviin työtehtäviin tarvitaan valtakunnallista rahoitusmallia esim. pitkäkestoinen palkkatuki Ohjaajaverkostoa työhön perehdytyksen ja työtehtävien organisointiin kuntien sisälle ja 3. sektorin toimijoille Rovaniemen kaupungin yksiköt, yhdistykset ja yritykset mukaan yhteiseen työllistymistyöhön Työllistämisestä tulee tehdä asiakkaan näkökulmasta tavoitteellisempaa toimintaa

26 Työllistymisvaihe: Tuloksia Työllistymisvaiheen arviointi- ja suunnittelupalvelut käynnistyivät helmikuussa Te-toimiston kanssa olemme yhteistyössä luoneet työkokeiluna toteutettavan työllistämisvaiheen arviointi- ja suunnittelujakson, kesto 8 vk. Yhteistyössä kehitämme Te-toimiston ja kuntakokeilupalvelun sisältöä. Työllistymisvaiheen arviointi- ja suunnittelupalvelun jälkeen on erityisesti lähdetty panostamaan seuraavaan siirtymään niin, että se tukee asiakkaan näkökulmasta siirtymää pitemmällä tähtäimellä työmarkkinoille. Rovaniemen kaupungin sisällä on käynnistetty tuunari remmi mallin luominen ja avustavien työtehtävien etsintä -> palkattu 2 työnohjaajaa. Ranuan kuntaan on palkattu kuntakokeiluhankkeen ajaksi työllisyyskoordinaattori. 7 henkilöä työllistynyt avoimille työmarkkinoille. Eri hankkeiden kanssa on tehty yhteistyötä Monet -hankkeen esittelyt kylillä, asukastupatoiminta, kyläpalvelutyöpaja, Menestyjäksi Lapissa hanke Rovaniemen alueella on syntymässä moniala osuuskuntakunta.

27 Valtakunnan tasolle raportoitavat asiat Pitkään työttömänä olevissa asiakkaissa on iso joukko niitä, jotka tarvitsevat kertaluontoisen eläkeratkaisun tai jonkun muun vastaavan kansalaispalkkaan verrattavan ratkaisun. Osatyökykyisille työttömille henkilöille tulee pystyä tarjoamaan pitkäkestoista palkkatuetun ja ohjatun työn tekemisen mahdollisuutta eli pitkäkestoinen palkkatukimahdollisuus, joka ei ole riippuvainen TE-toimiston määrärahoista. Nykyinen koulutusjärjestelmä ei tue räätälöityjen koulutusmahdollisuuksien rakentamista pitkään työttömänä oleville henkilöille. Koulutusten aloituspaikkoja on tietoisesti vähennetty. Oppisopimuskoulutuksessa osatutkintojen suorittaminen ei ole vielä rahallisesti kannattavaa -> tuettu oppisopimus mahdollisuus ja siihen myönnetään tarvittava rahoitus. TE-toimiston palveluiden vastikkeellisuus verrattuna kunnan tuottamiin palveluihin. kunnan tuottamiin ja tarjoamiin palveluihin ei ole asiakkaalla samanlaista velvoitetta osallistua kuin TE-toimiston tuottamiin ja tarjoamiin palveluihin. Mikä on yhteiskunnan tahtotila niissä tilanteissa, kun työttömyys on pitkittynyt, ja kannusteloukut tai muut syyt eivät motivoi työtöntä aktiivisesti kohentamaan asemaansa työmarkkinoilla?

28 Työllistymisvaihe: Painopisteet vuosi 2014 (1.) Työnantajayhteistyön lisäksi työympäristöjen kartoitus ja työtehtävien suunnittelu asiakaslähtöisesti sekä räätälöityjen koulutusmahdollisuuksien rakentaminen eri työnantajien tarpeisiin -> Luodaan asiakasohjauksen tueksi koulutustarjotin vaihtoehtoisista koulutusmahdollisuuksista 3. palvelulinjan asiakkaille Jatketaan avustavien työtehtävien kartoittamista kuntien, 3. sektorin ja yritysten parista. Aletaan rakentaa kaupungin ja yhdistysten/järjestöjen työympäristöstä oppimisympäristöä. Luodaan työhönvalmennuksen prosessi kaupungin ja yhdistysten/järjestöjen palkkatuetun työn vaikuttavuuden parantamiseksi Mallinnetaan palkkatukijakson seuranta- ja arviointikäytänteet sekä tuki ja ohjaus. Tämän johdosta yhä useampi työllistetty löytää reitin avoimille työmarkkinoille palkkatukijakson päätyttyä tai sen aikana. Kuntakokeiluhankkeen päätyttyä alueella on toimiva työhönvalmennuksen toimintamalli.

29 Työllistymisvaihe: Painopisteet vuosi 2014 (2.) Oppilaitosyhteistyö Suunnitellaan yhdessä oppilaitoksen kanssa matalan kynnyksen koulutuspaikkoja, joko pienryhmiä (8-10 opiskelijaa) tai yksittäisiä paikkoja (sekaryhmiä, ja koulutus voi olla VOS koulutusta, omaehtoista, työvoimapoliittista) Toppis malli, eli pääosa oppimisesta tapahtuu käytännön työssä, pilkotaan sisältöjä pienemmiksi osiksi, työtehtävät tukevat tutkinnon perusteita Osatutkinto-mallia kehitetään eri aloilla peilaten työtehtäviin Räätälöidyt tutkintomallit; tutkinnon osia voidaan hakea toisista tutkinnoista. (räätälöidään näin työtehtäviin) Koulutuspolun suunnittelu tutkinnon osa kerrallaan niin, että opiskelijalla on mahdollista suorittaa koko perustutkinto

30 Monet kuntakokeiluhanke Alueelliset ja valtakunnalliset järjestelmän haasteet

31 Kuntakokeilu; haasteet alueellisesti ja valtakunnallisesti Rakenteelliset ja lainsäädännölliset muutostarpeet Tehdään näkyväksi, mitä rakenteellisia muutoksia tarvitaan, jotta asiakkaille voidaan rakentaa pitkäkestoisia osallisuutta lisääviä, osaamista vahvistavia ja työllistymistä tukevia vaihtoehtoja Luodaan selkeä roolitus siitä, kuka viranomaistaho (kunta/te-toimisto-kela) vastaa työhönkuntoutuspolun palveluiden tuottamisesta asiakkaille ja polun etenemisestä Asiakkaille on tarjolla kaikkien julkisten toimijoiden järjestämisvastuulle kuuluvia palveluita Tunnistetaan nykyistä paremmin asiakkaiden työllistymisen esteet. Tämä edellyttää, että työvoimapalvelut, kunnalliset sosiaali- ja terveyspalvelut ja ammatillisen kuntoutuksen palvelut nivoutuvat nykyistä paremmin yhteen ja tukevat työttömien työhön kuntoutumista ja työllistymistä -> saumaton yhteistyö Rakennetaan alueellinen työllisyydenhoidon palvelukokonaisuus suoraan jo olemassa oleviin peruspalveluihin, ei ole mitään erillisiä kuntakokeilun projektityöntekijöitä. Vahvuus, kun toimintamalli jää elämään projektin päättymisen jälkeen. Tiedostetaan, että kuntakokeilupalvelut ovat peruspalveluita täydentäviä palveluita Kytketään terveyspalvelut vahvemmin työhönkuntoutuspolkuun ml. päihde- ja mielenterveyspalvelut Räätälöidään asiakkaille osaamisen vahvistamisen mahdollisuuksia Luodaan avustavia ja matalan tuottavuuden työpaikkoja asiakkaan toimintaedellytyksistä käsin

32 Kun vanhus käveli rantaa auringonnousussa, huomasi hän edellään nuorukaisen, joka poimi meritähtiä ja sinkosi niitä mereen. Kun hän tuli pojan kohdalle, kysyi hän, miksi tämä teki niin. Vastaukseksi hän sai, että rannalle juuttuneet meritähdet kuolisivat, jos ne jäisivät paikoilleen, kun aamuaurinko alkaisi paistaa. Mutta rantahan on kilometrejä pitkä, ja meritähtiä on miljoonittain, protestoi toinen. Kuinka sinun vaivannäölläsi voisi olla mitään merkitystä? Nuorukainen katsoi tähteä kädessään ja heitti sen sitten aaltojen turviin. Sillä on merkitystä juuri tälle tähdelle, vastasi hän. Kiitos! Minnesota Literacy Council