POHJOIS-LEPPÄVAARA - LINTUVAARA

Transkriptio

1 POHJOIS-LEPPÄVAARA - LINTUVAARA LUONNON- JA MAISEMANHOITOSUUNNITELMA 00-0 Espoon kaupunki Tekninen keskus Luonnon- ja maisemanhoitosuunnitelmia /00

2 Kannen kuva Näkymä kalliolta, kuvio 0. Työryhmä Tiina Peippo, Tekninen keskus, Luonnonhoitoyksikkö, Suunnittelija Kalevi Hiironniemi, Ympäristökeskus, Ympäristötarkastaja Ritva Hämäläinen, Tekninen keskus, Suunnitteluinsinööri Leena Ihalainen, Tekninen keskus, Viheraluepäällikkö Jaana Junkkari, Tekninen keskus, Luonnonhoitoyksikkö, Projektipäällikkö Anne Mannermaa, Tekninen keskus, Piiripuutarhuri Marja-Leena Miettinen, Kaupunkisuunnittelukeskus, Maisema-arkkitehti Petri Vainio, Tekninen keskus, Luonnonhoitoyksikkö, Kaupunginmetsänhoitaja Yhteystiedot: Kaupunginmetsänhoitaja Petri Vainio Espoon kaupunki Tekninen keskus, Luonnonhoitoyksikkö Puhelinvaihde: 0- Copyrights Espoon kaupunki

3 Pohjois-Leppävaara - Lintuvaara Luonnon- ja maisemanhoitosuunnitelma POHJOIS-LEPPÄVAARA - LINTUVAARA LUONNON- JA MAISEMANHOITOSUUNNITELMA 00-0

4 Pohjois-Leppävaara - Lintuvaara Luonnon- ja maisemanhoitosuunnitelma TIIVISTELMÄ Pohjois-Leppävaara - Lintuvaara alueen luonnon- ja maisemanhoitosuunnitelma on laadittu Espoon kaupungin omistamille luonnonmukaisille viheralueille, joita on yhteensä ha. Suunnitelma on vuosille Luonnon- ja maisemanhoitosuunnitelma on viheralueiden hoidon suunnitelma, jossa keskitytään luonnonmukaisten viheralueiden hoitoon. Suunnittelualue sisältää asemakaavoitetut avoimet alueet ja metsät. Suunnitelman tavoitteena on kartoittaa alueen viheralueet ja laatia niille toimenpideohjeet maisema ja asukkaiden toiveet huomioon ottaen. Tavoitteena on hoitaa ja kehittää viheralueita elinvoimaisena, virkistyskäyttöarvoltaan korkeatasoisena ja maisemakuvaltaan edustavana osana kaupunkiympäristöä. Luonnon arvokkaimpia kohteita on pyritty säilyttämään. Suunnitelmaraportti sisältää viherympäristön nykytilan ja hoitotoimenpiteiden kuvaukset. Teemakartoissa on havainnollista tietoa puustosta, metsien rakenteesta, kasvupaikoista ja maaston kuluneisuudesta. Hoitotoimenpiteet ja hakkuut aikatauluineen näkyvät sekä karttoina että taulukoina. Alueen metsät ovat suhteellisen hyvässä kunnossa. Esitetyt toimenpiteet ovat lähinnä taimikonhoitoa ja harvennushakkuita. Suunnitelman aikana ollut asukasyhteistyö tulee jatkumaan suunnitelman toteuttamisen yhteydessä. Tiedotusta toteutettavista toimenpiteistä annetaan työmailla olevilla ilmoituksilla. Hakkuista ja hoitotoimenpiteistä tiedotetaan aina hyvissä ajoin. Luonnon- ja maisemanhoitosuunnitelma on nähtävillä Sellon yhteispalvelupisteessä. SAMMANDRAG Planen för vård av natur och landskap i Norra Alberga och Fågelberga har gjorts upp för 0 ha naturliga grönområden i stadens ägo. Planen är för år Det är en plan för skötseln av grönområden med fokusering på naturområden. I planområdet ingår öppna områden och skogar med detaljplan. Avsikten med planen är att kartlägga grönområdena och göra upp skötselplaner med beaktande av landskapet och invånarnas önskemål. Målet är att vårda och utveckla grönområdena som en livskraftig del av stadsmiljön av högt värde för rekreationen och med ett representativt landskap. Den värdefullaste naturen har man försökt bevara. I rapporten ingår beskrivningar av naturen idag och av skötselåtgärder. Temakartorna har åskådliga uppgifter om trädbeståndet, skogarnas struktur, växtorterna och slitaget i terrängen. Skötselåtgärderna och hyggena samt deras tidtabeller visas både som kartor och tabeller. Skogarna är i ganska gott skick. De föreslagna åtgärderna är främst skötsel av plantskog och gallring. Det samarbete med invånare som inleddes i planeringsskedet kommer att fortsätta när planen sätts i verket. Om åtgärderna annonseras också på platsen för dessa. Om hyggen och skötselåtgärder informeras alltid i god tid. Planen ställs ut i samservicekontoret i Alberga.

5 Pohjois-Leppävaara - Lintuvaara Luonnon- ja maisemanhoitosuunnitelma SISÄLLYS. JOHDANTO.... SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET.... SUUNNITTELUSSA KÄYTETYT MENETELMÄT.... SUUNNITTELUALUEEN YLEISKUVAUS JA NYKYTILA..... Maisema ja luonnonympäristö..... Maankäyttö ja kaavoitus..... Viheralueiden kunto ja hoidon tarve.... HOITOLUOKAT..... Suunnitelmassa käytetty hoitoluokitus..... Viheralueiden jakautuminen eri hoitoluokkiin.... HOIDON OHJEISTUS..... Metsät..... Maisemapellot ja niityt Kuviokohtaiset hoito-ohjeet.... TOIMENPITEIDEN KUSTANNUSARVIOT.... JATKOTOIMENPITEET... LIITTEET Teemakartat: Liite Kuvionumerot Liite Hoitoluokka Liite Kehitysluokka Liite Ksavupaikkaluokka Liite Pääpuulajit Liite Kuluneisuus Liite Pienpuuston ja niittyjen hoito ja niiden kiireellisyys Liite Hakkuut ja kiireellisyys Liite Kuviokohtaiset suunnitelmataulukot

6 Pohjois-Leppävaara - Lintuvaara Luonnon- ja maisemanhoitosuunnitelma. JOHDANTO Pohjois-Leppävaara - Lintuvaara alueen luonnon- ja maisemanhoitosuunnitelmassa keskitytään luonnonmukaisiin viheralueisiin. Suunnittelualueen kokonaispinta-ala on noin 0 ha (kuva ). Suunnittelualue sisältää Leppävaaran urheilupuiston ja osan Lintuvaaran viheralueista. Alue rajautuu aikaisempien suunnitelmien mukaan, joita ovat Kilo - Etelä-Leppävaara ja Viherlaakso - Karakallio alueiden luonnon- ja maisemanhoitosuunnitelmat. Suunnittelualueen pohjois-osa rajautuu suunnitellun Kehä II:n mukaan ja itäinen osa Lintuvaaran- ja Hämeenkyläntiehen. Kuva. Suunnitelman aluerajaus Suunnitelma koostuu asemakaavoitetuista ja kaupungin omistuksessa olevista luonnonmukaisista viheralueista. Viheralueita on yhteensä ha.

7 Pohjois-Leppävaara - Lintuvaara Luonnon- ja maisemanhoitosuunnitelma Pohjois-Leppävaara - Lintuvaaran luonnon- ja maisemanhoitosuunnitelman on laatinut metsänhoitaja Tiina Peippo Teknisen keskuksen Luonnonhoitoyksiköstä. Suunnitelman laadinta alkoi keväällä 00. Maastotyöt tehtiin kesällä 00. Syksyllä suunnitelma esiteltiin asukasillassa ja talvella 00 suunnitelmaraportti valmistui. Suunnitteluprosessin tukena on ollut ohjausryhmä, johon ovat kuuluneet kaupunginmetsänhoitaja Petri Vainio, viheraluepäällikkö Leena Ihalainen, projektipäällikkö Jaana Junkkari, suunnitteluinsinööri Ritva Hämäläinen, piiripuutarhuri Anne Mannermaa ja maisema-arkkitehti Marja-Leena Miettinen. Ohjausryhmä kokoontui yhteensä kuusi kertaa ja työkokouksia pidettiin useita. Suunnitelma keskittyy kymmeneksi vuodeksi eteenpäin eli vuoteen 0 asti. Hoidon kiireellisyys määritellään kolmen kiireellisyysluokan mukaan, jolloin hoitotoimenpiteet suositellaan tehtäväksi.. SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET Suunnitelma liittyy Espoon kaupungin viheralueohjelmaan, Kilo - Leppävaara alueelliseen yleissuunnitelmaan ja kaavoitukseen. Kilo - Etelä-Leppävaara luonnon- ja maisemanhoitosuunnitelma, jonka on tehnyt tilaustyönä Sito Oy, on tehty samanaikaisesti ja vuorovaikutuksessa tämän suunnitelman kanssa. Vastaavia alueellisia luonnonhoitosuunnitelmia muille Espoon kaupungin alueille on tehty jo kahdeksan vuoden ajan. Asukasyhteistyö on suunnitelmien myötä parantunut paremman tiedottamisen ja yhteistyön myötä. Suunnitelma mahdollistaa viheralueiden pitkäjänteisen ja taloudellisen hoidon. Suunnitelman tavoitteena on pyrkiä maisemallisesti monipuolisiin ja kestäviin viheralueisiin kaupunkiympäristössä. Tavoitteena on ollut kehittää viheralueiden suunnittelua pitkäjänteiseksi ja hoitoa taloudelliseksi ja kokonaiskustannuksiltaan edulliseksi. Suunnitelmassa keskitytään erityisesti luonnonmukaisten viheralueiden hoitoon. Lähtökohtana on ollut laatia tarpeita vastaava käytännön työkalu hoidon toteutukseen. Aiempiin suunnitelmiin nähden aikajänne on lyhyempi ja puustotiedot on kerätty tarkemmin. Kymmenen vuoden aikaväli sopeutuu paremmin maankäytön muutoksiin.. SUUNNITTELUSSA KÄYTETYT MENETELMÄT Pohjois-Leppävaara - Lintuvaaran alueelle on tehty vuonna 00 yleissuunnitelma (Kilo-Leppävaara Viheralueiden alueellinen yleissuunnitelma 00-0). Yleissuunnitelman yhteydessä tehtiin asukaskysely Suur-Leppävaaran asukkaille. Kyselyn vastauksissa kiiteltiin erityisesti Leppävaaran alueen viheralueita. Virkistysalueet ovat olleet monelle vastaajista tärkeänä kriteerinä asuinaluetta valittaessa. Urheilupuiston pohjoisosia ehdotettiin kyselyn vastauksissa raivattavaksi ja siivottavaksi. Alueen maastotiedot kerättiin kesällä 00. Toimenpiteet on annettu kymmeneksi vuodeksi eteenpäin vuoteen 0. Hoidon kiireellisyys eli aika milloin hoitotoimet suositellaan tehtävän, määritellään kolmena eri aikana; heti, - vuotta, -0 vuotta. Kullekin käsittelyalalle eli kuviolle on määritetty erikseen sen kasvupaikkatyyppi, puusto ja erityispiirteet. Jokaisesta kuviosta on otettu valokuva ja täytetty SOLMU-lomake. Perinteisten metsänhoidollisten kuviotietojen lisäksi kuvioille on määritelty käyttöja maisemaluokka, kuluneisuus ja päivitetty hoitoluokka. Niityille ja avoimina pidettäville alueille on esitetty hoito-ohjeita. Pääosin pyritään edesauttamaan kuvioiden luontaista kehityskaarta. Puu- ja pensaslajiston osalta noudatetaan monipuolisuutta. Kuvioita on yhteensä kpl. Kuvioiden pintaalan keskiarvo oli 0, ha. Suurin kuvio oli, ha ja pienin 0,00 ha eli 0 m pinta-alaltaan. Pienet kuviopinta-alat ovat tyypillisiä taajamametsissä.

8 Pohjois-Leppävaara - Lintuvaara Luonnon- ja maisemanhoitosuunnitelma Maastotiedot analysoitiin MapInfolla, joka on paikkatietojärjestelmä (karttaohjelma). Paikkatietojärjestelmä on kaupungilla käytössä ja sitä pystytään toteutusvaiheessa päivittämään. Asukasyhteistyössä paikkatiedon käyttö on havainnollistava ja informatiivinen. Ilmakuvat ovat vuodelta 00. Paikkatietoaineiston koordinaatisto on valtakunnallinen KKJ00. Piiripuutarhuri Anne Mannermaa on antanut yksityiskohtaisia tietoja alueen hoidosta ja taustasta, mikä on ollut hyvänä taustana hoitotoimenpiteitä suunniteltaessa. Museovirasto on laatinut ohjeet muinaisjäännösten hoidon suunnitteluun ja toteutukseen (Maaranen, 00, 00, 00). Näitä ohjeita on noudatettu linnoitteiden hoidon suunnittelussa. Suunnitelmasta on tiedotettu Avoin Espoo-internetsivustolla ja siitä on pidetty asukasilta lokakuussa 00. Asukasillasta ja palautteista saatiin asukkailta hyviä kommentteja suunnittelualueelle. Leppävaaran urheilupuistoon toivottiin penkkejä ja pyörätieyhteyksiä Etelä-Leppävaaraan. Roskien siivousta ja hiihtolatujen säilyttämistä toivottiin. Leppävaaran urheilupuistoa kehuttiin hyväksi ja tärkeäksi. Yksittäisten kuvioiden toimenpiteitä kommentoitiin myös.. SUUNNITTELUALUEEN YLEISKUVAUS JA NYKYTILA.. Maisema ja luonnonympäristö Suunnittelualue rajautuu Pohjois-Leppävaaraan, johon kuuluu osa Lintuvaaran viheralueista ja Leppävaaran urheilupuisto. Alue kuuluu Suur-Leppävaaran alueeseen, jossa asuu eniten espoolaisia ( asukasta 00). Suunnittelualueella asuu yhteensä asukasta, joista prosenttia asuu kerrostalossa ja prosenttia asuu omakotitalossa. prosenttia asuu rivi- tai paritalossa. Ruotsinkielisiä on noin prosenttia. Suunnittelualueeseen kuuluvat kaikki alueen asemakaavoitetut viheralueet sekä joitakin rakentamattomia yleiseen rakentamiseen varattuja tontteja. Suunnittelualue on melko yhtenäinen metsäalue, jota ympäröi tiheät asuinalueet. Urheilupuistoa käyttävät virkistäytymiseen sekä lähialueen asukkaat että kauempaakin tulevat. Kävelyreittejä ja -polkuja risteilee ympäri aluetta ja niiden käyttö on ympärivuotista. Alueella on mahdollista harrastaa monipuolisesti, kuten esimerkiksi hiihtää, sauvakävellä, lenkkeillä, ulkoiluttaa koiraa ja maastopyöräillä. Puistosta löytyy mm. jalkapallo-, yleisurheilu- ja koiraharrastekenttä. Suunnittelualue on myös lähialueen koulujen opetuskäytössä. Suunnittelualue on ollut pitkään maatalousvaltaista, suurten kartanoiden hallitsemaa aluetta, jossa asutus oli melko harvaa. Helsingin kasvu alkoi kiihtyä 0-luvulla, ja 00-luvun alkupuolella yhtenäinen esikaupunkiasutus ulottui Espoon rajalle. Karjaan radan rakentaminen 00-luvun alussa aiheutti esikaupunkiasutuksen leviämisen Espoon puolelle. Kartanoiden mailta palstoitettiin vuodesta 0 alkaen pientaloalueita ja tällöin muodostui Harakan asuinalue (nykyinen Lintuvaara). Harakan alueelta oli 0-luvulle tultaessa myyty n. 00 tonttia. Talot palstoitettiin melko tiiviisti, mutta tiet olivat vielä sorapintaisia. Kerrostalorakentaminen voimistui 0- ja 0-luvuilla. Pohjois-Leppävaaran keskusta ja ympäristön kerrostalo- ja pienkerrostaloalueet on rakennettu 0- ja -0-luvulla. Etenkin Leppävaarassa kerrostaloalueet ovat rakenteeltaan pääasiassa suljettuja, ja talojen väliset viheralueet ovat niukkoja. (Lahti, Ikkala ) Alueella on 00-luvun alussa ollut laajoja kartanoille kuuluneita peltoaukeita, joista suuri osa on säilynyt tähän päivään asti peltoina tai viljelemättöminä niittyinä ja heinikkoina. Laajoista metsistä on osa joutunut laajenevan asutuksen alle, mutta Leppävaaran keski- ja pohjoisosaan on Monikonpuron ympärille jäänyt laajahko metsäalue eli Leppävaaran urheilupuisto, jolla on tärkeä merkitys eteläisen Espoon yhtenä suurimmista virkistysalueista. Muualla metsäalueet ovat melko sirpalemaisia, eivätkä muodosta suuria kokonaisuuksia.

9 Pohjois-Leppävaara - Lintuvaara Luonnon- ja maisemanhoitosuunnitelma Kuva. Suunnittelualue vaihtelee matalista peltoaukeista korkeisiin kallioihin. Alueen pinnanmuodostus on vaihtelevaa (kuva ). Monikonpuron laakso muodostaa laakean, suhteellisen tasaisen maiseman. Laakeuden reunoilta kohoaa kallio- ja moreeniselänteet paikoin jyrkästikin. Korkein kohta alueella on urheilupuiston Lintukalliolla nousten 0 metriä meren pinnasta. Matalin kohta sijoittuu Monikonpuroon, joka on yhdeksän metriä meren pinnasta. Korkeuseroa tulee suunnittelualueella siis metriä. Suunnittelualueen kasvillisuus vaihtelee lehdoista kuiviin kankaisiin. Suunnittelualueella on muutama maisemapelto ja niitty. Isot sähkölinjat halkovat aluetta.

10 0 Pohjois-Leppävaara - Lintuvaara Luonnon- ja maisemanhoitosuunnitelma Kuva. Maaperäkartta Maaperä noudattaa maalajikuvioiltaan pinnanmuotojen piirteitä (kuva ). Selänteiden ja mäkien lakialueet ovat kallioisia. Kalliolakia ympäröi moreeni. Vallitseva maalaji on savi. Viheralueet sijoittuvat kallioille ja savikkoisiin laaksopainanteisiin, jotka ovat rakentamisen kannalta epäedullisia. Alueen pintavedet virtaavat Monikonpuron kautta mereen. Urheilupuiston läpi mutkitteleva Monikonpuro on alueelle tärkeä pienvesistö. Puusto prosenttia puustosta on -0 vuoden ikäistä, mikä voi aiheuttaa reilun kymmenen vuoden päästä hakkuutoimenpiteitä, jos puuston kunto on silloin heikentynyt (kuva ). Tilannetta parantaa huomattavasti se, että yleisin pääpuulaji alueella on mänty, joten toimenpiteitä ei välttämättä tule jatkossakaan. Vanhimmat puustot ovat lähinnä kalliomänniköitä, jotka voivat elää hyvin jopa yli 00 vuotta.

11 Pohjois-Leppävaara - Lintuvaara Luonnon- ja maisemanhoitosuunnitelma Puuston ikäjakauma 0 % Ikä Kuva. Puuston ikäjakauma suunnittelualueella. Kehitysluokka- ja pääpuulajijakauma % T Y Kehitysluokka mänty kuusi rauduskoivu haapa harmaaleppä kontortamänty raita vaahtera Kuva. Kehitysluokka- ja pääpuulajijakauma. T = taimikko, yli, m, Y = Ylispuustoinen taimikko, 0 = nuori metsikkö, 0 = varttunut metsikkö, 0 = vanha metsikkö.

12 Pohjois-Leppävaara - Lintuvaara Luonnon- ja maisemanhoitosuunnitelma % 0 0 Taajamametsien malli Pohjois-Leppävaara - Lintuvaara 0 0 Taimikko Nuori metsä Varttunut metsä Vanha metsä Kuva. Taajamien tavoitekehitysluokka verrattuna suunnittelualueen kehitysluokkaan Kuvassa näkyy hyvin lehti- ja havupuiden jakautuminen eri kehitysluokissa. Nuorissa ikäluokissa lehtipuiden osuus on suurempi kuin vanhoissa. Kuvaajassa pitää huomioida, että siinä näkyy vain pääpuulaji, vaikka metsät ovat pääosin sekametsiä (metsä, jossa kasvaa kahta tai useampaa puulajia). Nuorissa metsissä lehtipuut usein valtaavat metsän ja vanhemmissa valta vaihtuu havupuille. Mäntyä on pääpuulajina prosenttia, koivua prosenttia ja kuusta on noin 0 prosenttia (liite ). Kuvassa on verrattu suunnittelualueen kehitysluokkia taajamien kehitysluokkamalliin. Virkistysmetsien tavoitekiertoaika voi olla 0 prosenttia pitempi verrattuna talousmetsiin eli noin 0 vuotta (Komulainen ). Malliin verrattuna suunnittelualueella on vähän taimikkoa ja nuorta metsää, mutta runsaasti varttunutta metsää. Taajamametsissä on tärkeämpää tarkkailla metsien ikäjakaumaa kuin kehitysluokkarakennetta (Komulainen, ). Kokonaispuumäärästä (kuva ) selviää suunnittelualueen puulajit ja niiden pohjapinta-alan eli määrän alueella. Metsät ovat suurelta osin sekametsiä, joten kokonaispuumäärästä selviää koko alueen puusto. Mänty, kuusi ja koivu ovat hallitsevia, mutta jalojakin puulajeja löytyy alueelta.

13 Pohjois-Leppävaara - Lintuvaara Luonnon- ja maisemanhoitosuunnitelma Kokonaispuumäärä Mänty Kuusi Rauduskoivu Haapa Harmaaleppä Kataja Kontortamänty Metsälehmus Paju Pihlaja Pihta Raita Saarni Tammi Tuomi Vaahtera Vuorijalava Pohjapinta-ala Kuva. Suunnittelualueen kokonaispuumäärä lajeittain Arvokkaat luontokohteet Suunnittelualueelta löytyy muutamia arvokkaita luontokohteita. Kaivoskallio on paikallisesti arvokas lehto- ja kalliokasvillisuuden suojelukohde. Kaivoskallio sijaitsee Leppävaaran urheilupuiston peltoaukean keskellä (kuviot ja ). Kallion jyrkänteillä on kalliokasvillisuutta ja ketolajistoa. Jyrkän seinämän alla on lehto, jossa kasvaa harvinaista lehtosinijuurta sekä tavallisempaa lehtolajistoa kuten sini- ja valkovuokkoa, vuohenjuurta, kieloa ja linnunhernettä. Kalliolla kasvaa karvakiviyrtti, kalliokielo ja kivikkoalvejuuri. Tuomea ja pihlajaa on runsaana rinteillä sekä myös ketokasvillisuutta. Kaivoskallio on hieno kokonaisuus, josta avautuu näköala Kilon pelloille. Koko peltoalue on kulttuurihistoriallisesti merkittävä ympäristö. Maisemallisesti kallio on erikoinen ja kaunis yksityiskohta. Kallio on valitettavasti hyvin roskainen alue. Alue siivottiin kesällä 00, mutta jo yhden viikonlopun jälkeen roskia oli taas ilmaantunut alueelle.

14 Pohjois-Leppävaara - Lintuvaara Luonnon- ja maisemanhoitosuunnitelma Kuva. Kaivoskallio, kuvio Monikonpuro, josta on käytetty myös nimitystä Kilonoja, laskee mereen Iso-Huopalahdessa aivan Helsingin rajan tuntumassa. Puro mutkittelee läpi koko suunnittelualueen. Monikonpurossa elää luonnonvarainen meritaimenkanta. Kilon niittylaikku on mäennyppylä, jolla on ennen sijainnut rakennuksia (kuviot -). Alue on verrattain monilajinen. Pölkkyruohoa, hietalemmikkiä ja ketoneilikkaa esiintyy pian umpeen kasvavalla niityllä. Siellä esiintyy runsaslukuisena perhoslajina lauhahiipijä (Thymelicus lineola) ja alueella on myös havaittu karttaperhosia (Araschnia levana) ja hohtosinisiipiä (Polyommatus icarus). Nykyisin alueella sijaitsee kaupungin puuvarasto, mutta se tullaan siirtämään toiseen paikkaan, jolloin niittylaikku saa lisää kasvutilaa. Lintuvaarantien ja Sinitiaisentien risteyksessä kasvava Lintuvaarantien tammi on elinvoimainen, noin 0 metriä korkea ja ympärysmitaltaan noin 0 cm. Puu on rauhoitettu. Pohjois-Leppävaaran ja Lintuvaaran metsistä löytyy myös lepakoita. Viiksisiippa (Myotis mystacinus), joka on Euroopan pienin siippalaji, on havaittu Leppävaaran sekametsissä. Myös yleisempiä siippalajeja lentelee Lintuvaaran ja Leppävaaran metsissä. Liito-orava on havaittu Leppävaaran urheilupuiston länsiosassa. Asukkailta on tullut myös muutamia liito-oravahavaintoja suunnittelualueelta.

15 Pohjois-Leppävaara - Lintuvaara Luonnon- ja maisemanhoitosuunnitelma Kuva. Kuvion 0 ulkoilupolku Leppävaaran urheilupuisto muodostaa tärkeän maakunnallisen ekologisen käytävän etelä-pohjoissuunnassa (kuva 0). Alue toimii tärkeänä viheryhteytenä luonnolle ja sen eliöille sekä myös asukkaille. Se jatkuu pohjoisessa Vantaan metsiin ja etelässä Laajalahteen ja sieltä merelle. Viheralueverkostoja on Espoossa enää kaksi: itäinen (suunnitelman verkosto) ja läntinen väylä (Keskuspuisto II). Lintuvaarassa olevat pienet luonnonmukaiset viheralueet ovat tärkeitä lähiluonnon säilymisen kannalta. Näitä alueita tarvitsevat ne linnut, hyönteiset ja nisäkkäät, jotka viihtyvät kaupunkiympäristössä. Tiivis rakentaminen on vähentänyt pienialaisten luontoalueiden yhteyksiä, mutta alueen pientalovaltaisuus helpottaa yhteyksiä luonnonmukaisten pihojen ansiosta. Lähiluonnon säilyminen edellyttää kuitenkin ettei nykyisiä pirstoutuneita viheralueita enää pienennetä.

16 Pohjois-Leppävaara - Lintuvaara Luonnon- ja maisemanhoitosuunnitelma Kuva 0. Ekologinen verkosto.. Maankäyttö ja kaavoitus Espoon eteläosien yleiskaava on ehdotusvaiheessa. Kaavaluonnokseen tehtyjen mielipiteiden ja muutosesitysten käsittely alkoi 00 kaupunkisuunnittelulautakunnassa. Kaavaehdotus on ollut kaupunginhallituksen käsittelyssä loka-marraskuussa 00. Suunnittelualueelle on vireillä Kehä II:n suunnittelu, joka voi vaikuttaa alueen pohjoisosiin. Viheralueista useimmat on merkitty asemakaavaan tai yleiskaavaluonnokseen.

17 Pohjois-Leppävaara - Lintuvaara Luonnon- ja maisemanhoitosuunnitelma.. Viheralueiden kunto ja hoidon tarve Pohjois-Leppävaara - Lintuvaara -alueen viheralueet ovat hyväkuntoisia, joten hoidon tarvetta esiintyi melko vähän. Merkittäviä metsätuhoja tai sairauksia ei alueella esiintynyt. Urheilupuiston metsät muodostavat ison metsäkokonaisuuden. Lintuvaaran pirstoutuneet viheralueet altistuvat suuria alueita enemmän asukkaiden käytölle ja ilmansaasteille. Laajat metsäalueet on tärkeää säilyttää nykyisen kokoisina, jotta ne kestävät kaupunkiympäristössä. Harvinaisen kuivan kesän 00 jälkeen alueella tulee varmasti esiintymään kuivuustuhoja erityisesti kallioisilla alueilla.. HOITOLUOKAT.. Suunnitelmassa käytetty hoitoluokitus Suunnitelmassa otettiin käyttöön Viherympäristöliiton uusi hoitoluokitusehdotus hieman soveltaen Espoon kaupungin käyttötarpeisiin (taulukko ). Espoossa otetaan käyttöön vuonna 00 A luokat sellaisenaan, B-luokasta jätetään pois B (Käyttöniitty) ja C-luokasta jätetään pois C (talousmetsät). C - luokkien alaluokkia ei toistaiseksi oteta käyttöön. Täydentävistä luokista otetaan käyttöön E, S ja R - luokat. Suunnitelmassa ovat mukana B- ja C-hoitoluokat eli avoimet viheralueet ja metsät sekä muutama rakentamisen alue (R). Taulukko. Espoon kaupungin uusi viheralueiden hoitoluokitus. A Rakennetut viheralueet B Avoimet viheralueet C Metsät Täydentävät luokat A Edustusviheralue A Käyttöviheralue A Käyttö- ja suojaviheralue B Maisemapelto B Maisemaniitty ja laidunalue B Maisema-aukea B Arvoniitty C Lähimetsä C Ulkoilu- ja virkistysmetsä C Suojametsä C Arvometsä E Erityisalue S Suojelualue R Rakentamisen alue Maastotöissä kerättiin myös käyttö- ja maisemanhoitoluokat talteen. Kuviot on luokiteltu maisemanhoitoluokkiin Espoon keskus Kauklahti 00-0 Luonnon- ja maisemanhoitosuunnitelmassa käytetyn luokituksen mukaisesti (Espoon kaupungin tekninen keskus 00), mutta niitä ei ole esitetty tässä raportissa... Viheralueiden jakautuminen eri hoitoluokkiin Kuvassa ja taulukossa on esitetty viheralueiden jakautuminen eri hoitoluokkiin. Lähes koko suunnittelualue kuuluu metsiin eli C-luokkiin. Yli puolet suunnittelualueesta on ulkoilu- ja virkistysmet-

18 Pohjois-Leppävaara - Lintuvaara Luonnon- ja maisemanhoitosuunnitelma sää (C) ja yli kolmannes on lähimetsää (C). Avoimia viheralueita eli B-hoitoluokkia on vajaa seitsemän prosenttia. Hoitoluokat on esitetty teemakarttana liitteessä. % % % % % B Maisemapelto B Maisemaniitty ja laidunalue B Maisema- ja näkymäaukea C Lähimetsä % C Ulkoilu- ja virkistysmetsä R Maankäytön muutosalue Kuva. Hoitoluokkien jakautuminen prosentteina. Taulukko. Hoitoluokkien pinta-alat suunnittelualueella Hoitoluokka ha B Maisemapelto 0, B Maisemaniitty ja laidunalue, B Maisema- ja näkymäaukea, Avoimet alueet yhteensä, C Lähimetsä, C Ulkoilu- ja virkistysmetsä 00, R Maankäytön muutosalue (rakentamattomia y-tontteja, metsää),0 Metsät yhteensä, Viheralueet yhteensä,0

19 Pohjois-Leppävaara - Lintuvaara Luonnon- ja maisemanhoitosuunnitelma Kuva. Maisemapelto, kuvio. HOIDON OHJEISTUS Luonnon- ja maisemanhoitotoimenpiteillä parannetaan maisemakuvaa ja maiseman arvokohteiden tunnistettavuutta. Kaupunkikuvassa viheralueiden merkitys on suuri. Ne parantavat ilman laatua ja luovat viihtyisän asumisympäristön. Hoito-ohjeet on laadittu lähtökohtaisesti metsätalouden kehittämiskeskus Tapion suositusten mukaan soveltaen niitä kaupunkimetsien hoidon tavoitteiden mukaisesti. Hoito-ohjeissa on painotettu metsien virkistyskäyttöä jättäen taloudelliset tuotot vähemmälle huomiolle. Paikan henki eli paikan ominaispiirteet on otettu huomioon hoitotoimenpiteiden valinnassa. Virkistysmetsissä kuluneisuus on kasvava ongelma. Jokaiselle kuviolle on määritetty kuluneisuus asteikolla: kulumaton tai lähes kulumaton, lievästi kulunut, selvästi kulunut tai erittäin kulunut pintakasvillisuus. Kuluneisuuden estämiseen ja kuluneita kohteita korjaavia toimenpiteitä ovat mm. kulun kanavointi, hakkeen levittäminen, kuorihumuskerroksen levittäminen ja heinän kylvö. Kuluneilla alueilla kannattaa kanavoida liikkumista poluille. Tämä mahdollistaa kasvillisuuden toipumisen ja estää kulumisen laajentumisen. Kulun ohjaamiseen voidaan käyttää esim. kaatuneita puita ja kiviä ym. kulkuesteitä. Hakkeella voidaan korjata maaston kuluneita kohtia, kuten esimerkiksi kuviolla, joka on erittäin kulunut koulun piha... Metsät Metsän elinvoimaisuuden edellytyksiä ovat mm. riittävä tila sekä latvustolle ja juuristolle ja ravinteikas maaperä. Vain elinvoimaiset metsät kestävät niihin kohdistuvat rasitukset, kuten ilmansaasteet ja käyttäjien kulutuksen. Virkistysmetsissä on tärkeää, että se sisältää kaikenikäisiä metsiköitä eri kehitysvaiheissaan sekä mahdollisimman rikkaan ja terveen puu- ja pensaslajiston. Monimuotoisuutta lisätään mm. lisäämällä

20 0 Pohjois-Leppävaara - Lintuvaara Luonnon- ja maisemanhoitosuunnitelma lahopuun määrää jättämällä kaatuneita puita metsiin lahoamaan. Hoidossa suositaan kasvupaikalle luonteenomaisia kasvilajeja ja metsikkökuviot on rajattu maastonmuotojen mukaan. Jyrkillä kallioilla ja kosteikoissa vältetään voimakkaita toimenpiteitä tai jätetään kokonaan käsittelemättä. Puuston hoidolla voidaan avata näkymiä esim. kalliolta tai raivata tilaa hienolle maisemapuulle. Hoitotoimenpiteillä saadaan liian tiheä puusto tai pensaikko avarammaksi tai annetaan kasvutilaa jaloille puille, kuten tammille ja saarnille. Kalliomänniköille ei yleensä suunnata hoitotoimenpiteitä vaan ne saavat jäädä luonnontilaisen kaltaisiksi. Näillä alueilla tehdään ainoastaan ulkoilureittien rakentamista ja kunnostusta. Pienpuuston hoidolla parannetaan yleisviihtyvyyttä ja metsän olosuhteita. Pohjois-Leppävaara - Lintuvaara suunnittelualueella on esitetty taimikonhoitoa ja harvennushakkuita. Taimikon harvennuksella pyritään estämään ylitiheäksi päässeen alikasvoksen riukuuntuminen ja säilyttämään metsän monikerroksellisuus. Taimikon harvennuksessa poistetaan ylimääräiset taimet liian tiheästä taimikosta. Hakkuut ovat lähinnä harvennus- ja poimintahakkuita. Harvennuksella poistetaan metsästä liian tiheässä kasvavat puut, jolloin parannetaan metsän elinvoimaisuutta. Metsään jätetään kasvupaikalle sopivimpien puulajien parhaita puita. Poimintahakkuilla poistetaan turvallisuuden kannalta vaaralliset puut. Erikoishakkuut ovat suunnitelmassa lähinnä poimintahakkuita. Uudistamista ei ole ehdotettu, koska puut ovat vielä hyvässä kehitysvaiheessa... Maisemapellot ja niityt Maisemapellot, maisemaniitty- ja laidunalue sekä maisema- ja näkymäaukeat ovat avoimia viheralueita. Suunnittelualueella on laajoja peltoaukeita, jotka ovat viljelykäytössä. Suunnittelualueen viheralueiden pinta-alasta, % on maisemapeltoa (B) ja % maisemaniitty- ja laidunalue (B). Alueella on vain muutama niitty tai avoin heinittynyt alue, mutta niiden hoitoa tulisi tehostaa. Niittyjen hoitosuunnitelma tehdään niittykohteen mukaan. Toimenpiteet määräytyvät niityn kasvupaikan, maaston ja sen hetkisen tilan mukaan (valmis niitty vai ennallistettava niitty). Niittyjä hoidetaan niittämällä ja murskaamalla. Kuva. Äijänpelto, kuvio 0

21 Pohjois-Leppävaara - Lintuvaara Luonnon- ja maisemanhoitosuunnitelma Reunavyöhykkeiden hoidolla tarkoitetaan avoimen tilan ja puustoisen alueen rajan tai reunan hoitoa. Tämä tarkoittaa esimerkiksi suojavyöhykkeen muuttamista monikerrokselliseksi estäen siten paremmin näkyvyyttä ja liikenteen päästöjä. Niittyjen ja metsän reunaan on syytä kiinnittää huomiota, koska reuna näkyy kauaksi. Näitä reunoja olisi hyvä kehittää monikerroksellisina puu-pensasvyöhykkeinä. Esimerkiksi Äijänpeltoa reunustavia metsiä hoidettaessa on syytä huomioida metsän reunan kerroksellisuus... Kuviokohtaiset hoito-ohjeet Suunnittelualue on jaettu neljään eri osa-alueeseen hoidon toteuttamisen helpottamiseksi. Osaalueiden nimet ovat Äijänpelto, Leppävaaran urheilupuiston länsiosa, Lintukorpi ja Veräjäkallio ja - pelto. Suunnitelman toteuttajille suunnatut tarkemmat ohjeet on kuvattu tässä luvussa. Tarkat kuviokohtaiset ohjeet ovat liitteen taulukoissa. Taulukon lukua helpottaa liitteen kuvionumerokartta. Kuviokohtaisia tietoja on esitetty myös liitteiden - teemakartoilla. Teemakartoissa on selitykset numerokoodeille, joita on käytetty myös taulukoissa. Hoitoluokat, kehitysluokat, kasvupaikkaluokat, pääpuulajit ja kuluneisuus on esitetty teemakarttoina. Kuvioille tehtävät toimenpiteet on jaettu kahteen teemakarttaan hoito ja hakkuu -karttoihin. Kehitysluokka kuvaa kuvion puuston kehitysastetta ja useimmiten samalla järeyttä. Valtaosa puustosta on varttunutta metsikköä. Kasvupaikkatyypit kuvaavat luonnonympäristön ominaisuuksia. Kuvioiden yleisin kasvupaikkatyyppi on tuore kangasmetsä. Viheralueiden metsät ovat pääasiassa luontaisesti syntyneitä sekametsiä. Mänty, kuusi ja koivu ovat vallitsevia puulajeja. Muutamilla kuvioilla pääpuulajeina esiintyy myös haapa, harmaaleppä, kontortamänty, raita ja vaahtera. Kuluneimmat alueet painottuvat pienialaisille kuvioille, kerrostaloalueiden ja koulujen läheisyyteen. Hyvät ulkoilureitit ovat vähentäneet kulumista metsissä. Puusto on suunnittelualueella pääosin hyväkuntoista, joten hakkuita ja hoitotoimenpiteitä on esitetty melko vähän. Äijänpelto Kuviot 0- käsittävät suunnittelualueen pohjoisosan. Alue on Leppävaaran urheilupuistoa. Tarkempia nimiä alueelle on Äijänpelto, -niitty ja -rinne sekä Miilurinne. Nämä ovat nimensä mukaisesti pääosin avoimia alueita, mutta myös metsiä löytyy. Äijänpelto on viljelykäytössä. Metsissä risteilee polkuja, joita lähialueen asukkaat käyttävät paljon. Metsät ovat lähinnä varttunutta metsää. Kasvupaikkatyypiltään metsät ovat pääosin tuoreita kankaita ja pääpuulajiltaan koivua ja kuusta. Maapohja on lievästi kulunut ja koulun alueella erittäinkin kulunutta. Äijänpellon reunametsiin ehdotetaan harvennusta. Koiraharrastekentän ympärillä oleva avoin alue on pusikoitumassa, joten kuviolle ehdotetaan niityn ennallistamista (kuva ). Lintuvaaran alueella on lähinnä omakoti- ja paritaloja, joiden ympärille on jäänyt vain pieniä viheraluekaistaleita ja katuviheralueita. Kuvio 0 on kasvamassa umpeen eli siinä kasvaa pajua ja muuta lehtipuustoa. Tällä alueella pitää ensin raivata koko alue ja jättää kannot mahdollisimman lyhyiksi. Joitakin edustavimpia lehtipuuryhmiä jätetään avoimen niityn ja reunametsän rajavyöhykkeelle sekä suojaksi muuntoasemalle. Kunnostuksen tavoitteena on saada niitystä käyttöniitty eli saada se ulkoilukäyttöön. Niittokertoja on ennallistamisen jälkeen - kertaa kesässä. Koiraharrastekentän alueen hoitavat harrastajat.

22 Pohjois-Leppävaara - Lintuvaara Luonnon- ja maisemanhoitosuunnitelma Kuva. Koiraharrastekenttä Leppävaaran urheilupuiston länsiosa Kuviot 0- ovat suunnittelualueen länsipuolella. Alue on metsäistä virkistysaluetta, jossa on näköalakallioita ja rehevää lehtomaista kangasta. Leppäsillan omakotitaloalue on aivan alueen vieressä. Pääpuulajit vaihtelevat vaahterasta mäntyihin ja leppiin. Alue onkin todella vaihtelevaa. Kuivat kalliokankaat, Monikonkalliot, ovat lievästi kuluneita. Taimikon hoitoa on esitetty avoimen alueen reunaan (kuvio ) ja harvennushakkuita usealle kuviolle. Kuva. Kalliomännikköä, kuvio

23 Pohjois-Leppävaara - Lintuvaara Luonnon- ja maisemanhoitosuunnitelma Alueelta löytyy muinaismuistona suojeltu kiviröykkiö. Asukkailta on tullut toive, että koko urheilupuiston alueelle tuotaisiin penkkejä. Nyt niitä on vain muutama eivätkä ne täytä läheskään ulkoilijoiden tarpeita. Kuva. Monikonpuro, kuvio. Lintukorpi Kuviot 0- käsittävät suunnittelualueen itäpuolen. Leppävaaran urheilupuiston Lintukalliot kuuluvat alueeseen. Alueella on paljon pieniä viheralueita, jotka sijaitsevat keskellä Lintuvaaran omakoti- ja rivitaloaluetta. Muutama kuvio on tonttivarauksia ja katuviheralueita. Metsät ovat havupuuvaltaisia ja ne ovat kasvupaikaltaan tuoreita tai kuivia kankaita. Asutuksen keskellä olevat viheralueet ovat enemmän kuluneita kuin urheilupuiston maapohjat. Itäpuolen alueelle ehdotetaan eniten taimikonhoitoa eli lähinnä alikasvoksen harvennusta. Muutamia harvennuksia ja erikoishakkuita on myös ehdotettu alueelle.

24 Pohjois-Leppävaara - Lintuvaara Luonnon- ja maisemanhoitosuunnitelma Kuva. Männikkö, kuvio 0 Kuva. Tiheä kuusimetsä, kuvio

25 Pohjois-Leppävaara - Lintuvaara Luonnon- ja maisemanhoitosuunnitelma Veräjäkallio ja -pelto Kuviot 0- ovat suunnittelualueen eteläistä osaa. Granodioriitistä muodostunut Veräjäkallio on arvokas geologinen kohde (Espoon arvokkaat geologiset kohteet 00). Tikanpuisto, Kyyhkyspuisto, Kaivoskallio, Kestikievarinpuisto ja Vedonlyöjänpelto kuuluvat alueeseen. Kuviot ovat pienempiä ja enemmän pirstaloituneita kuin muualla, koska ollaan lähempänä asutusta ja urheilukeskusta. Eteläosasta löytyy pelto- ja niittyalue. Ulkoilu- ja virkistysalueella on vanhaa metsää, joka on lähinnä mäntyvaltaista. Kasvupaikkatyypit vaihtelevat lehdosta kuivaan kankaaseen. Alue on lievästi kulunut. Taimikonhoitoa ehdotetaan tekemään muutamalle kuviolle (mm. Matti Kurikan puisto). Nupukivenkalliolle tehdään harvennus. Urheilupuiston hiidenkirnu sijaitsee kalliomännikössä. Se on aidattu muinaismuisto, jossa on valitettavasti paljon roskia. Kaivoskallion lehtometsälle (kuviot ja ) on laadittu erillinen hoito- ja käyttösuunnitelma (Arvokkaiden luontokohteiden hoito- ja käyttösuunnitelmat), jota noudatetaan. Kuviolla, itäosassa, ja osalla kuviota on kävelytie, joka on laajentunut reilusti ulkoilijoiden käytöstä. Mäessä olevalle hiekkatielle olisi suositeltavaa ennallistaa maapohjaa ohjaamalla kulkua. Kohteeseen sopisi hyvin kivien asettelu, jolloin esteet ohjaisivat kulkua kapeammalle alueelle. Kilonkrouvinmäellä Kilon niittylaikulta eli kuvioilta, 0 ja poistetaan nykyinen puu- ja risuvarasto. Näin niitty tulee paremmin esiin ja se voi levittäytyä laajemmalle alueelle. Varaston siirron jälkeen niittyä on syytä niittää kerran kesässä, ettei se metsity. Kasvillisuudeltaan ja hyönteislajistoltaan arvokkaan Kilon niittylaikun kunnostus ja hoito tulee hoitaa arvoniityn erikoishoito-ohjeen mukaan. Puuvaraston poistuessa alueen luokitusta on muutettava B-luokkaan, jolloin sen hoitotaso tulee tällöin nousemaan. Kuva. Puuvarasto, kuvio 0 Nupukivenkalliolla, kuvioilla, 0 ja, on. maailmansodan aikainen linnoite. Kyseessä on tukikohta XXIX:n asema. Kohteessa on kallioon louhittua yhdys- ja taisteluhautaa, joista osa on tuettu eri tavoin (harkkokivet, betoni, hirsi). Tulipesäkkeitä on ollut sekä katettuja että kattamattomia,

26 Pohjois-Leppävaara - Lintuvaara Luonnon- ja maisemanhoitosuunnitelma lisäksi on katettuja suojahuoneita. Katetut rakenteet on räjäytetty, hirsirakenteiset katetut rakenteet ovat romahtaneet sekä maatuneet. Lisäksi alueella on keskeneräinen luola, jonka pituus on noin 0 m. Tietojen mukaan asemassa on käyty punakaartin joukko-osastojen sekä saksalaisten väliset taistelut... (Päivi Maaranen, 00) Kuva 0. Umpeen kasvaneet. maailmansodan linnoitukset, kuvio Museoviraston arkeologinen osasto pitää kuvion :n harvennushakkuita perusteltuina. Erityisesti haudoissa ja niiden reunoilla sekä välittömässä läheisyydessä kasvavat suuret puut on perusteltua poistaa. Hakkuu tehdään miestyönä. Hakkuu suositellaan tehtäväksi talvisaikaan, kun maa on jäässä ja lumen peittämä. Hakkuutähteet poistetaan ja läjitetään muinaisjäännösalueen ulkopuolelle. Metsäkoneet ohjataan sellaisille ajourille, että muinaisjäännöksen rakenteita ei jouduta ylittämään. Tämän vuoksi ajourat merkitään maastoon ennen lumen tuloa. Kohde on myös hyvä hevosmetsurilla tehtäväksi. (P Maaranen, 00). TOIMENPITEIDEN KUSTANNUSARVIOT Toimenpiteiden kustannusarviot on laskettu suunnittelualueelle työlajeittain (taulukko ). Kustannukset perustuvat vuosina toteutuneisiin hoitokustannuksiin. Summat ovat arvioita, koska kustannukset voivat vaihdella työmaakohtaisesti hyvinkin paljon. Varsinkin niittyjen niitossa kustannukset riippuvat niityn kunnosta ja niittotavasta. Niittokustannuksia on jokaisessa toimenpideajanjaksossa, koska niitto on jokavuotista (riippuen olosuhteista 0- kertaa vuodessa). Kuvio 0 tullaan ottamaan uutena niitto-ohjelmaan, joten sen alkukustannukset tulevat olemaan korkeammat perustustöiden vuoksi.

27 Pohjois-Leppävaara - Lintuvaara Luonnon- ja maisemanhoitosuunnitelma Taulukko. Arvio suunnitelmassa esitettyjen toimenpiteiden kokonaiskustannuksista ( ) ja hoitopinta-alat (ha) Toteutusaikataulu Toimenpide Heti ha - vuotta ha -0 vuotta ha Ensiharvennus , 000 0, Harvennus , 00, Erikoishakkuu , 0 0 Taimikonhoito , 000, Niitto 0, 00, (kerran kesässä) 00, (kerran kesässä) Yhteensä 0, 00, 00, B ja C -luokat ovat suhteessa rakennettuihin viheralueisiin edullisia hoidettavia. Hakkuukustannukset koko suunnittelualueella ovat noin 0 / ha / v ja taimikonhoitokustannukset ovat noin / ha / v. Niittokustannukset ovat noin 0 / ha / v.. JATKOTOIMENPITEET Kaikkiaan kuviolle ehdotettiin toimenpiteitä. Toimenpide-ehdotukset ja niiden kiireellisyysluokat löytyvät liitteestä, hoito- ja hakkuutaulukoiden alta. Keskeiset hoitotoimenpiteet ja niiden toteutusaikataulu on esitetty myös liitteiden ja teemakartoilla. Suunnittelualueen asutus on tiivistä Lintuvaaran alueella, jossa viheralueet ovat pieniä. Tämä nostaa Leppävaaran urheilupuiston arvoa tärkeänä metsäalueena sekä ulkoilijoille että eläimille. Peltoaukeat muodostavat tärkeitä avoimia alueita Leppävaaran vaihtelevassa maastossa. Suunnittelualueella on useita kulumiselle herkkiä kuvioita, joille ei tässä suunnitelmassa esitetty erityistoimenpiteitä kulumisen korjaamiseksi tai ennaltaehkäisemiseksi. Jatkotoimenpiteenä tulisi tarkastella näitä riskikohteita tarkemmin ja esittää tarvittaessa toimenpide-ehdotuksia kehitettävän ohjeistuksen pohjalta. Muuttuvissa olosuhteissa on syytä arvioida tapauskohtaisesti muutostarpeet (hoitoluokat, kuluminen, toimenpiteet) suunnitelmissa esitettyihin toimenpiteisiin. Suunnitelmissa oleva Kehä II:n jatkaminen vaikuttaa Leppävaaran urheilupuiston pohjoisosiin. Jos tielinja kulkee aluetta rajaten, on syytä valmentaa pohjoisosan metsiköitä tulevaan harvennuksin. Nämä metsäalueet muuttuisivat silloin suojavyöhykkeiksi. Kehä II:n laajennus vaikuttaa merkittävästi Espoon itäiseen ekologiseen verkostoon ja sen osittaiseen katkeamiseen. Tämä on syytä ottaa huomioon tien rakentamisessa esim. tehden tunneleita ja eläinten ylitys- ja alituspaikkoja. Tätä suunnitelmaa on syytä päivittää toimenpiteitä tehtäessä ja viimeistään kymmenen vuoden kuluttua, vuonna 0. Vuoden 00 jälkeen tehdään ensimmäinen päivitys.

28 Pohjois-Leppävaara - Lintuvaara Luonnon- ja maisemanhoitosuunnitelma Lähteet Arvokkaiden luontokohteiden hoito- ja käyttösuunnitelmat, Espoon ympäristönsuojelulautakunnan julkaisu /. Liikennetekniikka Oy, Maisema- ja ympäristösuunnitteluosasto. Espoon arvokkaat geologiset kohteet 00, Espoon ympäristökeskus, Liidia Petrell. Monistesarja /00. Espoon arvokkaat luontokohteet, kokonaisraportti, Espoon ympäristönsuojelulautakunnan julkaisu / Espoon keskus - Kauklahti luonnon- ja maisemanhoitosuunnitelma Espoon kaupungin Tekninen keskus. Tiina Saukkonen LT-Konsultit Oy. Espoon luontokohteet, Espoon ympäristökeskus,. painos 00 Espoon perinneympäristöselvitys 00, Espoon ympäristölautakunta 00. Espoon uhanalaiset ja silmälläpidettävät eläimet ja kasvit, Espoon ympäristölautakunnan julkaisu /00 sekä julkaisun päivitys 00 Ilkkala Marja-Leena,. Kylästä lähiöön Espoo-sarja, Espoon kaupunki. Kilo-Leppävaara Viheralueiden alueellinen yleissuunnitelma 00-0, Espoon kaupungin tekninen keskus 00 Komulainen Minna,. Taajamametsien hoito. Kustannusosakeyhtiö Metsälehti, Jyväskylä. Lahti Matti J.,. Espoon maalaispitäjästä suurkauppalaksi. Espoo-Sarja, Espoon kaupunki. Maaranen Päivi, 00. Linnoitteiden hoito-ohje: Perusohjeet linnoitealueen hoidon suunnitteluun ja toteuttamiseen pääkaupunkiseudulla Maaranen Päivi, 00. Muinaisjäännösten hoito-ohje: Perusohjeet hoidon suunnitteluun ja toteuttamiseen.

29 metriä LIITE KUVIONUMEROT / POHJOIS-LEPPÄVAARA - LINTUVAARA LUONNON- JA MAISEMANHOITOSUUNNITELMA Mittakaava :0 000

30 : : :0 :0 : 0 0K 0 : : : : : :0 : K K0 : : : : : : : :0 :0 : : :0 : : :0 : : :0 : : : : : : : : : : :0 : : K :0 :0 : : M : M 0 : : : : : 0P : : : :0 : : M : : : : : M :0 : :0 :0 :0 :0 :0 :0 :0 : : : : : : : M : : : : 0 : : : : : : : : : : M : : : : : M : : : : :0 : : : : : : : M :0 :0 :0 : : : : : : : : : 0 : : M0 : : : : :0 :0 : : : : : : : : :0 : : : : : : : : : : : : : : : : : : : :0 :0 : :0 :0 :0 :0 : :0 : : : : : : : : :00 :0 :00 : : : : : : :0 :0 :0 : : : : : : : : : : : :0 : : : :0 : M0 : : : 0P 0P : : : : 0 0 : : : : : : : : : : 0 : : : : : : : : : 0 : :0 : : : : : : : : : :0 : : : : K : :0 : : : : : M0 : M0 : : : : : : : : : 0 K K 0 K : : : : : : : : K K : : :0 : : : : : : : : : : : : K K : : : : : 0 : : 0P :0 :0 : : : : : M0 0 0 : : : : K : K : : : : : : : 0 : : : : : : : : : :0 : P : (.) 0.00 () K : M K (0).00 0K.00 (0) K (.) 0K K M K K (0.) (.0. (0) (0). (0.).0. (.) (0.) (0.). () () (.0) () () () (.+.) (0.0) () (.0) (0.) (0.) (.) (.).. (0.).+.. (.) ().. (.) (.0). () (.0) (.+0.). 0. : :0 :..0 : (.) (0.0) (0.0).. (.) 0.0 :: (.) (0) (0.0) (.+0.) (0) K 0K K K K 0K (.+.0) (.00) :. : (0.) (0.) r K (0.) 0K r0.00 r (0.00) (0) : (.) K : 0K r r r.00 0K 0K 0K... r r r r r r r0.00 r0.00. r P K (.). (.0) : (.0).. r (.00) (.) r0.00 (0.)..0.. : (r0.00) r.00 (.) (.00) r0.00 (.). 0K : (.) (0.0). ::0 : (.0) (.) r r r.00 r r.00 r (.0) (.00) (.0) :.. r : : : r : r.00.0 r.00 r : K : r.00 r r K. 0. r0.00 r0.00 r r r0.00 r r r.00.0 :.... : 0K 0K r r : : : : 0.0 : : :...0 : 0P : : : K :-M : K K (.) K.... 0K : K K r K 0K K r r0.00 r r r0.00 0K P 0P. : : r0.00 r0.00 r0.00 r0.00 r0.00 r P P P P r0.00. : Pohjoinen Lintuvaarantie Pohjoinen Lintuvaarantie Li H Ki Ruisrääkäntie Kehrääjäntie Jääskeläntie Lintuparventie Lintukulma Vise Punarinnantie Sinirinnantie Laululinnunpolku Kultarinnantie Pensaskertuntie LuhtakertunkujaHernekertuntie Lintuparvenkuja Lintumetsänpiha Keltasirkunpolku Siipi Sulka Pikkusirkuntie ntie Yölinnuntie Päivälinnuntie Pulmusentie Pikkusirkuntie Jääskeläntie Pajusirkuntie Lepinkäisentie Hämeenkyläntie Lintumetsänpiha Rautiaisenkuja Katri Valan tie Lintuparvenpuisto Rautiaisentie Punavarpusenkuja Rautiaisenpolku Punavarpusenpolku Kottaraisentie Kasimirinkuja ö htötiaisentie Äijäntie Keltasirkuntie Heurlinintie navarpusentie metriä LIITE KUVIONUMEROT / Äijänpelto POHJOIS-LEPPÄVAARA - LINTUVAARA LUONNON- JA MAISEMANHOITOSUUNNITELMA Mittakaava : 000

31 P r K P0 : P0.0 P.. P r K r K K K K r.00. P K :. P P : : : :0 : : 0 :0 :0 :0 : : :0 :0 0 : :0 :0 : : : : : : M0 0 0 : : : : :0 :0 M0 0 : : :0 : : :0 : : 0L 0P K K K : : : : P G L P P0.0 0K.0.0 P K 0..0 r K K P P.00 P P r r.00.0 P r0.00 r0.00 r P. r r P P.00 : P 0.00 K K P r K 0K K.. 0P K (.) K P 0K K P P P r P P P P r0.00. : P..00 : : P P P K K K P K P Katri Valan Rautiaisentie Punavarpusenkuja Rautiaisenpolku Punavarpusenpolku Sinitiaisentie Sinitiaisenkuja Lintukorvenkuja Kuusitiaisenpolku Lintukorpi Tikankolo Kaivoskallionpolku Heurlinintie Maneesipolku Punavarpusentie Nurmilinnuntie uistontie Leppälinnunrinne Nurminiityntie Tähtimötie Leppälinnunkuja Leppälinnunpolku Leppälinnunrinne metriä LIITE KUVIONUMEROT / Leppävaaran urheilupuiston länsiosa POHJOIS-LEPPÄVAARA - LINTUVAARA LUONNON- JA MAISEMANHOITOSUUNNITELMA Mittakaava : 000