KAUPUNGIN TEKNILLISET, LAITOKSET

Transkriptio

1 HELSNGN KAUPUNGN TLASTO V KAUPUNGN TEKNLLSET, LATOKSET VUOSKERTOMUS JULKASSUT HELSNGN KAUPUNGN TEKNLLSTEN LATOS:TEN HALLTUS HELSNK 942;

2 STATSTQUE DE LA VLLE DE HELSNGFORS V. SERVCESTECHNQUE'S MUNCPAUX RAPPORTS AN,NUELS PUBLES PAR L'l\DMNS'TBl\TON DES SEBVCES TECHNOUES MUNCPl\UX HELSNK 942, TYÖVÄEN KRJAPANO

3 SSÄLLYSLUETTELO Helsingin kaupungiri teknillisten laitosten hallitus V!:t... :::::::::::::... ::::::::.. :::::::::::.:::::::::::.':::::: :.':::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::.l Sähkölaitos Siv. TABLE DES MATERES Page Administration des services techniques municipaux... V Service des eaux...,. Usine a. gaz...;...:... 7 Usine d'electricite... 35

4 Helsingin ka upungin teknillisten kertomus vuodelta laitosten 94. hallituk sen Hallitukseen ovat kaupunginvaltuuston valitsemina kuuluneet professori B. Wuolle puheenjohtajana, seppä Yrjö Salo varapuheenjohtajana sekä insinööri Erik von Schantz, insinööri Erik Schröder ja autonkuljettaja Edvin Karlsson. Autonkuljettaja Karlssonin kaaduttua itärintamalla valittiin hänen tilalleen koneenkäyttäjä Kalle Oskari Laakso. Kaupunginhallituksen edustajana on ollut teknillinen johtaja, insinööri Einar Moring. Hallituksen sihteerinä on toiminut kaupunginkanslian notaari, varatuomari Eino Uski saakka, jolloin hänet kutsuttiin sotapalvelukseen, minkä jälkeen hallituksen v. t. sihteerinä vuoden loppuun kaupunginhallituksen määräyksestä toimi varatuomari Herrick Arvidson. Kertomusvuoden aikana on hallitus kokoontunut 8 kertaa ja tällöin käsitellyt kaikkiaan 44 asiaa. Pöytäkirjapykälien lukumäärä oli 457 ja lähetettyjen kirjelmien 22. Teknillisten laitosten toiminta ja niiden saavuttama taloudellinen tulos on yksityiskohtaisesti selostettu tiihä.n liitetyissä vesijohto-, aasu- ja sähkölaitosten vuosikertomuksissa. Helsingissä, huhtikuussa 942. B. Wuolle. Herrick Arvidson. v. t.

5 Kertomus Helsingin kaupungin Vesijohtolaitoksen toiminnasta vuonna 94. Kertomusvuoden aikana suoritetuista uudistöistä mainittakoon seuraavaa: - Edellisenä vuonna aloitettu 32" painejohdon laskeminen Siltasaarelle tuli muuten loppuunsuoritetuksi, paitsi että erää t Saksasta tilatut, mutta vielä saapumattomat pakoventtiili ja venturimittariin kuuluvat laitteet jäivät asentamatta. Mainitun keskeneräisyyden takia ei tätä painejohtoa ole vielä otettu käytäntöön kaupunginvaltuusto myönsi 4,40,000 mk lw läpimittaisen vesijohdon rakentamiseen Sörnäisten satamasta Kulosaaren kautta Herttoniemeen. Myönnetty määräraha oli tarkoitettu yksinomaan putkitöihin, kun taas kaivantotyöt suoritettaisiin varatöinä. Johtoa laskettiin 572 m Kulosaarella ja 54 m Herttoniemen alueella Hopeasalmen itäpuolella. - Munkkiniemestä Pitäjänmäelle laskettiin 0--8'" vesijohto, joka valmistuttuaan otettiin käyttöön Sen jälkeen on m.m. Strömberg Oy;n tehdas Pitäjänmäellä saanut veden kaupungin vesijohtoverkosta. - Siltasaaren pumppuasemalla asennettiin paikoilleen uusi 28,000 litr.jmin. keskipakoispumppu. Sähköjohtotyöt olivat vuoden vaihteessa vielä keskeneräiset. mujohtoon tuleva pohjaventtiili, joka on tilattu Saksasta, puuttui myös.. Laitoksen ensimmäinen kemisti, insinööri Knut Altthan, kuoli sydänhalvauksen kohtaamana nsinööri Alfthan, joka oli syntynyt , tuli vesijohtolaitoksen palvelukseen apulaiskemistinä ja oli siis mukana veden kemiallisen puhdistusmenetelmän' käytäntöön ottamisessa. vuonna 909 ja sen edelleen kehittämisessä. Laitoksen ensimmäiseksi kemistiksi ins. Alfthan tuli Kertomusvuonna kuoli myös laitoksen entinen, vuonna 937 eläkkeelle siirtynyt kamreeri Otto Ferdinand Kurt/n. Kamreeri Kurten oli syntynyt ja toiminut laitoksen palveluksessa lähtien, ensin kirjanpitäjänä ja sittemmin,!.!. 9 alkaen, kamreerina. - Kesällä alkaneeseen sotaan ogaaottaneista laitoksen palveluksessa olleista henkilöistä ovat kaatuneet aputyöläiset Niilo Olavi Aaltonen, Yrjö Nikolai Lehtonen ja Vie'no) Oskari Pyyskönen. Näiden lisäksi on lähtien Hangon rintamalla taistellut aputyöläinen Veikko Valtonen ollut kateissa.. Käyttö. Ve4enkorkeus Vantaanjoessa, sähkönkulutus sekä eräät ilmastolliset tiedot näkyvät seuraavasta taulukosta: Kuukausi Vedenkorkeu. Vantaas Helsingin kaupungin ja Haagan sa padonkynnyksestä Laitoksen koskivoi sähkölaltokslta ostettu enermitattuna, ml) malla kehitetty ja gla, josta kulutettiin Vanhanltaupungln latoksella kulutet- Vanhankaup. Pohjavesltu energia, kwh laitoksella, laitoksilla, Keskiarvo surln arvo kwh kwh Tammikuu ,20 402,700 7,870 Helmikuu , ,600 6,482 Maaliskuu... ' ,00,70 498,200 5,760 Huhtikuu , ,200 5,274 Toukokuu... : , ,200 5,5 Kesäkuu , ,300 5,375 Heinäkuu , ,00 6,366 Elokuu , ,000 4,842 Syyskuu ,90 288,00 4,2 Lokakuu , ,300 3,98 Marraskuu , ,30'0 4,435. ' Joulukuu ,0 9, ,900 6,34 Koko vuosi ,320 4,266,900 65,899, ) Alhaisemmat vedenkorkeudet ovat turbiinien käytön vuoksi sääntelyn alaisia. 9) Tähän on laskettu vain ne päivät, jolloin sademäärä on ollut vähintään 0. mm. Sade- Sade Keskpäiviä') määrä, lämpl!, mm C ' 3. ö , ,

6 2 Vantaanjoen vesimäärä, joka koko kevättalven aikana oli yli 2,000 litr.jsek, alkoi heinäkuussa vähentyä, saavuttaen alimman viikkokeskiarvon, 77 litr. jsek, heinäja elokuun vaihteessa. Tästä s(; kuitenkin nopeasti lisääntyi elokuussa alkaneiden runsaiden sateiden vaikutuksesta. Jää lähti Vantaanjoesta sillan ja padon' väliltä huhtikuun 27 p:nä sekä sillan yläpuolelta saman kuun 30 p:nä senjälkeen kun sitä oli räjähdyttämällä autettu,. Joki jäätyi lokakuun 28 p:nä ilman suppohäiriöitä. Vedenpuhdlstul. Vedenpuhdistus ja. -suodatus ovat viime vuonna tapahtuneet tyydyttävällä tavalla. Vettä on steriloitu kloorilla koko vuoden aikana. Yksityiskohtaiset tiedot esitetään liitteessä n:o 2. Vedenpumppuamlnen. Viime. vuonna eri vesijohtolaitoksista yhteensä pumputtu vesimäärä oli 9,295,660 ml, Kun painejohtojen vesimittarit Vanhassakaupungissa olivat osoittautuneet epävarmoiksi, on pumppuaminen Vanhastakaupungista heinäkuuhun saakka määrätty suodattimien antoisuuden perusteella sekä tämän jälkeen taasen vesimittarien mukaan, joille oli määrätty uudet kertoimet. Eri pumpuilla Vanhastakaupungista nostetut pintavesimäärät, pohjavesilaitoksista pumputut vesimäärät sekä keskimääräinen, suurin ja pienin kokonaispumppuaminen vuorokaudessa kunakin kuukautena olivat seuraavat: Kuukausi Vanhankaupungln laitos, Yhteensä Turbn- pintavettä, Kesklpakols- pumput, pumput, ma ma ma Tammikuu ,382,472,333,697,75 Helmikuu... 36,649,624,403,76,052 Maaliskuu... 42,78,89,57,96,335 Huhtikuu... 94,256,633,466,827,722 Toukokuu ,535,543,828,84,363 Kesäkuu... 27,58,235,489,452,647 Heinäkuu... 02,094,249,637,35,73 Elokuu... 26,94,24,702,34,66 Syyskuu ,735,25,960,373,695 Lokakuu... 22,306,327,999,549,305 Marraskuu... 77,702,307,70,484,872 Joulukuu... 90,638,486,338, Koko vuosi... / 2,52,547/ 7,040,482/ 9,93,029/ Poh,lavesllaitokset, ma Kaikkiaan pumputtu, ma Kokonalspumppuamlnen vuorokaudessa, ma Kesk- Suurin Pienin määrä määrä määrä 8,888,706,603 55,052 68,843 36,040 7,82,768,864 63,74 77,273 44,778 8,520,969,855 63,544 76,268 44,92 8,568,836,290 6,20 76,075 44,59 9,762, ,843 73,453 4,440 9,062,46,709 48,724 66,78 33,486 0,244,36,975 43,935 55,24 29,846 8,65,350,267 43,557 58,605 3,246 7,449,38,44 46,038 64,475 25,986 7,208,556,53 50,20 69,202 37,636 7,33,492,85 49,740 70,75 37,46 9,54,586,30 5,65 67,493 39,09 02,63 / 9,295,660 / 52,865/ 77,273/ 25,986 V-eslmlttarlt. Käytännössä olevien mittarien luku on vuoden kuluessa lisääntynyt 36:lla ja oli niitä vuoden lopussa 4,84 kpl. Läpimitat näkyvät seuraavasta erittelystä: Aukon läpimitta mm Lukumäärä... :..., kpl Näistä oli 8 kpl. 50 mm, 48 kpl. 75 mm ja kpl. 00 mm Woltmannmittareita. Vaihdettujen ja poistettujen mittarien lukumäärä oli,802. Syyt vaihtoon olivat seuraavat:

7 3 Vaihdettu sännöllisen vaihdon takia.... isompiin tai pienempiin mittareihin.... halutun kokeen takia.... epävarman käynnin takia.... t pysähtymisen takia.... vian takia osoittimessa tahi taulussa.... vuodon takia.... jäätymisen takia.... Poistettu lakkautetun käytön takia....,072 kpl. eli 22.3% kaikista asetetuista mittareista 99 $ 2. 0» ) 4» 0. ) 3» 0.» 92» 3» 57» 03» 359» »» )»»»» ) ) Yhteensä,802 kpl. eli 37., % kaikista asetetuista mittareista Vedenkulutus. Kaikki vesi on jaeltu mittarien kautta. Kulutetut vesimäärät olivat näiden mukaan seuraavat (prosentit pumputusta kokonaisvesimäärästä): Yksityiskulutus. -9 kaupunginosassa kaupunginosassa sekä rautatien itäpuolella Käpylään ja Toukolaan rajoittu-. valla alueella... Toukolassa ja Käpylässä sekä niiden koillispuolella olevilla alueilla ja 20 kaupunginosassa sekä rautatien länsipuolella olevilla alueilla... Satamaposteista on kulutettu ja paloposteista jaeltu... Suomenlinnassa Kaupungin ulkopuolella: Kulosaaressa (60,58 m a ), Herttoniemessä (2,760 m 3 ), Lauttasaaressa (204,056 m a ), Munkkiniemessä ja Talissa (38,840 m a ), Haagassa (43,555 m a ) sekä Pirkkolassa (8,994 m a) ,87,69 ml, 4,888,263» 436,54 t 3,687,49 53,656» 85,452» eli 37.6 % t 25.3&»» 2.» 9.» 0.28»» 0.44» 638,723 3,8 ) Yksityiskulutus 6,977,403 ml, eli 87,99% Yleinen kulutus. Kaupungin maksama kulutus.... Laitoksen oma kulutus... ;....,033,703 ml, eli '» t 5.38% 0.40 t Mittarien mukaan 8,088,99 m 8, eli 93.7;' % Putkiverkon huuhteluihin, vesisäiliöiden puhdistukseen, tulipalojen sammutukseen, rakennustoimiston vedentarpeisiin uusia katuja rakennettaessa, putkiverkon vuotoihin sekä vajauksiin mittarien näytössä...,206,669 m 8, eli 6.25 % Yhteensä 9,295,660 m a, eli % Mittaamatta kulutettu vesimäärii, joka on edellisen mukaan 6. ö % pumputusta kokonaisvesirnäärästä, on prosenttiluvultaan 2.0 pienempi kuin edellisenä vuonna ja aikaisempiin. vuosiin verrattna normaalinen. Pumputtu kokonaisvesimäarä on sodasta johtuneesta kulutuksen rajoittumisesta huolimatta ollut 7.8 % suurempi kuin edellisenä vuonna. Vuonna 94 kulutettiin...:...» 940» Lisäys vuonna 94...;.... 'Keskikulutus vuorokaudessa...:.... Suurin kulutus t Ula Pienin 7/ :... :.... 9,295,660 ml 8,003,232»,292,428» 52,865» 77,273 t 25,986»

8 4 Seuraavassa taulukess esitetään tuleksia viime ja edellisiltä vuesilta: Vo 0. Vedenkulutus. m a Mttarlen mttaama kulutus Yksityis kulutus... E t!! =..- KeskJkulutU8 henkel!. Plo i : Maksavat kuluttajat <D kohti vuorokaudessa. l l\co ';' E o ::; ';'0;>! ;.. E.';' [[ 0 i..!... co..! co g i "".. 0 '!!.... Flr co Kaupungin Laitoksen co maksama <D oma kulutua kulutus P:.. F <D <D... 'd , ,0,478, , ,3,556-70,348 2,02, , ,786, ,665 2,595, , ,83, ,423,943 4,255, , ,963,329 54, ,956 6,382, , ,36,52 470,77 40, , , , ,898,46 623,307 49, ,737 8,338, , ,372,483 62,748 50, ,649 9,034, , ,956, , , , , ,36,22 2,355, , ,587,07 78,542 74,57 870,053 2,250, , ,562, ,934 63, ,222 2,367, n , ,80, ,43 87, ,065 2,647, l , :... 0,92,940 90,47 73,44 755,096 2,660, "" , ,385, ,54 77, ,462 3,207, l , ,027,683 99,678 89, , , ,004,808,043,729 92,485 98,083 5,059, ,364,668,37, ,6 6, ' 3, ,683,506, , ,530, , ) ,400,08,94,836 93, ,562 8,32, ,97 ) ,306,948,37,53 70,259,488,52 8,003, , ,977,403,033,703 77,885,206,669 9,295, , "" "". Vesijohdon laitokset. Laajennukset ja arvonlsäykset. Vuenna 94 en tehtyallamainitut työt, jeista.ovat keituneet seuraavat kustannukset, nimittäin: a) Vuoden menosäännön määrärahoilla: Vesimittarien este.... Vanhankaupungin Siltasaaren pumppulaiteksen täydennys.... Saestuslaiteksen viemärin pidennys turbiinipumppurakennuksen.ohitse... ;.... Putkiverken laajentaminen Pirkkelassa, teinen rakennusvaihe 3).... Yhdysjehte Munkkiniemen sen Puistetien melemmissa ajeteissä.olevien vesijehtejen välille Puistetien itäpäähän 3).... Vesijehte Puusepänkatuun Degeröntieltä Kirvesmiehenkadulle päin (37 m 5 r jehtea).., Vesijehte Peltetiehen Kaarelantieltä Pirkk.olantielle (402 m 5' joht.oa)... :..... Vesijeht.o Lampuedintiehen Peltetieltä Pakilan tielle (45 m 5" j.oht.oa) Vesijohte M.onsaksentiehen Pirkkelantieltä Lampuedintielle (72 m 5' jehtea).... Vesijohte Uudentuvantiehen Pakilantieltä itään päin (45 m 6" j.oht.oa).... Vesijeht.o s.on Puistetien itäpäästä Pitäjänmäelle 0,867 m 0', 266 m 8' ja 43 m 6 r jehtea) ,8: 30 39,968: 0 50,826: 75,989,988: 85 70,724: 30 47,335: ,75: 40 58,907: 30 72,490: 60 23,54: 35 3,284,244: 05 6,88,356: 35 ) Jcukkc kicskeja.on pidetty yhtenä kuluttajana. - D) Pchjavesilaitosten kuluttajat tulivat lisää. - S). Tehty v. 940, vain täydennystöitä v. 94.

9 5 b) Edelliseltä vuodelta siinetyillä määrärahoilla: Painejohdon jatko Siltasaarella, maantieltä pumppulaitokseen (23 m 32"' ja 34 m 24"' johtoa)l).... Vesijohto Heikinkatuun Kansallismuseon kohdalta Arkadiankadulle 2).... Vanhankaupungin pumppulaitosten, muuntaja-asemien ja kojeistusten täydennys 8).... Vesijohto Porthaninkatuun ja Kolmanteen linjaan korttelin n:o 32 edustlie (92 m 6" johtoa laskettu ja 93 m 4'" johtoa hylätty).... Vesijohto Koskelantiehen Keijontieltä Mäkelänkadulle (42 m 5" ja 2 m 4" johtoa)..... Vesijohto Hernesaarelle Munkkisaaren Mylly O.Y:n tontin kohdalta (80 m 8" johtoa) 8)... Vesimittarien osto... :.... Tasoituksia ja istutuksia Vanhassakaupungissa 8)... :.... Vesijohdon uusiminen Toisessa linjassa Porthaninkadulta Hämeentielle (68 m 8'" johtoa laskettu ja 23 m 4" johtoa hylitty) 8)... :..... Vesijohdon uusiminen Kanavarannassa Päävartiontorilta Aleksanterinkadulle (8 m 2" ja 8 m 6" johtoa laskettu ja 64 m 6# johtoa hylätty) ).... Vesijohto Mäkelänkadun itäpuoleen Koskelantieltä Otavankujalle (78 m 8# ja 64 m 5# johtoa)... ;.... Vesijohto Tursontiehen Koskelantieltä Marjatantielle (53 m 5# johtoa).... Vesijohto ]oukolantiehen Untamonkujalta Pellervontielle päin (77 m 8'" ja 2 m 6# johtoa).... Vesijohto ja satamaposteja Makasiinirantaan satamaradan itäpuolelle 8) Vesijohdon uusiminen Kanavakadussa Satamakadulta Ankkurikadulle (38 m 0" joh-' toa laskettu ja 295 m 6 johtoa hylätty) 8)... :.... Vesijohto Lampuodintiehen Peltotieltä viemäriveden puhdistuslaitokselle (3 m 5" johtoa) 8) ,000: - 23,00: 60 90,83: 60 26,407: ,29: 85 26,884: 80 2,266: 65 4,428: 80 76,984: - 29,822: ,049: : 80 86,625: 60 " 9,029: 40 88,706: 90 29,64: 05 2,872,66: 5 mk 9,753,522: 50 c) Edelliseltä vuodelta siirretyillä määrärahoilla on vielä tehty osia seuraavista töistä: Kaksi vesijohtoa Vantaanjoen poikki Koskelantieltä maantielle Siltasaarelle ')......,590,860: - mk,590,860:- Tätä. erää ei ole viety pääoma-arvoon, koska työt olivat vielä keskeneräiset. d) Kaupunginvaltuuston etuantina myöntämillä määrärahoilla: Vesijohto nvaliidisäätiön tontille Ruskeasuolle vanhalta Turuntieltä (326m 8" ja 62 m "6" johtoa).... Vesijohto Onnentiehen Tähtitieltä Taivaskalliontielle päin {4 m 8" ja 2 m 5" johtoa).... Vesijohto Sörnäisten satamasta Kulosaaren kautta Herttoniemeen (726 m 6'" johtoa)... VesijOhto Pihlajatiehen Kuusitieltä Turuntielle päin (57 m 5" johtoa) ,723: - 47,048: 90 53,63: 25 3,02: 60 mk.,302,397: 75 Kertomusvuonna laskettujen ja hylättyjen sekä vuoden lopussa 'käytännössä olleiden vesijohtojen pituudet ja läpi mitat sekä palopostien ja sulkuventtiilien lukumäärät näkyvät seuraavista taulukoista: ) Osa tehty v ) Tehty v. 940, vain täydennystöitä v , Tehty myös v ') Tehty v. 939 ja 940, vain täydennystöitä v. 94.

10 6 Helsingin kaupungin putkiverkko ) Yhteensäposteja, venttl! Palo- Sulku 40' 32' 24" 8' 2' 0' 6' 5' 4' lejä, mm mm mm m mm mm m kpl. kpl. ]ouluk. 3 p:nä ,686,577,0674,885,639, ,39950,375 65,43 ll,596r3,75,64 Lisäys v , , , Vähennys v ] ouluk. 3 p:nä ,686,807,,04,886,33920,038 2,3539,33550,26967,003,3828,83,679 2,057, Tämän putkiverkon keskiläpimitta on 297 mm ja tilavuus 5,78 ml. Eläintarhan vesisäiliöiden tilavuus on yhteensä n. 27,500 ml ja korkeimman vedenpinnan korkeus 56.3 m yli NN. M unkhiniemen putkiverkko. Yhteen- Palo- Sulkuali, poateja, venttl!- 0'" 8' 6' 5'" 4' lejä, m m m m m m kpl. kpl. Jouluk.3 p:na Lisäys v , , ,226,92 2,844 8,069 Jouluk. 3 p:na 94..., ,259,92 2,844 9,78, Talin putkiverkko. Yhteen- Palo- Sulkuaä, posteja, venttll- 0' 8' 6' 4' lejä, m m m m m kpl kpl. Jouluk. 3 p:na Lisäys v Joulak. 3 p:na , Haagan putkiverkko. Palo- Sulku- posteja. venttlllejä. m m m m kpl. kpl 6' 5' 4' ali, Yh Jouluk.3 p:nä ' d! 3 Lisäys v Jouluk.3 p:na J 3 25 Herttoniemen putkiverkko. Yhteen Palo- Sulkuoä, posteja. venttl!- 6' 5' lejä, m m m kpl. kpl ,4: lrl 3 jouluk_ 3 p:nä Usäys v ,. 37 jouluk. 3 p:nä 94, ,) Tilastoon on otettu myöskin seuraavat lasketl<t ja hylätyt johdot: a) Rakennustoimiston kustantamat: vesijohto Maurinkadulta Liisanpuistikon halki (9 m 5' johtoa laskettu); vesijohdon uusiminen Meritullinkadussa Kirkkokadulta Rauhankadulle päin (39 m 6" johtoa laskettu ja 38 m 6# johtoa hylätty); vesijohdon uusiminen Pääskylänrinteessä Pääskylänkadulta Kulmavuorenkadulle päin (7 m 5' johtoa laske&t'l ja 7 m 5" johtoa hylätty). b) Hylätyt johot: Unioninkadun vesijohto Hallituskadulta etelään päin (8 m 2' johtoa hyldtty).

11 7 Vesijohtolaitoksen pääoma-arvo. Pääoma-arvo joulukuun 3 p:nä ,826,50.0.:- Uudisrakennukset vuonna ,753,522: ,580.,0.22: 50. Kuoletukset... : ,22: 50. Pääoa-arvo joulukuun 3 p:nä ,0.0.5,90.0: -- jaettuna seuraavasti: Vanhassakaupungissa: Vanhankaupungin putous sekä kiinteä pato... S:n varapato... Tiet ja tasoitukset laitoksen alueella Vanhassakaupungissa.... Vanha pumppuhuone tiilistä kpl. pumppuja ynnä turbiinit hv., säätäjällä varustettu turbiini sekä sähkögeneraattori... Konehuone- ja höyrykattilarakennus tiilistä sekä savupiippu... Turbogeneraattori kojeistoineen, ja kattiloineen... Höyry johto Vanhankaupungin vedenottamolle... Hiilivaja y.m..... Konehuone- ja pikasuodatinrakennus sekä niille kuuluvat säiliöt ja kaivot kpl. amerikkalaisia pikasuodattimia ynnä johdot (745 m' suodatuspinta-alaa).... Sähkömoottorit ja keskipakoispumput... Sähkönmuuntajat, sähkökaapelit ja kojeisto.... Uusi suodatinrakennus puhdasvesialtaineen... Pyöreät altaat Vanhankaupungin Siltasaarella... Saostusaltaat Vantaanjoen länsipuolella.... Kloorikaasukojeet..., Kivisilta Vantaanjoen yli... Putkijohdot, sääntelykaivot, vedenottamo ja putki- Arvo / 940,0.0.0.,0.0.0.: -,79,20.0.: - 869,50.0.: ,0.0.0.: - 5,0.0.0.: - 5,0.0.0.: - 984,30.0.: - 264,50.0.: - 38,30.0.: - 6,80.0.: - 734,30.0.: - 43,aO.O.: - 333,30.0.: - 24,70.0.: -- 2,989,50.0.: - 45,0.0.0.: - 22,55,0.0.0.: - 5,70.0.: - 34,30.0.: - Lisäykset Kuoletukset Arvo 8/ 94,0.0.0.,0.0.0.: - 23,20.0.: -,56,0.0.0.: - 4,428: : ,90.0.: ,0.0.0.: - 5,0.0.0.: - 39,968: ,83: ,0.0.0.: - 72,60.0.: - 26,30.0.: -,0.0.0.: - 39,50.0.: - 30.,368: 0. 24,483: ,0.0.0.: - 89,60.0.: - 6,40.0.: - 8,30.0.: - 5,0.0.0.: - 946,30.0.: - 9,90.0.: - 292,0.0.0.: -- 5,80.0.: - 694,80.0.: - 43,0.0.0.: - 442,90.0.: ,40.0.: - 2,856,50.0.: - 45,0.0.0.: - 2, : - 9,30.0.: ,0.0.0.: - johtosillat...,749,0.0.: ,826: ,626: 75 2,388,30.0.:- Varastorakennukset Siltasaarella...,... 4,0.0.0.: - 4,30.0.: -' 36,70.0.:- Myllyrakennus... 9,20.0.: - 3,40.0.: - 5,80.0.: - Kemistin asuinrakennus hirsistä... 54,70.0.: - 7,70.0.: - 47,0.0.0.:- Toisen kemistin asuinrakennus hirsistä ,0.0.0.: - 8,0.0.0.: - Asuinrakennus tiilistä ,70.0.: -,30.0.: - 69,40.0.: - Asuinrakennus hirsistä, kaksikerroksinen... 97,50.0.: - 3,50.0.: - 84,0.0.0.: - Asuinrakennus hirsistä (ent. myllärinrakennus)... 9,20.0.: -,40.0.: _. 7,80.0.:- Pesutupa ja sauna tiilistä ,0.0.0.: - 2,40.0.: -,60.0.: - Väestönsuoja Siltasaarella ,0.0.: -:- 9,60.0.: - 495,50.0.: - S:n saostuslaitoksen luona ,0.0.: - 8,60.0.: - 44,50.0.:- Vesisäiliö Eläintarhassa, nelikulmainen ,880.,50.0.: - 248,0.0.0.: - 8,632,50.0.: - pyöreä...,28,40.0.: - 232,0.0.0.: - 0.,896,40.0.:- Vartijn asuinrakennus hirsistä : : - tiilistä ,90.0.: - 8,0.0.0.: - 326,90.0.: -. Väestönsuoja vesisäiliön alueella ,40.0.: - 3,70.0.: - 87,70.0.: - Vesijohtotyöpaja tiilistä korttelissa. n:o ,30.0.: - 92,00.: ,20.0.:- Ulkohuonerakennus ristikkohirsistä ja laudoista ,70.0.: - 2,70.0.: - Vesipostit satamissa." ,30.0.: - 59,90.0.: - 358,40.0.: - Vapaakaivot... 7,0.0.: - 0.,476: 55 3,676: 55 23,90.0.:- Putkiuerkko ,86,0.0.0.: - 8,322,90.: 75 2,832,790.: ,30.5,40.0.:- Vesimittarit ,37,80.0.: - 245,447: ,947: 95,340.,30.0.: - Kalustot, työkalut ja autot ,70.0.: - 58,40.0.: - 68,30.0.: mk 60.,826,50.0.: - 9,753,522: 50. 5,574,22: ,0.0.5,90.0.:-

12 Huhtikuun 29 p:nä 936 kaupunginvaltuusto vahvisti laitoksen viimeisen taksan. Tämän mukaan veden yksikköhinta kulutuksesta kaupungin alueella on 2: 20 mk kultakin m 8 :ltä, kulutuksen ollessa enintään,000 ml vuosineljänneksessä, 2: 0 mk kultakin ml:ltä,00 8. Taloudellinen tulos. Hinta. ja 2,000 m a välllä. 2: - mk kultakin ml:ltä 2,00 ja 4,000 ml välillä sekä : 90 mk kultakin ml:ltä 4,00 ml:stä ylöspäin. Sama on vedenhinta Herttoniemessä. - Munkkiniemessä, Talissa ja Haagassa ovat hinnat kaupunginhallituksen päätöksen mukaan tammikuun 26 p:ltä 939 samat kuin miksi M. G. Stenius AfB aiemmin oli määrännyt ne, s.o. Munkkiniemessä ja Talissa, 3: 50 mk m 8 :tä, riippumatta kulutuksen suhrulldesta,. sekä Haagassa 5: -:- mk ml:ltä, kulutuksen ollessa enintään 75 ml kuukaudessa, 4: 50 mk ml:ltä, kulutuksen ylittäessä 75 ml, mutta ollessa korkeintaan 50 m a. kuu 'kaudessa, 4: - mk m 8 :ltä, kulutuksen ylittäessä 50 ml, mutta ollessa korkeintaan 225 m 8 kuukaudessa. ja 3:.50 mk m 8 :ltä, kulutuksen ylittäe!'sä 225 ml kuukaudessa. Poikkeuksen tästä taksasta tekee Haagan kauppalan suorittama hinta. joka eri välikirjan mukaan on : 50 mk ml:ltä kauppalan putkiverkkoon syötetystä vedestä, riippumatta kulutuksen suuruudesta, eli sama hinta (: 50 mk), jonka laitos maksaa Haagan kauppalalle ve!djohtolaitoksen käyttöön saadusta sähkövirrasi'a kwh:ta. Yksityiskulutuksesta... Satamaposteista jaellusta vedestä...:... Kaupungin kulutuksesta. Vapaakaivoista y.m. jaellusta vedestä.... Laitoksen omasta veden, 35,70,752: 45 93,847: 60 2,063,405: 20 27,269: 60 o kulutuksesta ,/90: 90 38,02,065: 75 Vesimittarien vuokrat ,034: - Tulot ilman mittaria käytettävistä paloposteista ja lisämaksut liian suurista mittareista ,387: 50 Voitto tehdyistä a!'ennustöistä: Tulot ,780,229: 85 Menot.... 2,76,846: ,383: 55 --'-===-=.:::.:...:::.:: Siirto 39,43,870: 80 Tulot. Tulot yleisten vesipostien y.m. hoidosta jakunnossapidosta.... Menot s:n s:n s:n.... Tulot satamapostien hoidosta ja kunnossapidosta.... Menot s:n s:n s:n ,083: 35 20,86: ,908: 25 38,645: 20 Maa-alueiden vuokrat.... Siirto 39,43,870: 80 4,897: - 89,263: 05 5,600: _. Tulot viemärijohtojen katsastuksista ja ehdotusten tarkastuksista... : 2,846:- Luontoisedut ,268:- Sekalaiset tulot... 75,355: mk 39,754,099: 95 penniä Vedestä Mittarien vuokrista... '" Tehdyistä asennustöistä Muut tulot Tulot Jokaiselta pumputulta vesikuutiometrtä. Yhteensä Jos tulot vesimittarejsta jaetaan kaikille vuoden lopussa käytännössä olleille mittareille, on vuokra 6: 83 mk vuodessa kultakin mittarilta. A. Hallinto. Osa hallituksen menoista.... Palkat.... Tarverahat: Kaluston kunnossapito... 3,230: 55 Painatus ja sidonta.. '... 24,537: 40 Puhelinmaksut... 30,38: 80 5,455: - 340,00: Siirto 57,906: ,555: - Menot. Siirto 57,906: ,555:- Autokulut... 5,825:- Sekalaista... 62,275: 80 Mittaukset y.m.s... 2,883: 50 Sodan aiheuttamat suojelutoimenpiteet ja kcrjaukset... :.. - 5,836: 45.44,727: 50 mk 500,282: 50

13 9 B. Kassa- ia tilivirasto. Palkat...,206,544: 90 Huoneistomenot ,437: 85 C. Käyttö. mk,443,982: 75 Siirto 4,423,094: 40 Tästä vähennetään suodatinhiekan pesu kustannukset... 3,660: 25 S:n menot laitoksen valaistuks, 58,793: 40 s:i kemiallisesta puhdistuks... 4,77: 55 S:n sähkökattilan lämmityksestäy.m... ' 53,29: 05 58,462: 25 ="'" ;...-- mk 4,264,632: 5 ) La b 0 ra tor i 0 : Kahden kemistin sekä laboraattorin palkat 222,40: 5 Bensiini, kemikaaliat, tarve aineet ja muut menot... 4,676: 25 mk 237,086: 40 Mitä laboratorion toimintaan tulee, viitataan kemistin erityiseen kertomukseen, liitteeseen n:o 2. 2) V e den p u m p p u a tn i n e n Van h a s t a k a u p u n g i s t a: a) Turbiinipumpu t. Osa konemestarien palkoista... '2,000:- Asemapäivystäjät ja apulaiset... :,... 24,252: 90 Muut käyttö- ja hoitokustannukset ,766: 50 Pumppulaitoksen korjaus ja kunnossapito... 43,845: 45 '" mk 304,864: 85 Kehitetty energia on mitattu ja laskettu senraavasti: Kaupungin sähkölaitoksesta saatu virta. 4,266,900 kwh Laitoksen koskivoimalla käyvän generaattorin kehittämä virta ,320 Yhteensä 4,752,220 kwh Sähkövirtaa on käytetty seuraavalla tavalla: Vedenpumppuamiseen saostusaltaisiin ,60 kwh Vedenpumppuamiseen kaupunkiin... 3,75,476 Suodatinhiekan pesuun... 33,920 Koko laitoksen valaistukseen... 48,846 Pikku moottoreihin... 5,768 Sähkökattilan lämmitykseen... 50,870 Erinäisiin muihin tarpeisiin... 9, Yhteensä 4,752,220 kwh Kun turbiinipumpuilla on pumputtu 2,52,547 ml vettä, on tämä pumppuammen maksanut 4.83 penniä kuutiometriitä. b) Keskipakoispumput. Nämä pumput ovat sähkömoottorien käyttämiä ja saadaan sähkövirta oflaksi Vanhankaupungin koskivoiman käyttämästä generaattorista tai uudesta höyryturbiinigeneraattorista ja osaksi kaupungin sähkölaitoksesta. Menot ovat olleet seuraavat: Osa konemestarien palkoista... Asemapäivystäjät ja apulaiset... Öljy, trassi, muut aineet sekä päivät yöt... Koneiden ja pumppujen korjaus ja kunnossapito...,... öyryturbiiilaitoksen käyttökustannukset... '... Helsingin kaupungin sähkölaitoksen lasku 93,62: ,663: 45 62,252: 75 56,355: 90 4,09: 85.,,4,266,900 kwb:sta... 3,982,639: Siirto 4,423,094: 40 Kun energiankulutus suodatinhiekan pesuun, pikku moottoreiden käyttöön, koko laitoksen valaistukseen ja erinäisiin muihin tarpeisiin (68,584 kwh) on maksanut 58,462: 25 markkaa, niin menot keskipakoispumppujen eri pumppuamisista nousevat siis seuraaviin summiin: Pumppuaminen saostusaltaisiin ,739: 33 Pumppuaminen kaupunkiin... 3,456,892: mk 4,264,632: 5 eli 20.2 a 8 penniin kuutiometriltä näillä pumpuilla kaupunkiin pumputtua 7,040,482 ml vettä ja penniin kuutiometriitä saostusaltaisiin pumppuamisesta, jos menot jaetaan koko sille määrälle, 9,93,029 ml, joka kertomusvuonna ylipäänsä on pumputtu Vanhastakaupungista kaupunkiin.. Keskikustannus koko vedenpumppuamisesta Vanhassakaupungissa v. 94 oli penniä kuutiometriltä, kun vuosikustannukset, 4,569,497: - mk, Jaetaan Vanhastakaupungista pumputulle vesimäärälle.

14 0 3) Suo d a t u s Van h a s s a k a u p u n g i s s a: Osa konemestarlen palkoista... Suodattimien hoitaja... Suodatinhiekan pesun työ- ja käyttökustannukset... Vedenkulutus suodatinhiekan pesuun... Suodattimien ja konehuoneessa olevien put- 8,000: - 96,068: 35 3,758: 35 6,76: ; mk 2S7,636: 45 kijohtojen korjaus ja kunnossapito... 90,433: 35 eli jaettuna Vanhastakaupungista kaupunkiin pumputulle vesimääräle, l., g penniä kuutiometriltä. 4) K e m i a i ne n puh d i s t u s ja se k ey t y: Tästä ovat vuoden kuluessa johtuneet seuraavat menot: Osa konemestarien palkoista... 8,000: - Asemapäivystäjät ja apulaiset ,543: 30 Kemialliset päivystäjät ,940: - Apurltyöt, kuljetukset ja sekalaista ,649: 45 Vedenkulutus." ,957: 50 Aluminiumsulfaatti...,850,060: 90 Sammuttamaton kalkki ,748: 5 Kloori ,259: 30 Aktiivihiili... 44,827: 5 Sähköenergia ,77: 55 Altaiden ja niihin kuuluvien johtojen korjaus ja kunnossapito... 73,94: 20 mk 3,030,644: 50 Jos tämä kustannus jaetaan Vanhastakaupungista kaupunkiin pumputulle vedenpaljoudelle, niin selkeytyskustannukset nousevat 5,7 g 0 penniin kuutiometriitä. 5) Muu t me n G t Van h a s s a k a u p u n g i s s.a: Vanhassakaupungissa olevien asuntojen ja niihin kuuluvien rakennusten kunnossapito ja korjaus... Konehuone- ja muiden rakennusten kunnossapito ja korja s... Siltain, raitioteiden, aitojen ja rantalaitrlen kunnossapito ja korjaus... Vedenkorkeudenosottajain ja erilaisten johtojen kunnossapito ja korjaus... Tasoitukset ja istutukset.;... Puhtaanapito ulkona ja sisällä.'... Asuinrakennusten polttoaineet ja lämmitys Selkeytyslaitoksen polttoaineet ja lämmi- 20,66: 40 5,385: 5 65,562: 75 7,608: 20 69,00: 35 76,53: 45 79,083: 60 tys... 74,063: 05 Siltasaaren laitoksen polttoaineet ja lämmitys... : ,048: 0 Vesi- ja höyryturbiinilaitoksen ja muitten rakennusten polttoaineet ja lämmitys... 60,407: 20 Sähkövalaistuslaitteet :..;..:.:'..:..:..::..:.:. Siirto 80,854: 45 Siirto Sähkövalovirta... Vedenkulutus.... Yövartiointi... 80,854: 45 58,793: 40,85: 50 72,984: 90 5,448: - Sekalaiset kustannukset.... Sodan aiheuttamat suojelutoimenpiteet ja korjaukset... :... 96,584: mk;,037,56: 35 tehden 5. &oe pennin menon jokaiselta Vanhastakaupungista kaupunkiin pumputulta vesikuutiometriltä. Vanhankaupungin laitoksen käyttömenot nousevat 9,62,380: 70 markkaan eli jokaiselta Vanhastakaupungi.sta pumputulta vesikuutiometriltä penniin. 6) P 0 h j a v e s i a i t 0 k s e t: Hoitajat... 66,480: - Käyttökustannukset... 94,596: 50 Korjaukset ja kunnossapito ,897: mk 92,974: 05 Kun pohjavettä on pumputtu kaikki;tan 02,63 m 3 niin edellinen kustannus, jaettuna jokaiselle pumputulle pohjavesikuutiometrille, tekee penniä. D. Putkiverkot ja vesisäiliöt: Putkiverkkoinsinööri, palkka... Asennusinsinööri, palkka... Tarkastusinsinööri, palkka... Työnjohto... Sulkuventtiilien j'a palopostien hoito ja pakkaselta suojeleminen sekä putkiverkon huuhtelu... Putkiverkon, palopostien ja venttiilien 96,000: - 7,640: - 8,50: - 338,500: ,466: 40 korjaus ja kunnossapito ,022: 50 Säiliön ja vartijanasunnon kunnvssapito... 80,999: 35 Yksityisten tarjoilujohtojen kunnossapito ja korjaus sulkuventtiilistä katujohtoon sekä sulkuventtiilin, arkun ja hananhatun korjaus ja hoito... 23,996: 90 Vesisäiliöiden ja vartijanasunnon lämmitys ja valaistus... Vedenkulutus.'... Sekalaiset kustannukset... Pohjavesilaitosten korjaus- ja kunnossapito Suojelutoimenpiteet ja korjaukset sodan 55,259: 05 7,734: -,984: 40,35: johdosta... 73,732: 70 mk,920,836: 50 Vuoden kuluessa on putkiverkkoon ilmaantunut 5 vuotoa, jotka kaikki korjattiin. Laitokselle on tuotu tarkastettavaksi 78 piirustlsta yksityisten vesi- ja. viemärijohojen uudistöistä tahi vanhojen johtojen muuttamisesta.

15 E. MittaYi- ja asennusosasto, työpaja ja varasto. Mittarityöpajan hoitaja, palkka... 67,230: - Työnjohto, konttori- ja varastoapulaiset sekä inventtaus ,305: 50 Mittarien vaihto, korjaus ja oikaisu ,256: 85 Työpajarakennusten ja aitojen korjaus ja kunnossapito... 24,39: 65 Tontin ja rakennusten puhtaanapito ,529: 70 Valaistus ,75: 05 Lämmitys ja polttoaineet... 76,624: 60 Vedenkulutus... 4,059:- Yövartija ja sekalaiset menot ,636: 05 mk,056,532: 40 Paitsi muita töitä on viime vuonna tehty 78 liittymistä putkiverkkoon seuraavan erittelyn mukaan: Liittymisen läpimitta mm Lukumäärä kpl F. Yleiset se'kalaismenot. Osa kaupungn suorittamista eläkkeistä ,66: - Vuokra ja verot.. '... 37,374: 60 Työkalujen ja kaluston hankinta... 48,072: Siirto 586,08: 30 Siirto 586,08: 30 Vakuutusmaksut...;...,993: 60 Työntekijäin erinäiset edut..., : 95 Korot konttokuranttii:ilistä kaupungin kas-. sassa... :.... Vantaan vesimäärän säännöstelytutkimukset... ;... Sekalaiset menot G. Kuoletuset ja korktj. 707,: 5 80,000: - 27:- mk 2,383.33:- Kuoletukset sekä korko päii-omavelalle, kaupunginvaltuuston helmikuun 23 p:nä 927 ja tammikuun 28 'p:nä 93 tekemien päätöksien mukaan laskettuina, ovat seuraavat: Kuoetukset, siv ,574,22: 50 7 % korko pääomavelalle...,396,288: 30 mk 6,970,40: 80 Jos yhdistellään edelläolevat menot sekä myös kustannukset; jaettuina jokaiselle pumputulle pinta- ja pohjavesikuutiometrille (9,295,660 m i ), saadaan seuraava taulukko: Menot sekä kustannus Jokaiselta pumpulta vesikuutiometrtä. A..H allinto..., ,282: 50 B. Kassa- ja tiliviyasto.....,443,982: 75 C. Käyttö: ) laboratorio... 2) vedenpumppuaminen Vanhassa$aupungissa.... 3) suodatus ) kemiallinen puhdistus ja selkeytys Vanhassakaupungissa... 5) muut menot Vanhassakaupungissa.... 6) pohjavesikustannukset (sekä jaettuina 9,295,660 m l :lle) ,086: 40 4,569,497: - 287,636: 45 3,030,644: 50,037,56: 35 92,974: 05 mk Penniä vesi-' kuutiometriltä 2.5 D mk 6,660,2: 90 G. Kuoletukset ja korko... 6,970,40: 80 Yhteensä mk 33,630,532: 70 Voltto- Ja tapplotlu. Tulot. Vedenkulutusmaksut ja muut' tulot erittelyn mukaan siv. 8 mk 39,754,099: 95

16 2 Menot. Hallinto, käyttö y.m. erittelyn mukaan siv Kuoletukset ja korko, siv..... Vuoden nettovoitto... :.... 6,660,2: 90 6,970,40: 80 6,23,567: 25 mk 39,754,099: 95 Tila joulukuun 3 p:nä 94. Varat. Pääoma-arvo edelläolevan erittelyn mukaan... 65,005,900:- Keskeneräiset uudisrakennukset... :...,590,860:- Uudistyöt kaupunginvaltuuston myöntämillä etuantivaroilla...,302,397: 75 Tarvikevarasto... :.... Kassa.... Saatavat...,.... Ennakkomenot.... Pankkitilillä olevat vakuutusmaksut... ;... :.... Velat. 67,899;57: 75 2,42,968: 25 79, ,620,683: 70 2,658: 40 95,730: 35 mk 90,994,389:- Kaupunginrahasto: pääomavelka...:... 66,596,760:- Konttokuranttitili ,463,87: 90 83,059,947: 90 Menojäämät ,737: 45 Kansaneläke- y.m. maksuja... 5,927: 70 Taletetut vakuudet...:...: ,208: 70 Nettovoitto... mk 84,870,82: 75 6,23,567: 25 90,994,389: - MEmot ja tulot kirjanpäätöksessä vuonna 94 sekä muutamina aikaisempina vuosina on yhdistelty liitteeseen n:o. Helsingissä, maaliskuussa 942. John L. W. Lillja.

17 9 Liite n:o. Otteita vesijohtolaitoksen vuosikertomuksista. - Utdrag ur vattenlednlngsverkets Arsberittelser. Menot - Utglfter Pumputtu Laitoksen pää- Uudlsrakenvesimäärä oma-arvo t. nukset vuoden kuluessa Hallinto, käyttll y.m. Kuoletukset Ja korko') Yhteensä menoja V uos! Uppfordrad Verkets kapltalvatten värde den Nyanäggnln- Fllrvaltnlng, drlft ete. / Amorterlngar oeh räntaj ) Summa utglfter Ar mängd gar under!l.ret ma mk mk mk p p p ma:ltl. m8:tä mk mk m8:lt. p per m8 p per ml p per ma ,382,63 7,583,558-09, , , ,027, : 6,663,349 7,405,705 -,295, ,600, , , ,338,022 2,845, ,94, '4,267, , ,245, )... 2,250,34 05,75,000-9,057, ,877, U,373, ,25, ,367,702 2,358, ,0, ,030, ,888, , ,647,250 5,075,062 85,623, ,225, ,46, ,642, , ,524, , ,48, ,294, ,775, ,207,290 09,069,500 -,038, ,508, ,077, ,586, ,007,908 06,375,78 30,408, ,395, !4.,945, ,340, , ,60, ,32, ,877, U,778, ,656, ,534,457 08,994,600-7,, ,696, !4. 2,285, ,98, ,530,89,998, ,445, ,808, ,55, ,324, ,32,200 33,443, ,475,676 05,72, , ,393,n S ,003,232 42,623, , ,923, ,786, S , on ,295,660 60,826,500-9,753, ,660, U 6.970, ,630,5:: Tulot - nkomster Nettovoitto VedenmyynU Muut tulot Yhteensä tuloja Nettovlnst V u 0 B Vattenfllrsäjnlngen Ovrlga nkomster Summa nkomster Ar p p p % pääomamk m8:ltl ml:ltl m8:tä arvosta mk mk mk % av kaptapper ml pper ma p per ml värdet 95...,525, , ,608, l08 58, ,98, , ,55, ll98 399, ' ,952, , ,773, ,528, )... 20,8, ,, ll 2,923, ,67, ,9, ,069, ,98, ,062, ,884, l,070, ,955, ,33, ::... 24,977, ,04, ,082, ,306, < ,044, ,68, , <8 8,625, ,578, ,320, ,< 28,898,20!, ,557, ' , ,243, ,873, ,26, ,275, ,502, , ,796, lu ,30, ,60, ,73, , ,00, ,845, , ,462, ,75, ,075, ,790, ,08, ,02, ,733, ,754, ,23, ) Vuoden 926 toisesta kirjanpäätöksestä kuoletukset on la.i!kettu korotetun pääoma-arvon mukaan ja korko 7 %; sitä ennen 5 % korko. - F.o.m. andra bokslutet år 926 äro amorteringarna beräknade på det förhöjda kapitalvärdet och räntan 7 %; därförinnan endast 5 % ränta.

18 4 Liite NO 2. Selostus Vanhankaupungin vedenpuhdistuslaitoksen toiminnasta vuonna 94. Saolltus, selkeytys Ja sterllolntl. Vuonna 94 tyhjennettiin ja puhdistettiin saostusaltaita 7 kertaa ja meni tällöin 0,945 m a kemiallisesti käsiteltyä vettä hukkaan. Kertomusvuonna puhdistettu. kokonaisvesimäärä oli 9,794,000 m 8, eli keskimäärin 54,230 ml vuorokautta kohden. Suurin vuorokautinen vesimäärä, 78,700 m 8,. puhdistettiin maaliskuun 2 p:nä ja pienin 26,00 m 8, syyskuun 7 p:nä. Kun vuonna 940 puhdistettu vesimäärä oli 8,530,800 m 8, niin lisäys kertomusvuonna oli,263,200 m 8, eli 6.8 %' yähennyksen edellisenä,"uonna ollessa 0.80/0' Vedenpuhdistukseen käytettiin kemikaalioita seuraavat määrät: Aluminiumsulfaattia,8,574 kg.... Kalsiumoksiidia 323,020 kg..... Klooria 2,374 kg.... Aktiivihiiltä 6,309 kg. Grammaa m" kohden Keski- Suurin Pienin määrä määrä määrä ' , Aluminiumsulfaatissa on ollut keskimäärin 7.8 0/0 aluminiumoksiidia. Suodatus. Suodatettu vesimäärä suodatinta kohden tunnissa... Suodattimenpesujen luku Suodatettu vesimäärä kahden pesun välillä... Kahden pesun välillä suodatettu m :ä kohden suodatinpin ta-alaa... Käyttöaika kahden pesun välillä... Pesuaika kerrallaan, keskimäärin... Pesuvesimäärä... Pesuvettä pesua kohden. Pesu vesimäärä prosenteissä suodatetust'l. vevesimääråstä... Suodattimien huuhtelujen luku... Huuhteluaika kerrallaan, keskimäärin... Otaksuttu huuhteluvesimäärä... Otaksuttu huuhteluvesilnäärä huuhtelua kohden... Pienet suodattimet 2.9 m 8,576 4,852 ml 230., ml 42 h 57' 5' 7" 72,072 m a m 8, % 0' 47" 35,227 m a 9. a m' Suuret suodattlmet 68.0 ml,207 ml 9,900 m m 8 58 h 56' 5' " 230,98 m 8 9., m 8,827.8 % ' 54' 60,746 m B ml Suurempien sllodattimien pinta-ala on 32.6 ml ja pienempien ml. Kumpiakin suodattimia: on 4 kpl. ja niiden kokonaispinta-ala on siis ml. Suod'ltusnopeus on ollut n. 5.8 a 5.' m tunnissa. Pesu- ja huuhteluvesi mukaanlaske?ttuina suodatettiin kertomusvuonna 9,692,055 m 8 vettä. Tärkeimmät suodatusta koskevat tiedot esitetään seuraavassa yhdistehnäs'3ä: Pienet suodattlmet Snuret suodattimet Suodattimien käyttöaika 67,702 h 7,25 h Suodatettu vesimäärä (pesuvesi mukaanluettuna)... 7,646,028 m 8,949,54 ml Suurien ja pienien suodattimien yhteinen -pesuvesimäärä on 2.08 % suodatetusta vedenpaljoudesta. Tämä verrattain alhainen arvo johtuu siitä, että vanhat suodattimet, joilla on korkempi pesuvesiprosentti, kesällä 5 viikon aikana osaksi olivat poissa käytöstä. Laitoksella kemiallisesti käsitellyn vesimäärän käyttö jakautuu seuraavasti: Pumputtu kaupunkiin 9,93,029 m i eli % Saostusaltaiden käyttöön: kemiallisesti käsiteltyä vettä 0,945 m 8 eli O. u % Suodattimien käyttöön: pesuja huuhteluvettä ,026 m 8 eli 2.8 % Yhteensä 9,794,000 m a eli 00. ou %

19 5 Laboratorlotyllskentely. Vantaan ja vesijohtoveden kokoomukset vuonna 94 sekä lähinnä edellisinä vuosina käyvät selville seuraavasta taulukosta: Vuosi Valon äplu- Permangasykyky 00 Väri. naaunkulu- Lluennelta Akaliteett, Vapaata hll- Vetytonl- Tehokasta Kovuusaste mm kerroksen tus. suoloja, \happoa, eksponenttl. klooria. (saksala!- läpi. Den) cma/. mg/ Pt mg/ KMnO. mg/ n". HC mg/ CO. ph mgjl C " Vantaan V e s i s l & 5,'u C9 Suurin , 8. & t Pienin O.a &.&0 3.s 6.B -.(0 Suodatettu v e s i > > > _ > S > > B & t Suurin t Pienin > & 6.& & 2.88 Vantaan veden vapaan hiilihapon, sekä Vantaan ja suodatetun veden vetyionieksponentin ja kovuuden arvot ovat keskiarvoja 2 analyysistä. Muut arvot ovat. keskiarvoja päivittäin suoritetuista tutkimustuloksista. Vuosikeskiarvot 2 täydellisestä jokiveden ja vesijohtoveden analyysist:t selviävät seuraavasta yhdistelm<i.stä: Lämpöaste. C..... Valon läpäiseväisyys %:ssa 00 mm kerroksen läpi..... Väri. mg / Pt.... Liuennutta happea. 0., mg.... Kyllästysaste %:ssa.... 5ähkönjohtokyky, X8 X ]ohtokyvystä laskettu määrä liuenneita suoloja. mg/l.... Haihdutusjäännös 80 o :ssa, mg /.... Hehkutusjäännös. mg/l..... Hehkutushäviö. mg/l.... Permanganaatinkulutus. KMnO,. mgf Albuminoidianlmoniakkia. NH,. mg f Tehokasta klooria. Cl. mg /.... Vantaan vesi ' , Suodaleltu vesi 5.6 > , Vanlaan vesi Piihappoa, 5iOz, mg / Aluminiumia, Al, mg / Rautaa, Fe. mg /...' Kalsiumioneja. Ca". mg / Magnesiumioneja. Mg", mg / Ammoniumioneja, NH'" mg/ S 5ulfaatti-ioneja mg / Kloori-ioneja. Cl', mg / Nitraatti-ioneja. NOa', mg/l Nitriitti-ioneja. NO,'. mg / Bikarbonaatti-ionej. HCOa', mg /.... Metyylioranssialkalite'etti. cm a /, n /0 Vapaata hiilihappoa. CO., mg/l.... Vetyionieksponentti. ph.... Kokonaiskovuus saksa!. asteissa.... Karbonaattikovuus saksa!. asteissa.. Kiv:ennäishappokovuus saksa!. asteirsa Suodaletlu vesi , " S Bakteriologisten tutkimusten tulos vuoden kuluessa kunkin kuukauden keskiarvona sekä suurimmat ja pienimmät arvot näkyvät seuraavasta taulukosta:

20 6 cm l Vuos ja kuukaus Vantaan ves Suodatettu ves ----K-e-s--m s-u-u-n-n-.----p-e-n-n-----K-e-s-k-m-.----B-u-un-n p-le-n-r Tammikuuu... 2,339 8,400, Helmikuu... 3,946 7,900, Maaliskuu... 4,56 9,600 2, Huhtikuu... 22,570 20,000, Toukokuu... 4,707 36, La 24 0 Kesäkuu , Heinäkuu Elokuu , :3 4 0 Syyskuu...,927 6, Lokakuu... 5,94 00, Marraskuu... 8,630 56,000, Joulukuu... 39, ,000, Koko vuosi... 8, , ,... 6,754 70, ,745 66, ,9 97, ,698 20, o. 0,87 60, Baeterium eolin tutkimuksia suoritettiin 48 kertaa sekä jokivedestä että suodatetusta vedestä. Tutkimusten tulokset käyvät selville seuraavasta yhdistelmästä: Vuos Myönteisiä tuloksia %:ssa. em l O.u Vantaan v e s"i Suodatettu v e s i : g 3.a 4.8 Laboratoriossa viime vuonna tutkittujen näytteiden lukumäärä näkyy seuraavasta yhdistelmästä: Kemiallisia vedenanalyysejä: Täydellisiä analyysejä.... Muita vedenanalyysejii..... Analyysejä käyttötarkkailun vuoksi.. Bakteriologisia vedenana yysejä: Bakteeriluvun mäi.räämisiä.... Bakteerium colin määräämisiä.... Analyysejä kemikalioista näytteestä i6 0,964 2, * Yhteensä l,088 näytteestä Saastusaltaissa tapahtuvaa saostumisen tehokkuutta tarkkailtaessa on mielenkiintoista todeta, että vuonna 940 valmistuneiden laajennettujen altaiden käyttöön ottamisen jälkeen sakkajäännös on entisestään huomattavasti pienentynyt. Esimerkiksi vuonna 937 oli sakkamäärä viimeisen altaan loppupäässä keskiarvona määrättynä 7. 3 % ensimmäisen altaan alkupäässä esiintyvästä sakkamäärästä, kun taasen vuonna 94 vastaava prosenttiluku oli 5.. Geprg Wenfzel.

21 Selostus Helsingin kaupungin kaasulaitoksen toiminnasta vuonna 94. Siirryttäessä vuoteen 94 raivosi sota yhä maailmassa. Tosin vallitsi rauha Suomen ja Venäjän väiä maaliskuun 3 p:stä 940 alkaen, mutta siitä huolimatta sodan uhka Venäjän taholta oli kenties voimakkaampi kuin milloinkaan ennen ja tilanteen kestämättömyys ilmeni selvänä jokaiselle. Milloin tahansa voitiin odottaa maahan uutta hyökkäystä, mikä myös tapahtui kesäkuussa, jolloin Suomi jälleen sekaantui uuteen sotaan perivihollistaan Venäjää vastaan. Tätä sotaa jatkettiin vielä vuosien 94 ja 942 vaihteessa.. Nämä pitkäaikaiset sodat, sekä maailmassa raivoava suurvaltasota että meidän oma sotamme, ovat suuresti vaikuttaneet kaasulaitoksen toimintaan. Monenmoisia vaikeuksia ja häiriöitä on kasaantunut. kaasulaitoksen toiminnan tielle ja laitoksen käyttö on monta kertaa ollut la.mauturnaisillaan, milloin minkin puutteen takia. Kun kivihiiltä ei voitu kesäkuun puolivälistä marraskuun puoliväliin tuoda maahan suoraan Helsinkiin, oli laitoksen pakko ottaa vastaan useitil laivanlasteja Turun ja Rauman kautta. Rautatien liikkuvan kaluston puute aiheutti laitokselle kuitenkin suuria vaikeuksia hiilien kuljetuksele Helsinkiin. Vuoden. vaihteessa oli vielä suuria määriä kaasulaitoksen hiiliä näissä molemmissa satamissa. Sodan takia kohonneet hiilirahdit, samoin kuin rautateitse Turusta ja Raumalta Helsinkiin kuljetettavien hiilien kuljetuskustannukset ovat aiheuttaneet hiilenhinnan kohoamisen yli talousarvioon merkityn määrän, niin että määräraha hiilen ostoa varten on ylitetty 2,799,006 mk. Koksivarasto, joka vuoden alussa käsitti n. 8,000 tonnia koksia ja n. 2,500 tonnia koksimurskaa, kasvoi koko ajan vuoden ensimmäisen puoliskon kuluessa, sen vuoksi että koksi oli viranomaisten määräyksen perusteella varastoitava eikä sitä saatu jaella kuluttajille. Tämä varasto kohosi huippuulsa elokuun puolivälissä, julloin se käsitti n. 32,000 tonnia koksia ja 6,000 tonnia koksimurskaa. Nyt aloitettiinkoksin jakelu ja samalla sai kaasul:-.itos oikeuden toimittaa koksimurskaa Ruotsiin. Vuoden päättyessä oli varasto n. 23,000 tonnia koksia ja 5,500 tonnia koksimurskaa. Koksi oli kuitenkin hyvin huonoa ja murskapitoista, johtuen osaksi siitä että kaa;'iulaitoksen oli ollut pakko valmistaa osan koksista Yä-Schesian hiilistä, jotka eivät olleet sopivia koksin valmistamiseen, osaksi taas siitä, että koksi viranomaisten määräyksestä oli joutunut olemaan varastossa liian kauan suurissa kasoissa, missä se oli päässyt murenemaan. Katuvalaistus on vuoden kuluessa ollut osaksi supistettuna, osaksi kokonaan sammutettuna, suuntavaloja lukuunottamatta, johtuen vallitsevasta sotatilanteesta. Voden uudistöistä on olosuhteiden pakosta ainoastaan osa voitu suorittaa ja saatu päätökseen.. Putkijohtoja asennettiin kaikkiaan 4,008 metriä ja poistettiin metriä, joten putkiverkon kokonaispituus vuoden päättyessä oli 76,405 metriä.. Työt painejohdon asentamiseksi Hallituskadulta Päävahdintorille aloitettiin, mutta ei saatu päätökseen vuoden kuluessa. Suunniteltuja säitäjäasemia Päävahdintorilla. ja linjalla ei voitu rakentaa valmiiksi, koska säätäjiä ei vielä vuoden päättyessä ollut toimitettu.. Sitävastoin ovat betonikaivot kokonaisuudessaan ja liittymät osittain valmiit. Pokestävä suojahuonerakennus Sörnäisissä, jonka työt aloitettiin vuonna 90, saatiin valmiiksi kertomusvuonna. Sen kustannukset nousivat,694,20: 05 mk. Ammoniakin pesulaite ja kaasukompressori tilattiin, mutta niitä ei toimitettu ennen vuoden vaihdetta. Vuoden kuluessa toiinitettiin laitoksen tiaamat hiien- ja koksinmurskauslaitteet, mutta niitä ei saatu asennetuiksi, koska moottorien toimitus oli viivästynyt.

22 8 Vuonna 94 aloitettuja kaasu-uunitöitä jatkettiin, mutta kun tarveainetoimitukset viivästyivät, ei uuneja saatu valmiiksi vuoden kuluessa. " Vuoden aikana asennettiin kaupungissa kaikkiaan,736 kpl. kaasunkulutuskojeita, joista,067 kpl. oli kaasuliesiä (296 kotimaista), 305 kpl. kaasukeittimiä ja 95 kpl. paistinuuneja. Sitäpaitsi asennettiin 4 kpl. ravintolaliesiä. Asennettujen kojeitten kokonaismäärä vuosien vaihteessa käy ilmi tähän vuosikertomukseen liitetystä taulukosta. Kaasunkulutus, joka vuoden alussa osoitti lisäystä, mutta sodan puhkeamisen jälkeen heinäkuusta alkaen on osoittanut vähennystä "edellisen vuoden vastaavaan kuukauteen verrattuna, kohosi koko vuoden aikana 35,054,300 m 3:iin, mutta osoitti kuitenkin lisääntymistä 5,54,300 m 3, vastaten 8.87 % edelliseen vuoteen verrattuna. Sen johdosta että uudet kaasu-uunit eivät valmistuneet ajoissa ja laitoksen vanhat uunit ovat hyvin huonossa kunnossa ja korjauksen tarpeessa ja kun näitä korjauksia, myöhästyneiden materiaalitoimitusten vuoksi, ei ole voitu toimittaa, on vuoden loppupuolella sattunut keskeytyksiä kaasun jakelussa. Kaasu on loppunut, koska uuneilla ei ole voitu tuottaa niin paljon kuin kaupunki on kuluttanut. - Kaasulaitoksen oli näin ollen pakko sulkea kaasu määrätyiksi" ajoiksi päivässä, siten säästääkseen kaasua ja kootakseen pienen varaston kaasusäiliöön. Näistä keskeytysajoista ilmoitettiin yleisölle sanomalehti-ilmoituksilla ja radiokuulutuksilla. ' Metaanikaasua oli vuoden kuluessa ostettu kaikkiaan 98,400 m 8, josta 04,200 m a Kyläsaaren ja 94,200 ml Rajasaaren vedenpuhdistuslaitoksita. Bruttotulot vuodelta 94 nousivat 8,783,34: 30 mk. Kun korko ja kuoletus pääoma-arvolle nousivat 0,8,680: 30 mk, osoittaa laitos" tappiota,398,366: - mk. Kaasunhinta vuoden aikana on ollut : 50 mk m 8 :ltä ja alennuksia on myönnetty kaupunginvaltuuston vahvistaman tariffin mukaan. Minimimaksua liittymästä kaasuverkkoon ei kaupunginvaltuuston tekemän päätöksen mukaisesti vuonna 94 ole kannettu.,kaasulaitoksen neuvoja neiti A. Ahonius on välisenä aikana pitänyt 2 esitelmää sekä edustanut kaasulaitosta Stockmannin tavarataloon väliseksi ajaksi järjestetyillä messuilla. Vuoden mittaan hän on tehnyt n. 300 kodissakäyntiä. Kaasunvalmistus. Kaasulaitos on v. 94 valmistanut.34,837,400 ml kivihiilikaasua, johon on käytetty: Kivihiiliä... ;... 99,637,000 kg. Kaasunvalmistukseen käytetty kivihiili on keskimäärin maksanut 679: 45 mk metritonnilta.,000 kg:sta kaasutettuja hiiliä on kaasunsaanti ollut 349. m 8 Sivutuotteiden valmistusta ja myyntiä v. 94 osoittava asetelma. Kokala Tervaa Ammonakkia 25 % Bentaolla Varasto vuoden alussa... kg 8,66, ;400 7,36 8,425 Valmistus...,... 84,54,430 2,203,090 89,023 66,849) kg 02,7Q8,020 2,608, ,339 75,274 Myyty...'... kg 49,338,800 2,50, ,3 24,574 ) Omiin 'tarpeisiin käytetty... 25,09, ,489 kg 74,447,950 2,50, ,3 38,0639 Varasto vuoden lopus!>a... kg 28,260,070 07,000 4,226 37,2 Tulo myydyistä sivutuotteista... mk 4i,234,929: 0 3,94,555: ,543: 30 96,40: 20 Keskimyyntihinta : 75 : 28 3:85 7:72 tonnilta kilolta kilolta kilolta Kaasunkulutus. Kaasunkulutus on vuoden kuluessa noussut 35,047,400 m 8 :iin, osoittaen lisäystä edelliseen vuoteen verrattuna 5,507,400 m 8 eli 8.8& %.'. ) Määrään sisältyy: 7,584 kg toluolia, 2,08 kg ksylolia, 7,558 kg kaasuöljyä, 4,42 kg hartsia ja 8,094 kg pesu6jyä.

23 . 9 Suurin kaasunkulutus merkittiin , jolloin se nousi 27,700 m 8:iin. Vähin määrä kaasua, nimittäin 36,500 m', kulutettiin Kulutus on jakaantunut seuraavalla tavalla: Kaupungin katu valaistus...: % 506,465 ml Kaupungin satamavalaistus » 30,96» Yksityinen kulutus » 33,494,390 )» Kaasulaitoksen oma kulutus » 272,388» Vuoto ja tiivistyminen » 743, Yhteensä % 35,047,400 ml Yksityinen kaasunkulutus. Vuoden 94 kuluessa on uusia mittareita tullut lisää,046 kpl. Kaupungissa paikoilleen asetettujen kaasumittarien koko lukumäärä oli vuoden Qpussa 70,676 kpl., joista 22,073 kpl. laskumittareita ja 48,603 kpl. rahakemittareita. Mittarien kautta on kaasua kaikkiaan myyty 33,494,390 m 8, mistä määrästä 7,7,98 m 8 askumittareilla ja 5,7.83,92 ml rahakemittareilla. Kaasun perushinta. on kuluneena vuonna ollut : 50 mk ml:ltä. V. 94 oli voimassa seuraava kaasutariffi, jonka kaupunginvaltuusto oli vahvistanut: ml kaasua n. 2 kuukauden mittarilukemakautena »» 90-3,000»» 3,00-6,000» yli 6,00 : 50 mk m 8:ltä : 35 : 20»» : 05 -:90 Koko kaasuhhinnalle myönnetty alennussumma nousi v. 94 4,057,823: 90 mk:aan. Liittymämaksu. Liittymämaksuminirniä ei v. 94 ole kannettu kaupunginvaltuuston tekemän päätöksen nojalla. Katu- ja satamavalaistus. Vuoden alussa paloi,454 lamppua ja 2,826 liekkiä, mutta vuoden lopussa paloi sotatilan takia ainoastaan 77 n. s. suuntavaloa. Lamppujen lukumäärä oli vastaavasti,454 ja 77. Edellisen vuoden lopussa oli valaistusliekkejä ja lamppuja,454. Lamppujen järjestely ja valovoima näkyvät allaolevasta taulukosta: Vuonna 94 Kokoyön Koko- ja puoliyön Puoliyön.!<i.!i.!<i;::;-.!<i..>= id m '.!<i.!<i.>=.>=c').>=.>=.:!! ]+ Q) Q) Q) Q) Q)... ;::;.:!!+ + l+ l+.:!! ;:: :.t.:!! l' l'. 'C')....C')...,,},VJ l'.. eol CO) C') <D 0 <D eol C') J Kaupunkiin asennetuista lampuista on,575 kpl. riippuvia inverttilamppuja ja 52 kpl. seisovia inverttilamppuja. Kokoyön lamppujen palamisaika oli vuoden aikana,704 tuntia lamppua kohti. Vuoto ja tiivistyminen. lmoitusten ja tutkimusten perusteella havaittuja kaasuvuotoja on vuoden kuluessa korjattu 3 kpl., jotka ovat olleet liitoskohdissa ilmenneiden epätiiveyksien aiheuttamia sekä 5 kpl. putkimurtumia. ' Tiivistymisen 'ja vuotojen aiheuttama kaasutappio kuluneelta vuodelta oli 743,96 ma. ) Josta kaupungin koulut, 'sairaalat jl!- muut laitokset 43,779 ml.

24 20 Tilasto Helsingin kaupungin kaasu laitoksen kaasunkulutuskojelsta Kaasuliesiä 37,868 kpl. Ravintolaliesiä... 98» Kaasukeittimiä... 35,726 Lämminvesikojeita... 8,080 Paistinuuneja... 2, » :::::.. :::::::::::::: ::: ::::::::::::::: ::: ::::: :::: ::: ::: :::::: ::: :::::::: :::: :::::::::::::: ::::::::::::: :::::::::::::::: ]äähdytyskaappeja » Pesupatoja t Rässikoneita... 7» Rässi- ja silitysraudan kuumentajia KäheTysraudan kuumentajia Kaasumankeleita Elintarviketeollisuuden kojeita (erilaisia) 347 Muun teollisuuden 0 6,933 Vuoden kuluessa on asennettu uusia -johtoja: Laajennuksla ja arvonlsäyksiä. Pääjohtoverkko. Ruoholahdenkatuun, Malminrinteeseen ja Runeberginkatuun.... TallberginkaJuun, tämerenkadulta Kaapelitehtaalle...,.... Mäkelänkatuun, Koskelantieltä Pohjolankadulle...,... ;.... Unionin- ja P. Esplanaadikatuihin.... Suvilahdenkatuun, Pääskylänkadulta Vilhovuorenkadulle... :.... Turuntieltä nvaliidisäät'iön alueelle..... &..... Meritullinkatuun, Kirkkokadulta Aleksanterinkadulle...,.. :.... HämeentiehenTeollisuuskadulta itään..... ]oukolantiehen, Väinämöisenkadulta pohjoiseen... :.... Koskelantiehen, Mäkelänkadulta Keijontielle... '.... Tursontiehen, Koskeantieltä Peräpohjolankadulle.. '.... Pihlajatiehen, Kuusitieltä pohjoiseen ,.... Runeberginkatuun, Malminrinteestä pohjoiseen... '.... Peräpohjolantiehen, Mäkelänkadulta Sariolantiehen....,Sariolantiehen, Vipusentieltä länteen...,' ,842 'kpl. Vuoden kuluessa on poistettu johtoja: P. Esplanaadikadusta.... Meritullinkadusta....' Yhteensä V:n 94 lopussa oli kaupungin pääjohtojen yhteenlaskettu pituus 76,405.0 metriä ja niiden keskimääräinen läpimitta 226. & mm. Pääjohtoverkon arvonlisäys on mk,45,860: 70 Liittymisjohdot. Vuoden kuluessa on asetettu 40 uutta liittymisjohtoa arvoltaan...,... mk 89,228: 30 Vuoden kuluessa ei ole asetettu uusia lamppuja. Katulamput ja pylväät.

25 2 Vuoden kuluessa on seuraavat lamput poistettu: P. Ranta...:....kpl. 2-liekk. M.M.- pylv. P. Esplanaadikadulta... 2-» raitiotie-»... Kauppatorilta...»... Päävahdintorilta...».... Katajanokan.... Urheilukadulta....» Turuntieltä , » 7 4 3» 4 2» 4» 2» 3» 5» 7 8» 2-» M.M.- 2- & raitiotie- 2-» M.M.- 2-» raitiotie- t. 2-» A- 2-». raitiotie-» 2-» A- -» A- -» B- 2-» A- 2-» raitiotie-» 2-» Vähennys 83 kpl. lamppuja Kaasumittarien arvonlisäys on Kaasumittarit. mk 65,299: 60 Kaasutehdas Sörnäisissä. Suojahuonerakennus.... Syöttöveden käsittelylaite ja höyry johto... ;.... Koksinmurskauslaite kuljetuslaitteineen ja säiliöineen.... Arvonllsäysten yhdistelmä. Pääjohtoverkko.... Liittymisjohdot.... Kaasumittarit... ;... :.... Kaasutehdas Sörnäisissä... : mk 694,20: ,09: ,298: 85 mk,834.50: 85 mk.45,860: 70» 89,228: : 60» : 85 mk : 45 Kaasulaitoksen pääoma-arvo. Pääoma-arvo Pääoma-arvo '/ 9" "'/.. 9U Asuinrakennukset...: : :- Tehdasrakennukset... 8,450,237: 25 8,262,897: 30 Uunit varusteinf'en : - 5A4.84: 75 Kaasusäiliöt ,62: - 3,474,607: - Koneet ja kojeet...:...; ,945: 90 4,28.727: 3 Kuljetuslaitteet ,986: - 249,530: 56 S:n, siirrettävät ,50: : 69 Putkijohdot... 37,600: - 37,600:- Pääputkiverkko ,483.58: 95 6,08.953: 65 Liittymisjohdot : ,93: 55 Katuvalaistuslaitteet ,486: : 35 Kaasumittarit... O.47.45: ,90.: 99 Kalusto : : mk : 05 49,933,445: 55

26 22 Taloudellinen tulos. Tulot Ja menot v. 94. Tulot: Katuvalaistukseen käytetty kaasu.... Satamavalaistukseen käytetty kaasu.... Korvaus katuvalaistuksen hoidosta ja kunnossapidosta..... Yksityistarpeeseen käytetty kaasu.... Vähennetään poistot.... Yksityisten johtojen asentaminen..... Vähennetään poistot ,465: - 30,96: - 763,459: 70 46,378,03: 85 4,053: 95 2,5,608: 5 Tulot sivutuotteista: Koksista ,690,060: 60 Tervasta... 2,896,55: 50 Ammoniakista ,83: 30 Bentsolista...,295,294: 20 Muista sivutuotteista ,380: 70 '72,673,074: 30 Vähennetään poistot... Asunnonvuokrat...:... Luontoisedut..... Korkotulot, tulot myydystä romusta y.m...;... Tappio v ,300,20: ,049: 90 2,5,608: 5 72,673,074: 30 3,47,250: - 66,846:- 69,00: 60.,398,366: mk 27,80,325: 65 Menot: Metaanikaasu.... Hiilet ja hiilityöt..... Kustannukset retorttihuoneessa.... Koksi generaattorien lämmitykseen... :.... Kustannukset sivutuotteista.... Polttoaineet, öljyt sekä höyrykattila- jakonekustannukset.... Kaasunpuhdistuksen työ- ja ainekustannukset..... Kaasuvalaistus laitoksessa, sähkövoima ja -valo y.m..... Vesimaksut.... Muut kustannukset..... Käyttöinsinööri, kemisti ja laboraattori, palkat.... Käyttömestarit, palkat.... Korjaukset ja kunnossapito: Rakennusten.... Uunien ja niiden tarpeiden...,..... Kojeitten, koneiden ja kaasusäiliöiden...,'.. Kaluston.... Hallintokustannuksia: Pääkonttori: Palkkoja ja konttorikuluja.... Konttorivuokra.... Tehtaankonttori: Palkkoja ja konttorikuluja 6,445: 05 68,336,794: - 2,77,559: 05 8,463,040: - 2,820,303: 5 3,362,449: - 25,02: ,709: ,682: 80,904,675: : - 67,099: 90,038,353: ,496: 60,572,98: ,594: 90 79,365: : : 25 89,093,838: 0 9,398,832: 5 868,779: 90 4,047,643: 85,270,75: 30

27 23 Erilaisia menoja: Konttokuranttitilin korko kaupunginkassaan.... Tontinvuokra.... Osuus eläkkeisiin..... Palo- ja tapaturmavakuutusmaksut sekä sairashoitomenot ja hautausavllstukset Menoja hallituksen käyttövaroista...,... ;;.... Työkalujen ja kaluston hankinta... ;... Väestönsuojelumenot ;..... Katu- ja satamavalaistus: 2,406,74: ,000: - 556,9: ,865: 85 4,450: '- 29,737: : - Lampunhoitajain palkat, kustannuksia hehkuverkoista y.m. sekä lyhdyistä, pylväistä ja jakelujohdoista.... Yksityinen kaasunkullltus: Jakelukustannukset ;.... Asennusosasto ja myymälä: Teknillisen henkilökunnan palkat.... Konttoriapulaisten ja rahastajain palkat..... Myymälän ja varastohuoneitten kustannukset: Myymälä- ja näyttelyhuoneiston, johtotyöpajan sekä varastohuoneitten vuokrat ,08:- Sekalaisia menoja ,436: 5 Työ- ja tarveainekustannukset sekä työkalujen ja tarpeiden kunnossapito y.m..... Korko kaasulaitoksen perustamisarvolle l Pääomavelan kuoletus ,79: 65 82,963: 20 04,544: 5 2,256,263: 80 3,67,678: 35 6,50,00: 95 3,799,452: ,47: 05 4,589,748: 95 3,233,950: 80 0,8,680: 30 Palautettuja liitt)rmämaksuja... 76: mk 27,80,325: 65 Kaasunvalmistuksen keskimääräiset kustannukset. Selvän kuvan saamiseksi keskimääräisistä valrmstuskustannuksista on edellä olevat meno- ja tuloerät koottu alla olevaksi asetelmaksi, jossa on eri sarakkeeseen merkitty se määrä, jolla kukin erä vaikuttaa kustannuksiin tuloa tuottavan kaasun kuutiometriä kohti. (Kokonaiskuutus 34,03,05 m a.) Tulot: Koksista... :.... Tervasta.... Ammoniakista.... Bentsolista..... Muista sivutuotteista Menot: Metaanikaasu...,...,...,.... Kivihiilet ja kivihiilityö...,.... Työkustannukset retorttihuoneessa...,.. Koksi generaattorien lämmitykseen...,..... Kustannukset sivutuotteista.... Käyttöinsinööri, kemisti, laboraattori ja käyttömestarit ,690,060: 60 2,896,55: ,83: 30,295,294: 20 65,380: 70 6,445: 05 68,336,794: - 2,77,559: 05 8,463,040: - 2,820,303: 5 868,779: 90 Jäljellä menoja kaasunvalmistuksesta... :.... Muut kaasunvalmistuskustannukset.... Yhteensä menoja kaasunvalmistuksesta...,...,..., ,673,074: 30 p:iä ml:ltä ,782,92: ,09,846: 85 6,306,4: - 26,45,987: a

28 24 p:li ml:ti.. 8D 3. H Korjaukset ja kunnossapito... 4,047,643: 85 Hallintokust. konttorinvuokrineen...,270,75: 30 Konttokur. tilin korko kaup. kassaan... 2,406,74: Tontinvuokra ,000: Osuuseläkkeisiin...; ,9:50.83 Palo- ja tapaturnuwakuutusmaksut, sairashoito ja hautausavustukset 354,865: 85.'0' Sekaahdakustannuksia... 62,220:30 9,7,847: ====-=== 35,533,835: Z Tätä vastaavia tuloja: Asunnonvuokrat lämpöineen ja kaasuineen... 3,47,250: - Sekalaisia tuloja...:... 35,856: 60 3,283,06: ======---- Koko valmistuskustannus 32,250,729: Tämän johdosta lasketaan yksityisen kaasunkulutuksen ja katuvalaistuksen kustannukset seuraav8ti: Kaasuk.ustannus: Yksityinen kaasunkulutus. (33,494,390 ml kaasua.) 33,494,390 m a kaasua a ,742,43: 25 Korkoa kaasulaitoksen perustamisarvolle ,67,678: 35 Pääomavelan kuoletus...:... 6,50,00: 95 0,8,680: 30 Vähennetään katu- ja satamavalaistuksen osuus korkoon ja kuoletukseen...: ,988: 65 0,3,69: 65 Valmistuskustannukset ynnä korko jakuoletus... 4,855,834: 90 Menoja jakamisesta... 4,589,925: 60 Tätä vastaavia tuloja: 46,445,760: 50 p:li ml:ti 94.'7 30. BD Myydystä kaasusta...:..._.._.._._._...;,.._ 46,0,66: ( _ 344,098: Tappio... =ffi=k============= Katu- ia satamavalaistus. Kaasukustannus: (536,66 ffil kaasua.) 536,66 me kaasua a. 94.'7.... Korko ja kuoletus... :.... Kustannukset sytyttämisestä, sammuttamisesta ja kunnossapidosta y.m.... Tätä vastaavia tuloja: 508,585: 75 6,988:65 576,574: ,47: 05,272,045: 45 Myydystä kaasusta katuvalaistukseen ,465: - S:n satamavalaistukseen... 30,96: - Korvaus kustannuksista ,47: 05,232,32: 05 Tappio.... mk 39,93: ,, '"

29 25 Voltto- j8 t8pplotlll joulukuun 3 p:ni 94. Tulot: Yksityiskulutus 46,377,927: 20 Katuvalaistus...:.....,25,924: 70 Satamavalaistus ,96: - Tulot sivutuotteista ,673,074: 30 Voitot tilaustöistä ja myymälästä ,060: 65 Vuokratulot... :...:...:...;... 3,47,250:- Luontoisedut ,846: - Tuloarvioon merkitsemättömiä tuloja ,00: mk 25,297,655: 45 Tappo v ,398,366: Menot: Hallinto:..Pakkaukset y.m ,266: 85 Kassa- ja tilivirasto: Pakkaukset, VUOKra y.m....;...:. 3,02,832: 75 Käyttö: Kivihiiliä, työpakkoja y.m...;...:... Jakeu- ja asennusosasto..... Korko kaupunginkassaan.... Yhteiset sekalaismenot... Katu- ja satamavalaistus.: Käyttövarat... 02,379,023: 25. 2,757,528: 45 2,406,74: 95 3,25{.94: ,47: 05 4,450: - Sotakustannuksia ,033: - 5,5,975: 5 Korko pääoma-arvolle ,67,678: 35 Kuoletus suunnitelman muk'l.an... 6,50,00: 95 0,8,680: 30 Tila joulukuun 3 p:ni 94. Varat: Pääoma-anJo: Kiinteistöt... Kaasumittarit... Kalnsto... 39,976,706: 6 9,865,90: 99 90,837: 40 Nostamattomat määrärahat... Tannkevarasto: Kivihiiliä.. '... 25,822,950: 50 Käytön, johtoverkon ja asennusosaston tarvikkeet, 'kaasumittarit y.m.... 4,03,32: 0 Sivutuotteita: Koksia, tervaa ja bentsolia... Kaasua: Kaasu säiliöissä... Keskeneräiset asennustyöt... Saatavat: Ve0itetut kaasu maksut... 2,543,253: 60 Myytyjä sivutuotteita, suoritettuja töitä sekä varaukset hankkijoille.:... 0,087,67: 25 Pankkiin talltetut takuumaksut... Suoritettuja uudistöitä, jotka on merkitty v:n 942 talousanjioon... Kassa...:... Voitto- ja tappwtili... mk ,655: 45 49,933,445: 55,868,273: 90 29,926,27: 60 23,255,008: 50 35,280:- 68,227: 50 2,630,420: ,444: 4 3,020,768: 85 4,059: 25,398,366: mk 32,444,566: 4

30 26 Velat: K aupungi"kassa: Pääomavelka 49,933,445: 55 Konttokuranttitili...:... 63,74,065: 65 Siirtyviä määrärahoja..., n,868,273: 90 Maksamaftomia laskuia...,... Takuumaksuia... Myynnintään otettuia tavaroita... K a.asurahakkeita: 25,542,785: 0 2,226,65: ,378: 39 4,30:95 Myytyjä käyttämättömiä kaasurahakkeita... 4,6,06: mk 32,444,566: 4 Kaasulaitoksen suhde kaupunginkassaan Jouluk. 3 p:nä 94. Velka kaupungin kassaan tammikuun p:nä Kaasulaitoksen netto-ylijäämä v Vuoden kuluessa nostettu... :... :.. Rahatoinllston kautta maksettuja laskuja y.m.... Tontinvuokra.... Konttokuranttitilillä kasvanut korko.... Kuoletus ja korko mk 36,840,527: 65,664,449: 80 85,065,78: 35 3,288,784: ,000: - 2,406,74: 95 0,8,680: 30 39,767,335: 25 Käteismalrsuja...:... Korvaus katu- ja satamavalaistuksesta... Samoin kaasunkäytöstä kaupungin virastoissa ja laitoksissa sekä toimitetuista sivutuotteista ja 55,57,000: -,300.20: 70 töistä y.m.... 5,64,249: 45 Uudistöitä ja arvonlisäyksiä v ,990,899: 45 Velka kaupunginkassaan jouluk. 3 p:nä ,74,065: 65 Helsingissä maaliskuussa ;...-- mk 39,767,335: 25 Thorvald Sjölund toimitusjohtaja.. 8liitettä.

31 27 Liite 7. - Bilaga 7. Teknillisten tulosten vertailu. - Sammanställnlng av tekniska resultat. Kaasunvalmistus. - Kivihiilikaasua - Stenkolsgas.... Vesikaasua - Vattengas.... Gastillverkning ,837, ,448, ,332,784 Yhteensä kaasua. - Summa tillverkad gas 34,837,400 29,448,700 25,332,784 Ostettu metaanikaasua - nköpt methangas... Kaasutettuja hiiliä - Avgasade ko... Kammiovuorokausia - Kammardygn...:... Suurin määrä täyt. kammioita vrk:ssa - Högsta antal. laddade kamrar per dygn... Pienin määrä täyt. kammioita vrk:ssa - Lägsta antal laddade kamrar per dygn... Kaasunsaanti,000 'kg:sta hiiliä - Gasutbyte per,000 kg ko... Keskim. kaloriluku, 0 Cels. 760 mm L.\'. - Medelkaloritai, 0 Cels. 760 mm bar. stånd W.E... Koksinsaanti - Koksutbyte... Koksinsaanti,000 kg:sta hiiliä - Koksutbyte per,000 kg ko... Kivihiilitervaa - Stenkolstjär-utbyte..... Kivihiilitervaa,000 kg:sta kivih. - Stenkolstjär-utbyte per,000 kg ko...:... Ammoniakinsaanti 00 % NH a - Ammoniakutbyte 00 % NH 8... Ammoniakinsaanti,000 kg:sta hiiliä - Ammoniakutbyte per,000 kg ko... Bentsolinsaanti - Benzoutb}i:e... Bentsolinsaanti,000 m 8 :stä kaasua - Benzolutbyte per,000 ml gas... m 8 kg kpl.-st m 8. kg 98,400 99,637,000 0, ,349 84,54, ,203, , , ,900 R4,929,960, ,60 66,87, ,67, , , ,66 75,392,000 0, ,658 6,809, ,805, , ,284.2 Kaasunkulutus. -- GasliWbrukning. Kaasua katu- ja satamavalaistukseen - Gas för gatuoeh hamnbelysning... Kaasua yksityisten tarpeisiin - Gas för privat förbrukning... Kaasulaitoksen kulutus - Gasverkets förbrukning... Vuoto ja tiivistyminen - Läekage oeh kondensation ,66 33,494, , ,96 660,95 24,80, ,39 3,800,726,423,33 23,394, ,52 54,586 Kaasunkulutus - Gasförbrukning Kaasua generaattorien lämmitykseen - Gas för generatoreldning'... 35,047,400 29,540,000 25,579,200 Koko kaasunkulutus - Total gasförbrukning 35,047,400 29,540,000 25,

32 28 Kaasulaitoksen kulutus - Gasverkets förbrukning... Samoin, siihen laskettuna generaattorien lämmityskaasu - Gasverkets förbrukning ink. gas för generatoreldning.. Vuoto ja tiivistyminen - Läckage och kondensation."... Suurin kaasunkulutus vuorokaudessa Högsta gasförbrukning per dygn Pienin kaasunkulutus vuorokaudessa Lägsta gasförbrukning per dygn Kaasunkulutus asukasta kohti - Gasförbrukning per invånare... Asennettujen kaasumittarien luku - Antal' gasmätare, uppsatta i staden... Kaasunkulutus kaasumittaria kohti _. Gasförbrukning per gasmätare...:..."..."... % kpl- st ,700 44,900 93,300 36,500 25,900 6,300 ]27. S ,676 69,630 67, Liite 2. - Bilaga 2. Svutuotteet, kg Kaasunvai- Tulot myydy/ltä Blprodukter kg Vuonna mtatua, ml kaasusta Aromo- Ar. Gaaproduk- nkomat tllr nlakkl Uon m" tllreald gas Koksl. Terva. 25 %. Koka. Tjllra. Aromonlak mk 2 %. Kaasutettuja htu\l Tulot alvutuot- Avgaeade atenko!. telsta lnkomst til' bl- Benteo. produkter ToDD. Benzol. TOD. mk mk ,200 2,252,482: 7 38,93,74,909,069 36, ,858,200 25,063,303: 49 47,26,732 2,280,48 39, ,752,800 26,493,84: 78 38,478,580,74,864 25, ,354,800 26,89,29: 6S 47,663,450 2,947,70 3, ,322,800 28,006,974: 4 56,8,705,560,70 04, ,926,750 26,950,436: 69 52,800,70 2,397,275 22, ,29,00 26,089,303: 26 52,035,650 2,372,635 78, ,598,600 26,900,076: 80 54,754,490 2,03,505 27, ,66,000 26,88,70: 75 57,72,290 2,307,803 72, ,889,963 26,767,27: 0 63,365;240 2,269,474 25, ,456,600 29,42,87: 0 58,26,540 2,704,738 92, ,332,784 27,48,366: 70 64,94,540 2,837,495 96, ,448,700 30,43,436: 45 57,506,430 2,920, , ,837,400 46,928,684: 85 74,447,950 2,50, ,3 2,454 3,780,50: 60 5,466 0,060,573: 70 90,70 6,522,826: 60 60,622 "2,069,828: 25 57,974 5,527,434: 75 63,99 2,762,706: 75 34,26 4,500,663: 5 62,022 0,439,566: 60 77,925 4,26,696: 20 65,897,385,683: ,458 4,840,594: 5 63,427,276,686: ,207 5,949,85: 40 67,603,733,76: ,902 7,55,920: 50 69,050 2,282,362: ,042 8,209,00: 05 67,86 2,232,942: ,276 25,446,243: 0 73,060 5,487,86: ,268 29,59,454: 30 78,307 2,487,27: 60 30,87 29,588,635: 5 75,392 23, : ,99 6,84,59: 45 84,930 49,242,92: 25 38,063 72,673,074: 30 99,637 6,699,O06:-

33 29 Liite 3. - Bilaga 3. Nettovoitto Bruttovoitto PUoma-arvo Nettovoltt'l tai tappio woden alussa Bruttoylljllll.mll %:88& plä- Nettovlnst )+ 9"0 :asr p!l.äoma-arvolle oma-arvolle Vuonna-Ar Kapltalvllrde Bruttollverskott Tappl<> Bruttovtnsten Nettovtnsten vtd.reta början Förlust }- % p. kapl- eler förlusten mk % pa. kapl-. mk talvardet mk talvllrdet ,678,54: 0 3,49,768: ,680,289: ,933,776: 36 4,634,26: a +6,766,660: ,570,893: 75 3,873,837: ,736,370: ,69,944: 57 6,73,753: ,053,729: ,848,435: 48 8,283,309: ,934,929: ,26: 6,626,375: ,469,452: ,304,93: 66 6,592,585: ,072,350: ,556,636: 69 6,763,43: ,42,64: ,08,393: 23 7,252,23: 7 27., +6,250,785: ,98,533: 74 20,66,466: , +9,74,067: :... 54,998,28: 54 5,284,756: ,040,085: ,246,726: 09 3,02,227: ,627,639: ,234,745: 20 2, : s +,664,449: ,452,548: 05 8,783,3-4: ,398,366: Liite 4. - Bilaga 4. Kaasun perushlnnan Jakautuminen eri menoryhmlle. Grundprlsets lör gasen ilrdelnlng pa de särskllda utglftsgrupperna Kaasun valmistuskustannukset. - Gasens tillverkningskostnadel'... P ]akelu- ja asennuskustannukset 27.u ae vähennettyinll eri näisillä tuloilla. - Distributions- och installationskostnadema efter avdrag av diverse inkomster Pääoma-arvon korko ja kuoletus. 0 l.u 0.07 i S - Rärita och amortering ä kapitalvärdet... o : S?. 45.9& 39.9& Nettovoitto. - Nettovinst & & Tappio. - Förlust Tulot kaasunkulutuksesta. - n- komst av gasförbrukningen ea Bl Alennukset kaasun perushinnasta. - Rabatter ä gasens grundpris i Perushinta. - Grundpris : n l )50.00 ) Kun kokonaiskulutuksesta, 25,470,883 m a, joka ei sisällä laitoksen omaa kulutusta, vähennetään katu- ja satamavalaistuksen kulutus, 660,95 m 8, jää jäljelle yksityiskulutus, 24,80,688 m 8. Tämä kaasumäärä jakaantuu silloisen vanhan ja uuden perushinnan osalle seuraavasti: - Subtraherarman fran totalförbrukningen, 25,470,883 m 8, exkl. verkets egen förbrukning, den gasmängd, som Atgätt til gatu- och hamnbelysningen, 660,95 m 8, kvarstär privatförbrukning 24,80,688 m 8. Denna mängd gas fördelar sig i förhällande til det dävarande gamla och det nya gaspriset pä följande sätt: Tällöin saadaan perushinnan keskiarvoksi i33.39 penniä. - 20,607,07 m 8 a 3000 P = 26,789,22: 0 mk 4,203,67 0 a' p = 6,305,506: ,80,688 m a a p = 33,094,628: 60 mk Som ett medelgrundpris erhälles sälunda penni.

34 30 Liite 5. - Bilaga 5. Mili.m' r--- f Kaasunkulutus Gas(örbrukningen Kivihiilikaasua l88l StenkolslJas D Puu kaasua Trägas Veslkassua Vattengas Kaasua eeneraattorin 6mmittämiseen <las tö,. generatoreldninq Asukasluku nv4nareantsl iq Mi.m ' ltooooo

35 3 Liite 6. - BUaga 6. Luku Antal Luku 8r"rlgl D Kuluttajien luku Antal konsument er 9000'0 Laskumittareita Räkningsmätare Rahakemittareita Pollettmatare r r-- f f r (() t' C'l C'f) 4" 0 <.) t--q()o' S! C'l rt) 4- L) 0 t-- Q() 0' 0 C"! 0" ! C7' -

36 32 Liite 7. - Bilaga 7. M.l Smk t--- t--- Kaasulaitoksen - Gasverkets 80 r-- Pääoma-arvo Kapltalvärde 80 r-- Tulot - nkom!!ter enot --- Utlfter 70 r-- Nettovoi tto._.-.. Nettovi nst 70. Mil fmk , ,.,. r--... ff" / " " / -..., C U, '( / / b./ V V v/ / V / ' _.....v/ ', -.,.. V'..., - -,

37 33 Liite 8. - Bilaga 8. Kaasun eerushinnan jakautuminen eri menory-h mille. Grunderlsets Eör gasen f.ördelning å de särskilda utgl.f.tsgrup-p-erna. :j,.. 'EE L.! t.... G... G :Cl.. a.. '-.s:v.r;", :'- C'- :J L. :J t. /n. V 0.! U \l /! 2 'to 2'30 2:30 2';0 2'20 2'0 2:0 :90 :90 :80,. '80 '70 :70 '60 '60 2'- 2:- '50 :50 0, - to :'to '30 :30 / :20 ' 20 - / / '0 :0 / '- /... /,':" /,/... -'90 -: /' -:BO.-, -:80 'J / -'70 -:70 / / / -'60 -'60../, -'50 - -:50 / -:40 \\ F- i..--""'" " - \\, :, -:.to W -'30 '", - / -'30 / - 20 " -:20 -:0 -:0 E \!J 2:ltO Lt A = Kaasun va m istuskustannukset, --- A = oasens tillverkningskostnåder. B =.Jekelu- ja johtotyökustannukset vähennehyinä erinäisillä tuloilla. C = Pääoma-arvon korko ja kuoletus. --- efter avdrag av diver.se inkomster, --- C = Ränta och amorterin å kapitalvärdet. B = Distributions- och installationskostn.. derna o = Nettovoitto. --- o = Nettovinst, E = Alennukset kaasun perush innasta, E = Rabatter å gasens grundprls. 'A+B+C+O... E = Kaasun perushintö m 3 ltä. A+B+C+D+E = Gasens rundpris per m 3,

38 Selostus sähkölaitoksen toiminnasta v. 94. Sähkölaitoksen toiminta kertoinusvuoden alkupuolis-, koila oli suurin piirtein normaali ja kulutuskin ylitti huomattavasti arvioidun, joka - huomioonottaen epävakaiset poliittiset ja taloudelliset olot - oli talousarvioon varovasti merkitty. Kesäkuussa uudelleen puhjennut sota alensi kuitenkin kulutusta äkkiä arviota pienemmäksi, jollaisena se sitten pysyikin loppuvuoden. Vuoden kokonaisenergiamäärä vastasi kuitenkin suurin piirtein arvioitua. kuten ilmenee siv. 7 liitteessä olevista energian prognoosi- ja todella saavutetusta suuruuspiirroksesta. Laitoksen koko energiamäärä oli suurempi kuin koskaan aikaisemmin, eli 30,209,009 kwh, ylittäen edellisen,vuoden vastaavan 0.7 %. Sekä energian että huippukuormituksen kehitys laitoksen koko toimintaaikana vv selviää siv. 6 liitteestä. Viimeisen rauhanvuoden 938 huippukuormaa ei vieläkään saavutettu, ollen se kertomusvuonna 33 MW (v MW). Tämä ominaiskulutusta (= huippukuorman käyttöaikaa) lisäävä saavutus johtui toiselta puolen osan valaistuskuormitusta (näyteikkuna-, mainos- ja ulkovalaistuksen) sota.tilan johdosta raskaimpana käyttöaikana jäädessä pois ja toiselta puolen teouisuuskuormituksen pitemmästä käyttöajasta (tehtaiden laajemmasta vuorot yöstä). Tämänkaltaista teknillistä kehittymistä olisi normaalioloissa tervehdittävä taloudellisesti positiivisena ilmiönä. Koko vuotuinen energiamäärä n. 30 MkWh jakaantui siten. että siitä antoi matran Voima O.Y MkWh eli 48.0 %, Etelä-Suomen Voima O.Y MkWh eli 29. %, erinäiset hankkijat 3.3 MkWh eli 2. s % ja itse kehitettiin Sörnäi!lten höyryvoima-asemalla 26.6 MkWh eli 20. t 0/0' 4 % ulkoapäin tulleesta kaukovoimasta oli valtavoimaverkkoihin kytkettyjen erinäisten höyryvoima-asemien kehittämää apuenergiaa. Mainittavampia ja pitempiaikaisia teknillisiä häiriöitä ei käytössä sattunut. Energia.yksikön tllotantohinta, joskin se alitti talousarvioon pohjaksi pannun, oli kertomusvuonna 25 % edellisen vuoden vastaavaa hintaa korkeampi. Vesivoimanhankkijat irroittivat tosin kansanhuoltoministeriön kehuituksesta ja kohtuussyistä p. elokuuta vesivoiman hinnan hiilenhintavarauksesta ja alensivat hintaa jonkun verran, mutta höyryhiijien hinnat voimaasemalla nousivat samanaikaisesti johtuen uuden sotatilan aihenttamista lisääntyneistä rahti- ja vakuutuskustannuksista. Tämän lisäksi jouduttiin entistä suuremmassa määrin, turvautumaan suhteellisesti vielä kalliimpaan puunpolttuon. Puuta ei kuitenkaan jouduttu käyttä, mään enempää kuin n. 35 % talousarvioon merkitystä 00,000 m 3 määj'ästä johtuen m.m. siitä seikasta, että yleisen polttopuutilantten kaupungissa vuoden lopulla käydessä kireäksi, laitoksen jo käyttöön varastoimasta puumäärästä osa luovutettiin yleiseen tarpeeseen. Huolimatta täten nousseista käyttökustannuksista ei puhtaasti kaupallinen tulos kuitenkaan ollut epäedullisempi kuin mitä voidaan pitää normaalina. Kaupunginvaltuuston jo koroittamat virranhinnat pääsivät täydellä voimallaan vaikuttamaan koko kertomusvuoden ajan. Niinpä saavutettu nettoylijäämä 43.8 Mmk ylitti edellisen vuoden vastaavan 29 % ja talousarvioon merkityn 3 0/0' Kaupunginvaltuusto päätti 4 p. kesäkuuta että yhtenäiseen rahastusjärjestelmään uli siirryttävä sähkölaitoksen kuko jakelualueella. Tämän mukaisesti ulotettiin jo v. 937 alullepantu ja asteettain laajennettu rahastusjärjestemä, jonka mukaan kuluttaja laskun saatuaan maksaa sen määräajassa joko pankkiin tai laitoksen toimistoon, käsittämään myös kaupungin poh-

39 36 joisosien kuluttajapiirin: Täällä asuvan heikohkon kuluttajapiirin keskuuteen ei uutta järjestelmää nim. oltu tahdottu ulottaa, ennenkuin sillä. olisi saavutettu kyllin pitkäaikainen kokemus varaamissa kaupunginosissa. Järjestelmä on täälläkin osoittautunut toimivan hankauksitta. Koko kaupungin alueella jaetuista laskuista on ainoastaan 6. 8 % joutunut jälkirabastukseen, kun vanhan järjestelmän vallitessa, jolloin maksu tapahtui kuluttajan luona käyvälle rahastajalle, mainittu olo-luku vaihteli eri vuosina n. 9-2 %. Uutta järjestelmää, joka säästää rahastuskustannuksia, voitanee siis pitää kuluttajalle mieluisena ja siis siinäkin mielessä onnistuneena, vaikkakin sen edullisuuteen aikaisemmin suhtauduttiin vissillä taholla osittain epäillen.. Laitoksen miespuolisesta henkilökunnasta.oli loppuvuodesta 247 henkeä eli 45 % kutsuttuina puolustustehtäviin.. Tämä ei kuitenkaan aiheuttanut sanottavaa haittaa laitoksen tolininnalle.. Korjaus- ja uudistöitten suorittamisessa tapahtui tosin jonkunverran hidastumista, mutta ylitöillä ja tilapäiseen apuvoimaan turvautuen asiat tulivat tyydyttävällä tavalla hoidettua. On kuitenkin valittaen todettava, että laitoksen pari työläistä joutui antamaan kaikkensa isänmaan vapauden puolesta.' Ohjauslrutteiden nur. asentaja Georg Palmroos s kaatui ja nuor. kaapeliasentåja' Erkki Veli Vilander s kaatui Näiden lisäksi on Hangon rintamalla kadonnut sähköasentaja Heikki Aleksi Olander nähtävästi sotavangiksi joutuneena. Laitoksen yleldässä henkilökunnassa ei muutoksia kertomusvuona ole tapahtunut. " ' A. Uu.dlststyöt Käyttö. Ja laajennukset. Voima-aseman 30 MW turbogeneraattori" laitteilleen otettiin marraskuun aluss käyttöön. Kun kone on ra- kennettu 23 ik paineelle niin korotettiin konetta syöttävien höyrykattiloiden paine tätä painetta vastaavaksi, kattiloiden oltua aikaisemmin 3 ik paineisina syöttämässä vanhaa koneistoa. Koneen lopullinen vastaanottokoe siirtyi seuraavaan vuoteen. Uuden Kampin jakoaseman asennustöitä jatkettiin ja aseman 5 kv kojeistus otettiin osittaiseen käyttöön. Raitiotiekäyttöä varten tilattiin,000 kw tasasuuntaaja, mutta sen toimitus siirtyi seuraavaan vuoteen. Tasasuuntaaja asennetaan Val!ilan asemalle, josta samankaltainen tulee muualle siirrettäväksi. Asemilla on edellisten lisäksi vielä suoritettu eräitä sähkölaitteiden lisäys- ja järjestelytöitä. B. Asemien käyttö.. Voi m a - ase m a. Kertomusvuoden lopussa oli asemalla käytettävänä seuraavat koneet ja laitteet: 9 höyrykattilaa, yhteensä 5,250 ml tulipintaa. Näistä oli 5 kattilaa, yhteensä 2,750 ml tulipintaa B & W-rakennetta ja 4 kattilaa, yhteensä 2,500 ml tulipintaa Yarrowrakennetta. Kattiloista on kolme 550 ml:n ja kolme 625 ml:n tulipintaista kattilaa hiilillä lämmitettäviä, yksi 625 ml:n kattila on sekä hiili- että puuhakelämmityksellä toimiva ja kaksi 550 ml:n kattilaa on puuhakelämmityska: ttiloi ta. 5 höyryturbogeneraattoria, yhteensä 60 MW, joista yksi 30 MW, kaksi 0 MW ja kaksi 5 MW. 9 muuntajaa yhteensä 7. & MV A, joista sähkölaitoksen omistamia on kaksi 9 MV A 5.,/35 kv, kaksi 4 MVA 35/5. kv, kolme O. & MVA 5,200/220/27 V ja kaukovoiman vastaanottomuuntajia on yksi (Kolsinki Oy:n) 30 MVA 20/35 kv ja yksi (E.S.V. oy:n) 20 MVA 70/35 kv. 2 moottorigeneraattoria 6 kw. akusto,. 66 kennoa, varautumiskyky 648 Ah/3l.

40 a. Ala-asemien koneet, muuntajat ia akusfot. Kasarmintorin asema Kallion asema Töölön asema Kampin asema Kruununhaan asema Meilahden asema Vallilan asema jännite kpll teho a kw jännite kpl teho a kw jännite kpl teho å kw: jännite kpl teho a kw jännite kpl teho a kw jännite kpll teho a kw jännite kpl teho å kw Moottorigeneraattårit V 2 500/ 250 V,500 2 x 250 V vi V,800 2 x 250 vi 2,000 :: ) Kasdiuutiaja... :.. / 250 V Yksiankurjmuuttajt V.' 600.V / 4/,000\' 250 V / 350/ 250 V / / 500/. ",000,000 / 2/ V V V / / 600V / / Tasasuutajat' V 2, V 2, "-v 2, TT vii,200 --ft vi,000 Tasaajat... :... 25v ' V " 5'25 "-v 30 ' ' ". Muuntajat... J :\.knstot: Varantumiskyky Ah ja teho kw 3 tuon. purkausajalla > '0 C'l C'l e- J)' 35 5.'}V 3 Ah/3t 4,968 7,560 0,044 8' kva ,250 kw/3t ) Kone on lainattu puolustuslaitokselle. kva > ' 00 > '0 e- 0- e- o e-. J)" Ah/3t 3, ltw/3tl Ah/3t 268 4, kva ' > 500 '0 e- 0- e- 0- e- e- o' e- o e- 0- o J)" e- oj) 35 '.,,-:-kv ;),2 i 2 8,000 kw/3tl Ah/3t 384, 27, 4 kva kw/3t! Ah/3t 2 27 kw/3t 2 > '0 0- e- e- 0- o e- J)' kva 00 > '0 e o C'l J)' Ah/3t 27 kva 250 kw/3t 2 CO "-l

41 .. co : " -" ml 0 0!l g ui,, co- a,,,,. > :.. "Ca,,,,.;.. l ::Et a 0 0 ::.. co CO) "" 0 : :: '" 0 C>- 0 C> 0 j CO) CO) - -- C>- f.. Cö t " ".. o..a "' co CO). co- " " co u) ""!2 9 -::: 0 0 : e- CO) : a co e- :0., co',,- 0 :0 en C> e- 0 e- co CO) -<'" 0 ",,' ",,' CC!. ai 0 0 -"' ;::- -"' g.. C> :::9 "" " cc!.. "' - C> C> 0 l co r:: CO)- C'i ui "" "' co ai CO)- :; 0 0 co C> 0 <0 ",,-. eri C>.s " t:..... '" a B.E!., '0 ] > :... :.0: ::8., i 0. > '".,. 9. <=l ] ;,.., ; '" ts.e! :.!: t: *e ] e 'S 0....!ol....0: 'os '".,....:l... :: ;: > :. Ö.s ' ::: X ;:s..c: ::.;; 0 ;:s ::Et en R:: '" co -" co 0 CO) ui..; 0 0 CO) " - -, r-: ai - " ui CO) -!! "" J eri 0 CC!. - Cö ;;;,, co c<i " "" -!! i co co -0..; co co CO). 0 " c<i C>- -ai r-: -.. C> co C> co 0 0 CO)- C'i co- 0 0 co CO)- - co "" u). co ai -....,!' i t...s 'S.B.E! ::> > B !ol., :: 0: ml > : > :B l! + ;.E! ;:s :a.,.!ol 0.!ol.!ol ii 'os '".... l :: :: ::> ::Et :: :: en,.. -!! C() "".. f 0 CO) '" "', 0 "" "' 0 CO) c-i.. -! "" CO) c-i.!ol '" ::... ' , =:.!: + 0 '.> 'c;j... r::.t:: :: :: en 38 Voima-aseman käyttö v. 94. Vuoden polttoainekulutus : Hiiliä, Ko ,487 tonnia Haketta, Flis ,370 m 8 Sähkönkehitys ja kaukovoimasaanti: Strömalstring oe" tiärrkraft: Höyryvoimalla kehitettiin, Med ängkraft alstrades ,575,90 kwh Kaukovoimaa E-S. V. Oy:ltä, Fjärrkraft frän Sydfinska Kraft Ab ,776,089 Kaukovoimaa matran Voima Oy:ltä, Fjärrkraft frän matran Voima Oy. 62,423,860 Energiaa Malmin Sähkölaitos Oy:tä, Ab. Malm Elektricitetsverk Ab.... 3,26,290 Pienjänniteenergiaa eri hankkijoilta, Lågspänd ström av särskilda leve-.rantörer ,580 Yhteensä,. Summa 30,209,009 kwh Lisäys, Ökning 0.7 % Tämä energiamäärä jakaantuu: Denna energimängd tördelas på följande: Tasavirtaverkon ja raitiotien osalle, Likströmsnätet och spårvägama... 43,344,49 kwh Vaihtovirtaverkon ja suurkuluttajien osalle, Växelströmnätet och storkonsumenter... 85,458,69 Voima-aseman oman käytön osalle, Primärstationens egendrift......,406,24 Vuoden suurin kuormitus 33,000 kw sattui 2.. ja suurin vuorokautinen kehitys 48,94 kwh Vuoden hyödyllinen keskikuormitus oli 4,850 kw. Km vuoden aikana on kehitetty ja saatu 30,209,009 kwh, mutta mittarilukemien mukaan kuluttajat ovat käyttäneet 5,980,549 kwh, ovat mmmtamis-, muuttamis- ja johtohäviöt y.m. yhteensä 4,228,460 kwh eli. 0 %. Den högsta dygnsbelastningen 33,000 kw inträffade 2.. och den största alstringen under ett dygn 48,94 kwh Arets nyttiga medelbelastmng utgjorde 4,850 kw. Dä. under året alstrades och emottogos 30,;W9,009 kwh, medan konsumenterna enligt mätaravläsningarna förbrukat 5,980,549 kwh, uppgä. transformator-, omfonnar- och ledningsförlusterna m. m. HU sammanlagt 4,228,460 kwh eler %.

42 39 J ohtover kosto. A. Uudlstyöt Ja laajennukset. 35 k V-kaapeliverkkoa ei laajennettu. 5 kv-kaapeliverkko. Ainoana uudistyönä oli kaapeli 3 X 95 mm l Maria :n ja Ruoholahden muuntoa,:emien välille. Suurjännitekaapelien mukana kulkevaa viestikaapeliverkkoa laajennettiin muiden töiden yhteydessä Kluuvi- ja P. Esplanadikadulla. Pienempiä suurjännitekaapelitöitä suoritettiin m\luntoasematöiden yhteydessä. 5 kv-ilmaverkkoa lisättiin Perä-Töölössä, Katajanokan itäpäässä ja linjalla Kivelän sairaala-rajasaari. Rakennettiin ja yhdistettiin verkkoon seuraavat muuritoasemat: N:o 39 Helsinginkatu 24, 44 Limingantie 2, 45 Ruskeasuo, H.K.R., 46 Lastensairaala (työmaa), 47 nvaliidikoti (työmaa), 54 Katajanokka, itäpää, 55 Salomonkatu (työmaa), 57 Paduksenkatu, H.K.R., 58 Tekn. K. koulun päärak.. 59 Mäkelänk. 62, 60 Nilsiänkatu (työmaa), N:o.62 Rajasaari, 63 Kuusitie, 64 Mikonk. 5, 66 Saukonkatu, H.K.R. Poistettiin verkosta: N:o 66 Jätkäsaari H.K.R. MUllntoasemilla suoritettiin vähäisempiä täydennystöitä. Pieni ännite-kolmivaihekaapeliverkkoa laajennettiin pääasiallisesti Perä-Töölössä Pihlaja-, Valpurin- ja Jalavatien kohdalla. Pienempiä täydennyksiä tehtiin Mikonkadulla, Lönnrotinkadulla, Kalliolinnantiellä, Pietarinkadulla, Ruusulankadulla ja Sturenkadulla. Pieniännite-ilmaverkkoa rakennettiin Pirkkolan omakotialueella, Talin siirtolapuutarhassa, Perä-Töölössä ja Limingantiellä. Tasavirta-maakaapeliverkossa siirrettiin Kasarmintorin aseman syöttökaapeli N:o 26 ra.itiokaapeliksi palaneen ja osittain poistetun raitiosyötön Rt V sijalle. Raitiotiesyöttö Rt V jatkettiin Kauppatorilta Aleksanterinkadulle. J. Suurjännitev8rkko. SX60 SX95 SX50 SX36 SX25 SX6 SXO 3X6 Yhteensl Kuparipaino mm' mm' mm' mm' mm' mm' mm' mm" m. kg 35,000 V j ouluk. 3 p:nä ,79820,66 26, 44 75,642 kaapelia Asetettu = = = == = - Yhteensä! ! ,642 35,000 V ]ouluk.3 p:nä =' 2, 625 0,495 ilmajohtoja Asetettu = = = =\ = =\ - Yhteensäl 2, ! - - 2,625 0,495 ilmajohtoja Asetettu 94...: ,000 V Jouluk. 3 p:nä =' = = = = = Yhteensä! ,000 V jouluk. 3 p:nä ,38436,3425,82,65\3,5\,63\,0 64,956\ 333,OO kaapelia Asetettu ,28 Yhteensä - 07,07436, ,5,63!, ,29 5,000 V jouluk. 3 p:nä \ =\ =\ =\ 996\ 376\20,095\2,50\ 23,977\ 0,469 ilmajohtoja Asetettu =\ Yhteensäl ,407 2,50-24,289\ 0,602

43 . Pienjännite-kolmivaihekaapeliverkko ja puhelinjohdot.! axt50 3X20 ax95 ax50 ax85 SX25 ax6 4X0 SX63X0 LYiiYk'l LYiiYk. Ybteen- KUPari- Puhelilobdot ViestikaapeJit + 70 mm" + 70 mm" + 50 mm" +25 mm" +6 mm" + 0 mm" + 0 mm" mm" mm" mm" 'X 4X sll m paino kg Maa-.uma-. Yhteeusll K'!pari- m kg. mm mm kaapeh kaapel m pamokg Jouluk. 3 p:nä 940 4,82 83,30 7,638 0,78 2,846 9,77 2,577 3,89]703 98, ]7,478 26, ,89 3,6]0 2,96 6,57 2,076 43,723 7,228.. \setettu ]94] - 2, ], ]6-2, ,480 3, Yhteensäl 4.]82 85,607 ] , ,406 78]7,70270,437508,462 ]3,6]0 2.96] ]6.57 2, ,625. PienjtJnnite-kolmivaiheilmajohtovel'kko ja tasavil'tavel'kko ' 6 0 m"m: mm! mm' mm' mm' mm' mm' mm l mm mm' mm' mm' ml mm" 3 X 220/27.v Jouluk. 3 p:nä ]940..., ].0338,394]0,83848,29962,62435,04558,4744], ilmajohtoja Asetettu = = = = 27 -,238 2,500,340,]84 ],208,,795 -: , Yhteensä - - mm" Yb- te:sä !}'632] '639/63'808/36'25360' ' Poistettu = = = ].870 ],550 2, ,30 Jäännösl ] ].033 9,544 H,46848,0896],46836,25360,]494,04658,344328,355 Kuparipaino kg' 82,472 4, ,039 """ o kaapelia Jouluk. 3] p:nä ,927/49, ,3235,78529,67780, ,52452, '-/3'055 -,]6,79] 2X]25 ja 500 V Asetettu ; '. Yhteensä /9'92749'32755'73830'5765'78529'67780' / ' \3, POStettu , ,570 Jäännös ;32755, ,78529,67780,86093,280 4,52452,800 2, ,979 O-johdinkaapelia. ' Jouluk. 3 p:nä H!40... =, = 2,708, ,42622, ,34234, X 25 V Asetettu Yhteensä -, ,70 8, ,42622,362!7,948' ],34234,75 ' ,676 2x 25 V J ouluk. 3 p:nä " ,68452,869 ilmajohtoja Asetettu = = = = = Yhteensä ' '882/ = / 2 423'68452'869 '04/ Poistettu = = = = Jäännösl - -: ,64723,9 3,882 - /2, ],989 -=88,33723, = Koko verkon yhteinen kuparipaino 3. ]2.4 = kg; lisäys v kg.,,, Taulukkoon sisältyvät kaikki raitiotiekaapelit: 400 mm',388 m = 4,935 kg; 300 mm l 0,24 m = 28,557 kg; 240, mm m = kg; 20 mm l m = kg; yhteen!!! m = 66,96 kg. sekä ilmalinjat: 50 mm l 462 m = 66 kg; 2 X 70 mm,3]5 m =,637 kg; 2 X 60 mm m = 357 kg; yhteensä 2.2 m = 2.60 kg.. 682,052, , , ,630, 9,94> ' - 9, ,432

44 4 V. Talojohdot. Seroiser. Alue - Omrllde Tasavirtatalojohtoja - Ukstrllmsserviser Vaihtovirtatalojohtoja - Växelströmsserviser. Maakaapeli J. yijykaapeli Jordkabel Luftledning Blykabel Jordkabel.. Luftledning Blykabel lmajohto Lyijykaapeli Maakaapeli llmajohto, Kasannint. Kasämt.,44 (+ 7) 44(± 0) 43 (+ 4) 0± 0) (± 0) Töölö. Tölö...; 336 (+ ) 27(::=:' 0) (+ 32) 27(+ ) 2 (± 0) Kallio. Berghäll (+ ) 44(± 0) 8(± 0) 256 (+ 2) 60(± 0) (± 0) Vaihtovirtapienjän. - alueet. Lägspänd.. växelström (+ 7) 757 <+') 709 (+57) Yht. - Sammanlagtl 2,00 (+ 9) 25(± 0) 8(± 0),230(+ 75),004(+2) 723(+57).. Kokonaissumma 5,90 (+ 253) kpl. - Totalantal 5,90 (+ 253) st. ". B. Johtoverkon laajuus. 3 p:nä joulukuuta 94.. Sivuilla 5 ja 6 olevista taulukoista käy ilmi johtoverkkoa koskevat seikat. ]ohtoverkon yhteenlaskettu kuparipaino oli vuoden lopussa,840,455 kg vastaten 5,388 kg:n lisäystä v Sivuilla 5 ja 6 olevista tauluk9ista puuttuu edelleen tiedot O.Y. M. G. Steniuksen ennen omistamasta verkosta. Talojohtojen kokonaislukumäärä oli vuoden vaihteessa 5,90 kpl jakaantuen eri alueisiin ja virtalajiin nähden siv. 7 olevan taulukon mukaisesti: Vaihtovirralle muutettiin tasavirtataloja yhteensä 7 kpl, joista Kasarmintorin ala-aseman alueella 2 kpl,. Töölössä 4 kpl ja Kalliossa kpl. Liittyminen. Liitettyjen kuluttajien lukumäärä oli kertomusvuotena lisääntynyt,346:a (edel. vuonna,324:ä) ja kokonaisliittymisarvo noussut 6,925 kw:lla (edel. vuonna 6,560 kw:lla). Yksityistä tarvetta koskeva liittymä osoittaa 6,88 kw lisäystä (edel. vuonna 5,92 kw). L.iittymisarvot selviävät 8 sivulla olevasta taulukosta.

45 . LiiJlymisaf'Vojen muutokset t. 94.'- Fdråndringarna av anslutningsvtirdet unde,. är 94. Yksityiset tarpeet. DetajdtstrtbuUOD.. TeolUsuuB. ndustrl. Kuluttajia Antkonsu , menter El <lo- S i: i '" El El i! '" jo Lamppuja. Lampor. Kpl. Bt. kw. Moottoreita. Motorer. Kpl. st. kw. Kpl. Bt. Kojeita. Apparater. kw. Lamppuja. Moottoreita. Kojeita. Lampor. Motorer. Apparater. Ybt. Yht. i!:ma. B:ma. kw. kw. Kpl. kw. Bt. Kpl. kw. Bt. Kpl. kw. Bt. >-3 6[: -'" i löe. 5: =- "'- "".. F < :'< elo :a.e;: C!:ö El:::' l!.:l ED -", :: ge. c;f Ybt Yleiset tarpeet. Allmänna behov. >- "'... i -.. "'cs iiel 0:: S:! & """, kw. El... = < PttD cs px e. t: :!"" ;=!. < 8'::3 ': e. ""0 ::s e. e. ;- =- f.d C';- (. q.'.. '!!.. :;:i:n:!3, , ,06 r!:;li., '5.004\ 39\ , \ \ -\ 5,09.i:r;.....ll ,658,48,232, , \ ' 3 74\ 296 6,596 6,892\ 33 --\ --\ --\ i94,958/_ 235,229,423/ /20,277/4.46/68,338/4, 79/2.3ss5,87/2.:u 7/6.o2426, f' , ,67080, k257,08 39,8962,40044, 3670,9244, ,9022,3206, , 7055, ,0433,870:-, ,894.iSäYS-Ökning%\.u --4.6\ ul nl \ 0.63\ 6.99\ 4.58\3' \3.8 i.. co :.;; co",.cs... E"e ",a: cs'"!" '!' -"" J:ojll co... CDO :"" <.. r; ""a-å B:ma.. >-. e:- co i& & ::-?lög EE- "'= E E" g= cs '!'.

46 . Kuluttajille asetetut mittarit v Antal hos konsumenter uppsatta mätare dl' 94. Lukumäärä - Antal Lisäys - Ökning / 94 / 94 lukumäärä antal % Sisävalaistusta - nrebelysning (A)... 82,908 82, Voimaa - Kraft (e)... 5,326 5, Kotitaloustariffia - HushäUstariff (E & F)... ' 5,500 5, Katuvalaistusta - Gatubelysning (G) Tehotariffia - Effekttariff (H)...,3, Yötariffia - Natt-tariff (N) Pienjännite-erikoistariffia - Lågspännings-specialtariff (S) Su urj ännite-erikoistariffia - Högspännings-speciatariff (S& K) 4 3 0,88. Sek. sarj. tark. ja varam. - Diverse serie- och kontroumätare Yhteensä - Summal 96,34 94,958, Mittarittomat kuluttajat v Anlal konsumenter ulan m4lare dl' 94. Vuositilaajat, joilla on virranrajoittaja - Pauschalkonsumenter Lukumäärä - Antal Lisäys - Ökning 8/ 94 / 94 lukumäärä antal med strömbegränsare \ - - Vuositilaajat, joilla ei ole virranrajoittajaa - Pauschalkonsumenter utan strömbegränsare l.ll Radiokojeita - Radioapparater Yhteensä - Summa % Katuvalaistus. Vuoden 94 kuluessa on katuvil.laistuslamppujen lukumäärä lisääntynyt 90 kp:lla (ed. vuonna 322) vastaten 33.0 kw:n nousua (ed. vuonna 47, 6 kw). Edellisen vuoden töitä täydennettiin Turuntiellä, Fleminginkadulla, Porvoonkadulla, Vaasanrinteellä, Sturenkadulla ja L. Brahenkadulla. Lisäksi asennettiin katuvalaistusta Kauppatorille, Pihlajatiele ja. Alppirinteelle. Natriumlamppuja oli käytännössä 52 kpl ja elohopeahöyrylamppuja 4 kpl. Katuvalaistuslamppujen lukumäärä ja määrävahvuus selviävät allaolevasta taulukosta. Katuvala,sM A ue Tasavirtaverkko Vaihtovirta v!'rkko YhteenlA Lukumäärä Liittymisarvo Liittymisarvo Liittymisarvo Lukumäärä W W LukumäArä W Keskikau punki. 888 (+ 27) 249,875(+ 25,700) 727 (± 0) 29,85 (± 0),65 (+ 27) 379,690 (+ 25,700) Töölö (± 0) 84,000(± 0),025 (+ 0) 77,25 (+,500),80 (+ 0) 26,25(+,500) Kallio (- 26) 92,250 (- 2,200) 2,70 (+ 79) 302;75 (+ 7,950) 2,795 (+ 53) 394,625 (+ 5,750) Herttoniemi (± 0) 7,650(± 0) 32 (+ 0) 7,650 (± 0) Yhteensä,668 (+ ) 426,25 (+ 23,500) 4,54 (+ 89) 66,965 \ + 9,450) 5, ),043,090 (+ 32,950) Sulkumerkeissä olevat luvut ilmaisevat muutokset vuoden 94 aikana.

47 44 Sota aiheutti katuvalaistuksessa prinpohjaisen muutoksen. Kulmalamput muutettiin suuntavalaisimiksi ja välillä olevat.puolenyönlamput pidettiid. aluksi sammutettuina mutta otettiin myöhemmin ajoittain käytän- töön, Varustettuina pienempitehoisilla lampuilla. Katuvalaistuksen. sodanaikainen liittymisarvo selviää allaolevasta taulukosta. Sodanaikainen katuvalaistus A lue Suuntavalaisimet Puolenyönvalaisimet Yhteensä Lukumäärä Liiisarvo Lukumäärä Liittymisarvo Lukumäärä Liittymisarvo. W W. Keskikaupunki...: ,640' 626 4, ,745 Töölö..., , , ,65 Kallio ,685,05 52,530.,637 67,2f; Yhteensä! 959! 3,50 2,469! 58,975 3,428! 90,25 Propaganda Ja neuvonta v. 94. Energiatilanteen yhä ollessa kireä ei varsinaista propagandaa katsottu voitavan harjoittaa, vaan neuvontatyö oli paremminkin suunnattava kulutuksen lisäyksen estämiseen.. Yleisölle jaettiin Kodin Sähkö-lehteä 3 numeroa supistetuin painoksin. Eri numeroissa käsiteltiin sähkönsäästön eri muotoja. ja mahdollisuuksia. Kotitaloustariffiin siirtymistä säännösteltiin edelleenkin etupäässä huoneenlämmityslaitteiden käytäntöönottamisen. estä miseksi. Joulukuussa julkaistiin päivälehdissä kuulutus, jossa yleisöä kehoitettiin olemaan käyttämättä kaikkea ei aivan välttämätön'tä valaistusta sekä kotitalouskojeita ja varsinkin sähkölämpökojeita, sähköliesiä lukuunottamatta. Kertomusvuoden aikana valmistui Helsingissä 9 rakenteilla ollutta taloa, joissa otettiin käytäntöön 404 uutta sähköliettä. Sitäpaitsi oli etupäässä kertomusvuoden alkupuolella liitetty sähkö verkkoon 38 liettä yksityisasunnoissa sekä kahvila ja 7 suurkeittiötä. Kaupungissa oli vuoden päättyessä 3,739 sähköliettä. Sähkönkulutus v. 94. Strömförbruknlng Ar 94. Hyödyllinen S.o. kuluttajilla olevien mittareiden mukaan veloitettu kilowattituntimäärä oli koko kertomusvuonna 5,980,549 vastaten '2.' %. lisäystä edelliseen veloitusvuoteen verraten. Kulutettu sähkö jakaantuu seuraavasti: Antalet nyttigt avgivna, d.ä. hos konsumentema å mätama avlästa och uppdebiterade kilowattimmar utgjorde under året 5,980,549 utvisande en ökning -av 2., % mot föregåimde debiteringsår. Den förbrukade energin fördelade sig på följandesätt: Sisävalaistukseen, För inre belysning.... Katu- ja satamavalaistukseen, För gatu- och hamnbelysning.... Kotitalouskäyttöön, Hushållsförbrukning.... Valaistus- ja voimakäyttöön, yhteisen tariffin mukaan, För belysning och kraft en. gemensam tariff.,..., Moottorikäyttöön, För motordrift...,.... Raitioteille, För spårvägsdrift.... Suurjännitekuluttajille, Till högspäingskonsumenter.... Sähkölaitoksen omiin tarpeisiin, För verkets eget oehov :... :.... 6,696,935 kwh eli..526,987 8,522,587 3,4,683 0,60,739 4,362,670 48,453,328 2,404, %.3 7.' 0.). 8.) 9. l» 2.,».) o' Yllämainitusta sähköstä annettiin: Av ovannämnda energi levererades i form av: Pienjännitevirtana, Lågspänd ström.".... Raitiotievirtana, Spårvägsström... '.... Suurjäp.nitevaihtovirtana, Högspänd växelström... :.:..5.,758,268 4,362,670 49,859,6» ) 2.',»» 43."0 &

48 45 Yksityiset, kaupunki ja itse sähkölaitos kuluttivat sähköä seuraavasti: Privata, staden och verket själv förbrukade ström i följande mängder:. Yksityiskulutus, Privat förbrukning... Kaupungin kulutus, Stadens förbrukning Sähkölaitoksen' oma kulutu's, Verkets egen förbrukning...:...:. Valaistusta Belysnlng :Voimaa Kraft Valaistusta ja voimaa Belysnlng o. kraft kwh 6,099,79 64,558,5 ) 2,294,34 2,24,203 4,372,937 5,26,82 Yhteensä, Summa kwh 8,223,922 68,93,052 Yhteensll. Summa 0,95,968 kwh eli 87.8 %,,623,96 0.» 2,404,620. 2,404,620» 28,825,575 5,980,549 kwh 2.0 Kaupunginvaltuuston päätöksen mukaan ' ovat pienjännite-sähkövirran hinnat olleet marraskuun p:stä s.v. alkaen seuraavat: " Vaistustariffit. A. 220 penniä kwh:lta (kilowattitunnilta) valaistukseen kulutetusta sähkövirrasta, joka' mitataan kwhmittarilla. P. 20: - mk vuodessä 25 watin lampulta taikka vas. taavalta liittymisarvolfa, kuitenkin enintäitj 5:lle' keskimääein 25 watin lampulle. Uusia vuosisopimuskuluttajia liitetään ainoastaan poikkeustapauksissa. 2. Voimatariffi. C. 50 penniä kwh:lta moottol-ien käyttöön tai muihin' ammatillisiid. tarkoituksiin, kuten elokuvakoneisiin, näyttämötarpeisiin, valokuvaukseen, kopioimiseen, valohoitoon, silitykseen, lämmittämiseen y.ni.s., ei kuitenkaan varsinaiseen valaistukseen kulutetusta vitasta. Erikoistapauksissa, kuten mankelihuoneissa ja hisseissä y.m.s. voi sähkölaitos sallia liitettäväksi voimamittarin yhteyteen rajoitetun määrän lamppuja. Kotitaloustariffi. E.& f. Virran hinta veloitetaan sekä perusmaksun (E) että kulutusmaksun (F) muodossa. Perusm(lksu määrätään huoneiston suuruuden perusteella seuraavasti: huone tai keittiö : - mk vuod. & ja keittiö tai 2 huono 270: - 0» 2 huonetta ja keittiö : : : - >, 5 790: - Jokaisesta seuraåva:ta huoneesta suoritetaan 30: mk vuodessa. ". Huonelukuun sisältyy va.rsinaiset asuinhuoneet ja keittiöt. Asuinhuoneeksi ei lueta 8 ml pienempiä huöneita. Tulkintatapaukset ratkaisee sähkölaitos. Perusmaksu peritään erinä, kulutilsmaksujen yhtey. dessä. Kulutusmaksu: 75 penniä kilowattitunnilta kaikkiin koitaloustarkoituksiin kuten valaistukseen, keittämiseen, silitykseen, pienmoottorien käyttöön, veden kuumentamiseen y.m.s. käytetystä virrasta. Tämä tariffi on tarkoitettu kotitalouskuluttajia varten, mutta sallitaan sen soveltamista myöskin kuluttåjille, jotka omassa asunnossaa ansiotarkoitukseen käyttävät pienmoottoreita tai muita kojeita, kuten harnmasy.m. lääkärien kojeita, räätäli en, ompelijain, suutari en koneita ja silitysrautoja y.m. 4. Tehotariffi. H. Virran hinta veloitetaan osaksi tehomaksuna (vuosimaksuna), H, joka riippuu kuluttajan suurimmasta hetkellisestä sähkötehontarpeestl;l: mk 40: - vuodessa kultakin tilatulta tai allamainitulla tavalla mitatulta 00:lta watilta, sekä sen lisäksi kulutusma.suna (F) 75 penniä kultakin käytetyltä kwh:lta.. Tarvittavan tehomäärän suuruudesta ja virran laadusta riippuen asetetaan kuluttajan valinnan mukaan joko: H a) tavallinen mittari sekä virranrajoittaja, joka estää kuluttajaa ylittämästä tilatlua tehoa, tai H b) erikoismittari, joka, paitsi kokoriaiskulutusta, vielä erikseen mittaa tilatun tehorajan yläpuolella kulutetun virran, josta talvikuukausina (loka-maaliskuu) veloitetaan lisämaksuna mk 3: -- kwh:lta tai He) maksimimittari, jonka mukaan tehomaksu veloitetaan talvikuukausina (loka-maaliskuu) esiintynciden 2:n suurimman 5 minuutin kuormituskeskiarvon.perusteella. ) Raitiotievirta huomioonottaen. nklusive spårvägsström.

49 46 D. Erikoismittarilaitteista veloitetaan vuokra, 'joka riippuu mittarin laadusta ja suuruudesta ja joka peritään. virtalaskujen yhteydessä. Tämä tariffi soveltuu kuluttajille, joilla on pitkäaikainen verrattain tasainen kulutus. 5. Yö tariffi. N. 75 penniä kwh:ta klo 23--7,30 välillä kulutetusta virrasta. Kuitenkin veloitetaan syys-toukokuun ajalta vähintäin 80 k\vh:sta kuukaudessa vaikka kulutus olisikin tätä määrää pienempi. Yövirtaa saadaan: ) joko siten, että virta määräaikoina automaattisesti yhdistetään ja eroitetaan; 2) tai kaksoistariffin perusteella normaalisen valaistustai voimatariffin yhteydessä, jolloin eri tariffien kytkentä määräaikoina niinikään tapahtuu' automaattisesti. Mittarilaitteista veloitetaan vuokrana 8: - mk kk:ssa mikä peritään virtalaskujenyhteydessä.. Laitoksen arvonmuutokset. Vuoden 94 kuluessa on sähkölaitoksen kirjattu pääoma-arvo muuttunut seuraavasti: Arvonlsäys uudls- Poistot kuoletus- ArVo.. 9U. rakenteiden kautta suunnitelman mukaan Arvo :. l!. 9" Tontit... 2,45,000: - 2,45,000:- Hallintorakennus ,475,00: -:- 23,925: - 6,26,085: - Asemarakennukset ,864,502: 50 2,562,27: ,006: 75 2,043,73: 20 Höyrykattilalaitos... 0,048,309: 94 4,723,450: 75,98,060: 55 2,853,700: 4 Turbogeneraattorit ,47,03: 05 3,56,589: ,822: 80 2,324,779: 55 Muuttajat ja muut sähkökoneet ,976,443: 82 79,500: - 2,796,943: 82 Pääaseman ohjauslaitteet... 2,838,404: ,05: - 2,560,299: 88 Ala-asemien ohjauslaitteet ,662,35'): 37,04,98: ,795: 0 7,25,763: 3 Akkumulaattorit...,349,239: 30 75,397: --,73,842: 30 Erilaiset apu koneet ,026: - 47,780: 0 725,245: 90 Kaapeliverkko ,595,35: 52,658,259: - 3,044,20: - 52,209,400: 52 lmajohtoverkko...,043,464: 53 3,9: 67,030,272: 86 Muuntajat ,307,7: 35,900,035: -,259,6: 85 3,947,990: 50 Talojohdot.. ' ,543,299: 98 39,68: 25 04,289: 20,478,79: 03 Katuvalaistuslaitteet...:... 6,603,229: 79 30,04: ,058:'76 5,958,22: 58 Sähkömittarit...'... 7,32,83: ,087: ,745: 92 6,56,73: Yhteensä mk 36,684,603: 90 5,508,048: - 0,997,049: 6 4,95,602: 29

50 47 Volo- Ja tappiotli' Tulot: SähkövirTan myynti: Yksityinen kulutus...,... Raitiotievirta... Kaupungin laitosten kulutus... 7,694,22: - 5,5,683: 60 2,908,03: 65 Katu- ja satamavalaistus...,450,637: 65 47,564,555: 90 Voitot tilastöistä ja myynnistä: Ylijäämää johtotöistä.. '...: ,466: - myydyistä tarpeista... 04,982: 65 & näyttelyn myynnistä... 42,40: 30 Kaasulaitoksen osuus mittarilukuun ja rahastukseen...:... Korvaus valaistuksen hoidosta ja pääomamenoista: kaupungin kaduilla.... satama-alueella.. '...,837,549: 80 08,038: 65 Vuokratulot.... Korvaukset luontoiseduisfa.. '.... :... : ,836: - 47,765: - 75,588: ,684: 50,945,588: 45 Menot: Hallintomenot...,25,685: 25 Kassa- ja tiliviraston menot.... 4,586,795: 35 5,802,480: 60 Käyttö: Palkat Energianhankinta ja käyttötarvikkeet.... 4,468,362: 20 57,80,83: 0 Korjaukset ja muut kustanrtukset.... 4,062,797: 0 66,332,342: 40 jakelu: Palkat... :.... Korjaukset ja muut kustannukset.... Poistot ja palautukset.... Neuvonta ja mainos.... yhteiset sekalaismenot: Osuus kaupungin suorittamiin' eläkkeisiin...,.... Työläisten erinäiset edut.... Työkalujen ja kaluston hankinta.'.... Vuokrat.... Vakuutusmaksut ja verot.... 3,29,06: 70 2,55,337: 90 22,206: 20 3,330: ,855: 50 2,734,574: 90 39,836: 45 3,64,896: 40 ) 8,64: 20 Katu- ja satamavalaistuksen hoito.... Käyttövarat... :... '.... Vuosimenot yhteensä.... Korot ja poistot: Korkoa pääomavelalle.... Korkoa konttokuranttivelalle... ;... Poistot kuoletussuunnitelman mukaan.... 9,567,922: ,326: 85 0,997,049: 6 Nettoylijäämä...: ) Sisältää kaasu laitokselle maksetun tilapäisen aluevuokran mk 3,080,000: -. 5:49,98: 70 7,568,777: ,303: ,984: 35 86,5,870: 0 2,074,298: n 07,586,68: 8 43,907,050: 68 mk 5,493,29: 49

51 Tila Joulukuun'.3. p:nä 9. ' Varat: Rahaa kassassa !83.2: 97 Pankkeihin talletettuja takuumaksuja...:.:...;...: 2,442,79: 97 Saatavia: Veloitettuja virtamaksuja.... Suoritettuja töitä ja ennakkomaksuja hankkijoijle..... Töitä kaupunginvaltuuston myöntämillä etllantivaroilla.... 3,856,924: 50 5,89,767: ,298: 45 30,0,990: 40 9,96,965: 95 Nostamattomia määrärahoja... Tarveainevarastot.... 8,765,068: 65 Polttoainevarastot...: ,94,43: 80 27,679,482: 45 Laitoksen pääoma-arvo... :... 4,95,602: mk. 20, : 03 Tilivelkoja: Velat: Kuluttajien takuumaksuja.... Sähkörahakkeiden ennakkomy}-nti.... Erinäisiä velkojia.... Rahatoimisto: Tilivelkaa... :.... Vuoden 94 voittovarat.... Siirtyviä määrärahoja: Rakennukset.:... ;.... Konetyöt.... ]ohtotyöt.... Katuvalaistuslaitteet Mittarit.... 3,325,747: ,796: 95,438,633: 90 5,525,78; ,868: 72 43,907,050: 68 44,637,99: 40 86,559: 60 9,968,873: 90 6,330,768: 60,8,362: ,40: 40 9,96,965: 95 Pääomavelka kaupungile Pääomaan siirretyt uudisrakenteet ,684,603: 90 5,508,048: -. 52,92,65: 90 Poistot kuoletussuunnitelman mukaan... 0,997,049: 6 4,95,602: 29 mk 220',555,666: 03 Vuoden 94 toimntatulos. Laitoksen arvo tammik. p:nä :..... Bruttotulot... ;.... Menot.... Korko ja kuoletus... :.... Nettoylijäämä.... :... :.... Helsingissä, huhtikuulla 942. Krjanpäätöksen mukaan Vastaava luku edellisenä vuonna 36,684,603: 90 33,720,09: 09 5,493,29: 49 9,347,539: 59 86,5,870: 0 63,788,036: 20 2;074,298: 7 2,597,68: 39 43,907,050: 68 33,96,845:- R. E. B"umme".

52 49 Liite. Vuoden 94 kameraalsen tilinpäätöksen suplstelma. Tulot: Tulot rahasäännön mukaan ,484,828: - Yli arvioitujen tulojen... 2,99,760: 60 Säästöä määrärahoista... ' ,88,972: 59 Uudistöihin..., ,0,468: 90 Kertynyt poistetuista määristä... ' : 79 Myydystä romusta ja moottorista ,203: m.k 200,473,230: 7 Menot: Menot rahasäännön mukaan... 45,670,049:--- Lisämäärärahoja..., ,973,36: 65 Menot ylittäneet arvion ,836,99: 65 Vajausta tuloarviossa...,... 4,086,569: 80 Nettovoitto... :... :... 43,907,050: mk 200, : 78

53 50 Lte. Vrrankehitys Ja suurin kuormitus. Nilj. k'wh qo HO }. '. {OmoQ VDi,"QQ - egen k,...;iff [ill Häyryvoimaa-kWh- ångkrajf KoukoVOi,"Qo-fjilrrkrQjf Vesivoimaa --,,-- vc:rttenkrcif-l- Suurin kuormitus -W-max. belasfning 49.30

54 5 Liite. /3 / 0 B Prirnäörienergion jokaufurn,"nen v. /94. 'Förde/ning av prirnärenergin. år 94. Talousarvion pohjaksi panfu pro'9noosic/:32 /'77;(/ kwh. 7/ 9rund för budgefen uppsfo/la progno.s vuosifulos.. /:30 f"7'7/j kwh. SOOVLJ+Hu Uppnt!3fi' örsres,l.j!fo-f.. 30 _..-.,,- t--.,.- -,,. --- t---, L..._-,, - r--- t /0 ( "Lika us i - Mål'7oc:/. '" MW V.uoden suurin JO pienin vuorokau{-iskuorrnitu5 Rrets sforsfo och rninsto. dj9nsbelosfnin /2./94. /"'-""... ",,\J ( \ ) \ / , /. \ ll J r' V / h V \ '\.K. O /2 /6 8!JO 2!J 2