Infliximabi- infuusioiden akuuttien haittavaikutusten esto asetyylisalisyylihapolla lapsipotilaiden IBD- ja reumasairauksien hoidossa
|
|
- Aleksi Aro
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Infliximabi- infuusioiden akuuttien haittavaikutusten esto asetyylisalisyylihapolla lapsipotilaiden IBD- ja reumasairauksien hoidossa Anssi Hämäläinen, lääketieteen kandidaatti Opiskelijanumero: Helsinki Tutkielma Ohjaaja: Kaija- Leena Kolho, dosentti, lasten gastroenterologian erikoislääkäri Helsingin yliopisto Lääketieteellinen tiedekunta
2 i HELSINGIN YLIOPISTO HELSINGFORS UNIVERSITET Tiedekunta/Osasto Fakultet/Sektion Faculty Lääketieteellinen tiedekunta Laitos Institution Department Lastentaudit Tekijä Författare Author Anssi Hämäläinen Työn nimi Arbetets titel Title Infliximabi- infuusioiden akuuttien haittavaikutusten esto asetyylisalisyylihapolla lapsipotilaiden IBD- ja reumasairauksien hoidossa Oppiaine Läroämne Subject Työn laji Arbetets art Level Tutkielma Tiivistelmä Referat Abstract Aika Datum Month and year 09/2010 Sivumäärä - Sidoantal - Number of pages 25 IBD- ja reumasairaudet ovat elämänlaatua merkittävästi heikentäviä, kroonisia tulehduksellisia sairauksia, joiden keskivaikeiden ja vakavien muotojen hoidossa suoneen annettava biologinen TNF- alfa - tulehdustekijän vasta- aine infliksimabi (Remicade ) on vankassa asemassa. Infliksimabin hyvän tehon kääntöpuolena esiintyy yleisesti haittoja, joista infuusion aikana tai pian sen jälkeen ilmenevät allergistyyppiset reaktiot ovat hoitoa hankaloittava ja jopa vaarallinen alaluokka. Infuusioreaktioiden estoon ei nykyisellään ole todistettavasti tehokkaita keinoja. Parasetamoli ja setiritsiini osoittautuivat tässä käyttötarkoituksessa tehottomiksi. HUS:n Lasten ja nuorten sairaalassa aloitettiin hoitokokeilu asetosalisyylihapolla (ASA; Disperin ), annosteltuna painonmukaisesti per os, päämääränä selvittää prospektiivisesti ASA:n käyttömahdollisuudet infuusioreaktioiden ehkäisyssä. Tämän tutkielman aineisto kerättiin esilääkekokeilun alun ja välisellä ajalla (yhteensä 67 viikkoa) infliksimabi- infuusiossa Lasten ja nuorten sairaalan osasto 2:lla käyneiden IBD- ja reumapotilaiden asiakirjoista. Vain 1 (0,2 %) ASA:n kanssa annetuista infuusioista johti infuusioreaktioon kun aiemmin parasetamolin ja setiritsiinin kanssa todettiin 11 (2,9 %) reaktiota. GraphPad Prism 5 - ohjelmistolla tehdyn tilastoanalyysin perusteella tulokset osoittavat ASA:n olevan erittäin lupaava infuusioreaktioiden estolääke. (149 sanaa) Avainsanat Nyckelord Keywords Inflammatory bowel disease, juvenile rheumatoid arthritis, pediatrics, infliximab, infusion reactions, premedication Säilytyspaikka Förvaringställe Where deposited Muita tietoja Övriga uppgifter Additional information
3 ii 1 Johdanto IBD- ja reumasairauksien hoito Infliksimabi (Remicade ) Infuusioreaktiot infliksimabihoidossa Aineisto ja menetelmät Tulokset Pohdinta Lähteet... 22
4 1 1 Johdanto Tulehdukselliset suolistosairaudet (IBD- taudit), joiden yleisimmät ilmenemismuodot ovat Crohnin tauti ja colitis ulcerosa, ovat yleistymässä olevia sairauksia, jotka ilmenevät erityisesti nuorten aikuisten sairauksina puhjeten useimmiten vuoden iässä. Alle 18- vuotiailla IBD- tautien insidenssi on lähes kaksinkertaistunut Suomessa vuosina (1) ja tällä hetkellä Suomessa on Kelan tilastotietojen mukaan noin 1500 alle 18- vuotiasta IBD- potilasta. IBD- tautien etiologia on pitkälti selvittämättä. Vallitsevan teorian mukaan jokin tuntematon ympäristötekijä aiheuttaa geneettisesti alttiilla ihmisellä suolen limakalvon herkistymisen suoliston normaaliflooralle. Geneettisistä tekijöistä vahva yhteys IBD- sairauksien syntyyn on havaittu esimerkiksi NOD2/CARD15 - geenillä(2,3), jonka proteiinituote toimii bakteeripatogeenien tunnistamisessa. Mutanttialleelin suhteen heterotsygoottisen tai homotsygoottisen ihmisen riski saada Crohnin tauti on arvioitu 2-4 tai jopa 20 kertaiseksi(3,4) ja tämä polymorfismi on yhteydessä myös Crohnin taudin lapsuudenaikaiseen puhkeamiseen(5). Epidemiologisesti tunnistettuja patogeneesiin liittyviä ympäristötekijöitä ovat ainakin korkea sosioekonominen status, ruokavalio, stressi, lääkkeet, tupakointi ja mikrobit(6), joista erityisesti sosioekonomisen statuksen ja sen mukanaan tuomien tekijöiden vaikutus tukee teoriaa, jonka mukaan moderni, hygieeninen elämäntapa altistaa tulehduksellisille suolistosairauksille(7). IBD- taudit muistuttavat usein kliiniseltä kuvaltaan toisiaan varsinkin nuorilla ja joskus tarkan erotusdiagnoosin tekeminen on vaikeaa: joissain tapauksissa diagnoosin tarkentuminen voi vaatia useiden vuosien seurannan. Nykyisin taudinkuvaa pidetään luokittelemattomana 7-10 %:ssa tapauksista. Kliinisen kokemuksen mukaan jopa tautityypin sisällä esiintyy runsaasti eroavaisuuksia taudinkuvassa ja vasteessa eri hoitoihin. Perinteisesti ajatellaan Crohnin taudin olevan koko ruuansulatuskanavan transmuraalinen sairaus, kun taas colitis ulcerosa ilmenee paksusuolen ei-
5 2 transmuraalisena tulehduksena. Kummankin sairauden tyyppioireita ovat löysät ulosteet, veriripuli, tihentynyt ulostamistarve ja ulostuspakko yhdistyneinä vatsa- ja ulostamiskipuihin. Tämän lisäksi Crohnin taudissa ilmenee muun muassa syömiseen liittyvää kipua, kuumepiikkejä, suuontelon haavaumia, laihtumista ja pituuskasvun hidastumista, fistulointia, striktuuroita ja nivelongelmia(8). Molempiin sairauksiin liittyy myös lisääntynyt suolistoyövän riski(9,10). IBD- taudit heikentävät selvästi potilaan koettua elämänlaatua. Nykyisellään IBD- sairaudet eivät ole parannettavissa, mutta asianmukaisella hoidolla voidaan lievittää oireita ja osalla potilaista indusoida ja ylläpitää remissiota. Myös spontaaneja remissioita esiintyy. Crohnin tautia sairastavilla lapsilla on tehty vain vähän taudin pitkäaikaista kulkua selvittäviä tutkimuksia. Kokemuksen perusteella on kuitenkin selvää, että useimmilla tauti ilmenee aktiivisten ja inaktiivisten vaiheiden vuorotteluna, taudin fenotyyppi saattaa muuttua ajan kuluessa tulehduksellisesta strikturoivaan tai penetroivaan ja että suurin osa Crohnin tautia sairastavista joutuu jossain vaiheessa elämäänsä leikkaushoitoon. Lasten ulseratiivisen koliitin taudinkulun on senkin todettu noudattavan likimäärin 90 %:lla potilaista tyypillistä aktiivisuudeltaan vaihtelevaa kulkua. Noin 10 %:lla sairaus on hallitsemattoman agressiivinen, johtaen kolektomiaan jopa vain vuoden kuluessa diagnoosin tekemisestä(11). Osa potilaista menee lyhyen sairastamisen jälkeen pitkäaikaiseen remissioon (remissiossa 18 % 5 vuoden ja 10 % 25 vuoden kohdalla)(11). Lukuja saattaa vääristää ulseratiivisen koliitin diagnosoimisen vaikeus, eritoten kun sairastamisjakso on lyhyt. Noin 25 % kaikista IBD- potilaista on lapsia tai nuoria(4). Usein IBD- sairaudet vaikuttavat olevan lapsilla aggressiivisempia kuin aikuisilla. Colitis ulcerosaa sairastavilla lapsilla on jopa kolme kertaa useammin laajalle levinnyttä tulehdusaktiivisuutta verrattuna aikuisiin: lapsilla pankoliittia esiintyy %:lla, kun aikuisilla luku on %(12). Myös Crohnin taudissa pankoliitti on lapsilla yleisempi kuin aikuisilla ja toisaalta lapsilla tauti rajoittuu aikuisia harvemmin ohutsuolen alueelle. Lisäksi, joidenkin lähteiden mukaan lapsilla on aikuispotilaita pienempi
6 3 todennäköisyys säilyä pitkäaikaisessa remissiossa ilman aktiivista hoitoa. Lasten ja nuorten kohdalla on myös aina muistettava IBD- sairauksien usein kasvua hidastava ja lopullista aikuisiän kehonpituutta pienentävä vaikutus. Tutkimuksen piiriin kuuluu myös toinen aikuisten ja lasten tulehduksellinen sairaus, reuma, jonka syntyyn näyttää liittyvän elimistön puolustusjärjestelmän häiriö ja geneettisiä tekijöitä(13), mutta jonka perimmäinen syy on IBD- tautien tavoin tuntematon. Reuma on käsitteenä kattotermi, joka sisältää erilaisia tautityyppejä. Yhteistä reumasairauksille on nivelten synoviaalikalvoihin kohdistuva autoimmuuniprosessi, joka johtaa nivelten rustopintojen kulumiseen, nesteen kertymiseen niveliin ja mahdollisiin muutoksiin myös ympäröivässä luussa ja rustossa(13,14). Lapsilla esiintyviä reumasairauksia nimitetään yhteisnimellä lastenreumaksi. Varsinainen reumatekijä on kuitenkin vain harvoin lapsilta otettavista näytteistä todettavissa. Lastenreuman ilmaantuvuus Suomessa on ollut luvun ajan kasvussa(15) ja on nykyään noin 140 vuodessa, ja jopa 70 % potilaista on tyttöjä(16). Tauti voi alkaa missä vaiheessa nuoruutta tahansa, joskin usein sairastuminen tapahtuu 1-3 vuoden iässä. Sairaus on elinikäinen, mutta taudin aktiivisuus saattaa laskea subkliiniselle tasolle jopa vain kuukausia kestäneen sairastamisen jälkeen. Kuten IBD- taudit, myöskään reumasairaudet eivät ole parannettavissa. Lastenreuman ilmentymismuodot ovat hyvin heterogeenisiä: tauti jaotellaan yleisoireiseen artriittiin, oligoartriittiin, seronegatiiviseen ja seropositiiviseen artriittiin sekä psori- ja entesiittiartriittiin ja luokittelemattomaan artriittiin. Yleisin näistä on oligoartriitti, jota sairastavista potilaista 80 % on tyttöjä(16). Oligoartriitti saattaa myös kehittyä polyartriitiksi. Oligoartriitin vakavin nivelten ulkopuolinen komplikaatio on uveiitti (krooninen anteriorinen iridosykliitti, iriitti), johon sairastuu noin 20 % oligoartrtiittipotilaista. Uveiittia esiintyy myös huomattavasti vähemmässä määrin polyartriitti- ja systeemiartriittipotilailla. Uveiitti alkaa usein täysin oireettomana ja
7 ensimmäinen havaittava oire on yleensä pysyvä näkökyvyn heikentyminen joka taudin edetessä johtaa 6-12 %:lla potilaista näkövammaisuuteen tai jopa sokeuteen(13,16) IBD- ja reumasairauksien hoito Nykyaikainen IBD- tautien konservatiivinen hoito koostuu 5- ASA - valmisteista, glukokortikoideista, immunosuppressanteista (kuten atsatiopriini ja metotreksaatti), antibiooteista, ruokavaliohoidosta ja uusimpana biologisista lääkkeistä. Lasten ja nuorten hoidossa joudutaan vielä nykyään turvautumaan aikuisten hoitosuosituksista muokattuihin käytäntöihin, sillä nuorilla tehtyjä lääketutkimuksia on olemassa vähän. Hoitovasteessa myös esiintyy kauttaaltaan suurta yksilöllistä vaihtelua. Vaikeasti hoidettavissa tapauksissa päädytään usein leikkaushoitoon. IBD- tautien hoidossa biologisista lääkkeistä käytössä ovat infliximabi (Remicade ) ja adalimumabi (Humira ).(8,17) Perinteisistä lääkkeistä 5- ASA - valmisteita käytetään IBD:n lievien ja keskivaikeiden muotojen hoidossa ja remission ylläpidossa, vaikkakin niiden teho on Crohnin taudissa todettu heikoksi. Kasvuhäiriöisen nuoren ensilinjan hoitona voidaan käyttää myös enteraalista ravitsemusta. Vaikeampia tautimuotoja hoidetaan steroidein, jotka ovat kyllä tehokkaita oireiden hallinnassa, mutta auttavat vain osaa potilaista ja johtavat pitkäaikaisessa käytössä Cushingin oireyhtymään. Steroideilla ei myöskään kyetä estämään relapseja. Immunosuppressantit atsatiopriini ja metotreksaatti ovat hyviä lääkkeitä, jos tauti osoittautuu steroidiriippuvaiseksi tai relapseja on toistuvasti, mutta koituvat haitat voivat jälleen olla hankalia. Lastenreuman hoidon kulmakiviä ovat tulehduskipulääkkeet, systeemisesti ja paikallisesti annosteltavat glukokortikoidit, metotreksaatti ja muut solunsalpaajat sekä immunosuppressantit ja biologiset lääkkeet, joista lastenreuman tapauksessa käytetään etanerseptia, infliksimabia, adalimumabia ja anakinraa. Potilaat saattavat
8 5 hyötyä myös fysioterapiasta ja leikkaushoidosta. Hoidolla pyritään lievittämään sairauden oireita ja indusoimaan ja ylläpitämään remissiota. Uveiitin hoidossa käytetään eniten glukokortikoideja ja mydriaatteja sisältäviä silmätippoja sekä vaikeammissa tapauksissa samoja systeemisia kortisonilääkkeitä, immunosupressantteja ja biologisia lääkkeitä kuin reumankin hoidossa(13,16). 1.2 Infliksimabi (Remicade ) Infliximabi sai vuonna 1998 Yhdysvaltain viranomaisten, Food and Drug Administration (FDA), hyväksynnän vaikean Crohnin taudin hoitoon aikuisilla(18) ja vuoden kuluttua tästä se hyväksyttiin myös EU:ssa markkinoitavaksi samoihin indikaatioihin(19). Sit- temmin se on hyväksytty virallisesti myös reuman, psoriaasin, uveiitin, sarkoidoosin ja lasten vaikeahoitoisen Crohnin taudin hoitoon. Suomessa infliksimabia käytetään, il- man virallista indikaatiota, kliinisen kokemuksen valossa myös ulseratiivisen koliitin hoidossa sekä lapsilla että aikuisilla. Infliksimabin (IFX) vaikutus perustuu tulehdustekijä TNF- α:n estoon, mikä tuottaa no- pean ja voimakkaan anti- inflammatorisen vasteen ilman kortikoideille (tai muille anti- inflammatorisille aineille) tyypillisiä hankalia systeemisiä haittavaikutuksia. Infliximabi- hoito toteutetaan sairaalaoloissa laskimoon annettavin infuusioin protokollalla, johon kuuluu induktio- ja ylläpitovaihe. Suomessa IBD:n hoidossa käytetään hoitokaavaa, jossa potilas saa ensin 0, 2 ja 6 viikon kohdalla suositusten mukaan 5 mg/kg annoksen hoidon induktioon ja sen jälkeen yleensä 6-8 viikon välein, samansuuruisena annokse- na. Vasteen hiipuessa käytetään kliinisessä työssä silloin tällöin annosta 10 mg/kg. Reuman infliksimabihoitokaava on muuten samanlainen, mutta annokset ovat indukti- ossa 6-8 mg/kg ja ylläpidossa 6-10 mg/kg. Infliksimabilla on todettu hyvä teho remission induktiossa ja ylläpidossa niin aikuisilla kuin lapsillakin. Targan, S. R. ym. näytti, että aikuisten keskivaikean ja vaikean Crohnin
9 6 taudin hoidossa yhdellä 5 mg/kg - annoksella annetulla infuusiolla havaittiin yli 80 %:lla suotuisa vaste 4 viikon kohdalla infuusion jälkeen ja 30 %:lla remissio, merkittävästi useammin kuin kontrolliryhmässä(20). Hanauer, S. B. ym. havaitsivat ACCENT 1 tutki- muksessa 573 potilaan aineistossa 48 % 8 viikon välein infliksimabia saaneilla potilailla hyvän vasteen 56 viikkoa kestäneessä seurannassa(21). Biologisilla lääkkeillä on myös saavutettu parhaimmat tulokset potilaan ennusteen kannalta tärkeässä limakalvon paranemisessa. Muutamissa pienillä potilasryhmillä toteutetuissa tutkimuksissa lapset ovat näyttäneet saavan infliksimabista jopa paremman vasteen kuin aikuiset. Suuremmissa aineistoissa teho on kuitenkin osoittautunut varsin samanlaiseksi. 112 Crohnin tautia sairastaneella lapsipotilaalla tehdyssä Hyams'in ym. REACH- tutkimuksessa 88 % lapsista sai 10 viikon kohdalla tarkasteltuna infliksimabista hoitovasteen ja 8 viikon välein hoidetuista noin 60 % oli PCDAI- asteikolla (Pediatric Crohn's Disease Activity Index) mitattuna remissi- ossa 54 viikon kohdalla(22). Toisessa Hyams'in et al. artikkelissa raportoitiin kolmen vuoden seuranta- ajalla infliksimabilla olleen huomattava kortikosteroidihoidolta suo- jaava vaikutus (steroidi 1, 2 ja 3 vuoden kohdalla käytössä 10 %:lla infliksimabia saa- neista verrattuna kontrolliryhmän 50 %:iin) ja teho remission ylläpidossa (lääkärin arvi- on mukaan 26 %, 44 % ja 33 % oli remissiossa 1, 2 ja 3 vuoden kohdalla vastaavas- ti)(23). Infliksimabilla on myös onnistuttu raportoidusti vähentämään leikkauksentar- vetta ulseratiivisessa koliitissa(24) ja ehkäisemään leikkauksen jälkeistä taudin uudel- leenpuhkeamista Crohnin taudissa(25). Japanilaisessa, yhden sairaalan 262 aikuisen IBD- potilaan käsittävässä seurantatutkimuksessa todettiin infliksimabin olevan remis- sion ylläpidossa tehokkaampi kuin 5- asetosalisyylihappo, immunomoduloivat lääkkeet ja parenteraalinen ravitsemus(26). Tuoreessa katsausartikkelissa on esitetty yhteenveto biologisilla lääkkeillä lastenreuman ja siihen liittyvän uveiitin hoidossa saavutetuista tuloksista(27), joiden perusteella näiden sairauksien hoidossa tälle tutkimukselle keskeinen infliksimabi on tehokas ja riittävän turvallinen lääke. Aiheesta tehtyjä alkuperäistutkimuksia ovat
10 7 muun muassa Lahdenne P. et. al. julkaisemat tutkimukset infliksimabin ja etanerseptin vaikutuksista lastenreuman hoidossa(28,29) ja Foeldvari I. et. al. suorittama selvitys kyseisten lääkkeiden tehosta uveiitin hoidossa(30), jotka esittävät rohkaisevia tuloksia infliksimabin käyttömahdollisuuksista kyseessä oleviin indikaatioihin. Infliximabin käyttöön liittyy ikävä kyllä hyvän tehon lisäksi myös melko yleisesti haitto- ja, jotka voidaan jaotella karkeasti kahteen eri tyyppiin: lääkkeen vaikutusmekanismis- ta riippuviin "klassisiin" haittavaikutuksiin ja vaikutusmekanismista riippumattomiin, akuutteihin infuusioreaktioihin. Merkittävin, ja myös huomattavan pian lääkkeen käy- tön alettua kehittyvä, infliksimabin haitta on herkistyminen infektioille elimistön fysio- logisten puolustusmekanismien vaimenemisen takia. Colombel'in et al 500 Crohn- potilaan aineistossa noin 10 % sai hoidon aikana infektion, joista lähes puolet vaati antibiootti- ja/tai sairaalahoitoa. Yksi TNF- α - salpauksen aiheuttama infektiohaitta on latentin tuberkuloosin aktivaatio(31,32). Infliksimabin on raportoitu aiheuttavan myös useita erilaisia ihohaittoja, esimerkiksi atooppista dermatiittia ja psoriasista sekä, har- vemmin, vakavia ihoreaktioita kuten Stevens- Johnsonin syndroomaa(33). Toinen inflik- simabin haittavaikutusten arkkityyppi, infuusioreaktiot, voidaan jakaa edelleen kah- teen luokkaan: jo infuusion aikana syntyvät akuutit ja korkeintaan kaksi viikkoa sen jälkeen ilmenevät haitat. Nämä itse infuusiotapahtumasta seuraavat haitat eivät liity infliksimabin TNF- alfaa estävään vaikutukseen. 1.3 Infuusioreaktiot infliksimabihoidossa Infuusioreaktiot ovat yleisiä infliksimabin haittoja ja vaikkakin suurin osa on lieviä, joh- tavat toisinaan myös hoidon keskeyttämiseen (34,35). Infuusioreaktioiden esiintymi- nen on kirjallisuuden mukaan vaihdellut 5 ja 20 %:in välillä(4,36-39). Todettuja inflixi- mabi- infuusion aiheuttamia akuutteja haittoja ovat olleet muun muassa päänsärky, punoitus, pahoinvointi, hengenahdistus, sekavuus ja urtikaria sekä anafylaksia(40). Esimerkkejä pidemmällä aikavälillä kehittyvistä haitoista ovat abskessit, sepsis ja jopa lääkkeen lopettamisen myötä parantuneet aivojen valkean aineen muutokset(37). In-
11 8 fliximabi on TNF- α:n kimeerinen, hiiri- humaanivasta- aine, minkä on arveltu voivan vas- ta- aineiden muodostumisen kautta olla syy reaktioiden ilmenemiseen. On kuitenkin todettu, että jopa täysin humaanit vasta- aineet, kuten adalimumabi, voivat aiheuttaa immunologisen vasteen(41). Nykykäsityksen mukaan vasta- aineet selittävät osan in- fuusioreaktioiden syntymekanismeista. Reaktioista suurin osa on harmillisia, mutta vaarattomia, ei- allergistyyppisiä. Tämänkaltaisten reaktioiden hoidoksi riittää yleensä infuusionopeuden hidastaminen. Ei- allergiset reaktiot eivät myöskään ole väistämätön este hoidon jatkamiselle. Huomattavasti vaarallisempia ovat harvinaiset IgE- vasta- ainevälitteiset allergiset reaktiot, jotka johtavat anafylaksiaan(42,43). Tällaisen reakti- on jälkeen ei hoidon jatkaminen ole enää turvallista. Yhtenäistä ennustavaa mallia infuusioreaktioiden esiintymiselle ei ole onnistuttu luo- maan. Altistavia tekijöitä näyttävät olevan pitkä edellisestä infuusiosta kulunut aika, vähäinen määrä aiemmin hyvin sujuneita infuusioita ja (edellä mainitut) infliksimabin vasta- aineet veressä. On myös esitetty, että korkea infliksimabipitoisuus veressä voisi altistaa lääkken haitoille, mikä vaatii vielä lisätutkimuksia. Reumassa iällä, sukupuolella tai taudin kestolla ei näyttänyt 74 viikon seurannassa olevan infuusioreaktioita ennus- tavaa vaikutusta(35), ja sama havainto tehtiin edellisessä Lasten ja nuorten sairaalan infuusioreaktioiden estolääkitystä tutkineessa työssä(44). Infuusioreaktioiden estohoitona on kokeiltu laajalti kortisonia ja muita immunosupres- soreita, antipyreettejä ja antihistamiineja sekä näiden eri yhdistelmiä. Edellä mainitus- sa 74 viikon seurannan käsittäneessä reumapotilailla tehdyssä tutkimuksessa esitettiin, ettei kortisonilla olisi infuusioreaktioita estävää vaikutusta(35) ja samaan tulokseen päätyivät myös kortisonin, antipyreettien ja antihistamiinien reaktioita ehkäisevää po- tentiaalia IBD- potilailla selvittäneet Jacobstein ym.(45), jotka totesivat kaikki kolme lääkeryhmää tehottomiksi tässä käyttötarkoituksessa. Tosin, pieniannoksisella, päivit- täin käytetyllä kortisonilla on saatu reuman infliksimabihoidossa vastakkaisiakin tulok- sia(46). Infliksimabihoidon aikana käytettävät immunosupressiiviset lääkkeet, kuten metotreksaatti ja atsatiopriini, näyttävät vähentävän infuusioreaktioiden todennäköi-
12 9 syyttä ainakin reumasairailla(47). Kuten todettua, näillä lääkeaineilla ei kuitenkaan ole vakuuttavasti onnistuttu estämään infuusioreaktioita, eikä mitään julkaistua, yleistä suositusta infuusion yhteydessä käytettävästä esilääkityksestä ole olemassa Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin Lasten ja nuorten sairaalassa, (LNS) otettiin käyttöön parasetamolin ja setiritsiinin yhdistelmä esilääkkeenä infuusio- reaktioiden ehkäisemiseksi. Samalla, hoitokokeilusta tehtiin tämän esilääkityksen te- hokkuuden selvittämiseksi prospektiivinen tutkimus, joka kesti asti(44). Tuona aikana (52 viikkoa) infliksimabi- infuusioissa kävi 65 potilasta, jotka saivat yh- teensä 383 infuusiota, ja joista 9 (13,8%) sai infuusioreaktion: 8 esilääkettä käyttänyttä ja 1 ilman esilääkitystä ollut. Yhteensä infuusioreaktiotapahtumia ilmeni 12. Tuloksia verrattiin edelliseen vuoteen, jolloin rutiininomaista esilääkitystä ei ollut käytössä: tuolloin infuusioreaktioita havaittiin 5 (8,3%) lapsella yhteensä 8, minkä perusteella parasetamolin ja setiritsiinin teho tässä käyttötarkoituksessa todettiin tilastollisesti merkityksettömäksi. Parasetamolin ja setiritsiinin näin osoittauduttua tehottomiksi infuusioreaktioiden ehkäisyssä, otettiin LNS:ssa tutkittavaksi esilääkkeenä uusi ja tutkimuksissa vain vähän huomiota saanut asetyylisalisyylihappo (ASA; Disperin ) perusteena yhdessä infliksimabin akuutteja haittavaikutuksia lastenreuman hoidossa selvittäneessä työssä(48) mainittu havainto asetyylisalisyylihapon infuusioreaktionestovaikutuksesta. Raportissa esitettiin teoria ASA:n ja niasiinin aiheuttamien infuusioreaktioiden yhteisestä syntymekanismista, joka teorian mukaan olisi syklo- oksygenaasijärjestelmästä (COX) ja PGD2:sta riippuvainen. Tällöin reaktioiden estoon saataisiin apua tulehduskipulääkkeiden aiheuttamasta COX- inhibitiosta. Tämä tutkielma toteutettiin osana mainittua LNS:n esilääketutkimusta, tavoitteena selvittää ASA:n käyttömahdollisuudet infliksimabihoitoa haittaavien infuusioreaktioiden estolääkkeenä.
13 10 2 Aineisto ja menetelmät Lasten ja nuorten sairaalassa aiemmin kokeillun parasetamolin ja setiritsiinin yhdistäneen esilääkityksen osoittauduttua heikoksi kyvyltään estää infuusioreaktioita(44), aloitettiin uusi prospektiivinen infliksimabihoidon (Remicade ) esilääkekokeilu käyttäen asetyylisalisyylihappoa (Disperin ). Tätä tutkielmaa varten tarvitut tiedot kerättiin kaikista esilääkekokeilun alkamisen ja välillä LNS:ssa infliksimabihoidossa käyneiden potilasasiakirjoista. LNS toimii Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin lasten erikoissairaanhoidollisena keskuksena, jonka piiriin kuuluu 29 % Suomen pediatrisista potilaista ja jonne on keskitetty alueen IBD- ja reumasairauksia sairastavien lasten hoito. LNS:ssä kaikki infliximabi- infuusiot annetaan koulutetun henkilöstön toimesta samalla osastolla yhdenmukaisella protokollalla. Infuusiot oli tämän tutkimuksen alkaessa jo annettu ja hoitotapahtumat kirjattu. Potilasaineiston kooksi muodostui näillä parametreillä 88 potilasta, jotka saivat yhteensä 547 infuusiota. Potilaista Crohnin tautia, colitis ulcerosaa, määrittelemätöntä koliittia, reumaa/uveiittia ja määrittelemätöntä spondyliittiä sairasti 32 (36,4 %), 16 (18,2 %), 3 (3,4 %), 36 (40,9 %) ja 1 (1,1 %) potilasta vastaavasti. Yksi reumapotilaista sairasti myös CATCH 22 syndroomaa. Potilaista 44 oli tutkimuksen alkaessa hoidon induktiossa ja vastaavasti 44 potilasta oli ylläpitohoidossa. Potilasaineiston koostumus on esitetty taulukossa 1.
14 11 Potilaita yhteensä - Aiemmassa tutkimuksessa* mukana olleita - Uusia tutkimukseen osallistuneita Reaktion aiemmassa tutkimuksessa* saaneita 4 Sukupuolijakauma - Miespuolisia - Naispuolisia Potilaiden iät tutkimuksen alussa - Jakauma - Keskiarvo - Mediaani 4,4-18,4 12,6 13,2 Diagnoosit - Crohn - Colitis ulcerosa - Määrittelemätön koliitti - Reuma ja/tai uveiitti - Määrittelemätön spondyliitti (1 reuma + CATCH22) 1 Potilaan hoitovaihe tutkimuksen alussa - Induktio - Ylläpito * Lahdenne P, Wikstrom AM, Aalto K, Kolho KL. Prevention of acute adverse events related to infliximab infusions in pediatric patients. Arthritis Care.Res.(Hoboken) 2010;62(6): Taulukko 1. Potilasaineisto
15 12 Infliximabi annosteltiin laskimoon. Noudatettu infliximabi- infuusio- ohjelma sisälsi induktiovaiheen ja ylläpitovaiheen. Induktiovaiheessa potilaat saivat 3-8 mg/kg annoksilla kolme infuusiota 0, 2 ja 6 viikon kohdalla (mediaaniannos 5,1; keskiarvo 5,2,). Tämän jälkeen hoito jatkui potilaan tilan vaihtelun mukaan 4-8 viikon välein annoksella 3-13 mg/kg (mediaaniannos 5,2; keskiarvo 5,5) annettuin infuusioin. Tietoa annoksesta ei löytynyt yhdestä induktio- ja kuudesta ylläpitoinfuusiosta. Ennen infuusiota potilaat saivat käytössä olleen esilääkerutiinin mukaisen annoksen asetosalisyylihappoa (Taulukko 2), joitain potilas- tai infuusiokohtaisia poikkeuksia lukuunottamatta. Kaikki infuusiotapahtumat, joiden kohdalla mainintaa asetosalisyylihapon käytöstä tai käytetystä annoksesta ei löytynyt, merkittiin esilääkkeettä tapahtuneiksi rutiininomaisesta esilääkkeen käytöstä huolimatta. Asetosalisyylihappo (Disperin ) - esilääke annosteltiin per os painonmukaisella annoksella 10 mg/kg, alla olevan taulukon mukaisesti, 30 minuuttia ennen infuusiota. Paino, kg Annos, mg < > Taulukko 2: Disperin- annostaulukko
16 13 Kunkin potilaan ja yksittäisen infuusiotapahtuman taustatiedot kerättiin potilaskansioista ja sähköisistä potilastietojärjestelmistä. Asiakirjoista etsittiin infuusion ajankohta, käytetty infliximabiannos, esilääkeannos, potilaan paino, pituus ja kotilääkitys infuusiopäivänä sekä infektiostatus ja infuusion kulku mahdollisten infuusioreaktioiden ja niiden ensiapuun käytettyjen menetelmien osalta. Tiedot koottiin aluksi tietokoneelle Excel- tiedostoihin ja analysoitiin myöhemmin käyttäen GraphPad Prism 5 tilastoanalyysiohjelmaa. Käytettyjä tilastollisia testejä olivat Fisherin eksakti testi, Mann- Whitneyn U- testi. Tilastollisen merkitsevyyden raja- arvoksi asetettiin p <0,05. 3 Tulokset Tutkimuksen kattamalta ajanjaksolta hoitokertoja löytyi yhteensä 547, joista 113 oli induktiovaiheen ja 434 ylläpitovaiheen infuusioita. Kaikista 88 potilaasta 3 (3,4 %) potilaalla havaittiin yhteensä 6 infuusioreaktiota. Näistä 1 tuli ilman esilääkettä infuusion saaneelle potilaalle, 1 vain Disperiniä saaneelle potilaalle ja 4 perättäisinä reaktioina potilaalle, joka sai kaikkien 11 infuusionsa esilääkkeeksi asetyylisalisyylihapon lisäksi metyyliprednisolonia (Solu- Medrol ). Aiemmassa LNS:n tutkimuksessa(31) reaktion saaneista potilaista (3; 3,4 %) vain 1 sai reaktion myös nyt. Kyseinen potilas oli Disperinin ohella metyyliprednisolonia saanut. Sama potilas oli myös aineiston ainoa reuman ohella CATCH 22 syndroomaa sairastanut. Muut reaktion saaneet potilaat eivät olleet aiemmin saaneet infuusioreaktiota. Kaikista 547 infuusiosta asetosalisyylihappoesilääkkeen kanssa annettiin yhteensä 482, ilman esilääkettä 50, aiemmin LNS:ssa käytetyllä esilääkkeellä (parasetamoli ja setiritsiini) 4 ja yhdistelmällä asetosalisyylihappo sekä metyyliprednisoloni (Solu- Medrol ) kortisoni 11 infuusiota. Infuusioreaktioon johtaneita hoitotapahtumia
17 14 kirjattiin rutiininmukaisella esilääkkeellä 1 (0,2 %), esilääkkeettä 1 (2 %) ja asetyylisalisyylihapon ja metyyliprednisolonin yhdistelmällä 4 (36,4 %). Ilman esilääkettä ollut potilas sai infuusioreaktion 8:nnella hoitokerrallaan, minkä jälkeen potilaalle annettiin seuraavalla kerralla esilääkkeeksi asetyylisalisyylihappoa ja metyyliprednisolonia, jolloin uutta infuusioreaktiota ei tullut. Hoito keskeytettiin potilaalla, joka asetyylisalisyylihaposta huolimatta sai infuusioreaktiona hengenahdistusta ja oksentamiseen johtaneen huonon olon. Tällä potilaalla on kuitenkin todettu myös astma, mikä on saattanut myötävaikuttaa reaktion syntyyn (aspirin- induced asthma)(49). Reaktioon johtaneiden tapahtumien taustatiedot on esitetty taulukossa 3.
18 15 Potilaan numero Diagnoosi Sukupuoli Ikä, v. Kotilääkitys Esilääke Vk edelli- sestä infuus. Infuusion #, (hoitojakso) IFX- annos Infuusioreaktio 1 Reuma/ CATCH22 M 13 reaktio 1 MTX 15 mg/vk Disperin + IVMP 6 31, (1) 200 mg,? mg/kg Punoitus, nuhaisuus reaktio 2 MTX 15 mg/vk Disperin + IVMP 8 32, (1) 200 mg, 6,2 mg/kg Urtikaria, punoitus reaktio 3 MTX 15 mg/vk Disperin + IVMP 8 33, (1) 200 mg, 5,7 mg/kg Punoitus reaktio 4 MTX 15 mg/vk Disperin + IVMP 6 34, (1) 200 mg, 5,6 mg/kg Pahoinvointi, punoitus 2 Reuma/ uveiitti N 9 Uveiitin paikallishoito Ei esilääkettä 6 39, (1) 100 mg, 3,4 mg/kg Punoitus, urtikaria, hengenahdistus 3 CD, astma M 18 Pred 10 mg x1 Disperin 3 2, (1) 300 mg, 5,0 mg/kg Pahoinvointi, oksennus, hengenahdistus Selite: M= mies, N= nainen, MTX= metotreksaatti, Pred= prednisoloni, IVMP= intravenoosi metyyliprednisoloni Taulukko havaitut infuusioreaktiot Disperin- esilääkerutiinin ollessa käytössä Ensiapu Setiritsiini Setiritsiini Ei ensiapua Ei ensiapua Lisähappi, nesteytys ja IVMP, tauotus Keskeytys
19 16 Ero asetosalisyylihappoesilääkkeen ja muutoin kuin pelkän ASA:n kanssa annetun infliksimabin aiheuttamien infuusioreaktioiden määrässä on esitetty kuvaajassa 1. Asetosalisyylihaposta oli tilastollisen tarkastelun valossa selvä etu infuusioreaktioiden estossa (Fisherin eksakti testi, p= 0,0001). Kuvaaja 2 esittää havainnot ASA- esilääkerutiinista poikenneista infuusioista eroteltuina kokonaan ilman esilääkettä, vanhan parasetamoli- setiritsiiniesilääkkeen kanssa ja metyyliprednisolonin kanssa annettuihin hoitokertoihin. Kuvaaja havainnollistaa intravenoosin kortisonin esilääkkeeseen lisäämisen vaikutusta infuusioreaktioriskiin aineistossamme Reaktio Ei reaktiota 64 Infuusioiden määrä Muu kuin pelkkä ASA ASA Fisherin eksakti testi P-arvo 0,0001 Suhteellinen riski 37,08 Kuvaaja 1. Tapahtumien määrä eri esilääkkeillä. ASA= asetosalisyylihappo
20 Reaktio Ei reaktiota 64 Infuusioiden määrä Ei esilääkettä Paras. + setir. Disperin + IVMP Disperin Kuvaaja 2. Tapahtumien määrä eri esilääkkeillä. IVMP:n vaikutus. ASA= asetosalisyylihappo. IVMP= intravenoosi metyyliprednisoloni Yksi ASA:a esilääkkeeksi saanut potilas sai 2 kertaa peräkkäin näppyjä ja turvotusta toisen silmänsä alle, minkä syyksi epäiltiin ASA- allergiaa, ja esilääkkeen käyttö lopettiin kyseisen potilaan kohdalla. Näitä ihoreaktioita ei siis pidetty infuusioreaktioina.
21 18 Edellisessä tutkimuksessa infuusioreaktioita todettiin 9 lapsipotilaalla (13,8 % senaikaisen tutkimuksen potilasaineistosta), joista 8:lla oli vanhan protokollan mukainen esilääkitys (parasetamoli ja setiritsiini) ja 1 potilaalla ei. Yhdellä lapsella havaittiin 4 reaktiota, eli yhteensä reaktioita todettiin 12, joista 11 esilääkkeen kanssa (2,9 % kaikista infuusioista) ja 1 ilman esilääkettä (0,3 %). Verrattuna asetosalisyylihappoon, parasetamolin ja setiritsiinin yhdistelmä oli selvästi heikompi teholtaan infuusioreaktioiden ehkäisemisessä (Fisherin eksakti testi, p= 0,0017). Tulos on esitetty graafisesti kuvaajassa 3 ja reaktiotapahtumien taustatiedot ovat esillä taulukossa Reaktio Ei reaktiota Infuusioiden määrä Parasetamoli + Setiritsiini ASA Fisherin eksakti testi P-arvo 0,0017 Suhteellinen riski 13,46 Kuvaaja 3. Edellisen ja nykyisen tutkimuksen tulosten vertailu
22 19 Potilaan numero 1 reaktio 1 reaktio 2 reaktio 3 reaktio Diag- noosi Reuma/ uveiitti Reuma/ uveiitti Reuma/ uveiitti Reuma/ uveiitti Reuma/ uveiitti Reuma Reuma Reuma/ CATCH22 UC Sukup. N M M N M N N N N Ikä, v Kotilääkitys LEF 10 mg/pv LEF 10 mg/pv LEF 10 mg/pv LEF 10 mg/pv MTX 15 mg/vk MTX 10 mg/vk MTX 10 mg/vk MTX 10 mg/vk MTX 10 mg/vk MTX 25 mg/vk MTX 15 mg/vk AZA 50 mg/pv, Pred 10 mg, klaritromysiini Esilääke Para. + setir. Para. + setir. + IVMP Para. + setir. + IVMP Para. + setir. + IVMP Ei Iv. para + setir + IVMP Para. + setir. Para. + setir. + IVMP Para. + setir. Para. + setir. Para. + setir. Para. + setir. Vk edel- lisestä 2,0 4,0 5,0 4,6 10 3,6 12 2,0 4,0 8,1 6,0 2,0 IFX- annos 200 mg, 5 mg/kg 200 mg, 5 mg/kg 200 mg, 5 mg/kg 200 mg, 5 mg/kg 100 mg, 4 mg/kg 200 mg, 6 mg/kg 100 mg, 4 mg/kg 100 mg, 7 mg/kg 400 mg, 4 mg/kg 200 mg, 8 mg/kg 200 mg, 5 mg/kg 200 mg, 5 mg/kg Infuusioreaktio Päänsärky, punoitus, huimaus Päänsärky Huimaus Dyspnea, punoitus Dyspnea, yskä, punoitus, urtikaria Päänsärky, Dyspnea Dyspnea, yskä, oksennus Dyspnea, yskä, vatsakipu Yskä, urtikaria Dyspnea Punoitus, oksennus Urtikaria Ensiapu Seuranta Seuranta Seuranta Keskeytys, IVMP Keskeytys, IVMP, lisähappi Keskeytys, nesteytys, lisähappi Keskeytys, IVMP, lisähappi Keskeytys, IVMP, lisähappi Keskeytys, nesteytys, lisähappi Keskeytys, IVMP, lisähappi Keskeytetty, IVMP Seuranta Selite: M= mies, N= nainen, UC= Colitis ulcerosa LEF= leflunomidi, MTX= metotreksaatti, AZA= atsatiopriini Pred= prednisoloni, IVMP= intravenoosi metyyliprednisoloni Taulukko 4. Edellisen tutkimuksen havaitut infuusioreaktiot. Vanha esilääke (parasetamoli ja setiritsiini) Inf. # >10 4 > >10 2
23 20 4 Pohdinta Infliksimabin rooli vaikeahoitoisen Crohnin taudin, colitis ulcerosan ja lastenreuman hoidossa on kasvanut varsin lyhyessä ajassa merkittäväksi. Infuusioita annetaan lapsi- potilaille joka vuosi tuhansittain. Infuusioreaktiot, lievimmätkin, haittaavat hoidon to- teutusta ja ovat potilaalle epämukavuuden, huolen ja jopa vaaran lähde. Toistaiseksi ei ole kyetty myöskään kehittämään testiä tai tarkkailumenetelmiä, joilla reaktioiden esiintyminen voitaisiin ennustaa. Melko yleisesti käytössä olevien esilääkkeiden, pa- rasetamolin, setiritsiinin ja kortisonin, tuoman turvan osoittauduttua heikoksi viimeai- kaisissa tutkimuksissa, on potilasturvallisuuden parantamiseksi tavoiteltavaa löytää uusi, tehokkaampi esilääke. Monien aiempien tutkimusten puutteena on ollut retro- spektiivinen toteutustapa, kun taas tämä tutkimus toteutettiin prospektiivisesti. Saa- miemme tulosten perusteella asetosalisyylihappo (ASA) on erittäin lupaava vaihtoehto infliximabi- infuusioihin liittyvien akuuttien reaktioiden ehkäisyyn sekä reuma- että tu- lehduksellista suolistosairautta sairastaville lapsipotilailla. Tässä aineistossa infuusioreaktioita ilman esilääkettä olleille ja ASA:n kanssa metyyli- prednisolonia saaneille tuli 1 (2 %) ja 4 (36,4 %) vastaavasti, kun taas ASA:a normaalin painonmukaisen annostuksen mukaan esilääkkeeksi saaneilla potilailla havaittiin 1 in- fuusioreaktio, joka vastasi 0,2 %:a kaikista ASA:n kanssa annetuista infuusioista. Edelli- sessä tutkimuksessa parasetamolin ja setiritsiinin kanssa reaktioita ilmaantui 11 (2,9 %) ja ilman esilääkettä 1 (0,3 %)(44). ASA:n teho reaktioiden estossa näyttäytyi tilastolli- sesti merkittävänä sekä tämän tutkimuksen aineistossa että aiempaan verrattuna. Edellä esitettyjen lukujen perusteella huomattavan monen reaktion esiintyminen yh- dessä metyyliprednisolonin käytön kanssa herättää myös kysymyksen, onko kortisonin anto infliksimabi- infuusioon tulevalle perusteltavissa. Aineistomme perusteella ei voi sanoa iv. kortisonin myötävaikuttavan infuusioreaktioiden syntyyn, eiväthän kaikki metyyliprednisolonin vaikutuksen alaisena annetut infuusiot johtaneet reaktioon. Yk-
24 sittäisen potilaamme kohdalla oli kuitenkin selvää, ettei kortisoni kyennyt ainakaan estämään ilmenneitä reaktioita. 21 Vaikka ASA:n suotuisa vaikutus oli aineistossamma selvä, sen teho saattaa olla asetel- massamme aliedustettuna vaikka yhdellä ASA:a saaneellakin potilaalla havaittiin yksi infuusioreaktio. Varmuutta sopivasta annoksesta tai antoajasta ei ole. Nykyisellään Lasten ja nuorten sairaalan infliksimabihoidossa käyvät potilaat saavat ASA:a viralliseen indikaatioon, kivun ja kuumeen lievittämiseen, tarkoitetun annostuksen mukaan 30 minuuttia ennen infuusiota. Pharmaca Fennican listaamien ASA:n farmakokineettisten ominaisuuksien mukaan ASA:n huippupitoisuus veressä saavutetaan 0,5-2 tunnin kulu- essa. On mahdollista, että annostusta optimoimalla saataisiin infuusioreaktioiden eh- käisyn tehoa entisestään parannettua. Yksi (1/88; 1,1 %) potilaista reagoi kaksi kertaa peräkkäin allergisesti itse asetosalisyyli- happoon. Iho- oireina silmäluomessa ilmenneet reaktiot olivat lieviä ja menivät itses- tään ohi. Tämän lisäksi ASA- esilääkkeestä huolimatta infuusioreaktion kaltaisia oireita, eli hengenahdistusta ja huonon olon saaneen sekä oksentaneen potilaan kohdalla on mahdollista, että potilaalla todettu astma myötävaikutti reaktion syntyyn. Asetosali- syylihapon ja muiden tulehduskipulääkkeiden on todettu voivan provosoida astmakoh- tauksia (aspirin- induced asthma, AIA)(49). Muut potilaat sietivät lääkkeen ongelmitta, minkä perusteella ASA on käytetyin annoksin ja antovälein turvallinen ja hyvin siedetty esilääke. ASA- allergia ja mahdolliset AIA- tyyppiset haitat saattavat rajoittaa ASA:n käyttöä joi- denkin harvojen potilaiden kohdalla. On myös huomioitava, että ASA:a, kuten muita- kaan maha- suolikanavaa suojaavien prostaglandiinien määrää vähentäviä tulehduski- pulääkkeitä ei suositella tulehduksellisia suolistosairauksia sairastaville. Tulehduskipu- lääkkeiden aiheuttamat maha- suolikanavan haitat liittyvät kuitenkin pääsääntöisesti pitkäaikaiseen käyttöön ja on epätodennäköistä, että useiden viikkojen välein tostuva
25 kerta- annostelu aiheuttaisi merkittävää vahinkoa, mistä ei tämänkään tutkimuksen aikana nähty viitteitä. 22 Kaiken kaikkiaan tutkimuksemme osoittaa, että asetosalisyylihappo (Disperin ) on te- hokas ja turvallinen esilääke infliksimabin aiheuttamien infuusioreaktioiden ehkäisyssä. Lähteet (1) Turunen P, Kolho KL, Auvinen A, Iltanen S, Huhtala H, Ashorn M. Incidence of in- flammatory bowel disease in Finnish children, Inflamm.Bowel Dis. 2006;12(8): (2) Hugot JP, Chamaillard M, Zouali H, Lesage S, Cezard JP, Belaiche J, et al. Association of NOD2 leucine- rich repeat variants with susceptibility to Crohn's disease. Nature 2001;411(6837): (3) Bonen DK, Cho JH. The genetics of inflammatory bowel disease. Gastroenterology 2003;124(2): (4) Mamula P, Markowitz JE, Baldassano RN. Pediatric Inflammatory Bowel Disease. : Springer; (5) Gazouli M, Pachoula I, Panayotou I, Mantzaris G, Chrousos G, Anagnou NP, et al. NOD2/CARD15, ATG16L1 and IL23R gene polymorphisms and childhood- onset of Crohn's disease. World J.Gastroenterol. 2010;16(14): (6) Danese S, Sans M, Fiocchi C. Inflammatory bowel disease: the role of environmental factors. Autoimmun.Rev. 2004;3(5): (7) Okada H, Kuhn C, Feillet H, Bach JF. The 'hygiene hypothesis' for autoimmune and allergic diseases: an update. Clin.Exp.Immunol. 2010;160(1):1-9. (8) Kolho K. Nuoren tulehduksellinen suolistosairaus. Suomen lääkärilehti - Finlands läkartidning 2008;63(50): (9) Xie J, Itzkowitz SH. Cancer in inflammatory bowel disease. World J.Gastroenterol. 2008;14(3):
26 (10) Zisman TL, Rubin DT. Colorectal cancer and dysplasia in inflammatory bowel dis- ease. World J.Gastroenterol. 2008;14(17): (11) Su C. Outcomes of placebo therapy in inflammatory bowel disease. Inflamm.Bowel Dis. 2006;12(4): (12) Rogler G. Is inflammatory bowel disease more severe when it appears at younger ages? Digestion 2010;81(4): (13) Cassidy J, Petty R, Laxer R, Lindsley C. Textbook of Pediatric Rheumatology. 5th edition ed.: Elsevier Saunders; (14) Chang HJ, Burke AE, Glass RM. Juvenile Idiopathic Arthritis. JAMA 2010;303(13):1328. (15) Virta L, Helenius H, Klaukka T. Lastenreuma yleistyy Suomessa. Suomen lääkärileh- ti - Finlands läkartidning 2008;63(35): (16) Leirisalo- Repo M, Hämäläinen M, Moilanen E. Reumataudit. 3rd edition ed.: Duo- decim; (17) Baumgart DC, Sandborn WJ. Inflammatory bowel disease: clinical aspects and es- tablished and evolving therapies. Lancet 2007;369(9573): (18) U.S. Food and Drug Administration (FDA). Infliximab Product Approval Information - Licensing Action (19) The European Agency for the Evaluation of Medicine Products. EMEA Public Statement on Infliximab (REMICADE) (20) Targan SR, Hanauer SB, van Deventer SJ. A short- term study of chimeric monoclo- nal antibody ca2 to tumor necrosis factor alpha for Crohn s disease. Crohn s Disease ca2 Study Group. N Engl J Med 1997;337: (21) Hanauer SB, Feagan BG, Lichtenstein GR, Mayer LF, Schreiber S, Colombel JF, et al. Maintenance infliximab for Crohn's disease: the ACCENT I randomised trial. Lancet 2002;359(9317): (22) Hyams J, Crandall W, Kugathasan S, Griffiths A, Olson A, Johanns J, et al. Induction and maintenance infliximab therapy for the treatment of moderate- to- severe Crohn's disease in children. Gastroenterology 2007;132(3): (23) Hyams JS, Lerer T, Griffiths A, Pfefferkorn M, Kugathasan S, Evans J, et al. Long- term outcome of maintenance infliximab therapy in children with Crohn's disease. In- flamm.bowel Dis. 2009;15(6): (24) Willert RP, Lawrance IC. Use of infliximab in the prevention and delay of colecto- my in severe steroid dependant and refractory ulcerative colitis. World J.Gastroenterol. 2008;14(16):
27 (25) Regueiro M, Schraut W, Baidoo L, Kip KE, Sepulveda AR, Pesci M, et al. Infliximab prevents Crohn's disease recurrence after ileal resection. Gastroenterology 2009;136(2): e1. (26) Takahashi S, Takagi S, Shiga H, Umemura K, Endo K, Kakuta Y, et al. Scheduled maintenance therapy with infliximab improves the prognosis of Crohn's disease: a sin- gle center prospective cohort study in Japan. Tohoku J.Exp.Med. 2010;220(3): (27) Ilowite NT. Update on biologics in juvenile idiopathic arthritis. Curr.Opin.Rheumatol. 2008;20(5): (28) Lahdenne P, Vahasalo P, Honkanen V. Infliximab or etanercept in the treatment of children with refractory juvenile idiopathic arthritis: an open label study. Ann.Rheum.Dis. 2003;62(3): (29) Levalampi T, Honkanen V, Lahdenne P, Nieminen R, Hakala M, Moilanen E. Effects of infliximab on cytokines, myeloperoxidase, and soluble adhesion molecules in pa- tients with juvenile idiopathic arthritis. Scand.J.Rheumatol. 2007;36(3): (30) Foeldvari I, Nielsen S, Kummerle- Deschner J, Espada G, Horneff G, Bica B, et al. Tumor necrosis factor- alpha blocker in treatment of juvenile idiopathic arthritis- associated uveitis refractory to second- line agents: results of a multinational survey. J.Rheumatol. 2007;34(5): (31) Thavarajah K, Wu P, Rhew EJ, Yeldandi AK, Kamp DW. Pulmonary complications of tumor necrosis factor- targeted therapy. Respir.Med. 2009;103(5): (32) Gomez- Reino JJ, Carmona L, Angel Descalzo M, Biobadaser Group. Risk of tubercu- losis in patients treated with tumor necrosis factor antagonists due to incomplete pre- vention of reactivation of latent infection. Arthritis Rheum. 2007;57(5): (33) Borras- Blasco J, Navarro- Ruiz A, Borras C, Castera E. Adverse cutaneous reactions induced by TNF- alpha antagonist therapy. South.Med.J. 2009;102(11): (34) Stephens MC, Shepanski MA, Mamula P, Markowitz JE, Brown KA, Baldassano RN. Safety and steroid- sparing experience using infliximab for Crohn's disease at a pediatric inflammatory bowel disease center. Am.J.Gastroenterol. 2003;98(1): (35) Delabaye I, De Keyser F, the REMITRACT study group. 74- Week Follow- Up of Safe- ty of Infliximab in Patients with Refractory Rheumatoid Arthritis. Arthritis Res.Ther. 2010;12(3):R121. (36) Crandall WV, Mackner LM. Infusion reactions to infliximab in children and adoles- cents: frequency, outcome and a predictive model. Aliment.Pharmacol.Ther. 2003;17(1): (37) Kolho KL, Ruuska T, Savilahti E. Severe adverse reactions to Infliximab therapy are common in young children with inflammatory bowel disease. Acta Paediatr. 2007;96(1):
28 (38) Cheifetz A, Smedley M, Martin S, Reiter M, Leone G, Mayer L, et al. The incidence and management of infusion reactions to infliximab: a large center experience. Am.J.Gastroenterol. 2003;98(6): (39) Hoentjen F, van Bodegraven AA. Safety of anti- tumor necrosis factor therapy in inflammatory bowel disease. World J.Gastroenterol. 2009;15(17): (40) Centocor Ortho Biotech Inc. REMICADE (infliximab) current prescribing infor- mation (41) Abbot Laboratories. Prescribing information for Humira (adalimumab) (42) Cheifetz A, Mayer L. Monoclonal antibodies, immunogenicity, and associated infu- sion reactions. Mt.Sinai J.Med. 2005;72(4): (43) Mayer L, Young Y. Infusion reactions and their management. Gastroenter- ol.clin.north Am. 2006;35(4): (44) Lahdenne P, Wikstrom AM, Aalto K, Kolho KL. Prevention of acute adverse events related to infliximab infusions in pediatric patients. Arthritis Care.Res.(Hoboken) 2010;62(6): (45) Jacobstein DA, Markowitz JE, Kirschner BS, Ferry G, Cohen SA, Gold BD, et al. Pre- medication and infusion reactions with infliximab: results from a pediatric inflammato- ry bowel disease consortium. Inflamm.Bowel Dis. 2005;11(5): (46) Augustsson J, Eksborg S, Ernestam S, Gullstrom E, van Vollenhoven R. Low- dose glucocorticoid therapy decreases risk for treatment- limiting infusion reaction to inflix- imab in patients with rheumatoid arthritis. Ann.Rheum.Dis. 2007;66(11): (47) Kapetanovic MC, Larsson L, Truedsson L, Sturfelt G, Saxne T, Geborek P. Predictors of infusion reactions during infliximab treatment in patients with arthritis. Arthritis Res.Ther. 2006;8(4):R131. (48) Becker M, Rose CD, McIlvain- Simpson G. Niacin- like reaction to infliximab infusion in systemic juvenile rheumatoid arthritis. J.Rheumatol. 2004;31(12): (49) Babu KS, Salvi SS. Aspirin and asthma. Chest 2000 Nov;118(5):
Infliximabi- infuusioiden akuuttien haittavaikutusten esto asetyylisalisyylihapolla lapsipotilaiden IBD- ja reumasairauksien hoidossa
Infliximabi- infuusioiden akuuttien haittavaikutusten esto asetyylisalisyylihapolla lapsipotilaiden IBD- ja reumasairauksien hoidossa Anssi Hämäläinen, lääketieteen kandidaatti Opiskelijanumero: 013463689
LisätiedotCORTIMENT (budesonidi) 26.11.2013, versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO
CORTIMENT (budesonidi) 26.11.2013, versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Haavainen paksusuolentulehdus (UC)
LisätiedotKANSALLINEN REUMAREKISTERI (ROB-FIN)
KANSALLINEN REUMAREKISTERI (ROB-FIN) Prospektiivinen kohorttitutkimus tulehduksellisia reumasairauksia sairastavista potilaista Suomen reumatologisen yhdistyksen (SRY) vuonna 1999 perustama Tiedonkeruu
LisätiedotINFLECTRA SEULONTAKORTTI
Demyelinoiva sairaus Jos potilaalla on aiempi tai äskettäin puhjennut demyelinioiva sairaus, anti-tnf-hoidon hyödyt ja haitat on arvioitava huolellisesti ennen INFLECTRA -hoidon aloitusta. INFLECTRA -hoidon
LisätiedotTIETOA REUMATAUDEISTA. Selkärankareuma
TIETOA REUMATAUDEISTA 1 Selkärankareuma Selkärankareuma (muita nimiä Bechterewin tauti, spondyloarthritis ankylopoetica) on reumasairaus joka nimensä mukaisesti aiheuttaa oireita ja tulehdusta selkärangassa.
LisätiedotTulehdukselliset suolistosairaudet ovat yleistyneet tunnistatko suumuutokset. Prof Kaija-Leena Kolho Lastenklinikka Tays ja TaY
Tulehdukselliset suolistosairaudet ovat yleistyneet tunnistatko suumuutokset Prof Kaija-Leena Kolho 24.8.2018 Lastenklinikka Tays ja TaY Krooniset tulehdukselliset suolistosairaudet (inflammatory bowel
LisätiedotKalprotektiinin käyttö tulehduksellisten suolistosairauksien diagnostiikassa
Labquality Days 12.2.2016 Kalprotektiinin käyttö tulehduksellisten suolistosairauksien diagnostiikassa Martti Färkkilä Helsingin Yliopisto Kliininen laitos HUS Vatsakeskus, Gastroenterologian klinikka
LisätiedotUusin tieto vahvistaa biologisen reumalääkkeen ja. metotreksaatin yhdistelmähoidon tehokkuuden
Lehdistötiedote 10.6.2004 (julkaistavissa kello 11.15) Uusin tieto vahvistaa biologisen reumalääkkeen ja metotreksaatin yhdistelmähoidon tehokkuuden Kansainvälisen TEMPO- nivelreumatutkimuksen toisen vuoden
LisätiedotUlosteen kalprotektiinimääritys kliinikon näkemys
Ulosteen kalprotektiinimääritys kliinikon näkemys SKKYn ja Sairaalakemistit ry:n koulutuspäivät 16.11.2012 Dosentti, sisätautien ja gastroenterologian erikoislääkäri Taina Sipponen 1 Kalprotektiinijulkaisut
LisätiedotNaproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio. 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO
Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 VI.2.1 Julkisen yhteenvedon osiot Tietoa sairauden esiintyvyydestä Naproxen Orion on
Lisätiedotwww.printo.it/pediatric-rheumatology/fi/intro Lääkehoito 13. Biologiset lääkkeet Aivan viime vuosina on taudin hoidossa avautunut uusia näköaloja niin kutsuttujen biologisten lääkkeiden myötä. Biologisiksi
LisätiedotSuomessa lastenreumaa sairastaa noin 2 300 lasta. Perinteiset ja biologiset reumalääkkeet KOHTI YKSILÖLLISTETTYÄ LASTENREUMAN LÄÄKEHOITOA
PEKKA LAHDENNE Lastenreumatologi, lastentautien dosentti Lastenklinikka, Helsingin yliopisto ja Helsingin yliopistollinen keskussairaala Perinteiset ja biologiset reumalääkkeet KOHTI YKSILÖLLISTETTYÄ LASTENREUMAN
LisätiedotEntyvio 300 mg kuiva aine välikonsentraatiksi infuusionestettä varten, liuos (vedolitsumabi)
Entyvio 300 mg kuiva aine välikonsentraatiksi infuusionestettä varten, liuos (vedolitsumabi) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO 27.6.2014, versio 1.0 VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1
LisätiedotLapsuusiän astman ennuste aikuisiällä Anna Pelkonen, LT, Dos Lastentautien ja lasten allergologian el HYKS, Iho-ja allergiasairaala
Lapsuusiän astman ennuste aikuisiällä Anna Pelkonen, LT, Dos Lastentautien ja lasten allergologian el HYKS, Iho-ja allergiasairaala 22.1.2015 Mikä on lapseni astman ennuste? Mikä on lapsen astman ennuste
LisätiedotIhopsoriaasin hoitaminen. Anna Jussila, LL, erikoistuvan vaiheen lääkäri SATSHP, Ihotautien poliklinikka
Ihopsoriaasin hoitaminen Anna Jussila, LL, erikoistuvan vaiheen lääkäri SATSHP, Ihotautien poliklinikka Hoidon tavoitteet 1. Oireiden minimointi 2. Elämänlaadun parantaminen 3. Työ- ja toimintakyvyn säilyttäminen
LisätiedotAikuisiällä alkavan astman ennuste. Astma- ja allergiapäivät 22.1.2015 LT Leena Tuomisto Seinäjoen Keskussairaala
Aikuisiällä alkavan astman ennuste Astma- ja allergiapäivät 22.1.2015 LT Leena Tuomisto Seinäjoen Keskussairaala Astman ennusteen mittareita Paraneeko astma kehittyykö remissio? Tarvitaanko jatkuvaa lääkehoitoa?
LisätiedotLäpimurto ms-taudin hoidossa?
Läpimurto ms-taudin hoidossa? Läpimurto ms-taudin hoidossa? Kansainvälisen tutkijaryhmän kliiniset kokeet uudella lääkkeellä antoivat lupaavia tuloksia sekä aaltoilevan- että ensisijaisesti etenevän ms-taudin
LisätiedotLääkkeiden tauotus reumasairauksissa Ekman P ja Yli-Kerttula T
OHJE AMMATTILAISILLE 1 (7) Lääkkeiden tauotus reumasairauksissa Ekman P ja Yli-Kerttula T Sisällysluettelo Leikkaukset... 2 Hammastoimenpiteet... 2 Infektiot... 2 Rokotukset... 2 Raskaus... 3 ASA... 3
LisätiedotKoht dialogia? Organisaation toimintaympäristön teemojen hallinta dynaamisessa julkisuudessa tarkastelussa toiminta sosiaalisessa mediassa
Kohtdialogia? Organisaationtoimintaympäristönteemojenhallinta dynaamisessajulkisuudessatarkastelussatoiminta sosiaalisessamediassa SatuMariaPusa Helsinginyliopisto Valtiotieteellinentiedekunta Sosiaalitieteidenlaitos
LisätiedotLääkkeiden tauotus reumasairauksissa Ekman P ja Yli-Kerttula T POTILASOHJE 1 (7)
POTILASOHJE 1 (7) Lääkkeiden tauotus reumasairauksissa Ekman P ja Yli-Kerttula T Sisällysluettelo Leikkaukset... 2 Hammastoimenpiteet... 2 Infektiot... 2 Rokotukset... 2 Raskaus... 3 ASA... 3 Tulehduskipulääkkeet
LisätiedotPotilaan päiväkirja. Avuksi maksa-arvojen ja käyntiaikojen seurantaan ensimmäisen hoitovuoden ajaksi
Potilaan päiväkirja Avuksi maksa-arvojen ja käyntiaikojen seurantaan ensimmäisen hoitovuoden ajaksi POTILAAN TIEDOT Nimi: Osoite: Puh.: Erikoislääkäri: Erikoislääkärin puh.: Parkinsonhoitaja: Parkinsonhoitajan
Lisätiedottulehduksellisten suolistosairauksien yhteydessä
ADACOLUMN -HOITO tulehduksellisten suolistosairauksien yhteydessä www.adacolumn.net SISÄLTÖ Maha-suolikanava...4 Haavainen paksusuolitulehdus...6 Crohnin tauti...8 Elimistön puolustusjärjestelmä ja IBD...10
LisätiedotAdacolumn -hoito tulehduksellisten suolistosairauksien yhteydessä
Adacolumn -hoito tulehduksellisten suolistosairauksien yhteydessä Hellävarainen vallankumous IBD-tautien hoidossa Sisältö Maha-suolikanava...4 Haavainen paksusuolitulehdus...6 Crohnin tauti...8 Elimistön
LisätiedotAikuisen uveiittipotilaan valmistautuminen kaihileikkaukseen. Mira Siiskonen, el OYS SSLY Levillä
Aikuisen uveiittipotilaan valmistautuminen kaihileikkaukseen Mira Siiskonen, el OYS SSLY Levillä 23.3.2017 Luentopalkkioita Santen Konsulttipalkkioita Bayer Abbvie Kongressimatkoja Bayer Abbvie Allergan
LisätiedotPLENADREN RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VERSIO 3.0
PLENADREN RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VERSIO 3.0 VI.2 VI.2.1 JULKISEN YHTEENVEDON OSIOT Tietoa sairauden esiintyvyydestä PLENADREN-valmistetta käytetään lisämunuaisten vajaatoiminnan
LisätiedotEuroopan lääkeviraston esittämät muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen muuttamiseksi
Liite II Euroopan lääkeviraston esittämät muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen muuttamiseksi Tämä valmisteyhteenveto ja pakkausseloste on laadittu viitemaamenettelyssä. Jäsenvaltioiden toimivaltaiset
LisätiedotNucala. 01.02.2016 Versio 1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO
EMA/671186/2015 Nucala 01.02.2016 Versio 1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot Tämä on Nucalan riskienhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet,
LisätiedotHPV-rokote tulee rokotusohjelmaan mitä, kenelle, miksi?
HPV-rokote tulee rokotusohjelmaan mitä, kenelle, miksi? Tuija Leino THL Kerron tässä alkavasta rokotusohjelmasta rokotteesta Miksi otettu ohjelmaan? Miltä taudilta suojaudutaan? Miksi otettu ohjelmaan
LisätiedotTulehdussairauksien biologisen lääkehoidon erityispiirteet lapsilla
KATSAUS TEEMA Kristiina Aalto, Sanna Leinonen, Kaija-Leena Kolho ja Pekka Lahdenne Tulehdussairauksien biologisen lääkehoidon erityispiirteet lapsilla Lasten tulehduksellisten sairauksien, kuten lastenreuman,
LisätiedotPro gradu -tutkielma Meteorologia SUOMESSA ESIINTYVIEN LÄMPÖTILAN ÄÄRIARVOJEN MALLINTAMINEN YKSIDIMENSIOISILLA ILMAKEHÄMALLEILLA. Karoliina Ljungberg
Pro gradu -tutkielma Meteorologia SUOMESSA ESIINTYVIEN LÄMPÖTILAN ÄÄRIARVOJEN MALLINTAMINEN YKSIDIMENSIOISILLA ILMAKEHÄMALLEILLA Karoliina Ljungberg 16.04.2009 Ohjaajat: Ari Venäläinen, Jouni Räisänen
LisätiedotFirmagon eturauhassyövän hoidossa
Firmagon eturauhassyövän hoidossa Käytännön tietoa ja ohjeita potilaalle Eturauhassyöpään sairastuminen ja sen hoito aiheuttavat uuden elämäntilanteen. Mielessä voi pyöriä monia kysymyksiä. Ajatusten kanssa
LisätiedotTässä osassa on tietoa kivunlievityksestä lääkkein nielurisaleikkauksen jälkeen. Voit laskea oikean kipulääkeannoksen lapsellesi.
Kivunlievitys Tässä osassa on tietoa kivunlievityksestä lääkkein nielurisaleikkauksen jälkeen. Voit laskea oikean kipulääkeannoksen lapsellesi. Huomaa, että tämä kivunlievitysohje pätee vain, jos lapsella
LisätiedotPENTASA LÄÄKITYKSESI
PENTASA LÄÄKITYKSESI SISÄLTÖ SINULLE ON MÄÄRÄTTY PENTASA SINULLE ON MÄÄRÄTTY PENTASA 3 PENTASA VALMISTEET 4 MIKÄ ON IBD 8 TAVOITTEENA REMISSIO 9 ELÄMÄ SAIRAUDEN KANSSA 10 IBD-SANASTO 11 Tämän oppaan tarkoitus
LisätiedotSairaalahoitoa vaativan ulseratiivisen koliitin ennuste
Sairaalahoitoa vaativan ulseratiivisen koliitin ennuste Akusti Hautala Syventävien opintojen kirjallinen työ Tampereen yliopisto Lääketieteen yksikkö Maaliskuu 2016 Tampereen yliopisto Lääketieteen yksikkö
LisätiedotNivelpsoriaasin hoito ja ennuste. Timo Yli-Kerttula, yl Reumasairauksien yksikkö 11.11.2015
Nivelpsoriaasin hoito ja ennuste Timo Yli-Kerttula, yl Reumasairauksien yksikkö 11.11.2015 Nivelpsoriaasin hoitolinjat Kokonaisvaltainen sekä nivel- että ihosairauden hoito Tulehduksen kontrollointi, oireiden
LisätiedotPsoriaasin uudet hoidot
Psoriaasin uudet hoidot * Erik.lääk Risto Oksman * Mehiläinen, Turku * Terveystalo, Turku Mehiläinen 1 Plakkipsori Mehiläinen 2 Pisarapsori Mehiläinen 3 Nivelpsori Mehiläinen 4 Hiuspohjan psori Mehiläinen
Lisätiedotarvostelija OSDA ja UDDI palveluhakemistoina.
Hyväksymispäivä Arvosana arvostelija OSDA ja UDDI palveluhakemistoina. HELSINGIN YLIOPISTO HELSINGFORS UNIVERSITET UNIVERSITY OF HELSINKI Tiedekunta/Osasto Fakultet/Sektion Faculty/Section Laitos Institution
LisätiedotKeuhkoahtaumataudin monet kasvot
Keuhkoahtaumataudin monet kasvot Alueellinen koulutus 21.4.2016 eval Henrik Söderström / TYKS Lähde: Google Lähde: Google Lähde: Google Lähde: Google Keuhkoahtaumatauti, mikä se on? Määritelmä (Käypä
LisätiedotBenepali on ensimmäinen etanerseptin biosimilaari - Sic!
Page 1 of 5 JULKAISTU NUMEROSSA 1/2016 BIOLOGISET LÄÄKKEET Benepali on ensimmäinen etanerseptin biosimilaari Taina Methuen, Niklas Ekman, Pekka Kurki / Kirjoitettu 22.4.2016 / Julkaistu 10.5.2016 Benepali
LisätiedotReumataudit ja raskaus
Reumataudit ja raskaus Perhesuunnitteluun liittyvät asiat ovat monelle reumasairautta potevalle naiselle tärkeitä, arkoja ja usein myös ongelmallisia. Reumalääkkeiden käytöstä ennen raskauden alkua ja
LisätiedotIBD. Crohn ja Colitis ry ja Janssen-Cilag Oy
IBD IBD:N hoidon baro nykytila Suomessa metri Crohn ja Colitis ry ja Janssen-Cilag Oy Tulehduksellisista suolistosairauksista käytetään yleisesti lyhennettä IBD (Inflammatory Bowel Diseases). Kroonisia
LisätiedotSelkärankareuman hoito. Riitta Tuompo 31.3.2012
Selkärankareuman hoito Riitta Tuompo 31.3.2012 Sidonnaisuudet Osallistunut kotimaisiin ja ulkomaisiin koulutuksiin yrityksen tuella (Abbott, BMS, MSD, Mundipharma, Pfizer, Roche, UCB) Luentopalkkioita
LisätiedotCosentyx-valmisteen (sekukinumabi) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto
EMA/775515/2014 Cosentyx-valmisteen (sekukinumabi) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto Tämä on Cosentyx-valmisteen riskienhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet, joilla varmistetaan,
LisätiedotLääkkeet ensiapupäivystyksessä -koulutus
16.3.2016 SPR Keskustoimisto Valmiuden yksikkö Lääkkeet ensiapupäivystyksessä -koulutus Opiskeltava taustamateriaali Ensiapupäivystäjän lääkeohje, mikä on hyväksytty SPR:n hallituksessa 22.5.2015. Ensiapupäivystyksissä
LisätiedotVammapotilaan kivunhoito, Jouni Kurola erikoislääkäri, KYS
1 Vammapotilaan kivunhoito Jouni Kurola KYS Vammautuneen erityispiirteet Tajunnan muutokset Hengitystie-ongelmat Hengitysongelmat Verenkierron epävakaus Erilaiset vammat Yksittäiset raajavammat kivunhoito
LisätiedotKroonisia tulehduksellisia suolistosairauksia
Lääkehoito Tulehduksellisten suolistosairauksien lääkehoito Jouni Silvennoinen ja Seppo Niemelä Tulehduksellisten suolistosairauksien estohoidossa 5-aminosalisyylihappovalmisteet ovat hyvin siedettyjä
LisätiedotLastenreuma puhkeaa varhain. Puolet kaikista
Katsaus Pirkko Pelkonen Maassamme sairastuu vuosittain noin 140 150 lasta pitkittyvään niveltulehdukseen, jolle ei ole todettavissa infektio- tai muuta spesifistä etiologiaa. Näitä artriitteja kutsutaan
LisätiedotCOPD MITEN VALITSEN POTILAALLENI OIKEAN LÄÄKKEEN? 21.4.2016 PÄIVI OKSMAN, TYKS Keuhkosairauksien klinikka
COPD MITEN VALITSEN POTILAALLENI OIKEAN LÄÄKKEEN? 21.4.2016 PÄIVI OKSMAN, TYKS Keuhkosairauksien klinikka SIDONNAISUUDET Kongressi- ja koulutustilaisuudet: GSK, Leiras Takeda, Boehringer- Ingelheim, Orion
LisätiedotALL2000_Amendment_2014
ALL2000_Amendment_2014 Hoito-ohjelmaa voidaan käyttää yli 15-vuotiaiden T- tai B-ALL-potilaiden hoidossa. ALL2000_amendement_2014 koostuu induktiohoidosta, viidestä konsolidaatiohoidosta ja ylläpitohoidosta.
LisätiedotJIA ja lapsen uveiitti
JIA ja lapsen uveiitti Päivi Lindahl LL HYKS Silmätautien klinikka Lasten yksikkö SSLY kevätkoulutuspäivät Levi 23.-24.3.2017 Ei sidonnaisuuksia Johdanto Uveiitti on yleisin juveniilin idiopaattisen artriitin
LisätiedotVALMISTEYHTEENVETO. Tämä lääkevalmiste on tarkoitettu vain IgE-välitteisen allergian spesifiseen diagnostiseen käyttöön.
VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI SOLUPRICK SQ hyönteismyrkyt, liuos ihopistotestiin - 801 Mehiläisen myrkky (Apis mellifera) - 802 Ampiaisen myrkky (Vespula spp.) 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN
LisätiedotHoitavan yksikön näkökulmaa lastenreuman kuntoutukseen 30.8.10. Paula Vähäsalo Lastenreumatologi OYS, Lasten ja nuorten klinikka
Hoitavan yksikön näkökulmaa lastenreuman kuntoutukseen 30.8.10 Paula Vähäsalo Lastenreumatologi OYS, Lasten ja nuorten klinikka Lastenreuma Määritelmä ja luokittelu Yleisyys Lastenreuman erityispiirteet
LisätiedotAutoimmuunitaudit: osa 1
Autoimmuunitaudit: osa 1 Autoimmuunitaute tunnetaan yli 80. Ne ovat kroonisia sairauksia, joiden syntymekanismia eli patogeneesiä ei useimmissa tapauksissa ymmärretä. Tautien esiintyvyys vaihtelee maanosien,
LisätiedotLastenreuman lääkehoidossa ollaan jokseenkin
Näin hoidan -kirjoituskilpailu Visa Honkanen ja Pekka Lahdenne Tehostuneen lääkehoidon ansiosta lastenreuman ennuste on huomattavasti parantunut. Nykyisen aktiivisen lääkehoitokäytännön perustana ovat
LisätiedotPAKKAUSSELOSTE. VPRIV 200 yksikköä infuusiokuiva-aine, liuosta varten VPRIV 400 yksikköä infuusiokuiva-aine, liuosta varten velagluseraasi alfa
PAKKAUSSELOSTE VPRIV 200 yksikköä infuusiokuiva-aine, liuosta varten VPRIV 400 yksikköä infuusiokuiva-aine, liuosta varten velagluseraasi alfa Lue tämä pakkausseloste huolellisesti, ennen kuin aloitat
LisätiedotNeuroendokriinisten syöpien lääkehoito
Page 1 of 5 JULKAISTU NUMEROSSA 3/2015 TEEMAT Neuroendokriinisten syöpien lääkehoito Maija Tarkkanen / Kirjoitettu 16.6.2015 / Julkaistu 13.11.2015 Neuroendokriinisten (NE) syöpien ilmaantuvuus lisääntyy,
LisätiedotTNF-α:n salpaajien pitoisuusmääritys tulehduksellisten suolistosairauksien hoidossa
Taina Sipponen ja Kaija-Leena Kolho KATSAUS TNF-α:n salpaajien pitoisuusmääritys tulehduksellisten suolistosairauksien hoidossa Biologisten lääkkeiden infliksimabin ja adalimumabin pitoisuusmääritykset
LisätiedotTyön laji Arbetets art Level Aika Datum Month and year Sivumäärä Sidoantal Number of pages
Tiedekunta/Osasto Fakultet/Sektion Faculty Laitos Institution Department Tekijä Författare Author Työn nimi Arbetets titel Title Oppiaine Läroämne Subject Työn laji Arbetets art Level Aika Datum Month
LisätiedotLIITE. Tieteelliset osat
LIITE Tieteelliset osat 3 LIITE Tieteelliset osat A) JOHDANTO Sparfloksasiini on kinoloneihin kuuluva antibiootti, joka on indikoitu seuraavien tilojen hoitoon: - avohoitopneumonia annostuksella 400/200
LisätiedotLastenreuman uveiitti ja kaihi - esto ja leikkaukset lapsipotillailla. Sanna Leinonen, silmät.el Kanta-Hämeen keskussairaala HYKS
Lastenreuman uveiitti ja kaihi - esto ja leikkaukset lapsipotillailla Sanna Leinonen, silmät.el Kanta-Hämeen keskussairaala HYKS Kaihin kehittyminen 38-64%:lla kaihi (HYKS 2014 ja Kump et al) 51-54% leikattu
LisätiedotBiologisten lääkkeiden käyttö ja lääkevastaaineet
Biologisten lääkkeiden käyttö ja lääkevastaaineet lastenreumaa ja tulehduksellista suolistosairautta sairastavilla lapsilla Janna Tanskanen Tutkielma Lääketieteen koulutusohjelma Itä-Suomen yliopisto Terveystieteiden
LisätiedotMikrobilääkkeiden käyttö avohoidossa
Mikrobilääkkeiden käyttö avohoidossa Asko Järvinen HYKS infektiosairauksien klinikka Mikrobilääkkeiden sairaalakäytön osuus (%) 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002
LisätiedotLastenreuman hoito ja siihen liittyvä kuntoutus 2.9.2010. Kristiina Aalto Lastenreumatologi HYKS, Lastenklinikka
Lastenreuman hoito ja siihen liittyvä kuntoutus 2.9.2010 Kristiina Aalto Lastenreumatologi HYKS, Lastenklinikka Taustaa/ lastenreuman esiintyvyys: melko harvinainen tauti Suomessa lastenreumaan sairastuu
LisätiedotSairaanhoito ja siihen liittyvä kuntoutus sekä yhteistyö ja ohjaus Kelan kuntoutukseen. REUMASAIRAUDET Eeva Alasaarela LT, erikoislääkäri
Sairaanhoito ja siihen liittyvä kuntoutus sekä yhteistyö ja ohjaus Kelan kuntoutukseen REUMASAIRAUDET Eeva Alasaarela LT, erikoislääkäri TYÖNJAKO Missä tules-potilaita tutkitaan ja hoidetaan? 1. Perusterveydenhuolto
LisätiedotHELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 6/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 4.5.2010
HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 6/2010 1 117 LAUSUNTO KORVATULEHDUSTEN HOITOA KOSKEVASTA VALTUUSTOALOITTEESTA Terke 2010-575 Esityslistan asia TJA/8 TJA Terveyslautakunta päätti antaa aloitteesta seuraavan,
LisätiedotTUTKIMUKSEN NIMI: IBD-REKISTERI
15.11.2009 ver 1.2 TUTKIMUKSEN NIMI: IBD-REKISTERI 1. Tutkimuksen taustaa Tulehduksellisilla suolistosairauksilla (IBD = inflammtory bowel disease) tarkoitetaan haavaista paksusuolitulehdusta (colitis
LisätiedotMenjugate. 22.06.2016, Versio 1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO
Menjugate 22.06.2016, Versio 1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 VI.2.1 Julkisen yhteenvedon osiot Tietoa sairauden esiintyvyydestä N. meningitidis -bakteeri voi aiheuttaa infektion
LisätiedotNuoruusiän Spondylartriitti Ja Entesiittiin Liittyvä Niveltulehdus (Spa-Era)
www.printo.it/pediatric-rheumatology/fi/intro Nuoruusiän Spondylartriitti Ja Entesiittiin Liittyvä Niveltulehdus (Spa-Era) 1. MIKÄ ON NUORUUSIÄN SPONDYLARTRIITTI JA ENTESIITTIIN LIITTYVÄ NIVELTULEHDUS
LisätiedotLasten kroonisten tulehduksellisten suolistotautien hoito on monipuolistunut
https://helda.helsinki.fi Lasten kroonisten tulehduksellisten suolistotautien hoito on monipuolistunut Kaski, Hanne-Kaisa 2016 Kaski, H-K, Turunen, S, Kolho, K-L & Kulmala, P 2016, ' Lasten kroonisten
LisätiedotPysyvä työkyvyttömyys riskitekijöiden varhainen tunnistaminen: voiko kaksostutkimus antaa uutta tietoa?
Annina Ropponen TerveSuomi-seminaari 24.5.202 Pysyvä työkyvyttömyys riskitekijöiden varhainen tunnistaminen: voiko kaksostutkimus antaa uutta tietoa? Ergonomia ja kaksoset? Pysyvä työkyvyttömyys?? Tutkimusryhmä
LisätiedotRISKINHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO PREGABALIN ORION 25, 50, 75, 100, 150, 225, 300 MG KOVAT KAPSELIT
RISKINHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO PREGABALIN ORION 25, 50, 75, 100, 150, 225, 300 MG KOVAT KAPSELIT ORION CORPORATION PÄIVÄMÄÄRÄ: 15-6-2015, VERSIO 2 VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1
LisätiedotAppendisiitin diagnostiikka
Appendisiitti score Panu Mentula LT, gastrokirurgi HYKS Appendisiitin diagnostiikka Anamneesi Kliiniset löydökset Laboratoriokokeet Ł Epätarkka diagnoosi, paljon turhia leikkauksia 1 Insidenssi ja diagnostinen
LisätiedotBimatoprosti. 6.6.2014, versio 1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO
Bimatoprosti 6.6.2014, versio 1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Kohonneen silmänpaineen alentaminen kroonista avokulmaglaukoomaa
Lisätiedotwww.printo.it/pediatric-rheumatology/fi/intro LASTENREUMA 2. LASTENREUMAN ALATYYPIT 2.1 Esiintyykö taudista erilaisia muotoja? Lastenreuma jaetaan alatyyppeihin sen mukaan, monessako nivelessä tulehdusta
LisätiedotSylvant (siltuksimabi) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO
EMA/198014/2014 Sylvant (siltuksimabi) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Tämä on Sylvant-valmistetta koskevan riskienhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet, joiden
LisätiedotTULEHDUKSELLISTEN SUOLISTO- SAIRAUKSIEN HOITOTYÖ. Opetusmateriaalia hoitotyön koulutusohjelmaan
TULEHDUKSELLISTEN SUOLISTO- SAIRAUKSIEN HOITOTYÖ Opetusmateriaalia hoitotyön koulutusohjelmaan Niina Kivistö-Rahnasto Lassi Räihä Opinnäytetyö Maaliskuu 2014 Hoitotyön koulutusohjelma Hoitotyön suuntautumisvaihtoehto
LisätiedotHarvinaissairauksien yksikkö. Lausunto Ehlers-Danlos tyyppi III:n taudinkuvasta. Taustaa. Alfa-tryptasemia. 21/03/16 /ms
Lausunto Ehlers-Danlos tyyppi III:n taudinkuvasta Taustaa EDS potilasyhdistys ja yksittäinen potilas ovat lähestyneet HYKS harvinaissairauksien yksikköä ja pyytäneet lausuntoa, minkälainen sairaus Ehlers-Danlos
LisätiedotC. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3.
C. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3.2016 Eero Mattila HUS Infektioklinikka CDI = C. difficile infektio
LisätiedotRISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO
TicoVac ja TicoVac Junior 29.12.2015, Versio 2.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Puutiaisaivotulehdus (TBE) on keskushermostoon
LisätiedotKissa: Leikkauksen jälkeisen kivun lievitys kohdun ja munasarjojen poistoleikkauksen sekä pienten pehmytkudoskirurgisten toimenpiteiden jälkeen.
1. ELÄINLÄÄKKEEN NIMI Acticam 5 mg/ml injektioneste, liuos koirille ja kissoille 2. LAADULLINEN JA MÄÄRÄLLINEN KOOSTUMUS Yksi ml Acticam 5 mg/ml injektionesteliuosta sisältää: Vaikuttavat aineet Meloksikaami
Lisätiedot1. ELÄINLÄÄKKEEN NIMI. Carprofelican vet 50 mg/ml injektioneste, liuos, koirille ja kissoille 2. LAADULLINEN JA MÄÄRÄLLINEN KOOSTUMUS
1. ELÄINLÄÄKKEEN NIMI Carprofelican vet 50 mg/ml injektioneste, liuos, koirille ja kissoille 2. LAADULLINEN JA MÄÄRÄLLINEN KOOSTUMUS Yksi ml sisältää: Vaikuttava aine: Karprofeeni Apuaineet: Bentsyylialkoholi
LisätiedotHoito: Yksilöllinen annos, joka säädetään seerumin kaliumarvojen mukaan.
1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI Kaliumklorid Orifarm 750 mg depottabletti 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT Yksi depottabletti sisältää 750 mg kaliumkloridia. Täydellinen apuaineluettelo, ks. kohta 6.1. 3.
LisätiedotIBD:n tulevia lääkehoitoja. Aulanko 13.05.2016 Dos. Taina Sipponen, HYKS, Vatsakeskus
IBD:n tulevia lääkehoitoja Aulanko 13.05.2016 Dos. Taina Sipponen, HYKS, Vatsakeskus Mitä uusilta IBD-lääkkeiltä voisi odottaa? Uudenlaisia vaikutusmekanismeja Parempi kliinisen ja endoskooppisen remission
LisätiedotLIITE EMEAN TIETEELLISET JOHTOPÄÄTÖKSET JA HYLKÄYSPERUSTEET
LIITE EMEAN TIETEELLISET JOHTOPÄÄTÖKSET JA HYLKÄYSPERUSTEET LÄÄKEVALMISTEKOMITEAN () 19. HEINÄKUUTA 2007 ANTAMAN VALMISTETTA NIMELTÄ NATALIZUMAB ELAN PHARMA KOSKEVAN LAUSUNNON UUDELLEENARVIOINTI Heinäkuussa
LisätiedotVarjoaineet ja munuaisfunktio. Lastenradiologian kurssi , Kuopio Laura Martelius
Varjoaineet ja munuaisfunktio Lastenradiologian kurssi 6.-7.5.2015, Kuopio Laura Martelius S-Krea CIN AKI Contrast Induced Nephropathy Acute Kidney Injury Useimmiten munuaisfunktion huononeminen on lievää
LisätiedotB-leuk-määritys vieritestimittauksena infektiodiagnostiikassa
4.2.2009 B-leuk-määritys vieritestimittauksena infektiodiagnostiikassa Ville Peltola Dosentti, lasten infektiolääkäri TYKS Hengitystieinfektioiden lukumäärä vuosittain 7 Infektioita/ vuosi/ henkilö (keskiarvo)
LisätiedotPakkausseloste: Tietoa potilaalle
Pakkausseloste: Tietoa potilaalle Otezla tabletti, kalvopäällysteinen Otezla 20 mg tabletti, kalvopäällysteinen Otezla 30 mg tabletti, kalvopäällysteinen apremilasti Tähän lääkkeeseen kohdistuu lisäseuranta.
LisätiedotVALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT 3. LÄÄKEMUOTO 4. KLIINISET TIEDOT. 4.
VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI TROSYD 1 % emulsiovoide 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT Yksi gramma emulsiovoidetta sisältää 10 mg tiokonatsolia. Täydellinen apuaineluettelo, ks. kohta
Lisätiedot- aktiivisen nivelreuman hoitoon aikuisille silloin, kun hoito sairauden kulkuun vaikuttavilla lääkkeillä (DMARD) on aiheellinen
RISKINHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO TREXAN 25 MG/ML, INJEKTIONESTE, LIUOS, ESITÄYTETTY RUISKU ORION CORPORATION PÄIVÄMÄÄRÄ: 12-01-2015, VERSIO 1.2 VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot Metotreksaatti
LisätiedotOlysio (simepreviiri) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO
Olysio (simepreviiri) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Tämä on yhteenveto Olysio-valmisteen riskienhallintasuunnitelmasta (risk management plan, RMP), jossa esitetään yksityiskohtaisesti
LisätiedotEFFENTORA - LÄÄKE SYÖVÄN LÄPILYÖNTIKIVUN HOITOON POTILAAN JA OMAISEN OPAS
EFFENTORA - LÄÄKE SYÖVÄN LÄPILYÖNTIKIVUN HOITOON POTILAAN JA OMAISEN OPAS bukkaalinen fentanyylitabletti Sinulle on määrätty Effentora -lääkettä syövän läpilyöntikipukohtausten hoitoon. Tämän esitteen
LisätiedotKirsi Ylä-Tuuhonen erikoistuva lääkäri TAYS, Lastenklinikka
MILLOIN PÄIVYSTYSLÄHETE TAYS:IIN, TAYS-TEMPUT JA KOTIOHJEET PÄIVYSTYKSESTÄ AHDISTUSKOHTAUKSEN JÄLKEEN Kirsi Ylä-Tuuhonen erikoistuva lääkäri TAYS, Lastenklinikka ASTMAN PAHENEMIVAIHE/ OBSTRUKTIIVINEN BRONKIITTI
LisätiedotCalciumfolinat Fresenius Kabi 10 mg/ml injektio-/infuusioneste, liuos. 11.8.2014, Versio 0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO
Calciumfolinat Fresenius Kabi 10 mg/ml injektio-/infuusioneste, liuos 11.8.2014, Versio 0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 VI.2.1 Julkisen yhteenvedon osiot Tietoa sairauden esiintyvyydestä
LisätiedotCORTIMENT -LÄÄKITYKSESI
CORTIMENT -LÄÄKITYKSESI MITÄ CORTIMENT ON?1 Cortiment-tabletit sisältävät lääkeainetta nimeltä budesonidi. Budesonidi kuuluu kortikosteroidien lääkeryhmään. Näitä lääkkeitä käytetään tulehduksen hoitoon.
LisätiedotAripiprazole Sandoz (aripipratsoli)
Aripiprazole Sandoz (aripipratsoli) Esite potilaille/heistä huolehtiville henkilöille Tämä esite sisältää tärkeitä turvallisuustietoja, joihin sinun on tutustuttava ennen aripipratsolihoidon aloittamista
LisätiedotSuomen Reumatologisen Yhdistyksen (SRY) kannanotto biosimilaarilääkkeisiin (biologisiin kopiolääkkeisiin)
Suomen Reumatologisen Yhdistyksen (SRY) kannanotto biosimilaarilääkkeisiin (biologisiin kopiolääkkeisiin) Taustaa Biosimilaarilääke on patenttisuojansa menettäneen biologisen alkuperäislääkkeen samankaltainen,
Lisätiedot! Ruoansulatusentsyymien tuotto!! Ravinteiden imeytyminen!! Imeytymishäiriöt (keliakia, giardia)! ! Umpilisäke!! Paksu- ja peräsuoli!
Suolisto!! Ohutsuoli! GI-kanava / Suoli 2012 Ari Ristimäki Kliinisen patologian professori Osastonylilääkäri Helsingin yliopisto ja HUSLAB Koliitit" Paksusuolen tulehdukset!! Mikroskooppinen koliitti!!
LisätiedotPsorin uudet hoidot. Elina Heikkilä LT, ihotautien ja allergologian el Mehiläinen Turku Kuvat mm. Raimo Suhonen
Psorin uudet hoidot Elina Heikkilä LT, ihotautien ja allergologian el Mehiläinen Turku Kuvat mm. Raimo Suhonen Tuttua juttua Psoria sairastaa noin 150 000 suomalaista Puolella tauti alkaa alle 40-vuotiaana
LisätiedotRokotukset lasten tulehduksellisissa reumasairauksissa 2.4.2012
1 Rokotukset lasten tulehduksellisissa reumasairauksissa 2.4.2012 1. Yleistä - Lastenreuma alkaa harvoin alle 1 vuoden iässä, minkä ansiosta lastenreuman diagnoosihetkellä suurin osa kansallisen rokotusohjelman
LisätiedotRISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO
Noviana 0,5 mg/0,1 mg kalvopäällysteiset tabletit 19.5.2014, Painos 3, versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä
Lisätiedot