Eduskunnan puhemiehelle

Transkriptio

1 KIRJALLINEN KYSYMYS 1177/2013 vp Osa-aikainen työ ja työttömyyskorvaus Eduskunnan puhemiehelle Paljon puhutaan ihmisten kannustamisesta työntekoon, mutta miksi säännökset ja erityisesti niiden tulkinnat osoittavat muuta? Avaan ongelmaa esimerkin kautta. Taustaa: Henkilö toimi vuosina opettajana kahdessa oppilaitoksessa ja siirtyi tuon jälkeen yksityiseen suunnittelualan yritykseen projektipäälliköksi heinäkuussa Hänen vetämänsä projekti päättyi yrityksen osalta vuoden 2012 lopulla. Suunnittelualan vaikean tilanteen vuoksi hän joutui helmikuussa 2013 osaaikaisesti lomautetuksi. Helmikuusta 2013 alkaen henkilö on ollut osaaikatyötön ja -työllistetty. Hän on tehnyt ko. yrityksessä työtä kaksi päivää viikossa, loppukeväästä alkaen vain päivän viikossa. Henkilö on hakeutunut työttömyysaikaa vähentääkseen myös osa-aikaisiin opetustehtäviin aikuiskouluttajaksi. Henkilö on aloittanut helmikuussa tekemällä työtä 15 h/viikko. Hän on jatkanut samalla sopimusperiaatteella kesän jälkeen. Työttömyysjakson alussa laskettiin 7 karenssipäivää ennen ansiosidonnaisen työttömyyskorvauksen maksatuksen käynnistymistä. Korvaus laskettiin työttömyyttä edeltäneen viimeisen puolen vuoden ansioiden perusteella. IAET-kassa ilmoitti, että työttömyysaikana työssäoloehto on viikoittaisen työajan perusteella täyttynyt, ts. 34 työssäoloehdon täyttävää viikkoa oli kertynyt tuona aikana, jossa kaikkiaan alkaen oli ollut 37 viikkoa. Toisin sanoen koko työttömyysaikana olisi vain kolme sellaista viikkoa, jolloin henkilön katsottiin olleen pääsääntöisesti työtön. Henkilö on tehnyt kahta osa-aikatyötä ja ollut samalla osa-aikatyötön: 1) yrityksessä: ensin 2/5 työpäivää viikossa, viikko 12 palkallinen loma, huhtikuusta alkaen 1/5 työpäivää viikossa, heinäkuussa 4 viikon palkallinen loma. IAET:n mukaan viikon työssäoloehto täyttyy, kun ko. projektityötä tehdään 18 tuntia viikossa (normaalityöaika 37,5 tuntia/viikko), 2) opetustyö: n. 2/5 työpäivää viikossa keväällä ja kesäkuun alussa, samoin elokuusta alkaen. IAET:n mukaan viikon työssäoloehto täyttyy, kun ko. koulutustyötä tehdään 8 tuntia viikossa (normaalityöaika 38,25 tuntia/viikko). Miten koulutustehtävissä 15 h viikossa (todellisia koulutustunteja, ei mitään valmistelua) täyttää työssäoloehdon, kun yrityksessä vastaavasti saa työskennellä 18 h viikossa? Osa-aikaisena työttömänä hänellä on sellaisia viikkoja 17 kpl (alla), jolloin hän on työskennellyt korkeintaan kaksi työpäivää joko yrityksessä tai opetustehtävissä, siis vain 15 tuntia työtä viikossa: viikko 6/ tuntia yrityksessä, ei viikko 8/ tuntia kouluttajana, ei viikko 15/ tuntia kouluttajana, ei viikko 17/ tuntia kouluttajana, ei viikko 18/ tuntia kouluttajana, ei Versio 2.0

2 viikko 20/ tuntia kouluttajana, ei viikko 22/ tuntia kouluttajana, ei viikko 23/ tuntia kouluttajana, ei viikko 24/ tuntia yrityksessä, ei viikko 25/ tuntia yrityksessä, ei viikko 26/2013 ei mitään työtä viikko 32/ tuntia kouluttajana, ei viikko 33/ tuntia kouluttajana, ei viikko 35/ tuntia kouluttajana, ei viikko 38/ tuntia kouluttajana, ei viikko 39/ tuntia kouluttajana, ei viikko 42/ tuntia kouluttajana, ei. Nyt IAET on ilmoittanut, että työttömyyskorvauksen laskentaperusteet määritetään työttömyysajan ansioiden perusteella, ja ensin vähennetään uusi seitsemän päivän karenssi. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Onko perusteluissa kuvatussa esimerkissä noudatettu lakia, onko työttömyyskorvaus maksettu oikein, ja mikäli on, laki ei mitenkään voi olla oikeudenmukainen; osa-aikainen työ pudottaa työttömyyskorvaukset, ellei kokonaan, niin vähintäänkin olennaisesti ja voiko karensseja periä kahteen kertaan? Helsingissä 19 päivänä joulukuuta 2013 Jari Lindström /ps 2

3 Ministerin vastaus KK 1177/2013 vp Jari Lindström /ps Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Jari Lindströmin /ps näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 1177/2013 vp: Onko perusteluissa kuvatussa esimerkissä noudatettu lakia, onko työttömyyskorvaus maksettu oikein, ja mikäli on, laki ei mitenkään voi olla oikeudenmukainen; osa-aikainen työ pudottaa työttömyyskorvaukset, ellei kokonaan, niin vähintäänkin olennaisesti ja voiko karensseja periä kahteen kertaan? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Kysymys käsittelee työttömyyspäivärahan työssäoloehdon täyttymistä, ansiopäivärahan perusteena käytettävän palkan laskemista sekä omavastuuajan asettamista. Sosiaali- ja terveysministeriöllä ei ole toimivaltaa ottaa kantaa kysymyksessä esitettyyn yksittäiseen päätökseen. Vastaan kysymykseen yleisellä tasolla. Työttömyysturvalain mukaan palkansaajan työssäoloehto täyttyy vuonna 2013, kun henkilö on ollut 28 edellisen kalenterikuukauden aikana vähintään 34 kalenteriviikkoa työssä, jossa työaika on ollut vähintään 18 tuntia kalenteriviikossa. Työttömyysturvalain 5 luvun 4 :n 4 momentin mukaan viikoittaisesta työaikaedellytyksestä voidaan valtioneuvoston asetuksella tarkemmin säädetyin edellytyksin poiketa opettajien, kotityöntekijöiden, urheilijoiden, taiteilijoiden ja eräiden erityisryhmään kuuluvien työntekijäin eläkelaissa (662/1985) tarkoitettujen luovaa tai esityksellistä työtä tekevien henkilöiden ja muiden vastaavien työaikajärjestelyiltään epätavallisilla työaloilla työskentelevien osalta. Työttömyysturvalain täytäntöönpanosta annetun valtioneuvoston asetuksen (1330/2002) 4 :n mukaan opetusalalla työssäoloehtoon voidaan lukea jokainen kalenteriviikko, jona työaika on ollut vähintään puolet kysymyksessä olevan opetusalan päätoimisen tuntiopettajan alimmasta viikoittaisesta työtuntimäärästä, jos opetusalalla on päätoimisia tuntiopettajia. Jos opetusalalla ei ole päätoimisia tuntiopettajia, työajan on oltava vähintään kahdeksan tuntia kalenteriviikossa. Sosiaali- ja terveysministeriön työttömyyskassoille antamissa soveltamisohjeissa todetaan asetuksen soveltamista seuraavasti: Asetusta sovelletaan muun muassa peruskoulussa, lukiossa, ammatillisissa oppilaitoksissa, teknillisissä oppilaitoksissa, kansalaisopistoissa, aikuislukioissa, korkeakouluissa ja yliopistossa opetustyötä tekeviin henkilöihin. Yksityisissä oppilaitoksissa tehdyn opetustyön katsotaan myös olevan asetuksen soveltamisalan piirissä. Sen sijaan yksityisissä konsultointia ja koulutustoimintaa harjoittavan yhtiön palveluksessa tehdyn opetus- ja koulutustyön ei katsota olevan asetuksen soveltamisalan piirissä. Asetuksen soveltamisalan ulkopuolelle jää myös sellainen yrityksen sisäinen koulutustoiminta, jossa yritys palkkaa työntekijän kouluttamaan omaa henkilökuntaansa. Opetustyössä kokoaikatyön tuntiraja on tavanomaista alempi, koska opetustyöhön katsotaan kuuluvan muutakin kuin pelkkää opetustyötä. Poikkeussäännöksillä on pyritty siihen, että opetusalaa käsiteltäisiin vastaavalla tavalla kuin muutakin työtä eli noin puolet kokoaikatyöstä täyttää työttömyyspäivärahan saamisen edellytyksenä olevan työssäoloehdon. 3

4 Ministerin vastaus Työttömyysturvalain 6 luvun 4 ja 8 :ssä on ansiopäivärahan perusteena olevan palkan laskentaa koskevat säännöt. Päivärahan perusteena oleva palkka lasketaan henkilön vakiintuneen palkan pohjalta työttömyyttä edeltäneeltä ajanjaksolta, jona henkilö on täyttänyt palkansaajan työssäoloehdon. Kun palkansaaja on työttömyyspäivärahaoikeuden alkamisen jälkeen täyttänyt uudelleen palkansaajan työssäoloehdon, päivärahakauden enimmäisajan laskeminen aloitetaan alusta ja ansiopäivärahan perusteena oleva palkka lasketaan uudestaan. Uusien tulotietojen perusteella määräytyvä palkansaajan ansiopäiväraha on vähintään peruspäivärahan suuruinen ja, jos palkansaaja on täyttänyt työssäoloehdon ennen enimmäisajan täyttymistä, vähintään 80 prosenttia palkansaajalle aikaisemmin maksetusta ansiopäivärahasta. Vertailu tehdään täysimääräiseen 6 luvun 2 :n 1 momentin mukaisesti määräytyvään päivärahaan. Vertailtaviin päivärahoihin ei lueta lapsikorotuksia. Omavastuuaikaa koskeva säännös on työttömyysturvalain 5 luvun 13 :ssä, jonka 1 momentin mukaan työttömyyspäivärahaa maksetaan sen jälkeen, kun henkilö on ollut työttömänä työnhakijana työ- ja elinkeinotoimistossa yhteensä seitsemää täyttä työpäivää vastaavan ajan enintään kahdeksan peräkkäisen kalenteriviikon aikana. Omavastuuaika asetetaan kerran työttömyyspäivärahan enimmäisaikaa kohti. Yhteenvetona voidaan todeta, että kysymyksessä tarkoitetussa tapauksessa työttömyyskassa on tulkinnut työssäoloehdon täyttyneen uudelleen päivärahakauden alkamisen jälkeen. Kun työssäoloehto täyttyy, työttömyyspäivän 500 päivän enimmäisaika alkaa alusta, päiväraha lasketaan uudestaan ja uusi omavastuuaika asetetaan. Uusi päiväraha on vähintään 80 prosenttia aiemmasta päivärahasta, joten osa-aikatyö ei vaikuta täysimääräisesti uuden päivärahan määrään. Vuoden 2014 alusta tuli voimaan työttömyysturvalakia koskevat muutokset, joilla pyritään vaikuttamaan kysymyksessä tarkoitettuun ongelmaan. Uuden lain mukaan työttömyyspäivärahaa ei lasketa uudestaan eikä uutta omavastuuaikaa aseteta, jos päivärahan saaja täyttää työssäoloehdon ja uusi päivärahan enimmäisaika alkaa vuoden sisällä siitä, kun edellinen päivärahan enimmäisaika alkoi. Jos kysymyksessä esitetty esimerkkitapaus olisi sattunut uuden lain voimassa ollessa, päivärahaa ei olisi määritelty uudelleen eikä uutta omavastuuaikaa olisi asetettu. Toteutetulla muutoksella pyritään lisäämään työttömyysturvan kannustavuutta. Työttömälle ei aiheudu päivärahan alentumista, jos hän pian työttömäksi jäätyään ottaa vastaan osa-aikaisen tai aiempaa työtä huonommin palkatun määräaikaisen työn. Myöskään uutta omavastuuaikaa, joka lyheni vuoden 2014 alusta viiteen päivään, ei aseteta. Helsingissä 9 päivänä tammikuuta 2014 Sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko 4

5 Ministerns svar KK 1177/2013 vp Jari Lindström /ps Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 1177/2013 rd undertecknat av riksdagsledamot Jari Lindström /saf: Har lagen följts i det exempel som beskrivs i motiveringen till spörsmålet, har arbetslöshetsersättning betalats korrekt, och om så är fallet kan lagen omöjligt vara rättvis; deltidsarbete sänker arbetslöshetsersättningarna, om inte helt så åtminstone väsentligt, och kan karens åläggas två gånger? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: Spörsmålet gäller uppfyllande av arbetsvillkoret för arbetslöshetsdagpenning, beräkning av den lön som ligger till grund för inkomstrelaterad dagpenning och om åläggande av självrisktid. Social- och hälsovårdsministeriet har inte behörighet att ta ställning till det enskilda beslut som hänvisas till i spörsmålet. Jag besvarar spörsmålet på en allmän nivå. Enligt lagen om utkomstskydd för arbetslösa blir en löntagares arbetsvillkor uppfyllt 2013 då han eller hon under de föregående 28 månaderna i minst 34 kalenderveckor har varit i arbete där arbetstiden har varit minst 18 timmar per kalendervecka. Enligt 5 kap. 4 4 mom. i den lagen gäller att under förutsättningar som närmare föreskrivs genom förordning av statsrådet kan det avvikas från det krav som gäller arbetstid per vecka i fråga om lärare, arbetstagare som utför hemarbete, idrottsutövare, personer som utför skapande eller framställande arbete enligt lagen om pension för konstnärer och särskilda grupper av arbetstagare (662/1985) och andra som arbetar inom branscher där regleringen av arbetstiden avviker från det normala. I 4 i statsrådets förordning om verkställigheten av lagen om utkomstskydd för arbetslösa (1330/2002) sägs att inom undervisningsbranschen kan i arbetsvillkoret inräknas varje sådan kalendervecka under vilken arbetstiden per vecka varit minst hälften av det lägsta antalet arbetstimmar per vecka för timlärare i huvudsyssla inom undervisningsområdet i fråga, om det inom undervisningsområdet finns timlärare i huvudsyssla. Om det inom undervisningsområdet inte finns timlärare i huvudsyssla, ska arbetstiden vara minst åtta timmar per kalendervecka. I social- och hälsovårdsministeriets tillämpningsanvisningar för arbetslöshetskassorna konstateras följande om tillämpningen av förordningen: Förordningen tillämpas bland annat på dem som utför undervisningsarbete i grundskolor, gymnasier, yrkesläroanstalter, tekniska läroanstalter, medborgarinstitut, vuxengymnasier, högskolor och universitet. Undervisningsarbete i privata läroanstalter anses också omfattas av tilllämpningsområdet för förordningen. Undervisnings- och utbildningsarbete hos privata vid anställning hos bolag som bedriver konsultering och utbildningsverksamhet anses däremot inte omfattas av tillämpningsområdet. Även sådan intern utbildningsverksamhet vid ett företag där företaget anställer någon för att utbilda företagets personal faller utanför tillämpningsområdet. När det gäller undervisningsarbete är gränsen för antalet timmar för heltidsarbete lägre, eftersom undervisningsarbetet anses inkludera även annat arbete än enbart undervisning. Avsikten med undantagsbestämmelserna har varit att se till att undervisningsbranschen behandlas på mot- 5

6 Ministerns svar svarande sätt som när det gäller annat arbete, det vill säga ungefär hälften av heltidsarbetet uppfyller arbetsvillkoret för arbetslöshetsdagpenning. I 6 kap. 4 och 8 i lagen om utkomstskydd för arbetslösa finns bestämmelser om den lön som ligger till grund för den inkomstrelaterade dagpenningen. Den lön som ligger till grund för dagpenningen beräknas utgående från personens stabiliserade lön för den tid innan arbetslösheten började under vilken han eller hon har uppfyllt löntagares arbetsvillkor. När en löntagare efter att ha blivit berättigad till arbetslöshetsdagpenning har uppfyllt arbetsvillkoret på nytt, börjar maximitiden för dagpenningsperioden räknas från början, och den lön som ligger till grund för den inkomstrelaterade dagpenningen beräknas på nytt. Den inkomstrelaterade dagpenning för löntagare som bestäms utgående från de nya inkomstuppgifterna är minst lika stor som grunddagpenningen och, om löntagaren har uppfyllt arbetsvillkoret innan maximitiden gått ut, minst 80 procent av den inkomstrelaterade dagpenning som tidigare betalades till löntagaren. Jämförelsen görs med en sådan full dagpenning som bestäms i enlighet med 6 kap. 2 1 mom. Barnförhöjningar ingår inte i de dagpenningar som används vid jämförelsen. Bestämmelser om självrisktiden finns i 5 kap. 13 i lagen om utkomstskydd för arbetslösa. Enligt 1 mom. betalas arbetslöshetsdagpenning efter det att en person har varit arbetslös arbetssökande vid arbets- och näringsbyrån en tid som motsvarar sammanlagt sju fulla arbetsdagar under högst åtta på varandra följande kalenderveckor. Självrisktiden åläggs en gång per maximal utbetalningstid för arbetslöshetsdagpenning. Sammanfattningsvis kan det konstateras att i det fall som avses i spörsmålet har arbetslöshetskassans tolkning varit att arbetsvillkoret har uppfyllts på nytt efter att dagpenningsperioden börjat. När arbetsvillkoret uppfylls börjar maximitiden om 500 dagar räknas från början, beräknas dagpenningen på nytt och åläggs en ny självrisktid. Den nya dagpenningen är minst 80 procent av den tidigare dagpenningen, vilket innebär att deltidsarbete inte fullt ut påverkar beloppet av den nya dagpenningen. Vid ingången av 2014 trädde sådana ändringar av lagen om utkomstskydd för arbetslösa i kraft som syftar till att åtgärda det problem som avses i spörsmålet. Enligt den nya lagen ska arbetslöshetsdagpenningen inte beräknas på nytt och ska ingen ny självrisktid åläggas, om mottagaren av dagpenning uppfyller arbetsvillkoret och dagpenningens nya maximitid börjar inom ett år från det att den föregående maximitiden började. Om det exempelfall som presenteras i motiveringen till spörsmålet hade inträffat när den nya lagen är i kraft, skulle dagpenningen inte ha fastställts på nytt och skulle ingen ny självrisktid ha ålagts. Lagändringarna syftar till att göra utkomstskyddet för arbetslösa mera sporrande. Dagpenningen för en arbetslös sjunker inte, om han eller hon snabbt efter att ha blivit arbetslös tar emot ett deltidsarbete eller ett sådant arbete för viss tid där han eller hon får lägre lön än i sitt tidigare arbete. Det åläggs inte heller någon ny självrisktid, som förkortades till fem dagar vid ingången av Helsingfors den 9 januari 2014 Social- och hälsovårdsminister Paula Risikko 6