Yhdistysoikeus. Maaseudun Sivistysliitto ry Perustana yhdistyslaki ( /503) Lisäksi huomioon

Transkriptio

1 Yhdistysoikeus Maaseudun Sivistysliitto ry Yhdistysoikeus Perustana yhdistyslaki ( /503) Lisäksi huomioon Tuomioistuinratkaisut Yhdistyskäytäntö Perustuslaki yhdistymisvapaus yhdenvertaisuus Ympäröivä lainsäädäntö (rahankeräyslaki ym.)

2 Yhdistysoikeus Tuomioistuinratkaisuja: KKO:2010:21 - Yhdistyksen edustaminen Yhdistyksen kokouksessa oli valittu uusi hallitus, johon eivät enää olleet kuuluneet aikaisemman hallituksen jäsenet. Käräjäoikeus, jossa oli vaadittu uuden hallituksen valitsemista koskevan päätöksen julistamista mitättömäksi, oli turvaamistoimipäätöksillään yhtäältä kieltänyt mainitun päätöksen täytäntöönpanon ja toisaalta kieltänyt aikaisemman hallituksen jäseniä ryhtymästä yhdistysoikeudellisiin toimenpiteisiin KKO: vanhalla johtokunnalla, jota on edustanut sen puheenjohtaja, on ollut asiainhuoltoa koskevien periaatteiden nojalla oikeus käyttää yhdistyksen puhevaltaa kyseisessä menettelyssä Yhdistysoikeus Tuomioistuinratkaisuja: KKO:2005:141 - Hallituksen jäsenen vastuu Yhdistys oli maksukyvyttömyydestään huolimatta jatkanut toimintaansa ja jättänyt seuraan sopimussuhteessa olleiden pelaajien sopimuksen mukaiset eläkevakuutusmaksut osaksi maksamatta. Yhdistys hakeutui sittemmin konkurssiin. KKO: menettelyä ei pidetty niin moitittavana, että hallituksen jäsenten olisi katsottu olevan henkilökohtaisesti vastuussa yhdistyksen ja pelaajien välisten sopimusten täyttämättä jäämisestä aiheutuneesta vahingosta pelkästään jatkamalla yhdistyksen toimintaa sen maksukyvyttömyyteen johtaneista vakavista taloudellisista vaikeuksista huolimatta.

3 Yhdistysoikeus Tuomioistuinratkaisuja: KKO:2001:111 - Hallituksen jäsenen vastuu Yhdistyksen hallitus oli yhdistyksen varojen sijoitustarkoituksessa myöntänyt yksityishenkilölle lainan, joka oli määrältään vastannut yhdistyksen noin neljän vuoden jäsenmaksutuloja ja muodostanut suurimman osan yhdistyksen varallisuudesta. Lainan määrän jäätyä yhdistyksen vahingoksi yhdistys vaati hallituksen puheenjohtajalta vahingonkorvausta. KKO: Velaksiannosta päättämisen katsottiin yhdistyslain mukaan kuuluneen yhdistyksen kokoukselle. Hallituksen puheenjohtaja oli velvollinen korvaamaan vastoin yhdistyksen toimielinten päätösvallan jakoa koskevia säännöksiä tehdystä toimesta yhdistykselle aiheutuneen vahingon. Yhdistyslaki Jäsenyys Kelpoisuus Liittyminen Jäsenmaksut Jäsenluettelo Eroaminen ja erottaminen

4 Yhdistyslaki Päätöksenteko Yhdistyksen (valtuutettujen) kokous Hallitus Asema Tehtävät Toiminta Valiokunnat ja toimihenkilöt Yhdistyksen perustaminen Perustajina tulee olla vähintään kolme 15 vuotta täyttänyttä luonnollista henkilöä tai oikeustoimikelpoista yhteisöä (rekisteröity yhdistys, osakeyhtiö, osuuskunta, avoin yhtiö, kommandiittiyhtiö, säätiö ja julkisoikeudelliset yhteisöt).

5 Yhdistyksen perustaminen Perustaminen tapahtuu perustamiskokouksessa (voi tapahtua myös tietoliikenneyhteyden avulla). Tehdään perustamiskirja. Päivättävä. Vähintään kolmen jäseneksi liittyvän tulee allekirjoittaa. Säännöt liitetään. Yhdistyksen rekisteröiminen Perusilmoitus yhdistysrekisteriin. Yhdistyksestä tulee oikeuskelpoinen, kun se on rekisteröity yhdistysrekisteriin. Ei vielä peruskirjan tekemisellä tai tekemällä perusilmoituksen. Patentti- ja rekisterihallitus ylläpitää yhdistysrekisteriä.

6 Yhdistyksen rekisteröiminen Voi itsenäisesti saada oikeuksia / velvollisuuksia. Rekisteröidyn yhdistyksen jäsenet eivät henkilökohtaisesti vastaa yhdistyksen sitoumuksista. Rekisteröitymättömän yhdistyksen toiminnasta vastaavat sen puolesta toimivat henkilöt Säännöt Yhdistyksen säännöissä todettu tarkoitus kuvaa sitä, minkä edistämiseksi yhdistys perustetaan. Tarkoituksen toteuttamistavat kuvaavat niitä toimintamuotoja, joilla yhdistys toimii. Yhdistyksen toiminnan tukimuodot kuvaavat niitä keinoja, joilla yhdistys kerää varoja tarkoituksensa mukaisen toiminnan toteuttamiseen.

7 Säännöt Yhdistyksen säännöistä tulee ilmetä yhdistyslain 8 :ssa mainitut asiat: 1) yhdistyksen nimi; 2) yhdistyksen kotipaikkana oleva Suomen kunta; 3) yhdistyksen tarkoitus ja toimintamuodot; 4) jäsenen velvollisuudesta suorittaa yhdistykselle jäsenmaksuja ja muita maksuja; 5) yhdistyksen hallituksen jäsenten ja yhdistyksen tilintarkastajien sekä toiminnantarkastajien lukumäärä tai vähimmäis- ja enimmäismäärä sekä toimikausi; ( /678) 6) yhdistyksen tilikausi; 7) milloin yhdistyksen hallitus ja tilintarkastajat sekä toiminnantarkastajat valitaan, tilinpäätös vahvistetaan ja vastuuvapaudesta päätetään; ( /678) 8) miten ja missä ajassa yhdistyksen kokous on kutsuttava koolle; sekä 9) miten yhdistyksen varat on käytettävä, jos yhdistys purkautuu tai lakkautetaan. Säännöt Yhdistyksen tarkoitus (esim.): Yhdistyksen tarkoituksena on edistää... Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys voi: - järjestää toimintaansa liittyvää koulutus- ja valmennustoimintaa, - toteuttaa julkaisu- ja tiedotustoimintaa, - toteuttaa kilpailuja, kursseja ja juhlia sekä muita toimintaansa liittyviä tilaisuuksia. Toimintansa tukemiseksi yhdistys voi järjestää rahankeräyksiä ja arpajaisia hankittuaan niihin luvan.

8 Varainkeruu Yhdistyksen varainkeruu ja rajanveto liiketoimintaan. Osakeyhtiö ja aatteellinen yhdistys ovat molemmat tuloverotuksen terminologiassa yhteisöjä (TVL 3 ). Mikäli yhdistyksen liiketoiminta on hyvin laajaa, se saattaa vaarantaa yhteisön yleishyödyllisyyden Rajanvetoa: yleishyödyllisen toiminnan osuuden suhde yhdistyksen liiketoiminnan osuuteen. Ks. Eskelinen, Yhdistysten ja säätiöiden verotus (1997) s Jäsenet Yhdistyksen jäseniä voivat olla: 15 vuotta täyttäneet luonnolliset henkilöt ja oikeuskelpoiset yhteisöt (myös ulkomaiset). Jäsenten velvollisuudet, mm. jäsenmaksu ym. tulee mainita säännöissä.

9 Jäsenet Jäsenillä on oikeus: osallistua yhdistyksen toimintaan, käyttää äänioikeuttaan ja pyrkiä tulemaan valituksi yhdistyksen toimielimiin. Jäsenet Yhdistyksen jäsenistä on hallituksen pidettävä luetteloa (11 ). Jäseneksi hyväksymisestä päättää hallitus, jollei säännöissä ole toisin määrätty (12 ).

10 Jäsenet Yhdistyksen jäsenluettelo (11 ). Hallitus ylläpitää ja vastaa ajantasaisuudesta. Henkilötietolain säännökset henkilötietojen käsittelyyn liittyen. Jäsenluettelo muodostaa: henkilörekisteri Merkitään yleensä: nimi, kotipaikka ja yhteystiedot Henkilötunnuksen käyttäminen jäsenrekisterissä on harvoin perusteltua. Tiedot tulee hävittää, kun henkilötietolaissa tarkoitettua rekisteröintiperustetta ei enää ole (jäsen eroaa). Ks. Tietosuojavaltuutetun ohje: Yhdistyksen jäsenluettelot ja henkilötietolaki Jäsenet Jäsenellä on oikeus milloin tahansa erota yhdistyksestä ilmoittamalla siitä kirjallisesti yhdistyksen hallitukselle tai sen puheenjohtajalle (13 ). Yhdistys voi erottaa jäsenen säännöissä mainitulla erottamisperusteella (14 ) Jäsenen erottamisesta päättää yhdistyksen kokous, jollei säännöissä ole toisin määrätty (15 ).

11 Hallinto Päätösvalta yhdistyksessä kuuluu sen jäsenille Päätösvaltaa yhdistyksessä käyttävät sen varsinaiset jäsenet yhdistyksen kokouksessa. Yhdistyksen toimintaa ohjataan sen säännöillä. Hallinto Yhdistyksen varsinainen kokous Jäsenet käyttävät päätösvaltaa Yhdistyksen hallitus Varsinainen kokous valitsee Hallituksen jäsenen ei välttämättä tarvitse olla yhdistyksen jäsen. Toimialaan kuuluvat ne asiat, jotka eivät kuulu yhdistyksen kokouksen päätettäviksi. Voi kokoontua myös tietoliikenneyhteyden tai muun teknisen apuvälineen avulla (voidaan pitää kokous esim. SMS tai välityksellä).

12 Hallinto Toimihenkilöt Hallitus voi valita erilaisia toimihenkilöitä ei varsinaista yhdistyslaissa säädettyä erityisasemaa. Säännöissä tai muulla valtuutuksella on määrätty tehtäviä hoidettavaksi (esim. sihteeri, rahastonhoitaja, mikäli kuulu hallitukseen). Hallinto Vastuu Yhdistyslaissa säädetään vahingonkorvausvelvollisuudesta. Myös vahingonkorvauslain säännökset. Vahingonkorvausvelvollisuus: tahallisuus, tuottamus => vahinkoa yhdistykselle tai kolmannelle osapuolelle. Koskee hallituksen jäseniä, toimihenkilöitä sekä tilintarkastajia/toiminnantarkastajia.

13 Hallinto Yhdistyksen kokous Yhdistyksen säännöissä tulee määrätä yhdistyksen kokouksen ajankohta. Päätetään yhdistyksen sääntömääräisistä asioista. Kokouskutsu toimitettava todisteellisesti ja säännöissä määrätyllä tavalla (24 ) Esim. kirje, . Suullinen kutsu ei riittävä. Hallinto Yhdistyksen hallitus Yhdistyksen varsinainen kokous valitsee. Kuuluu vähintään puheenjohtaja ja kaksi jäsentä. Juoksevan hallinnon hoitaminen.

14 Nimenkirjoittajat Yhdistyksen puheenjohtajalla on oikeus kirjoittaa yhdistyksen nimi tätä oikeutta voidaan rajoittaa säännöissä ( kaksi yhdessä ). Nimenkirjoitusoikeutta on myös mahdollista laajentaa annetaan nimenkirjoitusoikeus myös muille. Vajaavaltainen taikka konkurssissa oleva ei olla yhdistyksen nimenkirjoittajana. Nimenkirjoittajat konkurssissa oleva: Konkurssilaki (120/2004): Konkurssi: velallinen, joka ei kykene vastaamaan veloistaan, voidaan asettaa konkurssiin (1 ). Konkurssikelpoisuus: konkurssiin voidaan asettaa luonnollinen henkilö sekä yhteisö, säätiö ja muu oikeushenkilö (3 ).

15 Varainhankinta Sääntöjen mukainen: jäsenyys (jäsenmaksut) Elinkeinotoiminta Keräykset Uusi rahankeräyslaki (voim ) Arpajaiset Arpajaislaki Markkinointiarpajaiset Lahjoitukset yms. verotus Varainhankinta Rahankeräykset: Säädetty rahankeräyslailla 255/2006 sekä Valtioneuvoston asetuksella rahankeräyksistä 503/2006

16 Varainhankinta Rahankeräykset: Voidaan järjestää varojen hankkimiseksi yleishyödyllisen toiminnan tukemiseksi. Rahankeräyslupa: paikallinen poliisilaitos, kun rahankeräys toimeenpannaan yhden poliisilaitoksen toimialueella tai toimialueen osalla; Poliisihallitus, kun rahankeräys toimeenpannaan yhden poliisilaitoksen toimialuetta laajemmalla alueella. Yhdistyslain muutokset Muutokset yhdistyslain uudistuksessa alkaen

17 Yhdistyslain muutokset Muutokset: Sallitaan jäsenten etäosallistuminen yhdistysten ja valtuutettujen kokouksiin (17 ). Yhdistyksen jäsenten yksimielinen päätös (17 ). Täsmennyksiä hallituksen tehtäviin kirjanpidon ja varainhoidon osalta (35 ). Maallikkotilintarkastus muuttuu toiminnantarkastukseksi (38 ja 38 a :t). Yhdistyslain muutokset 17 2 mom: uusia säännöksiä jäsenten etäosallistumisesta yhdistyksen kokoukseen. 3 mom: jäsenäänestystä koskevaa sääntelyä täydennetään siten, että se voidaan toimittaa myös tietoliikenneyhteyden tai muun teknisen apuvälineen avulla, jos säännöissä niin määrätään. 4 mom: kokousmuodollisuuksien sivuuttaminen jäsenten ollessa yksimielisiä.

18 17 - Jäsenten päätösvalta (1/3) Jäsenet käyttävät päätösvaltaansa yhdistyksen kokouksessa. Säännöissä voidaan määrätä, että kokoukseen voidaan säännöissä mainituilla edellytyksillä osallistua myös postitse taikka tietoliikenneyhteyden tai muun teknisen apuvälineen avulla kokouksen aikana tai ennen kokousta. Tällöin osallistumisoikeus ja ääntenlaskennan oikeellisuus on voitava selvittää tavallisessa yhdistyksen kokouksessa noudatettaviin menettelyihin verrattavalla tavalla. Jos yhdistyksen varsinaisena tarkoituksena on valtiollisiin asioihin vaikuttaminen, tällainen osallistumisoikeus voi olla vain kokouksen aikana Jäsenten päätösvalta (2/3) Säännöissä voidaan määrätä, että jäsenet käyttävät säännöissä erikseen mainituissa asioissa päätösvaltaansa ilman kokousta erillisissä äänestystilaisuuksissa, postitse taikka tietoliikenneyhteyden tai muun teknisen apuvälineen avulla. Määräys ei voi kuitenkaan koskea 23 :n 1 momentissa mainittua asiaa. Tällä tarkoitetaan YhdL mukaan yhdistyksen kokouksessa päätettäviä asioita, kuten sääntöjen muuttamista, kiinteistön luovuttamista, hallituksen tai sen jäsenen valitsemista taikka erottamista, tilinpäätöksen vahvistamista ja vastuuvapauden myöntämistä jne.

19 17 - Jäsenten päätösvalta (3/3) Jäsenet voivat yksimielisinä päättää yhdistyksen kokoukselle kuuluvasta asiasta ilman kokousta. Päätös on tehtävä kirjallisesti, päivättävä ja kunkin yhdistyksen jäsenen on allekirjoitettava se. Kirjalliseen päätökseen sovelletaan muuten, mitä yhdistyksen kokouksen pöytäkirjasta säädetään. Yhdistyslain muutokset 38 Tilintarkastus Tilintarkastus ja toiminnantarkastus => tilintarkastuslaki (459/2007) Pykälästä on poistettu säännös velvollisuudesta valita vähintään yksi tilintarkastaja ja varatilintarkastaja, koska näistä vaatimuksista säädetään tilintarkastuslaissa. Muutos ei kuitenkaan estä valitsemasta tilintarkastajaa, vaikka tähän ei olisikaan tilintarkastuslain perusteella velvollisuutta.

20 Yhdistyslain muutokset Tilintarkastus Tilintarkastuslaki (459/2007) Tilintarkastusvelvollisuus (4 ): tilintarkastaja voidaan jättää valitsematta yhteisössä, jossa sekä päättyneellä että sitä välittömästi edeltäneellä tilikaudella on täyttynyt enintään yksi seuraavista edellytyksistä: 1) taseen loppusumma ylittää euroa; 2) liikevaihto tai sitä vastaava tuotto ylittää euroa; tai 3) palveluksessa on keskimäärin yli kolme henkilöä. Yhdistyslain muutokset 38 a Toiminnantarkastus Pykälän 1 momentin mukaan yhdistyksellä on oltava toiminnantarkastaja, jos sillä ei ole tilintarkastajaa. Tilintarkastajalla tarkoitetaan voimassa olevan tilintarkastuslain mukaista auktorisoitua tilintarkastajaa.

21 38 a - Toiminnantarkastus (1/3) Yhdistyksellä on oltava toiminnantarkastaja, jos yhdistyksellä ei ole tilintarkastajaa. Jos valitaan vain yksi toiminnantarkastaja, on lisäksi valittava varatoiminnantarkastaja, johon sovelletaan, mitä toiminnantarkastajasta säädetään. Toiminnantarkastajan on oltava luonnollinen henkilö. Toiminnantarkastajalla on oltava sellainen taloudellisten ja oikeudellisten asioiden tuntemus kuin yhdistyksen toimintaan nähden on tarpeen tehtävän hoitamiseksi. Toiminnantarkastajana ei voi olla vajaavaltainen taikka se, joka on konkurssissa tai jonka toimintakelpoisuutta on rajoitettu. Toiminnantarkastajan on oltava riippumaton tarkastusta suorittaessaan. Jos toiminnantarkastajaa ei ole valittu tämän lain tai yhdistyksen sääntöjen mukaisesti, aluehallintovirasto määrää ilmoituksesta toiminnantarkastajan noudattaen vastaavasti, mitä tilintarkastuslain 9 :n 3 ja 4 momentissa tilintarkastajan määräämisestä säädetään. 38 a - Toiminnantarkastus (2/3) Toiminnantarkastajan on tarkastettava yhdistyksen talous ja hallinto yhdistyksen toiminnan edellyttämässä laajuudessa sekä annettava tarkastuksestaan kirjallinen toiminnantarkastuskertomus tilinpäätöksestä päättävälle yhdistyksen tai valtuutettujen kokoukselle. Jos tarkastuksessa on ilmennyt, että yhdistykselle on aiheutunut vahinkoa tai tätä lakia tai sääntöjä on rikottu, siitä on mainittava tarkastuskertomuksessa. Yhdistyksen hallituksen velvollisuuteen avustaa toiminnantarkastajaa sekä toiminnantarkastajan läsnäoloon kokouksessa ja salassapitovelvollisuuteen sovelletaan, mitä tilintarkastuslain 18, 19 ja 26 :ssä tilintarkastajan osalta säädetään.

22 38 a - Toiminnantarkastus (3/3) Tilintarkastuslain 18 : Yhteisön ja säätiön toimielinten velvollisuus avustaa tilintarkastajaa. Varattava tilintarkastajalle tilaisuus toimittaa tarkastus siinä laajuudessa kuin tämä katsoo sen tarpeelliseksi sekä annettava pyydettyä selvitystä ja apua. Tilintarkastuslain 19 : Tilintarkastajan läsnäolo yhteisön tai säätiön kokouksessa. oikeus olla läsnä ja käyttää puhevaltaa yhteisön tai säätiön toimielimen kokouksessa, jossa käsitellään hänen tehtäviinsä liittyviä asioita. oltava kokouksessa läsnä, jos käsiteltävät asiat ovat sellaisia, että hänen läsnäolonsa on tarpeen. Tilintarkastuslain 26 : Tilintarkastajan salassapitovelvollisuus Pääsääntö: ei saa ilmaista ulkopuoliselle tehtävää suorittaessaan tietoonsa saamaa seikkaa. Toiminnantarkastus käytännössä Käytäntö ja tulkinnat ovat vielä vakiintumatta. HE 267/2009 liittyen lakivaliokunta on todennut (mietintö 8/2010 vp), että: Käytännössä toiminnantarkastukseen sisältyvä yhdistyksen talouden tarkastus on pienessä yhdistyksessä lähinnä tosite- ja asiakirjatarkastusta, joka sisältyy vuoden 1994 tilintarkastuslain 19 :n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitettuun kirjanpidon ja tilinpäätöksen tarkastukseen. Hallinnontarkastus sisältää mm. yhdistyksen toimielinten pöytäkirjojen ja kirjeenvaihdon tarkastamisen Hallinnon osalta suositeltavaa on myös mm. tallentaa yhdistyksen asioiden hoitoon liittyvät sähköpostit ja muu kirjeenvaihto.

23 Toiminnantarkastus käytännössä lakivaliokunta: Toiminnantarkastus on lähinnä yhdistyksen jäsenten tiedontarpeita varten, ja yhdistys voi suurelta osin itse määrittää toiminnantarkastuksen yksityiskohtaisen sisällön toisin kuin lakisääteisen tilintarkastuksen sisällön. Kelpoisuusvaatimukset ovat lähtökohtaisesti samat kuin tilintarkastajaa koskevat tilintarkastuslain mukaiset vaatimukset, mm. riippumattomuus. Lisätietoa Patentti- ja rekisterihallitus / Yhdistysrekisteri: Yhdistyslaki ( /503): Muutokset (HE 267/2009 vp):