MAL-suunnittelu kaupunkiseutujen elinvoimatekijänä Seutufoorumi, Tampere Matti Vatilo YM/VM

Transkriptio

1 MAL-suunnittelu kaupunkiseutujen elinvoimatekijänä Seutufoorumi, Tampere Matti Vatilo YM/VM

2 Miltä tulevaisuus näyttää Aluerakenne keskittyy Yhdyskuntarakenne hajautuu Kaupungistuminen jatkuu Palvelurakenteet erilaistuvat Elämäntavat yksilöllistyvät Väestö vanhenee Kansalaisvaikuttamisen keinot monipuolistuvat Digitalisaatio mullistaa Lähde: RAKLIn murroskartta

3 Kaupunkiseudut ovat erilaisia Maakuntien keskusten asukaslukujen kehitys VM/KAO/MM Lähde:Tilastokeskus Asukasluku Kaupungin osuus maakunnan asukasluvusta Maakunta Keskus Maakunta 2002 Maakunta 2012 Kaupunki 2002 Kaupunki Muutos %-yksikköä Uusimaa Helsinki ,4 % 38,5 % -0,9 % Varsinais-Suomi Turku ,7 % 38,4 % -0,3 % Satakunta Pori ,9 % 37,0 % 4,1 % Kanta-Häme Hämeenlinna ,2 % 38,5 % 10,3 % Pirkanmaa Tampere ,7 % 43,8 % 0,1 % Päijät-Häme Lahti ,5 % 50,9 % 1,4 % Kymenlaakso Kouvola ,9 % 48,1 % 31,3 % Etelä-Karjala Lappeenranta ,2 % 54,7 % 11,5 % Etelä-Savo Mikkeli ,3 % 35,5 % 7,2 % Pohjois-Savo Kuopio ,9 % 42,4 % 7,5 % Pohjois-Karjala Joensuu ,8 % 44,7 % 13,9 % Keski-Suomi Jyväskylä ,4 % 48,5 % 18,1 % Etelä-Pohjanmaa Seinäjoki ,0 % 30,7 % 14,7 % Pohjanmaa Vaasa ,9 % 36,6 % 3,7 % Keski-Pohjanmaa Kokkola ,7 % 68,2 % 15,5 % Pohjois-Pohjanmaa Oulu ,4 % 47,6 % 14,2 % Kainuu Kajaani ,0 % 47,1 % 6,0 % Lappi Rovaniemi ,7 % 33,3 % 14,6 % Ahvenanmaa Maarianhamina ,5 % 39,8 % -0,7 % Yhteensä ,4 % 41,6 % 6,2 % Asukasluvut ja Vuoden 2002 luku ennen kuntaliitoksia. 3

4 Väestö valuu kaupunkiseuduille Taajamaväestön osuus Suomen koko väestöstä on 93 % Suomen kaupungistumisaste on n. 70%, % vähemmän kuin verrokkimaissa 10 suurimmalla kaupunkiseudulla asuu 3/5 ja 20 suurimmalla 4/5 Suomen väestöstä Muuttovetovoima keskittyy suurimmille kaupunkiseuduille. Tampere kuuluu määrällisesti eniten muuttovoittoa saaneisiin kuntiin Asukaslukuun suhteutettuna kärjessä olivat mm. Pirkkala ja Lempäälä. 4

5 5

6 Rakennetun alueen laajentumisen suhde väestökasvuun (SYKE/Maija Tiitu 2014) 6

7 Laki MAL-suunnittelun tukena (MRL 5 ) Alueiden käytön suunnittelun tavoitteena on edistää: 1) turvallisen, terveellisen, viihtyisän, sosiaalisesti toimivan ja eri väestöryhmien, kuten lasten, vanhusten ja vammaisten, tarpeet tyydyttävän elin- ja toimintaympäristön luomista; 2) yhdyskuntarakenteen ja alueiden käytön taloudellisuutta; 2a) riittävän asuntotuotannon edellytyksiä 3) rakennetun ympäristön kauneutta ja kulttuuriarvojen vaalimista; 4) luonnon monimuotoisuuden ja muiden luonnonarvojen säilymistä; 5) ympäristönsuojelua ja ympäristöhaittojen ehkäisemistä; 6) luonnonvarojen säästeliästä käyttöä; 7) yhdyskuntien toimivuutta ja hyvää rakentamista; 8) yhdyskuntarakentamisen taloudellisuutta; 9) elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä; 10) palvelujen saatavuutta; sekä 11) liikenteen tarkoituksenmukaista järjestämistä sekä erityisesti joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen toimintaedellytyksiä.

8 Strategisuus kaupunkiseutujen kehittämisessä: Mitä tavoitellaan? Oleellista on tunnistaa ne asiat, joilla on todella strategista merkitystä ja jättää muissa asioissa riittävästi liikkumavaraa jatkosuunnittelulle ja toteutusvaihtoehdoille. Tämä on hyvä pitää mielessä myös MAL-suunnittelussa ja yleisemminkin kaupunkiseutuja kehitettäessä. Joustavuus Reaktiivisuus Yleispiirteisyys Sitovuus Ohjaavuus Konkreettisuus Lähde: Laitio, Maijala 8

9 Strategiaprosesseista: Tärkeää yhteisen ymmärryksen hakeminen Sitoutumisen kannalta on oleellista, että alueen nykytilanteen hahmotus ja siitä johtuva muutoksen / kehittämisen tarve ymmärretään riittävän yhtenevällä tavalla Muutostarpeen tunnistaminen ja tilannekuvan muodostaminen Tavoitekuvan muodostaminen Ratkaisumallin muodostaminen Keinoista ja toimenpiteistä sopiminen, toteutus Lähde: Laitio, Maijala 9

10 Strategiaprosesseista: Valitulla polulla pysyminen onnistumisen edellytys Ongelmana usein, että asetetut tavoitteet tai tehdyt linjaukset ymmärretään eri tavoin Muutostarpeen tunnistaminen ja tilannekuvan muodostaminen Tavoitekuvan muodostaminen Ratkaisumallin muodostaminen Keinoista ja toimenpiteistä sopiminen, toteutus Lähde: Laitio, Maijala Tärkeää ymmärtämisen varmistaminen strategisten linjausten tarkentuessa, keskeisten periaatteiden kiteyttäminen riittävän selkeästi ( suppiloperiaate ) 10

11 MAL-ajattelun syvin olemus Vesa Kannisen (Aalto-yliopisto) mukaan

12 Seudullisen MAL-suunnittelun välineitä Yleispiirteiset kaavat (maakuntakaava, yleiskaava, yhteinen yleiskaava) Epäviralliset maankäyttösuunnitelmat (rakennesuunnitelma, kehityskuva, jne.) Strategiat (seudullinen asuntostrategia jne.) Ohjelmat (maapoliittinen ohjelma, jne.) Aiesopimukset ja muut sopimuspolitiikka 12

13 MAL-aiesopimusmenettelyn tavoitteita Kaupunkiseudun kokonaisedun edistäminen pitkäjänteisesti ja käytettävissä olevia resursseja vaikuttavasti kohdentaen, seudun kuntien sitouttaminen seudun kokonaisetua palvelevien tavoitteiden toteuttamiseen Kansallisten tavoitteiden toteutumiseen vaikuttaminen, esim. ilmastonmuutoksen hillintä, yhdyskuntarakenteen eheys, yhteisvastuullinen asuntopolitiikka, kestävä liikennejärjestelmä, sosiaalinen eheys Toimiva ja ratkaisulähtöinen vuorovaikutus sopimusseutujen kehittämistarpeista MAL-asioihin vaikuttavien tahojen kesken

14 Kytkennät muihin prosesseihin Kaavoitus: maakunta- ja yleiskaavat alue- ja yhdyskuntarakenteen ohjaajina, asemakaavoitus asuntotuotantoedellytysten mahdollistajana Muu suunnittelu ja kehittäminen: kunta- ja kaupunkiseutustrategiat, rakennesuunnitelmat, liikennejärjestelmäsuunnitelmat Valtion suunnittelu- ja päätöksentekoprosessit: kehysmenettely, ohjelmat ja strategiat, kuten liikennepoliittinen selonteko, asuntopoliittinen toimenpideohjelma, rakennepoliittinen ohjelma jne.

15 Mitä parhaimmillaan Konkretisoi kumppanuuksien ja vuoropuhelun tärkeyttä seudun päätöksenteossa luo uudenlaista hallinto- ja päätöksentekokulttuuria Vahvistaa kaupunkiseudun kuntien keskinäistä luottamusta ja sitoutumista yhteisiin päätöksiin Lisää ymmärrystä seudun ja valtion välillä Parantaa kaupunkiseutujen elinvoiman ja kilpailukyvyn edellytyksiä MAL-asioissa Selkeyttää keskeisten MAL-hankkeiden priorisointia Monipuolistaa kaupunkipolitiikan työkalupakissa aluekehittämisen keinovalikoimaa

16 Sitten kun mättää Sitoutumisessa puutteita puolin ja toisin Kaupunkiseudun kuntien keskinäinen epäluottamus, kuntien väliset kulttuurierot päätöksenteossa ja asioiden valmistelussa Kuntien väliset ristiriidat tai näkemyserot jätetään ratkaisematta päättämättömyys on myös päätös! Työläs valmisteluprosessi uuvuttaa Oikeudellinen asema ja kytkennät muuhun päätöksentekoon joskus epäselviä Ketteryydelle ja tilannejoustolle ei aina riittävästi tilaa Toteuttamisen edellytysten pohdinta jää puolitiehen

17 KAUPUNKISEUDUN YHDYSKUNTARAKENTEEN KEHITTÄMISEN 7 TAVOITETTA 1. VÄESTÖN KASVUUN VARAUDUTAAN 2. YHDYSKUNTARAKENNETTA TIIVISTETÄÄN 3. KESKUSTOJA KEHITETÄÄN 4. ASUNTOTUOTANTOA MONIPUOLISTETAAN 5. ELINKEINOELÄMÄN KASVUA TUETAAN 6. LIIKKUMISEN TAPOJA UUDISTETAAN 7. PALVELUVERKKOA TARKASTELLAAN YHTENÄISESTI

18 18

19 MAANKÄYTTÖ ASUMINEN LIIKENNE MASU ASUNTO- STRATEGIA 2025 HLJ 2015 MAL aiesopimus

20 Kehittämisajatuksia (1) Ei sopimusähkyä: Alueilla, joilla MAL-aiesopimusten ja kasvusopimusten tavoitteet ovat osin päällekkäisiä, tulisi pyrkiä yhteen sopimukseen (ns. kaupunkiseutusopimus), sopimusten lisäarvo punnintaan ennen prosessien käynnistämistä Sälän välttäminen: Sopimuksiin vain strategisesti merkittävimmät kehittämiskohteet ja tavoitteet, seutujen ominaispiirteiden nykyistä parempi huomioon ottaminen Eväät mukaan: Sopimusten tulisi perustua nykyistä selkeämmin seudun kuntien yhteiseen tahtotilaan, joka tulisi olla määriteltynä jo sopimusneuvottelujen alkuvaiheessa

21 Kehittämisajatuksia (2) Parempaan prosessihallintaan: Laadintaprosesseja on syytä kehittää, esim. resurssien käyttö, osapuolten roolit, sektoreiden välinen yhteistyö, vaiheistus Läpinäkyvyyttä lisää: Enemmän huomiota prosessien läpinäkyvyyteen ja tavoitteiden yhteyttä mm. oikeusvaikutteiseen kaavoitukseen - vuorovaikutteisesti laadittu rakennemalli eräs tapa lisätä läpinäkyvyyttä Osallistujat tilanteen mukaan: Sopimusten osapuoliksi kaikki toimenpiteiden suunnittelusta ja toteuttamisesta vastuussa olevat tahot Rahoitussiiloista eroon: Valtion haasteena on koordinoida nykyistä paremmin rahoitusvälineiden ja tukien kytkentää sopimusprosesseihin

22 Kiitos mielenkiinnosta!