OPPILAAN OIKEUS OMAN USKONNON KOHTAAMISEEN KOULUSSA. Pekka Iivonen

Transkriptio

1 OPPILAAN OIKEUS OMAN USKONNON KOHTAAMISEEN KOULUSSA Pekka Iivonen

2 Uskonnon opetusjärjestelyiden ja uskonnollisen toiminnan taustalla oleva säädöstö: Suomen perustuslaki (731/1999) oikeus uskonnonharjoittamiseen Uskonnonvapauslaki (453/2003) Perusopetuslaki (628/1998)13 (muutettu lailla 454/2003) ja Lukiolaki (629/1998) 9 (muutettu lailla 455/2003 Opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annettu asetus (986/1998, muutos 693/2003)

3 Opetuksen tavoitteet (Po 2 / Lu 2 ): tukea oppilaiden kasvua ihmisyyteen ja eettisesti vastuukykyiseen yhteiskunnan jäsenyyteen antaa elämässä tarpeellisia tietoja ja taitoja edistää sivistystä ja tasa-arvoisuutta yhteiskunnassa edistää oppilaiden edellytyksiä osallistua koulutukseen ja kehittää itseään elämänsä aikana turvata riittävä yhdenvertaisuus koulutuksessa koko maan alueella

4 Opetuksen sisältö (Po 11 / Lu 7 ) Perusopetuksen ja lukion oppimäärät sisältävät uskontoa tai elämänkatsomustietoa Uskonnon ja ET:n opetus (Po 13 / Lu 9 ) opetuksen järjestämisen periaatteet ja osallistuminen

5 Perusopetuslaissa esitetyt tavoitteet on avattu tarkemmin 2-5 / 4-5 :ssä 2 / 4 : Oppilaita kasvatetaan vastuullisuuteen ja yhteistyöhön sekä toimintaan, joka pyrkii ihmisryhmien, kansojen ja kulttuurien väliseen suvaitsevaisuuteen ja luottamukseen 3 :/ 5 Opetuksen tulee antaa oppilaille perusta laajaan yleissivistykseen sekä aineksia ja virikkeitä maailmankuvan avartamiseen ja syvenemiseen. Tämä edellyttää ihmisten tunteiden ja tarpeiden, uskontojen ja elämänkatsomusten, historian, kulttuurin ja kirjallisuuden, luonnon ja terveyden sekä talouden ja teknologian tuntemusta

6 Opetuksen perusperiaatteita: Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus Perusopetuksen yhtenäisyys Yksilöllinen tuki ja oppilaan oikeudet Kokonaisvaltainen lähestymistapa oppilaan hyvinvointiin Oikeus turvalliseen oppimisympäristöön Yhteistyön tärkeys

7 Opetuksen arvopohja ja tehtävä ihmisoikeudet, tasa-arvo, demokratia, luonnon monimuotoisuus ja ympäristön elinkelpoisuus, monikulttuurisuus opetuksen perustana on suomalainen kulttuuri

8 opetuksessa otetaan huomioon kulttuurin monipuolistuminen eri kulttuureista tulevien maahanmuuttajien myötä opetuksen on annettava mahdollisuus monipuoliseen kasvuun, oppimiseen ja terveen itsetunnon kehittymiseen opetuksen on tuettava jokaisen oppilaan kielellistä ja kulttuurista identiteettiä sekä äidinkielen kehitystä

9 Perusperiaatteiden ja säädösten pohjalta nousee uskonnon opetuksen luonne koulun perinteiset juhlat koulun uskonnolliset tilaisuudet monikulttuurisuus koulun haasteena eri uskontojen opetuksen ryhmät

10 Opetuksen järjestäminen: Oikeus oman uskonnon opetukseen EI VAPAUTUKSEN ANOMISTA koulu / lukio asettaan oppilaan / opiskelijan oikeaan ryhmään saamiensa tietojen mukaan Enemmistön uskontoa järjestetään aina kaikissa kouluissa ev.lut. Enemmistön uskontoon kuulumaton voi osallistua siihen huoltajan / opiskelijan niin ilmoittaessa Ort.uskontoa, kun kolme oppilasta opetuksen järjestäjän kouluissa (ei huoltajan kantaa)

11 Omaa uskontoa tulee järjestää, kun vähintään kolme huoltajaa / opiskelijaa vaatii ET, kun kolme opetuksen järjestäjän kouluissa (ei huoltajan kantaa) Opetus oman kulttuuritaustan mukaista uskontoa Perusopetuksessa mahdollisuus ohjattuun toimintaan tai oman yhdyskunnan opetukseen Lukiossa 18 vuoden ikäisenä aloittava voi valita uskonto tai ET Periaate: Valinta uskonnonopetuksen muotojen välillä pitkäkestoinen

12 Velvollisuus osallistua opetukseen: Uskonto on pakollinen aine (pk ja lukio) Osallistumisvelvollisuus kun opetus järjestetään / lut., ort. ja ET Muut uskonnot: Vain opetusta pyytäneet ( huoltaja / opiskelija ) osallistuvat Lukiossa suoritettava vähintään 75 kurssia vaikka ei osallistu uskontoon Valintarajoitus: pakolliset kurssit omasta ja valitusta uskonnosta, syventävät vapaasti valittavissa tarjottimelta

13 Kun omaa uskontoa ei opeteta, niin oppilas voi valita: Enemmistön uskonto Elämänkatsomustieto (huoltajan / oma pyyntö) Ohjattuun toiminta (perusopetus) Oman uskonnollisen yhdyskunnan opetus ( EI ARVOSANAA KOULUUN )

14 Uskontokuntiin kuulumaton oppilas voi valita: Elämänkatsomustieto Enemmistön uskonto (kouluissa ev.lut uskonto) Perinteen mukaiseen opetukseen Useaan uskontokuntaan kuuluva oppilas: Vapaus valita mihin osallistuu (pk huoltaja, lukio opiskelija päättää)

15 Uskonnon opetuksen luonne Ennen: oman uskonnon tunnustuksen mukaista Nyt: omaan uskontoon perustuvaa opetusta uskonnon opetus koulussa ei ole uskonnon harjoittamista eli riittiin osallistumista Uskonnon opetuksen tavoitteet koskevat kaikkia uskontoja Uskonnon opetukseen voi kuulua uskonnonharjoittamisen tunteminen ( virret, rukous, toimitukset jne. ) Opetukseen voi kuulua myös uskonnollisessa tilaisuudessa käynti tai hartauteen osallistuminen Toiminnan perustana AINA PEDAGOGINEN SYY

16 Kaikkien eri uskontojen opetukselle määritelty yhteinen tehtävä ja opetuksen tavoitteet: opetuksessa tarkastellaan elämän uskonnollista ja eettistä ulottuvuutta oppilaan oman kasvun näkökulmasta sekä yhteiskunnallisena ilmiönä opetuksessa korostetaan oman uskonnon tuntemista ja valmiutta kohdata muita uskontoja katsomuksia opetuksen tehtävänä on tarjota oppilaalle tietoja, taitoja ja kokemuksia tavoitteena on uskonnollinen ja katsomuksellinen yleissivistys

17 Uskonnon opetus 1. perehdyttää omaan uskontoon 2. perehdyttää suomalaiseen katsomusperinteeseen 3. tutustuttaa muihin uskontoihin 4. auttaa ymmärtämään uskontojen kulttuurista ja inhimillistä merkitystä 5. kasvattaa eettisyyteen ja auttaa ymmärtämään uskonnon eettistä ulottuvuutta Selkeä ero uskonnon opetuksen ja uskonnon harjoittamisen välillä Selkeä roolijako opetuksen ja uskonnollisen yhdyskunnan toiminnan välillä

18 Opetuksen järjestäminen paikallisesti: Opetuksen järjestäjä päättää uskonnon opettamisesta säädösten mukaisesti Järjestäjä päättää missä ja miten uskonto / ET järjestetään Järjestäjä vahvistaa opetussuunnitelman, valitsee ja palkkaa opettajat ja määrää opetusryhmät Vastaa opetuksen laadusta, laillisuudesta, oikeudenmukaisuudesta, järkevyydestä ja taloudellisuudesta

19 Uskonnollisen kasvatuksen ja koulun toimintakulttuuriin sisältyvän uskonnollisen toiminnan tulee rakentua samoille periaatteille kuin uskonnon opetuskin Koulujen oma opetussuunnitelma rakennetaan aina valtakunnallisten opetuksen perusteiden pohjalle huomioiden paikalliset tarpeet ja erityiskysymykset

20 Opettaja: Opettajan ei tarvitse olla opettamansa uskonnollisen yhdyskunnan jäsen vaan opettaa sitoo yleiset kelpoisuusasetuksen vaatimukset Opettajalla tulee olla riittävät valmiudet opettamansa uskonnon opettamiseen (usein tällainen valmius voi olla vain opetettavaan uskonnolliseen yhdyskuntaan kuuluvalla henkilöllä) pääsääntöä arvioinnista ei vielä ole olemassa Opettaja ei saa toimia uskonnolliseen yhdyskuntaan sitouttavana toimijana

21 Luokanopettajan kelpoisuus: 1. normaalit luokanopettajan kelpoisuusehdot 2. opettamansa uskonnon opinnot ( luokanopettajan kelpoisuuden edellyttämässä laajuudessa ) Aineenopettajan kelpoisuus: 1. korkeakoulututkinto 2. opettajan pedagogiset opinnot 3. aineen hallinta ( 55 tai 35 OV ) Muu uskonto: 1. yleinen opettajakelpoisuus 2. asianomaisen uskonnon korkeakouluopinnot tai muuten hankitut riittävät tiedot ja asianomaisen uskonnon tuntemus

22 Uskonnon harjoittaminen: Ei koske uskonnon opetuksessa olevaa uskonnollisen toimituksen / riitin esittelyä tai uskonnollista musiikkia opetuksen yhteydessä Koulun juhlat: Osa suomalaista perinnettä Voi sisältää uskonnollisia elementtejä ( esim. virsi) eikä juhla ole uskonnollinen tilaisuus Kevätjuhla, joulujuhla, itsenäisyyspäivä jne.

23 Uskonnolliset tilaisuudet: Uskonnonvapauslailla (453/2003) ei haluttu muuttaa vallitsevaa käytäntöä suomalaisen koulun perinteeseen liittyvien tilaisuuksien ( esim. lukukausien päättäjäisten) osalta tai eri oppiaineiden opetuksen järjestämisessä ja sisällössä Sisältää uskonnollisia elementtejä Koskee kaikkia koulun toimintaa: - päivänavaukset - jumalanpalvelukset - uskonnolliset muut tilaisuudet ja toimitukset

24 Uskonnollisista tilaisuuksista tulee tiedottaa huoltajille ja opiskelijoille jotta Perustuslaillisia oikeuksia (PoL 11 2 mom.) ei rikota Oppilas ei velvollinen osallistumaan, jos tilaisuus vastoin omaatuntoa (huoltajan tai opiskelijan ilmoitus) Ilmoitus joko pysyväluonteisesti (lukuvuoden tai kauden alussa) tai tapahtumakohtaisesti Koulun / oppilaitoksen tiedotettava tilaisuuksien luonteesta riittävän laajasti ja ajoissa

25 Koulun tehtävä: Opetus Kasvatus Uskonnollisen yhdyskunnan huomioiminen omassa opetuksessa - uskonnollisen yhdyskunnan tuki Uskonnollisen yhdyskunnan tehtävä: Julistus Oman uskonnon perusasioiden opetus (esim. luterilaisilla pyhäkoulu ja rippikoulu) Pyhät toimitukset Yhteys kouluun ja koulun tukeminen

26 Uskonnollisen yhdyskunnan (kirkko) ja koulun yhteistyö: Yhteistyö aina mahdollista ja suotavaa Yhteistyön aloitus ja sopiminen aina rehtorin kautta toteutus opettajan ja seurakunnan välinen asia Uskonnollisen yhdyskunnan edustaja toimii aina onan yhdyskuntansa edustajana ilmoitusvelvollisuus huoltajille Seurakunta /uskonnollinen yhdyskunta koulussa aina koulun ehdoilla

27 Pekka Iivonen DIALOGISTA

28 DIALOGISTA Mitä dialogi on? (Churches Commission for Migrants in Europe CCME ja Church & Society Commission of CEC CSC/CEC): Sana dialogi tulee kahdesta kreikan sanasta: dia tarkoittaa välissä, tarkoittaen sekä keskinäistä että sisäistä. Logos tarkoittaa merkitystä, sanaa ja puhetta, mutta myös ajattelua ja ymmärrystä maailmasta. Nämä laajat käsitteet ovat tärkeitä, jotta voidaan ymmärtää, että dialogi on enemmän kuin pelkkä työkalu. Dialogi kuitenkin eroaa muista kanssakäymisen muodoista siinä, että sen tavoitteena ei ole toisen osapuolen käännyttäminen. Sitä voidaan käydä ilman mitään agendaa tai tavoitteita riippuen yllä esitetyistä tyypeistä. Useimmissa tapauksissa dialogilla on kuitenkin jokin tarkoitus, kuten eri tavoitteiden tasapainottaminen.

29 DIALOGISTA Uskontojen ja katsomusten välisen dialogin uskontotieteelliset juuret ovat vuonna 1893 Chicagossa järjestetyssä Maailman uskontojen parlamentissa (The Chicago World s Parliament of Religions). Uskontojen ja katsomusten välisen dialogin varsinainen läpimurto kristillisessä kentässä tapahtui 1980-luvulla. Teologit alkoivat kirjoittaa uudella tavalla uskonnollisesta pluralismista. He painottivat näkemystä, jonka mukaan uskontoa tulisi tarkastella myös muista näkökulmista kuin vain kristillisestä. Vähitellen katsantoon on tullut mukaan myös eri katsomukset. Kaksi suurta merkityskokonaisuutta: 1) uskotaanko ylipäätään uskontojen ja katsomusten väliseen ymmärtämiseen ja 2) miten itse kukin suhtautuu toisiin (uskonnollisiin tai katsomuksellisiin) traditioihin.

30 DIALOGISTA Kulttuurienvälinen dialogi tarkoittaa dialogia, jossa tarkastellaan sekä toisen että omaa kulttuuria. Voidaan kysyä onko olemassakaan dialogia, joka loppujen lopuksi ei olisi kulttuurien välistä. Toisaalta: Kulttuuriset, katsomukselliset ja uskonnolliset identiteetit eivät mitkään ole homogeenisiä, omia kokonaisuuksiaan, vaan ne ovat luonteeltaan hybrisiä eli yhdistelmiä monista eri käsityksistä. Tämä ei johdu ainoastaan viime vuosikymmenten globalisaatiosta: Eriasteinen vuorovaikutus on aina muokannut kulttuureita, uskontoja, katsomuksia ja alueita.

31 DIALOGISTA Kulttuurien- ja uskontojenvälinen dialogi: Kulttuurienvälisessä dialogissa on uskonnollinen ja katsomuksellinen ulottuvuus, mutta uskonnollisten yhteisöjen mielestä kulttuuri tai uskontoa ei voi tyhjentävästi kuvata viittaamalla vain kulttuuriin. Tästä syystä uskonnolliset yhteisöt jatkavat dialogia helpommin muiden uskontojen kuin katsomusten ja kulttuurien kanssa.

32 DIALOGISTA Millaisia voisivat olla opetuksen ja kasvatuksen mahdollisuudet? (2nd ASEM Interfaith Dialogue / Implementation of Larnaca Action Plan kokous Budapestissa ) Tunnistaa opettajien kouluttamisen tärkeys keskeisten katsomusten välisen ymmärtämisen ja vuoropuhelun osalta ja rohkaista opettajia osallistumaan katsomusten väliseen vuoropuheluun eri foorumeilla. Hyväksyä ja aloittaa suurimpien maailmanuskontojen (major world faiths), myös ei-uskonnollisten katsomusten, perustietojen, eettisten arvojen ja moraalisten näkemysten, opettaminen perusasteella, toisella asteella, korkeakoulutuksessa. Aloittaa ensimmäisenä askeleena uskontojen väliseen ymmärtämiseen lasten ja nuorten kouluttaminen mahdollisimman varhaisessa iässä huomioiden kulttuurien ja katsomusten välisen erilaisuuden positiiviset ainekset.

33 DIALOGISTA Aloittaa maailmanuskontoja koskevan perustiedon sisällyttäminen eri oppiaineisiin eri maiden koulujärjestelmissä. Aloittaa ja kehittää malleja multimedian / internetin / teknologian käyttämisestä entistä monipuolisemmin uskontojen ja katsomusten väliseen ymmärtämiseen kasvattamisessa. Jakaa parhaita käytänteitä muille uskontojen ja katsomusten välisestä ymmärtämisestä, jotta eri ASEM-maiden kansalliset koulujärjestelmät voisivat kehittää niiden ympärille omat tavat laajentaa katsomusten välistä vuorovaikutusta.

34 KIITOS!