KAUPUNGIN TEKNILLISET LAITOKSET

Transkriptio

1 HELSNGN KAUPUNGN TLASTO V KAUPUNGN TEKNLLSET LATOKSET VUOSKERTOMUS JULKASSUT HELSNGN KAUPUNGN TEKNLLSTEN LATOSTEN HALLTUS HELSNK 1940

2 STATSTQUE DE LA VLLE DE HELSNGFORS V SERVCES TECHNQUES.-MUNCPAUX RAPPORTS ANNUELS PUBLES PAR L'ADMNSTBTN DES EPVCES TECHNUUS MUNCPAUX. HELSK TYÖVÄEN KRJAPANO.

3 SSÄLLYSLUETTELO Siv. Helsingin kaupungin teknillisten laitosten hallitus... V Vesijohtolaitos... 1 Kaasulaitos Sähkölaitos TABLE DES MATERES Page Administration des services techniques municipaux... V Service des eaux Usine a gaz Usine d'electricite...,... 37

4 Helsingin kaupungin teknillisten laitosten hallituksen kertomus vuodelta Hallitukseen ovat kaupunginvaltuuston valitsemina kuuluneet professori B. Wuolle puheenjohtajana. seppä Yrjö Salo varapuheenjohtajana sekä insinööri Erik von Schantz, insinööri Erik Schröder ja toimitsija Einar Aittola jäseninä. Toimitsija Aittolan tilalle hänen tapahtuneen kuoieman jälkeen valittiin autonkuljettaja Edvin Karlsson. Kaupunginhallituksen edustajana on ollut teknillinen johtaja, insinööri Einar Moring. Kertomusvuoden aikana on hallitus kokoontunut 19 kertaa ja tällöin käsitellyt kaikkiaan 473 asiaa. Pöytäkirjapykälien lukumäärä. oli 495 ja lähetettyjen kirjelmien Teknillisten laitosten toiminta ja niiden saavuttama taloudellinen tulos on yksityiskohtaiseti selostettu tähän tetyissä vesijohto-, ku- ja sähkölaitosten vuosikertomuksissa. Helsingissä, huhtikuussa B. Wuolle. lmari Nordberg.

5 Kertomus Helsingin kaupungin Vesijohtolaitoksen toiminnasta vuonna Vuonna 1939 vesijohtolaitoksella oli varsin monta tärkeää uudistyötä suoritettavanaan. Ylimääräisten reservinkertausharjoitusten ja sodan takia ei kaikkia töitä ehditty saada valmiiksi, mutta tärkeimmät niistä saatiin kuitenkin joko loppuunsuoritetuiksi taikka väliaikaiseen käyttökuntoon. Saostusaltaiden laajentamistyö annettiin urakalla A. W. Liljeberg O/Y:lle. Työt aloitettiin kesäkuun 20 p:nä, sittenkun työpaikalla ollut kallio oli saatu poislouhituksi. Viimeksimainitun työn, joka aloitettiin maaliskuun 2 p:nä, suoritti niinikään A. W. Liljeberg o /Y eri urakalla. Altaita oli halvemman vaihtoehdotuksen mukaan, jonka kaupunginvaltuusto oli hyväksynyt, pidennettävä 54.6 m, kun taas vesijohtolaitoksen puoltama vaihtoehdotus tarkoitti 72.8 m pidennystä. Kun urakkatarjousten perusteella edelliseen vaihtoehtoon myönnetty määräraha kuitenkin näytti riittä-, vän jonkin verran suurempaakin laajennusta varten, laitos teki esityksen siitä, että altaita saisi pidentää 69.2 m, jolloin niissä voisi" selkeyttää 120,000 vesikuutiometriin nousevan vuorokausikulutuksen 8 tunnin selkeytysajalla. Altaiden koko pituus tulisi silloin olemaan n. 127 m. Esitys hyväksyttiin. Vuoden vaihteessa olivat itse laajennukset" valmiit, mutta ainoastaan läntisen altaan' vanha ja uusi osa yhdistettiin toisiinsa väliaikaiseen käyttöön, mikä tapahtui,marraskuun 29 p:nä. lmavaaran aiheuttamien työhäiriöiden vuoksi ja sen takia, että vedenkulutus oli vähentynyt noin puoleen, jätettiin yhdistämistyöt muissa altaissa toistaiseksi sikseen. Laitoksella oli siis vuoden vaihteessa käytössä kaksi vanhaa allasta ja yksi laajennettu allas, joiden yhteenlaskettu tilavuus on n. 25,000 m 8, eli n. 7,000 m a suurempi kuin ennen. Altaiden keskuslämmityslaitteet olivat myöskin keskeneräiset vuoden vaihteessa. - Varapadon (neulapadon) rakentaminen, johon hankittiin Vesistötoimikunnan lupa, ja vanhan kiinteän padon korjaaminen annettiin urakalla insinööri Axel Eriksson'ille 1). Suojapadon avulla suljettiin joen läntinen suuhaara heinäkuun 14 p:nä,' jonka jälkeen mainittu haara tyhjennettiin vedestä ja työt siinä voitiin aloittaa. Neulapato ja sen kynnysmuurissa veden alla oleva 3.8 m leveä ja 2.0 m korkea johtotunneli (pohjankorkeus a m NN) valmistuivat syksyllä siihen kuntoon, että patoseinän koepystyttäminen voitiin suorittaa lokakuun 10 p:nä. Turbiinipumput, jotka olivat seisoneet heinäkuun 7 p:stä alkaen, voitiin uudelleen panna käyntiin marraskuun 10 p:nä. Vuoden vaihteessa olivat myös molemmat 32" putkijohdot (toinen painejohto ja toinen selkeytetyn veden johto) itse tunnelissa melkein valmiit. - Samalla aikaa kun varapatoa rakennettiin, korjattiin myös vanha ja hyvin huonossa kunnossa ollut kivipato injektoimalla ja v.arustamalla. se vedenpuolella tiiviillä betonikuorella. Myöskin turbiinikourut ja niiden etukammio, jonka seinät osaksi olivat hyvin huonossa kunnossa, padon rantamuurit, kourujen vetoluukut ja turbiiniputkien läpät korjattiin huolellisesti, samalla kun vanhemmasta turbiinikourusta haaraantuva myllyränni suljettiin betoniseinällä. Vanhat turbiinit korjattiin. Arvioinnin mukaan saatiin kaikkien korjausten avulla 300 a. 350 sl:an nouseva vederihukka poistetuksi, mikä seikka on erittäin suuri merkityksellinen pienimpien vesimäärie'n aikana jo vesivoiman saantiinkin nähden. -:- Molemmat 28,000 min matalapainekeskipakoispumput saostuslaitoksen pumppuasemalla saatiin asennetuiksi, niin että ne voitiin ottaa käyttöön maaliskuun 1 p:nil - Saostuslaitokselle hankittiin kertomusvuonna kaksi uutta sähkönmuuntajaa, toinen 400 kva ja 5000/500 V sekä toinen 50 kva ja 500/220 V muuntaja. Toinen vanhoista 100 kva ja '5000/500 V muuntajista sekä 15 kva, 500/220 V muuntaja siirrettiin varastoon. - Suomenlinnan vesijohtotyö valmistui kertomusvuonna hyvissä ajoin. Johto kulkee maalla 8':na valurautaputkena ja vedessä 6':na teräsputkena (jonka ainevahvuus on 6.5 mm ja jonka teräsaineeseen on sekoitettu hiukan kuparia ja molybdenia). Teräsputket on liitetty toisiinsa erikoisilla vetoa kestävillä muhviliitoksilla. Tämä rakenne teki mahdolliseksi jokaisen vedenalaisen johto-osan asentamisen rannalla ja vetämisen kunkin salmen poikki tynnyrien varassa, jonka jälkeen se laskettiin pohjaan. Rannoilla johdot on aaltovaikutuksen estämiseksi varustettu puuvuo- 1) Sekä saostusaltaiden että varapadon rautabetonirakennepiirustukset on laatinut ins. Emil Holmb,g.. ','

6 2 rauksella. Pikku' Mustasaareen asti johto valmistui käyttöön otettavaksi kesäkuun 22 p:nä ja so Mustasaareen saakka lokakuun 11 p:nä. Johdon avulla vedenpaine Suomenlinnan vesijohtoverkossa parani.ja tasaantui, niin että se nyt on täysin tyydyttävä. Johdon päähän so Mustasaarella oli muuten vähän aikaisemmin tehty verraten tilava ilmakello paineen tasoittamiseksi. - Heikinkadun 32" vesijohdosta ehdittiin laskea osa Kansallismuseon luota Eduskuntatalon edustalle sekä lyhyt osa Arkadiankadulta satamaradalle päin. Putket ovat teräsmuhviputkia, joiden sisäläpimitta on 840 mm' (eli siis lähemmin 33# kuin 32') ja ainevahvuus 10 mm. - Kun Vanhankaupungin ja Alppilanportin välisen painejohtotyön määrärahaan oli syntynyt melkoinen säästö, sai laitos pyytämänsä luvan käyttää määrärahasta 760,000 mk painejohdon jatkamiseen 32" läpimittaisena Vanhankaupungin Siltasaarella maan tiestä itse pumppuasemalle asti sekä 3,175,000 mk 24" läpimittaisen pääjohdon vetämiseen Sturen- ja Pääskylänkatujen kulmasta 24" painejohdosta Kallion kaupunginosaan Adolfin- ja Harjutorinkatujen kulmaan. Edellistä työtä ei ehditty aloittaa,. kun taas jälkimmäinen johtotyö alkoi syksyllä. Siitä valmistui Pääskylänkadun n. 73 m pituinen osa sekä 33 m Harjukadussa. - Sittenkun M. G. Stenius Aktiebolag nimisen yhtiöl ja Helsmgin kaupungin välillä oli tehty sopimus yhtiön omaisuuden myynnistä kaupungille syksyllä 1938, oli heti sen jälkeen kauan odotettu väliaikainen 8' syöttöjohto kaupungin vesijohtoverkosta Munkkiniemen putkiverkkoon otettu työn alaiseksi. J ohto, joka osaksi on tehty valu rauta- ja osaksi Mannesmannputkista, valmistui kertomusvuonna tammikuun 10 p:nä, jolloin vesijohtovetlä. laskettiin pääasiallisesti siihen osaan Munkkiniemen vesijohtoverkkoa, joka syöttää suurtalojen vesijohtoja, ja Munkkiniemessä vallinnut kova vesipula poistettiin täten. Syöttöjohto kulkee Paciuksen- ja Munkkiniemenkatujen kulmasta Paciuksenkadun lounaista. laitaa ja r8.itiotielinjaa pitkin sekä Huopalahden salmen poikki raitiotiesillari pohjoispuolitse solle Puistotielle. - Rakennustoimiston rakentamiin katuihin on kuten ennenkin laskettu vesijohtoja, jotka enimmäkseen ovat verraten pieniläpimittaisia (kuitenkin vähintään 5"). - Kun uuden vesisäiliön määrärahaan oli syntynyt riittävän suuri säästö, sai laitos luvan samalla määrärahalla tasoittaa säiliön ympäristön jonkin matkan säiliöstä jå kaunistaa se istutuksilla puutarha-arkkitehti Paul Olssonin ehdotuksen mukaan. stutukset saatiin valmiiksi syksyllä. Kertomusvuonna laitos sai helmikuun 1 p:nä haltuunsa ja hoitoons M. G. Stenius Aktiebolagetin entiset vesijohtolaitokset Munkkiniemessä, Talissa ja Haagassa. Niinikään laitos sai vuoden alusta haltuunsa Herttoniemen vesijohtolaitoksen, jonka se kylläkin itse oli rakentanut, mutta satamakennuksen tiliin. Vesijohtolaitoksen yli-insinööriksi tri Lilljan jälkeen teknillisten laitosten hallitus nimitti helmikuun 10 p:nä Viipurin kaupungin apulaiskaupungininsinöörin R. W. Taivaisen. Yli-insinööri Taivainen astu lopullisesti virkaansa kesäkuun 1 p:nä, hoidettuaan sitä maaliskuun 20 p:stä alkaen vain joka toinen viikko. Laitoksen ylikonemestari Axel Luckman kuoli heinäkuun 21 p:nä. Hänen tilalleen otettiin konemestari A. W. Hemikssrn ja uudeksi konemestariksi asemapäivystäjä Erik Hedman. - Rakennusmestari Kaarlo F. Eh, joka uskollisejti oli palvellut laitosta vuodesta 1896 lähtien, erosi virktaan maaliskuun 1 p:nä. Hänen tilalleen otettiin rakenusmestari Oiva Pajunen.. 1. Käyttö.. Vedenkorkeus Vantaanjoessa, sähkönkulutus sekä eräät ilmastollfset tiedot näkyvät seuraavasta taulukosta: Kuukausi Vedenkorkeus Vantaas- HeJslngln kaupungin ja Haagan sa padonkynnyksestä Laitoksen kosklvol- Blhklllaltoks1lta ostettu enermitattuna, ml) malla kehitetty ja,gla. josta kulutettiin Sade- Sade- Keskl- Vanhankaupungn päiviä') määrä, lämpll, laitoksella kujutet- Vw\!.ankaup. Pohjavesl- mm C Keskiarvo Suurin arvo tu energia, kwh laitoksella, laitoksissa, kwh kwh Tammikuu , , ' Helmikuu , ,150 ) 13, Maaliskuu , , Huhtikuu : ,750 17,560 6, Toukokuu ,400 49,990 6, Kesäkuu ,440 61,390 7, Heinäkuu , Elokuu ,270 8, Syyskuu ,780 6, Lokakuu ,510 3, Marraskuu... ' , ,230 5, Joulukuu ,060 73,800 6, Koko vuosi , ,20, , ) Alhaisemmat vedenkorkeudet ovat turbiinien käytön vuoksi sääl1te1yn alaisia. 1) Tähän on laskettu vain ne päivät, jolloin sademäärä on ollut vä9intään 0,1 mm.

7 3 Jää lähti Vantaanjvesta sillan ja putouksen väliltä huhtikuun 8 p:nä ja koko joesta ilman räjähdyttämisiä huhtikuun 15 p:nä, joten molempien tapahtumien vä-. lillä oli viikon pituinen aikaero, mikä on sopusoinnussa vanhojen merkkien kanssa. Keitomusvuonna joki jäätyi joulukuun 8-9 p:nä. Jäätymistä häiritsi suppo, mutta johtamalla höyryä vedenottamoon vaikeudet voitettiin. Vedenpuhdistus ja -suodatus ovat viime vuonna tapahtuneet tyydyttävällä tavalla. Vettä on steriloitu Viime vuonna eri vesijohtolaitoksista yhteensä pumputtu vesimäärä oli 18,132,200 m a. Kun painejohtojen vesimittarit Vanhassakaupungissa ovat osoittautuneet jonkinverran epävarmoiksi, on pumppuaminen Vanhastakaupungista määrätty suodattimien antoisuuden mukaan. Vedenpuhdistus. Vedenpumppuamlnen. kloorilla koko vuoden aikana. Yksityiskohtaiset tiedot esitetään liitteessä n:o 2. Eri pumpuilla Vanhastakaupungista nostetut pintavesimäärät; pohjavesilaitoksista pumputut vesi.nlli.ärät sekä keski-, suurin ja pienin kokonaispumppuaminen vuorokaudessa kunakin kuukautena olivat seuraavat: Kuukausi Vanhankaupungn laitos, Kokonalspumppuamlnen vuoro-, kaudessa, m8 Yhteensä Pohjaves- Kakkaan Turbni- pintavettä, altkse, pumputtu, Kesklpakols- pumput, pumput,. Kesk- Suurn Pienin määrä. määrä määrä m8 ma. m8 m3 ma - Tammikuu ,396 1,349,539 1,605, ,606,012 51, ,790 Helmikuu ,992 1,272,224 1,498,216 9,940 1,508,156 53,863 57,100 40,800 Maaliskuu ,899 1,382,005 1,637,904 12,123 1,650,027 53,227 57,020 39,630 Huhtikuu ,488 1,332,238 1,579,726 11,822 1,591,548 53,05 59,590 36,990 Toukokuu ,570 1,421,231 1,671,801 14,559 1,686,360 54,398 61,230 35,650 Kesäkuu ,638 1,383,553 1,568,191 14,239 1,582,430 52,748 63,310 28,900 Heinäkuu... 24,302 1,462,095 1,486,397 12,736 1,499,133 48,359 57,690 31,260 Elokuu ,667,516 1,667,516 15,634 1,683,150 54,295 63,210 32,725 Syyskuu ,647,996 1,647,996 13,286 1,661,282 55,376 63,590 38,420 Lokakuu ,399,600 1,399,600 4,491 1,404,091 45,293 60,320 30,890 Marraskuu ,090 1,226,980 1,369,070 10,340 1,379,410 45,980 54,400 32,710 Joulukuu , , ,094 8, , ,220 21,070 Koko vuosi... : , ,193, ,004, , ,132, , , ,070 Käytännössä olevien mittarien luku on vuoden kuluessa lisääntynyt 303:11a ja oli niitä vuoden lopussa Vesi mittarit. 4,671 kpl. Läpimitat näkyvät seuraavasta erittelystä: Aukon läpimitta mm Lukumäärä kpl Näistä oli 9 kpl. 50 mm, 46 kpl. 75 mm ja 9 kpl. 100 mm Woltmannmittareita. Vaihdettu säännöllisen vaihdon takia...:... 1,366 kpl. isompiin tai pienempiin mittareihin halutun kokeen takia...:... 4 epävarman käynnin takia... 9 pysähtymisen takia vian takia osoittimessa tahi taulussa vuodon takia...: jäätymisen takia liian pienen käytön takia Poistettu lakkautetun käytön takia Vaihdettujen ja poistettujen mittarien lukumä!iä oli 2,229. Syyt vaihtoon olivat seuraavat: eli 29.l % & O.l & 0.8 & o 1.1 & Yhteensä 2,229 kpl.. eli 47.7 % kaikista asetetuista mittareista kaikista asetetuista mittareista. -

8 4 Vedenkulutus., Kaikki vesi jaellaan mittarien kautta. Näiden mukaan kulutett vesimäärät olivat seuraavat (prosentit pumputusta kokonaisvesimäärästä): Yksityiskulutus. 1-9 kaupunginosassa ,525,062 m a, eli % kaupunginosassa sekä rautatien itäpuolella Käpylään ja T<;>ukolaan rajoittuvalla alueella... J... 4,824, Toukolassa ja Käpylässä sekä niiden koillispuolella olevilla alueilla ,833» 2,08» ja 20 kaupunginosassa sekä rautatien länsipuolella olevilla alueilla.... 3,505, » Satamaposteista on kulutettu ja paloposteista jaeltu... :.. '. Suomnlinnassa... ""... 1" ,142» 0.29» 62,927.» 0.35» Kaupungin ulkopuolella: Kulosaaressa (55,634 maj, Herttoniemessä (r,238 maj, Lautta- ::a!3,...!:.... j.... : ,309» 2.77» ,850,018 m a, eli % Oikaisu: Joulukuun mittarinlukemat myöhästyivät sodan vuoksi, jdsta syystä mittarien mittaama vesimäärä esiintyy arviolta 450,000 m 8 suurempna kuin sen olisi pitänyt olla. Oikaisu otaksutaan kokonaisuudessaan koskevan! yksityiskulutusta -450,000 m 8 eli % Yksityiskulutus 16,400,018 m 8, eli % Yleinen kulutus. Kaupungin maksama kulutus... l..... Laitoksen oma kulutus... r ,194,836 m 8, eli 93,784» 6.59 % 0.52 Mittarien. mukan (oikaistuna) 17,688,638 m a, eli % Putkiverkon huuhteluihin, vesisäiliöiden puhdistukseen, tulip3.j.ojen sammutukseen, rakennustoiniiston vedentarpeisiin uusia katuja rakennettae1sa, putkiverkon vuotoihin sekä vajauksiin mittarien näytössä..., ,562 m 8, eli 2.44 % Yhteensä 18,132,200 m 8, eli % Mittaamatta kulutettu vesmaara, joka on arvioitu 2.44 %:ksi pumputusta kokonaisvesimäärästä (18,132,200 m 8), sekä siten myöskin viimeksimainittu pal j ous nä yttävät kovin pieniltä. Vanhastakaupungista pumputtu vesimäärä on kuitenkin määrätty suodattimien antoisuuden mukaan ja on se suurempi kuin painejohtojen mittarien näyttämä vesimäärä. Sitäpaitsi pumputun vesimäärän lisääntyminen v olisi ollut varsin suuri (luultavasti n. 9.5 % edellisen vuoden pumppuamiseen verrattuna), ellei vuoden loppupuolella tapahtunut evakuointi olisi supi'ltanut sitä. Tämäkin seikka tekee uskottavdksi, ettei kokonaisvedenpaljoutta ole määrätty liian pienrki. Toiselta puolen on mittarien tarkastusta ja oikaist;a yhä enemmän tehostettu ja laitoksen itse valmistaat mittarit ovat olleet herkkiä ja tarkkoja. Ja mittarnattomasta vesimäärästä tekee vajaus mittarien näytössä pääasiallisen osan. Kuten edelläolevasta selviää, ei laitos voi esittää mitään syytä mittaamatta kulutetu vesimäärän prosenttiluvun (2.44 %) paikkansapitä\väisyyden epäilyle, niin pieni kuin tämä luku onkin. vunna ::: kulut:ttiin :: ::::::::::: :-::::: ::::::::::::: :::::::::::::: ::::::::: :::::::::::::::: :::::: ::::::::::::::::::::::: Lisäys vuonna Keskikulutus vuorokaudessa... )... "... ::: : : ::;8.::::: ::: :::::: :::::: :::::::::::::: :::::::::: ::i::::::::::::::::: ::::::::: ::::::::::::::: 17,530,189 m 8 18,132, ,011» 49,677 63,590 t 21,070

9 5 Seuraavassa taulukossa esitetään tuloksia viime ja edellisiltä vuosilta: Vedenkulutus, m" Keskkulutus henkel!. - kohu vuorokaudessa, , ,101 1,478, , ,311, ,348 2,012, \1 1, ,786, ,665 2,595, \ , ,831, ,423,943 4,255, , ,963, ,70:} 19, ,956 6,382, , ,361, ,717 40, , , \ , ,898, ,307 49, ,737 8,338, , ,372, ,748 50, ,649 9,034, & 2, ,956, ,908 53, ,786 9,442, , ,161, ,724 46,910 1,144,616 10,954, , ,994, ,261 55,084 1,361,122 12,355, , ,587, ,542 74, ,053 12,250, \ , , ,562, ,934 63, ,222 12,367, , ,801, ,413 87, ,065 12,647, , ,921, ,471 73, ,096 12,660, , ,385, ,514 77, ,462 13,207, \ , ,027, ,678 89, ,947 14,007, , ,004,808 1,043,729 92, ,083 15,059, , ,364,668 1,137,840 95, ,611 16,534, , ,683,506 1,163, , ,565 17,530, , ,400,018 1,194,836 93, ,562 18,132, ,917 8 ) lf\ Mlttanen mittaama kulutus J;:: Vuosi <'!! o.. 1<''' " 1<':01 Kaupungin co o = Yksityis- Laitoksen B B s. E maksama " 0 ".. g ='" co kulutus oma kulutus kulutus S.. ii!: " e. <.. 'l'.. 'l'.. co imlf- Maksavat kuluttajat 1<'0:01 e.b", -"'= g ".. 0 <a r ) 289. Vesijohdon laitokset.' Laajennukset Ja arvon lisäykset. Vuonna 1939 on tehty allamainitut työt, joista ovat koituneet seuraavat kustannukset, nimittäin: a) Vuoden menosäännön määrärahoilla: Vesimittarien osto... Vesijohto Kesäkatuun Mechelininkadulta länteen (105 m 6' johtoa)... Vesijohto Suomenlinnaan (451 m 8", 1,115 m 6' ja 1 m 4" johtoa)8)... Vesijohto Joukolantiehen Pellervontieltä lähelle Pellervonkujaa').... Vesijohto Heikinkatuun Kansallismuseon luota etelään päin (288 m 32", 4 m 16 6 ja 2 m 8"" johtoa laskettu ja 111 m 16" ja 32 m 12" johtoa hylätty) sekä Arkadiankadulta pohjoiseen päin (67 m 32" ja 2 m 24"" johtoa)... Vesijohdon uusiminen Ruoholahdenkadussa Hietalahdenkadulta Köydenpunojankadulle, vesijohto Köydenpunojankatuun Ruoholahdenkadulta Lauttasaarenkadulle ja viimeksimainittuun katuun Lauttasaarenrannalle (846 m 12",'7 m 8"" ja 3 m 6' johtoa laskettu ja 120 m 4" johtoa hylättys) sekä vesijohdon uusiminen Köydenpunojankadussa Eerikinkadulta Ruoholahdenkadulle (104 m 56 ja 1 m 4 6 johtoa laskettu ja 104 m 4" johtoa hylätty)... Vanhankaupungin pumppulaitosten, muuntaja-asemien ja kojeistusten täydennys... Vesijohdon uusiminen Porthanink,adussa ja linjassa kortt. n:o 312 edustala 6 ) Vesijohto 1. Kaivopuiston n:o 4 edustalle (105 m 6" johtoa)3) ,997: 95 36,106: 75 2,140,954: 45 72,101: 70 1,152,675: 10 1,575,703: 20 64,835: - 25,565: ,822: Siirto 5,706,761: 85 1) Joukko kioskeja on pidettyybtenä kuluttajana. _1) Munkkiniemessä ja Talissa 130 kpl., Haagassa 67 kpl. - 8) Osa tehty v ') Tehty v ) Osa tehty vain v

10 6 Siirto : 85 Vesijohdon uusiminen V linjassa Porthaninkadulta Suonionkadulle 230 m 6" johtoa : 30 laskettu ja 235 m 4 6 johtoa hylätty)... --f-.... Toisen pääjohdon muuttaminen ja suurentaminen Helsinginkadun ja Turuntien ris-. teyksessä (18 m m 24#. 1 m 16' ja 3 m 8'" johtoa laskettu. ja 18 m m 16" ja 13 m 56 johtoa hylätty) Vesijohto MaistTaatinkatuun talon n:o 29 kohdalta luoteeseen (65 m, 58 johtoa).... Vesijohto Linnankoskenkatuun Sutelantieltä Valhallankadulle (133 :m 8" ja 3 m 5" johtoa)... :... l.... Vesijohto Lepolankujaan 'Rajasaarenkadulta Linnankoskenkadulle päin (126 m 56 johtoa)... i.... Vesijohto Sutelantiehen Rajasaarenkadulta Linnankoskenkadulle (21 m 8'" ja 3 m 6# johtoa).... Vesijohto Pihlajatiehen Valpurintieltä Kuusitielle päin (244 m 5# jotoa).... Vesijohto Valpurintiehen Pihlajatietä Turuntielle (94 m 6"" johtoa)..... Vesijohto Kuusitiehen Pihlajatieitä Turuntielll) Vesijohto 1 linjaan Porthaninrinteeltä Castreninkadulle päin (307 n:i. 5" johtoa)..... Vesijohto 1 linjaan Vallininkadulta Helsinginkaqulle (259 m 8" ja /25 m 5" johtoa laskettu ja 180 m 8'" ja 25 m 5'" johtoa hylätty)...,.... Vesijohto Koskelantiehen Osmontieltä Vallinkoskentielle (446 m 5f johtoa).... Vesijohto Untamontiehen Osmontieltä Joukolantielle (476 m 5' johtoa) ja Joukolantiehen 'Untamontieltä Koskelantielle (61 m 5" johtoa) Vesijohto VäiDölänkatuun Mäkelänkadulta Tuulikinkujalle (156 m 8# johtoa).... Vesijohto sonkyröntiehen Kalervonkadulta Sofianlehdonkadulle (194 m 5" johtoa) Vesijohto Oulunkylän omakotialueelle (Pirkkolaan) Sampsantien ja 4nnikinkujan risteyksestä lähtien ja kulkien Annikinkujassa. Mäkelänkadussa. rautatiealueen poikki sillan länsipuolella. Tuomarinkyläntiessä j.n.e. (295 m :16" m 8#. 59 m 6'" ja 561 m 5" johtoa) Vesijohto E. Hesperiankatuun kortt. n:o 451 kohdalta länteen päin ja urheilukentän poikki Sivutielle... ;... '.'.... Vesijohto Katajanokan satama-alueen kaakkoisosaan Linnankkdulta koilliseen päin (182 m 5# johtoa) sekä viimeiseen poikkikatuun (8S m 5# r johtoa) :..... Varapato Vantaanjokeen Vesijohtokaapeli Sörnäisten niemestä Sompasaareen (220 m 2 %# kaapelia) ja Sompa-.. saaresta Korkeasaareen (440 m 2 %... kaapelia)... :... Väliaikainen vesijohto Munkkiniemeen Paciuksen- ja Munkkinie enkatujen kulmasta son Puistotien eteläpäähän (7 m 8'" johtoa)b)... Vesijohto Hietalahdenrantaan Mallaskadulta Punavuorenkadulle (10 m 8" johtoa).. Vesijohto Punavuorenkatuun Hietalahdenrannasta Perämiehenkadulle (121 m 8" johtoa)... Vesijohto Salomonkatuun Olavinkadulta Annankadulle (74' m 6Ri johtoa). Annankatuun Salomonkadulta E. Rautatienkadulle (133 m 5"" johtoa) ja E. Rautatienkatuun Annankadulta Jaakonkadulle (80 m 5" johtoa) Vesijohto Ruusulankatuun Runeberginkadulta pohjoiseen päin (501 m 6" ja 1 m 5" johtoa)... ;.... b) Edlliseltä vuodelta siiryetyillä lääyäyahoilla: : : : : : : : : : : : : : : : : ,411: : ,482: : : : : : : 55 2 kp min. matalapainepumppuja Vanhankaupungin saosjuslaitokselle...; : 35 Uusi painejohto Viipurinkadulta Koskelantielle (15 m 12# johtoa. täydennystyö)... :... l : 30 Edell. määrärahalla: pääjohto Kallion kaupunginosaan (73 m 24# :johtoa Pääskylil:nkatuun Sturenkadulta kaakkoon ja 33 m 24" johtoa,harjukatuun Aleksis Kivenkadulta Vaasankadulle päin) : : 50! Siirto : : 55 1) Vain maatöitä. _B) V laskettiin 305 m 8" valurautajohtoa j 842 m 8" teräsjohtoa (ehkä 334 m 8" teräsjohtoa. kuten v vuosikertomuksessa siv. 6 virheellisesti mainitaan).

11 7 Siirto 773,973: 85 14,758,586: 55 Vesijohdon uusiminen linjassa Siltasaarenkadulta Castreninkadulle päin (täydennystyö)... 9,592: 80 Vesisäiliö Alppilanvuorelle (tasoituksia, istutuksia y.m.) ,799: - 1,393,365: 65 mk 16,151,952: 20 c). Vuoden menosäännön määrärahoilla on vielä tehty osia seuraavista töistä: Vanbankaupungin saostusaltaiden laajennus ,289,461: 55 Kaksi vesijohtoa Vantaanjoen poikki (56 m 32# johtoa).., ,267: mk 9,588,728: 70 Tätä erää ei ole viety pääoma-arvoon, koska työt eivät olleet valmiit. d) Kaupunginvaltuuston etuantina myöntämillä määrärahoilla: Kesävesijohto Seurasaareen...,...,' ,326: 50 Vesijohto ]oukolantiehen Untamontieltä Väinölänkadule (93 m 6* ja 2 m 5" johtoa)... 78,619: 80 Vesijohto Väinölänkatuun ]oukolantieltä Metsolantielle päin (182 m 8" ja 2 m 6" johtoa)... 92,425: 60 Vesijohto Metsätiehen Kotipolulta pohjoiseen päin (44 m 5' johtoa)... 31,873: 55 5" vesijohto Harjukatuun tonttien 5 b ja 5 c edustalle (maatöitä)... 2,542: 10 Väestönsuojia ,503: 90 Kaasusuojeluvälineitä... 77,426: 90 Tätäkään erää ei ole viety pääoma-arvoon mk 408,718: 35 Kertomusvuonna laskettujen ja hylättyjen sekä vuoden lopussa käytännössä olleiden vesijohtojen pi- tuudet ja läpimitat sekä palopostien ja sulkuventtiiliet lukumäärät näkyvät seuraavista tau1ukoista: Helsingin kaupungin putkiverkko 1 ) Yhteen Palo- Sulku- 1 40' 32" 24" 18# 16 12" 8' 6' 5" 4' Bä, posteja, venttl!- lejä, m m m m m m m m m m m kpl. kpl. ]ouluk: 31 p:nä 1938'... :... 4,681 5,353 6,0954, ,868 32,761 48,063 59,256 12, ," 1,527 1,823 Lisäys v ,367 2,160 3, , Vähennys v ]oulnk. 31 p:nä ,68115,76416,21914, 18815,613119,697137,948150, ,815111, , , ,934 Tämän putkiverkon keskiläpimitta on 296 mm ja tilavuus 14,372 m 8. Eläintarhanvesisäiliöiden tilavuus on yhteensä n. 27,500 m 8 ja korkeimman vedenpinnan korkeus 56.3 m yli NN.. Munkkiniemen putkiverkko. sä, 6"?' Y"'1 8" 4" Palo- Sulkuposteja, venttlilejä, m kpl. kpl. Helmik. 1 p:nä ,12311,44612, ;1' 43 Lisäys v Jouluk. 31 p:näl ,165 1,9182,844 7, Talin putkiverkko. 6' 4" Yhteen- Palo- Sulkusä, posteja, 'enttlllejä, m kpl kpl. Helntik. 1 p:nä Jouluk. 31 p:nä ) Tilastoon on otettu myöskin seuraavat johdot: a) Rakennustointiston kustantamat: Vesijohto. Teatterikujaan Vilhonkadulta alkaen (5 m 6" johtoa laskettu ja 5 m 4" johtoa hylätty); vesijohto Tilkan sillan luota Olymp. ratsastusmaneesille (529 m 8' ja 167 m 5' johtoa); vesijohto Liisanpuistikon halki (106 m 5" johtoa); vesijohto Välskärinkatuun Sandelsinkadulta pohjoiseen (65 m 58 johtoa). b) Väliaikaisesti yksityisten töiden tilillä: Vesijohto Lauttasaarenrantaan tämerenkadulta Harmajankadulle (56 m 5' johto(l.); vesijohto Pirkkolantiehen Kaarelantieltä Lehtotielle (218 m 8" ja 2 m 5' johtoa) ja Lehtotieltä Peltotielle (211 m 8" ja 2 m 5' johtoa) sekä Peltotiehen Pirkkolantieltä Lampuodintielle päin (71 m 6' johtoa). c) Yksityisten töiden tilillä: Vesijohto Mallaskatuun Hietalahdenrannasta Peräntiehenkadulle (150 m 6" johtoa).

12 8 Haagan putkiverkko. Herttoniemen putkiverkko. Helmik. 1 p:nä Jouluk. 31 p:näl ' 5' 4' 2, , Yhteen- Palo- Sulkusä, posteja, venttl!- lejä, m kpl. kpl. 3,720! Tammik. 1 p:nä 3, Jou!uk. 31 p:nä Vesljohtolattoksen pääoma-,arvo. i Pääoma-arvo joulukuun 31 p:nä L ,767,70.0.:- Uudisrakennukset viety pääoma-arvoon tammik. 1 p:nä ,676,276: 15 6' 5" , , ,8021 5!pl 2,32911 Yhteen' Palo- Sulkuposteja, venttl!- sä, lejä, m kpl. kpl Pääoma-arvo tammikuun l' p:nä ,443,976: 15 Uudisrakennukset vuonna f... 14,475,676: ,919,652: 20. Kuoletukset ,296,252: 20. Pääoma-arvo joulukuun 31 p:nä J..:... mk 142,623,40.0.:":"" jaettuna seuraavasti: Vanhassakaupungissa: Vanhankaupungin putous sekä kiinteä pato... S:n varapato.... Tiet ja tasoitukset laitoksen alueella Vanhassakaupungissa... Vanha pumppuhuone tiilistä... 2 kpl. pumppuja ynnä turbiinit... : hv., säätäjällä varustettu turbiini sekä sähkögeneraattori... Konehuone- ja höyrykattilarakennus tiilistä sekä savupiippu... Turbogeneraattori kojeistoineen ja kattiloineen... Höyry johto Vanhankaupungin vedenottamolle... Hiilivaja y.m... Konehuone- ja pikasuodatinrakennus sekä niille kuuluvat säiliöt ja kaivot kpl. amerikkalaisia pikasuodattimia ynnä johdot Arvo / , 1,0.0.0.,0.0.0.::- 860.,30.0.::- 100.,0.0.0.:1-5,0.0.0.:- 15,0.0.0.: - 1,0.60.,30.0.: ,70.0.: ,90.0.: - 8,80.0.: - 813,30.0.: - (746 m a suodatuspinta-ahi.a)... '546,40.0.:, - Sähkömoottorit ja keskipakoispumput ,20.0.::- Sähkönmuuntajat, sähkökaapelit ja kojeisto ,70.0.: ' - Uusi suodatinrakennus puhdasvesialtaineen ,256,70.0.:- Pyöreät altaat Vanhankaupungip. Siltasaarella ,0.0.0.::- Saostusaltaat Vantaanjoen länsipuolella... 9,50.8,10.0.: - Kloorikaasukojeet... 33,OD! - Kivisilta Vantaanjoen yli ,90.0.; - Putkijohdot, sääntelykaivot,. vedenottamo ja putki- Lisäykset 1,157,875: ,60.9: 35 64,835: - Kuoletukset 75:70. 38,0.0.0.: -.172,60.0.: - 26,30.0.: - 1,0.0.0.: - 39,50.0.: - 381,90.0.: - 86,60.9: 35 12,335: - 133,60.0.: - 461,50.0.: - 11,0.0.0.: - 8,30.0.: - Arvo "/ ,0.0.0.,0.0.0.: - 1,157,80.0.: ,30.0.: ,0.0.0.: - 5,0.0.0.: - 15,0.0.0.: - 1,0.22,30.0.: - 437,10.0.: - 344,60.0.: - 7,80.0.: - 773,80.0.: - 164,50.0.: - 364,20.0.: - 194,20.0.: - 3,123,10.0.: - 45,0.0.0.: - 9,0.46,60.0.: - 22,100.: - 322,60.0.: -. johtosillat... 2,152,30.0.\ ,60.0.: - 1,950.,70.0.:- Varastorakennukset Siltasaarella."... 49,60.0., - 4,30.0.: - 45,30.0.: - Myllyrakennus... 26,DDD! - 3,40.0.: - 22,60.0.: - Kemistin asuinrakennus hirsistä ,OD - 7,70.0.: - 62,40.0.:- Toisen kemistin asuinrakennus hirsistä... 8,0.0.D - 8,0.0.0.: - Asuinrakennus tiilistä ,30.0.; - 11,30.0.: - 92,0.0.0.: - Asuinrakennus hirsistä, kaksikerroksinen ,50.0.: - 13,50.0.: - 111,0.0.0.:'-.Asuinrakennus hirsistä (ent. myllärinrakennus)... 12,0.0.0.; -'- 1,40.0.: - 10,60.0.: - Pesutupa ja sauna tiilistä... 18,80.0.: - 2,40.0.: - 16,40.0.: Siirto 21,685,o.Do.f - 1,258,320.: 0.5 1,618,320.: ,325,0.0.0.:-

13 Siirto Vesisäiliö Eläintarhassa, vanha.... t uusi... Vartijan asuinrakennus hirsistä.... " tiilistä"..."... Vesiiohtotyöpaia tiilistä korttelissa n:o Ulkohuonerakennus ristikkohirsistä ja laudoista... Vesipostit satamissa... Vapaakaivot... Putkiverkko...,... Vesimittarit... Kalustot, työkalut ia autot... 9 Arvo Utu ,685,000: - 9,376,500: - 10,870,900: - 400:- 350,900: - 1,079,500: - 2,700: - Lisäykset Ku.o!etukset 1,258,320: ,320: ,000: - 609,799: - 206,599:- 8,000: - 192,100: - 367,500: - 46,900:- 31,600: -' 7,200: - 86,545,000: - 13,783,835: 20 2,615,135: 20 1,060,800: - 499,997: ,397: ,900: - 13],600: - Arvo Utu ,325,000: - 9,128,500: ,100: - 400:- 342,900: - 887,400: - 2,700: - 320,600: - 24,400: - 97,713,700: - 1,344,400: - 259,300: - " mk 131,767,700: - 16,151,952: 20 5,296,2?2: ,623,400: "1) 111. Taloudellinen tulos. Hinta. Huhtikuun 29 p:nä 1936 kaupunginvaltuusto v"ahvisti laitoksen viimeisen taksan. Tämän mukaan veden yksikköhinta kulutuksesta kaupungin alueella on 2: 20 mk kultakin m 3:ltä kulutuksen ollessa enintään 1,000 m 3 vuosineljänneksessä, 2: 10 mk kultakin m 8:ltä 1,001 ja 2,000 m S välillä, 2: - mk kultakin m 8:ltä 2,001 ja 4,000 m a välillä sekä 1: 90 mk kultåkin m 8:ltä 4,001 m 8 :stä. ylöspäin. Sama on vedenhinta Herttoniemessä.-Munkkiniemessä, Talissa ja Haaga!,?sa ovat hinnat kaupunginhallituksen päätöksen mukaan tammikuun 26 p:1tä 1939 samat kuin miksi M. G. Stenius AfB aiemmin oli määrännyt ne, s.o. Munkkiniemessä ja Talissa 3: 50 mk m 8:ltä, riippumatta kulutuksen suuruudesta, sekä Haagassa 5: - mk m 8:ltä kulutuksen ollessa enintään 75 m 8 kuukaudessa, 4: 50 mk m 8:ltä kulutuksen yittäessä 75 m 3, mutta ollessa korkeintaan 150 m 8 kuukaudessa, 4: - mk m 8:1tä kulutuksen ylittäessä 150 m 8, mutta ollessa korkeintaan 225 m 3 kuukaudessa, ja 3: 50 mk m 8:ltä kulutuksen ylittäessä 225 m 8 kuukaudessa. Poikkeuksen tästä taksasta tekee Haagan kauppalan suorittama hinta, joka eri välikirjan mukaan on 1: 50 mk m 8:1tä kauppalan putkiverkkoon syötetystä vedestä, riippumatta kulutuksen suuruudesta, eli sama hinta (1: 50 mk), jqnka laitos maksaa Haagan kauppalalle vesijohtolaitoksen "käyttöön saadusta sähkövirrasta kwh:lta. Yksityiskulutuksesta Satamaposteista jaellusta vedestä... Kaupungin kulutuksesta.. Vapaakaivoista y.m. jaellusta vedestä... Laitoksen omasta veden- 35,354,852: ,319: 60 2,364,908: 20 33,370: 90 Tulot." kulutuksesta ,689: 50 38,010,140: 30 Vesimittarien vuokrat ,782: - Tulot ilman mittaria käytettävistä paloposteista ja lisämaksut liian suurista mittareista... :... :... :.: "9,357: 50 Voitto tehdyistä asennustöistä;. Tulot... 4,246,762: 30 Menot... 3,517,680: ,081: 70 " Siirto 39, : 50 Tulot yleisten vesipostien y.m. hoidosta ja kunnossapidosta.... Menot s:n s:n s:n.... " Siirto 39, : 50 77,776: 45 68,264: 45 9,512: - Tulot satamapostien hoidosta ja' kunnossapidosta ,997: 15 Menot s:n s:n s:n... 46,372: 15 72,625: - 5,600:- Maa-alueiden vuokrat... Tuot viemärijohtojen katsastuksista ja ehdotusten tarkastuksista... 57,626: 50 Luontoisedut... "117,429:- Sekalaiset tulot ,732:, mk 39,855,886: 55 1) Pohjavesilaitosten vesijohtolaitokselle siirrettävää pääoma-arvoa ei vielä ole vahvistettu.

14 10 Vedestä.... Mittarien vuokrista.... Tehdyistä asennustöistä.... Muut tulot..... Tulot Jokaiselta pumputulta vesi kuutio metriltä. penniä l Yhteensä Jos tulot vesmittareista jaetaan kaikille vuoden lopussa käytännössä olleille mittareille, on vuokra 156: 88 mk vuodessa kultakin mittarilta. A. Hallinto. Osa hallituksen menoista.... Palkat Tarverahat:. Kaluston kunnossapito Painatus ja sidonta.... Puhelinmaksut.... Autokulut..... Sekalaista.... Mittaukset. y.m.s.... 5,767: 75 22,759: - 13,896: 55 17,214.: 85 57,98!): 05 20,368: 95 mk B. Kassa- ja tiliviraslo. Palkat.... Huoneistomenot. 1) La b 0 r a tor i 0: C. Käyttö. mk 17,660: - 283,060: - 137,993: ,713: 15 Menot. 884,655: - 211,971: 50 1,096,626: 50 Kahden kemistin sekä vahtimestarin palkat 207,152: Bensiini, kemikaaliat, tarveaineet ja muut menot ,869: 65 mk 239,021: 65 Mitä laboratorion toimintaan tulee, viitataan kemistin erityiseen kertomukseen, liitteeseen n:o 2. 2) Vedenpumppuaminen k a u p u n g i s t a: a) Turbiinipumput. Vanhasta-. Osa konemestarien palkoista..,... 12,000: - Asemapäivystäjät ja apulaiset ,875: 35 Muut käyttö- ja hoitokustannukset... 4,664: 65 Pumppulaitoksen korjaus ja kunnossapito 49,472: 10 " mk 281,012: 10 Kunturbiinipumpuill<)- on pumputtu 1,811,042 m 8 vettä, on tämä pumppuaminen maksanut penniä kuutiometriitä. Varapatotyön vuoksi turbiinipumput samod kuin generaattoriturbiini seisoivat 7/7-10/11 välisenä aikana, jolloin niitä korjattiin. b) Keskipakoispumput. Nämä pumput ovat sähkömoottorien käyttämiä ja saadaan sähkövirta osaksi Vanhankaupungin koskivoiman käyttämästä generaattorista tai uudesta' höyryturbiinigeneraattorista ja osaksi kaupungin sähkölaitok". sesta. Menot ovat olleet seuraavat: Osa konemestarien palkoista '... Asemapäivystäjät ja apulaiset.... Öljyä, trassia, muita aineita sekä päivät yöt Koneiden ja pumppujen korjaus ja kunnossapito.... Höyryturbiinilaitoksen käyttökustannukset...:... Helsingin kaupungin sähkölaitoksen lasku 88,364: ,592: - 97,047: ,034: 45 9,053: 10 3,905,650 kwh:sta... 1,951,694: 50. mk 2,516,786: 70 Tästä vähennetään suodantinhiekan pesukustannukset... 19,087: 95 S:n menot laitoksen valaistuks. 20,142: 65 S:n s:n kemiallisesta puhdistuks. 7,819: 95 S:n uudisrakennuksen sähköstä 42,565: 35 89,615: 90 mk 2,427,170:80 Kehitetty energia on mitattu ja laskettu seuraavasti: Kaupungin sähkölaitoksesta saatu virta. 3,905,650 kwh Laitoksen koskivoimalla käyvän' generaattorin kehittämä virta ,240 Yhteensä 4,629,890 kwh Sähkövirtaa on käytetty seuraavalla tavalla: Vedenpumppuamiseen saostusaltaisiin ,223 kwh Vedenpumppuamiseen kaupunkiiri... 3,610,836 Suodatinhiekan pesuun... 38,198 Koko laitoksen valaistukseen... 39,804 Pikku moottoreihin ,649 Uudisrakennuksen tarpeisiin... 85,180 Yhteensä 4,629,890 kwh Kun energiankulutus suodatinhiekan pesuun, pikku moottoreiden käyttöön, koko laitoksen valaistukseen ja uudisrakennuksen tarpeisiin (178,831 kwh) on mal{ sanut 89,65: 90 markkaa, niin menot keskipakoispump-

15 11 pujen eri pumppuamisista nousevat siis seuraaviin summiin: Pumppuaminen sa<'stusaltaisiin ,175: 15 Pumppuaminen kaupunkiin... 1,968,995: mk 2,427,170: 80 eli penniin kuutiometriltä näillä pumpuilla kaupunlilin pumputtua 16,193,404 m a vettä ja 2:545 penniin kuutiometriitä saostusaltaisiin pumppuamisesta, jos menot jaetaan koko sille määrälle, 18,004,446 m 3, joka kertomusvuonna -ylipäänsä on pumputtu Vanhastakaupungista kaupunkiin. Keskikustannus koko vedenpumppuamisesta Vanhassakaupungissa v oli penniä knutiometritä, kun vuosikustannukset, 2,708,182: 90 mk,' jaetaan Vanhastakaupungista pumputulle vesimääräle. 3) Suo d a t u s Van h a s s a k a u p u n g i s s a : Osa konemestarien palkoista ,000: - Suodattimien hoitaja... 29,400: - Suodatinhiekan pesun työ- ja käyttökustannukset... Vedenkulutus suodatinhiekan pesuun... Suodattimien ja konehuonessa olevien putkijohtojen korjaus ja kunnossapito... 26,039: 50 84,308: 50 17,453: mk 165,201: 10 eli jaettuna Vanhastakaupungista kaupunkiin pumputulle vesimäärälle, penniä kuutiometriitä. 4) K e m i a 11 i n e n puh d i s t u s ja se l k e y t Y s: Tästä ovat vuoden kuluessa johtuneet seuraavat menot: Osa konemestarien palkoista ,000: Asemapäivystäjät ja apulaiset ,097: - Apuritöitä, kuljetuksia ja sekalaista ,275: 85 Vedenkullltus...,... 52,548:- Aluminiumsulfaattia... 1,139,429: 60 Sammuttamatonta kalkkia ,245: 95 Klooria."... 50;044: 80 Aktiivihiiltä ,058: 20 Sähköenergiaa... 7,819: 95 Altaiden ja niihin kuuluvien johtojen korjaus ja kunnossapito...,... 31,372: 85 mk 2,014,892: 20 Jos tämä kustannus "jaetaan Vanhastakaupungista kaupunkiin pumputulle vedenpaljoudelle, niin'selkeytyskustannukset nousevat penniin kuutiometriitä. 5) Muu t m eno t Va n h a s s a k a u p u n g i s s a: Vanhassakaupungissa olevien asuntojen ja niihin kuuluvien rakennusten kunnossapito ja korjaus... 62,648: Siirto 62,648: 35 Siirto Konehuone- ja muiden rakennusten kunnossapito ja korjaus... Siltain, raitioteiden, aitojen ja rantajaiturien kunnossapito ja korjaus... Vedenkorkeudenosottajain ja erilaisten johtojen kunnossapito ja korjaus... Tasoitukset ja istutukset.... Puhtaanapito ulkona ja sisällä... Asuinrakennusten polttoaineet ja lämmitys Selkeytyslaitoksim polttoaineet ja lämmitys... Siltasaaren laitoksen polttoaineet ja lämmitys... Vesi- ja höyryturbiinilaitoksen ja' muitten 62,648: 35 44,729: 95 68,996: 30' 10,114: 10 78,634: ,989: 95 39,280: 75 29,841: 20 32,527: 40 rakennusten polttoaineet ja lämmitys... 13,290: 90 Sähkövalaistnslaitteet... 3,326: 40 Sähkövalovirla...:... 20,142: 65 Vedenkulutus ,469: 50 Yövartiointi...,... 35,886: - Sekalaiset kustannukset... 8,967: mk 599,845: 60 tehden 3.3 S 2 pennin menon jokaiselta Vanhastakaupungista kaupunkiin pumputulta vesikuutiometriitä. Vanhankaupungin laitoksen käyttömenot nousevat 5,727,143: 45 markkaan eli jokaiselta Vanhastakaupungista pumputulta vesikuutiometriltä.' penniin. 6) P 0 h j a v e s il a i t 0 k s e t: Hoitajat... 52,900: - Käyttökustannukset... 90,237: mk 143,137: 05 Kun' pohjavettä on pumputtu kaikkiaan 127,754 m a, niin edellinen kustannus, jaettuna jokaiselle pumputulle pohjavesikuutiometrille, tekee penniä. D. Putkiverkot ja vesisäiliöt. Putkiverkkoinsinööri, palkka....asennusinsinööri, palkka... Tarkastusinsinööri, palkka... Työnjohto...;... Sulkuventtiilien ja palopostien hoito ja pakkaselta suojeleminen sekä putkiverkon huuhtelu... Putkiverkon, palopostien ja venttiilien 93,960: - 69,600: - 75,480: - 258,102: ,794: 65 korjaus ja: kunnossapito ,152: 60 Säiliön ja vartijanasunnon kunnossapito... 34,560: = Siirto 930,649: 40

16 12 Siirto 930,649: 40 Yksityisten tarjoilujohtojen kunnossapito ja korjaus sulkuventtiilistä katujohtoon sekä sulkuventtiilin, arkun ja hananhatun korjaus ja hoito... 66,130: 55 Vesisäiliöiden ja vartijanasunnon lämmitys ja valaistus... 31,747: 10 Vedenkulutus....7,672:- Sekalaiset kustannukset... 7,967: 20 Pohjavesilaitosten korjaus- ja kunnossapito 224,037: 70 mk 1,268,203: 95 Vuoden kuluessa on putkiverkkoon ilmaantunut 5 vuotoa, jotka kaikki korjattiin. Laitokselle on tuotu tarkastettavaksi 227 piirustusta yksityisten vesi- ja viemärijohtojen uudistöistä tahi vanhojen johtojen muuttamisesta. E. Mittat'i- ia asennusosasto, työpaia ia vat'asto. Mittarityöpajan boitaja, palkka... 63,186: 65 Työnjohto, konttori- ja varastoapulaiset sekä inventtaus ,560: - Mittarien vaihto, korjaus ja oikaisu ,998: 80 Työpajarakennusten ja aitojen korjaus ja kunnossapito... 49,293: 55 Tontin ja rakennusten pubtaanapito... 38,811: 10 Valaistus... 9,376: 45 Lämmitys ja pottoaineet... 23,465: 30 Vedenkulutus...'... 6,837: - Yövartija ja sekalaiset menot... 15,828: mk 914,356: 95 Paitsi muita töitä on viime vuonna tehty 238 liittymistä putkiverkkoon seuraavan erittelyn mukaan: Liittymise* läpimitta mm Lukumäärä kpl.. F. Yleiset sekalaismenot. Osa kaupungin suorittamista eläkkeistä... Vuokra ja ero..... Työkaluje* ja kaluston hankinta...:.... Vakuutus$aksut...,... Työntekijäin erinäiset edut... Korot konokuranttitilistä kaupungin kassassa...,..... Vantaan v;esimäärän säännöstelytutkimukset ,341: - 147,400: - 448,280: 05 1,993: ,684.: ,081: 35 37,060: -. Sodanvaru;an aiheuttamat suojelutoimenpiteet ,138: 10 Sodan aihuttamat korjaustyöt ja päivystys...' ,895: 55 Sekalaisetl menot... _,,_.._._.. 5_7_7_:_6_5 G. Kuoletukset ia kmko. mk 2,133,452: 15 Kuoletkset sekä korko pääomavelalle, kaupunginvaltuuston helmikuun 23 p:nä 1927 ja tammikuun 28 p:nä 1931 tekmien päätöksien mukaan laskettuina, ovat seuraavat Kuoletukset, siv ,296,252: 20 7 % kork pääomavelale ,375,841: mk 14,672,093: 65 Jos yh<;listellään edelläolevat menot sekä myös kustannus, ja,ettuna jokaiselle pumputulle pinta- ja pohjavesikuutiöm.etrille (18,132,200 m 3), saadaan seuraava taulukko:' Menot sekä kustannus Jokaiselta purnputulta iveslkuutlornetrlltä. A. Hallinto...!.... B. Kassa- ia tilivit'asto C. Käyttö: 1) laboratorio ) vedenpumppuaminen Vanhassakaupungissa...,.. 3) suodatus *... l.. 4) kemiallinen puhdistus ja selkeytys Vanhassakaupungissa...;... 5) muut menot Vanhassakaupungissa... L.: 6) pohjavesikustannukset (sekä jaettuina 18,132,200 m 8 :11e) ,021: 65 2,708,182: ,201: 10 2,014,892: ,845: ,137: 05 D. Putkivet'kot ia vesisäiliöt...,:.... E. Mittari- ja asennusosasto, työpaja ia vat'asto... ;.... F. Yhteiset sekalaismenot.... mk 438,713: 15 1,096,626: 50 5,870,280: 50 1,268,203: ,356: 95 2,133,452: 15 mk : 20 G. Kuoletukset ia kmko... 14,672,093: 65 Yhteensä mk 26,393,726: 85 Penniä vesikuutiometritä

17 13 Votto- ja tappiotl. Tulot. Vedenkulutusmaksut ja muut tulot erittelyn mukaan siv mk 39,855,886: 55 Menot. Hallinto, käyttö y.m. erittelyn mukaan siv Kuo1etukset fa korko, siv :... :.... Vuoden nettovoitto ,721,633: 20 14,672,093: 65 13,462,159: 70 mk 39,855,886: 55 Tila joulukuun 31 p:nä Varat. Pääoma-arvo edelläolevan erittelyn mukaan ,623,400:- Keskeneräiset uudisrakennukset ,588,728: 70 Uudistyöt kaupunginvaltuuston myöntämillä etuantivaroilla ,718: ,620,847: 05 Kaupunginrahasto: nostamatta jääneet määrärahat ,658,170: 90 Tarvikevarasto...,...:... 8,364,977: 95 Kassa..., ,349: 35 Saatavat... 11;276,157: 45 Ennakkomenot... 3,138: 55 Pankkitilillä olevat vakuutusmaksut ,700: - mk 186,997,341: 25 Velat. Kaupunginrahasto: pääomavelka ,620,847: 05 Konttokuranttitili... 4,501,718: ,122,565: 15 Siirtyvät määrärahat... 13,658,170: 90 Menojäämät ,765,470: 50 Kansaneläkemaksut :- Ta11etetut vakuudet ,800: - 173,535,181: 55 Nettovoit:o... 13,462,159: 70 mk 186,997,341: 25 Menot ja tulot kirjanpäätöksessä vuonna 1939 sekä muutamina aikaisempina vuosina on yhdiste1ty liitteeseen n:o 1. Helsingissä, huhtikuussa John. L. W. Lillja.

18 14 Liite n:o 1. Otteita vesijohtolaitoksen vuosikertomuksista. - utdrag ur rattenlednlngsverkets Arsberättelser. v u 081 Ar Pumputtu Laitoksen pää- Uudlsrakenveslmll.ärä oma-arvo. nuu:,::,den Uppfordrad Verketskapltavatten- värde den 1/ Nyanlllggnlnmängd 1 gar under äret mk mk mk Menot - Utglfter Hallinto, käyttö y.m. 1 Kuoletukset ja korkol) Yhteensä menoja Förvaltnlng, drlft ete. maltll : p per m:j A.morterlngar och räntal) Summa utglfter i , , mk m!:ltä mk m.tä p per ml p per ml ) ,382,613 7,583, , , ,663,349 7,405,705-1,295, ,600, ,338,022 12,845, ,194, ,267, ,250, ,715,000-9,057, ,877, ,367, ,358, ,011, ,030, ,647, ,075, ,623, ,225, ,660, ,524, , ,481, ,207, ,069,500-1,038, ,508, ,007, ,375, ,408, ,395, ,059,105104,160, ,321, ,871, ,534, ,994,600-7,111, ,696, ,530,189\111,998, ,445, ,808, ,132,200133,443, ,475, ,721, , , , U 11,373, ,888, ,416, ,294, ,071, ,945, ;718, ,285, ,515, , u ,027, ,151, ,245, ,251, , ,642, ,775, ,586, ,340, ,656,496 20,981, ,324, ,393, @ Tulot-nkomster VedenmyynU Muut tulot Yhteensä tuloja Vu 0 s 1 Vattenfllrsäljnlngen övrlga nkomster Summa nkomster Ar Nettovoitto Nettovlnst p p p % pääomam 8 :ltä m 8 :ltä m 8 :ltä arvosta mk mk mk mk pper ma p per m8 p per ma % av kapltavärdet ,525, , ,608, , ,198, , ,551, , ,952, , ,773, ,528, )... 20,811, ,111, ,923, ,671, u ,911, ,069, ,981, ,062, ,884, ,070, ,955, ,313, ,977, ,104, ,082, ,306, ,044, ,168, , ,625, ,578, ,320, ,898, ,557, ,630, ,243, ,873, ,216, ,275, ,502, ,718, l89 12,796, l1.u ;.. 35,130, ,601,842 60' ,731, ,406, ,010, ,845, ,855, ,462, ) Vuoden 1926 toisesta kirjanpäätöksestä kuoletukset on laskettu korotetun pääoma-arvon mukaan ja korko 7 %; sitä ennen 5 % korko. - F.o.m. andra bokslutet år 1926 äro amorteringama beräknade på det förhöjda kapitalvärdet och räntan 7%; därförinnan endast 5% ränta.

19 15 Liite n:o 2. Selostus Vanhankaupungin vedenpuhdistuslaitoksen toiminnasta vuonna Saostus, selkeytys Ja sterllolntl. Vuonna 1939 tyhjennettiin ja puhdistettiin saostusaltaita 17 kertaa ja meni tällöin 124,100 m S kemiallisesti käsiteltyä vettä hukkaan. Saostusaltaiden laajennustyöt ovat kertomusvuonna olleet käynnissä maaliskuusta lähtien. Sodan takia ei altaita saatu valmiiksi, mutta oli kuitenkin mahdollista saattaa yksi allas sellaiseen kuntoon, että se voitiin marraskuun 29 p:näottaa käyttöön. Vuonna puhdistettu kokonaisvesimäärä oli 18, m 8, eli keskimäärin 51,197 m 8 vuoro.kautta kohden. Suurin vuorokautinen vesimäärä, 68,100 m 3, puhdistettiin elokuun 29 p:nä ja pienin, 21,700 m 8, joulukuun 25 p:nä. Kun vuonna 1938 puhdistettu vesimäärä oli 18,203,800 m 8, niin oli lisäys kertomusvuonna 483,100 m 8, eli 2.7%, sen edellisenä vuonna ollessa 6." %. Lisäyksen pienuus v johtuu sodasta ja sitä edelläkäyneestä evakuoinnista. Vuoden kolmena viimeisenä kuukautena puhdistettiin nimittäin ainoastaan vastaavasti 87, 91 ja 55 % niistä vesimääristä, jotka vuonna 1938 puhdistettiin samoina kuukausina. Vedenpuhdistukseen käytettiin kemikaalioita seuraavat määrät: Grammaa m" kohden Keski- Suurin Pienin määrä määrä määrä Aluminiumsulfaattia 970,886 kg " 36.0 Kalsiumoksiidia 260,661 kg Klooria 11,470 kg Aktiivihiiltä 14,526 kg. Aluminiumsulfaatissa on ollut keskimäärin 17.9 % aluminiumoksiidia. Veden maun parantamiseksi käytettiin aktiivihiiltä 57 päivänä. Suodatus. Joulukuuhun saakka laitoksen kaikki suodattimet olivat käytännössä, mutta erittäin pienen kulutuksen takia joulukuussa käytettiin silloin ainoastaan suurempia suodattimia. Näiden pinta-ala on m l ja pienempien suodattimien ml. Kumpiakin suodattimia laitoksella on 14 kpl. Suodatusnopeu.s,on ollut n. 5 m tunnissa. Pesu- ja huuhteluvesi mukaanlaskettuina suodatettiin kertomusvuonna kaikkiaan 18,562,800 m 8 vettä. Tärkeimmät suodatusta koskevat tiedot esitetään seuraavassa yhdistelmässä: Suodattimien käyttöaika Suodatettu vesimäärä (pesuvesi mukaanluet- Pienet suodattlmet 63,771 h Suuret Buodattlmet 68,142 h tuna)... 7,142,300 m 3 11,311,700 m 8 S:n s:n suodatinta kohden tunnissa... Suodattimenpesujen luku m S 1, m B 1,503 Suodatettu vesimäärä kahden pesun välillä... Kahden pesun välillä suodatettu m :iä" kohden suodatinpinta-alaa... Käyttöaika kahden pesun välillä... Pesu aika kerrallaan, keskimäärin... Pesuvesimäärä... Pesu vettä pesua kohden Pesuvesimäärä prosenteissa suodatetusta vesimäärästä... Suodattimien huuhtelujen luku... Huuhteluaika kerrallaan, keskimäärin... Otaksuttu huuhteluvesimäärä... S:n s:n huuhtelua kohden 3,728 m m 8 33 h 17' 13' 26"" 188,000 m m 8 2, % 10' 30" 46,100 m B 19.1 m 8 7,526 m B m 8 45 h 20' 13' 47" 261,600 m S m 8 1, % 11"" 36"" 62,700 m, ml Suurien ja pienien suodattimien pesuveslmaara yh. teensä on 2. "5 % suodatetusta vedenpaljoudesta. Laitoksella kemiallisesti käsitellyn vesimäärän käyttö jakautuu seuraavasti: Pumputtu kaupunkiin 18,004,446 m 8 eli % Saostusaltaiden käyttöön: kemiallisesti käsiteltyä vettä ,100 & & 0.660/0 Suodattimien käyttöön: pesu- ja huuhteluvettä.. 558,400 &» 2.99 % Yhteensä 18,686,94 m 8 eli %

20 16 Laboratoriotyöskentely Vantaan ja vesijohtoveden kokoomukset vuonna 1939 sekä lähinnä edellisinä vuosina käyvät selville seuraavasta taulukosta: Vuosi Valon äplu- Permangasykyky 100 Vär. naatlnkuu- Luenneta AlkallteetU. Vapaata hl!- Vetytont- Tehokasta Kovuusaste mm kerroksen tus. suoloja. lhappoa. eksponentu. klooria, (sakbala1- läpi. nen) cm"/l. 'J, mg/l pt mg/ KMnO. mg/l n/lo HC mg/l CO. ph mg/1 C Vantaan v e s i _ u ' < n n Suurin Pienin > > ,... > > > > Suurin Pienin > Suodatettu v e s i "", ' ' O.n " Vantaan veden vapaan hiilihapon sekä kumpaisenkin veden vetyionieksponentin ja kovuuden arvot ovat keskiarvoja 21 analyysistä. Muut arvot ovat kesiarvoja päivittäin suoritetuista tutkinustuloksista. Vuosikeskiarvot 21:stä täydellisestä jokiveden ja vesijohtoveden analyysistä selviävät seuraavasta yhdistelmästä. Lämpöaste. C.... Valon 1äpäiseväisyys %:ssa 100 mm kerroksen läpi..... Väri. mg 11 Pt.... Liuennutta happea. Oa. mg/l..... Kyllästysaste %:ssa..... Sähkönjohtokyky, Xl 8 0 X ]ohtokyvystä laskettu määrä liuenneita suoloja, mg/l.... Haihdutusjäännös 180 o :ssa, mgfl.... Hehkutusjäännös, mg/l.... Hehkutushäviö, mg/l..... Permanganaatinkulutus, KMnO,. mgfl. Albuminoidiammoniakkia, NH" mg/l. Tehokasta klooria, Cl, mg/l..... Vantaan Suodaleltu vesi vesi > Piihappoa, SiOs, mg/l.... Aluminiumia, Al, mg/l.... Rautaa. Fe, mg/l.... Kalsiumioneja. Ca, mg/l.... Magnesiumioneja. Mg. mg/l..... Ammoniumioneja. NH " mg/l..... Sulfaatti-ioneja, SO,". mg/l.... Kloori-ioneja, Cl', mg/l..... Nitraatti-ioneja, NOa', mg/l..... Nitriitti-ioneja, N0 2 ', mg/l..... Bikarbonaatti-ioneja, HCOil'. mg/l.... Metyylioranssialkaliteetti, cm 8/1. n/ 10 ' Vapaata hiilihappoa, CO ll, mg/l..... Vetyionieksponentti. ph.... Kokonaiskovuus saksa!. asteissa Karbonaattikovuus» Kivennäishappokov. t» Vantaan Suodaleltu vesi vesi Bakteriologisten tutkimusten tulos vuoden kuluessa kunkin kuukauden keskiarvona sekä suurimmat ja pienimmät arvot näkyvät seuraavasta taulukosta:

21 17 Vuosi ja kuukausi Vantaan vesi Suodatettu vesi 1----K-eB-k-tm--.-,'--.--SU-u-r-n-,----p-e-nin-----K-e-S-kl-m-.-'---s-u-u-rl-n-O,- ---p-e-nt-n Tammikuu... '20,033 Helmikuu... 11, ,445 Maaliskuu... Huhtikuu... 34,098 Toukokuu... 1,500 Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu... 1,718 Marraskuu...: Joulukuu...:...:... 26,339 Koko vuosi... 9, :... 15, , , , : 4,911 76, ,000 1, ,000 1, ,000 1, , , , , , , , , , , , O 0 70, , , Joulukuun loppupuolella v sekä tammikuun alkupuolella v oli jokivedessä paljon bakteereja. Tästä syystä tutkittiin Vantaanjoen bakteeripitoisuutta eri paikoista. Tutkimuksista ilmeni, että bakteeripitoisuus on melkoista suurempi joen alaosissa, kuten seuraavista arvoista näkyy: Vantaanjoki Tuusulanjoen suun yläpuolella.... Keravanjoen D D Vanhassakaupungissa....' ,000 61,900 Joulukuun loppupuolella v oli bakteeripitoisuus jälleen korkea jokivedessä, vaikka silloin vallitsi pakkassää. Bakteeripitoisuuden lisäys riippuu tietysti siitä, että epäpuhtaita vesiä valuu jokeen. Koska kuitenkin' Vuosi Myönteisiä tuloksia %:ssa. cm Vantaan v e 5 i , ' : , \ Selkeytynyt, kloreeraamaton 24.6 ' Suodatettu vesi vesijohtovesi steriloidaan kloorilla, ei mainitulla seikalla ole kovin suurta merkitystä. Lokakuussa ilmaantui jokiveteen voimakas merirasvan tai kalan haju, joka kuitenkin voitiin poistaa aktiivihiilen avulla (10 gjm 8 ). Samaan aikaan esiintyi vedessä planktonorganismi Synura, joka, kuten kirjallisuudessa selitetään, voi olla po. hajun aiheuttajana. Se seikka, että haju oli sekä Vantaan- että Keravanjoen vesissä, viittaa.siihen, että se oli bioloogista alkuperää. Bacterium colin tutkimuksia. suoritettiin 52 kertaa jokivedestä ja suodatetusta vedestä sekä 26 kertaa kloreeraamattomasta allasvedestä. Tutkimusten tulokset käyvät selville seuraavasta yhdistelmästä: t l ;J v e s i

22 18 Vuoden 1939 alusta vesijohtolaitos on hoitanut myöskin Munkkiniemen, Haagan, Talin ja Herttoniemen pohjavesilaitoksia. Vuoden kuluessa on laboratoriossa useamman kerran tutkittu niiden kaivoista otettuja vesinäytteitä. Laboratoriossa viime vuonna tutkittujen näytteiden lukumäärä näkyy se1,lraavasta yhdistelmästä. Kemiallisia vedenanalyysejä: Täydellisiä analyysejä näytteestä Analyysejä Vantaan joiston vesistä Analyysejä muista vesinäytteistä... Analyysejäkäyttötarkkailun vuoksi Erilaisia määräyksiä..... Bakteriologisia vedenanalyysejä: Bakteeriluvun määräämisiä... 5,412 Bacteriuril colin määräämlsiä näytteestä 62 10,712 8 & Analyysejä kemikaalioista Yhteensä 16,954 näytteestä Knut Al(tlum.

23 Selostus Helsingin kaupungin kaasulaitoksen toiminnasta vuonna Vaikean maailmanpoliittisen tilanteen vuoksi, joka ajan mittaan muuttui yhä uhkaavammaksi kärjistyäkseen vihdoin ilmisodaksi toiselta puoleri Saksan ja loiselta puolen Englannin ja Ranskan sekä oman maamme ja Neuvosto-Venäjän välillä., muodostui kulunut vuosi kaasulaitoksen käytölle erittäin huolestuttavaksi ja monessakin suhteessa tukalaksi.. Hyvissä ajoin kevättalvella kivihiilitilauksia tehtäessä oli sovittu syksyllä tapahtuvasta toimituksesta. Kun Saksan ja länsivaltojen välinen sota sittemmin syttyi oli laitoksella varastossaan hiiliä ainoastaan kahden kuukauden käyttöön riittävä määrä... Kaikki hiilenhankintasopimukset peruutettiin. Laitoksen oli pakko tehdä uudet hiilitilaukset uusiin hintoihin. Sota- ja miinavaaran takia täytyi laitoksen itse tehdä rahtaussopimukset, sillä hankkijat eivät enää olleet halukkaita ottamaan niihin liittyvää vastuuta kannettavakseen. Jokaiselle hiililastille oli avattava remburssi. Syys-, loka- ja marraskuussa tehtiin hankintasopimuksia 92,500 tonnia käsittävästä hiilimäärästä. Tästä ehti saapua laitoksen hiilipihaan 44,459 tonnia, ennenkuin sota maassamme puhkesi. Kai laitoksen rahtaamat laivat saapuivat onnellisesti satamaan, mutta kaksi alusta, jotka hiililasteineen juuri olivat Juutinraumassa tulossa, kun sota maatamme vastaan aloitettiin, määrättiin suuntaamaan kulkunsa Turkuun, missä lastit, yhteensä 5,039 tonnia, myytiin Turun kaupungin kaasulaitokselle. Syksyllä maahantuodun kivihiilen hinta nousi n. 600 mk:aan oltuaan aikaisemmin 280 mk. Seurauksena tästä hinnannoususta oli, että laitoksen konttokurantista kaupunginkassassa suoritettava. korko, jota varten talousarvioon oli merkitty 300,000 mk:n suuruinen määräraha, kohosi 752,245: 30 mk:aan. Uudistöistä on puku- ja ruokailuhuonerakennus sekä väestönsuojahuoneet, joita varten v oli myönnetty siirtomäärärahat, samoin kuin myös tilivuoden talousarvioon merkitty bensolinpesulaite. saatettu loppuun. Sitävastoin ei jälkijäähdytys- ja tervanerottamislaitetta saatu vuoden kuluessa valmiiksi asennetuksi. Koksinmurskauslaitetta kuljetuslaitteineen ja säiliöineen ei sodan takia toimitettu, vaikka se oli hyvissä ajoin tilattu. Kaasujohtojen vetämistä Käpylän Olympiakylään koskevan suunnitelman mukaan oli syöttöjohdot laskettava v sekä painejohto ja säätöasema saatava valmiiksi kesällä 1940, jotta kaasunjakelu voitaisiin aloittaa saman vuoden lokakuun 1 päivästä. Talousarvion mukaisesti laskettiin keväällä ja kesällä kaikki syöttöjohdot. Kun toiveet olympiakisojen pitämisestä vihdoin suurvaltasodan sytyttyä raukesivat tyhjiin, esitti Olympiakylän rakennuttaja Helsingin Asuntokeskuskunta i.. (Haka) vaatimuksen, että kaasua oli saatava kylään jo helmikuussa Laitoksen onnistui hankkia tarveaineet painejohtoa varten, jotavastoin säät6laitteen toimitusaika lykkäytyi seuraavaan vuoteen. Painejohdon laskemistyöt aloitettiin heti johtojen saavuttua ja jatkettiin niitä sotatoimien aloittamisen jälkeen joulukuun puolivälistä alkaen, pakkasesta ja vihollisen kaupunkia vastaan tehdyistä pommihyökkäysretkistä väl,ittämättä, niin että noin 2,250 m pitkäksi suunnitellusta painejohdosta 1,068 m laskettiin vielä samana vuonna. Olympiakylään vuoden kuluessa laskettujen putkien koko pituus teki 3,526 m, joten v laskettavaksi jäi ainoastaan noin 1,070 m. Mäkelänkadun ja Sofianlehdontien risteykseen suunnitellun säätöaseman rakennustyöt pantiin myös alulle, mutta niitä ei saatu valmiiksi ennen vuoden päättymistä. Kaupungin kiinteistöihin on vuoden kuluessa asennettu 4,357 erilaista kaasukojetta, joista 3,133 kpl. oli liesiä, 404 kpl kaasukeittimiä ja 105 kp. paistinuuneja. Sitäpaitsi on asennettu 2 ravintolaliettä. Kaasunkulutus osoitti yhdeksän ensimmäisen kuukauden aikana 6.93 %:n kasvua, verrattuna edellisen vuoden kulutukseen. Tällöin oli syysku.un kulutuksen lisäys %. Sodanuhan ja sittemmin sodan syttymisen vuoksi

24 20 osoittivat vuoden kolme viimeistä kuukautta kaasunkulutuksen vähenemistä, edelliseen vuoteen verrattuna, niin että koko kaasunkulutus, 25,579,200 m S, jää 1,131,200 m S eli 4.23 % edellisen vuoden kulutusta pienemmäksi. Jos normaaliolot keskeytymättä olisivat saaneet vallita, väestönsiirtoja ei olisi toimeenpantu ja kaasulaitos olisi saanut suorittaa uudisasennuksensa niinkuin ennenkin, niin olisi kaasunkulutuksen arviolta pitänyt näyttää %:n lisäystä.. Helsingin kaupungin rakennuskonttorin Kyläsaarella sijaitsevassa vedenpuhdistuslaitoksessa kehittynyttä metaanikaasua on kaasulaitos tilivuonna ostanut 206,616 m S Bruttoylijäämä v:lta 1939 oli 13,021,227: 45 mk. Laitoksen pääoma-arvon korko ja kuoletus olivat yhteensä 10,393,587: 69 mk. Nettovoitto oli 2,627,639: 76 mk. Kaasun perushinta oli sama kuin ennen, nimittäin 1: 30 mk ms:ltä. Alennusperusteet samoin kuin perusteet mittarinvuokran määräämiselle olivat samat kuin edellisenä vuonna. Suojelutoimenpiteistä, joihin laitoksen sodan takia oli ryhtyminen, ja huomioista, joita laitoksen johtohenkilöt ja henkilökunta olivat tehneet, sekä kokemuksista, joihin he olivat tulleet, on laadittu erityinen seikkaperäinen muistio. Kaasunvalmfstus. Kaasulaitos on v valmistanut 25,332,784 ml kivibiilikaasua, johon on käytetty: {ivibiiliä......:...:... 75,423,590 kg. Kaasunvalmistukseen käytetty kivihiili on keskimäärin maksanut 313: 78 mk metritonnilta. 1,000 kg:sta kaasutettuja hiiliä on kaasunsaanti ollut ml. Sivutuotteiden valmistusta ja myyntiä v osoittava asetelma. Ammoniakkia 25 % Koksla Tervaa BensoHa Varasto vuoden alussa...:... kg 11,907, ,600 21,482 39,670 Valmistus... 61,809, ,805, , ,705 1 ) kg 73,716,540 3,492, , ,375 ]\fyyty...,... kg 47,527,010 2,837, , ,000') Omiin tarpeisiin käytetty... 17,387, ,187 kg 64,914,540 2,837, , ,187 1 ) Varasto vuoden lopussa...."... kg 8,802, ,000-32,188 Tulo myydyistä sivutuotteista... mk 18,935,285: 85 1,899,341: ,552: 50 1,097,905:05 eskimyyntihinta.. :'...,... mk.398: 41 -: :- 3:62 tonnilta. kilolta kilolta kilolta Kaasunkulutus. - Kaasunkulutus on vuoden kuluessa noussut 25,579,200 m 8 :iin, osoittaen lisäystä edellise.en vuoteen verrattuna 1,131,200 m S eli 4.28 %.. Suurin kaasunkulutus merkittiin helmik. 12 p:nä, jolloin se nousi 93,300 ms:iin. Vähin määrä kaasua, nimittäin 16,300 m S, kulutettiin jouluk. 25 p:nä. Kulutus on jakaantunut seuraavalla tavalla: Kaupungin katuvalaistus % 1,330,073 m S Kaupungin satamavalaistus...: ,060 Yksityinen kulutus... :...; & 23,394,969 2 ) Kaasulaitoksen oma kulutus ,512 Vuoto ja tiivistyminen ,586 1) Määrään sisältyy: 8,421 kg. jäteöljyä. D) Josta kaupungin koulut, sairaalat ja muut laitokset 43\,818 m S Yhteensä % 25,579,200 ml

25 21 Yksityinen kaasunkulutus. Vuoden i939 kuluessa on uusia mittareita tullut lisää 2,192 kpl. Kaupungissa paikoilleen asetettujen kaasumittarien koko lukumäärä,oli vuoden lopussa 67,853 kpl., joista 22,245 kpl. tavallisia ja 45,608 kpl. rahakemittareita. Mittarien kautta on. kaasua kaikkiaan 'myyty 23,394,969 m 3, mistä määrästä 14,124,603 m 8 tavallisilla ja 9,270,366 m 8 rahakemittareilla. Kaasun hinta on kuluneena vuonna ollut mk 1: 30 m 3 :1tä. Sitäpaitsi on ollut voimassa 2 erikoistariffia, nimittäin teknillisten laitosten hallituksen vahvistama ja 13.4.,29.6. ja tarkistama n.s. teollisuustariffi, jota kirjallisten erikoissopimusten nojalla sovelletaan ravintoloiden, ruokaloiden, kahviloiden, leipomoiden ja teollisuuslaitosten 600 ml kuukaudessa ylittävää kaasunkulutusta laskutettaessa, ja vahvistama n.s. keskuslämmitystariffi, jota taas sovelletaan keskuslämmitys- ja lämminvesipannujen kuumentamiseen välisenä aikana käytettyä kaasua veloittaessa.. Koko kaasunhinnalle myönnetty a.!ennussumma nousi v ,083: 20 mk:aan. Kaasumittarien vuokra. KaasumittarinvuQkraa on veloitettu kaupunginvaltuuston vahvistaman taksan mukaan. Tulot kaasumittarien vuokrista olivat v ,035: 85 mk. K atu- ja satamavalaistus. Maanpuolustuksen' tehostamiseksi toimeenpantiin syksyllä suurvaltasodan 1.9. puhjettua kaasu- ja satamavalaistuksen pimentäminen. Tällöin vähennettiin kaupungin kaduille ja satama-aiueille asetettujen valaistusliekkien lukumäärää niin että se, oltuaan ,034 ja , jolloin sota maatamme vastaan aloitettiin 2,826, oli vuoden lopussa ainoastaan 175 n.s. suuntavaloa. Lamppujen lukumäärä oli vastaavasti 1,844, 1,466 ja Edellisen vuoden lopussa oli valaistusliekkejä 8,080 ja lamppuja 1,876. Lamppujen järjestely ja valovoima näkyvät allaolevasta taulukosta: Vuonna 1939.>i Kokoyön Koko- ja puoliyön Puoliyön, ;:;.>i ;!oc').>i.>i,!'",!,!.:2.:2.:2.:2 cb d: C') ;b d:..>:i.>i.!oj..!oj (j) ' ]+.:2 +.: , C') -;C') - e- ''''' ohor> -; -; C') el) - "'- ----: -, / / U ' ' / Kaupunkiin asennetuista lampuista on 1,623 kpl. riippuvia inverttilamppuja ja 221 kpl. seisovia inverttilamppuja. Puolenyön lamppujen palamisaika oli vuoden aikana 968 tuntia ja kokoyön lamppujen 2,933 tuntia lamppua kohti. Vuoto ja tiit,istyminen. lmoitusten ja tutkimusten perusteella havaittuja kaasuvuotoja on vuoden kuluessa korjattu 22 kpl., jotka ovat olleet liitoskohdissa ilmenneiden epätiiveyksien aiheuttamia. Sitäpaitsi on korjattu yksi 550 mm:n johtoa kohdannut pommitusvaurio.. Tiivistymisen ja vuotojen aiheuttama kaasutappio kuluneelta vuodelta oli 514,586 ml. e- Vuoden kuluessa on asennettu uusia johtoja: Laajennuksia ja arvonlisäyksiä. Pääjohtoverkko. Aleksis Kivenkatuun, Sturenkadulta Pengerkadulle.... &..... Koskelan- ja Osmonteihin, Mäkelänkadulta Väinölänkadulle.,....»» 8.8 m & » * 200 mm Vlr.-ptk. M.M.-ptk. Vlr.-ptk. M.M.-ptk.»

26 22 Koskelan- ja Osmonteihin, Mäkelänkadulta Väinölänkadulle m 150 mm M.M.-ptk. RU9holahden- ja Lauttasaarenkatuihin, Abrahaminkadulta tämerenkadulle... 1, Ensilinjaan, Alppikadulta Helsinginkadulle...:... * ) 300 Vlr.-ptk. Telakkakatuun, Merimiehenkadulta Munkkisaarenkadulle M.M.-ptk.» t Punavuorenkadulle » 150» Pihlajatiehen, Kuusitieltä Jalavantielle :5 250 Vlr.-ptk. * 106.3» 250» M.M.-ptk. o» » 100 Vlr.-ptk. Kolmanteen linjaan, tontista 25 Alppikadulle » 250» 49.1.) 200 M.M.-ptk.»»» » 150 Käpylän painejohto, Kyläsaaresta Käpylään.... 1,068.4.) 200 Pursimiehenkatuun, Kaapelitehtaan kohdalla...: ) 200 Paciuksenkatuun, Lääkärinkadulta Stenbäckinkadulle ) 150»»»» Koskelantiehen, Mäkelänkadulta JoukOlantielle: » 150»»» ) 100» Ratsastusstadionilta Turuntielle...: » 150»» ) 100 Sutelantiehen; Rajasaat:enkadulta Niittykadulle... : ) 150»»» ') 100 Neljänteen linjaan, Porthaniukadulta Suonionkadulle Linnankoskenkatuun, Valhallankadulta Sutelantielle ) 150» Salomonin-, Annan- ja E. Rautatiekatuihin ) 150 Castrenin- ja Kirstinkatuihin, Kolmannelta linjalta Helsinginkadulle ') 150 Fleminginkatuun, Teollisuuskadulta Aleksis Kivenkadulle...: ).SO Lapinlahdenkatuun, Mariansairaalan kohdalla » 150» Mechelininkatuun, Hesperiankatujen yli » 150» Ludviginkatuun, H.S. kohdalta Erottajalle » 150 Käenkujaan, Sörnäistenrannalta OTK:lle » 150 Sturenkatuun, Elimäenkadulta Sturenkadun sillalle » 150 JOhanneksenrinteeseen, Tarkka-ampujankadulta pohjoiseen » 100» Porthaninkatuun, Kolmannelta linjalta Siltasaarenkadulle » 100 Harjukatuun, Vaasankadulta Aleksis Kivenkadulle » 100 Sepänkatuun, Laivurinkadulta Tehtaankadulle » 100» Kalmistokatuun, Marian sairaalan kohdalla ') 100» L. Brahenkatuun, tontista N:o 4 Helsinginkadulle » 100 Ma11askatuun, Hietalahdenrannalta itään » 100 Valpurintiehen, Turuntieltä Pihlajatielle..., » 100 Kesäkatuun, kortteli N:o 484 kohdalla » 100» Munkkiniemenkatuun, puistikossa Honkatien kulmassa » 100» Väinölänkatuun, Osmontieltä Joukolantielle ) 100.) Untamontiehen, Osmontieltä Joukolantielle...' 477.4» 100 Lepolankujaan, Rajasaarenkadulta Linnankoskenkadulle ) 100 Ensilinjaan, Alppikadulta Siltasaarenkadulle » 100 Joukolantiehen, Koskelantieltä Väinölänkadulle » 100 Agricolankujaan, tontista N:o 5 Torkkeinkadulle » 80 & Vuoden kuluessa on poistettu johtoja: Yhteensä 12,377.1 m Ensilinjasta...,.:...: m 300 mm Vlr.-ptk. Aleksis Kiven-, Kirstin-, Pursimiehen- ja Sturenkaduista » 100 M.M.-ptk. Munkkiniemen- ja Castreninkaduista » 100» Ludvigin- ja Telakkakaduista sekä Ensilinjasta ja Kolmannesta linjasta » 100 Vlr.-ptk. Neljännestä linjasta, Flemingin- ja L. Brahenkaduista » 80» M.M.-ptk. Kalmisto- ja Sepänkaduista sekä Johanneksenrinteestä ) 75» Vlr.-ptk Yhteensä 3,261.9 m

27 V:n 1939 lopussa oli kaupungin pääjohtojen yhteenlaskettu pituus 169,287.0 metriä ja niiden keskimääräinen läpimitta mm. Pääjohtoverkon arvonlisäys on... mk 2,236,365: 95 L iittymisjohdot. Vuoden kuluessa on asetettu 101 uutta liittymisjohtoa arvoltaan' mk 105,477: 40 Vuoden kuluessa ei ole asetettu uusia lamppuja. Katulamput ja pylväät. Vuoden kuluessa vaihdettujen lamppujen lukumäärä eri osissa kaupunkia on: 3 kpl. 6-liekk. 1» 6- t 20 & vaihdettu l-liekkisiksi. 2-liekkisiksi. 9-liekkisiksi. 9-liekkisiksi. Vuoden kuluessa on seuraavat lamput poistettu sähkövalaistuksen käytäntöönottamisen tähden: Etelä Rannalta kpl t liekk. Raitiot.-pylv. Rautatientorilta ja' Fabianinkadulta... 2» 9 A-pylv. Paasivuorenpuistos,ta...,..., B-» Meilahden-, Dunckerin- ja Runeberginkaduilta... 3» 2 B- o P. Rannalta ja Rautatientorilta...,... 3» 6 A-» Rautatientorilta...,...,...'... 2»» M.M.-pylv. Rautatientorilta...,... 2 M.M.-» Rautatientorilta...:...;....'... 2» 9 Raitiot.-pylv. 2-haar. L. Teatterikujalta ja Heikinkadulta..., A-pylv. Puutarhakadulta A Fabianinkadulta...:. 1 2 A» 1. Puistotieltä...,....'... 14» 1» pystypylv. Rautatientorilta... '... 5 :v.m.-pylv. 2-haar. Kauppatorilta... 2» 2» Raitiot.-pylv Vähennys 43 kpl. lamppuja K aasumittal'it. Kaasumittarien arvonlisäys on... ;... mk 2,478,075: 75 Kaasutehdas Sörnäisissä. Puku- ja ruokailuhuonerakennus... mk 903,229: 85 Väestönsuojahuoneita ja suojelutarpeita ,388: 45 Jälkijäähdytys- ja tervanerottamislaite putkimen, venttiileineen ja perustuksineen ,167: 20 Bensolinpesulaite putkineen, venttiileineen ja perustuksineen...» 271,432: 30 Koksinmurskauslaite kuljetuslaitteineen ja säiliöineen... 7,199: mk 1,764,416: 90

28 24 Arvonllslysten yhdsteimi. Pääjohtoverkko... Liittymisjohdot...:... Kaasumittarit... Kaasutehdas Sörnäisissä..."... mk '. mk 2,236,365: ,477: 40 2,478,075: 75 1,764,416: 90 6,584,336: - Kaasulaitoksen pääoma-arvo. Pääoma-arvo Uudistyöt v '/' 1939 Asuinrakennukset Tehdasrakennukset... 1,468,182: - 7,903,785: 95 1,764,416: 90 Uunit varusteineen... Kaasusäiliöt... 10,478,206: ,627: 72 -' - Koneet ja kojeet... 3,737,954: 74 -' - Kuljetuslaitteet ,903: 84 -' - S:n, siirrettävät ,565: Putkijohdot... 37,600: - -' - Pääputkiverkko... " 13,431,185: - 2,236,365: 95 Liittymisjohdot...". 718,868: ,477: 40 Katuvalaistuslaitteet... Kaasumittarit ,072: 20 10,452,271: 56 2,478,075: 75 Kalusto ,507: 90 -' - Poistot v ,711: - 808,040: - 1,688,009: - 380,005: - 734,705: ,459: - 46,531: - -:- 775,89: - 93,221: - 47,793: - 1,770,821: - 88,127: - Pääoma-arvo " ,411,471: - 8,298,364: 25 8,790,197: 18 4,234,617: 72 3,565,047: ,444: ,034: 25 37,600:- 14,891,656: ,125: ,279: ,526: ,380: 90 mk 54,246,726: 09 6,584,336: - 6,596,316: 89 54,234,745: 20 Taloudellinen tulos. Tulot Ja menot v Tulot: Katuvalaistukseen käytetty kaasu..._... Satamavalaistukseen käytetty kaasu..... Korvaus katuvalaistuksen hoidosta ja kunnossapidosta... Yksityistarpeeseen käytetty kaasu.,... Vähennetään poistot..."... 1,064,058: 40 74,448: ,474: 35 26,240,060: 30 1,534: 30 Kaasumittarinvuokrat.... Yksityisten johtojen asentaminen ,440,756: 65 Vähennetään poistot... 1,175: 50 Tulot siyutuotteista: Koksista... Tervasta... Ammoniakista..."... Bensolista...;... Muista sivutuotteista... 25,895,546: 35 2,142,381: ,847: 50 1,151,158: 05 60,701: 45 29,588,635: 15 Vähennetään poistot... " Asunnonvuokrat....'...:... ;... Luontoisedut... Korkotulot, tulot myydystä romusta y.m ,980: 75 26,238,526: - 35,035: 85 3,439,581: 15 29,588,635: 15 67,435: - 55,317: - 26,870: mk 61,426,381: 80

29 M,not: Metaanikaasu -...,.... Hillet ja hiilityöt... :.... Kustannukset retorttihuoneessa.... Koksi generaattorien lämmitykseen... ;.... Kustannukset sivutuotteista.... Polttoaineet, öljyt sekä höyrykattila- ja konekustannukset..... Kaasunpuhdistuksen työ- ja ainekustannukset... :.... Kaasuvalaistus laitoksessa, sähkövoima ja -valo, y.m... :.... Vesimaksut.... Muut kustannukset... :... ;.... Käyttöinsinööri, kemisti ja laboraattori, palkat.... Käyttömestarit, palkat.... Korjaukset ja kunnossapito: Rakennusten..... U unien ja niiden tarpeiden..... Kojeitten, koneiden ja kaasusäiliöiden.... Kaluston.... Hallintokustannuksia: Pääkonttori: Palkkoja ja k'onttorikuluja..... Konttorivuokra... :.... Tehtaankonttori: Palkkoja ja konttorikuluja.... Erilaisia menoja: Konttokuranttitilin korko kaupunginkassaan....'.... Tontinvuokra Osuus eläkkeisiin.... Palo- ja tapaturmavakuutusmaksut sekä sairashoitomenot ja hautausavustukset Menoja hallituksen käyttövaroista.... Työkalujen ja kaluston hankinta.... Väestönsuojelumenot...,.... Katu- ja satama valaistus: ,482: 55 23,887,644: ,436: 60 4,765,530: - 29,752,094: 05 2,042,998: ,669: ,557: ,065: ,362: ,029: 90 4,430,683: ,480: - 535,036: ,516: ,327: ,747: 50 1,085,025: 30 59,507: 20 1,779,607: ,730: ,600: - 222,385: 10 1,104,715: ,245: ,000: :-. 387,921: - 190,931: 45 9,644: 20 37,129: ,226: 50 2,364,097: 50 Lampunhoitajain palkat, kustannuksia hehkuverkoista y.m. sekä lyhdyistä, pylväistä ja jakelujohdoista ,7Q6: 30 Yksityinen kaasunkulutus: Jakelukustanpukset... '... :... 3,796,300: 90 Johtotyöosasto ja myymälä: Telmillisen henkilökunnan palkat.... Konttoriapulaisten ja rahastajain palkat... :... _. Myymälän ja varastohuoneitten kustannukset: Myymälä- ja näyttelyhuoneiston, johtotyöpajan sekä varastohuoneitten vuokrat....'...;... 98,108:- Sekalaisia menoja ,077: 05 Työ- ja tarveainekustannukset sekä työkalujen ja tarpeiden kunnossapito y.m... Korko kaasulaitoksen perustamisarvolle Pääomavelan kuoletus ,504: ,368: - 105,185: 05 2,918,285: 50 3,646,343: 45 3,797,270: 80 6,596,316: 89 2,627,639: 76 Nettoylijäämä v '... -=====_1_3.:..,0_2_1.:..,2_2_7_: 4_5 mk 61;426,381: 80

30 26 Kaasunvalmistuksen kesklmälirälset kustannukset. Sel:vän kuvan saamiseksi keskimääräisistä valmistuskustannuksista on ylläolevat meno- ja tuloerät koottu seuraavaan taulukkoon, jossa on eri sarakkeeseen merkitty se määrä, jolla kukin erä vaikuttaa kustannuksiin hyötyä tuottavasti käytetyn kaasun kuutiometriä kohti. (Kokonaiskulutus 24,818,102 m a ). Tulot: Koksista... 25,895,546: 35 Tervasta...:... 2,142,381: 80 Ammoniakista ,847: 50 Bensolista...:... 1,151,158: 05 Muista sivutuotteista ,701: 45 p:iä ml:ltä ,588,635: Menot: Metaanikaasu...; ,482: Kivihiilet ja kivihiilityö ,887,644: Työkustannukset retorttihuoneessa., ,436: Koksi generaattorien lämmitykseen... 4,765,530: -,' Kusi:<mnukset Sivutuotteista... 2,042,998: Käyttöinsinööri, kemisti, laboraattori ja käyttömestarit ,516 :25 32,564,609: ====---===---- Jäljellä menoja kaasunvalmistuksesta... 2,975,973: Muut kaasunvalmistuskustannukset..,... 2,190,474: Yhteensä menoja kaasun valmistuksesta...,' ,166,448: Korjaukset ja kunnossapito ,779,607: Hallintokust. konttorinvuokrineen... 1,104,715: Konttokur. tilin korko kaup. kassaan ,245: Tontinvuokra ,000: - 1,29 Osuus eläkkeisiin ,921: Palo, ja tapaturmavakuutusmaksut, sairashoitojahautausavustukset 190,931: Sekalaisia kustannuksia...,' ,999: 75 5,248,420: Tätä vastaavia tuloja: ---=====----== ,414,868: Asunnonvuokrat lämpöineen ja kaasuineen... Sekalaisia tuloja...::... 67,435: - 82,187: ,622: ====== Koko valmistuskustannus 10,265,246: Tämän johdosta lasketaan yksityisen kaasunkulutuksen ja katuvalaistuksen kustannukset seuraavasti: Kaasukustannus: Yksityinen kaasunkulutus. (23,394,969 m a kaasua.) 23;394,969 m a kaasua a : ,676,610: 75 Korkoa kaasu laitoksen perustamisarvolle t.' ,797,270: 80 Pääomavelan kuoletus...:... 6,596,316: 89.' 10,393,587: 69 Vähennetään katu- ja satama...aaistuksen osuus korkoon ja kuoletukseen...,... 74,678: 05 10,318,909: 64 Valmistuskustannukset ynnä korko ja kuoletus... 19,995,520: 39 Menoja jakamisesta.... 3,796,300: 90 Tätä vastaavia tuloja: 23,791,821: 29 p:lä m';ltä Myydystä kaasusta ja mittarien vuokraamisesta... 26,041,316: Voitto...;... mk 2,249,495:

31 27 Kaasukustannus:. Katu- ja satamavalaistus. {1,423,133 m a kaasual p:iä m'.tä 1,423,133 m a kaasua a ,635: Korko ja kuoletus... 74,678: ,313: Kustannukset sytyttämisestä, sammuttamisesta ja kunnossapidosta y. m. 761,796: Tätä vastaavia tuloja: Myydystä kaasusta.katuvalaistukseen... :..... S:n satamavalaistukseen... :... ".... Korvaus kustannuksista...,.... 1,064,058: 40 74,448: - 761,796: 30 1,900,302:.70 1,425,109: Voitto...:...,.... mk 475,193: ======================. Voltto- ja tappiotl joulukuun 31 p:nii Tulot: Yksityiskulutus...:... Katuvalaistus... Satamavalaistus Tulot sivutuotteista...: Voitot tilaustöistä ja myymälästä... Vuokratulot... Luontoisedut... Tuloarvioon merkitsemättömiä tuloja.... Menot:. Hallinto: Palkkaukset y. m...,...,... Kassa- ja tilivirasto: Palkkaukset, vuokra y. m... äyttö: Kivihiiliä, työpalkkoja y. m... :.... Jakelu- ja johtotyöosasto.... Korko kaupunginkassaan... :.... Yhteiset sekalaismenot.: Ka- ja satamavalaistus.... Käyttövarat.... Korko pääoma-arvolle :.... Kuoletus suunnitelman mukaan.... Nettovoitto.... Bruttoylijäämä '"... Tila joulukuun 31 p :nä ,275,096: 15 1,850,532: ,448: - 25,588,635: ,983: 70 67,435: - 55,317: - 26,870: ,601: 95 2,395,353: - mk 58,643,318: ,259,740: - 2,555,856: ,245: 30 1,495,853: ,796: 30 9,644: ,622,091: 20 3,797,270: 80 6,596,316: 89 2,627,639: 76 13,021,227: 45 13,021,227: 45 mk 58,643,318: 65 Varat: PtJiJoma-aroo: ";. Kiinteistöt...;...;... 42,864,837: 99 Kaasumittarit ,159,526: 3i Kalusto ,380: 90 54,234,745: 20 Siirto 54,234,745: 20

32 28 Siirto Nostamattomat måljrij"ahaf... Taroik6va"asto: Kivihiiliä...; : 20 54, : 20 1, : 20 Käytön. johtoverkon ja johtotyöosaston tarvikkeet. kaasumittarit y.m : : 90 Sivutuotteita: Koksia. teivaa ja bensolia Kaasua: : - Kaasu säiliöissä :...;... Keskene"iJiset johtotyöt ,400: : 40 Saatavat: ' Veloitetut kaasumaksut : 75 Myytyjä sivutuotteita. suoritettuja töitä sekä varaukset hankkijoillf.' : 60 Pankkiin talletetut takuumaksut...:... Suoritettuja uudisföitij. jotka on me"kitty v:n 1940 talousaroioon... Kassa......; Kaupunginkassa: Velat: Pääomavelka.: ,745: 20 Konttokuranttitili... 35, : 69 Siirtyviä määrärahoja... 1, : 20 Maksamattomia laskuja... Takuumaksuja... M yynnintään otettuja t.ava,oita...,... Kaasu"ahakkeita: : : : 35 7,481: mk : : : ,'499: 56 34;537: 20 Myytyjä käyttämättömiä kaasurahakkeita : 95 Nettovoitto : mk : 86 Kaasulaitoksen suhde kaupunginkassaan jouluk. 31 p:ni Velka kaupungin kassaan tammikuun 1 p:nä : 50 Kaasulaitoksen netto-ylijäämä v ' : 25 Vuoden' kuluessa nostettu...: : 65 Rahatoimiston kautta maksettuja laskuja y.m : 30 Tontinvuolcra...: : - Konttokuranttitilillä kasvanut korko : 30 Kuoletus ja korko : mk : 69 Käteismaksuja..., , : 90 Korvaus katu ja satamavalaistuksesta : 75 Samoin kaasunkäytöstä kaupungin virastoissa ja laitoksissa sekä toimitetuista sivutuotteista ja töistä y. m : 35 Uudistöitä ja arvonlisäyksiä v : - Velka kaupunginkassaan jouluk. 31 p:nä : : mk : 69. Helsingissä huhtikuussa R. G. Rosenbröijer. v. t. toimitusjohtaja Hom. - Edellä olevan vuosikertomuksen on allekirjoittanut kaasulaitoksen apulaisjohtaja insinööri R. G. Rosenbröijer. joka toimitusjohtajan insinööri Ragnar Brandtin sattuneen kuoleman johdosta oli määrätty väliaikaisesti hoitamaan toimitusjohtajan virkatehtäviä. 8 liitettä.

33 29 Liite 7. - Bilaga 7. Teknillisten tulosten vertailu. - Sammanställnlng av tekniska resultat. " Kivihiilikaasua - Stenkosgas.... Vesikaasua - Vattengas... :.. Yhteensä kaasua - Summa tillverkad g " Kaasunvalmistus. -:- Gastillv,kning. 11) ,332,784 25,332, ,456,600 26,456, ,889,963 24,889,963 Ostettu metaanikaasua - nköpt methangas... Kaasutettuja hiiliä - "Avgasade ko... Kammiovuorokausia - Kardygn... Suurin määrä täyt. kammioita vrk:ssa - Högsta antal addade kamrar per dygn... " Pienin määrä täyt. kammioita vrk:ssa - Lägsta anta! laddade kamrar per dygn"... Kaasunsaanti 1,000 kg:sta hiiliä - Gasutbyte "per 1,000 kg ko...;... " Keskim. kaloriluku, 0 Cels. 760 mm L.Y. - Medelkalorital, 0 Cels. 760 mm bar. sta.nd W.E... Koksinsaanti - Koksutbyte... Koksinsaanti 1,000 kg:sta hiiliä - Koksutbyte per 1,000 kg ko... Kivihiilitervaa - Stenkolstjär-utbyte... Kivihiilitervaa kg:sta kivih. - Stenkolstjär-utbyte per 1,000 kg ko... Ammoniakinsaanti 100 Ofo NHl - Ammoniakutbyte 100 olo NH a Ammoniakinsaanti 1,000 kg:sta hiiliä - Ammoniakutbyte per 1,000 kg ko."... Bensolinsaanti - Bensolutbyte... Bensolinsaanti 1,000 m 8:stä kaasua - Bensolutbyte". per 1,000 m 8 gas... ma kg kpl.-st. o m' kg 206,616 75,392,000 10, ,658 61,809, ,805, ll1 43,71" , ll 257,014 78,307,000 10, ,653 63,014, " 2,825, , ll8 308, ,237 73,060,000 10, ,662 59,519, ,578, , , Kaasunkulutus. - Gas/6,bmkning. "Kaasua katu- ja satamaval$tukseen - Gas för gatuoch hamnbelysning... ma 1,423,133 1,964,710 1,965,771 Kaasua yksityisten tarpeisiin - Gas för privat förbrukning... 23,394,969 23,687,848 21,131,908 Kaasulaitoksen kulutus - Gasverkets förbrukning , , Vuoto ja tiivistyminen - Läckage och kondensation 514, ,091 1, Kaasunkulutus - Gasförbrukning ml " 25,579,200 26,710,400 25,047,600 Kaasua generaattorien lämmitykseen - Gas för generatoreldning... Koko kaasunkulutus - Total gasförbrukning m8 25,579,200 26,710,400 25,047,600

34 30 Kaasulaitoksen kulutus - Gasverkets förbrukning... Samoin, siihen laskettuna generaattorien lämmityskaasu - Gasverkets förbrukning incl. gas för generatoreldning.... Vuoto ja tiivistyminen - Läckage och kondel!-sation.... Suurin kaasunkulutus vuorokaudessa Högsta gasförbrukning per dygn Pienin kaasunkulutus vuorokaudessa Lägsta gasförbrukning per dygn Kaasunkulutus. asukasta kohti - Gasförbrukning per invånare... Asennettujen kaasumittarien luku - Antal gasmätare, uppsatta i staden... Kaasunkulutus kaasumittaria kohti - Gasförbrukning per gasmätare...:... % kpl.-st J. 93,300 16, , ,800 26, , ,100.22, , Liite 2. - Bilaga 2. Svutuotteet, kg Ka.asunva.l- Tulot myydystä Blprodukter kg mlstus, mb k8.8.susta. Vuonna. Ammo- Ar. Ga.sproduk- nkomat tör nla.kkl t10n 1 ma törsll.ld gas Kokal. Terva.. 25 %. Koks. Tjärs.. Ammonlak. mk 211 %. Ka.asutettuJa. hiiliä. Tulot slvutuot- A vgass.de stenko. telata. lnkomst för bl-. Benso!; produkter Tonn. Benaol. Ton. mk mk ,446,200 21,252,482: 17 38,193,714 1,909, , ,858,200 25,063,303: 49 47,216,732 2,280, , ,752,800 26,493,184: 78 38,478,580 1,74], , ,354,800 26,891,219: 6S 47,663,450 2,947, , ,322,800 28,006,974: 41 56,118,705 1,560, , ,926,750 26,950,436: 69 52,800,170 2,397, , ,129,100 26,089,303: 26 52,035,650 2,372, , ,598,600 26,900,076: 80 54,754,490 2,031, , ,166,000 26,818,170: 75 57,721,290 2,307, , ,889,963 26,767,127: 10 63,365,240 2,269, , ,456,600 29,142,817: to 58, ,704, , ,332,784 27,418,366: 70 64,914,540 2,837, , ,454 13,780,510: 60 51,466 10,060,57.3: ,701 16,522,826: 60 60,622 12,069,828: 25 ]57,974 15,527,434: 75 63,9]9 12,762,706: ,216 14,500,663: 15 62,022 10,439,566: ,925 14,126,696: 20 65,897 11,385,683: ,458 14,840,594: 15 63,427 11,276,6R6: ,207 15,949,185: 40 67,603 11,733,176: ,155,920: 50 69,050 12,282,362: ,042 18,209,001: 05 67,186 12,232,942: ,276 25,446,243: 10 73,060 15,487,816: ,268 29,159,454: 30 78,307 21,487,127: ,187 29,588,635: 15 75,392 23, : 50

35 31 iite 3. - Bilaga 3. Pääoma-arvo BruUovoltto NeUovoltto vuoden alussa Bruttoyljäämä %:ssa pää- NettovolUo % :ssa pääoma-arvolle oma-arvolle Vuonna-Ar Kapltalvärde Bruttoöverskott NeUovlnst vld llrets början Bruttovlnsten Nettovinsten % pll kapl- 1% pll kaplmk mk mk talvärdet talvärdet ,678,154: : ,680,289: :... 51,933,776: 36 14,634,126: ,766,660: ,570,893: 75 13,873,837: & 3,736,370: ,169,944: 57 16,713,753: ,053,729: ,848,435: 48 18,283,309: ,934,929: ,416,216: 11 16;626,375: ,469,452: 26 ' ,304,913: 66 16,592,585: ,072,350: ,556,636: 69 16,763,431: ,412,164: :..., ,393: ,231: ,250,785: ,698,533: 74 20,166,466: ,714,067: ,998,128: 54 15,284,756: ,040,085: ,246,726: 09 13,021,227: ,627,639: ,iite 4. - Bilaga 4. Kaasun perushlnnan, 130 penniä m 8 :ltä, jakautuminen eri menoryhmlle vuosina Grundprlsets för gasen, 130 penni per m 8, fördelnlng på de särs.kuda utglftsgrupperna ben , l' Kaasun valmistuskustannukset. - Gasens tillverkningskostnader... P ) Jakelu- ja jobtotyökustannukset vähennettyinä erinäisillä tuloilla. - Distributions- och installationskostnaderna efter avdrag av diverse inkomster & l! Pääoma-arvon korko ja kuoletus. - Ränta och amortering å kapitalvärdet Nettovoitto. - Nettovinst...,.. 18.,, a.r Tulot kaasunkulutuksesta. - nkomst av gasförbrukningen / " 121.a.r Alennukset kaasun perushinnasta. - Rabatter å gasens grundpris..., & Perushinta. - Grundpris... " , ) Kaasun valmistuskustannukset kohosivat hiilenhinnoissa tapahtuneen voimakkaan nousun vaikutuksesta. - Gasens tillverkningskostnader stego till följd av kolprisens starka stegring.

36 32 Liite 5. - Bilaga 5. Mili.rrl t- Kaasunkulutus -t- -- Gas(örbrukningen 40 --" ;-- l</v/hiillkaasua Stenkolacas "--...: Puukaasua Träcas D -- Vesikaasua Vattenlla& -- ;-- K'SSSUA Qeneraatto,.ln lmmittamiseen Osa f6r senersto"eldnin 25 20,--- f-- "1 Asuksslul<l..l nvanareantal -;- ' 1", cf -+! ::x:: r RS '"" x: % - X> Mii.m l.qc,... nv

37 33 Liite 6. - Bilaga 6...uu Antal tooooo. D Kuluttajien luku Antal konsumenter Luku Antal Laskumittareita Räkningsmätare Rahakemittareita Pollettmätare r-- r-- t r r-- r t-- r r-- r , {OOOO t'-- 000'1... C' C').:t U)U)t '1... C'l rt).:t 1/) co t ' S!

38 34 Liite 7. - Bilaga 7. MJ. Smk Milj. Kaasulaitoksen - Gasverkets - fmk' 90 Pääoma-arvo - Kapitalvärde 90 Tulot -- nkomster Menot ---- Ut;ifter Nettovoitto _.-.- Nettovlnst 80, 80,.J! 70 / "- / / 1"-. "-. "-... J r "- / - 60 '" :'1 / / / / j 50 / / //... /'./ 1// --i'" //.-/ / / -- t'-- ", ", 40 / / /' - 40 / /.. v' / / / /'., 30 V /'" " -, v... /./ r, 10.- '--'i'o.. /' "-"./. """., _.-" _._0 _._.-_, "1'-.....

39 Liite 8. - Bilaga 8. 35

40 Selostus sähkölaitoksen toiminnasta v. t 939. Sähkölaitoksen toiminnan kehitys alkuvuodesta 1939 osoitti että maassa jo muutamana edellisenäkin vuotena vallinnut edullinen suhdannetilanne edelleenkin jatkui. Niinpä vuoden keskivälissä kesäkuussa oli verkkoon syötetty energiamäärä vieläpä 17.6 % suurempi kuin vastaavana aikana edellisenä vuotena. Vastaavansuuruista lisäystä, joka on absolutisesti suurempi kuin. laitoksen toiminta-aikana koskaan aikaisemmin esiintynyt, ei v jälkeen alkanut taloudellinen nousukausi ole vastaavasti suhteellisestikaan ylittänyt. Tämä lahduttava kehitys katkesi kuitenkin äkkiä suurvaltasodan puhjettua ja Suomessa vallinneen epävarman ulkopoliittisen tilanteen johdosta, niin että esim. lokakuulla oli laitoksen verkkoon antama energiamäärä jo 8. 5 % pienempi kuin edellisen vuoden vastaavana aikana. Suomen ja Neuvostoliiton välinen sota pienensi vielä sähkönkulutusta, niin että energiamäärä joulukuussa jäi vieläpä % pienemmäksi kuin vastaavana aikana edellisenä vu'otena. Y. o. suurista heilahteluista huolimatta jäi verkkoon kertomusvuotena syötetty energiamäärä kuitenkin ainoastaan 0.19 % pienemmäksi kuin v. 1938, ollen os-' tettu ja itse kehitetty energiamaara kaikkiaan 115,748,013 kwh 1) ja jääden noin 10 % ennakkoarvioitua pienemmäksi, siten eriteltynä kuin seuraavalla sivulla olevasta taulukosta ilmenee. Valtavasti suurin osa koko energiamäärästä eli 97 Yz,% oli tänäkin vuonna - kuten edeltäneenä - ostettua kaukovoimaenergiaa. Kertomusvuotena ei virranjaossa sattunut yhtään täyspysäystä, johtuen pääasiassa tehon saannista useammalta kaukovoimalaitokselta oman varakoneiston käy. tön yhteydessä. Tämä pitää paikkansa myös sotakuukauteen nähden ja siitä huolimatta, että vihollinen ilmapommituksin y. m. keinoin koetti häiritä kaukovoimasiirtoa, osaksi tässä onnistuenkin. Helsmgin kaupungissa tapahtuvissa ilmapommituksissa olivat sähkölaitoksen kärsimät suoranaiset vahingot suhteellisen vähäiset, vaikkakin vihollisen ilma-ase joulukuun 1 p. kohdisti hyökkäyksensä suoranaisesti m. m. sähkölaitoksen Sörnäisissä olevaa voima-asemaa vastaan. Mainittavampia muita pahemmanlaatuisia käyttöhäiriöitä ei kertomusvuonna myöskään sattunut. Edellisenä vuotena laajennettua uutta rahanperimisjärjestelmää, jonka mukaan kuluttaja maksaa virtalaskunsa pankkiin, rahatoimistoon tai laitoksen toimistoon (eikä siis enää kotonakäyvälle rahastajalle) ei vieläkään uloitettl;! Pitkänsillan pohjoispuolella oleviin kaupunginosiin, johtuen siitä, että uudesta järjestelmästä oli saatu kokemus hyvien yleissuhdanteiden aikana ja tällöin tosin osoittautunut edulliseksi, mutta määräävälä taholla epäiltiin sen tehokkuutta myös taloudellisena laskukautena. Pääasiassa pieneläjien asuttamissa kaupunginosissa on sensijaan rahakemittarien käyttöä laajennettu, joka mittarilaji' tällaisessa kulutuksessa on sekä laitokselle että kuluttajalle edullisin ja mukavin. Kertomusvuotena osoittivat hiilen hinnat alkuvuodesta jonkunverran laskua, mutta suursodan puhjettua noteerattiin hiili cif Helsingissä jo yli 200 % korkeammaksi. Sähkölaitoksen varattua hiilensä jo aikaisemmin ja ostetun vesivoiman hinnan ollessa kiinteästi määrätty myös loppuvuodeksi jo ennen suursodan puhkeamista, jäivät laitoksen käyttökustannukset tuotantoyksikköä kohti kuitenkin samaksi kuin edellisenä vuotena. Laitoksen nettovoitto 39.3 milj. mk jäi talousarvioon otettua noin 9.4 milj. mk pienemmäksi ja noin 7 % pienemmäksi kuin v Tämä johtuu luonnollisesti juuri arvokkaimman kulutuksen katastrofaalisesta pienenemisestä loka-joulukuulla. Laitoksen ylemmässä henkilökunnassa on tapahtunut seuraavat muutokset: Laitoksen kamreeri sen perustamisesta (v. 1908) asti Georg Weckman erosi 31 p:nä toukokuuta ja valittiin hänen tilalleen herra Arne Ekman, joka aikaisemmin oli hoitanut samankaltaisia tehtäviä Turun teknillisillä laitoksilla. 1) Luku ei sisällä Munkkiniemen yhdyskuntaa varten Osakeyhtiö Malmin Sähkölaitokselta ostettua energiamäärää, jokl'l. oli helmi-joulukuulta 1,880,350 kwh; yhdyskunnan sähköverkon ja jakelun oston kautta siirryttyä sähkölaitoksen haltuun.

41 38 Vapaana olleeseen laitoksen ensimmrusen käyttöinsinöörinvirkaan valittiin laitoksen monivuotinen toinen käyttöinsinööri J. La.rho. Näin vapautuneeseen virkaan valittiin laitoksen :s käyttöinsinööri P. O. W. Martola. Edellisen aikaisemmin hoitamaan virkaan valittiin dipl. ins. Erkki Kallio. Käyttö. A. Uudlstyöt Ja laajennukset. Voima-asemalle tilatun 30 MW turbogeneraattorin ja sen lisälaitteiden asentaminen <!loitettiin, mutta keskeytyivät työt sodan johdosta. Erikoisuutena' mainittakoon, että uusi turbogeneraattori tulee työskentelemä.3.n omien 5/35 kv nostomuuntajiensa välityksellä suoraan aseman 35 kv kiskoihin. Sitävastoin kaikki nykyiset käytössä olevat turbogeneraattorit syöttävät 5 kv kiskoja. Kolsinki Oy, jolle voima-aseman pihalta luovutettiin tilaa, alkoi ulkoilmaan tulevan 120/35 kv muuntamon rakentamisen. Muuntamon kautta tulee Harjavallan voimalaitos syöttämään kaukovoimaa voima-aseman 35 kv kiskoihin. Kampin jakoaseman rakennustyöt valmistuivat kertomusvuotena. Työn suoritti Helsingin kaupungin rakennustoimiston talorakennuso!:iasto. Sähkölaitteiden asentamisen suorittaa sähkölaitos itse. Alustavia asennustöitä ehdittiin asemalla jo jonkin verran suorittaa, kun sodan alkaminen ne keskeytti osaksi myös sen johdosta, että rakennus otettiin käytäntöön muihin tarkoituksiin. Kasarmintorin aseman 5 kv konekiskoston uusi kojeistus, joka tulee olemaan panssaroitua rakennetta, tilattiin englantilaiselta toiminin;1eltä A. Reyrolle & Co. Ltd. Hankintavaikeuksien johdosta siirtyi. toimitus, jonka piti sopimuksen mukaan tapahtua kettomusvuotena, seuraavaan vuoteen. Tälle asemalle tilatun 8,250 kva varamuuntajan ja sen kojeistuksen asentaminen aloitettiin. Muuntajan on hankkinut Oy Strömberg Ab. Töölön asemaa varten Oy Strömberg Ab:1ta tilattu 8,000 kva varamuuntaja vastaanotettiin, mutta sen asentamiseen ja kalustamiseen ei vielä ryhdytty. Vallilan aseman uusi 5 kv kojeisto valmistui ja otettiin käytäntöön. Meilahden asemalle asennettiin 250 kw yksiankkurimuuttaja raitiotiesyötön varakoneeksi. Kone siirrettiin sinne Töölön asemalta, jossa sille pienen tehonsa vuoksi ei ollut enää sopivaa käyttöä. Ala-asemilla on edellisten lisäksi vielä suoritettu eräitä pienehköjä ohjausiaitteiden laajennus- ja järjestelytöitä. B. Asemien käyttö. L Voi m a-a s e m a. Vuoden lopulla oli asemalla käytettävänä seuraavat koneet ja laitteet: 9 höyrykattilaa, yhteensä 5,250 m a tulipintaa. Näistä oli 5 kattilaa, yhteensä 2,750 ml tulipintaa, B & W-rakennetta ja 4 kattilaa, yhteensä 2,500 m i tulipintaa ja 140 t/h höyrytyksellä Yarrow-rakennetta. Kattiloista on kolme 550 mb:n jå neljä 625 m 2 :n tulipintaista kattilaa hiilillä lämmitettäviä ja ketjuarinalla varustettuja. Yksi 550 mb:n kattila on hiilipölyllä ja yksi 550 ml:n kattila öljyllä lämmitettävä; 4 höyryturpiinigeneraattoria yhteensä 32,500 kw, joista yksi 7,500 kw:n, yksi 5,000 kw:n ja kaksi 10,000 kw:n;. 6 muuntajaa, yhteensä 49,500 kva, joista kaksi muuntajaa kumpikin 14,000 kva 35/5.2 kv ja yksi muuntaja (omistaa K--S. V. Oy) 20,000 kva 70/35 kv ovat vesivoimaenergian vastaanottoa. varten, sekä kolme muuntajaa kukin 500 kva 5,200/220/127 V ovat asemakäyttöä varten; 2 moottorigeneraattoria kumpikin 60 kw; 1 akkumulaattoriparisto, soluluku' 66, varautumiskyky 648 Ah/3h.. Polttoaineiden kulutus oli: Bt"änsleförbrukning vat": Hiiliä, Ko... :...:... 9,489.6 tonnia Koksimurskaa, Koksstybb...: , Polttoöljyä, Brännolja... 8,425 kg Vit"t"ankehitys ia kuot"mitukset: 5tt"ömalstt"ing och belastningat": Höyryvoimalla kehitettiin, Med ångkraft alstrades... 2,859,000 kwh Vesivoimaa E.-S. V. Oy:1tä, Vattenkraft av Sydfinska Kraft Ab ,142,209 Vesivoimaa matran Voima Oy:ltä, Vattenkraft av matran Voima Oy ,677,985 Malmin Sähkölaitos Oy:ltä,' Av Malm Elektricitetsverk Ab...: ,880,350 Pienjännitevirtaa eri hankkijoilta, Lågspänd ström av särskilda leverantörer ,819. Tämä enet"giamäät"ä iakaantuu: Yhteensä, Summa 117,628,363 kwh Lisäys, Ökning % Denna enet"gimängd lördelas pd töljande: Tasavirtaverkon ja raitiotien osalle, Likströmsnätet och spårvägarna.... Vaihtovirtaverkon ja suurkuluttajien osalle, Växelströmnätet och storkonsumenter.... Pääseman oman käytön osalle, Primärstationens egendrift ,849,620 kwh 71,595,651 1,183,092

42 1 a. Ala - ase m a t. Koneistot ja akkumulaattorit. -- Kasarmintorin Kallion Töölön Kampin ' Kruununhaan asema asema asema asema asema Meilahden asema Vallilan asema teho teho teho teho teho jännite kpl å. jännite kpl å. jännite kpl å. jännite kpl å. ;jännite kpl å. kw kw kw kw kw teho jännite kpl å. kw teho jännite kpl å. kw Moottorigeneraattorit '" 250 V V V V ,500 2X250 V 1 1,800 2 X 250 V 1 2, x250V 1 1,500.. rl 350 KaskaadimUuttajat V 1411, V V , , Yksiankkurimuuttajat V 2 1, V V V V 1 1, Tasasuuntaajat..., V ,200l 600' V , V , vi V ,2001 Tasaajat..., V V V kva kva kva kva Muuntajat... > > f"oo 2 50 > f"oo > f"oo e f"oo e- 0- e O' 0-1 e- e- S! e- e- 0 e- e- 0 e- 0 or)- e-,r) e-,r),r) 35 kv 5kV 5,11 2 8,250 0,11 2 8,000 Ah/3t kw/3t Ah/3t kw/3t Ah/3t kw/3t Ah/3t kw/3tl Ah/3t kw/3t Akkomulaattorit': 4, , , ' Varaotumiskyky Ah 7, ja teho kw 3 tunn. 10, purkausajalla V :> f"oo e e- e- 0-0,r) 1 1 kva V 11 1,000 kva > f"oo e- -0- e- e- 0-0 e-,r) Ah/St. kw/3t Co>:> co

43 40... El '" Q) rn '" '" d! >! '" >:1 c: Q) '" :ga '" ::1 = El Q) :(j e c: J.El., Cl.El ]ä '0 Q) :.,., = El.. o... 1J... ::1 '3 0 0 C') :8 0 0 e<',, (J;." O' rs) C') e<,,, 0 C') 0 0 ' /;D' e<... et! "....,," ;; 0 et!. ei " C')." rs).,,'... 0 J) u)." 0 0 /;D J) :) C') 0,," C')" 0 co e<) 0 0 e- " C') e<" u) 0... J) as u) d...!j.!j., l <=1.1: Q).B> > d '" > 0 ::1 > :: 0 > -.,,,,.. ;:-, '"' 0- co 1 J" 0 8 C') co C')'..... l co ;-'"' -- J 0 0, '"' J, 0. ;-, e<' e:i, '"' :. 1 J C') et!. " ,,", ;:- '"' '"' '"', 0 0 /;D 0 co " co' 0 /;D.!j.!j.,..B.El 'm.. ::1.!j 0 c: ::1 Q).!j., ] ::1... ::1., 'C; 13 0 'iii.. 0 > c: c:./:./:., ::1 ::1 ::1 ::1 ::1... rn rn 0 0 C') e<.". J) r-: a).". ;;:: " GQ.." J)' 0 " 0, co C')...." !:: co '"' " J e< " co.. g 0 C') --!3 co 0 as 0 0 /;D C') J) ;;;' J) 0 '"' " r-: C')" J " 0 0 C')' ei " 0 0." C')" " J) co J) C')' t"i '"' =- J 8 ' 0 0 /;D C') ,,"... C') J) 0." co "."..;.....!j i!....,...,.,....>.,.el :.B ::1.!j. 'E 1 c:., ::1.!j :t. ]' Q)... <=1 ::1 0 ::1... g '" <=1 'C; <=1>!.. o., c: ] '/: <=B 'C; > 'C; ::1 p:: ::1 p:: rn i J 0 rs)...;- '"', 0 e:i e-' ;:- '"'.., 0." ' co- J 0 0 ei..... ;:;- '"'1 0 8 ' ", '..c f$.!j..el ::1.!j c: Q) c: <=1 ::1.,.!j e 0 ::1 >. g.b rn Suurin kuormitus 32,500 kw sattui 9, 1. (17,000 kw ) ja suurin vuorokautinen kehitys 479,180 kwh 17, 1. (256,809 kwh 28, 12.). Vuoden hyödyllinen kesfikuormitus oli 13,427 kw. Kun vuoden aikana on kehitetty ja saatu 117,628,363 kwh, mutta mittarinlukemien muka kuluttajat Qvat käyttäneet 102,515,621 kwh, ovat muuntamis-, muuttamis- ja johtohäviöt y. m. yhteensä 15,112,742 kwh eli 12.9 %. Den högsta dygnsbelastningen 32,500 kw inträffade (17,000 kw ) och den största alstringen under ett dygn 479,180 kwh förekom (256,809 kwh ). Arets nyttiga medelbelastning utgjorde 13,427 kw. Då under året alstrades och emottogos 117,628,363 kwh, medan konsumenterna enligt mätaravläsningarna förbrukat 102,515,621 kwh, uppgå transformator-, omformar- och ledningsförlusterna m. m. til sammanlagt 15,112,742 kwh eller 12.9 %. JOhtoverkosto. A. Uudlstyöt ja laajennukset. 35 kv-kaapeliverkkoa ei laajennettu. 5 kv-kaapeliverkko. Kaivopuistossa tehtiin valmiiksi v aloitettu kaapelirengas yhdistämällä m. asemat No Kaivopuisto ja No. 48 L. Kaivopuisto kaapelilla 3 x 95 mm 2 Erottajalta vietiin kaapelipari 2 X (3 X 95) mm B pitkin Bulevardia Albertinkadulle asti tarkoituksella yhdistää se myöhemmin 'Sinebrychoffin uuden asuntoalueen kautta pitkin Pursimiehen- ja. Roobertinkatuja takaisin Kasarmintorin asemalle. Tämä kaksoisrengas on tarkoitettu yksinomaan vaihtovirtajakoverkkoa varten. Teollisuutta varten varataan omat suurjännitekaapelit. Muuntoasemalta No. 38 Maria laskettiin lisäkaapeli 3 X 95 mm l pitkin Lauttasaarenkatua yhtyen m. aseman No. 1)0 J. Tallberg kautta Lauttasaaren Sähkölaitoksen laskemaan uuteen merikaapeliin 3 X 95 mm 2 Tämän lisäyksen teki välttämättömäksi Lauttasaaren suuresti lisääntynyt kulutus sekä Alkon ja J. Tallbergin tehdasrakennukset Salmisaaressa. Töölön asemalta lähtien aloitettiin uuden kaapelin, Töölön tulli V, 3 X 95 mm B, veto Savilan m. aseman No. 45 kautta takaisin Turuntielle. Läntisen Brahenkadun läntisellä puolella olevissa kortteleissa alkanut rakennustoiminta aiheutti suurj. kaapelin 3 X 95 mm B vedon Kallion asemalta, jolloin samalla pantiin alulle V.v. jakoveron teko. V aloitettua, Arabian tehtaalle asti suunniteltua kaapelia 3 X 95 mm 2 jatkettiin Vallilan asemalle asti. Kunnalliskodista lähtenyt, Käpylän- ja Oulunkylänteitä kulkenut ilmalinja korvattiin kaapelilla 3 X 95 mm 2 Askolantiehen asti. Olympiakylän verkon rakentamisen yhteydessä laskettiin suurj. kaapelia 3 X 95 mm 2 n. 1,000 m. Lisäksi suoritettiin paljon kaapelitöitä muuntoasematöiden yhteydessä.

44 haltuun liitettiin luetteloihimme seuraavat muunto- asemat: 5,kV-ilmaverkkoa lisättiin rakentamalla linja Ratsastushalliin Tilkassa ja Omakotialueella Pakilassa. Rakennettiin ja yhdistettiin verkkoon seuraavat muuntoasemat: N:o 100 Bulevardi 7, N:o 105 pimastadion (työmaa), N:o 106 Metsätieteell. 'laitos, N:o 107 Lapinlahden kansakoulu, N:o 108 Vääksyntie, N:o 109,Maakauppiaat, Satamak. 3, N:o 110 J. Tallberg, Salmisaari, N:o 111 Kirstink. 13, N:o 112 Vuorik. 18, N:o 113 Oulunkylän omakotialue, Pakila, N:o 122 Käpylä V, Haka, N:o 123 Weilin & Göös, N:o 124, Hakaniemenk. 4, N:o 125 Hotelli SOKOS (työmaa), N:o 126 Ruoholahdenk. 24, N:o 127 V linja 6, N:o 129 Käpylä V, Koskelantie, N:o 130 Ratsastushalli, Tilkka, N:o 131 Linnankoskenk. 21, N:o 132 Verkkosaarenk. 4, N:o 133 Meri tullink. 11, O.Y. M. G. Steniuksen omistaman sähkölaitoksen siirtyessä 1: Helsingin kaupungin sähkölaitoksen N:o M 114 Tykkitie (ent. Kadettikoulu), N:o M 115 Pääpumppuasema, N:o M 116 Malminpelto, N:o M 117 Kuusisaari, N:o M 118 Lokkalantie, N:o M 119 Pumppuasema, Tali, N:o M 120 Tali, N:o M 121 Kalastajatorppa, N:o M 136 Talin siirtolapuutarha. Suurijännitekuluttajia: N:o 519 Alko, Salmisaari. N:o Pommituksessa tuhoutui: 26 Pääskylänrinne. Verkosta poistuivat kuluttajat: N:o 512 Abjon Konepaja O.Y., N:o 542 SOK Vilhonk. 7, N:o 565 Rakennuskonepaja O.Y Muuntoasemilla suoritettiin lisäksi suuria täydennystöitä, jotka olivat välttämättömiä. suunniteltua jakoverkon kaksoissyöttöä varten. Määrätyillä alueilla varustettiin m. asemat takatehokatkaisijoilla ja suoritettiin asiaankuuluvat tarkistusmittaukset ja kokeet. Lopullseen kuntoon saatiin v. v. verkon osa, jonka J. Suu1'iänniteve1'kko. - jsxl50 mm 1 SX9/\ SX50 SXS51 SX25\sx16axlo 1 SX61 l mm l mm l mm l mm l mm l mm l mm' Yhteensll r Kuparipaino m kg 35,000 V J ouluk. 31 p:nä ,798120, , ,642 kaapelia Asetettu =\ =1 =\ =1 =1 =1 - Yhteensäl 5, , , ,642 35,000 V Jouluk. 31 p:nä 1938 '" ,6251 =1 =1 =1 2, ,495 ilmajohtoja Asetettu =\ =\ =\ =1 - Yhteensäl 2, , ,495 20,000 V T ouluk. 31 p:nä \ \ 246 ilmajohtoja Asetettu =\ =1 =1 =1 1 =1 =1 =1 - Yhteensä ,000 V J ouluk. 31 p:nä \92,103\35,430\5,182110,78212,904\1,63111, ,133\ 295,318 kaapelia Asetettu , ' 12,245 29,718 Yhteensä ,390136,2691 5,182110,9011 2,90411,6311 1,1011 ' 161, ,036 5,000 V Jouluk. 31 p:nä \ =1 =1 = \2,341\ ,55512, , ,963 ilmajohtoja Asetettu ,040 - '- 1, '=1 =1-1 2, ,59512, , ,406 Poistettu - 1, ,345 1,256 JAännösl , , ,150

45 . Pienjännite-kolmivaihekaapelivel'kko ja puhelinjohdot. 3fol50 1 3X20'1 SX951 3X50 1 ax35 1 3X25 1 SX16 1 4X0 1 ax16 1 SXO 1 LyijYk 1 LyijYk.1 Yhteen- Knpari- Puhelinjohdot 1 ViestikaapeHt + 0 mm" + 70 mm" + 60 mm" + 26 mm" + 16 mm" + 10 mm" + 10 mm" mm l mm" mm" 'X1 4X sl m paino kg Maa-. lma-. 1 YhteensU 1 Kupari- m 1 kg - mm mm kaapeli kaapeli m palnokg Jouluk. 31 p:nä , ,510 13, , '641 70,1,5,5,' 114,608 Asetettu , , Yhteensä 14,176 77, , , , ,608113,61012, ,076141, Pieniännite-kolmivaiheilmaiohtovel'kko ia tasavil'tavel'kko O te:ä Kuparimm l mm' mm' mm' mm' mm' mm' mm' mm' mm' mm" mm'.mm l mm' mm l m paino kg X 220/127 V Jouluk. 31 p:nä ,033 7,231 12,063 50,353 56, ,797 37,322 64, , ilmajohtoja Asetettu ,375 2,075 1,498 7, , ,660 8,502 Yhteensä 1 ; ' l1'606114' lt4'084/32.430!48'402/ '671/ Poistettu =1 = , , Jäännös 1 ---' ,033111,606113,253151,109164,084131,934147, , , kaapelia Jouluk. 31 p:nä , ,04229,496 5,785 29, , , , ,027 2X125 ja 500 V. Asetettu ,670 4,167 O-johdinkaapelia Jouluk. 31 p:nä 1938' ,520 Yhteensä 1 9,893149,026155,505130,02315,785129, ,2021 4, , , ,194 '. 1 2,710 8, , X 125 V Asetettu Yhteensä , , ,412122, ,329134, ,577 2x 125 V Jouluk. 31 p:n ilmajohtoja Asetettu ,110 8, ,271 56, ,333 - Yhteensä Poistettu =1 =1 =1 = , Jäännös " , , , , , '11018' /4'236/ /4'271156'7361 Koko verkon yhteinen kuparipaino = 1.791,746 kg; lisäys v kg. Taulukkoon sisältyvät kaikki raitiotiekaapelit: 400 mm 2,38 m = 135 kg; 300 mm l 8,581 m == 22,949 kg; 240 mm l m.= 28,984 kg; 210 mm l 3,880 m = 7,250 kg; yhteensä 25,982 m 59,318 kg. sekä ilmainjat: 150 mm l 462 m = 616 kg; 2 X 70 mm l 1,315 m = 1,637 kg; 2 X 60 mm l 335 m = 357 kg; yhteensä 2,112 m = kg. 21,333

46 43 V. Talojohdot. Serviser. Alue - Omrllde, Tasavirtatalojohtojå - lj.kbtrllmsserviser Vaihtovirtatalojohtoja - Växelströmsserviser Maakaapeli Jordkabel 'LufUednlng Blykabel Jordkabel Luftledning Blykabel lmajohto Lyijykaapeli Maakaapeli lmajohto J.yljykaapeli Kasarmint. Kasärnt (+ 12) 44(-12) (+ 39) 148(- 3) 13 (± 0) Töölö. Tölö (+ 1) 26(- 1) (+ 16) 25(+ 2) 2(± 0) Kallio. BerghälL (+ 3) 145(-' 3) 8(± 0) 227 (+ 23) 60(± 0) 1 (± 0) Vaihtovirtapienjän. - alueet. Lågspänd växelström (+ 55) 752 (- 8) 482 (- 3), Yht. - Salnmanlagtl (+ 16) 215(- 16) 8(± 0) (+ 133) 985 (-- 9) 498 (- 3) Kokonaissumma 4,757 (+ 121) kpl. - Totalantal (+ 121) st. rajoittaa Heikinkatu. Etelä Esplanadikatu ja Töölön lahti sekä Taka-Töölön v. v. maakaapeliverkko Humalistonkadusta pohjoiseen. Uusia asemia tehdessä on jo useamman vuoden aikana otettu rakentaessa huomioon tuleva kaksoissyöttösysteemi. Pienjännite-kolmivaihemaakaapeliverkkoa laajennettiin Kaivopuistossa. Bulevardinkadulla, Fabianinkadulla ja Ruoholahdessa. Lisäksi suoritettiin suurempia täydennystöitä Töölössä Runeberginkadulla, Urheilukadulla. Töölönkadulla ja Linnankoskenkadun ympäristössä.. Perä-Töölön uudessa osassa. Munkkiniemenkadusta pohjoiseen asennettiin rakennettuun osaan kaapeliverkko. johon valmistuneet talot liitettiin. samoin Töölöntullinkadulla. Kalliossa aloitettiin jakoverkon teko Kirstinkadun ympäristös'sä ja täydennettiin verkkoa Hakaniemessä Siltasaarenkadulla. Vallilassa laajennettiin verkkoa eninten Vallilan ruots. kansakou-' lun ympäristössä ja Vääksyntiellä sekä lisäksi Sofialehdossa ja Hämeentiellä. Olympiakylän jakoverkko saatiin valmiiksi erinäisiä muuntoasemilla tehtäviä kaapeliasennuksia lukuunottamatta. Pienjännite-ilmaverkkoa lisättiin Herttoniemen 'öljysatamassa. Käpylän omakotialueilla. Vallilan siirtolapuutarhassa ja väliaikaista käyttöä varten Munkkiniemenkadulla. Tasavirta-maakaapeliverkkoa ei sanottavasti laajennettu. Poikkeuksellisen ajan takia oli, raitiotiesyöttöjä lisättävä. Tähän tarkoitukseen vapautettiin, muutamia tasavirtaverkon syöttöjohtoja: Kaupungin alueella muutettiin syöttö N:o 43 Rt-syötöksi V. Töölössä N:o 7 Rt-syötöksi V ja Kalliossa N:o 2 Rt-syötöksi V sekä N:o 10 \Rt-syötöksi V. B. Johtoverkon laajuus. 31 p:nä ioulukuuta Sivuilla 5 ja 6 olevista taulukoisa käy' ilmi johtoverkkoa koskevat seikat. Johtoverkon yhteenlaskettu kuparipaino oli vuoden lopussa kg vastaten kg lisäystä v Sivuilla 5 ja 6 oleviin taulukkoihin ei ole otettu O.Y. M. G. Steniuksen omistaman. Helsingin kaupungin sähkölaitokselle siirtyneen sähkölaitoksen alueella olevan verkon arvoja. sillä poikkeuksellisena aikana ei ehditty tarkistaa saatuja tietoja. Talojohtojen kokonaislukumäärä oli vuoden vaihteessa kpl jakaantuen eri alueisiin ja virtalajiin nähden,siv. T olevan taulukon mukaisesti. Vaihtovirralle muutettiin tasavirtataloja yhteensä 30 kpl. joista Kasarmintorin ala-aseman alueella 18 kpl, Töölössä 11 kpl ja Kalliossa 1 kpl. ' Liittyminen. Liitettyjen,kuluttajien lukumäärä oli kertomusvuotena lisääntynyt :11ä (edel. vuonna 4,390:llä) ja kokonaisliittymisarvo on noussut 11,806 kw:lla (ed. vuonna 34,265 kw:lla). Yksityistä tarvetta koskva liittymä osoittaa kw lisäystä (ed. v kw). Pienentynyt liittymän lisäys aiheutuu osaksi alkaneesta sotatilasta mutta pääasiassa siitä. että edellisenä vuonna sisällytettiin suurjännitekuluttajien kulutuskojeet ensi kertaa taulukkoon. Tasavirtaliittymä on Kasarmintorin asema verkossa pienentynyt 274 kw:lla ja Kallion aseman verkossa 354 kw:lla. jotavastoin se Töölön aseman verkossa on lisääntynyt 275 kw:lla.

47 J. Liittymisaroojen muutokset Förändringarna av anslutningsvärdet under år Yksityiset tarpeet. TeolllsuU. ::1. l?j lx DetaljdlstrlbuUon. ndustrl. peet..e;: 1<'", s:!i Kuluttajia -< Almänna i U!l.1<' B.e. rl'<... '" lds' AntaJ konau- behov. 0'" menter <'g ::rc:..... ei "'D as' 1<'''' ' Lamppuja. Moottoreita. Kojeita. Lamppuja. Moottoreita. Kojeita. B Yht. <'O <'. i <'<' Lampor. Matarer. Apparater. Lampor., Motorer. Apparater. b S:ma. "'D.. D >...!ä.5;=... 0 kw. 0 Oel :1... :!f.. <!;:: Yht. Yht. 0',..,- 1Dl: GD g.,!!. j;'e. : , <C,. DE: d:ma. S:ma.. p;p O'!'" D... Da:., S 5;' kw. kw. [!!.< 1<' e. il::: 'i:1 e. D oel =a f ""... Kpl. Kpl. KpL Kpl. Kpl. Kpl. E!.e. s il B kw. kw. kw. kw. kw. kw. ei.. 0'''' ig st. St. St. St. St. qq ( Yleiset tu- m-.. "" ",,:1 ",,'" st. F... G-5 E' qq -.!D r- F ii Uusia liittymisiä- 1 Nya anslutningar / ,92/' VähennYS-MinSk-1 1 ning \ , ' ! Lisäys - Ökningl ,808 Liittymisarvo Anslutningsvärde / ,204 Liittyniliarvo- Anslutningsvärde 1 81/ !55.51J k i , k LisäY8-Ökning % Q.ll 1-1' k \ 8.38\10.56\ -\ -\ -\ 7.26

48 45. Kuluttajille asetetut mittarit v Antal kos konsumenter uppsatta mätare år Lukumäärä - 81/ Antal 1/ Lisäys - lukumäärä antal 1 Ökning Sisävalaistusta - nrebelysning (A)... 81,035 77,399 3, Porrasvalaistusta - Trappbelysning (B)... 2,012-2, Voimaa - Kraft (e)... :... 5,242 5, Kotitaloustariffia - Hushållstariff (E & F)... 4,790 3,420 1, Katuvalaistusta - Gatubelysning (G) Tehotariffia - Effekttariff (H)... '... 1, Yötariffia - Natt-tariff (N) Pienjännite-erikoistariffia - Lågspännings-specialtariff (S) Suurjännite-erikoistariffia - Högspännings-specialtariff (S& K) Sek. sarj. tark. ja varam. - Diverse serle- och kontrollmätare Yhteensä - Summal 93, , , J.. Mittarittomat kuluttajat v Antal konsumenter utan mätare år Vuositilaajat, joilla on virranrajoittaja -- Pauschalkonsumenter Lukumäärä - Antal Lisäys - Ökning 81/ / lukumäärä antal 1 med strömbegränsare Vuositilaajat, joilla ei ole virranrajoittajaa - Pauschalkonumenter utan shömbegränsare Radiokojeita - Radioapparater Vuoden 1939 kuluessa on katuvalaistuslamppujen luku lisääntynyt 368 kpl:lla (ed. vuonna 176) vastaten 92.1 kw:n nousua (ed. vuonna 16.5 kw). Edellisen vuoden töitä täydennettiin Rautatientorilla, Topeliuksen-, Töölöntullin-, Nordenskjöldin- ja Mäkelänkaduilla sekä Pihlajatiellä, 1. Kaivopuistossa, Taka Töölössä ja Ruoholahdessa, tullen työt suurin piirtein valmiiksi. Lisäksi asennettiin katuvalaistus Töölöntorille, Vrheilukadun uudelle osalle, Eläintarhantien länsipäähän, Stenbäckinkadulle, Töölön lahden länsirannalie, Munkkiniemen vanhalle tielle, Tallberginkadulle, Puutarhakadulle, Kanavatorille, Koskelan omakotialueelle, Olym- Yhteensä - Summal Katuvalaistus. Katuvalaistus % % piakylään, Pasilan aseman tielle ja Oulunkylän omakotialueelle Pakilassa.. Täydennettiin ja parannettiin valaistusta Kappelin edessä, Turun- ja Hämeentien pohjoispäässä ja Hietaniemenkadun alkupäässä. Kauko-ohjaukselle siirrettiin suurin osa Kallion katuvalaistuksesta. Sotatilan takia jäivät keskeneräisiksi ja kokonaan alkamatta useat työt. Natriumlamppuja oli käytännössä 143 kpl ja elohopeahöyrylamppuja 4 kpl. Katuvalaistuslamppujen lukumäärä ja liittymisarvo sodan syttyessä 30. X selviää allaolevasta taulukosta. Alue Lukumäärä Tasavirtaverkko Vaihtovirta verkko Yhteensä 1 -. Liittymisarvo Lukumäärä Liittymisarvo Lukumäärä.Liittymisarvo W W W 1 1 Keskikaupunki. 884 (+ 14) #9,825(+ 3,675) 686 (+ 128) 121,385 (+ 30,950) (+ 142) 1351,2 J 0 (+ 34,625) Töölö (+ 33) '82,000 (+ 3,000) 923 (+ 130) 157,050 (+ 39,125) 1,274 (+ 163) 1239,050 (+ 42,125) Kallio (-14) foo,100(- 6,150) 2,051 (+ 77) 264,600 (+ 21,500) 2,534 (+ 63) 364,700 (+ 15,350) Herttoniemi (± 0) 7,650(± 0) 32 (=!= 0) 7,650 (± 0) Yhteensä 1 1,718 (+ 33) 1411,925(+ 525)1 3,692 (+ 335) 1550, ],575)1 5,410 (+ 368) 1962,610 (+ 92,100) Sulkumerkeissä olevat luvut ilmaisevat muutokset vuoden 1939 aikana,

49 46 Sodan aikana oli Jri!.ytännössä vain suuntavalaisimet, joiden lukumäärä ja liittymisarvo olivat seuraavat: Keskikaupunki...:...,... Töölö... Kallio kpl 299» 749» 4,400 W 4,700» 11,900.) Yhteensä 1,304 kpl 21,000 W Propaganda Ja neuvonta v Edellisenä vuonna aloitettua kotivalaistusta käsittelevää esitelmäsarjaa jatkettiin vielä kevättalvella eräissä Marttaliittojen kerhokokouksissa. Sitäpaitsi neuvontainsiriööri piti huhtikun radiopakinan sähkökojeiden käytöstä kotitaloudessa. Samoin on kotivalaistusta ja muuta sähkön käyttöä koskevia. kirjoituksia julkaistu erinäisissä aikakauslehdissä. Neuvontatyö on muuten jatkunut tavalliseen tapaan. Sähkölaitosyhdistyksen painattamia neuvontajulkaisuja»kodin sähkö.) on jaettu kaksi numeroa sähkölaitoksen toimesta helsinkiläisiin koteihin. Sodan uhka painoi kuitenkin leimansa syysnumeron sisältöön, joka kosketteli valaistuksen järjestämistä puolustusnäkökohtien mukaan. Sähkökeittiöiden lukumäärä on suuresti lisääntynyt. Niinpä kertomusvuotena liiteiin Helsingin kaupungissa sähköjohtoverkkoon 45 uutta taloa, joissa oli yhteensä 999 sähkökeittiötä, sitäpaitsi yksityisasunnoissa 61 keittiötä, 2 ravintolan, 3 kahvilan ja 2 henkilökunnan ruokalan sähkökeittiötä, joten sähköliesien kokonaismäärä Helsingissä kasvoi v yhteensä 1,067 keittiöllä, niin että niiden luku oli vuoden päättyessä 2,704 sähkökeittiötä. Vuoden viimeisellä neljänneksellä ei propagandatyötä jatkettu johtuen suurvaltasodan aiheuttamasta epäselvyydestä energia-alalla. Vlrrankulutu8 v Strömförbrukning Ar Hyödyllinen s.o. kuluttajilla olevista mittareista luettu ja veloitettu kilowattituntimäärä oli koko viime vuonna 102,515,621 vastaten 1.7 % lisäystä edelliseen veloitusvuoteen verraten. Kulutettu virta jakaantuu seuraavasti: Antalet nyttigt avgivna, d.ä. hos konsumenterna å mätarna avlästa och uppdebiterade kilowattimmar utgjorde under året 102,515,621 utvisande en ökning av 1.7 % mot föregående debiteringsår. Den förbrukade energin fördelade sig på följande sätt: Sisävalaistukseen, För inre belysning ,334,413 k eli 15.0 % Katu- ja satamavalaistukseen, För gati- och hamnbelysning ,726,316 l.7» Kotitalouskäyttöön, Hushållsförbrukning.... 4,766, » Valo- ja voimakäyttöön, yhteisen tariffin mukaan, För belysning och kraft enl. gemensam tariff ,604, » Moottorikäyttöön,.För motordrift ,334,492» 10.9» Raitioteille, För spårvägsdrift ,199,520» 12.8» Suurjännitekuluttajille, Till högspänningskonsumenter ,191,290» 42.2» Laitoksen omiin tarpeisiin, För verkets eget behov ,358,889»» 1.3» Yllämainitusta virrasta annettiin: Av ovannämnda energi levererades i form av: Pienjännitevirtana, Lågspänd ström ,506,114 kwh eli % Raitiotievirtana, Spårvägsström... : ,199,520»12.8» Suurjännitevaihtovirtana, Högspänd växelström ,809,987» 42.8» Yksityiset, kimpunlq ja itse laitos kuluttivat virtaa seuraavasti: Yksityiskulutus, Privat förbrukning... kwh Kaupnngin kulutus, Stadens förbrukning» Laitoksen oma kulntus, Verkets egen förbrukning...» Valaistusta Bel)'snlng 14,836,817 2,223,972 Privata, staden och verket själv förbrukade ström i följande mängder: Voimaa Valaistusta ja Yhteens voimaa Kraft BelYSDlng o. kraft Summa 59,062,436 1 ) 16,844,754 90,744,007 kwh eli 88.6 % 3,702,736 4,486,017 10,412,725»»10.9» 1,358,889 1,358,889 La» Yhteensä, Summa kwh 17,060,789 62,765,172 22,689, ,515,621 1) RaitiotieVirta huomioonottaen. nknsive spårvägsström.

50 47 Yleiset tariffit.- Yleistariffit, joita noudatetaan v ovat seuraavat: 1. Valaistustariffit. A. 200 penniä kwh:lta (kilowattitunnilta) valaistukseen kulutetusta sähkövirrasta, joka mitataan k Wh-mittarilla; P. 100: - mk vuodessa 25 watin lampulta taikka vastaavalta liittymisarvolta, kuitenkin enintäin 5:lle keskimäärin 25 watin lampulle. Uusia vuosisopimuskuluttajia liitetään ainoastaan poikkeustapauksissa. 2. Voimatariffi. C. 120 penniä kwh:lta moottorien käyttöön tai ammatillisiin tarkoituksiin, kuten elokuvakoneisiin, näyttämötarpeisiin, val<?kuvaukseen, kopioimiseen, valohoitoon, 5ilitykseen, lämmittämiseen y.m.s., ei kuitenkaan varsinaiseen valaistukseen kulutetusta virrasta. Erikoistapauksissa, kuten mankelihuoneissa ja hisseissä y.m.s. voi sähkölaitos sallia liitettäväksi voimamittarin yhteyteen rajoitetun määrän lamppuja. 3, Kotitaloustariffi. E & F. Virran hinta veloitetaan sekä perusmaksun (E).että kulutusmaksun (F) muodossa. Perusmaksu määrätään huoneiston suuruuden perusteella seuraavasti: 1 huone tai keittiö : - mk vuod. 1 0 ja keittiö tai 2 huon 270: huonetta ja keittiö :: : : :- 0 o Jokaisesta seuraavasta huoneesta suoritetaan 130::"" mk vuodessa. Kulutusmaksu: 50 penniä kilowattitunnilta kaikkiin kotitaloustarkoituksiin kuten valaistukseen, keittämiseen, silitykseen, pienmoottorien käyttöön, veden kuumentamiseen y.m.5. käytetystä virrasta. Tämä tariffi on tarkoitettu kotitalouskuluttajia varten, mutta sallitaan sen soveltamista myöskin kuluttajille, jotka. omassa asunnossaan ansiotarkoitukseen käyt-. tävät pienmoottoreita tai muita kojeita. Tehotariffi. H. Virran hinta veloitetaan osaksi tehomaksuna (vuosimaksuna), H, joka riippuu kuluttajan suurimmasta hetkellisestä sähkötehontarpeesta: mk 140: vuodessa kultakin tilatulta tai allamainitulla tavalla mitatulta 100:lta watilta, sekä sen lisäksi kulutusmaksuna (F) 50 penniä kultakin käytetyltä kwh:lta. Tarvittavan tehomäärän suuruudesta ja virran laadusta riippuen asetetaan kuluttajan valinnan mukaan joko: a) tavallinen mittari sekä. virranrajoittaja, joka estää kuluttajaa ylittämästä tilattua tehoa, tai b) erikoismittari, joka, paitsi kokonaiskulutusta, vielä erikseen mittaa tilatun tehorajan yläpuolella kulutetun virran, josta talvikuukausina (loka-maaliskuu) veloitetaan lisämaksuna mk 3: - kwh:lta tai.. c) maksimimittari, jonka mukaan tehomaksu veloitetaan talvikuukausina (loka-maaliskuu) esiintyneiden 2:n suurimman 15 minuutin kuotmituskeskiarvon perusteella.. Erikoismittarilaitteista veloitetaan vuokra, joka riip puu mittarin laadusta ja suuruudesta ja joka peritään virtalaskujen yhteydessä. 5. yötariffi. N. 50 penniä kwh:lta klo välillä kulutetusta virrasta. Kuitenkin veloitetaan syys-toukokuun ajalta vähintäin 80 kwh:sta kuukaudessa vaikka kulutus olisikin tätä määrää pienempi. Yövirtaa saadaan: 1) joko siten, että virta määrij.aikoina automaattisesti yhdistetään ja eroitetaan; 2) tai kaksoistariffin perusteella normaalisen valaistus tai voimatariffin yhteydessä, jolloin eri tariffien kytkentä määräaikoina niinikään tapahtuu automaattisesti. Mittarilaitteista veloitetaan vuokrana 8: - mk kk:ssa, mikä peritään virtalaskujen yhteydessä.

51 48 Laitoksen arvonmuutokset. Vuoden 1939 kuluessa on eri laitteiden arvossa tapahtunut seuraavat muutokset: Ennen olleet laitteet: Tontit.... Rakennukset... :.... Koneet..., ]ohtoverkko.... Katuvalaistuslaitteet.... Sähkömittarit..... Pääoma-arvo tammik. 1 p ,145,000: - 2,643,832: - 3,303,100: - 5,499,200: - 194,000: - 232,800: - Uudis- ja laajennustyöt Pääoma-arvo Poistot jouluk. 31 p ,145,000: - 1,321,666: - 1,322,166: - 3,303,100: - 5,499,200: - 194,000: - 232,800: - 1. J jälkeen tulleet laitteet: Tontit.... Hallintorakennus.... Asemarakennukset.,... Höyrykattilalaitos... Turbogeneraattorit.... Muuttajat ja muut sähkökoneet... Pääaseman ohjauslaitteet...:... Ala-asemain ohjauslaitteet...;.. Akkumulaattorit.... Hiilenkuljetuslaitteet... Erilaiset apukoneet... Kaapeliverkko.... lmajohtoverkko.... Muuntajat...:... Talojohdot.... Katuvalaistuslaitteet... Sähkömittarit.... Kalusto.... Ylimääräinen kuoletus...:.... 6,902,860: - 5,794,493: 05 13,296,875: 59 2,022,070: 95 2,988,475: 82 2,443,851: 88 5,161,714: 82 1,177,364: :79 868,586: - 40,347,081: ,070: 78 8,988,907: 60 1,386,445: 03 5,342,894: 84 6,474,770: ,544: ,334: 60 4,500,532: ,689: 90 3,316,386: ,747: ,542: 10 9,522,119: 30 3,747,132: ,204: - 2,171,369: 50 1,800,000: - 213,925: - 6,688,935: - 227,038: 25 10,067,987: 05 1,883,425: - 11,986,140: ,243: - 4,848,214: ,590: - 2,332,885: ,420:.- 2,029,431: ,001: - 4,977,461: ,990: - 1,526,916: :- 515:79 47,780:- 820,806: - 2,455,248: - 47,413,952: ,160: - 810,910: ;177: - 11,864,863: 30 88,871: - 1,475,778: ,200: - 6,591,064: ,655: - 7,324,115: ,770: - 263,774: ,334: Yhteensä mk 118,561,640: 09 27,140,057: 85 11,981,678: ,720,019: 09

52 49 Meno- ja tuiotase.. Tulot: Virran myynnistä... Ylijäämää suoritetuista johtotöistä ,214: 15 myydyistä kaapelitarpeista ,334: 20 t käyttötarpeista... 25,264: 85 akkumulaattoritarpeista : 10 & näyttelyn myynnistä... 45,821: 25 Vuokratuloja... Korvausta luontaiseduista... Kaasulaitoksen 'osuus mittariuv. ja rahasto... Korvaus katuvalaistuksen hoidosta ja pääomamenoista... :... & satama & & & Korkotuloja kontto kurrantti tililtä.... Saatu aikaisemmin poistetuista laskuista...,... Ylimääräisiä tuloja myydystä romusta... 98,005,982: ,242: ,600: - 124,419: - 237,640: 80 1,863,932: - 94,949: ,308: - 1,498: 16 '44,011: mk 101,863,584: 16 Menot: Ha1)into... 1,020,593: 50 Kassa- ja tilivirasto...:... 3,734,033: 40 Käyttö ,312,243: 40 Jakelu...:... 5,211,803: 90 Yhteiset sekalaismenot (sisältää koron ja kuoletuksen) , 163,456: o Ktu-)a satamavalaistuksen hoito ja kunnossapito ,099: - Kayttovarat ,539: 35 Ylimääräinen kuoletus...: ,334: 60 62,559,103: 20 Netto ylijääma....:... 39,304,480: 96 mk 101,863,584: 16 Tila joulukuun 3.1 p:nä Varat: Pääoma-arvo sivulla 12 olevan erittelyn mukaan.... Uudistyöt kaupunginvaltuuston myöntämillä etuantivaroilla.... Kaupunginkassa, nostamattomia määrärahoja.... Tarveainevarastot... :... '. 10,460,343: 95 Polttoaine ,045,813: 70 Kassa ,720,019: 09 1,567,318: 75 15,357,122: 25 14,506,157: ,240: 63 Saatavat: Konttokuranttitilillä kaupungin kassassa.... Veloitetut virtamaksut.... Suoritettuja töitä sekä ennakkomaksuja eri hankkijoille ,857,464: 34 9,737,299: 65 5,842,849: 30 16,437,613: 29 Pankeissa: Takuumaksuja... :... 2,000,437: 38 mk 193,813,909: 04

53 50 Kaupungin kassa: Pääomavelka Velat: 133,720,019: 09 Stirrettyjä määrärahoja:,. Asemarakennukset...'... Koneisto...:... Johtoverkko... Katuvalaistuslaitteet ,731: 20 11,310,692: ,372: 20 2,294,326: 20 15,357,122: 25 Sekalaisia velkoja...:... 1,831,173: 40 Takuumaksuja...:... 2,918,060: 71 Vanhentuneita takuumaksuja... 18,475: 63 3,107,536: 34 Sähkörahakemaksuja (ennakkomyynti) ,577: - Netto ylijäämä...:... 39,304,480: mk 193,813,909: 04 Vuoden 1939 toimintatulos. Laitoksen arvo tammik. 1 p:nä Bruttotulot.... Menot...,.... Korko ja kuoletus.... Nettoylijäämä... :.... Helsingissä, huhtikuulla KirJanplllltöksen mukaan 118,561,640: ,863,584: 16 42,738,444: 15 19,820,659: 05 39,304,460: 96 Vastaava luku edellisenll vuonna 109,497,742: ,601,472: 25 40,348,080: 90 17,631,700: 35 42,409,291: - R. E. Bl'Ummer. Liite 1. Vuoden 1939 kameraalsen tilinpäätöksen supistelma. Tulot: Tulot rahasäännön mukaan ,004,100: -, Yli arvioitujen tulojen...:..., ,569: 40 Säästöä määrärahoista...:... 5,526,331: 20 Uudistöihin...:... 28,975,804: 85 Kertynyt poistetuista määristä...:... c ,498: 16 Myydystä romusta ja konttorikalustosta ,011: mk 148,107,314: 71 Menot: Menot rahasäädnön mukaan... 93,429,911: Lisämäärärahoja...,'... 1,143,537: 85 Menot ylittäneet arvion... 2,027,455: 80 Vajausta tuloarviossa...:... 11,741,594: 50 Ylimääräinen kuoletus ,334: 60 Nettovoitto...,'."... 39,304,480: mk 148,107,314: 7.1

54 51 Liite 11. Vlrranehltys ja suurin kuormitus. Mi/j kwh ,20 '1fO Bo Höyryvoimaa-hWh- o Vesivoimaa - -,,- - ångkraft vaffenkroft Suurin kuormitus-mw-max.be/osfning MW '' "0 r40 o WjjfffiJj