Hallituksen esityksellä toteutettaisiin viljelijätukien

Transkriptio

1 Iitin kunta Ote pöytäkirjasta Sivu 1 Kunnanhallitus Kymenlaakson liitto PL KOTKA Pöytäkirjanote Iitin kunnan lausunto Maa- ja metsätalousministeriön asiaan nro MMM005:00/ / 9100 / 2009 Maaseutuhallinnon järjestäminen kunnissa, hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Maa- ja metsätalousministeriön ( ) lausuntopyyntö: "Maa- ja metsätalousministeriö pyytää lausuntoanne hallituksen esityksestä Eduskunnalle laiksi maaseutuhallinnon järjestämisestä kunnissa. Hallituksen esityksen tavoitteena on kehittää maaseutuhallinnon tehtävien hoitoa kunnissa. Tavoitteena on mukauttaa hallintoa maatalouden ja julkisen hallinnon toimintaympäristössä tapahtuviin muutoksiin sekä toteuttaa tehokkaasti Euroopan yhteisön lainsäädännöstä hallinnolle aiheutuvat vaatimukset. Esitys koskisi kuntien viljelijätukihallinnon tehtävien ohella muun muassa sato-, tulva- ja riistavahinkoihin sekä hukkakauran torjuntaan liittyviä tehtäviä. Esityksen keskeisenä sisältönä on, että kuntien maaseutuhallinto kootaan suurempiin hallinnollisiin kokonaisuuksiin. Ehdotettavalla lailla kunnat velvoitettaisiin eräin poikkeuksin muodostamaan maaseutuhallinnon yhteistoiminta-alueita. Yhteistoiminta-alueella tehtävien järjestämisvastuu siirtyisi kuntien välisen sopimuksen perusteella yhdelle kunnista tai kuntien perustamalle kuntayhtymälle. Päätöksenteko maaseutuhallinnon palveluiden tarjonnan organisoinnista kuten toimipisteistä ja palvelun tuotannontavoista yhteistoiminta-alueella jäisi edelleen kunnille. Hallituksen esityksellä toteutettaisiin viljelijätukien

2 Iitin kunta Ote pöytäkirjasta Sivu 2 hallinnoinnin kehittämisvaihtoehtoja selvittäneen työryhmän ehdotukset. Viljelijätukien hallinnoinnin kehittämisvaihtoehtoja selvittäneen työryhmän loppuraportista MMM 2008:11 on pyydetty lausuntoa päivätyllä kirjeellä. Maa- ja metsätalousministeriö on käsitellyt loppuraportista saadut lausunnot, ja ne on mahdollisuuksien pyritty ottamaan huomioon hallituksen esityksen valmistelussa. Loppuraportti on kokonaisuudessaan saatavilla internetin kautta maa- ja metsätalousministeriön verkkosivuilta osoitteesta: ml. Hallituksen esitys ja lausuntopyyntö käännetään ruotsiksi sekä toimitetaan työ- ja elinkeinokeskuksille, maakuntien liitoille, kunnille, Ahvenanmaan maakunnan hallitukselle sekä Svenska lantbraksproducenternas centralförbund SLC rf:lle mahdollisimman pian käännöksen valmistuttua. Ruotsinkielinen lausuntopyyntö liitteineen myös julkaistaan maa- ja metsätalousministeriön internetsivuilla, josta se on kaikkien saatavilla. Maa- ja metsätalousministeriö pyytää kuntia toimimaan maakuntien liittojen välityksellä siten, että kunnat toimittavat lausuntonsa maakuntien liittoihin viimeistään perjantaina 7 päivänä elokuuta Maakuntien liittoja pyydetään kokoamaan alueensa kuntien lausunnot yhteen ja toimittamaan ne maa- ja metsätalousministeriöön oman lausuntonsa liitteenä. Tämä on osoittautunut aikaisempien lausuntokierrosten yhteydessä toimivaksi menettelyksi. Jakelussa mainittuja pyydetään toimittamaan lausuntonsa viimeistään keskiviikkona 19 päivänä elokuuta 2009 osoitteella maa- ja metsätalousministeriö, PL 30, VALTIONEUVOSTO tai sähköpostitse osoitteella kiijaamo@mmm.fi. Lisäksi lausunto pyydetään toimittamaan sähköpostitse osoitteella susanna.paakkola@mmm.fi." Hallintojohtajan lausunto: Tarkastelen asiaan yleiseltä hallinnon järjestämisen kannalta. "Kuntien kannalta tilanne on olennaisesti muuttunut vuoden 1995 jälkeen Suomen liittyessä Euroopan unioniin. Maataloustukia koskeva sääntely tulee Euroopan yhteisön lainsäädännöstä ja siinä asetetut vaatimukset tukijärjestelmien hallintoa kohtaan ovat tiukentuneet.

3 Iitin kunta Ote pöytäkirjasta Sivu 3 Nykyisen mallin ongelmia ovat - toimijoiden (kuntien maaseutuviranomaisten) suuri määrä - valtion suoran määräysvallan puuttuminen tehtävää hoitavaan kuntaan Kuntien tehtävät ovat luonteeltaan toimeenpanotehtäviä. Kyseessä on tehtävät, joita kunta hoitaa valtion puolesta sen vastuulla. Kunnan maaseutuviranomaisten harkinta tuesta päätettäessä on pitkälti sidottua harkintaa. Tehtävien hoidossa ei tarvita paikallisdemokratiaa. Maa- ja metsätalousministeriölle on kolme vaihtoehtoa toteuttaa viljelijätukihallinto. Nykyinen kunta malli, valtion aluehallintomalli tai valtion maaseutuvirastomalli. Ministeriö on päätynyt kuntamalliin. Ministeriön kuntamallissa nykyisten toimijoiden suuri määrä hoidettaisiin kuntien muodostamilla yhteistoiminta-alueilla ja määräysvalta toteutettaisiin sopimusperusteisesti. Nämä molemmat asiat voitaisiin saada aikaan myös valtion aluemallilla ja maaseutuvirastomallilla. Vaihtoehtojen vertailussa keskeiseksi seikaksi ministeriö on nostanut tehtävien hoidon rahoituksen. Säilyttämällä nykyinen kuntamalli ei tarvita valtion ja kuntien välisiä rahoituksensiirtoja. Miksi kuntamalli ei ole hyvä? - tukihallinnon tehtävät ovat puhtaasti toimeenpanotehtäviä, joissa ei tarvita paikallisdemokratiaa - aluehallintomallissa palvelut voidaan järjestää samalla tavalla kuin kuntien muodostamilla yhteistoiminta-alueilla (läheisyysperiaate) - yhteistoiminta-alueiden muodostamisella luodaan lisäbyrokratiaa, kuntien väliset sopimukset hallinnosta ja rahoituksesta, kuntien ja maaseutuvirastojen väliset sopimukset - yksittäisellä lailla säädetään kunnan organisaatiosta viranhaltijatasolla (yksi päätoiminen viranhaltija ja vähintään neljä muuta viranhaltijaa). Kunnallishallinnon omaispiirteeksi luokiteltua luottamushenkilöhallintoa ei tukiasioiden vuoksi tarvita mutta vapaaehtoisesti esim. kuntien välisestä rahoituksesta sopimiseen voidaan asettaa. - valtion suoran määräysvallan toteuttaminen sopimusteitse kunnan viranomaiseen tai viranhaltijaan ei tunnu oikealta menettelyltä - kuntien maaseudun kehittämistehtävien luonnollisempi organisointipaikka on kuntien kehittämisyhtiöt tai -yksiköt Kuntamallin toteuttaminen tuntuu hyvin keinotekoiselta.

4 Iitin kunta Ote pöytäkirjasta Sivu 4 Valtion aluehallinto- tai maaseutuvirastomalli ovat paljon helpommin toteuttavissa. Siirretään tehtävä ja tehtäviä hoitavat kokonaan pois kuntahallinnosta valtiolle. Jos tehtävien siirrosta aiheutuu rahoituksen siirtoja valtion ja kuntien välillä niin mitä sitten. Ei rahoituksensiirrot saa olla este järkevälle toiminnalle. Tarkasteltaessa asiaa hallinnon asiakkaan näkökulmassa luonnoksessa korostuu nykyinen toimintapa - paperilomakkeet ja tiukat määräajat. Katse tulisi olla eteenpäin. Sähköinen asiointi tulee lisääntymään ja siihen ministeriönkin tulisi panostaa. Keskitetystä puhelinneuvonnasta ja yhteispalveluista on myönteisiä kokemuksia. Ministeriön esitys sinällään ei turvaa maaseutuviranomaisten lähipalvelua. Toisaalta maaseutuhallinnon palveluiden tarve on kausiluonteista eivätkä palvelut ole varsinaisia lähipalveluja, joita kansalaiset tarvitsivat lähes päivittäin." Maaseutusihteerin lausunto: "1. Lakiehdotuksen toimeenpanoaikataulu Maa- ja metsätalousministeriön asettaman työryhmän selvityksen perusteella on päädytty siihen, että maaseutuhallinnon tehtävät kunnissa hoidetaan kuntahallintoon perustuvan vaihtoehdon mukaisesti. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1 päivänä tammikuuta Kunnassa tulee tehdä päätös maaseutuhallinnnon yhteistoiminta-alueeseen liittymisestä viimeistään 1 päivänä tammikuuta Yhteistoiminta-alueen olisi aloitettava toimintansa viimeistään 1 päivänä tammikuuta Kunnilla on lain voimaantulon jälkeen kaikkiaan kolme vuotta aikaa järjestelyjen toteuttamiseen. Yksittäisellä kunnalla ei enää ole mahdollisuutta vaikuttaa valittuun hallintovaihtoehtoon, johon lakiesitys perustuu. 2. Yhteistoiminta-alueen vaatimukset Maaseutuhallinnon yhteistoiminta-alueella tarkoitetaan toiminnallista kokonaisuutta, jonka alueella toimii vähintään 800 maatalouden tukihakemuksen tehnyttä luonnollista henkilöä tai yhteisöä ( Iitissä 250 ). Vähintään 800 maatalousyrittäjän vaatimus johtuu tavoitteesta rajoittaa tehtäviä hoitavien yksiköiden määrä valtakunnallisesti enintään 80 yksikköön. Maaseutuhallinnon yhteistoiminta-alueen rajojen ei tarvitse noudattaa valtion aluehallinnon rajoja. 3. Hallinnon asiakkaan näkökulma Viljelijätukihallinnon palveluille on ominaista tiukka

5 Iitin kunta Ote pöytäkirjasta Sivu 5 määrämuotoisuus ja sidos käytännön toimenpiteisiin tiloilla, jolloin paikallisten palveluiden saatavuus on tärkeää hallinnon asiakkaan näkökulmasta. Paikallisten palveluiden saatavuus nostaa hallinnon tasoa sekä lisää päätösten nopeutta ja oikeellisuutta. Hakemuslomakkeet tulee palauttaa määräajassa ja täydellisinä uhalla, että taloudellinen etuus menetetään. Pelkkää lomakkeiden saatavilla pitoa sekä yleistä puhelinneuvontaa ei vielä tässä vaiheessa pidetä riittävänä lähipalveluna maaseutuhallinnossa, jossa yhden tilan perushakemus sisältää sivua, lisäselvityksenä karttaliitteet, vuokrasopimukset, kauppakirjat yms. Maaseutuhallinto poikkeaa huomattavasti muusta valtion hallinnosta esim. työvoimahallinnosta juuri monimutkaisuutensa takia. Sähköinen asiointi on maaseutuhallinnossa mahdollista. Iitissä sähköisiä tukihakemuksia tuli v kpl, eli n. 4% hakemuksista. Lisäselvityksiä ( kartat, vuokrasopimukset, kauppakirjat ) ei voida antaa sähköisesti, joten useimmat päätyvät lomakehakuun. Maaseudun tietoliikenneyhteydet eivät myöskään ole niin luotettavia, että sähköinen tukihaku tulisi vallitsevaksi käytännöksi vielä pitkään aikaan. Edunmenetyksien uhka koetaan liian suureksi sähköisessä tukihaussa. Suurin palvelujen tarve ajoittuu kevääseen ja alkukesään, joten palvelujen tarvetta voidaan pitää kausiluonteisena. Hakukierroksia on kuitenkin tukityypistä riippuen ympäri vuoden.satovahinkojen arviointi ja käsittelytarvetta ei voida etukäteen arvioida. Satovahingot esiintyvät yleensä paikallisina ja voivat aiheuttaa massiivisenkin halintotyömäärän arviointityön lisäksi, valmius em.toimenpiteisiin on turvattava satovahinkolain nojalla. Kausiluontoisuudesta huolimatta asiakaskontakteja sekä toimistolla, että puhelimitse riittää päivittäin ympäri vuoden. 4. Iitin vaihtoehdot Maaseutuhallinnon toiminnallisen kokonaisuuden katsotaan syntyvän sellaiselle alueelle, jolla toimii vähintään 800 tukihallinnon asiakasta, lisäksi yhteistoiminta-alueen tehtävien hoitamiseen tulee osallistua vähintään viisi henkilöä, joista yhden tulee päätoimisesti johtaa yksikköä. Kaikkien viiden henkilön ei tarvitse hoitaa maaseutuhallinnon tehtäviä päätoimisesti. Kouvolassa toimii yhteistoimintamallin edellytykset täyttävä maaseutuhallintoyksikkö (n ) maatilaa, paikallisyksiköt toimivat vanhoissa toimipisteissään kuten ennen kuntaliitosta ja tehtävät on jaettu Euroopan yhteisön ohjeistamalla tavalla. Viljelijätukihallinnon kehittämistä koskevan työryhmän selvitykseen liittyen tehtiin kysely eri kuntien intresseistä yhteistyökumppaneiksi. Iitin ovat maininneet yhteistyökumppaniksi sekä Artjärvi, että Orimattila. Iitti, Artjärvi, Orimattila ja Nastola sekä mahdollisesti Lahti muodostaisivat n. 950 tilan hallintoyksikön, kaikki kunnat

6 Iitin kunta Ote pöytäkirjasta Sivu 6 painottavat paikallistoimiston tärkeyttä. Em. kunnat Iittiä lukuunottamatta ovat Hämeen Te-keskuksen aluetta. Te-keskusalue tulee joka tapauksessa tarkasteluun, mikäli kuntaliitoshanke Artjärven kanssa etenee. Edellä mainittu yhteistoiminta-alue muodostaisi tilarakenteensa ja viljelyolosuhteidensa puolesta yhtenäisen ja kompaktin kokonaisuuden, jossa on jo perinteisesti tehty viranomaisten välillä yhteistyötä yli kuntarajojen ulottuvista tilakokonaisuuksista johtuen. 5. Maaseutuhallinnon järjestäminen kunnissa Lakiehdotuksen säännökset ja niiden sovellutus on synkronoitu Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman toimintalinjaan 2 eli viljelijätukiin, niiden hallinnointiin ja budjetointiin. Kuntien on sovellettava yhteistoiminta-aluekäytäntöä , jolloin myös meneillään oleva rahoituskausi ja lfa- ja ympäristötukisitoumuskaudet päättyvät. Aikaväliä voidaan siis pitää myös siirtymäkautena, jonka aikana kuntaliitos ja aluehallintoasiat voidaan katsoa läpi. Päätös yhteistoiminta-alueen muodostamisesta on kuitenkin tehtävä mennessä." Ehdotus Kunnanjohtaja: Kunnanhallitus esittää lausuntonaan seuraavaa: - Lakiehdotuksen mukaan kuntien maaseutuhallinto kootaan suurempiin hallinnollisiin kokonaisuuksiin ja kunnat velvoitettaisiin eräin poikkeuksin muodostamaan maaseutuhallinnon yhteistoiminta-alueita. Yhteistoiminta-alueella tehtävien järjestämisvastuu siirtyisi kuntien välisen sopimuksen perusteella yhdelle kunnista tai kuntien perustamalle kuntayhtymälle. Erillisen kuntayhtymän perustaminen lähinnä valtion palvelua toteuttavalle pohjalle vaikuttaa epärealistiselta, sen sijaan olemassaolevalle monialaiselle kuntayhtymälle tehtäväsiirto voisi soveltua. Todennäköisin toteutusmalli tullee olemaan isäntäkuntamalliin perustuva yhteistoiminta. Päätöksenteko maaseutuhallinnon palveluiden tarjonnan organisoinnista kuten toimipisteistä ja palvelun tuotannontavoista yhteistoiminta-alueella jäisi edelleen kunnille ja päätöksenteko-organisaatio/toimielin yhteistoimintasopimuksen varaan. - Kunnalla on valmius neuvotella kahden edellä valmistelulausunnoissa esitetyn vaihtoehdon pohjalta riittävän laajan yhteistoiminta-alueen luomisesta

7 Iitin kunta Ote pöytäkirjasta Sivu 7 yhteistoimintasopimuspohjalta. Erikseen tulisi tässä mallissa harkita maaseudun kehittämistehtävien, jotka monissa kunnissa on yhdistetty valtion tehtävien kausiluontoisuudesta johtuen maaseutuviranomaisen tehtäviin, siirtämistä elinkeinopalvelua hoitavan organisaation tehtäviin, tai mikäli on luotavissa organisaatio joka hoitaa sekä maaseutuviranomaisen, lomituspalvelujen sekä maaseudun kehittämispalvelujen tehtäviä, olisi mahdollista saada paikallistuntemuksesta ja tehtävien yhteisjärjestelystä synergiaa, joka voi tuottaa lisäarvoa uudelle yhteistoiminta-alueelle - Sähköisen asioinnin edellytyksiä käytön laajentamiseksi myös maaseutuhallinnon tehtävissä tulisi edelleen voimakkaasti kehittää Päätös Kunnanhallitus: Kunnanhallitus hyväksyi kunnanjohtajan ehdotuksen yksimielisesti. Pöytäkirjanotteen todistaa oikeaksi Pöytäkirjanpitäjä Pirjo Tuominen Tiedoksi Yhteystiedot Iitin kunta Hallintopalvelut Rautatienkatu 20, PL KAUSALA Puhelin: Faksi: Sähköposti: kirjaamo.iitinkunta@iitti.fi