Mikkelin kaupunki Kokouskutsu Nro 3 / 2013 Sivu

Transkriptio

1 Mikkelin kaupunki Kokouskutsu Nro 3 / 2013 Sivu 1 Kokoustiedot Aika Torstai klo Paikka Mikkelin kaupunginhallituksen kokoushuone, Kaupungintalo, Raatihuoneenkatu 8-10, Mikkeli Saapuvilla olleet jäsenet Turkia Markku Nykänen Tapani Auvinen Pekka Hartonen Ari Hämäläinen Timo Kauria Outi Kovanen Jaana Soininen Mali Leppänen Susanna Vekkeli Kirsi puheenjohtaja, Mikkeli varapuheenjohtaja, Kangasniemi jäsen, Mikkeli jäsen, Mäntyharju jäsen, Puumala jäsen, Mikkeli jäsen, Mikkeli jäsen, Mikkeli jäsen, Hirvensalmi jäsen, Pertunmaa Muut saapuvilla olleet Mikander Kimmo Ruhanen Seppo Toivonen Pekka Teittinen Jussi Torniainen Juha Hilden Matias Korhonen Seija Kekkonen Esko Marttinen Helvi Häkkänen Markku Salminen Risto Pasanen Unto Mauri Miettinen Nupponen Matti Närhinen Maria Talo Timo Manninen Riitta Väänänen Arja Gärdström Hans Tuunainen Markku Valkama Tapio kaupunginjohtaja, Mikkeli kunnanjohtaja, Hirvensalmi kunnanjohtaja, Kangasniemi kunnanjohtaja, Mäntyharju kunnanjohtaja, Pertunmaa kunnanjohtaja, Puumala kh:n puheenjohtaja, Mikkeli kh:n puheenjohtaja, Hirvensalmi kh:n puheenjohtaja, Kangasniemi kh:n puheenjohtaja, Mäntyharju kh:n puheenjohtaja, Pertunmaa kh:n puheenjohtaja, Puumala kh:n edustaja, Mikkeli Etelä-Savon sairaanhoitopiirin edustaja sosiaali- ja terveysjohtaja, Mikkeli hallintopäällikkö, Mikkeli kehittämispäällikkö, Mikkeli hyvinvointikoordinaattori, Mikkeli johtava ylilääkäri, Mikkeli perusturvajohtaja, Kangasniemi vt. johtava lääkäri, Mäntyharju

2 Mikkelin kaupunki Kokouskutsu Nro 3 / 2013 Sivu 2 Käsiteltävät asiat 1 / 25 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 2 / 26 Pöytäkirjantarkastajat 3 / 27 Liite 1 terveystoimen talouden seuranta kunnittain, tilinpäätöstiedot / 28 Vanhuspalvelulaki 5 / 29 Hoito- ja hoivatakuun toteutuminen 6 / 30 Liite 2 Alkoholiohjelman seudullinen kumppanuussopimus 7 / 31 Liite 3 Yhteistyösopimus sairaanhoitopiirin kanssa sähköisen asioinnin kehittämisestä 8 / 32 Liite 4 terveystoimen järjestämissuunnitelman laatiminen 9 / 33 Liite 5-7 terveyslautakunnan ja sopijakuntien väliset palvelusopimukset 10 / 34 Terveyspalveluiden toimintakäsikirja 11 / 35 Psykososiaalisten palveluiden toimintakäsikirja 12 / 36 Perhepalveluiden toimintakäsikirja 13 / 37 Eron myöntäminen yksilöjaoston jäsenyydestä ja täydennysvaali

3 Mikkelin kaupunki Esityslista Listan asianro 1 Sivu 3 25 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Ehdotus Sosiaali- ja terveysjohtaja: Todetaan kokous lailliseksi ja päätösvaltaiseksi.

4 Mikkelin kaupunki Esityslista Listan asianro 2 Sivu 4 26 Pöytäkirjantarkastajat Ehdotus Sosiaali- ja terveysjohtaja: Valitaan pöytäkirjantarkastajiksi Hämäläinen Timo ja Kauria Outi.

5 Mikkelin kaupunki Esityslista Listan asianro 3 Sivu / 040 / 2013 terveystoimen talouden seuranta kunnittain, tilinpäätöstiedot 2012 Valmistelija: talouspäällikkö Suvi Hyrkkänen Mikkeli, puh , suvi.hyrkkanen@mikkeli.fi Yhteistoiminta-alueen talousseuranta ja toiminnan arviointi on sovittu tehtäväksi Maisema-työkalua hyväksikäyttäen. Maisema-työkalulla toiminta on jaettu tuotteisiin ja toimintaa on arvioitu asiakasmäärän, hoitopäivien sekä suoritekustannusten ja kokonaiskustannusten tasolla. Toiminta on jaettu seutusoten toiminnan osalta yhdeksään tuoteryhmään: - Aikuisten psykososiaaliset palvelut - Perhepalvelut - Aikuissosiaalityö - Vammaispalvelut - Vastaanottopalvelut - Suun terveydenhoito - Hoito- ja hoivapalvelut - Kuntoutuspalvelut - Hallinto Kuntamaisematauluihin on viety suoraan kuntien kirjanpidon toteumatiedot vuodelta 2012 ja tietoihin on yhdistetty kuntien toimintatiedot vastaavalta ajalta. Kuntamaiseman avulla voidaan periaatteessa verrata yhteistoiminta-alueella kuntakohtaisesti asiakaskohtaisia ja tuotekohtaisia kustannuksia sekä tiettyjen palvelujen kattavuutta suhteessa väestörakenteeseen. Liitteenä on Kuntamaiseman avulla luotu vertailuraportti tilipäätös 2012-tilanteesta. Kuntien toimintarakenne on erilainen ja se näkyy myös Maisema-taulujen sisällössä ja informaation kattavuudessa. Tuloksia tulkittaessa tulee myös huomioida kuntien toiminnalliset eroavaisuudet. Kuntakohtaisesti toiminnan ja talouden toteutumista selvitetään tarkemmin kokouksessa.

6 Mikkelin kaupunki Esityslista Listan asianro 3 Sivu 6 Toteutumavertailu tilinpäätös 2012 Liite 1 Ehdotus Sosiaali- ja terveysjohtaja: Lautakunta merkitsee talousseurannan tiedokseen.

7 Mikkelin kaupunki Esityslista Listan asianro 4 Sivu / 000 / 2013 Vanhuspalvelulaki Valmistelija: vanhusten palvelujen johtaja Niina Kaukonen, puh , niina.kaukonen@mikkeli.fi Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista 980/2012 eli ns. vanhuslaki, vahvistettiin ja astuu voimaan Iäkkäiden henkilöiden sosiaali- ja terveyspalvelujen saanti turvataan lainsäädännöllä. Tavoitteena on: edistää ikääntyneiden hyvinvointia ja kaventaa hyvinvointieroja, tukea ikääntyneiden osallisuutta ja voimavaroja, edistää ikääntyneiden itsenäistä suoriutumista puuttumalla ajoissa toimintakyvyn heikkenemiseen ja sen riskitekijöihin, turvata ikääntyneiden palvelutarpeen arviointiin pääsy ja määrältään ja laadultaan riittävät palvelut. Lakia sovelletaan vanhuuseläkeikäiseen väestöön sekä sellaiseen iäkkääseen henkilöön, jonka toimintakyky on merkittävästi heikentynyt ikääntymisen myötä alkaneen tai pahentuneen sairauden tai rappeutumisen vuoksi. Keskeisimmät lain sisällöt: Laissa säädetään kotiin annettavien palvelujen ensisijaisuudesta. Pitkäaikaishoito voidaan toteuttaa laitoshoitona vain silloin, kun se on lääketieteellisesti perusteltua. Hoitojärjestelyn pysyvyys on turvattava. Pitkäaikaishoidossa oleville henkilöille tulee järjestää mahdollisuus sosiaaliseen vuorovaikutukseen ja mielekkääseen toimintaan. Iäkkäille avio- ja avopuolisoille on järjestettävä mahdollisuus asua yhdessä. Laki takaa iäkkäille henkilöille oikeuden palvelujen tarpeen viivytyksettömään ja monipuoliseen arviointiin. Asiakkaille laaditaan arvion perusteella henkilökohtainen palvelusuunnitelma. Vaihtoehdoista on neuvoteltava iäkkään henkilön kanssa ja hänen näkemyksensä on kirjattava. Iäkkäälle henkilölle on nimettävä vastuutyöntekijä, jos hän tarvitsee apua palvelujen toteuttamiseen ja yhteensovittamiseen liittyvissä asioissa. Kiireellisissä tapauksissa sosiaalipalvelut on järjestettävä viipymättä ja muissa tapauksissa viimeistään kolmen kuukauden kuluttua päätöksenteosta. Kunnan on tehtävä valtuustokausittain suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin tukemisesta ja iäkkäiden henkilöiden sosiaali- ja

8 Mikkelin kaupunki Esityslista Listan asianro 4 Sivu 8 terveyspalvelujen saannista. Palvelujen riittävyyttä ja laatua on lisäksi arvioitava vuosittain. Kunnan tulee osoittaa riittävät voimavarat hyvinvoinnin tukemiseen ja palvelujen järjestämiseen. Vanhusneuvostot tulevat lakisääteisiksi. Kunnalla on velvollisuus ottaa vanhusneuvosto mukaan kunnan toiminnan suunnitteluun, valmisteluun ja seurantaan kaikissa asioissa, jotka koskevat ikääntynyttä väestöä. Laissa säädetään myös iäkkäille henkilöille palveluja tarjoavien toimintayksikköjen palvelujen laadusta. Henkilöstön määrän, koulutuksen ja tehtävärakenteen on vastattava toimintayksikön palveluja saavien iäkkäiden henkilöiden lukumäärää ja heidän toimintakykynsä edellyttämää palvelujen tarvetta. Asetuksella voidaan tarvittaessa antaa tarkempia säännöksiä henkilöstön määrästä ja kelpoisuusvaatimuksista. Toimintayksikön on toteutettava omavalvontaa palvelujen laadun ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi. Omavalvonnan yhteydessä on hankittava säännöllisesti palautetta myös toimintayksikön työntekijöiltä. Seudullisessa vanhuspalveluiden työryhmässä on käsitelty lakia; mitä laki tarkoittaa käytännössä ja mitä toimenpiteitä tulee huomioida. Seudullisessa vanhuspalveluiden toiminta-ohjelmassa on huomioitu lain edellyttämät velvoitteet. Toimintaohjelmaa edelleen työstetään ja tavoitteena on saada päätökseen syksyllä Mikkelin seudulla on palvelurakennetta viety eteenpäin tulevan lain edellyttämällä tavalla. Kotihoito ja ennakoiva toiminta ovat painopistealueita. Mikäli asiakas ei pärjää enää kotona kotiin annettavien palveluiden turvin, turvataan hoiva kodinomaisessa palveluasumisen yksikössä.vanhusten palveluiden yksikössä on aloitettu tekemään omavalvontasuunnitelmat. Omavalvonnalla tarkoitetaan omatoimista laadun varmistamista siten, että toiminnassa toteutuvat lainsäädännöstä ja valvontaohjelmista johtuvat sekä yksiköiden itse omalle toiminalleen asettamat laatuvaatimukset ja laatusuositukset. Omavalvontasuunnitelmissa on kuvattu palvelun laadun ja asiakasturvallisuuden menettelytavat, vastuuhenkilöt, kehittämiskohteet ja käytettävät asiakirjat sekä arviointimenetelmät. Seutujen vanhusneuvostojen edustajien kanssa pidetään yhteinen seminaari , jossa käsitellään uuden lain velvoitteita, seudullista vanhusten palvelujen toimintaohjelmaa ja sovitaan yhteisistä yhteistyökäytännöistä. Oheismateriaalina esitys vanhuspalvelulaista sekä vanhuspalvelulaki.

9 Mikkelin kaupunki Esityslista Listan asianro 4 Sivu 9 Ehdotus Sosiaali- ja terveysjohtajan ehdotus: Mikkelin Seudun sosiaali -ja merkitsee tiedoksi voimaan astuvan vanhuspalvelulain ja lain edellyttämät toimenpiteet. Tiedoksi Kangasniemen, Mäntyharjun ja Pertunmaan perusturvalautakunnat ja Mikkelin palvelutuotantolautakunta

10 Mikkelin kaupunki Esityslista Listan asianro 5 Sivu / 440 / 2013 Hoito- ja hoivatakuun toteutuminen Valmistelija: terveyspalveluiden johtaja Minna Mutanen, puh , minna.mutanen@mikkeli.fi Hoitotakuu tuli voimaan Suomessa maaliskuussa Myös vuonna 2010 voimaan tullut Terveydenhuoltolaki määrittää ja ohjeistaa hoitoon pääsyä. Hoitotakuu tarkoittaa näillä lainmuutoksilla säädettyjä terveyskeskuksien ja sairaaloiden kiireettömän hoidon ja kiireettömien tutkimusten määräaikoja. Tällä pyritään yhtenäistämään eri alueilla asuvien suomalaisten terveydenhuollon palvelujen saatavuutta ja poistamaan hoitovaje. Sosiaali- ja terveysministeriö on määritellyt, että terveyskeskukseen on saatava välitön yhteys puhelimitse arkisin terveyskeskuksen aukioloaikana tai sinne on voitava mennä käymään. Terveydenhuollon ammattihenkilö (esimerkiksi sairaanhoitaja) arvioi puhelimessa hoidon tarpeen. Jos arviointi vaatii terveyskeskuksessa käyntiä, käyntiaika on saatava kolmen arkipäivän kuluessa yhteydenotosta. Jos hoitoa ei voida aloittaa heti ensimmäisellä käyntikerralla, on hoitoon päästävä kolmen kuukauden kuluessa. Hoidon tarpeen arvioinnin yhteydessä lääketieteellisesti tai hammaslääketieteellisesti tarpeelliseksi todettu hoito on järjestettävä potilaan terveydentila ja sairauden ennakoitavissa oleva kehitys huomioon ottaen kohtuullisessa ajassa, kuitenkin kolmessa kuukaudessa siitä, kun hoidon tarve on arvioitu. Tämä kolmen kuukauden enimmäisaika voidaan ylittää suun terveydenhuollossa ja perusterveydenhuollon yhteydessä toteutettavassa erikoissairaanhoidossa enintään kolmella kuukaudella, jos lääketieteellisistä, hoidollisista tai muista vastaavista perustelluista syistä hoidon antamista voidaan lykätä potilaan terveydentilan vaarantumatta. Jos potilasta ei voida hoitaa määräajassa omassa terveyskeskuksessa tai sairaalassa, hänet on ohjattava hoitoon muualle, toiseen sairaanhoitopiiriin tai yksityiselle sektorille. Potilaalle ei saa aiheutua tästä ylimääräisiä kuluja.

11 Mikkelin kaupunki Esityslista Listan asianro 5 Sivu 11 Kunnan ja sairaanhoitopiirin kuntayhtymän on julkaistava internetissä tiedot perusterveydenhuoltoon pääsyn, lasten ja nuorten mielenterveyspalveluissa hoitoon pääsyn sekä erikoissairaanhoitoon pääsyn odotusajoista neljän kuukauden välein. Jos kunnalla tai sairaanhoitopiirillä on useita toimintayksiköitä, on tiedot julkaistava erikseen kustakin toimintayksiköstä. Tiedot voi julkaista internetin lisäksi muulla kunnan tai kuntayhtymän päättämällä tavalla. Palvelujen yhdenvertaisen saatavuuden turvaamiseksi valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkemmat säännökset tutkimukseen ja hoitoon pääsystä sekä odotusaikojen julkaisemisesta. Hoivatakuun toteutuminen/ Sosiaalipalvelut Sosiaalihuoltolain 40 a :n mukaan 75 vuotta täyttäneellä henkilöllä on oikeus päästä sosiaalipalvelujen tarpeen arviointiin määräajassa. Vastaavasti kunnan on järjestettävä pääsy sosiaalipalvelujen tarpeen arviointiin vammaisetuuksista annetun lain 9 :n 3 momentin 3 kohdan mukaista eläkettä saavan hoitotukea saavalle. Kiireettömissä tapauksissa kaikilla 75 vuotta täyttäneillä on oikeus päästä sosiaalipalvelujen tarpeen arviointiin määräajassa. Sama oikeus on myös KELAn ylintä hoitotukea saavilla henkilöillä. Palvelujen tarve on arvioitava kiireettömissä tapauksissa 7 arkipäivän kuluessa yhteydenotosta kuntaan. Palvelutarpeen arviointi määräajassa koskee henkilöitä, jotka eivät vielä ole sosiaalipalvelujen piirissä sekä henkilöitä, jotka ovat palvelujen piirissä mutta joiden palvelun tarve on muuttunut. Ikäihmisten palvelutarpeen arviointi koskee sosiaalihuoltolain mukaisia palveluja kuten koti- ja asumispalveluja, omaishoidon tukea, laitoshoitoa, sosiaalihuollon erityislakien mukaisia palveluja kuten vammaispalveluja, päihdehuollon palveluja ja toimeentulotukea. Kiireellisissä tapauksissa sosiaalipalvelujen tarve on aina arvioitava viipymättä. Ehdotus Sosiaali- ja terveysjohtaja: Mikkelin seutusoten palvelutuotantoyksiköissä (Kangasniemi, Mikkeli, Mäntyharju ja Pertumaa) ilmoitetaan perusterveydenhuoltoon pääsy kolmen kuukauden välein terveysasemittain Mikkelin seutusoten internet-sivuilla sekä kuntien omilla sivuilla. Ilmoitettavat tiedot ovat: pääsy lääkärin vastaanotolle

12 Mikkelin kaupunki Esityslista Listan asianro 5 Sivu 12 yhteydensaanti pääsy hammaslääkäriin pääsy hoitajan vastaanotolle pääsy röntgeniin pääsy laboratorioon

13 Mikkelin kaupunki Esityslista Listan asianro 6 Sivu / 409 / 2013 Alkoholiohjelman seudullinen kumppanuussopimus Valmistelija: Arja Väänänen, arja.vaananen@mikkeli.fi, puh Alkoholiohjelman kumppanuudessa sitoudutaan Alkoholiohjelman yleisiin tavoitteisiin vähentää lasten ja perheiden kokemia alkoholihaittoja vähentää alkoholin riskikäytöstä aiheutuvia haittoja kääntää alkoholin kokonaiskulutus laskuun Keinoina ovat alkoholipolitiikan, ehkäisevän päihdetyön ja päihdepalvelujärjestelmän vahvistaminen Kumppanuus merkitsee yhteistä sitoutumista alkoholihaittojen ehkäisyyn ja vähentämiseen Kumppani sitoutuu toteuttamaan laatimaansa toimintasuunnitelmaa arvioimaan omaa toimintaansa sekä tiedottamaan alkoholiohjelmasta omalla toimialueellaan. Edellytyksenä ehkäisevän päihdetyön toteutumiselle seudulla on, että 1) Kunnissa toimii ehkäisevän päihdetyön yhdyshenkilö 2) Kunnissa toimii monitoimijainen päihdetyöryhmä sekä 3) Seudullinen mielenterveys- ja päihdestrategia laaditaan. Seudullisen kumppanuussopimuksen toimintasuunnitelman mukaiset tavoitteet vuosille ovat 1) Päihteiden käyttö vähenee Mikkelin seudulla 2) Nuorten alkoholinkäytön aiheuttamien haittojen ehkäisy 3) Päihteiden käytön näkyvyys lasten ja nuorten elämänpiirissä vähenee 4) Ikäihmisten alkoholin käytön ehkäisy ja vähentäminen 5) Kaikki ikäryhmät kattava mini-interventio (alkoholin käytön puheeksi ottaminen) kaikissa peruspalveluissa 6) Yhteisöllisyys ja kumppanuus päihdehaittojen ehkäisyssä. Konkreettisiksi toimenpiteiksi on valittu mm. Paikallinen vaikuttaminen (osia PAKKA toimintamallista), Tie selväksi toimintamalli, Päihteetön pelikenttä malli, ikäihmisten päihdemittariston käyttöönotto, kotihoidon toimintamallin edelleen kehittäminen ja käyttöönotto koko seudulla sekä mini-interventio (päihteiden käytön puheeksi otto) kaikissa peruspalveluissa ja puheeksi oton osaamisen vahvistaminen ammattilaisilla. Toimenpiteiksi on valittu testattuja ja vaikuttaviksi todettuja toimintamalleja. Toimenpiteiden toteuttamisesta on tehty toimintasuunnitelmaan aikataulutus. Toimenpiteitä otetaan vähitellen käyttöön sopimuskauden aikana. Toimenpiteiden toteutumista arvioidaan vuosittain seudun sosiaali- ja terveystoimessa ja arvioinnista raportoidaan Itä-Suomen aluehallintoviraston alkoholiohjelman aluekoordinaattorille.

14 Mikkelin kaupunki Esityslista Listan asianro 6 Sivu 14 Toimintasuunnitelma Liite 2 Ehdotus Sosiaali- ja terveysjohtaja: Lautakunta hyväksyy kumppanuussopimuksen allekirjoitettavaksi. Seudullinen kumppanuussopimus suositellaan käsiteltäväksi kuntien päätöksenteossa. Tiedoksi Mikkelin, Mäntyharjun, Kangasniemen, Pertunmaan, Hirvensalmen ja Puumalan kunnat

15 Mikkelin kaupunki Esityslista Listan asianro 7 Sivu / 002 / 2013 Yhteistyösopimus sairaanhoitopiirin kanssa sähköisen asioinnin kehittämisestä Valmistelija: Maria Närhinen maria.narhinen(at)mikkeli.fi puh sekä Maija Paukkala maija.paukkala(at)esshp.fi. puh Sähköisellä asioinnilla tarkoitetaan kansalaisille, asiakkaille ja potilaille tarkoitettuja monikanavaisia digitaalisia palveluita, jotka tukevat oman hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä, hoito- tai palveluyksikön valinnassa ja palveluun hakeutumisessa, parantavat kansalaisen osallistumismahdollisuuksia palvelujen suunnittelussa sekä tehostavat kansalaisen ja palveluyksikön ammattilaisen välistä vuorovaikutusta ja kommunikaatiota. Etelä-Savon sairaanhoitopiiri ja terveystoimi ovat valmistelleet yhteistyösopimuksen sähköisen asioinnin yhteisestä kehittämisestä. Sopimuksen tarkoituksena on yhtenäisten alueellisten sähköisen asioinnin palveluiden ja toimintamallien toimeenpano ja ylläpito sekä näiden jatkokehittäminen ja vahvistaminen. Sopijaosapuolilla on yhteinen järjestelmäalusta (Hyvis.fi) sähköisille palveluille sosiaali- ja terveydenhuoltoalan tarpeisiin. Tarkoituksena on sopia Hyvis.fi:n sähköisten asiointipalveluiden kehittämisestä, hallinnoinnista, koordinoinnista ja yhteistyöstä sopijaosapuolten välillä. Puitesopimusluonnos Liite 3 Ehdotus Sosiaali- ja terveysjohtaja: Lautakunta hyväksyy liitteenä olevan yhteistyösopimuksen sähköisen asioinnin kehittämisestä. Tiedoksi Etelä-Savon sairaanhoitopiiri, kehittämispäällikkö Maija Paukkala ja sairaanhoitopiirin johtaja Matti Nupponen Lupaus 2016 ohjelman ohjelmajohtaja Juha Ropponen

16 Mikkelin kaupunki Esityslista Listan asianro 8 Sivu / 011 / 2012 terveystoimen järjestämissuunnitelman laatiminen Valmistelija: kehittämispäällikkö Riitta Manninen, puh , riitta.manninen@mikkeli.fi terveystoimen perustamisasiakirjassa, yhteistoimintasopimuksessa on sovittu seudullisen sosiaali- ja terveystoimen järjestämissuunnitelman laatimisesta. Järjestämissuunnitelma laaditaan valtuustokausittain.sosiaali- ja terveystoimen järjestämissuunnitelma laaditaan rinnakkaisena Etelä-Savon sairaanhoitopiirin terveydenhuollon järjestämissuunnitelman kanssa. Järjestämissuunnitelma kokoaa seudullisen sosiaali- ja terveystoimen toiminnan, toteutuksen ja tavoitteet valtuustokaudelle. Järjestämissuunnitelma pohjautuu terveydenhuollon järjestämissuunnitelman lisäksi palvelualuekohtaisiin toimintakäsikirjoihin. Toimintakäsikirjat kuvaavat toiminnan yksityiskohtaisemmin kuin järjestämissuunnitelma, joka linjaa tavoitteita ja periaatteita, joilla seudullinen yhteistyö toteutetaan. Järjestämissuunnitelmasta päättävät kunnanvaltuustot ja järjestäjälautakunta lähettää sen päätettäväksi alkuvuodesta Seutusoten järjestämissuunnitelma Liite 4 Ehdotus Sosiaali- ja terveysjohtaja: Sosiaali- ja käy keskustelun seudullisesta sosiaali- ja terveystoimen järjestämissuunnitelmasta. Päätös Sosiaali- ja : Sosiaali- ja keskusteli järjestämissuunnitelmasta. Sovittiin, että asiasta järjestetään uusille valtuutetuille seminaari perehdytyksen yhteydessä, jonka jälkeen asia tuodaan uudelleen lautakuntaan terveystoimen järjestämissuunnitelman

17 Mikkelin kaupunki Esityslista Listan asianro 8 Sivu 17 laatiminen perustuu yhteistoimintasopimukseen. Valmistelu on limittynyt terveydenhuollon järjestämissuunnitelman ja palvelualuekohtaisten toimintakäsikirjojen valmistumiseen. Toimintakäsikirjat valmistuvat keväällä 2013, lautakunnan jäsenille on ollut perehdytyskoulutus toimintakäsikirjoista Järjestämissuunnitelma on laajentunut järjestämis- ja kehittämissuunnitelmaksi. Järjestämis- ja kehittämissuunnitelma on kuvaus palveluiden järjestämisestä ja tuottamisesta sekä sisältää kehittämisen päälinjaukset. Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenne on valtakunnallisesti muotoutumassa, hallituksen linjaukset voivat vaikuttaa seudullisen sosiaali- ja terveystoimen toimintaympäristöön, joten tarkkoja linjauksia tulevista rakenteellisista muutoksista ei ole ennakoitu. Järjestämis- ja kehittämissuunnitelma ei pääsääntöisesti sisällä yksittäisiä kehittämistoimenpiteitä, vaan kuvaa kehittämisen lähtökohtia ja perusperiaatteita. Keskeiset toiminnalliset ehdotukset koskevat harvoin tarvittavien erityispalveluiden keskittämistä. Näitä erityispalveluita varten on jo käynnistynyt lastensuojelun sijaishuollon erityisyksikkö ja tavoitteena on suunnitelmakauden aikana keskittää vammaispalvelun ja perheoikeudellisten (lasten huoltajuus, isyys, elatus ja tapaamisasiat) palvelut seudulliseksi yksiköksi. Palveluiden sisällöllinen kehittäminen tapahtuu palvelutuotantoyksiköissä ja seudullisissa kehittämistyöryhmissä. Seutusoten järjestämissuunnitelma Liite 4 Ehdotus Sosiaali- ja terveysjohtaja: Sosiaali- ja hyväksyy osaltaan seudullisen sosiaalija terveystoimen järjestämis- ja kehittämissuunnitelman ja lähettää sen hyväksyttäväksi kuntiin. Tiedoksi Yhteistoiminta-alueen sopijakunnat

18 Mikkelin kaupunki Esityslista Listan asianro 9 Sivu / 002 / 2013 terveyslautakunnan ja sopijakuntien väliset palvelusopimukset Valmistelija: hallintopäällikkö Timo Talo, puh , timo.talo@mikkeli.fi ja talouspäällikkö suvi.hyrkkanen@mikkeli.fi, puh Sosiaali- ja terveystoimen yhteistoimintasopimuksella seudulliselle sosiaali- ja terveyslautakunnalle on siirretty sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisvastuu. Järjestämisvastuuseen kuuluu kuntalaisten tarpeiden ja niitä tyydyttävien palvelujen palvelutason arviointi ja määrittely sekä päätöksenteko siitä, millä laatutasolla palveluja kuntalaisille tuotetaan. Järjestämisvastuu tarkoittaa sitä, että yhteistoiminta-alueen väestö saa tarvitsemansa palvelut. Järjestämisvastuun toteuttamista ohjataan seutusoten järjestämissuunnitelman ja palvelusopimusten kautta. Yhteistoimintasopimuksen mukaan järjestämisvastuun toteuttamiseksi seudullinen sosiaali- ja valmistelee yhteistyössä yhteistoiminta-alueen kuntien ja Etelä-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymän yhtymähallinnon kanssa yhteistoiminta-alueen palvelujen järjestämissuunnitelman valtuustokausittain. Järjestämissuunnitelma käsitellään sopijapuolten valtuustoissa. Lisäksi sopijapuolet valmistelevat vuosittain yhdessä palvelujen tuottajien eli Mikkelin, Kangasniemen, Mäntyharjun ja Pertunmaan palvelutuotantoyksiköiden kanssa palvelusopimukset sopijapuolina toimivien kuntien väestölle tuotettavista palveluista. Palvelusopimusten valmistelun yhteydessä voimassa olevaa järjestämissuunnitelmaa tarkistetaan tarvittaessa. Käytännössä yhteistoiminta-alueen toiminnan sisältöä ja taloutta ohjataan toimintakäsikirjojen ja Maisema-työkalun avulla. Seudullisen sosiaali- ja terveyslautakunnan johtosäännössä on määritetty, että seudullinen sosiaali- ja hyväksyy sosiaali- ja terveydenhuollon palvelusopimukset Kangasniemen, Mikkelin, Mäntyharjun ja Pertunmaan kuntien kanssa. Johtosäännön mukaan Hirvensalmen ja Puumalan palvelusopimukset käsittelee Mikkelin kaupunki. Palvelusopimusluonnos

19 Mikkelin kaupunki Esityslista Listan asianro 9 Sivu 19 Maisema-taulujen kuntavertailut ja kuntakohtaiset yhteenvetotaulukot Liite 5-7 Ehdotus Sosiaali- ja terveysjohtaja: Lautakunta hyväksyy palvelusopimusluonnoksen ja lähettää sen Kangasniemen, Mikkelin, Mäntyharjun ja Pertunmaan kuntien hyväksyttäväksi sekä tiedoksi Hirvensalmen ja Puumalan kuntiin. Tiedoksi Yhteistoiminta-alueen sopijakunnat

20 Mikkelin kaupunki Esityslista Listan asianro 10 Sivu / 449 / 2013 Terveyspalveluiden toimintakäsikirja Valmistelija: terveyspalveluiden johtaja Minna Mutanen, puh , minna.mutanen@mikkeli.fi Seudullinen terveyspalveluiden työryhmä ja sen alatyöryhmät työstivät vuoden 2012 aikana yhteistä toimintakäsikirjaa. Alatyöryhmiä oli seitsemän: Puhelinpalvelun ja sähköisen asioinnin prosessi Mielenterveyspotilaan hoitoprosessi Äitiys- ja lastenneuvolatyön prosessi Diabetes ja valtimotautipotilaan hoitoprosessi Suun terveydenhuollon prosessi TULES - potilaan prosessi sisältäen fysioterapian AVH-potilaan hoitoprosessi (Aivoverenkiertohäiriö) Laajat toimintakäsikirjat, joissa on kuvattu näitä prosesseja tarkasti ovat työyksikköjen käytössä (hyödyntäminen esim. perehdytyksenä tai laatukäsikirjana). Toimintakäsikirjasta on laadittu tämä lyhennetty versio, joka on tarkoitettu palvelujen käyttäjille. Toimintakäsikirjassa on kuvattu hoitoon pääsyn kriteerit, asiakasmaksut sekä keskeiset yhteystiedot. Lisäksi toimintakäsikirjassa on kuvattu terveyspalveluita ohjaavia säädöksiä sekä laatujärjestelmää. Toimintakäsikirjaa päivittää jokainen palvelutuotantoyksikkö itse. Terveyspalveluiden toimintakäsikirja Liite 3 Ehdotus Sosiaali- ja terveysjohtaja: hyväksyy seudullisen terveyspalveluiden toimintakäsikirjan ohjaamaan seudullista toimintaa. Päätös : Asia jätettiin pöydälle Toimintakäsikirjaa on esitelty tarkemmin ja käyty läpi lautakunnan kehittämisseminaarissa

21 Mikkelin kaupunki Esityslista Listan asianro 10 Sivu 21 Ehdotus Sosiaali- ja terveysjohtaja: hyväksyy seudullisen terveyspalveluiden toimintakäsikirjan ohjaamaan seudullista toimintaa. Tiedoksi Kangasniemen, Mäntyharjun ja Pertunmaan perusturvalautakunnat ja Mikkelin palvelutuotantolautakunta

22 Mikkelin kaupunki Esityslista Listan asianro 11 Sivu / 409 / 2012 Psykososiaalisten palveluiden toimintakäsikirja Valmistelija: sosiaalipalveluiden johtaja Niina Helminen, puh , niina.helminen@mikkeli.fi Seudullinen psykososiaalisten palveluiden työryhmä on valmistellut psykososiaalisille palveluille toimintakäsikirjan. Alatyöryhminä ovat toimineet toimeentulotuen, vammaispalveluiden ja päihdepalveluiden työryhmät. Toimintakäsikirjassa on kuvattu psykososiaalisten palveluiden organisoituminen seudulla, palveluiden piirin pääsyn ja etuisuuksien kriteerit sekä asiakasmaksut. Työskentelyn aikana on selvitetty eri kuntien käytäntöjä ja päädytty seudulliseen toimintatapaan valiten parhaita käytäntöjä ja toimintatapoja ja/tai yhdistelemällä niitä. Prosessikuvaukset ovat tehtytoimeentulotuen, päihdepalveluiden ja vammaispalveluiden prosesseille Toimintakäsikirjaa päivitetään säännöllisesti ja tuodaan tiedoksi palvelunkäyttäjille ja yhteistyökumppaneille. Psykososiaalisten palveluiden toimintakäsikirja Liite 5 Ehdotus Sosiaali- ja terveysjohtaja: hyväksyy seudullisen psykososiaalisten palveluiden toimintakäsikirjan ohjaamaan seudullista toimintaa Päätös : Asia jätettiin pöydälle Toimintakäsikirjaa on esitelty tarkemmin ja käyty läpi lautakunnan kehittämisseminaarissa Ehdotus Sosiaali- ja terveysjohtaja: hyväksyy seudullisen terveyspalveluiden toimintakäsikirjan ohjaamaan seudullista toimintaa.

23 Mikkelin kaupunki Esityslista Listan asianro 11 Sivu 23 Tiedoksi Kangasniemen, Mäntyharjun ja Pertunmaan perusturvalautakunnat ja Mikkelin palvelutuotantolautakunta

24 Mikkelin kaupunki Esityslista Listan asianro 12 Sivu / 400 / 2012 Perhepalveluiden toimintakäsikirja Valmistelija perhepalveluiden johtaja Johanna Will-Orava, puh , johanna.will-orava@mikkeli.fi Seudullinen perhepalveluiden työryhmä ja alatyöryhmät ovat työstäneet yhteistä toimintakäsikirjaa. Yhteistoiminta-alueen perhepalveluiden lähtökohdat, tavoitteet ja tarkoitus on jo aiemmin määritelty Mikkelin seudun lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmassa. Työryhmien työ aloitettiin tarkastelemalla koko perhepalvelun palvelukokonaisuutta ja olemassa olevia käytäntöjä sekä toimintaprosesseja. Samoin koottiin kuntien toimintamallit sekä sillä hetkellä käytössä olevat maksut ja taksat. Seudullisesti yhteistyössä arvioitiin olemassa olevat käytännöt ja kehitettiin näistä seudulliset ratkaisut. Samoin laadittiin keskeisiä prosessikuvauksia. Toimintakäsikirjan tarkoituksena on ohjata yhteistä toimintaa ja yhdenmukaistaa toimintatapoja, toimia työntekijöiden työvälineenä ja asiakkaille tiedotusvälineenä. Toimintakäsikirjassa on kuvattu seudulliset perhepalvelut yhteistoiminta-alueella ja niiden organisoituminen neljässä eri palvelutuotantoyksikössä. Ennaltaehkäisevät perhepalvelut, perhetyö, lapsiperheiden tilapäinen kotipalvelu, lastensuojelu ja perheoikeudelliset palvelut ovat tarjolla itse tuotettuna kuntalaisille. Osa palveluista on keskitetty Mikkelin palvelutuotantoyksikköön. Sen lisäksi Mikkelin palvelutuotantoyksikössä tuotetaan joukko lasten, nuorten, ja perheiden palveluita, joita ei muissa palvelutuotantoyksikön kunnissa ole, vaan ne hankintaan esimerkiksi ostopalveluna. Toimintakäsikirjassa on lisäksi kuvattu palveluiden saamisen kriteerit, asiakasmaksut, palkkiot, kulukorvaukset ja taloudellinen tuki. Suuri osa perhepalveluista on asiakkaille lakisääteisiä maksuttomia palveluita. Jatkossa toimintakäsikirjaa päivitetään ja arvioidaan säännöllisesti osana vuosittaista toiminnan suunnittelua, seurantaa ja arviointia ja tuodaan tiedoksi palvelujen käyttäjille ja yhteistyötahoille.

25 Mikkelin kaupunki Esityslista Listan asianro 12 Sivu 25 Perhepalveluiden toimintakäsikirja Liite 4 Ehdotus Sosiaali- ja terveysjohtaja: hyväksyy seudullisen perhepalveluiden toimintakäsikirjan ohjaamaan seudullista toimintaa Päätös : Asia jätettiin pöydälle. tereyslautakunta Toimintakäsikirjaa on esitelty tarkemmin ja käyty läpi lautakunnan kehittämisseminaarissa Ehdotus Sosiaali- ja terveysjohtaja: hyväksyy seudullisen terveyspalveluiden toimintakäsikirjan ohjaamaan seudullista toimintaa. Tiedoksi Kangasniemen, Mäntyharjun ja Pertunmaan perusturvalautakunnat ja Mikkelin palvelutuotantolautakunta

26 Mikkelin kaupunki Esityslista Listan asianro 13 Sivu Eron myöntäminen yksilöjaoston jäsenyydestä ja täydennysvaali Jaana Kovalainen on pyytänyt sähköpostitse eroa seudullisen sosiaali- ja terveyslautakunnan jäsenyydestä työtehtävien lisääntymisen vuoksi. Kuntalain 38 :n mukaan luottamustoimesta voi erota pätevästä syystä. Eron myöntämisestä päättää se toimielin, jonka valittava luottamushenkilö on. Ehdotus Sosiaali- ja terveysjohtaja: Lautakunta myöntää eron Jaana Kovalaiselle jaoston jäsenyydestä.ja valitsee jaostoon jäsenen Jaana Kovalaisen tilalle.