KESKI-POHJANMAAN, PIETARSAAREN JA OULUN ETELÄISEN ALUEEN KORKEAKOULURAKENTEEN KEHITTÄMINEN

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KESKI-POHJANMAAN, PIETARSAAREN JA OULUN ETELÄISEN ALUEEN KORKEAKOULURAKENTEEN KEHITTÄMINEN"

Transkriptio

1 KESKI-POHJANMAAN, PIETARSAAREN JA OULUN ETELÄISEN ALUEEN KORKEAKOULURAKENTEEN KEHITTÄMINEN Selvitys/kehittämisraportti Professori Jorma Rantanen

2

3 Saatteeksi Keski-Pohjanmaan ja Pohjois-Pohjanmaan liitot asettivat elokuussa 2008 kehittämishankkeen/selvitysmiehen ehdotusten laatimiseksi Keski-Pohjanmaan, Pietarsaaren sekä Oulun Eteläisen alueen korkeakouluyksiköiden yhteistyön kehittämiseksi. Tavoitteena on rakentaa toimintamalli, jossa toiminnan vaikuttavuus ja tuottavuus vahvistuvat edelleen ja korkeakouluyksiköiden koulutusprofiilit ja rakenteet tukevat toisiaan ja edistävät alueiden kehittymistä. Toimeksiannon mukaan selvitys- ja kehittämishankkeessa tuli tarkastella alueen korkeakouluyksiköiden strategista yhteistyötä, infrastruktuurin käytön tehostamista, yliopistokeskus- ja yliopistoyhteistyötä, yhteistyötä tutkintoon johtavan koulutuksen ja aikuiskoulutuksen alalla sekä koulutuskuntayhtyminen roolia ja tehtäviä alueen korkeakoulu- ja innovaatioyhteistyössä. Selvitys- ja kehittämishanke toteutettiin kehittävän arviointitoiminnan menetelmällä tiiviissä yhteistyössä alueen korkeakouluyksikköjen, emoyliopistojen, maakuntaliittojen, kuntayhtymien ja keskeisten sidosryhmien ja taustainstituutioiden kanssa. Hanketta johti sidosryhmäedustuksen pohjalta koottu ohjausryhmä. Alueen korkeakouluyksiköiden eri alojen koulutus- ja tutkimusvastaavien sekä lukuisten alueellisten yhteistyötahojen kanssa käytiin perusteelliset keskustelut. Selvityksen johtopäätökset ja kehittämishankkeen esitykset painoalueineen keskusteltiin sekä ohjausryhmässä että sidosryhmille ja alueen toimijoille järjestetyssä sidosryhmäseminaarissa. Hankkeen kohteena oleva alue jakautuu useamman alueellisen ja hallinnollisen kokonaisuuden vastuualueille. Selvityksen perusteella päädyttiin esittämään toiminnallista Botnia-alueen yhteistyöstrategiaa, joka ylittää maakunta- ja seutukuntarajat. Strategiassa nimettiin korkeakouluyksiköille, tehtyjen analyysien ja käytyjen keskustelujen perusteella, yhteistyön painopistekohteet alueen tunnistettuihin strategisiin vahvuuksiin nojautuen ja maakuntaohjelmien ja aluekeskussuunnitelmien strategisia tavoitteita tukien. Alueen yksiköiden sijainti kolmessa eri pääkohteessa, niiden pitkät välimatkat ja toisistaan poikkeavat omistussuhteet aiheuttavat sen, että rakenteellisia yhteistyöratkaisuja esitetään lähinnä paikallisten toimijoiden välille Kokkolassa, Pietarsaaressa ja Oulun Eteläisen alueella. Näiden ohella strateginen ja toiminnallinen verkostoyhteistyö mahdollistaa lisäsynergian etsimisen. Selvitysmies haluaa kiittää toimeksiantajia, Keski- Pohjanmaan ja Pohjois-Pohjanmaan liiton maakuntajohtajia, Altti Seikkulaa ja Pauli Harjua selvityksen/ kehittämishankkeen käynnistämisestä ja sen toteutuksen varauksettomasta tukemisesta. Kiitokset kuuluvat myös alueen korkeakouluyksiköiden, emoyliopistojen ja yhteistyöyliopistojen sekä koulutuskuntayhtymien johtajille ja asiantuntijoille sekä lukuisille Botnia-alueen yhteistyötahoille, selvitystyön saamasta avoimesta ja runsaasta informaatiosta sekä erinomaisesta yhteistyöstä selvityksen/kehittämishankkeen toteuttamisessa. Jyväskylän yliopiston rehtorin, professori Aino Sallisen ja Oulun yliopiston rehtorin, Professori Lauri Lajusen taitavalla puheenjohdolla toimineen ohjausryhmän johto ja jäsenet ansaitsevat erityisen kiitoksen selvitykselle antamastaan tuesta ja ohjauksesta. Kokkolan yliopistokeskus Chydeniuksen johtaja Mikko Viitasalo, Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulun rehtori Marja-Liisa Tenhunen ja Oulun Eteläisen instituutin johtaja Eelis Kokko ovat tukeneet selvitystä korvaamattomalla tavalla. Selvitys/kehittämishankkeen sihteeriryhmään kuuluneet, erikoissuunnittelija Marita Mutka yliopistokeskus Chydeniuksesta, laatupäällikkö Maarit Sorvisto Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulusta ja kehityspäällikkö Eija-Riitta Niinikoski Oulun Eteläisen instituutista sekä ryhmän työtä tilastoanalyyseillä tukenut kehittämissuunnittelija Ilkka Rintala Keski-Pohjanmaan liitosta ansaitsevat erityiset kiitokset selvityksen hyväksi tekemästään panoksesta, jota ilman tämän tehtävän toteuttaminen ei olisi ollut mahdollista. Selvitysmies luovuttaa kunnioittavasti raporttinsa toimeksiantajien ja yhteistyötahojen käyttöön toivoen sen edesauttavan Botnia-alueen korkeakouluyksiköiden edelleen kehittämistä koko alueen, sen edistyksen ja hyvinvoinnin ja sitä kautta koko maan parhaaksi. Helsingissä 31. päivänä tammikuuta 2009 Jorma Rantanen, Professori emeritus Selvitysmies

4

5 sisällysluettelo ESIPUHE 5 TiivISTELMÄ 7 I Koulutuksen ja tutkimuksen kannalta keskeiset valtakunnalliset strategiat ja OHJELMAT 8 Matti Vanhasen II hallituksen hallitusohjelma 9 Alueiden kehittäminen ja hallinto 9 Yrityspolitiikka 9 Aluehallinnon uudistaminen 10 Kunta- ja palvelurakenneuudistus, PARAS-hanke 11 Hallituksen innovaatiopoliittinen selonteko 11 Tiede- ja teknologianeuvoston linjaus lähivuosien koulutus-, tiede-, teknologia- ja innovaatiopolitiikaksi 12 Strategisen huippuosaamisen keskittymät 12 Osaamiskeskukset 13 Korkeakoulupohjaisen yrittäjyyden yhteistyöryhmä 14 Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma Korkeakoulujen rakenteellisen kehittämisen toimenpideohjelma 15 Koulutuksen arviointisuunnitelma vuosiksi Infrastruktuurityöryhmän muistio 17 Korkeakoulujen kansainvälistymisstrategia 18 Korkeakoulujen aikuiskoulutuksen nykytila ja kehittämiskohteet 18 II Selvitystyön toimeksianto ja menetelmät 20 III Alueelliset kehittämisstrategiat ja OHJELMAT 24 Aluekeskusohjelmat 25 Rakennerahastostrategia Keski-Pohjanmaan maakuntasuunnitelma 26 Keski-Pohjanmaan maakuntaohjelma 28 Kokkolan seudun aluekeskusohjelma 29 Pietarsaaren aluekeskusohjelma 30 Oulun Eteläisen aluekeskusohjelma ja Oulun Eteläisen sopimus Pohjois-Suomi-strategia 34 Pohjois-Suomen korkeakoulustrategiat 34 Keski-Pohjanmaan korkeakoulujen alueellisen yhteistyön strategia 35 Yhteenveto alueellisista kehittämisohjelmista ja -suunnitelmista 37 IV Keski-Pohjanmaan, Pietarsaaren ja Oulun Eteläisen alueen, Botnia-alueen, yhteinen alueprofiili 38 Botnia-alueen alueprofiili 39 Yleistä 39 Väestö 39 Elinkeinorakenne 40 Väestöennuste 40 Työvoima 41 Alueen BKT 43 Koulutusrakenne 45 Tutkimus- ja kehitystoiminta 45 V Alueen korkeamman opetuksen, tutkimuksen ja kehittämistyön instituutiot, niiden strategiat ja instituutioprofiilit 48 Kokkolan yliopistokeskus Chydenius 49 Koulutustoiminta 50 Tutkimustoiminta 51 Yhteistyö 51 Arviointia 52 Suosituksia 53 Kokkolan yliopistokeskus Chydenius profiilitiivistelmä 55 Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulu 56 Koulutustoiminta 57 Tutkimustoiminta 57 Yhteistyö 58 Arviointia 59

6 Suosituksia 59 Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulu profiilitiivistelmä 60 Oulun Eteläisen instituutti 61 Strategia ja painopisteet 62 Tutkimustoiminta 62 Hyvinvointialan tutkimus- ja kehitystyö 62 Koulutustoiminta 63 Yhteistyö 63 Arviointia 65 Suosituksia 65 Oulun Eteläisen instituutti profiilitiivistelmä 66 Pietarsaaren korkeamman opetuksen ja tutkimuksen yksiköt 68 Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulun Pietarsaaren yksikkö 68 Yrkeshögskolan Novia 68 Åbo Akademin Pietarsaaren yksikkö 69 Arviointia 69 Suosituksia 69 Botnia-alueen koulutuskuntayhtymät 70 Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 70 Kalajokilaakson koulutuskuntayhtymä 71 Siika-Pyhäjokialueen koulutuskuntayhtymä 71 Arviointia 71 Suosituksia 71 VI Alueen korkeamman opetuksen, tutkimuksen ja kehittämistyön haasteet ja mahdollisuudet osana valtakunnallista koulutus- ja TUTKIMUSPOLITIIKKAA 72 Botnian koulutuksen ja tutkimuksen synergia-alueet 73 Koulutuksen ja tutkimuksen erikoistumisalueet 73 Rakenteellisen kehittämisen tarpeet ja mahdollisuudet 74 Toiminnallisen kehittämisen mahdollisuudet 75 VIi johtopäätökset 76 VIii suositukset Alueen kattavat yhteistoiminnan kehittämissuositukset Alueen tutkimusintensiteetin lisääminen Alueen yksiköiden erityisosaamisen kehittäminen ja kansainvälistäminen Modernien koulutusmenetelmien ja -alustojen kehittäminen Tutkintoon johtavan koulutuksen ja jatkokoulutuksen kehittäminen Koulutuskysyntään ja koulutustarpeeseen vastaaminen Alueellisten informaatiopalvelujen kehittäminen Koulutuksen, tutkimuksen ja kehittämistyön aluestrateginen yhteistyö Infrastruktuuri- ja tukipalveluyhteistyö Kaksikielisyyden hyödyntäminen Kansainvälinen yhteistyö Valtion alueellistamistoimenpiteet ja alueyhteistyö 87 ix lähiajan toimenpiteet 88 LähdEKIRJALLISUUS 90 Liite 1. toimeksianto, ohjausryhmä ja sihteeristö 96 Liite 2. HaastattelukysymyKSET 98 Liite 3. Haastatellut tahot ja henkilöt 102

7

8

9 Esipuhe Matti Vanhasen II hallituksen hallitusohjelman mukaisesti maassamme on parhaillaan menossa useita laaja-alaisia rakenteellisia uudistuksia yliopisto- ja korkeakoulusektorilla, tutkimus- ja innovaatiosektorilla, aluehallinnossa ja kuntien palvelurakenteiden piirissä. Nämä uudistukset vaikuttavat suoranaisesti tai välillisesti myös korkeamman opetuksen sekä tutkimus- ja kehitystyön edellytyksiin ja toimintaympäristöihin koko maassa. Muutaman vuoden päästä myös alueellisten kehittämistoimintojen edellytyksiin viime vuosina olennaisesti vaikuttaneet EU:n rakennerahasto- ja aluekehitysohjelmat siirtyvät uuteen vaiheeseen. Kansainvälinen finanssikriisi heijastuu asteittain myös aluetason toimintoihin. Kaikki nämä tekijät muuttavat olennaisesti korkeamman opetuksen ja tutkimuksen instituutioiden toimintaympäristöjä myös Keski-Pohjanmaan, Oulun Eteläisen alueen ja Pietarsaaren seutukunnan eli tässä raportissa yhteisnimellä Botniaksi kutsutulla alueella. Valtioneuvosto linjasi joulukuussa 2007 koulutuksen ja tutkimuksen kehittämisen vuoteen 2012 hyväksymällä periaatepäätöksenä Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelman vuosiksi Koulutuksen kehittämisessä painotetaan lähivuosina tasa-arvoisia koulutusmahdollisuuksia, koulutuksen ja tutkimuksen korkeaa laatua, osaavan työvoiman varmistamista, korkeakoulujen kehittämistä sekä opetushenkilöstön osaamisen turvaamista alueellisesti tasapuolisella tavalla. Korkeakoulujen rakenteellisen kehittämisen toimenpideohjelman ( ) linjausten mukaan kehittämisen pohjana ovat duaalimalli sekä aloittaisesti ja alueellisesti vahvemmat korkeakouluprofiilit. Ohjelman tavoitteena on myös alueellisesti kattava korkeakoululaitos Suomessa. Tutkimus- ja innovaatiopolitiikan uudet linjaukset on hiljattain julkistettu Tutkimus- ja innovaationeuvoston toimesta. Tiede- ja innovaatiopolitiikan keskeisiin tavoitteisiin kuuluvat alueiden tutkimusyhteistyön tehostaminen sekä alueiden sisällä että kansallisen tason kanssa, tutkimustulosten hyödyntämisen parantaminen alueilla ja alueiden tutkimustoiminnan kansainvälinen verkottuminen ja yhteistyö. Vastatakseen maakuntiensa osalta korkeakoulujen rakenteellisen kehittämisen tavoitteisiin ja muihin yllä kuvattuihin haasteisiin, Keski-Pohjanmaan ja Pohjois- Pohjanmaan liitot asettivat elokuussa 2008 kehittämishankkeen ja selvitysmiehen ehdotusten laatimiseksi Keski-Pohjanmaan ja Pietarsaaren sekä Oulun Eteläisen alueen, eli Botnia-alueen, korkeakouluyksiköiden yhteistyön kehittämiseksi. Tavoitteena oli rakentaa toimintamalli, jossa toiminnan vaikuttavuus ja tuottavuus vahvistuvat edelleen ja korkeakouluyksiköiden koulutusprofiilit ja rakenteet tukevat toisiaan ja edistävät alueellista kehitystä. 5

10 Toimeksiannon suuntaviivojen mukaisesti tässä selvityksessä on lähtökohdiksi otettu neljä päälinjausta: a) Valtakunnalliset tutkimuksen ja koulutuksen kehittämisstrategiat ja -linjaukset, jotka säätelevät tutkimus- ja koulutuspoliittisia tavoitteita, tutkimuksen ja koulutuksen rakenteita ja erityisesti julkisen rahoituksen ja koulutusohjelmien suuntautumista sekä koulutustarjontaa, b) Kokkolan yliopistokeskus Chydeniuksen ja Oulun Eteläisen instituutin sekä niiden emoyliopistojen ja yhteistyöyliopistojen sekä Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulun instituutio- ja yhteistyöstrategiat ja yhteistyösopimukset, c) Maakunta- ja seutukuntastrategiat ja -ohjelmat sekä tunnistetut alueelliset ja institutionaaliset kehitys- ja koulutustarpeet ja mahdollisuudet, d) Korkeakouluyksiköiden ja alueen muiden eri toimijoiden yhteistyön tehostamistarpeet ja -mahdollisuudet vertikaalisesti ja horisontaalisesti Botnia-alueen sisällä ja alueen ulkopuolelle kansallisesti ja kansainvälisesti. Selvitys on tehty laajaa osallistumis- ja kuulemisperiaatetta noudattaen alueen maakuntien liittojen, kuntayhtymien, korkeakouluyksiköiden, niiden emo- ja yhteistyöyliopistojen sekä ammattikorkeakoulun ja sen taustayhteisöjen osallistuessa ja niiden kaikkien tuella. Selvityksen toivotaan johtavan uudenlaisen alueellisen toiminnallisen yhteistyön syntymiseen sekä alueen korkeakouluyksiköiden toimintamahdollisuuksien vahvistumiseen alueen kehittämistavoitteiden tukemiseksi. Altti Seikkula Maakuntajohtaja Keski-Pohjanmaan liitto Pauli Harju Maakuntajohtaja Pohjois-Pohjanmaan liitto Aino Sallinen Rehtori Jyväskylän yliopisto Ohjausryhmän puheenjohtaja Lauri Lajunen Rehtori Oulun yliopisto Ohjausryhmän varapuheenjohtaja Mikko Viitasalo Johtaja Kokkolan yliopistokeskus Chydenius Eelis Kokko Johtaja Oulun Eteläisen instituutti Marja-Liisa Tenhunen Rehtori Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulu 6

11 Tiivistelmä Keski-Pohjanmaan ja Pohjois-Pohjanmaan liitot asettivat kehittämishankkeen/ selvitysmiehen ehdotusten laatimiseksi Keski-Pohjanmaan ja Pietarsaaren sekä Oulun Eteläisen alueen korkeakouluyksiköiden yhteistyön kehittämiseksi. Tavoitteena oli rakentaa toimintamalli, jossa toiminnan vaikuttavuus ja tuottavuus vahvistuvat edelleen ja korkeakouluyksiköiden koulutusprofiilit ja rakenteet tukisivat toisiaan ja edistäisivät alueiden kehittymistä. Hankkeessa tuli toimeksiannon mukaan selvittää alueen korkeakouluyksiköiden yhteistyön kehittämistä, korkeakouluyksiköiden yhteisten infrastruktuurin käytön mahdollisuuksia, koulutuskuntayhtymien rooleja alueellisen korkeakoulutoiminnan kehittämisessä, ja tarkastella tutkintoon johtavan koulutuksen ja aikuiskoulutuksen järjestämistä sekä tehdä ehdotukset Kokkolan yliopistokeskus Chydeniuksen, Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulun ja Oulun Eteläisen instituutin välisen koulutus- ja tutkimusyhteistyön kehittämiseksi. Selvitysmies toteaa, että alueella, jota raportissa kutsutaan Botniaksi, esiintyy sekä tutkimus- että koulutusvajausta; mikä näkyy merkittävästi alle valtakunnallisen keskiarvon asettuvassa tutkimuspanostuksessa asukasta kohden ja samoin keskiarvoa merkittävästi alemmassa koulutustasossa. Pitkällä aikavälillä tämä ei voi olla vaikuttamatta alueen kehitykseen. Vajaus tulisi pikaisesti korjata lisäämällä sekä tutkimusrahoitusta että korkeakoulujen aloituspaikkoja. Alueen korkeakouluyksiköt ovat tasokkaita ja hyvin toimivia, mutta niiden yhteistyötä voidaan edelleen tehostaa. Vastaaviin tehostamistoimiin haastetaan myös muut toimijat, maakunnat, kunnat ja kuntayhtymät sekä yritykset. Yhteistyön kehittämisen haasteina ovat instituutioiden sijainti osittain eri maakunnissa ja niiden pitkät välimatkat sekä toisistaan poikkeavat omistus- ja hallintojärjestelmät. Toisena haasteena ovat parhaillaan käynnissä olevat korkeakoululaitoksen, aluehallinnon ja terveydenhuoltojärjestelmän uudistukset, jotka ainakin epäsuorasti vaikuttavat alueellisten tutkimus- ja koulutusinstituutioiden toimintaan. Selvitysmies esittää korkeakoulujen välisen strategisen tason yhteistyön tehostamista perustamalla alueellinen tutkimus- ja koulutusneuvosto sekä tehostamalla alueen tutkimus- ja koulutusintensiteettiä. Samoin esitetään neuvoston johdolla alueellisen tutkimuksen ja koulutuksen kattostrategian laatimista, joka tähtäisi kolmen koko Botnia-aluetta kattavan kärkihankkeen käynnistämiseen ja niitä toteuttavien yhteistyörakenteiden (kehittämiskeskusten) perustamiseen seuraavilla aihealueilla: mikroyritysten toiminnan ja toimintaedellytysten tutkimus-, koulutus - ja asiantuntijatoimintoihin kohdistuva kehitystyö ja sitä toteuttavan alueellisen kehittämiskeskuksen organisoiminen, alueen instituutioiden yhteistyö aikuiskoulutustoimintojen tutkimuksen ja kehittämisen, koulutuspalvelujen ja niitä toteuttavan alueellisen aikuiskoulutuskeskuksen organisoiminen sekä hyvinvointi-, kulttuuri- ja matkailupalvelujen yhteisen tutkimus- ja koulutustoiminnan ja kehittämistyön tehostaminen sitä toteuttava alueellisen kehittämiskeskuksen organisoiminen. Selvitysmies esittää myös alueen tutkimusyksiköiden erityisen huippuosaamisen ja yhteistyön edelleen vahvistamista niiden vahvuusalueilla teemakohtaisten verkostojen avulla, esimerkiksi erilaisten tuotantoteknisten ratkaisujen kehittämisessä ja modernien koulutusmenetelmien ja teknisten oppimisalustojen kehittämisessä. Tutkintoon johtavan ja jatkokoulutuksen kehittämistä menestyksellisen opiskelun tukitekijöiden ja sitä vaarantavien riskitekijöiden selvittämistä, piilevän koulutustarpeen selvittämistä ja alueelta käsin tapahtuvan kansainvälisen tutkimus- ja koulutusyhteistyön tehostamista esitetään edelleen yhteistyön aiheiksi. Opiskelijoiden kokonaisvaltaisen hyvinvointi- ja tukipalvelukokeilun käynnistämisellä pyrittäisiin osaltaan tukemaan menestyksekästä opiskelua ja poistamaan sen esteitä. Lisäksi esitetään infrastruktuuriyhteistyötä paikallisesti Botnia-alueen alueen kolmessa päätoimintakeskuksessa, Kokkolassa, Oulun Eteläisen alueella ja Pietarsaaressa toimivien yksiköiden välillä, muun muassa laboratorioiden ja toimitilojen yhteiskäyttöä. Selvityksessä ehdotetaan myös alueellisen informaatiopalvelukeskuksen perustamista sekä yhteisiä alueellisia, kotimaisia ja kansainvälisiä hankkeita ja koulutusohjelmia. Näihin yhteistyö- ja kehittämishankkeisiin osallistuisivat kaikki alueen korkeakouluyksiköt sekä lukuisat muut alueelliset toimijat. 7

12 I Koulutuksen ja tutkimuksen kannalta keskeiset valtakunnalliset strategiat ja ohjelmat Tässä raportissa käsitellään valtakunnallisista ohjelmista ja strategioista vain ne kohdat, joilla on merkitystä tutkimuksen, Botnian korkeamman opetuksen ja aluekehityksen kannalta. 8

13 Matti Vanhasen II hallituksen hallitusohjelma Alueiden kehittäminen ja hallinto Hallitusohjelmassa asetetaan uudenlaiset tavoitteet alueellisen kehityksen vahvistamiseksi. Hallitusohjelma lausuu asiasta seuraavaa: Suomen tuleva menestys edellyttää, että maamme kaikki voimavarat saadaan nykyistä paremmin käyttöön. Hallituksen tavoitteena on edistää alueiden kansainvälistä kilpailukykyä, pienentää alueiden välisiä kehityseroja, turvata kansalaisten peruspalvelut ja yhteydet koko Suomessa. Lähtökohtana ovat alueiden omiin vahvuuksiin ja osaamiseen perustuva erikoistuminen, toimijoiden välinen yhteistyö ja verkottuminen alueiden kesken. Tavoitteena on vahvoihin maakuntiin perustuva monikeskuksinen aluerakenne, joka vahvistaa sekä kaupunkialueiden että maaseudun elinvoimaisuutta. Aluepolitiikan painotukset ovat elinkeino- ja yritystoiminta, osaaminen ja työvoima, palvelut ja yhteydet. Hallitus tukee kuntien ja maakuntien omaehtoista ja strategista kehitystä sekä voimavarojen alueellista ja paikallista yhteen kokoamista. Ohjelmaperusteista aluekehitystyötä jatketaan. Kansallista ohjelmajärjestelmää yksinkertaistetaan ja ohjelmien määrää vähennetään. Maakuntaohjelman painoarvoa kokoavana ohjelmana vahvistetaan. Maakunnan liittojen toteuttamissuunnitelma ja valtion aluehallinnon tulossopimusneuvottelut yhdistetään. Kuten edellä on todettu, aluehallinnon uudistukset tulevat muuttamaan myös Keski-Pohjanmaan, Oulun Eteläisen ja Pietarsaaren korkeakouluinstituutioiden toimintaympäristöä. Aluekehityksen perustaminen korkeaan osaamiseen, tutkimus- ja kehitystyöhön edellyttää myös korkeakoulujen voimakasta ja relevanttia panostusta alueen kehitysohjelmien tieto- ja osaamispohjan luomiseksi ja käytäntöön soveltamiseksi. Yrityspolitiikka Hallitusohjelman yksi keskeisistä tavoitteista on yrityspolitiikan tehostaminen: Hallitus tehostaa toimia yrittäjyyden edellytysten parantamiseksi ja entistä suotuisamman yritysympäristön luomiseksi. Erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten teknologiaperustaa, liiketoimintaosaamista ja tuottavuutta vahvistetaan. Yritysten kasvun ja kansainvälistymisen edellytyksiä parannetaan. Hallitus jatkaa toimia yrittäjyyskasvatuksen monipuolistamiseksi ja laajentamiseksi peruskoulussa ja lukiossa. Hallitus lisää mahdollisuuksia yrittäjyystietouden ja yrittäjyysvalmiuksien opiskelulle ammatillisessa koulutuksessa ja eri tieteenalojen korkeakoulutuksessa. Hallitus jatkaa toimia perheyritysten toimintaedellytysten parantamiseksi. Perheyritykset ovat tärkeä osa suomalaisen omistajuuden vahvistamista ja suomalaisten työllistämistä. Naisyrittäjyyden rohkaisemiseksi erityisrahoituksen riittävyys turvataan. Luovien alojen yrittäjyyttä vauhditetaan perustamalla asiaa varten erityinen hanke. Yritystukien vaikuttavuutta parannetaan suuntaamalla rahoitusta yritysten osaamisen, kasvun, verkostoitumisen ja kansainvälistymisen edistämiseen. Yritystoiminnan investointi- ja kehittämisrahoituksen myöntämisvaltuuksia lisätään. Matkailuelinkeino tarjoaa suuria mahdollisuuksia Suomessa. Matkailun edistämiskeskuksen tehtävää tarkistetaan tavoitteena vaikuttavuuden parantaminen tehdyn valmistelutyön pohjalta. Puutuote- ja puurakentamisen kansainvälistä kilpailukykyä parannetaan jatkamalla ja uudistamalla alan elinkeinopoliittista ohjelmaa. Ohjelman koordinointitehtävää varten asetetaan erillinen johtoryhmä. Osaltaan ohjelman tavoitteisiin pyritään hallitusohjelmaan kuuluvan Työn, yrittämisen ja työelämän politiikkaohjelman avulla. Sen relevantteja tavoitteita tämän selvityksen suhteen ovat mm. seuraavat: Koulutuspaikkojen tarjonta saatetaan vastaamaan työvoiman kysyntää. Käynnistetään selvitys toimialoista, jotka kärsivät ammattitaitoisen työvoiman puutteesta, ja tuetaan eri toimijoiden yhteisenä hankkeena pyrkimyksiä helpottaa tilannetta. Lisätään ja tehostetaan työvoimatarpeen ennakointia sekä ennakoinnin vaikutusta koulutukseen. Jatkuvasti muuttuvissa olosuhteissa pyritään ratkaisemaan työmarkkinoiden toimivuutta vaarantavat kohtaanto-ongelmat, jotka johtuvat alueellisesta kohtaamattomuudesta tai työn osaamisvaatimusten ja työntekijän ammattitaidon kohtaamattomuudesta. Lisätään ammatillista ja alueellista liikkuvuutta. Oppisopimus-, täydennys- ja muuntokoulutusta (mukaan lukien korkeakoulut) laajennetaan ja jäntevöitetään. Politiikkaohjelma tukee myös eri hallinnonalojen toimia yrittäjyyshalukkuuden kohottamiseksi ja yritysten kasvun esteiden poistamiseksi. Yrittäjyyskoulutusta edistetään ja panostetaan innovaatiokyvykkyyttä tukevaan johtamiseen ja liiketoimintaosaamisen. Botnia-alue on pienyritys- ja perheyritysvaltaista ja yrittäjyysperinne alueella on vahva. Yrittäjyysohjelma yhdessä alueen koulutus- ja tutkimusinstituutioiden kanssa voi osaltaan tukea uusien yritysten syntyä ja alueen pienyritysten kehittymistä kasvuyrityksiksi. 9

14 Aluehallinnon uudistaminen Hallinnon ja aluekehityksen ministerityöryhmä päätti ja aluehallinnon ja aluekehityksen suuntaviivoista. Koko aluehallintojärjestelmä uudistetaan perustamalla aluehallintoyksiköt ja elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset. Aluehallintovirasto vastaisi lainsäädännön toimeenpanosta, toimeenpanon ohjauksesta sekä lainsäädännön toteutumisen valvonnasta. Lisäksi tämä viranomainen vastaisi eräiltä osin oikeusturvasta alueilla. Viranomaiseen koottaisiin peruspalvelujen toteutumiseen, oikeusturvaan, lupiin ja valvontaan, turvallisuuteen, maahanmuuttoon ja ympäristölupiin liittyvät tehtävät sekä työsuojelun valvonta. Viranomaisen ohjaus ja valvontatoiminta kohdistuu pääasiassa valtion paikallishallintoon ja kuntiin sekä palvelukuntayhtymiin, osin myös yrityksiin ja työnantajiin. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus vastaisi valtionhallinnon toimeenpano- ja kehittämistehtävistä alueilla. Viranomaiseen koottaisiin luonnonvaroihin ja ympäristöön, liikenteeseen ja infrastruktuuriin, työvoimaan, elinkeinoihin sekä osaamiseen ja kulttuuriin liittyviä tehtäviä. Nämä tehtävät muodostavat kokonaisuuden, jolla on liittymäkohdat ilmastonmuutokseen, väestönmuutokseen, kansainvälistymiseen ja alueiden kehittämiseen. Viranomaisen pääyhteistyökumppanina tehtäviensä toteuttamisessa ovat maakunnan liitot. Uusien viranomaisten ohjaus tapahtuisi ministeriöiden yhteistyönä. Ministeriöiden ohjaus välitettäisiin viranomaisille yhtenäisesti koordinoivan ministeriön kautta. Kehittämistehtäviin painottuvan viranomaisen koordinoivana ministeriönä olisi työ- ja elinkeinoministeriö ja viranomaistehtäviin painottuvan viranomaisen koordinoivana ministeriönä olisi valtiovarainministeriö. Aluehallintovirastojen toimialueet määrättiin seuraavasti: 1. Lappi 2. Pohjois-Pohjanmaa ja Kainuu ja Keski-Pohjanmaa 3. Pirkanmaa, Keski-Suomi, Etelä-Pohjanmaa ja Pohjanmaa 4. Pohjois-Savo, Pohjois-Karjala, Etelä-Savo 5. Varsinais-Suomi ja Satakunta 1. Lappi, päätoimipaikka Rovaniemi 2. Pohjois-Pohjanmaa, Kainuu ja Keski-Pohjanmaa, päätoimipaikka Oulu 3. Pohjanmaa ja Etelä-Pohjanmaa, päätoimipaikka Seinäjoki 4. Keski-Suomi, päätoimipaikka Jyväskylä 5. Pirkanmaa, päätoimipaikka Tampere 6. Varsinais-Suomi ja Satakunta, päätoimipaikka Turku 7. Uusimaa, Itä-Uusimaa, Päijät-Häme ja Kanta-Häme, päätoimipaikka Helsinki 8. Pohjois-Savo, Pohjois-Karjala ja Etelä-Savo, päätoimipaikka Kuopio 9. Kymenlaakso ja Etelä-Karjala, päätoimipaikka Kouvola 10. Kainuu, päätoimipaikka Kajaani 11. Pohjois-Karjala, päätoimipaikka Joensuu 12. Etelä-Savo, päätoimipaikka Mikkeli 13. Kanta-Häme ja Päijät-Häme, päätoimipaikka Lahti. Aluejakojen valmistelussa on annettu suuri paino maakunnan liittojen esityksille. Aluehallintovirastojen toimialuejaossa Keski-Pohjanmaa sijoittuu Keski-Pohjanmaan liiton ilmaiseman kannan mukaisesti samaan alueeseen Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun kanssa. Kun Keski-Pohjanmaan sijoittumisesta uusiin aluejakoihin vallitsee alueen sisällä erilaisia näkemyksiä, hallinnon ja aluekehityksen ministerityöryhmä toivoo, että esityksistä pyydettävissä lausunnoissa arvioitaisiin myös sitä vaihtoehtoa, että Keski-Pohjanmaa olisi samassa alueessa Pohjanmaan kanssa. Keski- Pohjanmaan suuntautumisella ei ole vaikutusta vaalipiirijakoon. 6. Uusimaa, Itä-Uusimaa, Kanta-Häme ja Päijät- Häme, Etelä-Karjala ja Kymenlaakso. Aluehallintovirastolla on kuusi päätoimipaikkaa, jotka päätetään valtioneuvoston asetuksella. Ne sijaitsevat Rovaniemellä, Oulussa, Mikkelissä, Hämeenlinnassa, Turussa ja Vaasassa ja lisäksi kuusi toimipaikkaa, jotka sijaitsevat Tampereella, Jyväskylässä, Kuopiossa, Kouvolassa, Helsingissä ja Joensuussa. Ministerityöryhmä päätti, että Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen toimialueet muodostetaan seuraavasti: 10

15 Kunta- ja palvelurakenneuudistus, PARAS-hanke Peruspalveluohjelma perustuu pääministeri Matti Vanhasen hallitusohjelmaan, jonka mukaan hallitus toteuttaa pitkäjänteistä ja vakaata kuntapolitiikkaa. Valtioneuvosto käynnisti keväällä 2005 Paras-hankkeen kunta- ja palvelurakenteen uudistamiseksi. Tavoitteena on turvata asukkaille kuntien vastuulla olevat hyvinvointipalvelut myös tulevaisuudessa. Kuntarakenteen on oltava elinvoimainen, toimintakykyinen ja eheä. Hankkeen toteuttamista ohjaava, mahdollistava puitelaki tuli voimaan vuoden 2007 helmikuussa ja on voimassa vuoden 2012 loppuun. Puitelakiin sisältyy useita kuntia koskevia velvoitteita. Kaikkien kuntien tuli jättää mennessä valtioneuvostolle puitelain edellyttämät suunnitelmat rakenteiden uudistamisesta ja palvelujen järjestämisestä. Lisäksi kaupunkiseudut laativat suunnitelmat seudullisen yhteistyön lisäämisestä. Yhteistyö tapahtuu joko kuntaliitoksin tai yhteistoiminta-alueita muodostamalla. Pääkaupunkiseutu ja 16 kaupunkiseutua tekevät erikseen suunnitelmat seudullisesta yhteistyöstä. Koska kaikki kunnat eivät ole suunnitelmia vielä laatineet, hallitus on käynnistänyt uuden neuvottelukierroksen, jotta kaikilla kunnilla on ennen eduskunnalle kuntaja palvelurakenneuudistuksesta annettavaa selontekoa päätökset siitä, miten ne tulevat täyttämään puitelain velvoitteet. Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen seurantaryhmä sekä peruspalveluohjelman ministerityöryhmä tarkensivat aikataulua siten, että päätökset tulee olla 15. maaliskuuta 2009 mennessä. Selonteko uudistuksesta tullaan antamaan eduskunnalle syysistuntokauden 2009 alkupuolella. Jokaisessa kunnassa tehtävään selvitykseen voi sisältyä seuraavia toimenpiteitä: kuntajaon muutokset perusterveydenhuollon ja siihen liittyvien sosiaalihuollon tehtävien huolehtimisesta vastaavan yhteistoiminta-alueen muodostaminen yhteistoiminta-alueen muodostaminen ammatillisessa peruskoulutuksessa ja palvelun organisoiminen erikoissairaanhoidon ja kehitysvammaisten erityishuollossa. Esimerkiksi erityissairaanhoidon palvelurakenteiden tuottamiseksi mainitaan ohjelmassa seuraavat vaihtoehdot: Yhteistoiminta-alue kuntayhtymäpohjalta Yhteistoiminta-alue isäntäkuntamallin pohjalta Kunnan omana toimintana (yli asukasta) Sairaanhoitopiirin perusterveydenhuollon liikelaitos. Hallituksen innovaatiopoliittinen selonteko Esitys kansalliseksi innovaatiostrategiaksi valmistui ja Valtioneuvosto hyväksyi innovaatiopoliittisen selonteon. Innovaatiopoliittinen selonteko ja sen taustalla oleva kansallinen innovaatiostrategia ovat yksi hallituskauden keskeisistä tutkimus-, innovaatio- ja korkeakoulupolitiikan uudistuksista. Raportissa esitetään merkittäviä linjauksia Suomen innovaatiopolitiikan uudistamiseksi ja toimenpideohjelma näiden saavuttamiseksi. Lisäksi esitetään, että Suomen innovaatiojärjestelmä ja sen eri toimijat arvioidaan uusien strategisten valintojen ja painopisteiden valossa. Strategian tavoitteena on turvata Suomen innovaatioympäristön laatu, kansainvälinen kilpailukyky ja houkuttelevuus. Kansainvälisyyden vahvistaminen, käyttäjien ja asiakkaiden aktivointi innovaatiotoiminnassa sekä laaja-alaisempi lähestyminen luovuutta ja innovaatioita kohtaan tasokkaan osaamisen lisäksi ovat keinoja vahvistaa suomalaista innovaatiotoimintaa. Laaja-alaisen innovaatiopolitiikan kehittäminen rakentuu vahvan osaamispohjan ja tutkimusjärjestelmän varaan. Suomen on edelleen panostettava tieteeseen ja teknologiaan ja tuettava niitä uudella kysyntä- ja käyttäjävetoisella innovaatiopolitiikalla, jos haluamme menestyä tieteen, teknologian ja innovaatioiden kärkimaana. Strategian erityisenä haasteena on hyödyntää yksilöiden ja yhteisöjen luovuus ja innovatiivisuus entistä laaja-alaisemmin vastattaessa ympäristön ja yhteiskunnan haasteisiin. Uudessa innovaatiopolitiikassa painotetaan asiakkaiden tarpeista lähtevien tuotteiden ja palveluiden kehittämistä sekä käyttäjien osallistumista kehitystyöhön. Lisäksi tavoitteena on tehostaa laajaalaista innovaatiopolitiikkaa kokoamalla julkishallinnon toimijat strategisesti johdetuksi kokonaisuudeksi. Suomalaisen innovaatiotoiminnan kehittäminen edellyttää uutta laaja-alaista innovaatiopolitiikkaa, joka rakentuu jatkossakin vahvalle osaamisperustalle. Edessä oleviin haasteisiin kuten avautuva maailmantalous, Suomen talouden rakennemuutos, väestön ikääntyminen ja ilmastonmuutos voidaan osaltaan vastata hallintorajat ylittävällä laaja-alaisella ja tehokkaalla julkisella innovaatiopolitiikalla. Talouskasvun ja hyvinvoinnin lisääminen edellyttää Suomessa innovaatioihin perustuvaa tuottavuuden parantamista yrityksissä ja yhteisöissä. Suomalaisen innovaatiotoiminnan menestyksen edellytys on avoin kansainvälisyys ja vahva edelläkävijän rooli. Strategiset painopistealueet on tunnistettava ja niitä vahvistettava, jotta kansalliset resurssit voidaan hyödyntää tehokkaasti. Strategian toimeenpano edellyttää uusien innovaatiopolitiikan välineiden käyttöönottoa sekä olemassa olevien tukitoimien ja organisaatioiden uudistamista. Paras-hankkeen toimeenpanossa toteutettavilla ratkaisuilla tulee olemaan vaikutusta erityisesti sosiaali- ja terveysalan henkilöstön ja koulutusalan henkilöstön sijoittumiseen ja koulutustarpeeseen alueella. 11

16 Tiede- ja teknologianeuvoston linjaus lähivuosien koulutus-, tiede-, teknologia- ja innovaatiopolitiikaksi Pääministerin johtama tiede- ja teknologianeuvosto (nykyisin Tutkimus- ja innovaationeuvosto) hyväksyi 9. joulukuuta 2008 koulutus-, tiede-, teknologia- ja innovaatiopolitiikkaa luotaavan Linjaus2008 -raportin. Neuvosto määrittelee kansalliset strategialinjaukset ja esittää lähivuosien kehittämisohjelman. Politiikkatoimien tulee muodostaa hyvin toimiva kokonaisuus, jotta kansalaisten hyvinvointi voi kehittyä kestävällä tavalla, kilpailukyky kasvaa ja kulttuuri, luovuus ja sivistys vahvistuvat. Suomen kansallisena strategiana on turvata kestävä ja tasapainoinen yhteiskunnallinen ja taloudellinen kehitys. Strategian toteutumisen edellytyksiä ovat kasvu, korkea työllisyys, hyvä tuottavuus ja kilpailukyky. Politiikkatoimet on entistä selvemmin kiinnitettävä keskeisiin muutostekijöihin: globalisaatioon, väestön ikääntymiseen, teknologiseen kehitykseen ja huoleen kestävästä kehityksestä. Pohjan menestymiselle luovat innovatiiviset yksilöt ja yhteisöt. Tutkimus- ja teknologialähtöinen innovaatiotoiminta on ollut suunnannäyttäjä. Sen rinnalle on noussut koko yhteiskunnan kattava laaja-alainen innovointi, jota luonnehtivat kysyntä- ja käyttäjälähtöisyys, tarve parantaa julkisen sektorin innovatiivisuutta sekä monipuoliset innovaatioympäristöt. Aineellisen, henkisen ja sosiaalisen pääoman osaava yhdistely ja toimivat liitynnät kansainvälisiin verkostoihin ovat keskeisiä etuja muutoksessa. Suomessa on meneillään tärkeitä uudistuksia, jotka yhdessä ovat vastaus haasteisiin. Näitä ovat yliopistolaitoksen uudistaminen, korkeakoulujen rakenteellinen kehittäminen, kansallinen innovaatiostrategia, strategisen huippuosaamisen keskittymät (SHOK), sektoritutkimuksen uudistaminen, kansallinen infrastruktuuripolitiikka, neliportaisen tutkijanurajärjestelmän toteuttaminen, toimintojen kansainvälistäminen sekä tutkimus- ja innovaatiorahoituksen vahvistaminen. Uudistushankkeiden yhteinen tavoite on kehittää toimintojen sisältöjä, rakenteita ja rahoitusta hyvinvoinnin ja kestävän kehityksen turvaamiseksi. Tutkimuksen sisältöalueina ovat tärkeimpiä ilmastonmuutos, ympäristö- ja energiatutkimus, SHOK-valinnat, bio- ja nanoala, uudet materiaalit ja tietointensiiviset palvelut sekä ICT-pohjaiset sovellukset muilla aloilla. Julkisen sektorin innovatiivisuutta ja palveluinnovaatioiden tuottamista on välttämätöntä parantaa. Tutkimustulosten käytäntöön siirtämisessä on parannettavaa. Ilman elinkeinoelämän ja muun yhteiskunnan toimintatapojen ja rakenteiden uudistumista panostukset eivät tuota toivottuja vaikutuksia. Parhaisiin tuloksiin aiempaa laajemman innovaatiotoiminnan kentässä päästään monipuolisin kumppanuuksin julkisen ja yksityisen sektorin toimijoiden kesken ja sektoreiden si- sällä. Yhteistyötä on parannettava myös kansallisen ja aluetason välillä. Tutkimus- ja innovaatiojärjestelmän kansainvälistyminen on väistämätöntä. Yritysten ja tutkimusorganisaatioiden on hakeuduttava tiiviiseen, pitkäjänteiseen vuorovaikutukseen tutkimus- ja innovaatiotoiminnan johtavien maiden ja keskeisten toimijoiden kanssa. EUtason yhteistyöhön on vaikutettava entistä määrätietoisemmin ja tavoitteellisemmin. Innovaatioprosessissa instituutioiden ja yritysten vuorovaikutus on tärkeä ja sitä tulisi edelleen kehittää. Tämä koskee sekä yliopistojen että ammattikorkeakoulujen ja yritysten välistä vuorovaikutusta. Tutkimuksen korkea laatu on tavoitteena kaikkialla. Tutkimuksen kansainvälisyyttä tulee lisätä myös aluetason tutkimuksen kohdalla. Alueiden kykyä innovaatioiden hyväksikäyttöön tuetaan T&K-rahoituksella, koulutuksella, neuvontatoiminnalla kansainvälisten yhteyksien vahvistamisella ja TE-keskusten toiminnalla. Strategisen huippuosaamisen keskittymät Strategisen Huippuosaamisen keskittymien (SHOK) valmistelu käynnistyi vuonna 2006 Valtion tiede- ja teknologianeuvoston päätöksellä. Keskittymät tarjoavat tutkimuslaitoksille ja tutkimustietoa hyödyntäville yrityksille uudenlaisen yhteistyömahdollisuuden. Niissä toteutetaan yritysten ja tutkimuslaitosten yhdessä määrittelemää pitkän tähtäimen tutkimussuunnitelmaa. Prosessi koostuu kahdesta ohjelmallisesta osiosta: Uuden tiedon tuotantoon keskittyvät tutkimusohjelmat ja tutkimustulosten hyödyntämiseen tähtäävät yritysryhmähankkeet. Keskittymät ovat rakentuneet osakeyhtiöpohjaisiksi. Niiden rahoituksesta % on julkista pääasiassa TEKESin kautta tulevaa rahoitusta ja loppu osakkaiden ja yritysten rahoitusta tai muista lähteistä tulevaa rahoitusta. Vuoden 2009 kokonaisrahoitustasoksi arvioidaan 50 miljoonaa Euroa. Toistaiseksi ovat käynnistyneet Metsäklusteri Oy, tieto- ja viestintäteollisuus ja -palvelut-shok, Tivit Oy ja metallituotteet ja koneenrakennus- SHOK, Fimecc Oy, energia ja ympäristö-shok, Cleen Oy ja Rakennettu ympäristö-shok, RYM-SHOK Oy. Terveys ja hyvinvointi -keskittymä on vielä valmisteluvaiheessa. 12

17 Osaamiskeskukset 1. Forest Industry Future -metsäteollisuuden klusteri Osaamiskeskusohjelman toimintamalli uudistettiin klusteriperusteiseksi kaudelle ja sen yhtenä tavoitteena on tukea alueellista erikoistumista ja yhteistyötä osaamiskeskusten välillä. Osaamisklusteri kokoaa eri alueilla sijaitsevien osaamiskeskusten keskeiset toimijat yhteistyöhön klusteriohjelmien toteuttamiseksi. Valtioneuvosto hyväksyi syksyllä 2006 alueiden kehittämislain (602/2002) mukaisen valtakunnallisen osaamiskeskusohjelman tavoitteet, joiden toteutumista seurataan sekä vuosittain että ohjelman väli- ja loppuarviointien avulla vuosina 2010 ja Ohjelmakaudella osaamiskeskusten ja -klustereiden toiminnassa painottuvat kansainvälisyys, vetovoimaisuus sekä osaamisintensiivisten pk-yritysten kasvun vauhdittaminen. Tavoitteena on luoda edellytyksiä uudentyyppiselle nykyistä monipuolisemmalle innovaatiotoiminnalle, jossa korkeatasoinen tutkimus yhdistyy teknologia- ja liiketoimintaosaamiseen. Elinkeinoelämän ja tutkimuksen toimiva alueellinen yhteistyö säilyy ohjelman lähtökohtana, mutta toiminnan painopiste suunnataan selvästi aikaisempaa enemmän kansalliseen ja kansainväliseen verkottumiseen. Osaamiskeskusten tehtävänä on kansainvälisesti korkeatasoisen tiedon ja osaamisen hyödyntäminen yritystoiminnan, työpaikkojen luomisen ja aluekehityksen voimavarana. Tavoitteen saavuttamiseksi osaamiskeskukset hyödyntävät ja välittävät huippuosaamista osaamisklusterissa ja alueella luovat alueen tarpeista ja mahdollisuuksista lähtevän pitkän aikavälin innovaatiostrategian lisäävät yritysten, tutkimuksen, koulutuksen ja muiden julkisten toimijoiden yhteistyötä valmistelevat yhteistyössä eri osapuolien kanssa yrityslähtöisiä public-private -hankkeita edistävät luovien innovaatioympäristöjen syntymistä aktivoivat yrityksiä kasvuun ja kansainvälisyyteen. Osaamiskeskusohjelmaa toteuttaa 13 kansallista osaamisklusteria, joista kuhunkin kuuluu 4 7 alueellista osaamiskeskusta. Osaamisklusteri on siinä toimivien osaamiskeskusten verkosto ja yhteistyöfoorumi, joka toimii johdettuna verkostona yhteisten päämäärien saavuttamiseksi. Jokaiselle klusterille on erikseen valittu ohjelmajohtaja, joka koordinoi klusterin kansallista ja kansainvälistä toimintaa. 13 osaamisklusteria asettuvat seuraaville aloille (vahvennettuna klusterit, joissa Botnia-alueen yksiköitä on mukana): HealthBio -terveyden bioklusteri Hyvinvointiklusteri Elintarvike- ja ravitsemusklusteri Tulevaisuuden energiateknologiat Jokapaikan tietotekniikka Digitaaliset sisällöt Matkailu ja elämystuotanto Nano- ja mikrojärjestelmät sekä tulevaisuuden materiaalit 10. Meriklusteri Älykkäät koneet Asumisen osaamisklusteri Ympäristöteknologiaklusteri Botnia-alueella Kokkola-Pietarsaaren alueella toimii kemian teollisiin sovelluksiin keskittyvä osaamiskeskus, jota koordinoi Keski-Pohjanmaan Teknologiakeskus KETEK. Kokkolan seudun osaamiskeskus aloitti toimintansa vuonna 2003 tavoitteenaan kemian huippuosaamisen edistäminen. Tavoitteena on kehittää Kokkola-Pietarsaaren alue kemian teollisuuden huippuosaamisen keskittymäksi alueen teollisuuden tarvitsemien peruspalvelujen kehittämisellä, erikoistumisella ja verkostoitumisella valituilla aloilla kansallisella tasolla sekä kansainvälistä tasoa olevan osaamisen kehittämiseen kapeammilla kärkialoilla. Käytännön kehitystyön kohteet ovat: teknologian kehitys, jossa painopisteitä ovat kemiallisten prosessien kehitys sekä polymeeri- ja komposiittimateriaalien kehitys yritysten T&K-toiminnan aktivointi oppimis- ja koulutusympäristön kehittäminen alueen tunnettuuden parantaminen Oulun Eteläisen alueella Raahen ja Tornion kanssa Pro- Metal-verkostoon kuuluva ELME Studio Nivalassa on osa meriklusterin toimintaa. Hyvinvointialan osaamiskeskittymä Wellness Polis Oulaisissa on Oulun kautta mukana hyvinvoinnin klusteriohjelmassa. CENTRIA Ylivieska on liitännäisjäsenenä Jokapaikan tietotekniikka ja Älykkäät koneet osaamisklustereissa. 13

18 Korkeakoulupohjaisen yrittäjyyden yhteistyöryhmä Euroopan komission asiantuntijaryhmän raportin Entrepreneurship in higher education especially in non-business studies suositusten mukaan Työ- ja elinkeinoministeriö ja opetusministeriö asettivat yhteistyöryhmän pohtimaan korkeakoulupohjaisen yrittäjyyden kehittämistä. Korkeakoulupohjainen yrittäjyys muodostaa yritystoiminnan kasvun kannalta tärkeän osatekijän. Osaavat ja koulutetut yrittäjät ovat todennäköisimpiä kasvun moottoreita. Opetusministeriö ja kauppa- ja teollisuusministeriö käynnistivät vuonna 2006 korkeakoulupohjaisen yrittäjyyden yhteistyöryhmän. Hankkeen tavoitteena on edistää yrittäjyyttä korkeakoulumaailmassa. Hankkeen muodostavat kolme alakokonaisuutta: korkeakoulu yrittäjyysmotivaation synnyttäjänä ja tukijana korkeakoulut yritystoiminnan eri vaiheissa, erityisesti kasvuyrittäjyys korkeakouluinnovaatiot yrittäjyyden lähtökohtana. Työryhmän raportti julkaistaan alkuvuodesta Ryhmän suositukset myötäilevät Komission asiantuntijaryhmän suosituksia korostaen yrittäjyyskoulutuksen sisällyttämistä korkeakouluopetukseen ja yrittäjyyden synnyn edellytysten varmistamista. Korkeakoulujen odotetaan kehittävän valmiuksiaan tutkimustulosten ja osaamisensa hyödyntämisessä käytäntöön, yhteyksien tehostamista välittäjäorganisaatioihin, innovaatioprosessinsa hallinnan kehittämistä, mukaan lukien immateriaalioikeuksien hoito ja teknologian siirtoprosessit. Työryhmä esittää korkeakoulujen ja yritysten yhteistyön lisäämistä, ja korkeakoulujen yrittäjyyskulttuurin vahvistamista läpäisyperiaatteella. Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma perustuu pääministeri Matti Vanhasen II hallituksen hallitusohjelmassa asetettuihin koulutus- ja tiedepoliittisiin tavoitteisiin. Suunnitelman toteutumista arvioidaan vuonna Valtioneuvosto linjasi periaatepäätöksenään koulutuksen ja tutkimuksen kehittämisen vuoteen Kehittämisen erityisenä painopisteenä ovat tasa-arvoisten koulutusmahdollisuuksien toteutumisen, koulutuksen korkean laadun ja osaavan työvoiman saatavuuden varmistaminen, korkeakoulujen kehittäminen sekä osaavien opettajavoimien turvaaminen. Koulutuksen kehittämisessä painotetaan lähivuosina seuraavia seikkoja: Tasa-arvoiset koulutusmahdollisuudet Koulutuksen laatu Osaavan työvoiman varmistaminen Korkeakoulujen kehittäminen Opettajat voimavarana. Yliopistoja ja ammattikorkeakouluja kehitetään edelleen duaalimallin pohjalta lähtökohtana toisistaan poikkeavat tutkinnot, tutkintonimikkeet ja tehtävät. Korkeakoulutuksessa erityisiä tavoitteita ovat mm. opiskelijoiden ja opettajien määrällisen suhteen parantaminen ja tulosohjauksen uudistaminen siten, että se painottaa koulutuksen laatua. Korkeakoulujen rakenteellisen kehittämisen toimenpiteet täsmennetään toimenpideohjelmassa. Yliopistolain uudistus etenee ja se on tarkoitus viedä eduskunnan käsittelyyn keväällä Ammatillisen tai korkeakoulututkinnon suorittaneiden osuus nuorissa ikäluokissa (25 34-vuotiaat) pyritään nostamaan nykyisestä 73 prosentista 88 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä. Ammatillisen tutkinnon suorittaneita olisi nuorista ikäluokista tuolloin 46 prosenttia ja korkeakoulututkinnon suorittaneita 42 prosenttia. Tavoitteiden saavuttaminen edellyttää, että peruskoulun päättävistä nuorista nykyistäkin useampi jatkaa lukioon ja ammatilliseen koulutukseen. Viive ylioppilastutkinnon suorittamisen ja korkeakouluopintojen aloittamisen välillä pitää saada lyhyemmäksi. Myös koulutuksen keskeyttämisen tulee vähentyä selvästi. Aikuiskoulutus uudistetaan perusteellisesti. Sen haasteet liittyvät kokonaan ilman ammatillista koulutusta jääneisiin aikuisiin ja toisaalta korkeakoulutettujen aikuiskoulutusmahdollisuuksiin. Myös hallinnon työnjakoa ja rahoitusta kehitetään. Laaja-alaisen perustutkimuksen ja soveltavan tutkimuksen edellytyksiä parannetaan. Yliopistojen perusrahoitusta ja kilpailtua rahoitusta vahvistetaan. Tohtorintutkintotavoite säilytetään nykyisellä tasolla (tavoite vuodelle 2008 on ollut 1600, vuoden 2006 toteuma oli n. 1400). Tavoitteena on, että yhä suurempi osa tohtorin 14

19 tutkinnon suorittaneista työskentelee tutkimus- ja muissa tehtävissä yliopistolaitoksen ulkopuolella. Kehittämissuunnitelmaan sisältyvät myös koulutustarjonnan määrälliset tavoitteet vuodelle Koulutustarjonta jakautuisi koulutusasteittain siten, että ammatillisen koulutuksen osuus olisi hieman yli puolet ja korkeakoulujen hieman alle puolet. Myös maahanmuuttajien koulutukseen ja monikulttuurisuuteen sekä yrittäjyyteen ja työelämäyhteyksiin liittyvät kysymykset ovat kehittämissuunnitelmassa aiempaa painokkaammin esillä. Korkeakoulujen rakenteellisen kehittämisen toimenpideohjelma Opetusministeriö on laatinut Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämisohjelmassa mainitun korkeakoulujen rakenteellista kehittämistä koskevan muistion. Korkeakoulujen rakenteellisen kehittämisen tavoitteena on korkeakoulujen toiminnan laadun, vaikuttavuuden ja kansainvälisen kilpailukyvyn vahvistaminen muuttuvissa ja globaaleissa toimintaympäristöissä. Korkeakoululaitosta kehitetään jatkossakin duaalimallin mukaisesti yliopistoista, ammattikorkeakouluista ja tarvittaessa niiden välisistä uusista yhteenliittymistä muodostuvana kokonaisuutena. Uudet korkeakoulurakenteet ovat pääosin käytössä vuonna Tavoitteena on, että yliopistoja ja ammattikorkeakouluja on nykyistä vähemmän, niiden profiilit ovat selkeämpiä ja yksikkörakenteet koottu suuremmiksi ja vaikuttavammiksi kokonaisuuksiksi. Lisäksi yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen kesken on syntynyt joitakin strategisia, pääosin aluepohjaisia liittoumia. Koulutustarjontaa, korkeakoulututkintoja ja koulutusohjelmia kehitetään edelleen siten, että yhteiskunnan asiantuntija- ja sivistystarpeet täytetään. Korkeakoulujen rakenteet voivat kuitenkin vaihdella alueittain. Päällekkäistä koulutustarjontaa karsitaan ja kootaan tarkoituksenmukaisiksi sekä tehokkaiksi yksiköiksi ja tukipalveluissa lisätään keskinäistä yhteistyötä. Yliopistot ja ammattikorkeakoulut organisoivat strategiatyönsä niin, että niiden uudet strategiat ovat käytettävissä keväällä 2010 käytävissä sopimusneuvotteluissa. Strategiatyössä otetaan huomioon rakenteellisen kehittämisen tavoitteet ja tehdyt valtakunnalliset alakohtaiset selvitykset. Korkeakoulujen uusien strategioiden pohjalta laaditaan rakenteellisen kehittämisen toimenpideohjelma vuosiksi Koulutuksen ja tutkimuksen sisällöllistä kehittämistyötä tehdään myös verkostomaisesti. Yliopistosektorilla toimii valtakunnallisia teemakohtaisia verkostoja, jotka yhdistävät usealla paikkakunnalla toimivien yksiköiden toimintaa. Ammattikorkeakoulusektorilla toimii ammat- tikorkeakoulujen välisiä sekä valtakunnallisia ammattikorkeakoulutuksen kehittämisverkostoja. Verkostoissa mukana olevat korkeakoulut huolehtivat toiminnan resursoinnista. Korkeakoulujen rakenteet järjestetään niin, että ne luovat riittävän vahvan ja monipuolisen pohjan laadukkaalle, myös työ- ja elinkeinoelämän tarpeet huomioon ottavalle koulutus- ja tutkimustoiminnalle. Korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten yhteistyön lisäämisen tavoitteena on osaamisen ja infrastruktuurien käytön sekä kansainvälisen yhteistyön parempi hyödyntäminen. Korkeakouluverkon tiivistyessä tulee kehittää osaamisen siirtoon ja tutkimustulosten parempaan hyödyntämiseen liittyviä mekanismeja vaikuttavuuden vahvistamiseksi. Koulutus- ja tutkimusrakenteiden kehittämiseksi yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen koulutusohjelmat järjestetään niin, että koulutusohjelmien sisäänottojen tavoitekoko on pääsääntöisesti vähintään 40 opiskelijaa. Korkeakoulujen välisistä työnjaoista sopimalla koulutusvastuita järjestetään suuremmiksi kokonaisuuksiksi. Pienillä aloilla voidaan toteuttaa sisäänottoja vuorovuosina. Aloilla, jotka ovat korkeakoulun profiilin kannalta tai kansallisesti merkittäviä, voidaan näistä määrällisistä tavoitteista perustellusti poiketa. Tutkimusympäristöjen ja monitieteisyyden vahvistamiseksi yliopistojen laitos- / yksikkörakenne kootaan suuremmiksi kokonaisuuksiksi, joissa tavoitteena on pääsääntöisesti vähintään 5 professorin laitos-/yksikkökoko. Yliopistot muodostavat yliopistojen ja tutkimuslaitosten yhteisiä laitoksia. Yliopistot, ammattikorkeakoulut ja tutkimuslaitokset (ml. tutkimusasemaverkosto) tiivistävät yhteistyötään yhteisillä tutkimusohjelmilla, kampuksilla ja muilla toimintarakenteilla. Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen tulos- ja tavoiteneuvotteluissa korkeakoulujen toimintaa tarkastellaan käyttäen kriteereinä mm. vetovoimaisuutta, läpäisyä, tutkintoaikoja, tieteellistä julkaisutoimintaa, resurssien tehokasta käyttöä ja tutkinnon suorittaneiden työllistymistä sekä elinikäisen oppimisen toteutumista. Korkeakoulujen kanssa sovitaan tarvittavista kehittämistoimista niin, että uudet korkeakoulurakenteet ovat käytössä pääosin vuoteen 2012 mennessä. Korkeakoulut voivat tehdä myös tästä poikkeavia esityksiä, mikäli ne toteuttavat rakenteelliselle kehittämiselle asetettuja tavoitteita. Yliopistokeskuksia kehitetään aikuiskoulutuksen koordinaatio- ja resurssikeskuksina koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelman linjausten mukaisesti. Kehittämistä linjataan vuonna 2008 toteutettavan yliopistokeskusten arvioinnin jälkeen. Ammattikorkeakoulut ovat vakiinnuttaneet paikkansa suomalaisessa korkeakoulukentässä. Ammattikorkeakoulujen tehtävissä korostetaan aluevaikuttavuutta ja työelämän tarpeita. Korkeakoulujen profiilien selkeyttäminen on avannut mahdollisuudet yliopistojen, ammattikorkeakoulujen ja innovaatiojärjestelmän toimijoiden uudenlaiselle yhteistyölle. Tämä merkitsee, että alueilla voi perustellusti olla yliopistokeskuksia laajemminkin tarvetta verkostopohjaiseen alueelliseen yhteistyöhön. Korkeakoulujen aluevaikuttavuuden vahvistamiseksi pidetään erittäin tärkeänä, että alueet huolehtivat itse- 15

20 näisten korkeakoulujensa toimintaedellytyksistä, mikä edellyttää panostuksia ammattikorkeakoulujen tutkimus- ja kehitystyön vahvistamiseen. Ammattikorkeakoulut uudistavat tutkimus- ja kehitystyön strategiansa tiiviissä yhteistyössä työelämän ja muiden innovaatiojärjestelmän keskeisten toimijoiden kanssa. Mikäli alueella tarvitaan oman korkeakoulun osaamista täydentävää alueen ulkopuolista korkeakouluosaamista, niin tätä toteutetaan sopimuspohjaisesti. Korkeakoulut ja alueet huolehtivat kuten nykyisinkin (aluehallintoviranomaiset erityisesti EU-rahoituksella, kunnat ja yritykset oman harkintansa mukaisesti nykyisessä laajuudessa) tarvittavasta rahoituksesta. Kehittämisvastuu on korkeakouluilla, mutta opetusministeriö kehittää seurantakriteereitä yhteistyössä korkeakoulujen kanssa ja ottaa saavutetut tulokset huomioon korkeakoulujen rahoituksessa. Vuosina 2012 ja 2016 toteutetaan korkeakoulujen rakenteellisen kehittämisen toimenpiteiden vaikutusten väliarvioinnit ja kokonaisuutena uusi korkeakoululaitos arvioidaan kansainvälisesti vuonna käisyyksien välttämiseksi. Vuonna 2008 on toteutettu yliopistokeskusten arviointi, jonka tulokset ovat käytettävissä tammikuun 2009 lopussa. Yhteenveto valtakunnallisista korkeakoulujen kehittämissuunnitelmista ja ohjelmista Suunnitelmista heijastuvat useat korkeamman opetuksen ja tutkimuksen alueellisten yksikköjen rakenteisiin, toimintaan, suunnitteluun ja merkitykseen vaikuttavat seikat, jotka voidaan tiivistäen luetella seuraavasti: Korkeamman opetuksen ja tutkimuksen instituutiot nähdään olennaisina tekijöinä aluekehityksen taustalla ja niiden odotetaan varmistavan relevantilla tavalla alueellisen kehittämisen tieto- ja osaamispohjaa. Samalla alueelliset korkeamman opetuksen ja tutkimuksen yksiköt tukevat kansallisen innovaatio-, kilpailu- ja kestävän kehityksen strategioiden kokonaisuutta. Koulutuksen arviointisuunnitelma vuosiksi Suunnitelma (Opetusministeriön julkaisuja 2008:38) sisältää koko koulutusjärjestelmän kaikkien tasojen arviointistrategiat. Arviointitoiminnan kattavuutta pyritään yleisesti lisäämään, säännöllistämään ja arvioinnin laatua varmistamaan. Korkeakoulujen arvioinnin kehittämisestä suunnitelma lausuu seuraavaa: Arviointien pääpaino on korkeakoulujen laadunvarmistusjärjestelmien auditoinneilla. Korkeakoulujen arviointineuvosto auditoi kaikki korkeakoulut vuoden 2011 loppuun mennessä. Auditointi kohdistuu korkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän kokonaisuuteen ja korkeakoulun perustehtävien laadunvarmistukseen. Laadunvarmistusjärjestelmän ulkopuolinen auditointi siirtyy ensimmäisen kaikille korkeakouluille maksuttoman auditointikierroksen jälkeen korkeakoulun itsensä maksettavaksi. Korkeakoulu voi tilata maksullisen auditoinnin joko Korkeakoulujen arviointineuvostolta tai muulta luotettavalta arviointitoimijalta. Vapautuvilla voimavaroilla vahvistetaan muuta Korkeakoulujen arviointineuvoston toteuttamaa korkeakoulujen toiminnan ja vaikuttavuuden arviointia. Auditointien lisäksi Korkeakoulujen arviointineuvosto toteuttaa koulutuksen laatuyksikköarviointeja sekä koulutusala- ja teema-arviointeja. Koulutuksen laatuyksiköt valitaan vuonna 2010 alkavalle sopimuskaudelle. Korkeakoulujen arviointineuvosto toteuttaa tutkintorakenneuudistuksen arvioinnin vuonna Suomen Akatemia tekee korkeakoulujen tutkimustoimintaa koskevia arviointeja. Korkeakoulujen arviointineuvosto tiivistää yhteistyötä Suomen Akatemian kanssa ennakoitavuuden lisäämiseksi ja päällek Yleisenä tavoitteena on tasapuolisesti alueellisesti kattava korkeakouluverkosto, joka toimii todennetun laadukkaasti, tehokkaasti ja alueellisesti vaikuttavasti kansallisesta ja kansainvälisestä yhteistyöstä virikkeitä ja tukea ottaen. Yliopistokeskusten ja ammattikorkeakoulujen tiivistä, rakenteellista ja toiminnallista yhteistyötä alueella ja alueen ulkopuolelle verkottuen korostetaan. Rakenteellisten ja toiminnallisten ratkaisujen kehittämisessä suurempien toiminnallisten kokonaisuuksien aikaansaamiseksi korostetaan joustavuutta sekä useiden erilaisten vaihtoehtojen käyttömahdollisuutta alueiden erityisolosuhteet ja alueellinen itsenäisyys huomioon ottaen. 16

21 Infrastruktuurityöryhmän muistio Opetusministeriön asettaman Infrastruktuurityöryhmän muistio: Korkeatasoinen ja innovatiivinen tutkimustyö tarvitsee vahvan infrastruktuurin (Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2007:36) suunnitteli tutkimuksen infrastruktuuripolitiikkaa pitkällä aikajänteellä. Työryhmä totesi, että tieteeseen ja tutkimukseen kohdistuneiden panostusten maksimaalinen hyödyntäminen edellyttää, että tutkijoilla on käytössään moderni tutkimusinfrastruktuuri. Sen rakentaminen, kehittäminen ja ylläpito vaativat pitkäjänteistä sitoutumista. Suomella on kiireellinen tarve vahvistaa ja suunnitella tutkimuksen infrastruktuureja sekä priorisoida niihin liittyviä tarpeita ja ehdotuksia osana kansallista tiede- ja teknologiapolitiikan strategiaa. Työryhmä esitti seuraavaa: Suomelle luodaan strategioita tukeva tutkimusinfrastruktuuripolitiikka. Suomeen perustetaan tutkimusinfrastruktuuritoimikunta kartoittamaan ja seuraamaan infrastruktuuritarpeita ja tukemaan infrastruktuuripolitiikan laatimista ja toteutusta. Infrastruktuuripolitiikkaa varten osoitetaan erillinen määräraha kansallisesti merkittävien tutkimusinfrastruktuurihankkeiden rahoittamiseksi ja Suomen osallistumiseksi kansainvälisiin merkittäviin tutkimusinfrastruktuurihankkeisiin. Tutkimusinfrastruktuuritoimikunta toimii asiantuntijaelimenä valmisteltaessa hallituksen esityksiä valtioiden välisiin sopimuksiin perustuviin kansainvälisiin tutkimusinfrastruktuurihankkeisiin osallistumisesta, joista viime kädessä päättää eduskunta. Strategisissa valinnoissa ja erityispanostuksia harkittaessa otetaan huomioon kansalliset tutkimuksen huippuyksiköt, strategisen huippuosaamisen keskittymät ja priorisoidut alat, mukaan lukien tutkimuksen tietoverkot. Investoinnit kansainvälisiin tutkimusinfrastruktuureihin koordinoidaan tutkimuksen rahoittajien, yliopistojen, tutkimuslaitosten sekä eri hallinnonalojen kesken. Tutkimusinfrastruktuuripanostukset kattavat tutkimusinfrastruktuurin koko elinkaaren. Panostetaan asiantuntevaan käyttö- ja palveluhenkilöstön osaamiseen ja palveluiden ylläpitämiseen. Tutkimusinfrastruktuurit pidetään uusimman kehityksen tasolla ja hankinnat perustuvat tarveanalyysiin; niiden käyttöä ja toimintaa arvioidaan säännöllisesti. Vaikka työryhmä onkin pääasiassa suunnitellut infrastruktuureita suuria korkeakouluja silmällä pitäen, sen esityksillä on toteutuessaan merkittäviä vaikutuksia myös aluetason infrastruktuuripolitiikkaan. Esimerkkinä Botnia-alueen eritystarpeista infrastruktuurien kehittämisessä on mahdollinen maanalaisen fysiikan tutkimuslaboratorion rakentaminen Pyhäjärvelle. Edelleen työryhmä asetti seuraavia yksityiskohtaisempia tavoitteita: Suomi on aktiivinen toimija, kun päätetään globaaleista ja eurooppalaisista linjauksista. Julkisrahoitteisen tutkimuksen infrastruktuurien oikea-aikainen uusiminen ja uudishankinnat perustuvat strategisiin valintoihin ja prioriteetteihin. Olemassa olevien tutkimusinfrastruktuurien käyttö ja uusien hankkiminen optimoidaan eri organisaatioiden ja sektorien yhteistyöllä. Tutkimusinfrastruktuuripolitiikka on pitkäjänteistä ja sen hankkeiden rahoitusmenettelyt ennakoitavissa. Tutkimusinfrastruktuurihankkeita varten varataan valtion talousarviossa erillinen lisämääräraha. 17

22 Korkeakoulujen kansainvälistymisstrategia Tammikuussa 2009 julkistettu Korkeakoulujen kansainvälistymisstrategia asettaa korkeakoulujen kansainvälistymisen suuntaviivat vuosiksi Strategian valmistelu sisältyy hallitusohjelmaan ja on osa korkeakoulujärjestelmän uudistamista. Korkeakoulujen kansainvälistymisstrategian toteuttaminen edellyttää korkeakoulujen, useiden ministeriöiden, rahoittaja- ja tukiorganisaatioiden, elinkeinoelämän ja alueellisten toimijoiden yhteistyötä. Tavoitteena on luoda Suomeen kansainvälisesti vahva ja vetovoimainen korkeakoulu- ja tutkimusyhteisö, joka edistää yhteiskunnan kykyä toimia kansainvälisessä ympäristössä, tukee monikulttuurisen yhteiskunnan tasapainoista kehitystä ja kantaa vastuuta globaalien ongelmien ratkaisemisesta. Strategia asettaa korkeakoulujen kansainvälistymiselle viisi päätavoitetta: aidosti kansainvälinen korkeakouluyhteisö korkeakoulujen laadun ja vetovoiman lisääminen osaamisen viennin edistäminen monikulttuurisen yhteiskunnan tukeminen ja globaalin vastuun edistäminen. Strategiassa esitetään konkreettisia toimenpiteitä, jotka tukevat edellä lueteltujen tavoitteiden näiden tavoitteiden saavuttamista. Alueellisten korkeakouluyksiköiden kansainvälisen toiminnan kehittämiseen on strategian lukuisissa kohdissa kiinnitetty huomiota. Kansainvälistymistä tavoitellaan alueiden korkeakoulu- ja muiden toimijoiden välistä yhteistyötä ja verkottumista kehittämällä, ulkomaisten opiskelijoiden ja tutkijoiden hakeutumista edistämällä ja ulkomaille suuntautuvan opiskelija- ja tutkijavaihdon edellytyksiä vahvistamalla. Alueiden tutkimusyksiköiden ja yritysten osallistumista yhdessä kansainvälisiin tutkimusohjelmiin ja -hankkeisiin kannustetaan. Samalla kansainvälistä ulottuvuutta pyritään hyödyntämään aluekehityksen hyväksi. Strategian toteuttamiseksi vahvistetaan ja terävöitetään useita nykyisin jo käytössä olevia rahoitusinstrumentteja ja -kanavia. Käytännössä strategia merkitsee kannustusta ja virikkeitä sekä käytännön mahdollisuuksia (rahoitus mukaan lukien) aluetason kansainvälisen toiminnan tehostamiseen sekä koulutuksen että tutkimuksen alueilla erityisesti alueellisten toimijoiden yhteistyönä. Korkeakoulujen aikuiskoulutuksen nykytila ja kehittämiskohteet Aikuiskoulutustutkimuksen mukaan lyhytkestoista täydennyskoulutusta on maassamme runsaasti korkeakoulutetuille tarjolla ja se näyttää hyvin vastaavan kysyntään. Uusien laajojen osaamiskokonaisuuksien hankintaan työuran aikana korkeakoulutetuilla on rajoitetusti keinoja. Tutkinnonjälkeisen pätevyyden hankkimiseen on kuittenkin usein käytetty epätarkoituksenmukaisesti toisen tutkinnon suorittamista. Opetusministeriön asettama korkeakoulujen aikuiskoulutusta pohtinut työryhmä esittää kahta uutta kouluttautumismallia, oppisopimustyyppistä täydennyskoulutusta ja erityispätevyyden näyttöä. (Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2008:38). Täydennyskoulutuksen ja avoimen korkeakouluopetuksen välistä rajaa selvennetään. Työryhmä esittää korkeakoulutetuille mahdollisuutta osoittaa näytöin tutkinnon jälkeen eri tavoin saavutettua laaja-alaista osaamista, joka on opintopisteen laajuista. Työryhmä nimittää näitä laajoja osaamiskokonaisuuksia erityispätevyyksiksi. Erityispätevyydet eivät tuota muodollisia kelpoisuuksia, ja niiden asema työmarkkinoilla perustuu työelämän tarvitsemaan ammatilliseen osaamiseen. Erityispätevyyden suorittamiseksi voidaan koulutusta hankkia monin eri tavoin, kuten maksullisena täydennyskoulutuksena, oppisopimustyyppisenä täydennyskoulutuksena tai omaehtoisesti opiskellen. Erityispätevyydet määritellään kansallisen tutkintojen ja osaamisen viitekehyksen yhteydessä vuonna Tutkintoon johtavan koulutuksen epätarkoituksenmukaista käyttöä aikuisväestön lisäkoulutustarpeisiin työryhmä vähentäisi parantamalla mahdollisuuksia tutkintojen osien suorittamiseen. Työryhmä ehdottaa, että sekä ammattikorkeakouluissa että yliopistoissa voisi korkeakoulun harkinnan mukaan saada erillisen opintooikeuden tutkinnon osaan nykyistä joustavammin. Uudistukset aikuiskoulutuksen kehittämiseksi aloitetaan vaiheittain vuoden 2009 aikana. Tutkintojärjestelmän käytön tehostamiseksi korkeakoulujen tulee tarkastella aiempaa aktiivisemmin mahdollisuutta tarjota erillisiä opinto-oikeuksia, joiden avulla yksilö voi suorittaa myös tutkintoihin kuuluvia kokonaisuuksia hakeutumatta tutkinto-opiskelijaksi. Korkeakoulujen tulee kehittää yhteistyössä työelämätahojen kanssa täydennyskoulutustarjontaa niin, että se sisältää korkeakoulujen vahvuus- ja osaamisalueille keskittyvää ja työelämän tarpeisiin kohdennettua koulutusta. Täydennyskoulutusta käytetään myös täsmäkoulutuksena yhteiskunnan kannalta tärkeille kohderyhmille ja osaamistarpeisiin. 18

23 19

24 II Selvitystyön toimeksianto ja menetelmät Keski-Pohjanmaan ja Pohjois-Pohjanmaan liitot asettavat kehittämishankkeen ja selvitysmiehen ehdotusten laatimiseksi Keski-Pohjanmaan ja Pietarsaaren sekä Oulun Eteläisen alueen korkeakouluyksiköiden yhteistyön kehittämiseksi (Liite 1). Tavoitteena on rakentaa toimintamalli, jossa toiminnan vaikuttavuus ja tuottavuus vahvistuvat edelleen ja korkeakouluyksiköiden koulutusprofiilit ja rakenteet tukevat toisiaan ja edistävät alueiden kehittymistä. 20

25 Kaavio 1. Selvitystyön menetelmät. Toimeksiannon mukaan hankkeeseen sisältyivät seuraavat tehtävät: selvittää alueen korkeakouluyksiköiden yhteistyön eri mahdollisuuksia ja yhteistä strategista ohjausta ko. alueilla toteutettavassa tutkimus-, kehittämis- ja koulutustoiminnassa huomioiden Pohjois-Suomen korkeakoulustrategian linjaukset yhteistyöstä selvittää korkeakouluyksiköiden yhteisen infrastruktuurin mahdollisuuksia osana alueen innovaatiojärjestelmän toimivuuden vahvistamista selvittää yhteistyöhön osallistuvien yliopistojen (JY, OY, VY ja TTY) roolia ja työnjakoa huomioiden Oulun Eteläisen instituutin yhteistyön erityisesti Oulun, Lapin ja Jyväskylän yliopistojen ja Kajaanin yliopistokeskuksen kanssa selvittää Keski-Pohjanmaan ja Kalajokilaakson koulutuskuntayhtymien roolit ja tehtävät alueellisessa korkeakoulu- ja innovaatiotoiminnassa tarkastella alueella toteutettavan, tutkintoon johtavan koulutuksen järjestämistä ja aikuiskoulutusta ottaen huomioon väestönkehitys ja rekrytointipohja sekä tehdä näihin tarkasteluihin perustuvat ehdotukset toiminnallisen ja rakenteellisen yhteistyön kehittämisestä Kokkolan yliopistokeskuksen, Oulun Eteläisen Instituutin ja Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulun välillä ottaen huomioon maassamme meneillään oleva korkeakoulurakenteiden kehitys ja yliopistolainsäädännön uudistaminen. Selvitystyötä asetettiin tukemaan ohjausryhmä ja selvitysmiehen tueksi osoitettiin myös sihteeristö (Liite 1). Selvityksen suhteellisen lyhyen määräajan vuoksi sen laajuutta ja syvyyttä oli rajattava, vaikka asian merkitys olisi ansainnut perusteellisemman käsittelyn. Siksi lukuisat yksityiskohtaisemmat kysymykset jäävät vain lyhyen maininnan varaan ja niihin saatetaan joutua palaamaan syventävien selvitysten muodossa. Selvityksessä noudatettiin niin sanottua kehittävän ja osallistavan arvioinnin menetelmää (kaavio 1). 21

26 Selvityksen lähtökohdaksi otettiin toimeksiannon hengen mukaisesti valtakunnallisten korkeakoulu- ja tutkimuspoliittisten sekä osaamiskeskus- ja aluekehitysohjelmien tavoitteet soveltaen niitä alueelle mahdollisuuksien mukaan. Laaja tausta-aineisto koostui paitsi mainituista valtakunnallisista ohjelmista myös alueen ja maakuntien, aluekeskusten sekä instituutioiden monipuolisesta strategia- ja suunnitteluaineistosta. Koska tuo aineisto alueella on varsin runsas, selvitysmies pyysi sihteeristöä laatimaan sekä maakuntia että korkeakouluja kuvaavat tiivistävät profiilit, joita käytettiin selvityksen tausta-aineistona. Alueella on solmittu useita strategisen ja toiminnallisen tason yhteistyösopimuksia, jotka otettiin sekä analyysejä että esityksiä tehtäessä huomioon. Selvityksen tausta-aineiston kokoamiseksi ja eri tahojen arvioiden ja kehittämisehdotusten saamiseksi järjestettiin laaja kuulemiskierros käsittäen yhteistyöyliopistojen johdon sekä alueen kannalta relevantteja opettajia sekä tutkijoita, yliopistokeskuksen johdon ja opettajia ja tutkijoita, ammattikorkeakoulujen johdon, opetus- ja tutkimushenkilöstöä, kaupunkien johdon, maakuntahallintojen johdon, kehittämis- ja välittäjäorganisaatioiden, elinkeinoelämän järjestöjen ja kehitysyhtiöiden, alueellisten koulutusyksiköiden ja yritysmaailman sekä lukuisten alueellisten ja kunnallisten vaikuttajien edustajat. Kuulemisia varten kullekin kuultavalle taholle toimitettiin etukäteen kysymys- tai haastattelulomake (Liite 2). Selvityksen väliraporttina esitettyjen johtopäätösten ja ehdotusten alustava testaaminen suoritettiin ohjausryhmän kokouksessa ja edelleen laajemmin järjestetyssä sidosryhmäseminaarissa. Saatu palaute otettiin huomioon soveltuvin osin lopullista raporttia viimeisteltäessä. 22

27 23

28 III Alueelliset kehittämisstrategiat ja ohjelmat 24

29 Aluekeskusohjelmat Euroopan unionin (EU) alue- ja rakennepolitiikalla (koheesiopolitiikalla) lisätään jäsenvaltioiden taloudellista ja sosiaalista yhteenkuuluvuutta sekä vähennetään alueiden välisiä kehityseroja. EU:n laajentumisen myötä alueiden väliset sosiaaliset ja taloudelliset erot unionin sisällä ovat aiempaa suurempia ja asettavat uudenlaisia haasteita koheesiopolitiikalle. Unionin sisällä tarvitaan tehokkaita välineitä taloudellisen, sosiaalisen ja alueellisen eriarvoisuuden kaventamiseen. EU:n rakennerahastojen tukemien ohjelmien tulee samalla aiempaa voimakkaammin tukea unionin kilpailukyvyn vahvistamista. EU:n tuki jäsenmaille kanavoidaan jäsenmaissa valmisteltujen ja komission hyväksymien tavoiteohjelmien kautta. Ohjelmat hyväksytään määräajaksi. Käynnissä on ohjelmakausi Ohjelmakauden kansalliset tavoitteet: elinkeino- ja erikoistumisstrategioiden yrityslähtöinen kehittäminen ja toimeenpano osaamisperustan vahvistaminen erityisesti kaupunkiseudun erikoistumisaloilla vetovoimaisten toiminta- ja innovaatioympäristöjen kehittäminen innovaatiotoiminnan uusien toimintamallien synnyttäminen julkisen ja yksityisen sektorin sekä eri hallinnontasojen kumppanuus. Näiden painopisteiden toteuttamiseksi AKO-alueet mm. kehittävät yhteistyömenetelmiä ja osaamista, parantavat oppilaitosten, tutkimuslaitosten ja yritysten yhteistyötä ja verkostoja, tukevat yrittäjyyttä kehittämällä yritysten toimintaympäristöjä ja yrittäjyyskasvatuksella, vahvistavat klustereita, luovat uusia tuote- ja palvelukonsepteja sekä liiketoimintamahdollisuuksia, edesauttavat yritysten ja osaavan työvoiman sijoittautumista alueelle sekä parantavat kulttuurin ja elinkeinoelämän vuorovaikutusta. Aluekeskusohjelman tavoitteena on aluekeskusten vahvuuksien, erikoistumisen ja yhteistyön kehittäminen kaikki maakunnat kattavan aluekeskusverkoston vahvistamiseksi. Aluekeskusohjelma keskittyy uudella kaudella kaupunkiseutujen elinvoiman ja kilpailukyvyn vahvistamiseen sekä sosiaalisen pääoman kasvattamiseen. Ohjelmakauden painopisteet ovat: Kehitystä yhteistyön ja synergian kautta kehittämällä ja koordinoimalla koulutus-, tutkimus- ja kehittämispanostuksia alueen toimijoiden ja yrittäjien yhteistyön parantamiseksi Kilpailukykyä osaamisen ja verkostojen kautta kansainvälisen kilpailukyvyn vahvistaminen valituilla aloilla työvoiman osaamistasoa nostaen, teknologiaa uusimalla ja verkostoja luomalla ja alihankkijoiden liittämisellä verkostoihin Kaikkien työmarkkinat AKO-ohjelma osallistuu toimivien työmarkkinoiden kehittämiseen edistämällä aktiivisesti toimenpiteitä, jotka luovat uusien palveluiden ja tuotteiden kysyntää Kommunikaatio osallisuuden edistäjänä Tehokas hallinto ja organisaatio. Rakennerahastostrategia Suomen rakennerahastostrategia määrittelee ne tavoitteet ja painopisteet, joiden perusteella eri kehityshankkeille myönnetään rahoitusta. Kansallinen rakennerahasto-strategia sekä EAKR-toimenpideohjelmat ohjelmakaudelle hyväksyttiin Euroopan komissiossa syyskuussa Strategiaa toteutetaan toimenpideohjelmien avulla. Toimenpideohjelmat sisältävät rakennerahastostrategian painopisteiden mukaiset toimet painottuen niihin toimenpiteisiin, jotka tukevat parhaiten kansallisia ja alueellisia kehityspiirteitä. Suomen rakennerahastostrategian tavoite on vahvistaa kansallista ja alueellista kilpailukykyä, työllisyyttä ja hyvinvointia. Rakennerahasto-ohjelmilla tuetaan toimenpiteitä, joilla voidaan vastata kiristyvään kansalliseen ja kansainväliseen kilpailuun, ennakoida ja reagoida joustavasti maailmantalouden muutoksiin, luoda houkuttelevia yritys-, osaamis-, työ- ja asuinympäristöjä sekä edistää alueiden välisten kehittyneisyyserojen tasoittamista. Strategiassa huomioidaan alueelliset erityispiirteet. Toimenpiteitä suunnataan erityisesti Itä- ja Pohjois-Suomeen, harvaan asutuille alueille sekä Etelä- ja Länsi-Suomen haasteellisille alueille. Rajat ylittävässä yhteistyössä Suomen prioriteetteja ovat yhteistyö unionin ulkorajoilla (Suomi/Venäjä) ja pohjoisilla alueilla sekä Itämeri-yhteistyö. 25

30 Keski-Pohjanmaan Maakuntasuunnitelma Kuva 1. Keski-Pohjanmaan liiton jäsenkunnat ja edunvalvontajäsenet Vuoden 2009 alusta maakunnassa tapahtui merkittävä rakennemuutos, kun Kokkolan, Kälviän, Lohtajan ja Ullavan kuntaliitos toteutui. Maakuntaliittoon kuuluu vuoden 2009 alusta 9 kuntaa varsinaisina jäseninä ja 5 edunvalvontajäsentä (Kuva 1). Maakunnalle on tyypillistä maan keskiarvoa korkeampi luonnollinen väestönlisäys, suuret perheet ja korkea syntyvyys, yrittäjien suuri väestö-osuus ja korkea teollisuuden ja alkutuotannon osuus elinkeinorakenteessa (Kuva 2). maakunnan kehittämiseksi. Se pohjautuu sekä alueiden kehittämis- että maankäyttö- ja rakennuslakiin. Käytännössä maakuntasuunnitelma toteutuu joka neljäs vuosi tehtävän maakuntaohjelman ja vuosittain tehtävän toteuttamissuunnitelman kautta. Näiden lisäksi maakuntasuunnitelmaa toteutetaan maakuntakaavan välityksellä. Keski-Pohjanmaan maakuntasuunnitelma, Monipuolinen ja menestyvä maakunta nyt ja 2020, hyväksyttiin maakuntavaltuuston kokouksessa Maakuntasuunnitelmassa maakunnan kehittäminen nähdään suunnitelmallisena tavoitteellisena toimintana. Tämän vuoksi yhdensuuntaisilla suunnitelmilla on keskeinen rooli alueellisessa kehittämistyössä. Maakuntasuunnitelma on pitkän aikavälin suunnitelma 26

31 Kuva 2. Keski-Pohjanmaan maakuntaprofiili. Alkutuotannon työpaikat 2006 Luonnollinen väestönlisäys 2007 Suurperheet (vähintään 4 ala-ikäistä lasta) 2007 Yrittäjät 2007 Syntyneet 2007 Jalostuksen työpaikat 2006 Keskiasteen tutkinnot 2007 Väkiluku 2007 Työttömät vuotta täyttäneet 2007 Yrityskanta 2007 Kuolleet 2007 Avioliitot 2007 Työpaikat 2006 Julkiset palvelutyöpaikat 2006 Työvoimaan kuuluvat 2006 Tutkinnon suorittaneet 2007 Asuntokanta 2007 Palkansaajat 2007 Lopettaneet yritykset 2007 Avioerot 2007 Yksityiset palvelutyöpaikat 2006 Korkea-asteen tutkinnon suorittaneet 2007 Aloittaneet yritykset 2007 Nettosiirtolaisuus 2007 Kesämökit 2007 Tutkijat 2007 Patenttihakemukset 2007 Konkurssit 2007 Maakuntasuunnitelmassa on määritelty seuraavat toimintalinjat: Elinkeinojen ja työmarkkinoiden kehittäminen Maaseudun kehittäminen Osaaminen Kulttuuri ja luovuuden edistäminen, maakuntaidentiteetti Perus- ja hyvinvointipalvelut Infrastruktuuri ja yhteydet Ympäristö ja luonnonvarojen käyttö. Suunnitelman mukaan maakunnan vetovoimaisuutta lisätään yhteistyössä muiden alueellisten toimijoiden kanssa. Pitkän aikavälin tavoitteena on turvata yritysten ja julkisen sektorin osaavan työvoiman saatavuus. Yhteistyössä oppilaitosten ja kehittäjäorganisaatioiden kanssa siirrytään projektiluonteisesta kehittämistoiminnasta pitkän aikavälin yrityksiä ja maakunnan asukkaita palveleviin kehittämisprosesseihin. Tavoitteena on alueellisen kilpailukyvyn ja maakunnan kasvun turvaaminen. 27

32 Keski-Pohjanmaan Maakuntaohjelma Maakuntasuunnitelman pitkän aikavälin tavoitteita kohti pyritään maakuntaohjelmassa määriteltyjen tavoitteiden avulla. Tällä hetkellä voimassa oleva maakuntaohjelma on rakenteeltaan matriisi: Maakuntasuunnitelmasta on ohjelmakaudelle valittu viisi toimintalinjaa: 1. Elinkeinojen ja työmarkkinoiden kehittäminen Maakuntaohjelman tavoitteet edellyttävät yliopistokeskuksen ja ammattikorkeakoulun aktiivista osallistumista sekä suunnitteluun että toteutukseen. Näin on tapahtunutkin ja molemmat instituutiot saavat sidosryhmiltä hyvät arvosanat ohjelman suunnitteluun ja toteutukseen osallistumisesta. Maakuntaohjelman toteutus kaudella on arvioitu. Arvioinnin tulokset viittaavat siihen, että ohjelmalla on ollut positiivinen vaikutus alueen kehitykseen ja se koetaan laajasti myönteiseksi, mutta samalla todetaan, että sen asema eri ohjelmien joukossa ja suhteessa niihin ei ole selkeä Maaseudun kehittäminen Osaava Keski-Pohjanmaa Hyvinvointipalvelut ja vetovoimaisuus Infrastruktuuri ja ympäristö. Näiden toteutuksessa huomioidaan kolme keskeistä läpileikkaavaa teemaa, jotka ovat yhteneväiset kansallisen alue- ja rakennepoliittisen strategian painopisteiden kanssa: Yritykset ja yrittäjyys. Pyritään yrittäjyysaktiivisuuden nostamiseen ja kehitetään monipuolisia rahoitusmahdollisuuksia ja asiakaslähtöisiä neuvonta- ja kehittämispalveluja, tuetaan kasvuyrityksiä niiden murrosvaiheissa, varmistetaan osaavan työvoiman saanti kaikilla tasoilla ja kannustetaan henkilöstön kehittämiseen. Osaaminen ja innovaatiot. Kehitetään alueen osaamisrakenteita ja luodaan alueen elinkeinoelämän tarpeista lähteviä innovaatioympäristöjä, jotka mahdollistavat kansallisen tutkimus- ja kehittämisrahoituksen entistä suuremman alueellisen hyödyntämisen, panostetaan työorganisaatioiden henkilöstöosaamiseen sekä kehitetään liiketoimintaprosesseja. Kilpailukykyiset toimintaympäristöt. Maakunnan eri osien saavutettavuutta tuetaan liikenneväyliin liittyvillä toimenpiteillä, kehittämällä tietoliikennepalveluja, jotka tukevat mm. sosiaali- ja terveyspalvelujen logistista tehokkuutta ja saavutettavuutta, vahvistamalla kaupunkiympäristöjä ja yhdyskuntien vetovoimaisuutta, lisäämällä uusiutuvien energiavarojen käyttöä, edistämällä vapaa-ajan palveluja ja luontomatkailua sekä panostamalla kulttuuriin ja kulttuuripalveluihin. 28

33 Kokkolan seudun aluekeskusohjelma Aluekeskusohjelma on vuoden 2003 alusta voimaan tulleen alueiden kehittämislain mukainen ohjelma. Sen toteuttaminen tapahtuu osana maakuntaohjelmia ja niiden vuotuisia toteuttamissuunnitelmia. Lainsäädäntö vahvistaa aluekeskusohjelman asemaa kaupunkiseutujen elinvoimaa kehittävänä ja aluekehitystä tasapainottavana aluepolitiikan keskeisenä työkaluna. Aluekeskusohjelmien toteutus edellyttää maakuntien liittojen, valtion aluehallintoviranomaisten ja aluekeskusalueiden kuntien saumatonta yhteistyötä, sillä ohjelmien perusteella käynnistettävät hankkeet rahoitetaan normaaleista kansallisista ja EU-rahoituslähteistä. Aluekeskusohjelma on alueiden kehittämislain mukainen valtioneuvoston erityisohjelma. Sen tavoitteena on kaupunkiseutujen elinvoimaan perustuvan, koko maan kattavan aluekeskusverkoston vahvistaminen. Aluekeskusohjelmaa toteutetaan 35 kaupunkiseudulla. Vuoden 2007 alussa alkanut toinen ohjelmakausi kestää vuoden 2009 loppuun saakka. Valtioneuvosto myöntää vuosittain perusrahoitusta ohjelman toteutukseen. Osaamiskeskusohjelman painopisteet ohjelmakaudella ovat veneklusteri laserteknologia/metalliklusteri tieto- ja viestintätekniikka osaamistason kohottaminen, työmarkkinoiden toimivuus ja innovaatioympäristö. Venealalla tehdään kehitystyötä yhdessä Pietarsaaren ja Vaasan alueiden kanssa. Yhteistyö Pietarsaaren alueen kanssa on lisääntynyt myös innovaatioympäristön vahvistamisessa ja projektitoiminnassa. Aluekeskusohjelmassa määritellään kehittämisen tavoitteet ja niitä toteuttavat toimenpiteet. Ohjelma keskittyy kaupunkiseutujen kilpailukyvyn parantamiseen ja kehittämisen edellytysten parantamiseen vetovoimainen toimintaympäristön, osaamisen ja erikoistumisen sekä eri toimijoiden kumppanuuden ja yhteistyön vahvistamisen kautta. Aluepolitiikan painotukset ovat elinkeino- ja yritystoiminta, osaaminen ja työvoima, palvelut ja yhteydet. Tavoitteena on alueiden kansallisen ja kansainvälisen kilpailukyvyn ja taloudellisen kasvun vahvistaminen, alueiden osaamisen edistäminen, niiden omien vahvuuksien ja erikoistumisen parantaminen sekä elinympäristön laadun kehittäminen. Aluekehittämisen linjauksilla pyritään myös hillitsemään ilmastonmuutosta. Kokkolan seudun aluekeskusohjelma osallistuu osaamiskeskustyöhön sekä metsäklusterin että nano- ja mikrojärjestelmät-klusterin osalta. Yhteistyön vahvistamiseksi on valmisteltu koulutusohjelma, joka toteutettiin vuoden 2008 alussa osallistujina aluekeskusohjelman keskeiset toimijat. Aluekeskusohjelma ja sen painopistealat ovat aktiivisesti osallistuneet maakunnan liiton toteuttamisohjelman valmisteluun. Toteuttamisohjelma sisältää painopistealojen keskeiset hankkeet. Kokkolan seutu on ollut mukana valtakunnallisen aluekeskusohjelman innovaatiot ja osaaminen - verkoston, hyvinvointiverkoston ja kulttuuriverkoston toiminnassa. 29

34 Pietarsaaren aluekeskusohjelma Pietarsaaren seutukunta on elinvoimainen ja kaksikielinen seutu, jonka väestöpohja on hieman alle asukasta (Kuva 3). Seutukunta on hyvinvoiva, hyvinvointi on kehittynyttä, sosiaalinen pääoma on vahvaa ja se tarjoaa hyvin kehittyneen asumis- ja toimintaympäristön. Seutukunnan työttömyysaste on matala ja sen työllisyysaste korkea. Yrittäjyys ja yrittäjähenki ovat seudulla vahvaa (Kuva 4). Seutukunta kuuluu maan erikoistuneiden teollisuusseutujen joukkoon ja sen keskuksena on Pietarsaari. Seutukuntaa leimaa metsäteollisuuden keskittymä ja elinkeinoelämän kansainvälistymisaste on korkea. Vahvimmat klusterit metsän lisäksi ovat metalli- ja konepaja, muovi- ja kemia- sekä vene- ja elintarviketeollisuus. Bioenergian tuotannolla on kehittymismahdollisuuksia ja se työllistää maaseudun yrittäjiä. Lisäksi elintarviketeollisuus omaa laajaa osaamista. Alueella on myös Kuva 3. Pietarsaaren seutukuntakartta

35 Luonnollinen väestönlisäys 2007 Suurperheet (vähintään 4 ala-ikäistä lasta) 2007 Alkutuotannon työpaikat 2006 Jalostuksen työpaikat 2006 Kesämökit 2007 Yrittäjät 2007 Syntyneet 2007 Yrityskanta 2007 Väkiluku 2007 Työpaikat 2006 Palkansaajat vuotta täyttäneet 2007 Kuolleet 2007 Keskiasteen tutkinnot 2007 Työvoimaan kuuluvat 2006 Julkiset palvelutyöpaikat 2006 Tutkinnon suorittaneet 2007 Avioliitot 2007 Asuntokanta 2007 Aloittaneet yritykset 2007 Korkea-asteen tutkinnon suorittaneet 2007 Nettosiirtolaisuus 2007 Patenttihakemukset 2007 Yksityiset palvelutyöpaikat 2006 Työttömät 2008 Lopettaneet yritykset 2007 Avioerot 2007 Tutkijat 2007 Konkurssit 2007 Kuva 4. Pietarsaaren seutukuntaprofiili. nopeasti kehittymässä ja erikoistumassa teollisuuden palvelutoiminta, joka palvelee varsinaisia tuotannollisia yksiköitä. Pietarsaaren seutukunnassa on vahva veneteollisuus ja Pietarsaaren ja Kokkolan seudulla sijaitsee maamme merkittävin purje- ja moottoriveneiden valmistuksen tuotantoklusteri, joka työllistää myös laajaa alihankintayritysten verkostoa. Edellinen aluekeskusohjelma keskittyi vahvasti kahteen erikoistumisalaan veneklusteriin ja muoviteollisuuteen. Metalli- ja konepajateollisuudella on pitkät perinteet ja sitä voidaan luonnehtia avainklusteriksi, jonka osuus tuotannon arvosta on n. 10 %. Toimialaan kuuluu lisäksi laaja alihankintayritysten verkosto. Aluekeskusohjelman painopisteet : Venealan kehittämistyö jatkuu yhteistyössä Kokkolan seudun kanssa. Klusterin osaamista vahvistetaan edelleen. Tuotteita ja tuotantomenetelmiä kehitetään, kuten myös kansallista ja kansainvälistä yhteistyötä. Metalli- ja konepajateollisuus on seudulla avainklusteri, joissa koordinoitu ja systemaattinen kehittämistoiminta luo kasvua. Yritykset kytketään osaamiskeskuksiin sekä meri- ja telakkateollisuuden klustereihin. Bioenergia- ja elintarvikealoilla on vahva kytkentä maaseutuun, jossa on tilaa tuotteiden, prosessien sekä menetelmien kehittämiselle, uusien verkostojen luomiselle sekä kytkentöihin toimiviin verkostoihin. Palveluala pitää sisällään palveluja teollisuudelle, mutta myös yksityisille ja julkiselle sektorille. Systemaattisen kehittämistyön avulla siitä voi muodostua hyvinvointi- ja kulttuuripalvelujen uudistaja, mutta se voi myös luoda osaamisintensiivisiä palveluja teollisuudelle. 31

36 Oulun Eteläisen aluekeskusohjelma ja Oulun Eteläisen sopimus 2015 Oulun Eteläinen on 14 kunnan ja kolmen seutukunnan yhteistyöalue Oulun läänin eteläosassa, kolmen jokilaakson (Siika-, Pyhä- ja Kalajoki) alueella (Kuva 5). Oulun Eteläisen alueella on kolme seutukuntaa: Nivalan - Haapajärven, Haapaveden- Siikalatvan ja Ylivieskan seutukunnat. Alueen asukasmäärä, noin , on neljännes koko Pohjois-Pohjanmaan väestöstä. Alle 25-vuotiaita on noin 35 % asukkaista. Aluetta luonnehtivat paljolti samat yleispiirteet kuin muitakin Botnia-alueen seutu- ja maakuntia: edullinen väestörakenne ja sen ennuste, voimakas yrittäjyyskulttuuri, ja elinkeinorakenteessa ovat esillä erityisesti hyvinvointiala, maatalouselinkeinot, metalliteollisuus, puutuoteteollisuus, ICT ja matkailu. Nämä kuusi toimialaa tarjoavat yhteensä työpaikkaa (Kuva 6). Samalla, kun Oulun Eteläinen aluekeskusohjelma on osa valtakunnallista aluekeskusohjelmaa, sillä panostetaan Pohjois-Pohjanmaan maakuntaohjelman suunnitteluun ja toteutukseen Oulun Eteläisen osalta. Keskeisenä välineenä tässä toteutuksessa on Oulun Eteläisen sopimus Aluekeskusohjelman toiminta vuosina kattaa seuraavat strategiset aihealueet: Alueen elinvoiman ja kilpailukyvyn kehittäminen Aluekeskusohjelmalla kehitetään erityisesti Oulun Eteläisen innovaatioympäristöä. Käytännössä aluekeskusohjelman kehittämisraha toimii Oulun Eteläisen toimialakohtaisten kehittämisympäristöjen valmistelurahoituksena. Lisäksi aluekeskusohjelman työllä pyritään toimialojen rajat ylittävän yhteistoiminnan lisäämiseen siten, että tuloksena olisi selkeä alueellinen toimintamalli, yhteishankkeita sekä uusia tuote- ja toimintainnovaatioita. Alueen sosiaalisen pääoman lisääminen Oulun Eteläisen aluekeskusohjelma kokoaa yhteen Ylivieskan, Nivala-Haapajärven ja Siikalatvan seutujen kehittäjät ja koordinoi Oulun läänin eteläosan strategista kehittämistä. Yhteistyötä lisätään aluevaltuuston ja -hallituksen, aluekeskusohjelman valmistelevan sihteeristön ja aluekehittämisen työryhmän työllä. Lisäksi toimitaan yhteistyössä osaamiskeskusohjelman, Multipolisverkoston, Perämerenkaaren ja Europe Direct -verkoston kanssa. Kehittämisen strateginen hallinta Vuosille on laadittu alueen kehittämisen kokoava Oulun Eteläinen sopimus. Aluekeskusohjelma seuraa sopimuksen toteutumista. Oulun Eteläisen aluekeskusohjelma koordinoi alueen kehittämistä. Lisäksi harjoitetaan edellä mainittuja painopisteitä tukevaa toimintaa, joita ovat esimerkiksi koulutustarpeen ja työvoiman ennakointi-, tutkimus-, tiedotus- ja edunvalvontatyö. Kuva 5. Oulun Eteläisen alueen seutukuntakartta. (Vuoden 2009 alussa Siikalatvan seutukunta muuttui Haapaveden-Siikalatvan seutukunnaksi, kun Rantsila, Kestilä, Pulkkila ja Piippola yhdistyivät Siikalatvan kunnaksi). 32

37 Alkutuotannon työpaikat 2006 Suurperheet (vähintään 4 ala-ikäistä lasta) 2007 Luonnollinen väestönlisäys 2007 Yrittäjiä 2007 Syntyneet 2007 Kuolleet 2007 Keskiasteen tutkinnot 2007 Työttömät 2008 Jalostuksen työpaikat 2007 Väkiluku vuotta täyttäneet 2007 Asuntokanta 2007 Tutkinnon suorittaneet 2007 Työpaikat 2006 Työvoimaan kuuluvat 2006 Yrityskanta 2007 Julkiset palvelutyöpaikat 2006 Lopettaneet yritykset 2007 Palkansaajat 2007 Kesämökit 2007 Avioliitot 2007 Avioerot 2007 Aloittaneet yritykset 2007 Korkea-asteen tutkinnon suorittaneet 2007 Yksityiset palvelutyöpaikat 2006 Patenttihakemukset 2007 Nettosiirtolaisuus 2007 Tutkijat 2007 Konkurssit 2007 Kuva 6. Oulun Eteläisen alueprofiili. Oulun Eteläinen sopimus sisältää seuraavat kärkiaihealueet: Yrittäjyys ja teollisuus Koulutus ja osaaminen, Oulun Eteläisen korkeakoulustrategia, Tutkimuksen, kehityksen ja koulutuksen puitesopimus, Kasvatusohjelmat ja CUPP maanalaisfysiikka Maaseutuyrittäjyys, maaseudun perustuotannon ja monialayrittäjyyden tukeminen, kotimaisen energian ja bioenergian kehittämisohjelma, uudet teknologiat ja innovaatio maaseutuyrittäjyydessä Hyvinvointi ja elämisen laatu, hyvinvoinnin kehittämisohjelma, kulttuurin kehittämisen toimenpideohjelma Oulun Eteläisen matkailustrategia ja Kalajoen Marepolis-strategia Verkostoituminen, Oulun Eteläisen aluekeskusohjelma ja Oulun Eteläisen korkeakoulukeskus. Sopimuksen toteutuksessa koulutusalan toimijoita on lukuisia: Oulun Eteläisen instituutti, Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulu ja sen tutkimus- ja kehitysyksikkö CENTRIA, Oulun seudun ammattikorkeakoulu, Humanistinen ammattikorkeakoulu, Pohjois-Pohjanmaan kesäyliopisto, Kalajokilaakson koulutuskuntayhtymä, Siika-Pyhäjokialueen koulutuskuntayhtymä, Kalajoen kristillinen opisto, Raudaskylän kristillinen opisto, Reisjärven kristillinen opisto. Ohjelman käytännön toteutuksessa ovat mukana myös seuraavat kehittämisorganisaatiot: Ylivieskan, Nivala- Haapajärven ja Siikalatvan seutukunnat, kunnat, Kehitysyhtiö Nihak Oy, Haapaveden teknologiakylä, Ylivieskan teollisuuskylä ja RFM-Polis, kunnalliset elinkeinoyhtiöt, Leadertoimintaryhmät, Taukokangas ja Wellness Park sekä alueen säätiöt ja osuuskunnat. Sopimuksen piiriin kuuluu kaksi alueellista yhteistoimintahanketta: Oulun Eteläisen korkeakoulukeskus, ja edellä mainittu Oulun Eteläisen aluekeskusohjelma. 33

38 Pohjois-Suomi -strategia Lapin liiton, Pohjois-Pohjanmaan liiton, Keski-Pohjanmaan liiton ja Kainuun maakuntayhtymän yhdessä laatima Pohjois-Suomi strategia, Avoin Pohjois-Suomi, on laadittu kolmasti, viimeksi vuonna Strategian lähtökohdat ovat sekä valtakunnalliset, alueelliset että kansainväliset. Strategian mukaan koko Suomi tarvitsee vahvan vientiteollisuuden omaavan ja menestyvän Pohjois-Suomen. Pohjois-Suomen strategia perustuu avoimuutta ja kumppanuutta korostavaan toimintamalliin. Elinvoimaista Pohjois-Suomea rakennetaan osana koko maata, alueiden, hallinnonalojen ja eri sektorien välisessä yhteistyössä, monipuolisesti ja strategisesti verkottuen. Strategian toimenpide-esitykset koskevat aluepolitiikkaa, tietoyhteiskuntaa, liikenneyhteyksiä ja logistiikkaa, energiaa, kaivostoimintaa, matkailua, Barents-yhteistyötä, osaamista, yritysten toimintaedellytyksiä, valtion toimintayksiköiden alueellistamista, kulttuuria ja liikuntaa sekä saamelaiskulttuuria. Strategia nostaa aluepolitiikan välttämättömänä tekijänä kansallisen hyvinvoinnin ja kehityksen näkökulmasta. Tehokas ja onnistunut aluepolitiikka kasvattaa kansallisia resursseja se ei ole taakka, vaan mahdollisuus. Pohjois-Suomi on tärkeä osa maata niin taloudellisesti, kulttuurillisesti kuin imagollisestikin: pohjoisessa sijaitsee merkittävä määrä Suomelle tärkeätä perusteollisuutta siellä on runsaasti hyödyntämättömiä luonnonvaroja sen sijainti maailman mittavimpien energiavarojen äärellä luo rajattomat taloudelliset toimintamahdollisuudet kauas tulevaisuuteen luontoarvoiltaan se on ainutlaatuinen. Strategialla pyritään myös aluepolitiikan kehittämiseen hallitusohjelmaa silmällä pitäen ja sen lähtökohtana on ollut myös Pohjois-Suomen BKT:n kasvu ja siten suurempi panos koko maan hyvinvoinnin lisäämiseksi. Pohjois-Suomen korkeakoulustrategiat Osaava Pohjois-Suomi ohjelmasopimus Vuoden 2005 lopulla valmistui Osaava Pohjois-Suomi -yhteistyöasiakirja, joka on Pohjois-Suomen kahden yliopiston Oulun ja Lapin yliopistojen, kahden yliopistokeskuksen Kajaanin ja Kokkolan yliopistokeskusten sekä viiden ammattikorkeakoulun Oulun seudun ammattikorkeakoulun, Kajaanin ammattikorkeakoulun, Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulun, Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun ja Rovaniemen ammattikorkeakoulun yhteinen alueellisen kehittämisen suunnitelma, jonka vaikuttavuusalueena on koko Pohjois-Suomi. Lisäksi Diakonia-ammattikorkeakoulun ja Humanistisen ammattikorkeakoulun Pohjois-Suomen yksiköt ovat osaltaan sitoutuneet strategian toteutukseen. Korkeakoulujen yhteinen Osaava Pohjois-Suomi -strategia muodostaa pääosiltaan myös vuonna 2007 julkistetun Pohjois-Suomi-strategian (Avoin Pohjois-Suomi) osaamisosion. Suunnitelman keskeisin tavoite on tiivistää pohjoisten korkeakoulujen yhteistyötä ja profilointia osaamisen alueellisessa kehittämisessä. Pohjois- Suomen tulevaisuus perustuu ensisijaisesti vahvaan osaamiseen. Osaamisvision mukaan Pohjois-Suomen korkeakoulutusalue toimii suunnannäyttäjänä ja tarjoaa laadukkaat korkeimman opetuksen opiskelumahdollisuudet joustavasti ja tasapuolisesti koko alueen väestölle työ- ja elinkeinoelämän tarpeet huomioiden ja tulevaisuuden haasteet ennakoiden. Vahva, kansainvälisesti suuntautunut koulutus, tutkimus- ja kehittämistoiminta sekä toimiva Pohjois-Suomen tulevaisuus- ja perustoimialojen sekä hyvinvoinnin ja kulttuurin osaamisen vahvistamiseen suuntautunut innovaatioverkosto edistää toimintaympäristön globaalia kilpailukykyä, vetovoimaisuutta ja viihtyvyyttä. Strategian keskeiset yleistavoitteet ovat vahvistaa korkeakoulutusta Pohjois-Suomessa niin, että koulutusrakenteessa ja -tasossa saavutetaan vähintään valtakunnallinen keskitaso kohottaa tutkimus- ja kehittämistoiminnan määrää ja laatua, lisätä tutkimushenkilöstön määrää edistää teknologisia ja sosiaalisia innovaatioita lisätä alueen korkeakoulujen alueellisen kehittämisen vaikuttavuutta sekä lisätä korkeakoulujen koulutus-, tutkimus- ja kehittämistoiminnan kansainvälistä yhteistyötä, parantaa laatua ja näkyvyyttä sekä edistää erityisesti lähikansainvälistymistä. Strategian keskeisiä kärkihankekokonaisuuksia ovat: Pohjois-Suomen korkeakoulujen alueellinen yhteistyöverkosto ICT-osaamisen soveltaminen palvelualoilla Kansainvälistyvä Pohjois-Suomi Pohjoinen yrittäjyys ja liiketoimintaosaaminen sekä Pohjois-Suomen matkailun tutkimus- ja kehittämisverkosto. 34

39 Yhteistyösopimus on alueiden kehittämislaissa (602/ ) tarkoitettu ohjelmasopimus, jossa sovitaan Osaava Pohjois-Suomi -yhteistyöohjelmaan sisältyvien ja sen strategisia linjauksia tukevien toimenpiteiden ja hankkeiden toteuttamisesta eri toimijoiden kesken. Sopimus on luonteeltaan aiesopimus ja toteuttaa Pohjois- ja Itä-Suomen ESR- ja EAKR-ohjelmien sekä Lapin, Pohjois-Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan ja Kainuun maakuntaohjelmien keskeisiä hankekokonaisuuksia. Sopimusta toteutetaan yhteistyössä sopimuksen tavoitteita tukevien muiden kehittämisohjelmien kanssa. Keski-Pohjanmaan korkeakoulujen alueellisen yhteistyön strategia Tämä perusteellisesti laadittu strategia valmistui v ohjaamaan Keski-Pohjanmaan korkeakoulujen alueellista yhteistyötä. Strategia on kuitenkin laajempi ja kattaa instituutioiden strategista suuntautumista yleisemminkin. Strategiassa määritellään koulutuksen keskeisiksi yhteistyöalueiksi seuraavat: Koulutuksen alueellisen vaikuttavuuden lisääminen Koulutuksen laadun ja pysyvyyden turvaaminen 5 maisteriohjelmaa ja tohtorikoulutus. 3 ylempää ammattikorkeakoulututkintoon johtavaa koulutusohjelmaa Korkeakoulujen ydinosaamisen kasvattaminen ja vakiinnuttaminen Kansainvälistyminen ja verkostoituminen Merenkurkun, Perämeren kaaren ja Barentsin yhteistyö Vaihto-ohjelmat Vastaavasti tutkimuksen yhteistyötavoitteet määriteltiin seuraaviksi: Vahvistaa alueen toimialojen, erityisesti pk-yritysten kilpailukykyä ja aktivoida kasvavia toimialoja T&K-työn volyymin kasvattaminen Kansainvälistyminen ja puiteohjelmien hyödyntäminen Muita tavoitteita olivat: Vahvistaa alueen vetovoimaisuutta Aloitteellinen ja kriittinen rooli alueen kehittämisessä Tulevaisuuden osaamistarpeiden tunnistaminen ja luominen. Strategiassa kuvataan selkeästi kummankin instituution koulutusväylät (Kuva 7) ja niiden väliset suhteet sekä profiloidaan yliopistokeskuksen ja ammattikorkeakoulun yhteistyön painopistealat ja niiden painotukset kummassakin organisaatiossa sekä liittymäkohdat (Kuva 8). Strategiatyön tuloksena alueelle perustettiin strategian toteuttamista ja kehittämistä ohjaamaan ja alan yhteistyötä kehittämään Keski-Pohjanmaan Korkeakouluneuvottelukunta. 35

40 Kuva 7. Keski-Pohjanmaan korkeakouluyksiköiden koulutusväylät ja niiden väliset suhteet. Kuva 8. Kokkolan yliopistokeskuksen ja ammattikorkeakoulun yhteistyön painopistealat ja tavoitteellinen toiminnan painottuminen eri organisaatioissa vuoteen 2010 mennessä. 36

41 Yhteenveto alueellisista kehittämisohjelmista ja -suunnitelmista Botnia-alueen maakunnat ja seutukunnat ovat laatineet korkeatasoiset maakuntastrategiat ja seutukuntaohjelmat. Niissä on selkeästi tunnistettu alueiden vahvuudet ja kehittämistarpeet sekä asetettu prioriteetit, jotka asettuvat hyvin yhteen alueiden tarpeiden ja valtakunnallisten aluekehitys-, osaamis- ja tutkimus-, kehitystyöja korkeakoulustrategioiden kanssa. Alueen koulutus- ja tutkimusyhteistyön kehittämistä ohjaa ja tukee voimakkaimmin korkeakoulujen yhteistyön strategia, joka on vielä tänä päivänäkin ajankohtainen. Lähes 5 vuotta strategian laatimisen jälkeen on todettavissa, että sen tavoitteista on osa saavutettu, esimerkiksi kemian professuuri, mutta osa professorin ja yliopettajan viroista ja toimista on vielä saamatta. Toiminnallinen yhteistyö ja esimerkiksi infrastruktuuriyhteistyö on edennyt suunnitellulla tavalla ja paikoin jopa ylittänyt tavoitteet. Tasokkaasta strategisesta suunnittelu- ja ohjelmatyöstä huolimatta Botnia-alueen aluetason kehittämistoiminta ja kehitysohjelmat ovat ilmeisesti osittain niiden kehittymishistorian ja rahoitusmekanismien sekä myös hallinnollisten perinteiden ja käytäntöjen vuoksi varsin moninaisia, heterogeenisia ja osittain päällekkäisiä. Hankekirjavuus ja toimijoiden monilukuisuus johtunee suurimmilta osin EU-hanketoiminnasta ja maakunnat ovatkin olleet varsin menestyksekkäitä hankerahoituksen hankkimisessa. Heterogeenisuutta ja päällekkäisyyksiä pyritään muiden tavoitteiden ohella säätelemään aluehallinnon uudistuksella ja lukuisten toimijoiden välistä strategista yhteistyötä sekä erityisesti verkottumista tehostamalla. Botnia-alueen seutukunnat kuuluvat kolmeen eri maakuntaan. Tästä huolimatta Botnian alueella esiintyy jonkin verran maakuntarajat ylittäviä rakenteellisia järjestelyjä. Esimerkiksi Keski- Pohjanmaan ammattikorkeakoulun yksiköitä on kaikkien kolmen maakunnan alueella, Kokkolassa, Ylivieskassa ja Pietarsaaressa. Toiminnallisia yhteyksiä on vielä enemmän muun muassa useiden osaamisklustereiden yhteistyössä ja tutkimus-, koulutus- ja kehittämishankkeiden muodossa. Korkeamman opetuksen, tutkimustoiminnan ja kehittämistyön kannalta kaikki yllä kuvatut alueelliset kehittämisohjelmat ovat myönteisiä nimenomaan siksi, että sekä aluehallinnon uudelleenjärjestelyhankkeet että varsinaiset aluekehitysohjelmat nojaavat vahvasti tutkimus- ja osaamisperusteiseen kehittämistoimintaan. Tämä edellyttää väistämättä korkeamman opetuksen ja tutkimuksen sijaintia myös alueilla ja asettaa haasteita korkeakoulujen kehittämiselle ja niiden opetus- ja tutkimustyölle. Tutkimus- ja kehitystoiminta suuntautuu Botniaalueella pääosin relevantteihin kohteisiin joko valtakunnallisten strategiatavoitteiden, maakuntaohjelmien, aluekeskusohjelmien tai yritysmaailman tarpeiden edellyttämällä tavalla. Ongelmina ovat resurssiniukkuus ja hankerahoituksen epävarmuus ja epäjatkuvuus pitkäjänteisemmän tutkimuksen rahoitusmuotona. Korkeamman opetuksen ja tutkimuksen instituutiot ovatkin osallistuneet aktiivisesti maakunnallisten ja aluekehitysohjelmien laadintaan ja toteuttamiseen. Tällainen osallistuminen on omiaan vahvistamaan instituutioiden tutkimuksen ja koulutuksen relevanssia ja niiden tietopääoman soveltamista käytäntöön. Samalla maakunnat, seutukunnat sekä niiden strategiat ja kehittämisohjelmat ovat saaneet tarvittavaa asiantuntijatukea ohjelmia laadittaessa ja toteutettaessa. Keski-Pohjanmaan alueen kohdalla on vallinnut erilaisia näkemyksiä alueen suuntautumisesta joko Pohjois-Pohjanmaan suuntaan tai eteläisen Pohjanmaan ja Etelä-Pohjanmaan suuntaan. Tällä hetkellä ja luultavasti myös tulevaisuudessa akateemisen koulutus-, tutkimus- ja kehittämistoiminnan aktiivisin yhteistyö suuntautuu yliopistokeskuksen kohdalla luonnollisesti Jyväskylään, ja Oulun Eteläisen Instituutin kohdalla Ouluun. Sen sijaan itse aluevaikutuksiin pyrkivä yhteistoiminta suuntautuu Keski-Pohjanmaaltakin enemmän pohjoisen kuin etelän suuntaan ja erityisesti Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulun kohdalla tätä tukevat myös merkittävät rakenteelliset seikat. Sen sijaan yhteistyö Pohjanmaan yksiköiden kanssa on Pietarsaaren yksiköitä lukuun ottamatta suhteellisen vähäistä, vaikkakaan ei merkityksetöntä. Alueen kaksikielisyys tarjoaa voimavaran, jota tulisi hyödyntää enemmän. Ruotsinkielistä ja erityisesti kaksikielistä koulutusta tulisi pyrkiä tarjoamaan koulutusta mahdollisimman laajasti. Tämä tarjoaisi mahdollisuudet tiiviiseen yhteistyöhön Pohjoismaiden kanssa ja laajentaisi yhteistyö- ja markkinointialueen 100-kertaiseksi. 37

42 IV Keski-Pohjanmaan, Pietarsaaren ja Oulun Eteläisen alueen, Botniaalueen, yhteinen alueprofiili 38

43 1500 Väestönmuutokset alueella 2000-luvulla henkilöä Syntyneiden enemmyys Muuttoliike Suomessa Siirtolaisuus Kokonaismuutto Väestönlisäys Kuva 9. Botnia-alueen väestömuutokset ajanjaksolla Tässä raportissa Botniaksi nimetty alue kattaa hallinnollisesti yhden kokonaisen maakunnan (Keski-Pohjanmaa) ja kahden muun maakunnan (Pohjanmaa, Pohjois- Pohjanmaa) osia, eli kuuden seutukunnan Pietarsaaren, Kokkolan, Kaustisen, Ylivieskan, Nivala-Haapajärven ja Siikalatvan alueet. Alue on siis hallinnon rakenteen osalta hajautunut 1. Toiminnallisesti Botnia-alueen seutukunnat ovat vilkkaassa vuorovaikutuksessa keskenään ja tekevät korkeamman opetuksen ja tutkimuksen aloilla kohtalaisen paljon yhteistyötä, jota kuitenkin voidaan vielä tehostaa ja kehittää. Botnian alueen väestöpohja, , vastaa keskisuuren maakunnan kokoa, ja alueen toisen asteen ja korkea-asteen oppilaitoksissa opiskelee yhteensä noin opiskelijaa, joista noin 5000 korkeakouluissa, aikuisopiskelijat ja avoin yliopisto mukaan lukien. Botnia-alueen alueprofiili Yleistä Botnia-alueen seutukuntien elinkeino- ja väestörakenne ovat peruspiirteiltään varsin samanlaiset, huolimatta siitä, että kullakin on myös omaleimaisuutta. Väestö Väkiluku alueella on vuoden 2009 alussa hieman yli henkeä, josta miehiä 52 % ja naisia 48 %. Pääosa väestöstä puhuu äidinkielenään suomea. Ruotsinkielisten osuus on noin 20 %. Alueella syntyi 2770 lasta vuonna Kuten kuvasta 9 voidaan havaita, on alueen kehittyminen vauhdittunut väestötekijöillä mitattuna 2000-luvulla olennaisesti. Kasvu jakautui suurista kaupungeista maakuntiin ja maakuntakeskuksiin 2000-luvun alussa. 1) Katsauksen on laatinut suunnittelija Ilkka Rintala, Keski-Pohjanmaan Maakuntaliitosta. Tilastojen tietolähteenä on tilastokeskus, työttömyyden osalta TE-keskus. 39

44 Elinkeinorakenne Vuonna 2006 alueella oli työpaikkaa ja ne jakautuivat eri sektoreille kuvan 10 mukaisesti. Kehitys on jo vuosia kulkenut valtakunnallisten trendien tavoin siten, että alkutuotannon piirissä työpaikkamäärä laskee ja teollisuudessa sekä erityisesti palvelusektoreilla työpaikat lisääntyvät. Vuonna 2007 kokonaistyöpaikkamäärä on jatkanut edelleen kasvuaan, mutta vuonna 2008 talouden laskusuhdanne vaikuttaa päinvastaiseen suuntaan. Tyypillistä alueelle on kuitenkin se, että varsinaisen teollisen tavaratuotannon osuus elinkeinorakenteessa on vielä vahva, noin 30 %, kun se Suomessa keskimäärin on noin 18 %. Vastaavasti palvelutuotannon osuus on maan keskiarvoa pienempi, vaikkakin kasvusuunnassa. Kuva 10. Elinkeinorakenteen kehitys ajanjaksolla Väestöennuste Väkiluku alueella on vuodenvaihteessa noin Botnia-alueen väestöpohja on suurempi kuin Kanta-Hämeen, Kymenlaakson, Pohjanmaan ja Etelä- Pohjanmaan maankuntien ja vertailukelpoinen Satakunnan, Päijät-Hämeen ja Pohjois-Savon maakuntien väestöpohjan kanssa. Tilastokeskuksen päivitettyjen ennusteiden mukaan alueen väkimäärä kasvaa vuoden 2006 tasosta (noin ) vuoteen 2025 mennessä reilut 1400 henkeä. Alle 14-vuotiaiden määrä säilyy samana eli tasolla nuorta (Kuva 11). Työikäisen väestön (15 64-vuotiaat) määrä vähenee yli henkeä ja yli 65-vuotiaiden määrä nousee reilulla hengellä. Yli 65-vuotiaiden määrä nousee siis 36000:sta 53000:en. Kuvassa 12 on väestöennuste esitetty tarkemmin eri ikäryhmien osalta. Väestöennusteen laadinnasta voidaan todeta, että sen tekeminen perustuu sen tekohetkeä (viimeisin vuodelta 2007) edeltävään kolmen vuoden kehityksen trendiin. Toteutunut kehitys on tällä ajanjaksolla hieman ennustetta myönteisempi. Kaikkein nopeimmin kasvaa ikäryhmä 75+, kun taas vuotiaiden ryhmä kääntyy laskuun suurten ikäluokkien kohortin siirtyessä yli 75-vuotiaiden ryhmään. Nuorten ja keski-ikäisten lukumäärä säilyy kuitenkin absoluuttisesti lähes nykytasolla. Väestön terveystilanne on maan keskiarvoa suotuisampi, työkyvyttömyyden määrä vähäisempää ja terveydenhuoltokustannukset alittavat maan keskiarvon. 40

45 Kuva 11. Alle 15-vuotiaiden korkeimpien ja matalimpien väestö-osuuksien seutukunnat vuonna Työvoima Työvoimarakenteen kehitysnäkymien valossa alueen trendit ovat myönteisiä (Kuva 12). Vuoden vaihteessa alueen työvoiman muodosti ihmistä. Nuorten suhteellisesti suuri määrä ja hyvät syntyvyysluvut viittaavat siihen, että ainakin nykyinen määrä työikäistä ja työelämään astuvaa väestöä on alueen käytettävissä vuoteen Mahdollisesti työvoiman määrä kasvaa enemmänkin, jos syntyvyys säilyy edelleen hyvänä ja vuotiaiden osallistuminen työelämään nykyisen eläkepolitiikan ansiosta kasvaa. Työmarkkinoilla on myös mobilisoitavissa huomattava määrä väkeä, joka nykyisin on muista kuin työkykysyistä työvoiman ulkopuolella. Alueen työttömien lukumäärä oli vuoden 2009 alussa Tämä antaa työttömyysprosentiksi 9,1. Vielä syksyllä 2008 työttömien määrä oli alueella noin 6000 ja työttömyysprosentti noin 6,5, joten tämä raportti laadittiin voimakkaassa talouden muutostilanteessa. Suurin selittävä tekijä tilanteelle on globaalin taloustaantuman aiheuttama kysynnän lasku ja siitä seuranneet laajat lomautukset koko maassa. 41

46 60000 Väestöennuste ikäryhmittäin alueella vuoteen henkilöä Kuva 12. Botnia-alueen väestöennuste vuoteen

47 Kuva 13. Botnia-alueen BKT seutukunnittain. Alueen BKT Bruttokansantuotteella mitataan kokonaistuotantoa kansantaloudessa ja se tarkoittaa tiettynä aikana alueella tuotettujen lopputuotteiden rahassa mitattua arvoa. Kuva 13 osoittaa, että alue jää edelleen selvästi alle koko maan keskitason. Seutukuntien väliset erot ovat myös huomattavat, Kokkolan seutukunta ylittää lievästi maan keskiarvon, kun taas muut seutukunnat ovat maan keskiarvoon verrattuna % tasolla. Valtion verotulo/menotaseessa alueen maakunnat eivät näyttäydy kaikkein epäedullisimmassa valossa, vaikka tase onkin negatiivinen. Koko alueen BKTosuus on kuitenkin selvästi alle maan keskiarvon. Leimallista alueelle on ollut sen erittäin nopea toipuminen 1990-luvun alun lamasta ja ennätysvauhtia jatkunut taloudellinen kasvu 2000-luvulla aina viime vuoteen saakka. 43

48 Kuva 14. Väestön koulutustaso Botnia-alueella vuonna Kuva 15. Koulutustaso alueella verrattuna koko maan tasoon. 44

49 Koulutusrakenne Kuvat 14 ja 15 havainnollistavat alueen koulutustasoa. Kuva 14 osoittaa, että naiset ovat ylemmillä koulutustasoilla keskimäärin koulutetumpia kuin miehet, mikä vastaa valtakunnallistakin tilannetta. Kuva 15 osoittaa että alueella on huomattavaa koulutusvajausta. Tämä näkyy kaikkien korkea-asteen koulutuksen omaavien ryhmien maan keskiarvoa matalampana osuutena väestöstä. Keskiasteen koulutustilanne on hyvä, mutta vielä 40 % väestöstä on vain perusasteen koulutuksen varassa. Tutkijakoulutuksen omaavien osuus on vain runsas neljännes ja ylemmän korkeakouluasteen läpäisseiden osuus runsas puolet maan keskiarvosta. Tällä koulutusrakenteella on merkitystä tutkimus- ja osaamispohjaisen alueen kehittämistavoitteiden kannalta samoin kuin valtakunnallistenkin koulutuspoliittisten tavoitteiden kannalta. Verrattuna muiden maakuntien koulutettavien ikäluokkien kokoon ammattikorkeakoulun aloituspaikoissa ja rahoituspanoksessa on Botnia-alueella selvää aliresursointia, mikä saattaa olla yksi syy korkeamman koulutuksen vajaukseen. Alle 15-vuotiaiden korkea väestöosuus alueella viittaa siihen, että koulutustarve tulee jatkumaan tulevaisuudessakin korkeana, mikä edellyttää pitkävaikutteisia koulutustasoon kohdistuvia kehittämistoimenpiteitä. Tutkimus- ja kehitystoiminta Tutkimus- ja kehittämistoiminnalla on nykypäivän aluekehityksessä suuri merkitys ja kaikkien maakuntien ja seutukuntien kehitysstrategiat perustuvat kansallisten strategioiden suuntaisesti voimakkaasti tutkimus- ja osaamislähtöiseen kehittämiseen. Botnia-alueen tutkimuspanos on selvästi kasvanut 2000-luvulla. Tutkimuksen nimellinen rahoituspanos kasvoi 30 %. Vaikka T&K-henkilöstön määrä lukumääräisesti lievästi vähenikin, tutkimustyövuosien määrä kasvoi neljänneksellä, mikä viittaa tutkimustyön kokopäiväistymiseen, joka sinänsä on suotuisa ilmiö. Tutkimuksen BKT-osuus ja tutkimuspanos asukasta kohti jää kuitenkin edelleen koko alueella erittäin matalaksi. Seutukunnasta riippuen se vaihtelee 0,6 8 % tasolla maan keskiarvopanoksesta. Alueella on siis esimerkiksi maakuntaohjelmien tieto- ja osaamisperusteisten kehittämistavoitteiden valossa merkittävä tutkimusvajaus (Kuva 16, 17). Tärkeimpiä tutkimusorganisaatioita Botnian alueella ovat Kokkolan yliopistokeskus Chydenius, Oulun Eteläisen instituutti, sekä T&K-työn osalta Keski- Pohjanmaan ammattikorkeakoulu. Tutkimusyhteistyöpotentiaalia valtion tutkimuslaitosten, GTK:n, Metlan, MTT:n ja SYKEN kanssa voitaisiin ehkä hyödyntää tehokkaammin. Kuva 16. Tutkimus- ja kehittämistoiminta. 45

50 Kuva 17. Tutkimuksen osuus Euroa per asukas seutukunnittain ( Oulun Salon Tampereen Helsingin Jyväskylän Turun Forssan Vaasan Kuopion Lappeenrannan Jämsän Lounais-Pirkanmaan Joensuun Raahen Porvoon Imatran Åboland-Turunmaan Äänekosken Rovaniemen Kajaanin Porin Kotkan-Haminan Pohjois-Lapin Etelä-Pirkanmaan Hämeenlinnan Riihimäen Härmänmaan Kokkolan Lahden Varkauden Rauman Mikkelin Kemi-Tornion Pohjoisten Outokummun Tammisaaren Sisä-Savon Jakobstadsregionen Kaakkois-Pirkanmaan Eteläisten seinänaap

51 Heinolan Pohjois-Satakunnan Lohjan Keuruun Savonlinnan Kouvolan Ylä-Savon Vakka-Suomen Luoteis-Pirkanmaan Kyrönmaan Oulunkaaren Loviisan Keski-Karjalan Tunturi-Lapin Ylivieskan Pieksämäen Loimaan Saarijärven- Pielisen Karjalan Ylä-Pirkanmaan Järviseudun Koillis-Savon Ålands! landsbygd " # Kehys-Kainuun Ilomantsin $ Suupohjan Mariehamns % stad Nivala-Haapajärven & Kuusiokuntien Koillismaan Torniolaakson Sydösterbottens " Itä-Lapin $ Kaustisen Juvan Siikalatvan Länsi-Saimaan Kärkikuntien Ålands! #' skärgård Joutsan 47

52 V Alueen korkeamman opetuksen, tutkimuksen ja kehittämistyön instituutiot, niiden strategiat ja instituutioprofiilit Botnia-alueella toimii kuusi korkeamman opetuksen ja tutkimuksen instituutiota tai yksikköä, joita tukevat alueellisten ja paikallisten toimijoiden lisäksi neljä yliopistoa erityisesti Kokkolan yliopistokeskus Chydeniuksen kautta. 48

53 Kuva 18. Botnia-alueen korkeamman opetuksen ja tutkimuksen yksiköt sekä niiden yhteistyö-yliopistot (CHYD= Kokkolan yliopistokeskus Chydenius, JY= Jyväskylän yliopisto, KPAMK= Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulu KPAMK-P= KPAMK:n Pietarsaaren yksikkö, KPAMK-YV= KPAMK:n Ylivieskan yksikkö,n= Yrkeskhögskolan Novia, OAMK= Oulun Seudun ammattikorkeakoulu, OUL= OAMK:n Oulaisten yksikkö, OEI= Oulun Eteläisen instituutti, OEI-YV= OEI Ylivieskan yksikkö, OY= Oulun yliopisto, TTY= Tampereen teknillinen yliopisto, VY= Vaasan yliopisto, ÅA= Åbo Akademi Pietarsaaren yksikkö). Kokkolan yliopistokeskus Chydenius Yliopistokeskus Chydenius on yksi kuudesta vuoden 2004 alussa toimintansa aloittaneesta yliopistokeskuksesta. Yliopistokeskuksen yhteisenä yhteiskunnallisena tehtävänä on kohottaa toiminta-alueensa osaamisen tasoa sekä edistää sen hyvinvointia, kilpailukykyä ja kulttuuria yliopistollisen ja asiakaslähtöisen tutkimus-, koulutus- ja kehittämistoiminnan avulla. Yliopistokeskukset kokoavat alueillaan olevan yliopistollisen toiminnan yhden sateenvarjon alle niin, että eri yksiköt toimivat alueen näkökulmasta yhtenäisenä kokonaisuutena. Kokkolan yliopistokeskus Chydenius on Jyväskylän yliopiston erillislaitos, jonka toimintaa johtaa johtokunta. Johtokunnassa ovat edustettuina yhteistyösopimuksen osapuolet. Toiminnan ja yhteistyön peruslinjat on määritelty konsortiosopimuksessa, jonka osapuolina ovat Jyväskylän yliopisto, Oulun yliopisto, Tampereen teknillinen yliopisto, Vaasan yliopisto, Kokkolan yliopistokeskus Chydenius ja Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakouluosakeyhtiö. Yliopistokeskuksen kokonaisrahoitus on 5,6 M (v. 2008), josta Jyväskylän yliopiston kanavoimaa perus- tai yliopistokeskusrahoitusta on yhteensä 2,5 M. Ulkopuolisen hankerahoituksen osuus on suuri. Vuoden 2008 lopussa yliopistokeskuksessa työskenteli 86 henkilöä Jyväskylän yliopiston alaisuudessa, kuusi henkilöä Oulun yliopiston alaisuudessa ja yksi osa-aikaisesti Vaasan yliopiston alaisuudessa. Yliopistokeskuksessa työskentelee viisi professoria. Chydenius täyttää opetusministeriön korkeakoulujen rakenneuudistuslinjauksissa laitosyksikön kokokriteerit (vähintään 5 professoria). Rahoituksen hankerahoitusvoittoisuudesta johtuen henkilökunnasta noin 60 % on määräaikaisissa virkasuhteissa. Yliopistokeskuksen missio on selkeästi hahmotettu (Kuva 19). Keskus on harkitusti keskittynyt ja profiloitunut harvoille asiantuntemus- ja toiminta-alueille, joilla se pyrkii samanaikaisesti korkeaan kansainväliseen laatuun ja alueelliseen relevanssiin ja vaikuttavuuteen. Tammikuussa 2009 julkistettujen yliopistokeskusten arviointitulosten mukaan tässä on onnistuttu. 49

54 Kuva 19. Yliopistokeskus Chydeniuksen missio. Koulutustoiminta Yliopistokeskuksen strategiassa sen toimialoiksi on määritetty seuraavat: kasvatustieteellinen ala (Jyväskylän yliopisto) tietotekniikan ala (Jyväskylän yliopisto) yhteiskunta-/aluetieteellinen ala (Jyväskylän yliopisto) kauppa- ja hallintotieteellinen ala (Vaasan yliopisto) lääketiede ja terveydenhoitoala (Oulun yliopisto) kemian ja kemiantekniikan ala (Oulun yliopisto) materiaalitekniikka (Tampereen teknillinen yliopisto) Yliopistokeskuksen toimintastrategia muodostuu neljästä avaintavoitteesta: tutkintoon johtava aikuiskoulutus tutkimus ja jatkokoulutus avoin yliopisto alueellisen verkostoyliopiston ja oppimisympäristöjen kehittäminen alueellinen palvelutoiminta Yliopistokeskuksen toiminnan strategisia painopisteitä vuosiksi ovat: Korkeakoulujen välisen yhteistyön tiivistäminen Varmistetaan olemassa olevien koulutus- ja tutkimusalojen elinvoimaisuus ja jatkuvuus Koulutuksen työelämärelevanssin parantaminen ja joustavien koulutusväylien rakentaminen. Maisteriopintojen kehittäminen yliopistollisen oppisopimuskoulutuksen suuntaan. Tutkimustoiminnan ja Keski-Pohjanmaan innovaatiojärjestelmän vahvistaminen. Yliopistokeskuksesta rakennetaan alueen johtava tutkimusyhteisö. Yliopistokeskuksen koulutustoiminta on työelämässä toimivien aikuiskoulutusta, jossa keskuksella on ansiokkaat perinteet. Alun perin yksinomaan Jyväskylän yliopiston johdolla aloitettu kasvatustieteen alan koulutus on laajentunut ja monipuolistunut kattamaan seitsemän opetus- ja tutkimusalaa. Samalla opetuksen ja tutkimuksen vastuuyliopistojen lukumäärä on kasvanut neljään. Jyväskylän yliopiston vastuualueena annetaan kasvatustieteiden lisäksi tietotekniikan ja yhteiskuntatieteiden koulutusta, Vaasan yliopiston johdolla kauppaja hallintotieteiden ja Oulun yliopiston vastuulla lääketieteen, terveystieteiden ja kemian koulutusta. Tutkinnot suoritetaan vastuuyliopistoihin, mutta opetuksen voi alasta riippuen kokonaan tai pääosin saada Kokkolassa. Tutkintokoulutusta annetaan luokanopettajien maisterikoulutuksen ja sen jatkoksi erityisopettajakoulutusta yliopistokeskuksen perinteisenä ja erittäin hyvin kehittyneenä ydintoimintana. Se on valtakunnallisestikin merkittävä, se on todettu laadukkaaksi ja tulokselliseksi ja palkittu laatupalkinnoilla. Sosiaalityön maisteriohjelma on toiseksi laajin opintokokonaisuus, se on erittäin kysyttyä ja demografisten trendien valossa tarve tulee edelleen kasvamaan. Tietotekniikan maisterikoulutusta annetaan suhteellisen pienellä volyymillä työelämälähtöisesti siten, että lähiopetus sopeutetaan työssä käyvän opiskelijan tarpeisiin. Kemian maisteriohjelma on alkuvaiheessaan ja volyymi on pienehkö ja vaatii sekä rahoituksen että volyymin kasvattamista. Alueen teollisuuden tarpeiden kannalta ohjelma on erittäin tarpeellinen. Tampereen teknillisen yliopiston toiminta rajoittuu toistaiseksi vain tutkimus- ja kehitystyöhön. 50

55 Täydennyskoulutusta annetaan useana erimuotoisena ja eripituisena koulutuskokonaisuutena kasvatustieteissä, kauppa- ja hallintotieteissä, tietotekniikassa, yhteiskuntatieteissä ja terveystieteissä. Yliopistokeskuksessa toimii tutkintotavoitteisesti avoin yliopisto. Oulun ja Vaasan yliopistojen avointa yliopistotoimintaa alueella toteuttaa yliopistokeskuksen tiloissa toimiva Keski-Pohjanmaan kesäyliopisto. Yliopistokeskus on kehittänyt työelämälähtöisiä, joustavia koulutusmalleja. Luokanopettajatutkintoa lukuun ottamatta maisteriopinnot voi suorittaa joustavasti työn ohessa opiskellen ja opetusmenetelmät ja -aikataulut on suunniteltu ottaen huomioon aikuisopiskelijan perhe- ja työelämän vaatimukset. Yliopistokeskus Chydeniuksen monitieteinen tohtorikoulu vastaa tutkijakoulutuksesta. Siinä toimivat yhteiskuntatieteellinen ja tietotekniikan tutkijaryhmä ja kasvatustieteellinen tutkijaseminaari. Tutkijaseminaarien ja henkilökohtaisen ohjauksen lisäksi tohtorikoulussa järjestetään metodiseminaareja, joihin kutsutaan tieteellisten metodien asiantuntijoita Jyväskylän yliopiston lisäksi myös muista yliopistoista. Chydeniuksen tohtorikoulussa panostetaan tieteelliseen verkostoitumiseen kansallisesti ja kansainvälisesti. Kokkolan yliopistokeskuksessa on professorien lisäksi myös muuta monipuolista tutkijakapasiteettia yhteensä parikymmentä tohtoria, jotka voivat tukea tutkijakoulutustyötä. Chydeniuksen tohtorikoulu edistää omalta osaltaan yliopistokeskuksen perustehtäviä Keski-Pohjanmaalla: tutkimusta, koulutusta ja yhteiskunnallista palvelutehtävää kiinteässä yhteistyössä emoyliopistojensa kanssa. Tohtoreita on viime vuosina valmistunut 1 4 vuodessa. Maisterihautomo on Suomessa ainutlaatuinen ja innovatiivinen keskeneräisten opinnäytetöiden ohjausyksikkö. Hautomon toiminta on keskittynyt erityisesti humanistisille, kasvatustieteellisille ja yhteiskuntatieteellisille koulutusaloille, mutta sen laajentaminen muillekin alueille olisi perusteltua ja hautomokäytännön levittäminen valtakunnalliseksi kattamaan kaikki potentiaalista hautomo-opiskelijaa olisi koko koulutusjärjestelmämme kannalta tärkeä ja kannatettava toimenpide. Tämä edellyttäisi kuitenkin huomattavasti nykyistä mittavampaa resursointia. Tutkimustoiminta Koko yliopistokeskuksen toimintavolyymistä tutkimukseen käytetään noin 30 %. Tutkimusstrategian mukaan yliopistokeskuksen vahvoja tutkimusaloja ovat tietotekniikan, erityisesti uusien opetusteknologioiden ja langattomien lyhyen kantaman järjestelmien tutkimus, kulttuuri- ja maaseutututkimus, yhteiskuntatieteellinen aluetutkimus, terveystutkimus ja aikuispedagoginen tutkimus. Tutkimuksen kokonaisvolyymistä % on suunnattu soveltavan tutkimukseen ja vastaavasti % perustutkimukseen tieteenalasta riippuen. Tutkimustoiminnan vahvimmat perinteet ovat kasvatustieteellisellä tutkimuksella, mutta uusien opetusalojen käynnistäminen on samalla monitieteistänyt myös tutkimustoimintaa. Tietotekniikan, kemian ja terveystieteiden alueella tutkimus on vahvasti soveltavaa ja tapahtuu yhteistyössä alueen yritysten ja instituutioiden kanssa. Yhteiskuntatieteissä perustutkimuksen osuus on kohtalaisen suuri (n. 40 %). Emoyliopiston tieteellistä toimintaa arvioineen kansainvälisen arviointiryhmän mukaan yliopistokeskuksen tutkimus on aluerelevanttia, tasoltaan vertailukelpoista emoyliopiston tutkimuksen kanssa ja resursseihin nähden tuotteliasta. Yliopistokeskuksen tutkimus on voittopuolisesti ulkopuolisella hankerahoituksella rahoitettua. Tämä aiheuttaa ongelmia tutkimuksen pitkäjänteisyyden, syvällisyyden ja tutkijaresurssien kehittämisen ja säilyttämisen kannalta. Työsuhteitten pätkittyminen projektien mukaan jaksotettuna on nimenomaan pitkäjänteisen tutkimuksen ja johdonmukaisen tutkijanuran kannalta ongelmallista. Siksi tutkimuksen vapaata perusrahoitusta tulisi lisätä, jotta hankkeiden väliset ajat voitaisiin kattaa työsuhteen katkeamatta ja samalla järjestää mahdollisuus tutkijan metodisten valmiuksien hankintaan ja jatko-opintojen suorittamiseen. Yhteistyö Yliopistokeskusyhteistyö Yhteistyö yliopistokeskussopimuksen osapuolten kanssa vaihtelee laajuudeltaan ja merkitykseltään huomattavasti osapuolesta riippuen. Suhde Jyväskylän emoyliopistoon on tiivis ja toimii hyvin kaikilla tasoilla johtotasolta laitoksiin ja yksittäisiin professoreihin ja asiantuntijoihin saakka. Jyväskylän yliopiston johto näkee Kokkolan yliopistokeskus Chydeniuksen olennaisena strategisena elementtinä Jyväskylän yliopiston kokonaisstrategiassa ja arvostaa keskuksen saavutuksia erityisesti opettajakoulutuksen ja muun aikuiskoulutuksen aloilla. Aluevaikuttavuuden tuloksia pidetään hyvinä ja oikeaan osuneina. Emoyliopiston professorit toivoivat omilla oppialoillaan voivansa osallistua enemmän yliopistokeskuksen strategiseen suunnitteluun erityisesti siltä osin, kuin tutkimus- tai koulutuspanostusta tarvitaan heidän suunnaltaan. Chydeniuksen toiminnan tulevaisuuden strategiset linjaukset keskittyvät paljolti nykyisiin vahvuusalueisiin. Muiden yhteistyöyliopistojen toivotaan lisäävän panostustaan yliopistokeskuksen toimintaan. Yhteistyö Oulun yliopiston kanssa on merkittävästi vahvistunut kemian professuurin perustamisen jälkeen. Oulun yliopisto tukee Kokkolan yliopistokeskus Chydeniuksen rakenteellista kehittämishanketta korkea-asteen koulutusväylän kehittämiseksi ja osallistuu siihen kemian ja kemiantekniikan opetuksen ja tutkimuksen osalta. Oulun yliopisto on perustanut lahjoitusvaroin Kokkolaan sijoitetun määräaikaisen kemian professuurin. Järjestelyllä pyritään saamaan synergiaetuja yli- 51

56 opistokeskuksen kemian ja kemiantekniikan opetusta ja tutkimusta koskevassa yhteistyössä Oulun yliopiston kemian laitoksen, Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulun ja alueen valtakunnallisesti merkittävän kemian teollisuuden keskittymän kanssa. Kemian ja kemiantekniikan koulutustarpeeseen vastataan maisteriohjelmalla. Oulun yliopiston strategiset painotukset suhteessa yliopistokeskus Chydeniukseen kohdistuvat lähinnä kemian opetukseen ja tutkimukseen sekä terveystieteiden opetukseen ja tutkimukseen. Oulun yliopisto tähtää tässä yhteistyössä pitkäjänteiseen strategisen tason kumppanuuteen. Yhteistyö Vaasan yliopiston kanssa on vähäisempää, rajoittuen lähinnä kauppa- ja hallintotieteiden avoimeen yliopisto-opetukseen ja liikkeenjohdon täydennyskoulutukseen. Vaasan yliopiston johto näkee sen kuitenkin hyödyllisenä ja katsoo, että erityisesti kauppatieteiden koulutusyhteistyötä voidaan ja tulisi kehittää. Tampereen teknillisen yliopiston kanssa toteutettava yhteistyö keskittyy materiaali- ja lasertekniikkaan ja sitä toteutetaan suhteellisen pienellä volyymillä. Kehittämismahdollisuuksia on kuitenkin olemassa ja yhteistyöyliopisto haluaa panostaa asiaan pitkällä aikajänteellä. Ammattikorkeakouluyhteistyö Kokkolan yliopistokeskus Chydenius ja Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulu ovat laatineet Keski-Pohjanmaan korkeakoulujen alueellisen yhteistyön strategian sekä allekirjoittaneet vuonna 2008 konsortiosopimuksen. Tavoitteena on toiminnallinen konsortio, jolla on yhteinen strategia ja koordinoiva elin. Kyseessä on poikkeuksellisen pitkälle viety strategisen, rakenteellisen ja toiminnallisen kumppanuuden järjestely, joka perustuu jo aikaisemmin toteutettuihin yhteisiin kampusrakenteisiin ja monipuoliseen toimitilojen, tukipalveluiden ja laboratorioiden yhteiskäyttöön. Saadut kokemukset ovat myönteisiä ja uusia yhteistyön kehittämisalueita on tunnistettavissa. Korkeakoulustrategian ja konsortiosopimuksen pohjalta yhteistyötä ja työnjakoa korkeakoulujen välillä rakennetaan niin tutkimus- ja kehittämistoiminnassa, koulutuksessa kuin infrastruktuurinkin osalta. Konsortiosopimus kattaa seuraavat toiminta-alueet: koulutus- ja opetusyhteistyö sekä koulutusväylien rakentaminen tutkimus- ja kehitysyhteistyö kansainvälinen yhteistyö henkilöstön kehittäminen tilojen ja infrastruktuurin yhteiskäyttö kirjasto- ja tietopalvelut tukipalvelut (mikrotuki, tietoverkot, oppimisympäristöt ja virasto/vahtimestaripalvelut). Konsortiosopimuksen käytännön toimeenpano on käynnistynyt hyvin, ja sen voi olettaa tehostavan kummankin instituutio-osapuolen toimintaa ja vahvistavan edelleen niiden synergioita käytännön tasolla. Uuden kampuksen käyttöönoton jälkeen on useita rakenteellisia ja toiminnallisia ratkaisuja kyetty toteuttamaan synergistisesti. Näistä mainittakoon mm.: kirjastopalvelut laboratorioiden yhteiskäyttö kampuskiinteistöjen yhteiskäyttö yhteiset ravintolapalvelut opettajaresurssien yhteiskäyttö. useat tutkimushankkeet ja yrityskohtaiset tai alueelliset kehittämishankkeet. Korkeakoulujen alueellinen yhteistyöstrategia sisältää myös Pohjanmaan ja Etelä-Pohjanmaan korkeakouluyksiköiden kanssa tehtävän koulutusyhteistyön tavoitteet. Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulun lisäksi yliopistokeskuksen yhteistyö muiden ammattikorkeakoulujen kanssa on vähäisempää. Yhteistyö Oulun Eteläisen instituutin ja alueen kanssa Edellä on jo mainittu Oulun Eteläisen ja Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulun eri yksiköiden kanssa tehty koulutusyhteistyö. Lisäksi yliopistokeskus Chydenius osallistuu aktiivisesti Oulun Eteläisen instituutin kehittämään teknologiakasvatus-hanketyöhön. Alueellinen yhteistyö Yliopistokeskus Chydenius on osallistunut maakuntasuunnitelman ja maakuntaohjelman sekä alueohjelmien laadintaan ja vastaa pätevyysalueellaan osittain niiden toimeenpanosta. Tämä on tieto- ja osaamispainotteisten strategioiden kannalta välttämätöntä. Yliopistokeskuksella on myös laajaa yhteistyötä seutukunnan yritysten, julkisen sektorin organisaatioiden kanssa, kuten koulujen ja sairaaloiden samoin kuin hallintoorganisaatioiden sekä suuryritysten kanssa. Alueen edustajien kanssa käytyjen keskustelujen perusteella yhteistyöhön ollaan tyytyväisiä ja sitä halutaan lisätä. Samalla korostettiin yliopistokeskuksen koulutuksen ja tutkimuksen alue- ja yritysrelevanssin merkitystä sekä herkkyyttä ympäristössä tapahtuville muutoksille. Alueyhteistyön merkitystä kuvaa muun muassa se, että alueen kuntaorganisaatiot tukevat yliopistokeskusta taloudellisesti ja yrityssektori on panostanut merkittävällä tavalla professorien virkojen ylläpitämiseen. Emoyliopiston taholta korostetaan, että yliopistokeskus Chydenius toimii ansiokkaalla tavalla myös emoyliopiston alueellisen vaikuttavuuden aikaansaamiseksi vaikutusalueellaan. Arviointia Yliopistokeskus Chydenius on lyhyessä ajassa saanut toimintansa vakiinnutetuksi ja saavuttanut ydinalueillaan aikuiskoulutuksessa ja pedagogiikassa korkean kansallisen, jopa kansainvälisen tason. Toiminnan sisältö on myös monipuolistunut ja uusia innovatiivisia avauksia on tehty mm. verkko-opetuksen kehittämisen ja maisterihautomon muodossa. Myös tietotekniikan ja 52

57 kemian opetuksen ja tutkimuksen tuominen Kokkolaan ja sitä kautta vastaaminen alueen tärkeän elinkeinoelämän sekä koulutus- että tutkimustarpeisiin on ollut hyvin ajoitettu ja onnistunut toimenpide. Oulun yliopiston osoittama kemian professuuri on erinomainen esimerkki kahden yliopiston välisestä käytännön yliopistokeskusyhteistyöstä. Näiden kahden yliopistokeskuskumppanin rinnalla yhteistyötä muiden yliopistokumppaneiden kanssa voidaan vielä huomattavasti kehittää. Esimerkiksi alueen korkeakoulustrategiassa on asetettu tavoitteeksi kauppatieteiden professuuri Vaasan yliopiston osoittamana ja materiaalitekniikan professuuri Tampereen teknillisen yliopiston osoittamana samaan tapaan kuin on jo toteutettu Oulun yliopiston kemian professuurin kohdalla. Näiden kahden kumppanuusyliopiston johdon kanssa käyty keskustelu viittaa siihen, että ne eivät omista voimavaroistaan katso voivansa sijoittaa professuuria Kokkolaan. Sen sijaan alueelta tulevan lahjoitusprofessuurin mahdollisuudet voivat muuttaa tilannetta. Tällöinkin on kuitenkin otettava huomioon useilla erityisaloilla tarve luoda tieteen- ja opetusalakohtaisia laajempia ja monitieteisempiä ryhmiä alueella sijaitsevan yhden professorin viran sijasta. Esitetty kumppanuusyliopistossa sijaitseva kummiprofessuuri nähtiin tässä suhteessa otollisempana ratkaisuna ja siihen on olemassa realistisia mahdollisuuksia. Yliopistokeskus saa koulutuksestaan sekä koulutettavilta, emoyliopistolta, yhteistyöyliopistoilta ja alueelta myönteistä palautetta. Koulutuskysyntä eri opetusaloilla vaihtelee merkittävästi. Kun opettajakoulutuksen ja sosiaalityön koulutuksessa on ollut kysyntää runsaasti, tietotekniikan vetovoima on heikompi ja kemian kohdalla volyymi ylipäätään on pieni, vaikka koulutusalat sinänsä vaikuttavat onnistuneilta. Näillä kahdella jälkimmäisellä alalla on aihetta erityisiin ponnisteluihin opiskelijarekrytoinnin onnistumiseksi. Periaatteessa kaikilla kyseisillä aloilla koulutustarve on ilmeinen ja se tulee jatkumaan ja sosiaalityön koulutuksessa kasvamaan merkittävästi tulevaisuudessa. Avoimen yliopiston toiminta on todettu menestyksekkääksi ja tehokkaaksi, mutta yliopistokeskuksen avoimen yliopiston ja kesäyliopistotoiminnan välinen suhde on epäselvä ja vaatii selkeyttämistä ja koordinointia. Tulisi selvittää, voidaanko kyseiset toiminnot kokonaan yhdistää Chydeniuksen toimintoihin, kuitenkin niin, että kesäyliopistokanavan rahoitusmahdollisuudet kyseiselle toiminnalle säilytetään. Tämä kysymys on relevantti myös valtakunnallisesti. Ympäristön ja tiede- ja koulutusyhteisön suunnalta syntyy ajoittain paineita uusien tutkimus- tai koulutusalojen avaamiseen. Samanaikaisesti olemassa olevat opetusohjelmat ja tutkimusalat jotka ovat jo osoittaneet oikeutuksensa, saattavat olla aliresursoituja. On myös mahdollista, että valittu ala ei olekaan elinkykyinen. On tärkeää seurata ympäristön kehitystä ja tarpeita, mutta samalla on uskallettava pitää kiinni hyviksi osoittautuneista ratkaisuista. Yleisesti Kokkolan yliopistokeskuksen osalta voidaan todeta, että olemassa olevien koulutus- ja tutkimuslinjojen riittävän resursoinnin ja jatkuvuuden varmistaminen asettuu etusijalle uusien alojen avaamiseen verrattuna. Tutkimuksen osuutta kaikilla koulutusaloilla opetussisältöjen ja opettajakompetenssin laadun ylläpitämiseksi tulisi lisätä. Chydeniuksen tutkimustoiminta on fokusoitunutta. Korkeakoulujen arviointineuvoston toimesta yliopistokeskuksen toiminta on arvioitu osana yliopistokeskusten kokonaisarviointia v Yliopistokeskus Chydenius sai arvioinnissa hyvät tulokset ja erityisesti sen profiloituminen aikuiskoulutukseen ja aikuispedagogiset innovaatiot saivat tunnustusta, samoin aluevaikuttavuus ja yhteistyö ammattikorkeakoulun kanssa. Arviointiryhmä tiivisti loppupäätelmänsä seuraaviin vahvuuksiin ja kehittämiskohteisiin: Vahvuudet Onnistunut profiloituminen aikuiskoulutukseen. Hyvä synergian mahdollistava ja yliopistorajat ylittävä sisäinen organisaatio. Profiloitumista tukeva vahvuus aikuispedagogiikassa. Hyvät toimintaedellytykset ammattikorkeakoulun kanssa. Julkisen sektorin pitkäjänteinen sitoutuminen yliopistokeskuksen toimintaan. Kehittämiskohteet Rakennerahastoriippuvuuden vähentäminen ja varautuminen nykyisen kauden päättymiseen Tutkimustoiminnan vahvistaminen ja kriittisen massan kasvattaminen Elinkeinoelämän sitouttaminen toimintaan nykyistä vahvemmin Lähiopetuksen lisääminen tietyissä oppiaineissa Keskuksen sisäisen yhteistyön kehittäminen koulutuksessa ja tutkimuksessa sekä toiminnan kansainvälistäminen. Näihin arvioihin voidaan suurelta osin yhtyä. Arviointineuvoston tarkastelussa ei ole kuitenkaan riittävästi otettu huomioon Keski-Pohjanmaan aluetta laajemman alueellisen kokonaisuuden asettamia tarpeita ja mahdollisuuksia. Näiden mahdollisuuksien hyväksikäyttö Botnia-alueen toiminnallisena yhteistyönä antaa mahdollisuuden vastata muutamiin ongelmiin, joihin arviointiraportissa on kiinnitetty huomiota. Suosituksia 1. Yliopistokeskus Chydeniuksen vahvuusalueita ovat modernien koulutusmenetelmien tutkimuspohjainen kehittäminen, aikuispedagogiikan tutkimus ja menetelmäkehittely mukaan lukien verkkopedagogiikka sekä menestyksekkään opiskelun tukeminen. Yliopistokeskukseen esitetään perustettavaksi modernien koulutusmenetelmien center of 53

58 2. 3. excellence, joka yhteistyössä alueen muiden koulutusyksiköiden kanssa tutkii ja kehittää moderneja teknologiapohjaisia koulutusratkaisuja ja muita opetusmenetelmiä. Jo tällä hetkellä ja pitkälle tulevaisuudessa ikääntyvän yksilön oppiminen, opetusmenetelmät ja oppimisen tukeminen tulevat olemaan koko yhteiskunnan kannalta kriittinen tekijä, esimerkiksi ikääntyvän työntekijän työssä jatkamisen edellytyksenä (60 70 v. eläkeikätavoite). Ikääntyvän yksilön oppimisen opetusmenetelmien ja oppimista edesauttavien menetelmien kehittäminen ja arviointi osana yliopistokeskuksen aikuiskoulutustoimintaa ovat merkittävä tutkimuksellinen haaste, johon yliopistokeskuksella olisi hyvät mahdollisuudet yhdessä muiden opetusta tutkivien yksiköiden kanssa pureutua. Kaikilla opiskelutasoilla opiskelun vaikeutuminen, viivästyminen ja ääritapauksessa keskeytyminen ovat merkittävä yksilökohtainen ja yhteiskunnallinen ja koulutuspoliittinen ongelma samanaikaisesti, kun opetusviranomaisten ja instituutioiden toimenpitein pyritään opintoaikoja lyhentämään ja keskeytymisiä välttämään. Menestyksekkään opiskelun riskitekijöiden tutkimuksella tulisi selvittää (mielellään kausaaliepidemiologian tutkimusstrategioilla) menestyksellistä opiskelua edesauttavat ja sitä ehkäisevät ja vaarantavat yksilölliset, institutionaaliset, koulutusmenetelmiin liittyvät ja mahdolliset opintososiaaliset tai muut ulkoiset tekijät. Hankkeen kohdeaineistoiksi sopisivat Botnia-alueen koulutusinstituutiot, niiden opettajat ja opiskelijat jauksen vuoksi. Yhtenä ratkaisuna on esimerkiksi Lahden yliopistokeskuksessa käytetty kummiprofessorijärjestelyä, jossa yhteistyöyliopiston professorille sovitaan erityisvastuu yliopistokeskuksen opetuksen ja tutkimuksen kehittämisestä omasta yliopistostaan käsin. Tällaiseen ratkaisuun voisi pyrkiä Chydeniuksen kohdalla professorivajauksen ainakin osittaiseksi ratkaisemiseksi. Yliopistokeskuksen perusrahoituksen niukkuus haittaa pitkäjänteistä yliopistolähtöisen tutkimustoiminnan toteuttamista ja aiheuttaa ongelmia työsuhteiden katkeillessa projektitaukojen aikana. Yliopistokeskukselle tulisi emoyliopiston ja alueellisten rahoittajien toimesta varata riittävä perusrahoitus, joka mahdollistaa edes pienellä volyymillä omaehtoisen tutkimustoiminnan. Yliopistokeskuksen monialainen tohtorikoulutus voitaisiin laajentaa koko Botnia-alueen kattavaksi tohtorikoulutusohjelmaksi. Jäljempänä on esitetty lukuisia koko Botnia-alueelle kohdistettuja suosituksia, joiden toteuttamiseen osallistumista suositellaan myös yliopistokeskus Chydeniukselle. 4. Maisterihautomotoiminta on erinomainen esimerkki innovatiivisesta tavasta puuttua opintojen vaikeutumiseen ja viivästymiseen. Yliopistokeskus Chydeniuksen maisterihautomotoiminnan resursointia tulisi vahvistaa ja sen jatkuvuus pitkällä aikavälillä tulisi turvata. Toiminnan laajentamista valtakunnalliseksi suositellaan. Mikäli mahdollista, hautomomenetelmiä tulisi pyrkiä tutkimuksellisesti validoimaan, jotta menetelmästä tulisi siirtokelpoinen. 5. Yliopistokeskuksen ja kesäyliopiston välinen suhde ja toiminnan järjestely tulisi saattaa pysyvästi vakaalle pohjalle. Asia edellyttää valtakunnallisia toimia. Aikuiskoulutuksen suunnittelu ja toteutus soveltuu parhaiten yliopistokeskuksen toimintana toteutettavaksi. 6. Yliopistokeskus Chydeniuksen voimavarojen kehitys on toteutunut vain osittain Keski-Pohjanmaan korkeakoulujen alueyhteistyön strategiassa tavoitteeksi asetetulla tavalla. Samoin hankerahoituksella ylläpidetyn tutkimustoiminnan rahoitus on usein epäjatkuvaa, mikä vaikeuttaa sekä pitkäjänteistä tutkimusta että kokeneiden tutkijaresurssien säilyttämistä. Yliopistokeskuksen uudet professorinvirat on suunniteltu sijoitettaviksi keskuksen keskeisten strategisten tutkimus- ja opetusalojen johtoon. Näiden alojen kehittäminen on viivästynyt resurssiva- 54

59 Kokkolan yliopistokeskus Chydenius profiilitiivistelmä Koulutus- ja tutkimusalat Kokkolan yliopistokeskus Chydeniuksen koulutus- ja tutkimusalat ja niistä vastaavat yliopistot ovat: Kasvatustieteet (Jyväskylän yliopisto) Luonnontieteet, erityisesti kemia (Oulun yliopisto) Tietotekniikka (Jyväskylän yliopisto) Materiaalitekniikka (Tampereen teknillinen yliopisto) Yhteiskuntatieteet (Jyväskylän yliopisto) Kauppa- ja hallintotieteet (Vaasan yliopisto) Opiskelijat ja tutkinnot Opiskelijamäärät 2008 Maisteriopinnot 241 Jatko-opinnot 38 Maisterihautomo 370 Avoin yliopisto (JY ja VY) 2348 Täydennyskoulutus 2982 Tutkinnot 2008 Kasvatustieteen maisteri 50 Filosofian maisteri 8 Yhteiskuntatieteiden maisteri 9 Tohtorin tutkinto 4 Terveystieteet (Oulun yliopisto) Hallinto Kokkolan yliopistokeskus Chydenius on hallinnollisesti Jyväskylän yliopiston erillislaitos. Yliopistokeskuksen toiminnan perustana on yhteistyösopimus, jossa sopijaosapuolina ovat yliopistokeskuksen toiminnassa mukana olevat yliopistot sekä alueelliset toimijat. Yliopistokeskuksen hallinnosta vastaavat johtaja ja johtokunta. Henkilöstö Vuoden 2008 lopussa Kokkolan yliopistokeskus Chydeniuksessa työskenteli 86 henkilöä Jyväskylän yliopiston alaisuudessa, kuusi henkilöä Oulun yliopiston alaisuudessa ja yksi osa-aikaisesti Vaasan yliopiston alaisuudessa. Yliopistokeskuksessa työskentelee viisi professoria. Talous Kokkolan yliopistokeskus Chydeniuksen kokonaisrahoitus vuonna 2008 oli n. 5,6 M. 55

60 Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulu Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulu (KPAMK) on toiminut vakinaisena vuodesta 1998 ja sen ylläpitäjä on Keski- Pohjanmaan ammattikorkeakouluosakeyhtiö. Ammattikorkeakoululla on koulutusyksiköitä Kokkolassa, Ylivieskassa ja Pietarsaaressa. Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakouluosakeyhtiön osakaskunta koostuu kuntasektorin koulutusyhtymistä ja yksityisoikeudellisista yhdistyksistä. Osakkuudet jakautuvat seuraavasti: Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 50 % Kalajokilaakson koulutuskuntayhtymä 37 % Pietarsaaren kaupunki 11 % Keski-Pohjanmaan konservatorion kannatusyhdistys ry. 1 % Raudaskylän Kristillinen Opisto ry 1 %. Ammattikorkeakoulun osakeyhtiöhallintomalli ja omistusrakenne tuo sille yritystyyppistä itsenäisyyttä ja joustavuutta ammattikorkeakoululain säätämissä puitteissa. Ammattikorkeakoulun osakeyhtiörakenteesta seuraa, että myös hallintorakenne on yritystyyppinen: yhtiökokous, osakeyhtiön hallitus, toimitusjohtaja. Lisäksi yritysrakenteesta poiketen ammattikorkeakoululla on korkeakoulun operatiivista toimintaa, opetusta ja tutkimusta sekä rehtorin ja samalla osakeyhtiön toimitusjohtajan toimintaa tukeva ja ohjaava ammattikorkeakoulun hallitus. Ammattikorkeakoulun kokonaistuotot olivat v yhteensä 24,4 M, josta julkisena yksikköhintatulona ja muuna avustuksena ja tukena kertyi 89,7 % ja palvelujen myyntitulona 10,3 %. Tutkimuksen ja kehitystyön volyymi oli v yhteensä 3,5 M eli 14,3 % kokonaisrahoituksesta. Lisäksi yrityksille tehty palvelutoiminta, jossa on ollut usein kehitystyöluonnetta, oli volyymiltään 2,7 M eli 11 % kokonaisrahoituksesta. Henkilöstövoimavarat käsittävät 299 henkilöä, joista 24:llä (8 %) on tohtorin tutkinto ja yhtä suurella määrällä lisensiaattikoulutus. Ammattikorkeakoulussa opiskelee aikuisopiskelijat (noin 400) mukaan lukien noin 3300 opiskelijaa. Ammattikorkeakoululla on koulutusyksiköitä Kokkolassa, Ylivieskassa ja Pietarsaaressa seuraavasti: Tekniikan ja liiketalouden yksikkö, Kokkola (kone- ja tuotantotekniikka, kemiantekniikka, tietotekniikka, liiketalous, Information Technology, Chemistry and Technology, Business Management sekä ylemmät amk-tutkinnot Teknologiaosaamisen johtaminen, Yrittäjyys ja liiketoimintaosaaminen, International Business Management) Ylivieskan yksikkö (mediatekniikka, sähkötekniikka, tuotantotalous, Industrial management, sosiaaliala, liiketalous, matkailun aikuiskoulutus, kansalaistoiminta ja nuorisotyö) Pietarsaaren yksikkö (kansainvälinen kauppa, Tourism, vaatetusala) Sosiaali- ja terveysalan yksikkö, Kokkola (hoitotyö, sosiaaliala, Degree Programme in Nursing sekä ylempi amk-tutkinto Sosiaali- ja terveysalan kehittäminen ja johtaminen) Taiteen yksikkö, Kokkola (musiikki, esittävä taide) Kuva 20. Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulun strateginen profiili. Luonnos 3/

61 KPAMK uudistaa parhaillaan strategiaansa, jossa tullaan määrittelemään KPAMK:n painoalat, jotka toteutuvat koulutusohjelmissa ja niihin integroidussa tutkimusja kehitystyössä. KPAMK:n painoalavalinnat ovat yhdensuuntaiset toiminta-alueen kansallisen ja kansainvälisen kärkiosaamisen kanssa (Kuva 20): teollisuusprosessien ja tuotantoteknologioiden kehittäminen informaatioteknologia; hajautetut ja langattomat järjestelmät yrittäjyys ja liiketoimintaosaaminen työelämäläheinen verkkopedagogiikka ja mentorointi kulttuuripalvelut ja hyvinvointia tukevat moniammatilliset palvelukokonaisuudet. Koulutustoiminta Ammattikorkeakoulun koulutusprofiili on monialainen lähtien alueen koulutustarpeista. Kuudella koulutusalalla on 25 eri koulutusohjelmaa. Ammattikorkeakoulun opetuskielet ovat suomi, ruotsi ja englanti. Koulutusalat, joilla on yhteensä 622 aloituspaikkaa, ovat seuraavat: tekniikan ja liikenteen ala yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala matkailu-, ravitsemis- ja talousala sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala humanistinen ja kasvatusala kulttuuriala. Lisäksi aikuiskoulutuksen opiskelupaikkoja on 390. Nuorten opiskelijoiden määrä on 2000-luvulla loivasti laskenut, kun taas aikuisopiskelijoiden lukumäärät ovat huomattavasti kasvaneet. Suurimpia koulutusaloja ovat tekniikan ja liikenteen ala, yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala ja sosiaali- ja terveysala, jotka yhdessä kattavat 83 % aloituspaikoista. Hakija/aloituspaikka-suhde vaihtelee laajasti sekä koulutusaloittain että koulutuspaikkakunnittain. Suurin vetovoima on Kokkolan sosiaali- ja terveysalan sekä Ylivieskan sosiaalialan koulutusohjelmilla sekä englanninkielisillä koulutusohjelmilla, kun taas alikysyntää on Ylivieskan liiketalouden, Pietarsaaren suomenkielisten sekä muutamien tekniikan koulutusohjelmien osalta. Koulutusohjelmista kymmenen ylittää selvästi vertailuarvona pidetyn suhteen 2 (2 hakijaa/aloituspaikka), kun taas reilu kymmenen koulutusohjelmaa on vertailurajalla tai selvästi sen alapuolella. Toisaalta ammattikorkeakoulu tarkastelee alueen koulutustarvetta monipuolisemmin kuin yksinomaan ilmenevän koulutuskysynnän perusteella. Esimerkiksi musiikin ja esittävän taiteen koulutusohjelmat ovat paitsi alueen kulttuurielämän kannalta myös valtakunnallisesti merkittäviä. Ammattikorkeakoulun englanninkielisten ohjelmien vetovoima on suuri. Suurin osa tutkintotavoitteisista ulkomaisista opiskelijoista tulee kehitys- tai transitiomaista, kun taas teollisuusmaiden opiskelijat tulevat opiskelijavaihdon kautta. Ammattikorkeakoulu on selkeästi laatujohdettu. Korkeakoulujen arviointineuvoston v suorittama laatujärjestelmän auditointi läpäistiin hyväksytysti. Vuonna Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulu oli arviointineuvoston nimeämä aluekehityksen huippuyksikkö. Eräillä koulutusaloilla vallitseva korkeakoulun vetovoimaongelma ja opiskelijoiden läpäisyaste ovat kriittisen keskustelun kohteena, kuten useissa muissakin ammattikorkeakouluissa. Vuonna 2007 ammattikorkeakoulusta valmistuneita oli 540, keskeyttäneitä ja yliajalla opiskelleita oli molempia suunnilleen sama määrä eli lähes 400. Tutkimustoiminta Ammattikorkeakoulun tutkimuksen strategiset linjaukset on määritelty tutkimus- ja kehitystyön sekä teknologian strategisessa toimintaohjelmassa ja ne vastaavat koulutusohjelmien ja alueen maakuntaohjelmien sekä alue- ja osaamiskeskusohjelmien painopistevalintoja. Tutkimus- ja kehitystyön strategisessa suunnittelussa sekä toteutuksessa huomioidaan myös Euroopan unionin ohjelmakauden keskeiset linjaukset. Korkeakoululla on käynnissä ajankohdasta riippuen hanketta. Tutkimus- ja kehitystyössä yhteistyöyrityksiä on vuosittain noin 300. Lukumääräisesti kaksi kolmasosaa tutkimus- ja kehittämishankkeista suuntautuu informaatio- ja automaatiotekniikkaan ja liiketalouteen. Muilla seitsemällä tutkimusalueella hankekorit ovat suhteellisen pieniä. Tutkimus- ja kehitystyö on keskitetty Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulun tutkimus-, kehitys- ja täydennyskoulutusyksikköön CENTRIAan. CENTRIA toimii verkostomaisesti koulutusyksiköiden yhteydessä. Tutkimus- ja kehitystoiminnan päätehtävänä on luoda edellytyksiä alueen yritysten ja yhteisöjen kehittymiselle. CENTRIAlla on käytössään koko ammattikorkeakoulun henkilöstön osaaminen, laboratoriopalvelut sekä kokeneiden asiantuntijoiden ohjauksessa runsaasti opiskelijatyövoimaa, jotka saavat samalla erinomaista käytännön tutkimus- ja kehittämiskoulutusta. CENTRIAlla on toimintaa Kokkolassa, Ylivieskassa, Pietarsaaressa ja Haapajärvellä. 57

62 Tutkimuksen julkaisuja ammattikorkeakoulu tuotti vuonna 2007 yhteensä 49 kappaletta, joista 9 oli kansainvälisiä referee-tutkimusartikkeleja. Ammattikorkeakoulun tutkimus rahoitetaan pääosin ulkopuolisella hankerahoituksella. Opetusministeriön perusrahoitus tutkimustoiminnan toimintaedellytyksiin on eli 7 % koko tutkimusrahoituksesta, joka siis 93-%:sti on hankerahoitusta. Rahoitusrakenne, hankerakenne ja lähes yksinomaan tilaustyyppinen tutkimus, vaikka se onkin alue- ja tilaajarelevanttia, ei välttämättä luo pohjaa ammattikorkeakoulun pitkäjänteiselle tutkimusosaamisen ja tärkeiden tilaajien kannalta ei-kiintoisien, mutta mahdollisesti useista muista syistä tärkeiden tutkimusaiheiden tutkimiselle. Tämän vuoksi perusrahoituksen osuuden vahvistaminen on toivottavaa. Ammattikorkeakoulun infrastruktuuri tutkimuksen ja opetuksen tarkoituksiin on monipuolinen ja tasokas. Seuraavat laboratorio- tai muut erikoisympäristöt ovat tutkimuksen ja opetuksen käytettävissä: Kemian koetehdas Tekstiililaboratoriot Automaatiotekniikan laboratorioympäristö Mittaavan käynnissäpidon ja etädiagnostiikan oppimis- ja testausympäristö Tuotetestauksen laboratorio Tuotantotekniikan laboratorio Puutuotetekniikan laboratorioympäristöt RFMedia laboratorio Järjestelmätestauksen laboratorio Sähkö- ja energiatekniikan laboratorioympäristö Turkisalan tutkimus- ja kehittämisympäristö Kulttuuriproduktioiden tuottamisympäristö Verkko-oppimisympäristöt. Huomattavaa osaa näistä ympäristöistä käyttää tutkimuksessaan sopimuspohjaisesti myös yliopistokeskus Chydenius ja Ylivieskassa yhteiskäyttöä on Oulun Eteläisen Instituutin kanssa. Tutkimuslaboratoriot ovat myös tarvittaessa alueen yritysten käytettävissä. Yhteistyö Korkeakouluyhteistyön sisällöt, tavoitteet ja muodot on määritelty yhteisissä alueellisissa korkeakoulustrategioissa, kuten Keski-Pohjanmaan korkeakoulujen alueellisen yhteistyön strategia ja Osaava Pohjois-Suomi strategia sekä Oulun Eteläisen korkeakoulustrategia. Yhteisen strategiatyöskentelyn lisäksi Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulu on solminut yhteistyösopimuksia alueella toimivien Oulun, Vaasan ja Jyväskylän yliopistojen sekä Tampereen teknillisen yliopiston kanssa. Kokkolan yliopistokeskus Chydeniuksen kanssa tehtävä yhteistyö nojaa paljolti näiden korkeakoulujen väliseen konsortiosopimukseen (ks. edellä) sekä mainittuun Keski-Pohjanmaan korkeakoulujen alueelliseen yhteistyöstrategiaan. Konsortiosopimuksella vahvistetaan strategiatyötä, rakennetaan koulutus-, tutkimus- ja kehittämisyhteistyötä sekä kehitetään infrastruktuurin ja tukipalveluiden yhteiskäyttöä. Sopimus kattaa seuraavat alueet ja toiminnot: koulutus- ja opetusyhteistyö sekä koulutusväylien rakentaminen tutkimus- ja kehitysyhteistyö kansainvälinen yhteistyö henkilöstön kehittäminen tilojen ja infrastruktuurin yhteiskäyttö kirjasto- ja tietopalvelut tukipalvelut (mikrotuki, tietoverkot, oppimisympäristöt ja virasto-/vahtimestaripalvelut Yhteistyötä tukevan infrastruktuurin ja tukipalveluiden kustannusten periaatteista ja jaosta sovitaan tarkemmin erillisellä Jyväskylän yliopiston ja ammattikorkeakoulun välisellä sopimuksella. Osalla toiminnoista yhteistyö on käynnistynyt hyvin, osassa on vielä kehitettävää. Yhteistyön rakenteellisia edellytyksiä on kehitetty ja kehitetään parhaillaan kaikilla KPAMK:n toimintapaikkakunnilla, Kokkolassa, Pietarsaaressa ja Ylivieskassa. Kokkolassa korkeakoulukampus on rakennettu tiiviin yhteistyön pohjalle ja rakennusten, laboratorioiden sekä tukipalvelujen yhteiskäyttö on toteutunut hyvin, vaikkakin sitä voidaan vielä kehittää. Pietarsaaressa uusi korkeakoulukeskus tuo vastaavanlaisen rakenteellisen alustan KPAMK:n, yrkeshögskolan Novian ja Åbo Akademin kesken. Oulun Eteläisen alueella erityisesti Ylivieskassa sekä kiinteistöyhteistyö, laboratorioiden yhteiskäyttö että tukipalveluyhteistyö ovat myös toiminnassa. Edellä mainittujen rakenteellisten ja tukipalvelutoimintojen ohella koulutus- ja tutkimusyhteistyö on monipuolista. Kampuksella kehitetään korkeakoulujen yhteistyönä oppimiskeskuksen, kirjaston tietopalveluiden toimintaa sekä tieto- ja viestintätekniikan opetuskäyttöä. Tavoitteena on edelleen opetus- ja tutkimusinfrastruktuurin kehittäminen ja myös yhteistyö kolmansien osapuolten muun muassa yritysten, julkisen sektorin organisaatioiden ja esimerkiksi teknologiakeskusten kanssa. Käytännössä yhteistyöhankkeiden toteutus Botnia-alueella tapahtuu CENTRIAn toiminnan muodossa. Ammattikorkeakoulu tekee laajasti yhteistyötä myös kansallisesti, muun muassa opetuksen alalla tiivistä yhteistyötä tehdään 12 muun ammattikorkeakoulun kanssa. Kansainvälinen yhteistyö on jo kauan ollut laajaa ja on laajenemassa koulutuksen alalla ja paikoin se on sopimuspohjaista. Tutkimusyhteistyötä tehdään pääasiassa naapurimaiden ja eurooppalaisten yliopistojen tai tutkimuslaitosten kanssa, mutta myös esimerkiksi kiinalaisten instituutioiden kanssa. Koulutuksen alalla kansainvälinen koulutustarjonta ja opiskelijavaihto ovat vilkkaita. Englanninkieliset koulutusohjelmat ovat olleet erittäin kysyttyjä varsinkin kehitysmaaopiskelijoiden keskuudessa. 58

63 Arviointia Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulu on keskisuuri ammattikorkeakoulu, jolla on selkeät strategiat sekä koulutuksen että T&K toiminnan alueilla. Volyymiltään se täyttää opetusministeriön korkeakoulujen rakenteellisen kehittämisen muistiossa määritellyt kokokriteerit. Hyvin strategisesti johdetun korkeakoulun ongelmana ovat kolmen eri yksikön aiheuttama rakenteellinen hajanaisuus ja ehkä jossain määrin koordinaatio- ja yhteistyöhaasteet korkeakoulun sisällä. Koulutusohjelmien koko ja vetovoima vaihtelevat suuresti. Kysyntävajausta potevien ohjelmien kysynnän kasvattamiseksi tulisi joko tehostaa markkinointiponnistuksia tai lopettaa heikosti kysytyt ohjelmat ja siten raivata tilaa uusille ja ylikysytyille ohjelmille, ellei löydy erityistä perusteita jatkaa alikysyttyä ohjelmaa. Korkeakoulu on asettanut yhdeksi strategiseksi tavoitteeksi ylempien ammattikorkeakoulututkintojen määrän kasvattamisen. Samanaikaisesti keskeyttämisprosentit ammattikorkeakoulututkintoon johtavassa opetuksessa ovat huomattavat ja opiskelujen venyminen on myös yleistä, kuten koko maan korkeakouluissa. Yliopistokeskus ja ammattikorkeakoulu kilpailevat osittain samoista opiskelijoista, mikä ei ole tarkoituksenmukaista. Tulisikin harkita mahdollisuutta tehostaa AMK:n tutkintoon johtavaa koulutusta, sen keskeyttämisiä ja venymistä vähentämällä ja samalla tehostaa opiskeluväylätyötä siten, että korkeammat tutkinnot suoritetaan yliopistollisina. Englanninkielisiin ohjelmiin kohdistuva kysyntä tulee lähinnä kehitysmaista ja transitiomaista, mikä sinänsä on arvokasta ja vaikuttavaa kohdemaiden kannalta. Sen taustalla on kuitenkin merkittäviltä osin Suomen maksuton koulutusjärjestelmä eikä yksinomaan koulutuksen kansainvälinen laatu. Mahdollisuudet kanavoida kehitysyhteistyövaroja kehitysyhteistyötyyppisen koulutuksen kustannusten kattamiseen tulisi selvittää. Samoin kansainvälisen koulutuksen saattaminen maksulliseksi tulisi selvittää, mikä saattaa vaatia valtakunnallista ratkaisua. Kansainvälisten vaihto-oppilaiden määrä on kiitettävä. Ponnistuksia tutkinto-opiskelijoiden rekrytoimiseksi teollisuusmaista tulisi kuitenkin samalla lisätä ja ulkomaisten opiskelijoiden lukukausimaksujärjestelmää tulisi valtakunnallisella tasolla harkita. Kansainvälinen verkottuminen tutkimus- ja kehitystyössä on edennyt hyvin. Ammattikorkeakoulun tulisikin pyrkiä verkottumaan kansainvälisesti kaikkein tasokkaimpien ammattikorkeakoulujen kanssa ja sitä kautta saada aikaan tutkija-, asiantuntija- ja opettajavaihtoa, joka toisi imua kansainväliselle huipputasolle. Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulu on rakenteellisesti pilkkoutunut ja toimintaa on neljällä eri paikkakunnalla. Tulisi harkita, olisiko tarvetta konsernityyppiselle hallintorakenteelle. Suosituksia Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulu on Botniaalu een suurin korkeamman opetuksen yksikkö, jolla on monipuolinen koulutustarjonta ja huomattava määrä tutkimus- ja kehitystoimintaa. Koulutustoiminnan volyymi on 7-kertainen tutkimus- ja kehitystyön volyymiin nähden. Toiminnan strategisen suunnittelun pohjaksi tulisi selvittää ja määritellä optimisuhde näiden kahden päätoiminnon välille. Koulutusohjelmien sujuvan väylöittämisen edistämiseksi tulisi vielä tehostaa yhteistyötä erityisesti Yliopistokeskus Chydeniuksen kanssa. Ammattikorkeakoulun perusrahoitukseen tulisi saada varoja sekä omaehtoiseen tutkimus- ja kehitystyöhön, AMK:n omien toimintojen ja henkilökunnan pätevyyden ylläpitämiseen ja varmistamiseen tähtäävään tutkimustyöhön sekä yhteistyöhön tutkimus- ja kehittämistyön toteuttamiseksi yhteistyöosapuolten kanssa. Ammattikorkeakoulun tulisi laatia kansainvälisen toiminnan strategia opetusministeriön Korkeakoulujen kansainvälistymisstrategian linjaukset huomioiden. Opiskelujen läpäisevyyteen ja menestyksekkääseen loppuunsaattamiseen voitaisiin panostaa nykyistä enemmän ottamalla käyttöön moderneja kokonaisvaltaisia opiskelijapalvelu- ja tukikäytäntöjä. Mitä jäljempänä on suositeltu koko Botnia-alueen yhteistyön kehittämiseksi, suositellaan myös soveltuvin osin jokaiselle osapuolelle instituutiokohtaisesti: Tutkimustoiminta on valtaosin tilaushankepohjalta tehtyä kehitystyötä, mikä pirstaloi tutkimusta ja tekee siitä suhteellisen lyhytjänteistä. Ammattikorkeakoulun olisi perusteltua pyrkiä hankkimaan suurempi osuus sitomatonta tutkimusrahoitusta, jonka tuella korkeakoulu voisi tilaustutkimuksesta tinkimättä harjoittaa myös omaehtoisempaa tutkimusta strategiansa painopistealojen mukaisesti. 59

64 Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulu Profiilitiivistelmä Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulun tehtävänä on edistää alueellista hyvinvointia työelämäläheisen koulutuksen sekä tutkimus- ja kehitystyön sekä palvelutoiminnan yhteisvaikutuksena. Ammattikorkeakoulun koulutusyksiköt sijaitsevat Kokkolassa, Ylivieskassa ja Pietarsaaressa. Aluekehitystehtävä toteutuu ammattikorkeakoulussa koulutuksen ja tutkimusja kehitystyön yhteisvaikutuksena. Koulutusalat, opiskelijat, tutkinnot ja työllistyminen Ammattikorkeakoulu profiloituu toiminnassaan vahvaan osaamiseen ja työelämäläheiseen koulutukseen perustuviin ja alueellisiin tarpeisiin vastaaviin koulutusohjelmiin. Ammattikorkeakoulun keskeinen tavoite on tuottaa osaavia tutkinnon suorittaneita henkilöitä alueen työelämän tarpeisiin. Ammattikorkeakoulun koulutusaloja on kuusi: tekniikan ja liikenteen ala, sosiaali- ja terveysala, yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala, matkailu-, ravitsemis- ja talousala, kulttuuriala ja humanistinen ja kasvatusala. Englanninkielisiä koulutusohjelmia on yhteensä seitsemän. Ammattikorkeakoulussa tuetaan työelämässä olevien aikuisten osaamisen kehittämistä tarjoamalla ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavaa koulutusta, ammattikorkeakoulututkintoon johtavaa aikuiskoulutusta, erikoistumisopintoja, avoimen ammattikorkeakoulun opintoja sekä AVERKOn tarjoamia verkko-opintoja. Ammattikorkeakoulu tarjoaa neljä ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavaa koulutusohjelmaa. Muu kuin tutkintoon johtavan koulutuksen osalta vuonna 2008 aloitti 73 opiskelijaa erikoistumisopinnot, opiskelijaa (muut kuin omat tutkinto-opiskelijat) suoritti avoimen ammattikorkeakoulun opintoja ja opiskelijaa suoritti AVERKOn verkko-opintoja. Vuonna 2008 ammattikorkeakoulusta valmistuneesta 64,2 % ilmoitti valmistumishetkellä (OPALA) olevansa työllinen. Työllistyneistä 85,3 % sijoittui ammattikorkeakoulun toimintaalueelle. Tutkimus- ja kehitystyö Ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehitystyö sekä palvelutoiminnot toteutetaan CENTRIA tutkimus ja kehitys -aputoiminimellä. CENTRIA toimii kaikissa yksiköissä ja kaikilla ammattikorkeakoulumme koulutusaloilla. CENT- RIA vahvistaa monialaisesti toiminta-alueen elinkeinoja työelämän kilpailukykyä ja kansainvälistymistä sekä samalla kehittää ja tukee opetusta ja oppimista. Tutkimus- ja kehitysprojekteja on vuositasolla käynnissä noin kpl, joissa on mukana yrityksiä ja yhteisöjä noin 300 kpl. Tutkimus- ja kehitystyön kokonaistulot vuonna 2007 oli 6,2 miljoonaa euroa. Henkilöstö Vuoden 2008 lopussa Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulussa työskenteli 301 henkilöä, joista opetustehtävissä 140, tutkimus- ja kehitystyön tehtävissä 54 ja muissa hallinto- ja tukitehtävissä 107. Opetushenkilöstöstä on 13,4 % suorittanut tohtorin tutkinnon, 12,7 % lisensiaatin tutkinnon ja ylempi korkeakoulututkinto on 64,1 %:lla opettajista. Ammattikorkeakoulututkintoon johtava koulutus Aloittaneet opiskelijat (2008) Suoritetut tutkinnot (2008) Amk- tutkinto (nuoret, aikuiset) Ylempi amk- tutkinto Yhteensä Opiskelijamäärä yhteensä (2008) Taulukko 1. Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulun tutkintoon johtavan koulutuksen tunnuslukuja vuodelta Talous Ammattikorkeakoulun tulorahoitus muodostuu opetusministeriön myöntämästä yksikköhintatulorahoituksesta sekä tutkimus- ja kehitystyön projektitoiminnasta ja palveluiden myynnistä. Kokonaisrahoitus vuonna 2007 oli n. 24 miljoonaa euroa. Opetusministeriön yksikköhintatulo oli 74,3 %, muut tuet ja avustukset 15,6 % ja tutkimus- ja kehitystyön palvelutoiminnan myynti 10,1 %. 60

65 Oulun Eteläisen instituutti Oulun Eteläisen instituutti on vuonna 2000 perustettu Oulun yliopiston alueyksikkö, jolla on erillislaitoksen luonne. Instituutti on toiminut vuodesta 2004 vakinaisena. Instituutin tehtävänä on organisoida yliopistollista koulutusta, tutkimusta ja kehittämistoimintaa Oulun Eteläisen alueella. Instituutti osallistuu alueen kehittämisen kannalta tärkeiden yliopistollisten koulutusohjelmien järjestämiseen sekä valmistelee, koordinoi ja hallinnoi erilaisia tutkimus- ja kehittämishankkeita yhteistyössä alueen muiden kehittämisorganisaatioiden kanssa Instituutin toiminta ja organisointi on määritelty johtosäännössä. Instituutin toiminnan linjaukset määritellään vuosittain käytävien tulossopimusneuvottelujen puitteissa hyväksyttävässä toimintasuunnitelmassa, joka pohjautuu muun muassa Oulun Eteläisen korkeakoulustrategian, Oulun Eteläinen 2015 sopimuksen ja muiden alueellisten strategioiden linjauksiin. Oulun Eteläisen instituutti toteuttaa osaltaan erityisesti Oulun yliopiston niin sanottua kolmatta tehtävää, yhteiskunnallista palvelutehtävää ja pyrkii aluevaikuttavuuteen. Oulun Eteläisen alueen toimijoista ja Oulun yliopiston edustajista koostuva Kerttu Saalasti säätiö tukee instituutin toimintaa perussääntönsä mukaisesti ja edistää instituutin yhteistyötä alueen eri osapuolten kanssa. Instituuttia johtaa yliopiston rehtorin alaisuudessa instituutin johtaja ja ohjausryhmä ja ohjausryhmän operatiivista toimintaa varten nimittämä johtoryhmä. Oulun yliopiston rehtori valitsee instituutin ohjausryhmään enintään 12 jäsentä sekä tarpeellisen määrän varajäseniä kolmeksi vuodeksi kerrallaan. Ohjausryhmän jäsenet edustavat instituutin toiminnassa mukana olevia Oulun yliopiston yksiköitä sekä Oulun Eteläistä aluetta. Yliopiston rehtori nimeää ohjausryhmälle puheenjohtajan. Oulun Eteläisen instituutin voimavarat käsittävät vuosittain noin 2,5 M n kokonaisrahoituksen, josta Oulun yliopiston rahoitusosuus on n. 5 % ja n. 95 % on ulkopuolista rahoitusta. Merkittävimmät ulkopuoliset rahoittajat ovat Tekes 4,5 %, Suomen Akatemia 2,5 % ja muut ulkopuolisen rahoittajat n. 88 %, josta suurin osa koostuu lääninhallituksen ja maakuntaliiton kautta tulevista EU-rakennerahastovaroista, yhteensä lähes 57 %. Kuntarahoituksen osuus vuoden 2007 kokonaismenojen rahoituksesta oli lähes 15 %, kotimaisten rahastojen, säätiöiden ja yhdistysten (mm. Sitra) myöntämien apurahojen osuus 11,5 %, yritysten ja yksityisten 2,5 %. Muun EU-rahoituksen (Interreg) osuus oli 2 %. Marraskuussa 2008 instituutin henkilöstöön kuului 39 henkilöä, jotka kaikki olivat kokoaikaisessa virkasuhteessa. Määräaikaisessa virkasuhteessa oli 94 % henkilöstöstä (30 henkeä). Haettujen rahoitusten varmistuttua instituutin henkilöstö käsittää vuoden 2008 loppuun mennessä 45 henkeä. Instituutin henkilöstöön kuuluu 5 tohtorin tutkinnon suorittanutta (16 % henkilöstöstä). Tutkimusryhmien vastuullisista vetäjistä tohtorin tutkinto on 67 %:lla. Instituutilla on toimintaa neljällä paikkakunnalla; Nivalassa (ELME studio ja hallintotilat), Ylivieskassa (RFMedia laboratorio ja TEKNOKAS-keskus), Haapavedellä ja Pyhäjärvellä (kaivosympäristö). Instituutin toimitilat ovat vuokratiloja ja tutkimuksessa käytettävä laitteisto on osin yhteistyökumppaneiden omistamaa. KANSAIN- VÄLINEN YHTEISTYÖ Oulun yliopisto OULUN ETELÄISEN INSTITUUTTI OEI_toiminta.pptm KOULUTUS TUTKIMUS- JA ALUEKEHITYS T&K-TOIMINTA TOT AKO AMM. II SEUTU- ASTE KUNNAT AMK YLIOPIS- ELME Studio RFMEDIA-laboratorio TEKNOKAS-keskus CUPP-keskus TULEVAISUUDEN TUOTANTO- TEKNIIKAT RF- JA MIKROAALTO- TEKNIIKKA DIGITAALINEN MEDIA/HOLOGRAFIA TEKNOLOGIA- KASVATUS MAANALAIS- FYSIIKKA Kuva 21. Oulun Eteläisen instituutin toiminta. 61

66 Strategia ja painopisteet Instituutti on koordinoinut Oulun Eteläisen korkeakoulustrategian laatimisen vuosina 2001 ja 2003 ja päivittämisen vuonna Lisäksi se huomioi toiminnassaan Pohjois-Suomen ja Keski-Pohjanmaan korkeakoulustrategioiden ja Pohjois-Pohjanmaan maakuntaohjelman, Oulun Eteläinen sopimuksen ja seutukuntien strategioiden esittämät linjaukset. Instituutti on myös osaltaan vaikuttanut maakuntaohjelman ja muiden strategioiden sisältöön. Instituutin tavoitteena on vahvistaa alueen osaamista, yritystoimintaa ja vetovoimaisuutta yliopistollisella osaamisella erityisesti niillä aloilla, joille se on toiminnassaan profiloitunut. Alueyksikön toiminnassa on oleellista yhteistyö Oulun yliopiston tietojenkäsittelytieteiden, maantieteen, fysikaalisten tieteiden ja geotieteiden laitosten, sähkö- ja tietotekniikan sekä konetekniikan osastojen sekä kasvatus- ja taloustieteiden tiedekuntien kanssa. Instituutti on toteuttamiensa hankkeiden puitteissa läheisessä yhteistyössä alueen yritysten, kuntien ja seutukuntien sekä toisen asteen oppilaitosten ja ammattikorkeakoulujen kanssa. Instituutti tukee Oulun yliopiston perustehtävien, koulutuksen, tutkimuksen ja yhteiskunnallisen palvelutehtävän tavoitteiden toteutumista alueellaan. Tutkimustoiminta Instituutin tutkimusstrategia on sidoksissa sen tehtävään Oulun Eteläisen alueen kärkiliiketoiminta-alojen kehittämisessä. Strategiaa toteutetaan kansainvälisesti merkittävien ja kansallisesti ainutlaatuisten kehittämishankkeitten, elektroniikan mekaniikan ja metallialan tuotantoteknologian kehittämien, digitaalinen holografiatutkimus, teknologiakasvatus ja maanalaisfysiikka, yhteydessä. Elektroniikan mekaniikan ja metallin tuotantoteknologia, on instituutin kannalta kärkiala jonka kehittämiseen instituutin tutkijat osallistuvat aktiivisesti. Tutkimuslinjat ovat seuraavat: Elektroniikan mekaniikan ja metallin tuotantoteknologia RF- ja mikroaaltotekniikka Digitaalinen media, peliala Teknologiakasvatus ja yritysten innovaatiotoimin- nan kehittäminen (TEKNOKAS-toiminta) Maanalaisen fysiikan alan tukimus (CUPP, Centre for Underground Physics in Pyhäjärvi) Muu kehittämistoiminta Teknologiakasvatuksen kehittämiseksi on Oulun Eteläisen instituutin toimesta toteutettu viisi vuotta EU:n tavoiteohjelmarahoituksella valtakunnallisesti ja kansainvälisesti ainutlaatuista Teknologiakasvatus NYT! -hanketta ( Hankkeen keskeinen tavoite on rakentaa toimivia yhteistyöpintoja yliopiston, ammattikorkeakoulun ja toisen asteen ammatillisen koulutuksen kanssa. Hankkeen tehtävänä on teknologian opetussisältöjen ja -menetelmien kehittäminen. Hankkeessa kehitetään oppiainerajoja ylittävään teknologian opetukseen soveltuvia opetusmateriaaleja ja välineitä ja järjestetään alaan liittyvää täydennyskoulutusta. Hankkeen toiminta tukee tutkimus- ja opetussektorin rakenteellista kehittämistä. Teknologiakasvatus on mukana Pohjois-Suomen ja Oulun Eteläisen korkeakoulustrategioissa lähtöaskelmana alueen koulutusväylälle ammatilliselta toiselta asteelta ja lukiosta yliopistollisiin jatko-opintoihin. Toiminnassa mukana olevat pilottikoulut ovat menestyneet erinomaisesti valtakunnallisissa tiede- ja teknologiakilpailuissa. Toiminta on lisäksi saanut kotimaista ja kansainvälistä tunnustusta. Elektroniikan mekaniikan ja metallin osalta suuntaudutaan jatkossa tulevaisuuden tuotantoteknologioiden kehittämiseen siten, että teknologiat soveltuvat erityisesti ultralujien teräsmateriaalien, puun, kiven yms. materiaalien käyttämiseen uusissa tuotteissa. Kotimaisen yhteistyön lisäksi vahvistetaan kansainvälistä yhteistyötä erityisesti Saksan Erlangenin-Nürnbergin yliopiston ja Ruotsin Luulajan teknisen yliopiston kanssa. Instituutin tutkimusryhmällä on osaltaan vastuu Oulun yliopiston konetekniikan osaston tutkimustoiminnan kehittämisestä. Hyvinvointialan tutkimus- ja kehitystyö Oulun Eteläisen instituutti on selvittänyt vuonna 2008 Oulun Eteläisen hyvinvointialan tutkimus- ja kehittämistoiminnan suuntaamista ja tarvittavia resursseja sekä valmistellut hyvinvointialan tutkimusjohtajan tehtävän täyttämistä. Oulun Eteläisen alueella hyvinvointihankkeita koordinoi alueellinen hyvinvointiverkosto Oulun seudun ammattikorkeakoulun (OAMK) terveysalan Oulaisten yksiköstä käsin. Hankkeet muodostavat 62

67 Wellness-Park -kokonaisuuden, johon Oulun Eteläisen instituuttikin osallistuu. Hyvinvointiteknologia kuuluu oleellisena osana hyvinvointialan kehittämiseen. Oulun seudulla ala kehittyy nopeasti yliopiston, tutkimuslaitosten ja yrityssektorin toimesta ja niiden yhteistyönä. Hyvinvointi- ja terveysteknologian käyttäjälähtöisyyttä sekä ihmisen hyvinvointia ja terveyttä edistävien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen edellyttää monialaista, esimerkiksi eurooppalaiseen Ambient Assisted Living (AAL) -ohjelmaan suunniteltavaa yhteistyöhanketta. Koulutustoiminta Oulun Eteläisen alueelle on ominaista nuorten korkea osuus väestöstä. Alueen keskimääräinen koulutustaso on matala. Korkea-asteen koulutuksen saaneiden osuus yli 15-vuotiaista on noin 15 %, kymmenen prosenttiyksikköä alhaisempi kuin maan keskiarvo (25 %). Tavoitteena on instituutin koulutushankkeiden avulla nostaa korkeakoulutetun väestön osuus Oulun Eteläisen alueella valtakunnalliselle keskitasolle. Oulun Eteläisen instituutin koulutussuunnitelma sisältää kandidaattitasoisen koulutuksen etätoteutuksena alueella ja yritysten henkilöstölle tarjottavan täydennyskoulutuksen sekä seminaareja ja neuvonta- ja tenttipalveluita. Erityistavoitteena on jatko-opintomahdollisuuksien vahvistaminen alueella. Oulun Eteläisen alue tekee yhteistyötä myös Keski-Pohjanmaan korkeakoulujen kanssa. Keski-Pohjanmaan korkeakoulujen alueellisen yhteistyön strategia on merkittävä Oulun Eteläisen kannalta, sillä Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoululla on yksikkö Ylivieskassa ja toimipiste Haapajärvellä, joiden toiminta yhteensä muodostaa 40 % ammattikorkeakoulun opiskelijamäärästä. Lisäksi Oulun yliopisto on yhteistyössä Yliopistokeskus Chydeniuksen kanssa, joka toteuttaa Oulun Eteläisen alueella sosiaalityön koulutusta. Tavoitteena on tiivistää Oulun Eteläisen instituutin ja Kokkolan yliopistokeskuksen yhteistyötä muun muassa TEKNOKAS-hankkeen puitteissa. Oulun Eteläisen instituutti ja Kajaanin yliopistokeskus ovat käynnistäneet keväällä 2008 keskustelun yhteistyöstä koulutus- ja tutkimustoiminnassa. Tavoitteena on myös tutkimusyhteistyön vahvistaminen Kajaanin yliopistokeskuksen kanssa sisältäen tohtorikoulutusyhteistyön, yhteiset tutkimushankkeet ja seminaarit. Tutkijakoulutus tapahtuu instituutin tutkimushankkeiden puitteissa. Niihin osallistuu useita tohtorin tutkintoon tähtääviä jatko-opiskelijoita. Oulun Eteläisen alueella työskentelee myös muiden työnantajien palveluksessa lukuisia henkilöitä, jotka ovat halukkaita osallistumaan tohtorin tutkintoon tähtäävään jatko-opiskeluun. Toiselta asteelta korkeakoulututkintoihin johtavaa koulutusväylää kehitetään edelleen. Se mahdollistaa opiskelijoiden osallistumisen eri koulutusorganisaatioiden yhteiseen tutkimus- ja kehittämistoimintaan ja siirtymisen joustavasti koulutustasolta toiselle. Esi- ja perusasteella ja myöhemmin myös toisella asteella ja ammattikorkeakoulussa toteutetaan teknologiakasvatusta. TEKNOKAS-hanke on erinomainen käytännönläheinen valtakunnalliseksi ja kansainväliseksi verkostohankkeeksi laajentunut koulutusmenetelmä, jonka aihealueiden laajentaminen nykyisestä elektroniikka- ja mikromekaniikkasisällöstä myös esimerkiksi kemiaan ja biokemiaan, bioalaan yleisesti ja esimerkiksi ekologiaan olisi aihetta selvittää. Se lisää kykyä ymmärtää rakennettuun ympäristöön sijoitettua teknologiaa, kiinnostusta teknologia-alojen opiskeluun ja kehittää opettajien valmiuksia teknologiaopetuksen antamiseen erityisesti peruskoulussa ja toisella asteella, mutta myös korkea-asteella. Oulun Eteläisen instituutti on selvittänyt kyselytutkimuksin alueellaan yritysten henkilöstön täydennyskoulutustarvetta. Keskeisenä tavoitteena on tarjota alueella elinkeinoelämän tarpeet huomioivaa koulutusta, johon on integroitu tavoitteiden mukaisesti muotoilun, matkailun, hyvinvointialan, tietotekniikan ja liiketoimintaosaamisen sekä yrittäjyyden koulutusta. Alueen nuoren väestörakenteen vuoksi ja koulutustason nostotavoitteen toteuttamiseksi Oulun Eteläisen alueella toimivan ammattikorkeakoulun koulutusohjelmissa tarvitaan enemmän aloituspaikkoja erityisesti ylikysytyille koulutusaloille. Yhteistyö Edellä mainitut teknologiakasvatushankkeet ovat luoneet pohjan laajalle kotimaiselle ja kansainväliselle verkostoyhteistyölle. Oulun Eteläisen instituutti toimii koulutus- ja T&K-yhteistyössä useaan suuntaan kotimaassa. Keskeisimpiä kotimaisia yhteistyökumppaneita ovat emoyliopiston yksiköiden ohella Botnia-alueen 63

68 instituutiot, useat yliopistot, seutu- ja maakuntaorganisaatiot sekä yritykset ja Nivalan Kehitysyhtiö NIHAK Oy, ProMetal-yhteistyö Raahen ja Tornion kanssa ja edellä mainittu koulutusyhteistyö useiden koulutusinstituutioiden kanssa. Oulun Eteläisen korkeakoulukeskusverkosto toteuttaa Oulun Eteläisen alueella maakuntakorkeakoulutoimintaa. Oulun Eteläisen Korkeakoulukeskus on alueen koulutusorganisaatioiden aktiivinen yhteistyöverkosto. Vuonna 2005 solmitussa koulutus-, tutkimus- ja kehittämistoimintaa koskevassa yhteistyön puitesopimuksessa vahvistettiin alueen korkeakoulustrategiassa 2003 lausuttu tavoite koota alueen koulutus-, tutkimusja kehittämistoiminta koordinoiduksi kokonaisuudeksi, poistaa toiminnan päällekkäisyyttä ja lisätä työnjakoa, vahvistaa profilointia ja tehdä strategisia valintoja koulutuksen suuntaamisessa. Yhteiset kehittämisympäristöt ja -laboratoriot päätettiin rakentaa aikaisemman toiminnan kannalta keskeisille aloille. Tavoitteena oli myös vahvistaa vuorovaikutusta alueen elinkeinoelämän ja muiden yhteistyökumppaneiden kanssa. Tämän sopimuksen pohjalta luotiin Oulun Eteläisen Korkeakoulukeskus. Korkeakoulukeskuksen toimintaa ohjaa koulutusorganisaatioiden ja seutukuntien johdon sekä koulutuskuntayhtymien ja kolmen lukion rehtorin muodostama johtoryhmä, joka kokoontuu keskimäärin kuusi kertaa vuodessa arvioimaan toiminnan kehittymistä ja päättämään toiminnan jatkosta. Alueen näkökulman toimintaan tuo kerran vuodessa kokoontuva yhteistyöryhmä, johon kuuluu edellä mainitun johtoryhmän lisäksi alueen seutukuntien ja aluekeskuksen edustajat. Oulun Eteläisen korkeakoulukeskuksen kehittämisympäristöt (kuva 22) muodostuvat osaajatiimeistä, tutkimus- ja kehittämistoiminnasta sekä laboratorioista. Kehittämisympäristöt toteuttavat korkeakoulukeskuksen taustaorganisaatioiden tutkimustoimintaa yliopiston alueyksikön nimeämien tutkimusjohtajien ja ammattikorkeakoulujen nimeämien tutkimusyliopettajien johdolla. Tutkimusjohtajakäytäntöä pidetään onnistuneena. Oulun Eteläisen vahvuuksien mukaisesti alueella panostetaan koulutuksessa, tutkimuksessa ja kehittämisessä sekä innovaatiotoiminnan ja yrittäjyyden edistämisessä: elektroniikan mekaniikkaan ja metalliin puutuotealaan tieto- ja viestintäteknologiaan hyvinvointialaan humanistis-kulttuuriseen alaan matkailuun luonnonvara-alaan. Kuva 22. Oulun Eteläisen korkeakoulukeskuksen kehittämisympäristöt. 64

69 Oulun Eteläinen toteuttaa hanke- ja koulutusyhteistyötä Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulun ja Yliopistokeskus Chydeniuksen kanssa. Ylivieskassa yhteistyö on sekä rakenteellista että toiminnallista liittyen sekä teknologiakasvatuksen kehittämiseen, sosiaalityön koulutukseen, langattomaan viestintään, RF-mediaan ja esimerkiksi laboratoriotilojen yhteiskäyttöön. Yliopistokeskus Chydeniuksen kanssa on yhteistyötä erityisesti teknologiakasvatuksen ja sosiaalityön aloilla. Kansainvälinen yhteistyö Oulun Eteläisen instituutin kansainvälinen toiminta on laajentunut viime vuosien aikana merkittävästi. Tutkimusryhmien kansainvälinen yhteistyö sisältää toiminnan yhteisissä hankkeissa, tutkija- ja opettajavierailuja sekä tieteellistä julkaisutoimintaa. EU-hankkeita on saatu lukuisia mukaan lukien koordinaatiorooli Real 3D -hankkeessa EU:n 7. puiteohjelmassa samoin kuin partnerin rooli maanalaisfysiikan CERN-yhteistyöhön perustuvassa LAGUNA-hankkeessa. Teknologiakasvatushankkeen puitteissa yhteistyö on laajaa. TEKNOKAS-hankkeen kansainvälisistä yhteyksistä mainittakoon mm. Greenwich University, Open University, Aberdeen University (kaikki Isossa-Britanniassa), Griffith University (Australia), Teknikens Hus (Ruotsi), Millersville University (USA). Hankkeeseen osallistuu myös laaja valtakunnallinen pilottikouluverkostoyhteistyöhanke. Oulun Eteläisen instituutilla on tutkimus- ja kehittämisyhteistyötä kasvavassa määrin muun muassa Australian, Britannian, Espanjan, Etelä- Korean, Irlannin, Italian, Kiinan, Puolan, Ranskan, Ruotsin, Saksan, Venäjän ja USA:n yliopistojen ja tutkimuslaitosten kanssa. Arviointia Oulun Eteläinen instituutti on onnistunut alueellistamaan yliopistotoiminnot Oulun Eteläisen alueelle, se on käynnistänyt tärkeillä ja moderneilla alueilla tutkimustoimintaa ja sen koulutustoiminta tukee alueen keskimääräisen koulutustason parantamista ja yritystoimintaa lisäten siten emoyliopiston aluevaikuttavuutta. Instituutti on vaikuttanut maakuntayhteistyöhön ja tukenut asiantuntemuksellaan maakuntaohjelman laadintaa ja toteutusta. Instituutin luoma teknologiakasvatuksen malli on herättänyt laajaa kiinnostusta ja luonut laajan yhteistyöverkon kotimaisten ja kansainvälisten koulutus- ja tutkimusinstituutioiden kanssa. Instituutti on rakentanut laajat yhteistyösuhteet korkeakouluihin ja yhteistyöyliopistoihin kotimaassa, muun muassa Jyväskylän yliopistoon hiukkasfysiikan alalla ja Tampereen teknilliseen yliopistoon lasertekniikan alalla. Näitä suhteita kehitetään edelleen. Botnia-alueella yhteistyötä kehitetään Yliopistokeskus Chydeniuksen lisäksi Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulun kanssa samoin kuin Oulun seudun ammattikorkeakoulun ja esimerkiksi Kajaanin yliopistokeskuksen suuntaan. Instituutin kansainvälinen toiminta ulottuu laajalle, myös Euroopan ulkopuolelle ja sen avulla on tuotu maahan useita uusia tutkimus- ja koulutusinnovaatioita. Instituutilla on sekä koordinaattorin että partnerin roolit kahdessa eri EU:n puiteohjelmahankkeessa. Rahoitusrakenne on 95-prosenttisesti ulkopuoliseen hankerahoitukseen perustuva, mitä sekä henkilöstöpolitiikan että tutkimuksen kannalta on pidettävä epätyydyttävänä. Vakituisen perusrahoituksen määrää olisi eri lähteiden kanssa neuvotellen lisättävä. Oulun Eteläisen instituutin henkilöstö on kahta lukuun ottamatta määräaikaisessa työsuhteessa, mikä tutkimuksen pitkäjänteisyyden tarpeeseen nähden on ongelma. Suosituksia Oulun Eteläisen instituutin toiminnan kehittämiseksi tutkimuksen perusrahoituksen lisääminen on suositeltavaa pitkäjänteisemmän tutkimustyön varmistamiseksi. Instituutin selkeämpää priorisointia harvemmille tutkimusalueille olisi hyödyllistä selvittää ottaen huomioon voimavarojen niukkuuden ja toiminnan kokonaisvolyymin. Yhteistyötä Botnia-alueen suuntaan voidaan edelleen kehittää sekä Yliopistokeskus Chydeniuksen että Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulun kanssa sekä koulutuksen että tutkimus- ja kehitystyön osalta. Tämä tukisi jäljempänä esitettävien alueellisten kehittämishankkeiden toteutumista. Teknologiakasvatushankkeiden edelleen kehittäminen ja laajentaminen sekä sisällöllisesti että alueellisesti on kannatettavaa ja niille tulisi kanavoida tarvittavaa taloudellista tukea. Instituutin osallistuminen maanalaisfysiikan kansainväliseen tutkimushankkeeseen tulisi varmistaa, mikäli tutkimusaseman sijoittamisesta Suomeen syntyy kansainvälinen ratkaisu. Tämä edellyttää paitsi investointipanostuksia myös riittäviä panostuksia toimintaan. Oulun Eteläisen Instituutti on perustettu vuonna 2000 ja sen toiminta on kuluneen vuosikymmenen aikana vakiintunut. Instituutin toimintaa ei ole kokonaisvaltaisesti arvioitu suhteessa aloittamisen yhteydessä asetettuihin tavoitteisiin. Arvioinnin suorittaminen voisi olla hyödyllistä paitsi koko instituutin tulevan kehittämisen linjaamiseksi myös sen yhteistyön edelleen kehittämiseksi. Se, mitä jäljempänä on suositeltu koko Botnia-alueen yhteistyön kehittämiseksi, on ratkaisevalla tavalla riippuvainen myös Oulun Eteläisen instituutin osallistumisesta. 65

70 Oulun Eteläisen instituutti Profiilitiivistelmä Oulun Eteläisen instituutti on Oulun yliopiston alueyksikkö, jonka tehtävänä on edistää ja organisoida yliopistollista tutkimusta, koulutusta ja kehittämistoimintaa Oulun Eteläisen alueella, Ylivieskan, Nivala-Haapajärven ja Haapaveden-Siikalatvan seutukunnissa. Instituutti on toteuttamiensa hankkeiden puitteissa läheisessä yhteistyössä alueen yritysten, kuntien ja seutukuntien sekä toisen asteen oppilaitosten ja ammattikorkeakoulujen kanssa. Instituutti tukee Oulun yliopiston perustehtävien, koulutuksen, tutkimuksen ja yhteiskunnallisen palvelutehtävän tavoitteiden toteutumista alueellaan. Tutkimustoiminta Instituutin tutkimusstrategia on sidoksissa sen tehtävään Oulun Eteläisen alueen kärkiliiketoiminta-alojen kehittämisessä. Strategiaa toteutetaan kansainvälisesti merkittävien ja kansallisesti ainutlaatuisten kehittämishankkeitten yhteydessä. Tutkimustoimintaa johtavat alueen keskeisille toimialoille palkatut tutkimusjohtajat. Keskeiset tutkimusalat: Teknologiakasvatus»» sisältää koulutus- ja tutkimusosiot sekä TEKNOKAS-työpajatoiminnan Teknologiatutkimus tulevaisuuden tuotantoteknologiat»» synergiaa ja uusia innovaatioita eri toimialojen leikkauspisteistä Elektroniikan mekaniikka ja metalli»» laser- ja suurnopeus- sekä työvälinetekniikka ja tuotannon kustannustehokkuutta parantavat menetelmät ja tekniikat RF- ja mikroaaltotekniikka»» koneiden ja järjestelmien langattomat tuote- ja testaussovellukset Tietoteollisuusala, digitaalinen media»» digitaalinen media (pelitutkimus ja -tuotanto) ja digitaalinen holografia, käytettävyys Maanalainen hiukkasfysiikka»» kansainvälisen hiukkasfysiikan tutkimuskeskuksen valmistelu Koulutus Tutkintoon johtava koulutus toteutetaan kandidaatti- ja maisteriohjelmina, jotka tukevat samanaikaisesti järjestettävää täydennyskoulutusta. Lisäksi järjestetään seminaareja sekä neuvonta- ja tenttipalvelut. Erityistavoitteena on jatko-opintomahdollisuuksien vahvistaminen alueella. Aluekehitys Oulun Eteläisen instituutti toteuttaa alueella yliopiston kolmatta tehtävää (aluekehitystehtävä). Instituutin tutkimus-, koulutus- ja kehittämistoiminta on osa Oulun Eteläisen korkeakoulukeskusverkoston toimintaa, jonka linjaukset ovat Oulun Eteläisen korkeakoulustrategiassa. Hallinto Oulun Eteläisen instituutti on Oulun yliopiston alueyksikkö, jonka toiminta ja organisointi on määritelty yksikön johtosäännössä. Instituutin hallinnollinen asema on verrattavissa yliopiston erillislaitosten asemaan. Hallinnosta vastaavat instituutin johtaja ja ohjausryhmä. Oulun Eteläisen alueen ja Oulun yliopiston perustama Kerttu Saalasti säätiö tukee instituutin toimintaa jakaen apurahoja ja edistäen instituutin yhteistyötä alueen kanssa. Henkilöstö Vuoden 2008 lopussa Oulun Eteläisen instituutin palveluksessa työskenteli 40 henkilöä. Lisäksi tutkimusryhmissä toimi 7 muiden organisaatioiden palveluksessa olevaa henkilöä. Talous Oulun Eteläisen instituutin kokonaisrahoitus vuonna 2007 oli 2,5 M. Oulun yliopiston budjettirahoituksen kautta tuleva perusrahoitus kattaa n. 5 % instituutin vuosittaisesta budjetista. Yliopiston perusrahoituksen ulkopuolisen rahoituksen osuus on n. 95 %. Ulkopuolinen rahoitus koostui TEKESin (4,5 % kokonaisrahoituksesta), Suomen Akatemian (2,5 %), EU-rakennerahastot (57 %), kuntarahoitus (15 %), kotimaiset rahastot, säätiöt ja yhdistykset (mm. Sitra) (11,5 %), yritykset ja yksityiset (2,5 %), muu EU-rahoitus (2 %). 66

71 67

72 Pietarsaaren korkeamman opetuksen ja tutkimuksen yksiköt Pietarsaaren kaupungissa sijaitsee lähietäisyyksillä kolme korkeakouluyksikköä: Åbo Akademin lastentarhanopettajien koulutusyksikkö, Yrkeshögskolan Novian Pietarsaaren yksikkö ja Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulun yksikkö. Lisäksi kaupungissa toimii tuhannen opiskelijan ruotsinkielinen ammatillinen oppilaitos Optima, ja uuden kampuksen läheisyydessä on lisäksi, suomen- ja ruotsinkieliset lukiot, jotka tarjoavat rekrytointipohjaa korkeakouluille. Kaupungin keskustaan on rakenteilla uusi korkeakoulukampus, johon sijoittuvat, seudun korkeakouluyksiköiden, Åbo Akademin, Novian ja Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulun Pietarsaaren toiminnot sekä muutamia yrityksiä. Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulun Pietarsaaren yksikkö Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulun Pietarsaaren yksikön toiminta alkoi syksyllä 1996 kolmella koulutusalalla. Kaikkien koulutusalojen lähtökohtana oli heti alussa vahva elinkeino- ja työelämäkytkentä ja aluelähtöisyys. KPAMK:n Pietarsaaren yksikön koulutusalat ovat seuraavat: yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala: kansainvälisen kaupan koulutusohjelma matkailu-, ravitsemis- ja talousala: Degree Programme in Tourism (englanninkielinen) kulttuuriala: vaatetusalan koulutusohjelma, turkisalan suunnittelu ja markkinointi Koulutusaloillaan Pietarsaaren yksiköllä on pitkät perinteet. Matkailun koulutus toteutetaan englannin kielellä. Yksikön opiskelijamäärä on noin 300, ja se muodostaa noin puolet tulevan Pietarsaaren kampuksen opiskelijamäärästä. Turkisala on alueella tärkeä elinkeino, jonka prosessi ulottuu alkutuotannosta designin ja valmistuksen kautta markkinointiin. Pohjanmaalle on sijoittunut turkiskasvattajien keskittymä ja turkiskasvatuksen ja vaatetusalan koulutusta. Turkkurikoulutuksen hävittyä Suomesta koko turkisalan jatkojalostuksen koulutusvastuu on Pietarsaaren yksikön vestonomikoulutuksella. Koulutuksen volyymi ei ole suuri, mutta se on alalle elintärkeä ja koulutus ja osaaminen on kansainvälisesti tunnettu. Tulevaisuudessa tavoitteena on lisätä volyymiä englanninkielisen koulutuksen järjestämisen avulla, jolloin tutkintoon johtavaa koulutusta voidaan mahdollisesti myydä ulkomaille. Turkisalan eri toimijat ovat erittäin sitoutuneita yksikön toimintaan ja siitä on muodostunut turkisalalle merkittävä kehittäjä, palvelujen tarjoaja ja täydennyskoulutuksen järjestäjä. Pietarsaaren yksikössä on toteutettu myös innovatiivinen ratkaisu tarjoamalla yrittäjälle mahdollisuus työskennellä koulutustilojen yhteydessä, jolloin opiskelijoilla on mahdollisuus tutustua yrittäjyyteen käytännössä. Pietarsaaren yksikkö on luonut yhteistyössä Vaasan yliopiston kanssa aikuisten kielikylpykoulutusmenetelmän. Tutkimushanke on tuottanut tutkimustietoa sekä väitöskirjan ja ammattikorkeakouluun soveltuvan mallin nuorten ja aikuisten kielikylpyopetuksen tueksi. Kielikylpymallia käytetään Pietarsaaren yksikössä suomenkielisissä koulutusohjelmissa, jolloin opiskelijat valmistuttuaan hallitsevat molemmat kotimaiset kielet sekä englannin kielen. Ruotsin kielen taito on tärkeää opiskelijoiden työllistymisen kannalta, sillä toiminta-alueen yrityksissä käytetään suurimmaksi osaksi ruotsia työkielenä. Kielikylpymallia kehitetään edelleen ja tarkoitus on soveltaa sitä myös englanninkieliseen koulutukseen. Yrkeshögskolan Novia Novia on Suomen suurin ruotsinkielinen ammattikorkeakoulu. Se tarjoaa koulutusta seitsemässä eri kaupungissa, Vaasa, Tammisaari, Espoo, Pietarsaari, Uusikaarlepyy, Turku ja Helsinki. Opetusta annetaan kahdeksalla koulutusalalla. Opiskelijoita Noviassa on koko maassa yhteensä noin 3500, joista Pietarsaaressa opiskelee 69 ja opettajia on 14. Pietarsaaren toimipisteen opetusaloina ovat muusikkokoulutus ja musiikkipedagogia. Uusikaarlepyyn toimipisteen opetusaloina ovat kuvataide, muotoilu ja mediakulttuuri. 68

73 Kun Pietarsaaren kampus valmistuu vuonna 2011, Novian ja KPAKM:n yksiköt toimivat samassa toimipaikassa, mikä edelleen lisää yhteistyömahdollisuuksia. Åbo Akademin Pietarsaaren yksikkö Åbo Akademin kasvatustieteellisen tiedekunnan lastenpedagogiikan yksikkö toimii Pietarsaaressa ja kouluttaa lastentarhanopettajia ruotsin kielellä. Tutkintoon johtava koulutus tuottaa kasvatustieteen kandidaatteja ja maistereita lastenpedagogiikan alalle. Lisäksi Pietarsaaressa toimiva lastenpedagogiikan tutkimuskeskus harjoittaa alan tukimusta. Åbo Akademin Pietarsaaren yksikössä on noin 200 opiskelijaa, opettajia 13 ja tutkijoita 2. Suosituksia Pietarsaaren seutukunnan korkeakouluyksiköiden kielirajat ylittävää yhteistyötä sekä koulutuksen että kehitystyön alueella on perusteltua vahvistaa ja kehittää. Botnia-alueen mahdollisuuksia kaksikielisyyden edistämisessä ja hyödyntämisessä tulisi entisestään aktivoida ja vahvistaa. Tämän tulisi heijastua myös koulutusohjelmien tarjontaan. Pietarsaaren yksiköiden tukea Botnian kaksikielisyyden edistämiseksi tulisi käyttää nykyistä tehokkaammin hyväksi. Turkisalan säilyttäminen on alan pienehköstä volyymistä huolimatta perusteltua, koska se on alan ainoa koulutusohjelma Suomessa. Arviointia Pietarsaaren korkeakouluyksiköt ovat pieniä, mutta seutukunnan tarpeisiin ja alueohjelman tavoitteisiin hyvin integroituneita. Niiden koulutusohjelmissa ja kehitystyössä on lukuisia innovatiivisia piirteitä, muun muassa kielikylpykoulutuksen kehittäminen ja yrittäjyyskoulutus turkisalalla. Tuleva yhteinen tiivis kampus tulee entisestään tehostamaan Pietarsaaren yksiköiden yhteistyötä. Kaksikielisyyden ja osittain kolmikielisyyden tuoma lisä-arvo sekä KPAMK:lle että Novialle on merkittävä ja osittain vielä käyttämätön potentiaali. Pietarsaaren yksiköiden kielirajat ylittävää toimintaa tulisi käyttää hyväksi myös Keski-Pohjanmaan ja Oulun Eteläisen eli koko Botnia-alueen kaksikielisyyden vahvistamisessa Kielikylpymenetelmän ulottaminen myös englanninkieliseen kolutukseen on kannatettavaa. Opiskelijoiden ristiinkouluttaminen eri instituutioiden yhteistyönä avaa uusia sekä pedagogisia että sisällöllisiä mahdollisuuksia, joiden käyttöä tulisi tehostaa. Ponnistuksia suomenkielisten opiskelijoiden rekrytoimiseksi kaksikieliseen koulutukseen tulisi tehostaa markkinoimalla tällaisesta koulutuksesta opiskelijalle tulevia kiistattomia hyötyjä. 69

74 Botnia-alueen koulutuskuntayhtymät Määrällisesti suurimmat koulutuksen tuottajat ovat seutukuntien koulutuskuntayhtymät. Botnia-alueella toimii kolme koulutuskuntayhtymää, joiden omistamissa tai osittain omistamissa tai tukemissa instituutioissa yliopistokeskus mukaan lukien opiskelee noin opiskelijaa joko ammatillisen opetuksen tai ammattikorkeakouluopetuksen tai yliopistokeskuksen opinto-ohjelmissa. Korkeakouluopiskelijoita näistä on aikuisopiskelijat ja avoimen yliopiston opiskelijat mukaan lukien noin Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä Yhtymä on vuonna 1955 perustettu 17 kunnan omistama maakunnallinen koulutuksen ja kehittämisen emoorganisaatio. Yhtymän toiminta-alueella on n asukasta, joista n. 25 % on ruotsinkielisiä. Koulutusyhtymä järjestää ammatillista koulutusta kuudessa koulutusyksikössä Kokkolassa ja maakunnassa: Kokkolan ammattiopisto Kokkolan kauppaopisto Karleby handelsinstitut Keski-pohjanmaan kulttuuriopisto Kokkolan sosiaali- ja terveysalan opisto Keski-Pohjanmaan maaseutuopisto Keski-Pohjanmaan aikuisopisto. Eri koulutusohjelmissa ja kehittämishankkeissa opiskelee noin vuosiopiskelijaa. Koulutusyhtymän laajaalainen toiminta tarjoaa mahdollisuuden monipuolisen osaamisen ylläpitämiseen synergiaetuja hyväksi käyttäen. Ammatillisen koulutuksen tavoitteena on kohottaa väestön ammatillista osaamista, kehittää työelämää, vastata työelämän osaamistarpeista ja edistää työllisyyttä. Koulutuksen ohella yhtymä osallistuu työelämän kehittämis- ja palvelutehtävään. Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän vahvuuksia ovat monipuolinen koulutustarjonta, kansainvälinen toiminta ja terve taloudellinen pohja. Neljännes opiskelijoista tulee yhtymän toimialueen ulkopuolelta. Opintojen keskeyttämisprosentti on eräs valtakunnan pienimpiä. Koulutusyhtymä on myös Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulun merkittävin osakastaho. Kuva 23. Keski-Pohjanmaan koulutuskuntayhtymän toimialue. 70

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

Tutkimukseen perustuva OSKE-toiminta

Tutkimukseen perustuva OSKE-toiminta Tutkimukseen perustuva OSKE-toiminta Metsätalouden edistämisorganisaatioiden kehittämishanke Tutkimustiedon siirto -työryhmä 10.9.2009 Uusiutuva metsäteollisuus -klusteriohjelma 2007-2013 Teija Meuronen

Lisätiedot

Osaamiskeskusohjelma 2007-2013

Osaamiskeskusohjelma 2007-2013 Osaamiskeskusohjelma 2007-2013 Pääsihteeri Pirjo Kutinlahti Työ- ja elinkeinoministeriö TEM Innovaatioympäristöt ryhmän sidosryhmätilaisuus 11.3.2008 HELSINKI Osaamiskeskusohjelma 2007-2013 Valtioneuvoston

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus uudistus. Maaseuturakentamisen ajankohtaispäivä 16.2.2010

Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus uudistus. Maaseuturakentamisen ajankohtaispäivä 16.2.2010 Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus uudistus Maaseuturakentamisen ajankohtaispäivä 16.2.2010 1 Aluehallinto uudistui 1.1.2010 Valtion aluehallinnon viranomaisten rooleja, tehtäviä,

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulutuksessa tulevaisuus. Johtaja Anita Lehikoinen Educa-messut, Helsinki 28.1.2012

Ammattikorkeakoulutuksessa tulevaisuus. Johtaja Anita Lehikoinen Educa-messut, Helsinki 28.1.2012 Ammattikorkeakoulutuksessa tulevaisuus Johtaja Anita Lehikoinen Educa-messut, Helsinki 28.1.2012 SUOMALAINEN KORKEAKOULULAITOS 2020 Suomalainen korkeakoululaitos on vuonna 2020 laadukkaampi, vaikuttavampi,

Lisätiedot

ONKO OIKEA VASTAUS 18 VAI LAATU JA VAIKUTTAVUUS? Tavoitteena aito rakenteellinen kehittäminen ja alueellinen hyvinvointi

ONKO OIKEA VASTAUS 18 VAI LAATU JA VAIKUTTAVUUS? Tavoitteena aito rakenteellinen kehittäminen ja alueellinen hyvinvointi ONKO OIKEA VASTAUS 18 VAI LAATU JA VAIKUTTAVUUS? Tavoitteena aito rakenteellinen kehittäminen ja alueellinen hyvinvointi ARENE tiedotustilaisuus 23.4.2010 - Helsinki Vesa Saarikoski YHTÄÄLTÄ: RAKENTAKAA

Lisätiedot

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 Aluekeskusohjelman toteutus Aluekeskusohjelman kansallisesta koordinoinnista vastaa työ- ja elinkeinoministeriöministeriö

Lisätiedot

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa 2 Osaamiskeskusohjelma (OSKE) luo edellytyksiä uutta luovalle, liiketaloudellisesti kannattavalle yhteistyölle, jossa korkeatasoinen tutkimus yhdistyy teknologia-,

Lisätiedot

Yhteiskunnalliset yritykset alueiden kehittämisessä

Yhteiskunnalliset yritykset alueiden kehittämisessä Yhteiskunnalliset yritykset alueiden kehittämisessä Satu Rinkinen, Tuija Oikarinen & Helinä Melkas LUT Lahti School of Innovation 11.11.2014 Lahden tiedepäivä Alue- ja innovaatiopolitiikan haasteet - Europe

Lisätiedot

Oma Häme. Tehtävä: Aluekehitysviranomaisen tehtävät. Aluekehitys ja kasvupalvelut. Nykytilan kartoitus.

Oma Häme. Tehtävä: Aluekehitysviranomaisen tehtävät. Aluekehitys ja kasvupalvelut. Nykytilan kartoitus. Oma Häme Aluekehitys ja kasvupalvelut Nykytilan kartoitus Tehtävä: Aluekehitysviranomaisen tehtävät www.omahäme.fi Tehtävien nykytilan kartoitus Vastuu alueiden kehittämisestä on ALKE-lain perusteella

Lisätiedot

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella?

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella? OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA myös uudella ohjelmakaudella? Etelä-Suomen työllisyys llisyys- ja kilpailukyky tavoite Etelä-Suomen EAKR - toimenpideohjelma 2007 2013 EK 5.3.2007 Ohjelman määrälliset

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulut yhteistyötä tiivistämässä ja enemmänkin

Ammattikorkeakoulut yhteistyötä tiivistämässä ja enemmänkin Ammattikorkeakoulut yhteistyötä tiivistämässä ja enemmänkin Päivi Karttunen vararehtori 16.6.2009 Päivi Karttunen 1 Korkeakoulujen rakenteellinen kehittäminen (1) OPM 2008: Rakenteellisen kehittämisen

Lisätiedot

YLIOPISTOKESKUSTEN KEHITTÄMINEN - SEMINAARI LAHDESSA

YLIOPISTOKESKUSTEN KEHITTÄMINEN - SEMINAARI LAHDESSA YLIOPISTOKESKUSTEN KEHITTÄMINEN - SEMINAARI LAHDESSA 23. - 24.9.2004 Kohti vahvempia korkeakoulujen aluevaikutuksia Ylijohtaja Arvo Jäppinen OPETUSMINISTERIÖ OPETUSMINISTERIÖ Koulutus- ja tiedepolitiikan

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti

Lisätiedot

Korkeakoulutuksen turvaaminen Lapissa

Korkeakoulutuksen turvaaminen Lapissa Korkeakoulutuksen turvaaminen Lapissa Lapin korkeakoulukonserni 22.9.2010 Markku Tarvainen LAPIN KORKEAKOULUKONSERNI MIKSI? Korkeakoulujen rakenteellinen kehittäminen vuosi 2020: enintään 15 yliopistoa

Lisätiedot

Osaaminen ja koulutus hallitusohjelman kärkihankkeet. Mirja Hannula EK-foorumi 9.11.2015 Rovaniemi

Osaaminen ja koulutus hallitusohjelman kärkihankkeet. Mirja Hannula EK-foorumi 9.11.2015 Rovaniemi Osaaminen ja koulutus hallitusohjelman kärkihankkeet Mirja Hannula EK-foorumi 9.11.2015 Rovaniemi Tavoitetila Sipilän hallitusohjelman 2025-tavoite Suomi on maa, jossa tekee mieli oppia koko ajan uutta.

Lisätiedot

Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma

Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma 1 Sisällys 1. Oulun alueen ammatillisen koulutuksen alueellinen kehittämissuunnitelman keskeiset kohdat... 2 2. Oulun alueen kehittämissuunnitelman

Lisätiedot

Sakari Karjalainen Korkeakoulujen kehittäminen OECDarvioinnin

Sakari Karjalainen Korkeakoulujen kehittäminen OECDarvioinnin Sakari Karjalainen Korkeakoulujen kehittäminen OECDarvioinnin suositusten pohjalta KOHTI UUTTA KORKEAKOULULAITOSTA Korkeakoulujen rakenteellisen kehittämisen seminaari 28.2.2007 OECD:n arviointi kolmannen

Lisätiedot

Yliopistokeskukset nyt ja tulevaisuudessa

Yliopistokeskukset nyt ja tulevaisuudessa Yliopistokeskukset nyt ja tulevaisuudessa Kajaanin yliopistokeskus 10 vuotta juhlaseminaari Korkeakouluneuvos Ari Saarinen Suomi on innovaatiojohtajia Keskeisiä vahvuuksia inhimilliset voimavarat ja liiketoimintaympäristö

Lisätiedot

Kansainvälistymisellä laatua, laatua kansainvälistymiseen. Birgitta Vuorinen

Kansainvälistymisellä laatua, laatua kansainvälistymiseen. Birgitta Vuorinen Kansainvälistymisellä laatua, laatua kansainvälistymiseen Birgitta Vuorinen Hallitusohjelma Painopistealueet köyhyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen vähentäminen julkisen talouden vakauttaminen kestävän

Lisätiedot

MAAKUNNAN MENESTYSOHJELMA OSAAMINEN

MAAKUNNAN MENESTYSOHJELMA OSAAMINEN MAAKUNTAOHJELMA MAAKUNNAN MENESTYSOHJELMA OSAAMINEN Rauli Sorvari koulutuspäällikkö Keski-Suomen liitto Maakuntasuunnitelman linjaukset Aikuiskoulutuksella tuetaan työyhteisöjen kykyä uudistua ja kehittyä.

Lisätiedot

KMO:n määräaikaisen työryhmän ehdotukset. Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016

KMO:n määräaikaisen työryhmän ehdotukset. Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016 KMO:n määräaikaisen työryhmän ehdotukset Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016 Johtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen yksikkö Kansallisen metsäohjelman määräaikainen työryhmä

Lisätiedot

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ Mikkelin ammattikorkeakoulu (MAMK) tarjoaa korkeinta ammatillista koulutusta, harjoittaa soveltavaa työelämän ja julkisen sektorin kilpailukykyä edistävää tutkimus-,

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulut ja aluekehitys

Ammattikorkeakoulut ja aluekehitys Ammattikorkeakoulut ja aluekehitys "Korkeakoulujen alueellisessa tehtävässä on kysymys siitä, että maan eri alueille saadaan riittävästi korkeatasoista työvoimaa ja että alueille syntyy kestäviä, itseään

Lisätiedot

Keski-Suomen kasvuohjelma

Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen maakuntaohjelma 2011-2014 Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Lähtökohdat Tavoitteena selkeä ja helppokäyttöinen ohjelma toteuttajille konkreettinen! Taustalla maakuntasuunnitelman

Lisätiedot

BOTNIA-YHTEISTYÖN TOIMINTASUUNNITELMA 2014-2015. luonnos

BOTNIA-YHTEISTYÖN TOIMINTASUUNNITELMA 2014-2015. luonnos BOTNIA-YHTEISTYÖN TOIMINTASUUNNITELMA 2014-2015 luonnos Sisällysluettelo 1. BOTNIA-YHTEISTYÖN TAVOITTEET JA TOIMINTAMALLI 2 1.1 Koulutus ja oppiminen 3 1.2 Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminta4 1.3

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019 Työryhmä Eeva Häkkinen, Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi, Kangasniemen pty Senja Kuiri, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Aino Mäkitalo,

Lisätiedot

SIVISTYSPOLIITTISEN MINISTERIRYHMÄN LINJAUKSET KOSKIEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN KOULUTUSTARJONNAN VÄHENTÄMISTÄ VUODESTA 2013 ALKAEN

SIVISTYSPOLIITTISEN MINISTERIRYHMÄN LINJAUKSET KOSKIEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN KOULUTUSTARJONNAN VÄHENTÄMISTÄ VUODESTA 2013 ALKAEN LIITE 3 29.9.2011 SIVISTYSPOLIITTISEN MINISTERIRYHMÄN LINJAUKSET KOSKIEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN KOULUTUSTARJONNAN VÄHENTÄMISTÄ VUODESTA 2013 ALKAEN Taustaa Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa

Lisätiedot

Uusiutuva metsäteollisuus klusteriohjelma 2007-2013

Uusiutuva metsäteollisuus klusteriohjelma 2007-2013 Uusiutuva metsäteollisuus klusteriohjelma 2007-2013 Komposiitit ja älykkäät puurakenteet - Tommi Appelgren Mikä osaamiskeskusohjelma (=OSKE) on? Osaamiskeskusohjelma on alueiden kehittämislain mukainen

Lisätiedot

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK Mikä on innovaatio innovaatiostrategia innovaatiopolitiikka???

Lisätiedot

I Lapin korkeakoulukonsernin sopimus

I Lapin korkeakoulukonsernin sopimus I Lapin korkeakoulukonsernin sopimus 1. Korkeakoululaitoksen yhteiset tavoitteet Lapin korkeakoulukonsernissa Lapin korkeakoulukonserni ja sen korkeakoulut, Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu, Lapin yliopisto

Lisätiedot

Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa Tomi Halonen

Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa Tomi Halonen Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa 7.3.2012 Tomi Halonen Ohjauksen kokonaisuus ja välineet Politiikkaohjaus Hallitusohjelma Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma Säädösohjaus

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen rakenteellinen kehittäminen ja nuorten koulutustarjonnan suuntaaminen

Ammattikorkeakoulujen rakenteellinen kehittäminen ja nuorten koulutustarjonnan suuntaaminen Ammattikorkeakoulujen rakenteellinen kehittäminen ja nuorten koulutustarjonnan suuntaaminen Tampere 1.3.2007 Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen OPETUSMINISTERIÖ OPETUSMINISTERIÖ/ Tarmo Mykkänen/ as /1.3.2007

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelman tuki alueellisen elinvoimaisuuden vahvistamisessa Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Kumppanuussopimus kokoaa rahastojen tulostavoitteet

Lisätiedot

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig n taustaa Hallitusohjelman tavoite "Opettajan työn houkuttelevuutta parannetaan kehittämällä työolosuhteita. Koulutuksen järjestäjille säädetään velvoite huolehtia siitä, että henkilöstö saa säännöllisesti

Lisätiedot

Osaamisen ja koulutuksen kärkihanke 5: Vahvistetaan korkeakoulujen ja elinkeinoelämän yhteistyötä innovaatioiden kaupallistamiseksi

Osaamisen ja koulutuksen kärkihanke 5: Vahvistetaan korkeakoulujen ja elinkeinoelämän yhteistyötä innovaatioiden kaupallistamiseksi Osaamisen ja koulutuksen kärkihanke 5: Vahvistetaan korkeakoulujen ja elinkeinoelämän yhteistyötä innovaatioiden kaupallistamiseksi 15.3.2018 Opetusneuvos Petteri Kauppinen yhteistyötä innovaatioiden kaupallistamiseksi

Lisätiedot

Kuntajohdon seminaari

Kuntajohdon seminaari Kuntajohdon seminaari Kuopio 11.11.2015 Hallituksen kärkihankkeiden vaikutukset Itä-Suomeen Elli Aaltonen Ylijohtaja 11.11.2015 1 11.11.2015 2 11.11.2015 3 Strategiset painopisteet ja yhteiset toimintatavat

Lisätiedot

Valtakunnallista kehittämistehtävää hoitavan yleisen kirjaston toimialueena

Valtakunnallista kehittämistehtävää hoitavan yleisen kirjaston toimialueena OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ Muistio Johtaja 26.9.2017 Hannu Sulin OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN ASETUS YLEISISTÄ KIRJASTOISTA 1 Asetuksen sisältö Yleistä Yleisistä kirjastoista annetussa laissa (1492/2016)

Lisätiedot

Hissi - Esteetön Suomi 2017 Toimintasuunnitelma 1.4-31.12.2013 Vesa Ijäs kehittämispäällikkö

Hissi - Esteetön Suomi 2017 Toimintasuunnitelma 1.4-31.12.2013 Vesa Ijäs kehittämispäällikkö Hissi - Esteetön Suomi 2017 Toimintasuunnitelma 1.4-31.12.2013 Vesa Ijäs kehittämispäällikkö Osaamiskeskusohjelma 2007 2013 13 klusteria 21 osaamiskeskusta Lahden Seudun Kehitys LADEC Henkilöstöä 75 Asumisen

Lisätiedot

Kasvusopimuskäytäntö, Pohjois-Pohjanmaan liitto 16.10.13. Timo Mäkitalo, tutkimuspäällikkö Claes Krüger, kehittämispäällikkö

Kasvusopimuskäytäntö, Pohjois-Pohjanmaan liitto 16.10.13. Timo Mäkitalo, tutkimuspäällikkö Claes Krüger, kehittämispäällikkö käytäntö, Pohjois-Pohjanmaan liitto 16.10.13 Timo Mäkitalo, tutkimuspäällikkö Claes Krüger, kehittämispäällikkö Kuinka Oulu turvaa elinvoiman ja kasvun muutoksessa? Nuori ikärakenne luo perustan koulutuksen

Lisätiedot

Click to edit Master title style. Click to edit Master text styles Second level Third level

Click to edit Master title style. Click to edit Master text styles Second level Third level Click to edit Master title style Second level Click to edit Master title style Globaalit trendit ja muutostekijät Second level Työn globaali murros Osaaminen, tutkimus ja verkostoituminen keskiössä globaalien

Lisätiedot

Click to edit Master title style

Click to edit Master title style Click to edit Master title style Second level Click to edit Master title style Globaalit trendit ja muutostekijät Second level Työn globaali murros Osaaminen, tutkimus ja verkostoituminen keskiössä globaalien

Lisätiedot

Julkisen sektorin panostus korkeakoulutukseen merkittävä

Julkisen sektorin panostus korkeakoulutukseen merkittävä Julkisen sektorin panostus korkeakoulutukseen merkittävä Yliopistolaitos 1,7 Mrd./ v. Ammattikorkeakoulut 0,9 Mrd./ v Julkinen tutkimusrahoitus (SA+Tekes) 0,3 Mrd./v Suurena haasteena julkisen talouden

Lisätiedot

Oma Häme. Tehtävä: Elinkeinoelämän ja innovaatioympäristöjen kehittäminen ja rahoittaminen. Minna Takala / / versio 0.9

Oma Häme. Tehtävä: Elinkeinoelämän ja innovaatioympäristöjen kehittäminen ja rahoittaminen. Minna Takala / / versio 0.9 Oma Häme Aluekehitys ja kasvupalvelut Nykytilan kartoitus Tehtävä: Elinkeinoelämän ja innovaatioympäristöjen kehittäminen ja rahoittaminen Minna Takala / 20.2.2017 / versio 0.9 Analyysityökaluna Trello

Lisätiedot

Osaajat kohtaavat seminaari 24.1.2007. Tarja Tuominen. 24.1.2007 Osaava henkilöstö - menestyvät yritykset 1

Osaajat kohtaavat seminaari 24.1.2007. Tarja Tuominen. 24.1.2007 Osaava henkilöstö - menestyvät yritykset 1 Osaajat kohtaavat seminaari 24.1.2007 Tarja Tuominen 1 Esityksen rakenne EK:n työvoimatiedustelu 2006 henkilöstömäärän kehitys (lokakuu 2006-lokakuu 2007) EK:n koulutus- ja työvoimapoliittiset linjaukset

Lisätiedot

OKM:n ohjeistus vuodelle 2019

OKM:n ohjeistus vuodelle 2019 OKM:n ohjeistus vuodelle 2019 Kaakkois-Suomen luovien alojen kehittämisverkoston kokous 11.10.2018 Kehittämispäällikkö Ritva Kaikkonen, Kaakkois-Suomen ELY-keskus Yleistä Opetus- ja kulttuuriministeriön

Lisätiedot

Satakunnan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. 13.4.2010 Markku Gardin

Satakunnan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. 13.4.2010 Markku Gardin Satakunnan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 13.4.2010 Markku Gardin Laajempi aluejako 9 toimialuetta Toimialueet Lappi Kainuu Pohjois-Pohjanmaa Pohjanmaa ja Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Keski-Suomi

Lisätiedot

KANSAINVÄLISYYTTÄ JA KILPAILUKYKYÄ TEKESIN EAKR-PROJEKTEILLA

KANSAINVÄLISYYTTÄ JA KILPAILUKYKYÄ TEKESIN EAKR-PROJEKTEILLA KANSAINVÄLISYYTTÄ JA KILPAILUKYKYÄ TEKESIN EAKR-PROJEKTEILLA Tekesin toiminta-ajatus Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekes edistää teollisuuden ja palvelujen kehittymistä teknologian

Lisätiedot

Kasvun ja elinvoiman näkökulma maakuntauudistuksessa. Elinkeinoministeri Olli Rehn Oikeus- ja työministeri Jari Lindström

Kasvun ja elinvoiman näkökulma maakuntauudistuksessa. Elinkeinoministeri Olli Rehn Oikeus- ja työministeri Jari Lindström Kasvun ja elinvoiman näkökulma maakuntauudistuksessa Elinkeinoministeri Olli Rehn Oikeus- ja työministeri Jari Lindström Elinkeinoministeri Olli Rehn Uudistuksen tuettava kasvua Tavoitteenamme on suunnata

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

Menevätkö yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen roolit logistiikan tutkimuksessa sekaisin

Menevätkö yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen roolit logistiikan tutkimuksessa sekaisin Menevätkö yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen roolit logistiikan tutkimuksessa sekaisin Antti Lehmusvaara LTY, 7.11.2003 Ammattikorkeakoululaki, 9.5.2003/351: Ammattikorkeakoulun tehtävänä on harjoittaa

Lisätiedot

Tuohta tutkimuksesta, kiehisiä kehittämisestä. Valtiosihteeri Heljä Misukka Opetus- ja kulttuuriministeriö 9.12.2010

Tuohta tutkimuksesta, kiehisiä kehittämisestä. Valtiosihteeri Heljä Misukka Opetus- ja kulttuuriministeriö 9.12.2010 Tuohta tutkimuksesta, kiehisiä kehittämisestä Valtiosihteeri Heljä Misukka Opetus- ja kulttuuriministeriö 9.12.2010 Tavoitteita OKM:n tulevaisuuskatsauksesta Työvoiman saatavuuden turvaaminen Koulutustason

Lisätiedot

Taidot työhön hankkeen käynnistysseminaari Kommenttipuheenvuoro Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen

Taidot työhön hankkeen käynnistysseminaari Kommenttipuheenvuoro Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen Taidot työhön hankkeen käynnistysseminaari 18.8.2016 Kommenttipuheenvuoro Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen 1 Opetushallituksen ennakoinnista Osaamistarpeiden valtakunnallinen ennakointi Työvoima- ja koulutustarpeiden

Lisätiedot

Rakenteellinen uudistaminen etenee Korkeakoulujen ja tiedelaitosten johdon seminaari 2016 Turku Ylijohtaja Tapio Kosunen

Rakenteellinen uudistaminen etenee Korkeakoulujen ja tiedelaitosten johdon seminaari 2016 Turku Ylijohtaja Tapio Kosunen Rakenteellinen uudistaminen etenee Korkeakoulujen ja tiedelaitosten johdon seminaari 2016 Turku 8.-9.12.2016 Ylijohtaja Tapio Kosunen Evolution of the earth s economic center of gravity 2 Lähde: OECD,

Lisätiedot

Aluekehittäminen ja TKIO

Aluekehittäminen ja TKIO Päijät-Hämeen liitto The Regional Council of Päijät-Häme Aluekehittäminen ja TKIO Petra Stenfors 5.2.2019 Aluekehittämisen määrittely (HE alueiden kehittämisestä ja kasvupalveluista) Toimijoiden yhteistyö

Lisätiedot

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa Kaikille oikeus terveelliseen ja turvalliseen elämään Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen lähtökohtana ovat

Lisätiedot

Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella. Johtaja Hannu Sirén

Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella. Johtaja Hannu Sirén Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella Johtaja Hannu Sirén 12.10.2011 Hallitusohjelma Elinikäisen oppimisen tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelut ovat tarjolla kaikille yhden luukun periaatteen

Lisätiedot

Häme-ohjelma Maakuntasuunnitelma ja maakuntaohjelma. Järjestöfoorum Riihimäki. Hämäläisten hyväksi Hämeen parasta kehittämistä!

Häme-ohjelma Maakuntasuunnitelma ja maakuntaohjelma. Järjestöfoorum Riihimäki. Hämäläisten hyväksi Hämeen parasta kehittämistä! Maakuntasuunnitelma ja maakuntaohjelma Hämeen parasta kehittämistä! Järjestöfoorum 4.9.2017 Riihimäki Maakunnan suunnittelujärjestelmään kuuluvat -maakuntasuunnitelma, -alueiden käytön suunnittelua ohjaava

Lisätiedot

Näkökulma: VTT:n rooli innovaatiojärjestelmässä VTT on suuri osaamiskeskittymien verkko ja (strateginen) kansallinen (ja kansainvälinen) toimija Suome

Näkökulma: VTT:n rooli innovaatiojärjestelmässä VTT on suuri osaamiskeskittymien verkko ja (strateginen) kansallinen (ja kansainvälinen) toimija Suome VTT:n rooli innovaatiojärjestelmässä VTT:n strateginen ja toiminnallinen arviointi Päätösseminaari 27.9.2010 Ilkka Turunen Pääsihteeri Tutkimus- ja innovaationeuvosto t 1 Näkökulma: VTT:n rooli innovaatiojärjestelmässä

Lisätiedot

Tekesin strategia. Innovaatiotoiminnasta eväitä ihmisten, yritysten, ympäristön ja yhteiskunnan hyvinvointiin

Tekesin strategia. Innovaatiotoiminnasta eväitä ihmisten, yritysten, ympäristön ja yhteiskunnan hyvinvointiin Tekesin strategia Innovaatiotoiminnasta eväitä ihmisten, yritysten, ympäristön ja yhteiskunnan hyvinvointiin Toiminta-ajatus Tekes edistää teollisuuden ja palvelujen kehittymistä teknologian ja innovaatioiden

Lisätiedot

Laurea-ammattikorkeakoulu vuonna 2020

Laurea-ammattikorkeakoulu vuonna 2020 LAUREA-AMMATTIKORKEAKOULU V I S I O 2 0 2 0 Metropolialueen hyvinvoinnin ja kilpailukyvyn kansainvälinen kehittäjä 30.1.2014 Jouni Koski www.laurea.fi Laurea-ammattikorkeakoulu vuonna 2020 Metropolialueen

Lisätiedot

Julkisen tutkimuksen rahoituksen tulevaisuus

Julkisen tutkimuksen rahoituksen tulevaisuus Julkisen tutkimuksen rahoituksen tulevaisuus Esa Panula-Ontto 27.8.2010 DM 694324 Julkisen tutkimusrahoituksen asiakkaat asiakas =Tutkimusorganisaatio Yliopistouudistus ei vaikuta yliopistojen asemaan

Lisätiedot

Painopiste 1: Huipputason koulutuksen ja osaamisen vahvistaminen

Painopiste 1: Huipputason koulutuksen ja osaamisen vahvistaminen 1 METROPOLI VISIO Pääkaupunkiseutu on kehittyvä tieteen, taiteen, luovuuden ja oppimiskyvyn sekä hyvien palvelujen voimaan perustuva maailmanluokan liiketoiminta- ja innovaatiokeskus, jonka menestys koituu

Lisätiedot

Elintarvikealalle strategisen huippuosaamisen keskittymä MIKSI, MITEN JA MILLAINEN? Elintarvike-ja ravitsemusohjelma ERA Anu Harkki 13.11.

Elintarvikealalle strategisen huippuosaamisen keskittymä MIKSI, MITEN JA MILLAINEN? Elintarvike-ja ravitsemusohjelma ERA Anu Harkki 13.11. Elintarvikealalle strategisen huippuosaamisen keskittymä MIKSI, MITEN JA MILLAINEN? Elintarvike-ja ravitsemusohjelma ERA Anu Harkki 13.11.2006 Miksi huippuosaamisen keskittymä? Hyödyt kansalaisille Hyödyt

Lisätiedot

Tutkintorakenteen uudistaminen. Ammattikorkeakoulujen talous- ja hallintopäivät, Rovaniemi Johtaja Hannu Sirén

Tutkintorakenteen uudistaminen. Ammattikorkeakoulujen talous- ja hallintopäivät, Rovaniemi Johtaja Hannu Sirén Tutkintorakenteen uudistaminen Ammattikorkeakoulujen talous- ja hallintopäivät, Rovaniemi Johtaja Hannu Sirén 13.10.2011 Hallitusohjelma Koulutustarjonta mitoitetaan kansakunnan sivistystarpeiden ja työmarkkinoiden

Lisätiedot

Kasvu- ja omistajayrittäjyyden edistäminen

Kasvu- ja omistajayrittäjyyden edistäminen Kasvu- ja omistajayrittäjyyden edistäminen EK:n yrittäjävaltuuskunnan kesäkokous 14.8.2009 Valtiosihteeri Riina Nevamäki Työ- ja elinkeinoministeriö Kasvu- ja omistajayrittäjyyden seurantatyöryhmä Asetettu

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2012

Toimintasuunnitelma 2012 Toimintasuunnitelma 2012 YLEISTÄ Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Socom Oy toimii Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan maakunnissa. Socomin osakkaina on 15 Kaakkois-Suomen kuntaa ja alueen ammattikorkeakoulut

Lisätiedot

Luonnontieteellisen alan koulutuksen ja tutkimuksen rakenteellinen kehittäminen ja profilointi Matti Uusitupa, pj

Luonnontieteellisen alan koulutuksen ja tutkimuksen rakenteellinen kehittäminen ja profilointi Matti Uusitupa, pj Luonnontieteellisen alan koulutuksen ja tutkimuksen rakenteellinen kehittäminen ja profilointi 2014-2015 Matti Uusitupa, pj 1 Selvityksen lähtökohdat Yliopistojen yhteistyö, työnjako ja profilointi ovat

Lisätiedot

Alueyhteistyön kehittäminen määrällisten koulutustarpeiden ennakoinnissa

Alueyhteistyön kehittäminen määrällisten koulutustarpeiden ennakoinnissa Alueyhteistyön kehittäminen määrällisten koulutustarpeiden ennakoinnissa Ennakointiyksikkö Samuli Leveälahti 15.12.2004 Osaamisen ja sivistyksen asialla Ennakoinnin ESR hanke Opetushallituksessa 1.1.2004

Lisätiedot

OKM:n ja TEM:n ohjeistus vuodelle Kaakkois-Suomen luovien alojen kehittämisverkoston kokous 3/2017

OKM:n ja TEM:n ohjeistus vuodelle Kaakkois-Suomen luovien alojen kehittämisverkoston kokous 3/2017 OKM:n ja TEM:n ohjeistus vuodelle 2018 Kaakkois-Suomen luovien alojen kehittämisverkoston kokous 3/2017 Aineeton tuotanto ja luova talous Ohjaus tapahtuu työ- ja elinkeinoministeriön ja opetus- ja kulttuuriministeriön

Lisätiedot

Työpolitiikan rooli alueiden kehittämisessä. Työministeri Lauri Ihalainen Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 28.11.2012

Työpolitiikan rooli alueiden kehittämisessä. Työministeri Lauri Ihalainen Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 28.11.2012 Työpolitiikan rooli alueiden kehittämisessä Työministeri Lauri Ihalainen Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 28.11.2012 Työ & työllisyys lukuja (lokakuu 2012) Työlliset (Tilastokeskus TK): 2 467

Lisätiedot

Toimintaedellytysten turvaaja - uusi Valtion lupa- ja valvontavirasto

Toimintaedellytysten turvaaja - uusi Valtion lupa- ja valvontavirasto Toimintaedellytysten turvaaja uusi Valtion lupa ja valvontavirasto 1 Ydinviestit Valtion lupa, ohjaus ja valvontatehtäviä kootaan uudenlaiseen, monialaiseen virastoon. Viraston toimialat ovat varhaiskasvatus,

Lisätiedot

Toimintaympäristö. Koulutus ja tutkimus. 27.5.2013 Jukka Tapio

Toimintaympäristö. Koulutus ja tutkimus. 27.5.2013 Jukka Tapio Toimintaympäristö Koulutus ja tutkimus Koulutus ja tutkimus Koulutusaste muuta maata selvästi korkeampi 2011 Diat 4 6 Tamperelaisista 15 vuotta täyttäneistä 73,6 % oli suorittanut jonkin asteisen tutkinnon,

Lisätiedot

Click to edit Master title style

Click to edit Master title style Click to edit Master title style Second level Click to edit Master title style Globaalit trendit ja muutostekijät Second level Työn globaali murros Osaaminen, tutkimus ja verkostoituminen keskiössä globaalien

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä

Lisätiedot

Ammattikorkeakoululaitoksen uudistaminen Hallituksen iltakoulu 16.11.2011. Johtaja Anita Lehikoinen 21.11.2011

Ammattikorkeakoululaitoksen uudistaminen Hallituksen iltakoulu 16.11.2011. Johtaja Anita Lehikoinen 21.11.2011 Ammattikorkeakoululaitoksen uudistaminen Hallituksen iltakoulu 16.11.2011 Johtaja Anita Lehikoinen 21.11.2011 AMMATTIKORKEAKOULUT OSAKEYHTIÖIKSI Ammattikorkeakoulut ovat jatkossa osakeyhtiöitä ja siten

Lisätiedot

SEINÄJOEN SEUDUN OSAAMISKESKUS Elintarvikekehityksen osaamisala. Ohjelmapäällikkö Salme Haapala Foodwest Oy salme.haapala@foodwest.

SEINÄJOEN SEUDUN OSAAMISKESKUS Elintarvikekehityksen osaamisala. Ohjelmapäällikkö Salme Haapala Foodwest Oy salme.haapala@foodwest. SEINÄJOEN SEUDUN OSAAMISKESKUS Elintarvikekehityksen osaamisala Ohjelmapäällikkö Salme Haapala Foodwest Oy salme.haapala@foodwest.fi 040-585 1772 JOHDANTO Etelä-Pohjanmaalla asuu 4 % Suomen väestöstä Alueella

Lisätiedot

Keski-Suomen maakuntaohjelma

Keski-Suomen maakuntaohjelma Keski-Suomen maakuntaohjelma 2011 2014 LUONNOS Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Lisätiedot ja luonnoksen kommentointi www.luovapaja.fi/keskustelu Lähtökohdat Tavoitteena selkeä ja helppokäyttöinen ohjelma

Lisätiedot

JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN

JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN ITÄ-SUOMESSA Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija Pohjois-Karjalan jos ajaa maakuntaliitto a 6.2.2015 Maarita Mannelin Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa

Lisätiedot

Työelämän palvelu- ja kehittämistehtävä osana aluehallintoa

Työelämän palvelu- ja kehittämistehtävä osana aluehallintoa Työelämän palvelu- ja kehittämistehtävä osana aluehallintoa Johtaja Mika Tammilehto Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen yksikkö 3.11.2010 Ammattikoulutuksen kriittiset tehtävät

Lisätiedot

Ajankohtaista EAKR-ohjelmasta. Eira Varis aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 1.3.2012

Ajankohtaista EAKR-ohjelmasta. Eira Varis aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 1.3.2012 Ajankohtaista EAKR-ohjelmasta Eira Varis aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 1.3.2012 Itä-Suomen EAKR-ohjelman painopisteet PK:n strategian ja POKATin sisältö EAKR-ohjelman toteuttaminen

Lisätiedot

Työssä ympäristöalalla - oma tarinani

Työssä ympäristöalalla - oma tarinani Työssä ympäristöalalla - oma tarinani Turun yliopiston työelämäpalvelut 4.4.2017 Ylitarkastaja Anna Laiho, ympäristönsuojeluyksikkö, Varsinais-Suomen ELY-keskus 5.4.2017 Toiminta-ajatus Elinkeino-, liikenne-

Lisätiedot

Uusi Valtion lupa- ja valvontavirasto

Uusi Valtion lupa- ja valvontavirasto Uusi Valtion lupa ja valvontavirasto Terveyskeskusten johtavien viranhaltijoiden ja PohjoisPohjanmaan sairaanhoitopiirin yhteistyöseminaari 30.3.2017 Margit Päätalo Johtaja, PohjoisSuomen aluehallintovirasto

Lisätiedot

Innovaatioammattikorkeakoulun. lähtökohdat. Sinimaaria Ranki

Innovaatioammattikorkeakoulun. lähtökohdat. Sinimaaria Ranki Innovaatioammattikorkeakoulun strategiset lähtökohdat Sinimaaria Ranki 2.9.2008 1 Taustalla vaikuttavat talouden muutosvoimat Informaatiokumous Ennuste: puolet maailmankaupasta immateriaalikauppaa Tuotanto

Lisätiedot

EU-rakennerahastojen seuraava ohjelmakausi 2014-2020. Huippuvalmennuspäivät Helsinki 13.2.2013 Opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu.

EU-rakennerahastojen seuraava ohjelmakausi 2014-2020. Huippuvalmennuspäivät Helsinki 13.2.2013 Opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu. EU-rakennerahastojen seuraava ohjelmakausi 204-2020 Huippuvalmennuspäivät Helsinki 3.2.203 Opetusneuvos Seija asku seija.rasku@minedu.fi Valmistelu EU:ssa akennerahastotoimintaa ohjaavat asetukset Asetusluonnokset

Lisätiedot

Yhteistyöesitys Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymälle

Yhteistyöesitys Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymälle 30.9.2015 Yhteistyöesitys Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymälle Kokkolan yliopistokeskus Chydenius (KYC) esittää Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymälle yhteistyötä alueen osaamista ja tutkimusta tukevien professuurien

Lisätiedot

Aluehallinto uudistuu 2010. Tavoitteena kansalais- ja asiakaslähtöisesti ja tuloksellisesti toimiva aluehallinto

Aluehallinto uudistuu 2010. Tavoitteena kansalais- ja asiakaslähtöisesti ja tuloksellisesti toimiva aluehallinto Aluehallinto uudistuu 2010 Tavoitteena kansalais- ja asiakaslähtöisesti ja tuloksellisesti toimiva aluehallinto Uudistuksen tavoitteet: Selkeämpi viranomaisten työnjako ilman päällekkäisyyksiä Asiakaslähtöisyys

Lisätiedot

Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite. Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR

Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite. Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR 15.2.2007 Terttu Väänänen Pohjois-Suomen ohjelma- -alue Asukasluku: 634 472 as. Pinta-ala: 133 580 km2 Maakunnat:

Lisätiedot

Ympäristöklusteri, PKS:n osaamiskeskusohjelma ja sen ympäristömonitoroinnin kärkihanke

Ympäristöklusteri, PKS:n osaamiskeskusohjelma ja sen ympäristömonitoroinnin kärkihanke Ympäristöklusteri, PKS:n osaamiskeskusohjelma ja sen ympäristömonitoroinnin kärkihanke Monitorointialustan kautta viennin kasvattamiseen i Tilannekatsaus 29.1.2007 Green Net Finland ry - Ympäristöalan

Lisätiedot

Kainuun osaamistason nostaminen ja koulutusrakenteiden kehittäminen

Kainuun osaamistason nostaminen ja koulutusrakenteiden kehittäminen Kainuun osaamistason nostaminen ja koulutusrakenteiden kehittäminen Kainuun maakunta kuntayhtymä, koulutustoimiala Esa Toivonen Kajaani 13.10.2008 1 Pääkohdat Aluksi Kainuun koulutus ja sen ohjaus Opiskelijan

Lisätiedot

Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla

Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla Lapin aikuiskoulutusstrategia 2020 TIIVISTELMÄ Suomen huipulla Lapissa on laadukkaat ja joustavat jatkuvan oppimisen pitkospuut, jotka takaavat tulevaisuuden osaamisen,

Lisätiedot

EVA osana Sosiaali- ja terveydenhuollon valtakunnallista valvontaohjelmaa

EVA osana Sosiaali- ja terveydenhuollon valtakunnallista valvontaohjelmaa EVA osana Sosiaali- ja terveydenhuollon valtakunnallista valvontaohjelmaa Irja Hemmilä Ylitarkastaja Terveydenhuollon valvontaosasto 28.9.2018 Valvira.fi, @ValviraViestii Valvira valvoo valtakunnallisesti

Lisätiedot

Taide ja kulttuuri osana alueiden kehitystä; Näkymä vuoteen 2025

Taide ja kulttuuri osana alueiden kehitystä; Näkymä vuoteen 2025 Taide ja kulttuuri osana alueiden kehitystä; Näkymä vuoteen 2025 Työryhmän toimeksianto 1. kartoittaa alueellisten ja paikallisten taide- ja kulttuuripalvelujen tuottamisen malleja ja tilaa maan erilaisilla

Lisätiedot

Ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus (AKKU) 2.väliraportti 6.3.2009. 5.3.2009 Markku Koponen 1

Ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus (AKKU) 2.väliraportti 6.3.2009. 5.3.2009 Markku Koponen 1 Ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus (AKKU) 2.väliraportti 6.3.2009 1 Kokonaisuudistuksen lähtökohdat Tavoitteena ollut selkiyttää hajanaista hallintoa, rahoitusta, etuuksia

Lisätiedot

OULUN YLIOPISTON JA OULUN SEUDUN AMMATTIKORKEAKOULUN

OULUN YLIOPISTON JA OULUN SEUDUN AMMATTIKORKEAKOULUN OULUN YLIOPISTON JA OULUN SEUDUN AMMATTIKORKEAKOULUN VÄLISEN YHTEISTYÖN N KEHITTÄMINEN Rehtori Lauri Lantto Oulun seudun ammattikorkeakoulu KOHTI UUTTA KORKEAKOULULAITOSTA Korkeakoulujen rakenteellisen

Lisätiedot

Aluehallinnon uudistaminen

Aluehallinnon uudistaminen Aluehallinnon uudistaminen ALKU-hanke 1092009 10.9.2009 Aluehallinnon uudistaminen Matti Vanhasen II hallituksen ohjelmassa Hallintoa uudistetaan ja kansanvaltaistetaan. Lääninhallitusten, työvoima- ja

Lisätiedot

Kirjastotoimen valtion aluehallinto

Kirjastotoimen valtion aluehallinto Kirjastotoimen valtion aluehallinto Merja Kummala-Mustonen 12.9.2019 PSAVI, Merja Kummala-Mustonen, Opetus ja kulttuuri 16.9.2019 1 https://www.wevideo.com/view/1438332354 PSAVI, Erkki Kantola, Ympäristölupavastuualue

Lisätiedot

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia Hallitusohjelma ja rakennerahastot Strategian toteuttamisen linjauksia Vipuvoimaa EU:lta Rakennerahastokauden 2007 2013 käynnistystilaisuus Valtiosihteeri Anssi Paasivirta Kauppa- ja teollisuusministeriö

Lisätiedot

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA Vipuvoimaa EU:lta Keski-Suomeen 2007-2013 Koulutustilaisuudet 23.11. ja 4.12.2007 www.keskisuomi.fi/eulehti Pirjo Peräaho Hilkka Laine Keski-Suomen liitto LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA

Lisätiedot