SASTAMALAN KAUPUNGIN VAMMAISPALVELULAIN MUKAISEN HENKILÖKOHTAISEN AVUN OHJEET ALKAEN

Transkriptio

1 SASTAMALAN KAUPUNGIN VAMMAISPALVELULAIN MUKAISEN HENKILÖKOHTAISEN AVUN OHJEET ALKAEN Sastamalan seudun sosiaali- ja terveyspalvelut 1

2 1. Henkilökohtainen apu ja sen järjestäminen Henkilökohtainen apu lapset ja nuoret Henkilökohtaisen avun järjestämistavat Henkilökohtaisen avun myöntäminen ja laajuus Työnantajuus Työsopimus ja sen sisältö Työsuhteen kesto ja koeaika Työtehtävät Työaika Palkkaus Rikostaustaote Vaitiolovelvollisuus Henkilökohtaisen avustajan palkanmaksu ja tuntilista Työvuorosuunnitelma Avustajan vakuutukset ja sosiaaliturvamaksut palkan sivukulut Muut kohtuulliset, välttämättömät kulut Avustajan poissaolo Sairausloma ja sairausloma-ajan palkka Äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaa sekä hoitovapaa ja sairastuneen lapsen??? Vuosiloma ja vuosiloma-ajan palkka Lomaraha Loman ajankohta Lomautus Työnteon yllättävä keskeytyminen Työsuhteen purkaminen ja päättäminen

3 26. Työtodistus Ilmoitusvelvollisuus ja takaisinperintä Työterveyshuolto Omainen avustajana poikkeustilanteissa Yhteystiedot

4 1. Henkilökohtainen apu ja sen järjestäminen Tämä opas käsittelee henkilökohtaisen avun toteuttamista Sastamalan seudun sosiaali- ja terveyspalveluissa, Sotesissa. Vammaispalvelulain 8 :n mukaan kunnan on järjestettävä vaikeavammaiselle henkilölle henkilökohtaista apua, jos henkilö vammansa tai sairautensa johdosta välttämättä tarvitsee palvelua suoriutuakseen tavanomaisista elämän toiminnoista. Henkilökohtaista apua myönnettäessä vaikeavammaisena pidetään henkilöä, joka tarvitsee pitkäaikaisen tai etenevän vamman tai sairauden johdosta välttämättä ja toistuvasti toisen henkilön apua päivittäisissä toimissa, työssä ja opiskelussa, harrastuksissa, yhteiskunnallisessa osallistumisessa tai sosiaalisen vuorovaikutuksen ylläpitämisessä. Henkilökohtainen apu on välttämätöntä apua niihin tavanomaiseen elämään liittyviin toimiin, jotka henkilö tekisi itse, mutta ei niistä vamman tai sairauden vuoksi selviä. Henkilökohtaisen avun järjestäminen edellyttää lähtökohtaisesti, että vaikeavammaisella henkilöltä kykyä itse määritellä avun sisältö, toteuttamistapa ja toteuttamisaika. Henkilökohtaista apua toteutettaessa vaikeavammaisen henkilön pitää kyetä ohjaamaan tilannetta ja toimintaa, jossa avustaja työskentelee ja saa vaikeavammaiselta henkilöltä toimintaohjeensa. Päivittäisillä toimilla tarkoitetaan niitä toimintoja, joita ihmiset tekevät elämässään joko joka päivä tai harvemmin, mutta kuitenkin toistuvasti tietyin aikavälein. Näitä ovat esimerkiksi: - liikkuminen - pukeutuminen - henkilökohtaisen hygienian hoito - vaate- ja ruokahuolto - kodin siisteydestä huolehtiminen - asiointi - vaikeavammaisen henkilön huollossa tai hoidossa olevan lapsen päivittäisiin toimiin osallistuminen. Sairaudella tai vammalla tarkoitetaan äkillistä tai pitkäaikaista toimintakyvyn menetystä tai puutosta. Pääasiassa ikääntymiseen liittyvistä sairauksista ja toimintarajoitteista johtuva avun tarve ei oikeuta vammaispalvelulaissa tarkoitettuun henkilökohtaiseen apuun. Vanhuksille suunnatut palvelut ja tukitoimet järjestetään edelleen ensisijaisesti sosiaalihuoltolain perusteella. Henkilökohtaisella avulla on tarkoitus mahdollistaa ja tukea vaikeavammaisen henkilön itsenäistä elämää, omia valintoja ja hänen omaehtoista toimintaansa. Vaikeavammaisen henkilön näkemysten selvittämisessä voidaan käyttää erilaisia menetelmiä ja apuvälineitä. Täysi-ikäisen asiakkaan näkemystä selvitettäessä tulee erityistilanteissa huomioida asiakaslain 9 :n määräykset. Alaikäisen asiakkaan 4

5 mielipidettä selvitettäessä huomioidaan holhoustoimilain, hallintolain ja asiakaslain määräykset koskien alaikäisen puhevallan käyttöä. Mikäli avun tarve painottuu selkeästi huolenpitoon, hoivaan tai valvontaan tai työntekijälähtöiseen hoitoon, ei vammaispalvelulain mukaista henkilökohtaista apua myönnetä vaan, siihen on vastattava muulla tavoin. Henkilökohtainen avustaja ei vastaa avustettavan sairaanhoidosta tai hoitotoimenpiteistä. Henkilökohtainen avustaja ei myöskään vastaa avustettavan kuntoutuksesta. Tällöin kyseeseen tulevat ensisijaisesti omaishoidon tuki, kehitysvammahuollon erityispalvelut tai muut sosiaali- ja terveyspalvelut. VpL:n mukaista henkilökohtaista apua ei myönnetä vaikeavammaisille henkilöille, joiden riittävää huolenpitoa ei voida turvata avohuollon tukitoimin. Näin ollen henkilökohtaista apua ei voi saada, jos henkilö on laitoshoidossa tai pitkäaikaisessa sairaalahoidossa. Henkilökohtaista apua ei myönnetä myöskään silloin, jos avuntarve on määrältään ja sisällöltään laitoshoitoon verrattavaa, eikä silloin jos avun tarve on pääasiassa jatkuvasti ja pitkäaikaisesti sairaanhoidon osaamista tai muuta erityisosaamista vaativaa, vaikka apu annetaan vaikeavammaisen henkilön omassa kodissa. Vammaispalvelulaki on toissijainen suhteessa muuhun lainsäädäntöön. Lain mukaisia tukitoimia ja palveluja järjestetään, jos henkilö ei saa riittäviä ja hänelle sopivia palveluita ja tukitoimia muun lain nojalla. 2. Henkilökohtainen apu lapset ja nuoret Normaalisuusperiaatteen mukaisesti vaikeavammaiselle lapselle voidaan myöntää henkilökohtaista apua ikätasoaan vastaavaan kuten asiointi-, harrastus- ja virkistystoimintaan. Ensisijaisesti kyse on tällöin kodin ulkopuolella tapahtuvasta toiminnasta. Vanhempien lapselleen antama hoiva ja huolenpito eivät ole lain tarkoittamaa avustamista, eikä sitä toteuteta henkilökohtaisen avun turvin. Ensisijainen vastuu päivähoidossa tarvittavasta avusta on päivähoidolla. Perusopetuslain mukaan vammaisella ja muulla erityistä tukea tarvitsevalla oppilaalla on oikeus saada maksutta opetukseen osallistumisen edellyttämät tulkitsemis- ja avustajapalvelut opetustoimen toteuttamana. Koulutuksen järjestäjällä on ensisijainen järjestämisvastuu tarvittaviin avustajapalveluihin. Erityisopetuksessa koulutuksen järjestäjän erityisenä koulutustehtävänä on huolehtia erityisopetuksen järjestämisestä, erityisopetuksen yhteydessä annettavasta valmentavasta ja kuntouttavasta opetuksesta ja ohjauksesta sekä opetukseen liittyvistä kehittämis-, ohjaus- ja tukitehtävistä. Erityisopetusta saavalla opiskelijalla on oikeus opiskelun edellyttämiin avustajapalveluihin, muihin oppilashuoltopalveluihin sekä erityisiin apuvälineisiin (Laki ammatillisesta koulutuksesta ja erityisopetuksesta). Henkilökohtaisen avun myöntäminen edellyttää, että vaikeavammaisen henkilön riittävä huolenpito voidaan kokonaisuudessaan turvata avohuollon toimenpitein. Asumisyksikössä 5

6 asuvan henkilön avun tarve turvataan ensisijassa henkilökunnan avulla. Henkilökohtainen apu voi tulla kyseeseen lähinnä toimissa, jotka tapahtuvat kodin ulkopuolella. 3. Henkilökohtaisen avun järjestämistavat Vammaispalvelulain mukaan kunta voi järjestää henkilökohtaista apua seuraavasti: 1) korvaamalla vaikeavammaiselle henkilölle henkilökohtaisen avustajan palkkaamisesta aiheutuvat kustannukset työnantajan maksettavaksi kuuluvine lakisääteisine maksuineen ja korvauksineen sekä muut kohtuulliset avustajasta aiheutuvat välttämättömät kulut; 2) antamalla vaikeavammaiselle henkilölle avustajapalveluiden hankkimista varten tarkoitetun palvelusetelin, jonka arvo on kohtuullinen; taikka 3) hankkimalla vaikeavammaiselle henkilölle avustajapalveluita julkiselta tai yksityiseltä palvelujen tuottajalta tai järjestämällä palvelun itse taikka sopimuksin yhdessä muun kunnan tai muiden kuntien kanssa. Kaikkia henkilökohtaisen avun järjestämistapoja voidaan lain mukaan myös yhdistää toisiinsa sekä muihin vammaispalvelulain ja sosiaalihuoltolain mukaisiin palveluihin ja tukitoimiin, jos se on tarkoituksenmukaista vaikeavammaisen henkilön palvelusuunnitelmassa määritellyn avuntarpeen mukaan. Kunnalla on oikeus päättää henkilökohtaisen avun järjestämistavasta asiakkaan yksilölliset olosuhteet, elämäntilanne ja oma tahto huomioiden. Avun järjestäminen on riippuvainen kaupungin palvelurakenteesta ja käytettävissä olevista järjestämistavoista. Sastamalan seudun sosiaali- ja terveyspalveluilla on käytössään vaihtoehdot 1 ja 3. Sotesissa henkilökohtainen apu järjestetään ensisijaisesti ns. työnantajamallin mukaisesti korvaamalla avustettavalle avustajan palkkaamisesta aiheutuvat kustannukset, työnantajavastuu on vaikeavammaisella henkilöllä. Vaihtoehtoisesti kunta voi hankkia vaikeavammaiselle henkilölle avustajapalveluita yksityiseltä palvelujen tuottajalta kilpailutuksen mukaisesti. Työnantajamallin mukaisessa työsuhteessa henkilökohtaisen avustajan työnantaja on pääsääntöisesti aina avustettava eli vaikeavammainen henkilö, ja työsuhde perustuu henkilö-kohtaisen avustajan ja vammaisen henkilön väliseen kirjalliseen työsopimukseen. Työnantaja hankkii avustajansa itse ja voi näin ollen päättää, kuka ja millainen työntekijä on hänelle sopiva. Työnantaja määrittelee myös itse avustajan työajat ja työtehtävät sekä vastaa työnantajalle kuuluvista lakisääteisistä velvoitteista, kuten tässä oppaassa tarkemmin määritellään. Palkkaamisesta aiheutuvia kustannuksia korvataan vammaispalvelun sosiaalityöntekijän päätöksen mukaisessa laajuudessa. Vammaisen henkilön on huolehdittava siitä, että avustajan työtunnit ja aika toteutuvat viranhaltijapäätöksen mukaisesti. Kunta maksaa korvausta enintään tämän päätöksessä mainitun tuntimäärän mukaisesti sekä vastaa muista avustamisesta syntyvistä kustannuksista. 6

7 Henkilökohtaisten avustajien, joiden työantaja ei kuulu minkään työehtosopimusten piiriin) työsuhdetta määrittää yleinen työlainsäädäntö kuten työsopimuslaki, työaikalaki, työterveyslaki, työturvallisuuslaki, laki nuorista työntekijöistä, vuosilomalaki ja laki lasten kanssa työskentelevien rikostaustan selvittämisestä (kts. ajantasainen lainsäädäntö). Mikäli työnantaja kuuluu Henkilökohtaisten avustajien työnantajien liittoon (Heta), työsuhteissa sovelletaan Henkilökohtaisten avustajien työnantajien Liiton (Heta:n) ja Julkisten hyvinvointialojen Liiton (JHL:n) solmimaa valtakunnallista työehtosopimusta. Työehtosopimus on voimassa Lisäksi noudatetaan tätä ohjetta. Jos oman henkilökohtaisen avustajan palkkaaminen ei ole mahdollista, tarkoituksenmukaista tai avustettavan edun mukaista, on toisena vaihtoehtona palvelun järjestäminen ostopalveluna, jolloin kunta hankkii avustajapalvelun kilpailuttamaltaan yksityiseltä palveluntuottajalta. Vaikeavammaisen henkilökohtaisen avun ostopalvelut hankitaan kilpailutuksen mukaisesti tarjousvertailun edullisuusjärjestyksen mukaan. Pelkkä siivousapu on ja ulkokuntalaisten henkilökohtainen apu ovat kilpailutuksen ulkopuolella. Vammaispalvelulain 8d :n mukaisesti henkilökohtaisen avun järjestämistavoista päätettäessä kunnan on otettava huomioon vaikeavammaisen henkilön oma mielipide ja toivomukset sekä palvelusuunnitelmassa määritelty yksilöllinen avun tarve ja elämäntilanne kokonaisuudessaan asiakkaan etu huomioiden. Alaikäisen avustettavan puolesta työnantajana toimii hänen huoltajansa. Niissä tilanteissa, joissa avustettavalle on määrätty edunvalvoja, työnantajuudesta tulee sopia yhteistyössä edunvalvojan kanssa. Muissa tapauksissa työnantajana toimii aina avustettava henkilö itse, ellei häntä ole julistettu vajaavaltaiseksi. Tehtäessä päätöstä järjestämistavasta on huomioitava henkilön kyky kantaa vastuu työnantajavelvoitteista joko itsenäisesti tai riittävien tukitoimien avulla. 4. Henkilökohtaisen avun myöntäminen ja laajuus Henkilökohtaista apua on järjestettävä päivittäisiä toimia, työtä ja opiskelua varten siinä laajuudessa kuin vaikeavammainen henkilö sitä välttämättä tarvitsee. Henkilökohtaista apua haetaan pääsääntöisesti aina kirjallisella hakemuksella. Hakulomakkeita saa vammaispalvelun toimistosta ja niitä on myös tulostettavissa kunnan kotisivuilla. Hakemukseen tulee liittää mahdollisimman tuore lääkärinlausunto ja mahdolliset muut asiaa koskevat asiantuntijalausunnot, joihin asiakas haluaa vedota. Liitteitä ei tarvita, mikäli tiedot ovat päätöksentekijän käytettävissä eikä niissä ole tapahtunut muutoksia. Vammaispalvelujen sosiaalityöntekijä tekee päätöksen henkilökohtaisesta avusta. Päätös tehdään yleensä toistaiseksi. Päätöksessä mainitaan henkilökohtaisen avun tuntimäärä ja järjestämistapa. 7

8 Henkilökohtaisen avun myöntäminen ei perustu tiettyyn diagnoosiin, vaan päätökset tehdään aina toimintakykyyn perustuen. Sosiaalityöntekijä tekee arvion siitä, onko hakija lain tarkoittamalla tavalla vaikeavammainen. Henkilökohtaisen avun tuntimäärä määritellään asiakaskohtaisesti. Henkilökohtaisen avun tuntimäärää arvioitaessa vaikeavammaisen henkilön työ voi perustua työsuhteeseen tai yritystoimintaan. Työllä tässä tarkoitetaan työsuhdetta tai yritystoimintaa, josta vammainen henkilö saa toimeentulonsa kokonaan tai osittain Opiskelun pitää tähdätä tutkinnon tai ammatin saavuttamiseen tai ammattitaidon vahvistamiseen sekä työllistymismahdollisuuksien parantamiseen. Muunlainen opiskelu katsotaan harrastukseksi. Perusopetuksen osalta henkilökohtaisen avun järjestämisvastuu on sivistystoimella (Perusopetuslaki (628/1998) 31 ). Harrastuksiin, yhteiskunnalliseen osallistumiseen ja sosiaalisen vuorovaikutuksen ylläpitämiseen järjestetään henkilökohtaista apua vähintään 30 tuntia kuukaudessa, jollei tätä pienempi tuntimäärä riitä turvaamaan vaikeavammaisen henkilön välttämätöntä avuntarvetta. 5. Työnantajuus Työnantajamallin mukaisessa työsuhteessa henkilökohtaisen avustajan työnantaja on pääsääntöisesti aina avustettava eli vaikeavammainen henkilö, ja työsuhde perustuu henkilö-kohtaisen avustajan ja vammaisen henkilön väliseen kirjalliseen työsopimukseen. Työnantaja hankkii avustajansa itse ja voi näin ollen päättää, kuka ja millainen työntekijä on hänelle sopiva. Työnantaja määrittelee myös itse avustajan työajat ja työtehtävät sekä vastaa työnantajalle kuuluvista lakisääteisistä velvoitteista. Henkilökohtaisen avustajan työnantajana toimiminen merkitsee vastuun ottamista. Virallisesti vastuu liittyy palkasta, vakuutuksista ja ennakonpidätyksistä sekä työterveyshuollosta huolehtimiseen.. Työnantajan on muistettava, että hän on esimies ja että hänen tulee pyrkiä ratkaisemaan työsuhteessa mahdollisesti ilmenevät ongelmat itse. Koska vaikeavammainen henkilö toimii työnantajana, ei avustajalla myöskään ole oikeutta esittää työsuhteesta johtuvia vaatimuksia kunnalle. Viime kädessä työnantaja vastaa siitä, että työntekijän oikeudet työsuhteessa toteutuvat. Työnantajan oikeudet tiivistettynä ovat: - työntekijän työhön ottamisesta päättäminen - työn johtaminen ja työnjohdollisten ohjeiden ja määräysten antaminen - työntekijän lomauttaminen työn väliaikaisen keskeytymisen ajaksi lain sallimissa rajoissa (ilmoitettava vähintään 14 vrk ennen lomautuksen alkua) - työsopimuksen irtisanominen tai purkaminen asiallisesta ja painavasta syystä lain sallimissa rajoissa. 8

9 Työnantajan velvollisuudet ovat: - avustajan rekrytointi - työsopimuksen tekeminen avustajan kanssa - avustajan työterveyshuollosta huolehtiminen - työvuorojen suunnitteleminen vähintään viikon jaksoille 7 vrk etukäteen - allekirjoitetun työtuntilistan toimittaminen tilitoimistoon viimeistään seuraavan kuukauden 5. päivänä - sopiminen vuosilomasta, lomautuksesta ja muista muutoksista työsuhteessa avustajan kanssa ja ilmoittaminen näistä vammaispalveluihin ilmoituslomakkeella - työturvallisuudesta ja työolosuhteista huolehtiminen - kirjanpito työntekijän sairauspoissaolojen määrästä - lakien ja sopimusten noudattaminen - työntekijöiden tasapuolinen kohtelu (kun työnantajalla useampia avustajia) - hyvän työilmapiirin ja työntekijän työssä suoriutumisen edistäminen - työtodistuksen antaminen työsuhteen päättyessä (työntekijän pyynnöstä). Kunta käyttää palkkojen maksuun kilpailuttamaansa yksityistä tilitoimistoa, joka maksaa palkan kuukausittain. Tilitoimisto suorittaa työeläke- ja sosiaaliturvamaksut sekä toimittaa vuosi-ilmoitukset vakuutusyhtiöihin ja verohallintoon. Työnantajan tulee huolehtia lakisääteisten vakuutusten ottamisesta. Henkilökohtaisen avustajan työhön ei vaadita erityistä koulutusta tai työkokemusta. Avustajana voi siis toimia kuka tahansa työhön soveltuva laillinen henkilö, ei kuitenkaan pääsääntöisesti työnantajan lähiomainen. Avustajan ikä ei myöskään rajoita avustajana toimimista, ja vakituiseen työsuhteeseen voidaan ottaa 15 vuotta täyttänyt henkilö. Kuitenkin alle 18-vuotiaan työntekijän kohdalla työhöntulotarkastuksessa tulee voida todeta, ettei työ vahingoita alaikäisen nuoren omaa kehitystä. Alaikäisen avustajan huoltajalla on myös oikeus kiistää tehty työsopimus. Avustaja tulee valita tarkasti ja työhön opastamisen tulee olla mahdollisimman perusteellista ja hyvin suunniteltua. Työhön opastamista ja työssä ohjaamista täytyy muistaa ylläpitää ainakin aina tilanteen muuttuessa. Parhaiten työntekijän soveltuvuus avustajan työhön selviää koeaikana. Työnantajana toimiva vaikeavammainen henkilö voi sosiaalityöntekijän viranhaltijapäätöksessä myönnetyn tuntimäärän puitteissa palkata myös useamman kuin yhden avustajan, mikäli käytännön toimet sitä vaativat. Avustajaa hankkiessa työnantaja voi ilmoittaa työpaikasta työ- ja elinkeinotoimiston internet-sivustolla Lisäksi hän voi käyttää verkostojaan ja lähipiiriään apuna sopivan avustajan löytämiseksi. Tarvittaessa hän voi olla yhteydessä vammaispalveluihin ja pyytää neuvoja avustajan rekrytointiin. 9

10 6. Työsopimus ja sen sisältö Vammaisen henkilön ja hänen avustajansa on tehtävä työsuhteestaan aina kirjallinen työsopimus, myös silloin kun on kyse määräaikaisesta työsuhteesta tai sijaistamisesta. Tämän oppaan liitteenä on työsopimuspohja tätä varten. Työsopimuslomakkeita saa myös vammaispalvelun työntekijöiltä. Työsopimuksesta tulee tehdä kolme samansisältöistä kappaletta: yksi työnantajalle, yksi työntekijälle ja yksi lähetettäväksi tilitoimistoon palkanmaksua varten. Sopimuksessa määritellään työtehtävät, työaika, palkkaus ym. työsuhteen keskeiset ehdot. Työsuhteeseen sovelletaan yleisen työlainsäädännön määräyksiä eli työsopimuslakia, työaikalakia, vuosilomalakia, työterveyslakia, sairausvakuutuslakia, työterveyshuoltolakia ja tarvittaessa lakia lasten kanssa työskentelevien rikostaustan selvittämisestä sekä muita soveltuvia lakeja. Henkilökohtaisten avustajien työnantajien liitto ry:n (HETA) jäseniksi liittyneiden työnantajien avustajiin sovelletaan tämän lisäksi HETA:n ja Julkisten ja hyvinvointialojen Liitto ry:n (JHL) välistä työehtosopimusta. Kyseessä olevan työehtosopimuksen sisällöstä ohjeistaa tarvittaessa HETA-liiton neuvonta (ks. Jos työnantaja ei ole järjestäytynyt Heta-liittoon, ei voida noudattaa henkilökohtaisen avun työehtosopimusta, koska kyseinen sopimus koskee ainoastaan Hetan jäseninä olevia työnantajia. 7. Työsuhteen kesto ja koeaika Avustajan työsuhde on voimassa toistaiseksi, jollei sitä perustellusta syystä ole syytä tehdä määräaikaiseksi. Tietyissä tilanteissa hyväksytään määräajaksi tehty sopimus. Työsopimus voi olla määräaikainen, jos syynä on työtehtävän luonne, sijaisuus, tai muu näihin rinnastettava määräaikaista sopimusta edellyttävä seikka. Perusteltu syy määräaikaisuudelle voi olla myös esimerkiksi työntekijän oma pyyntö. Työnantajan aloitteesta ilman perusteltua syytä tehtyä määräaikaista työsopimusta on pidettävä toistaiseksi voimassa olevana (ks. Työsopimuslaki 3 ). Määräaikainen työsuhde päättyy nimensä mukaisesti määräajan umpeuduttua. Toistaiseksi voimassa olevan työsopimuksen kohdalla noudatetaan työlainsäädännön mukaista irtisanomisaikaa. Työsopimuksen irtisanomisaika on työntekijällä 14 vrk alle viiden vuoden työsuhteissa. Yli viiden vuoden työsuhteissa työntekijän irtisanomisaika on kuukausi. Työsopimusta ei voida tehdä pidemmäksi aikaa, kuin henkilökohtaista apua koskeva viranhaltijapäätös on voimassa. Toistuvien määräaikaisten työsopimusten tekeminen ei ole sallittua silloin, kun määräaikaisten työsopimusten lukumäärä tai niiden yhteenlaskettu kesto, taikka niistä muodostuva kokonaisuus osoittaa työnantajan työvoimatarpeen pysyväksi. Työsuhteessa suositellaan käytettäväksi koeaikaa, josta on säädetty työsopimuslain 4 :ssä. Koeaika antaa sekä työntekijälle että työnantajalle mahdollisuuden harkita, vastaako työ etukäteisodotuksia. Koeajan kuluessa työsopimus voidaan molemmin puolin purkaa ilman irtisanomisaikaa. Työnantaja voi purkaa työsopimuksen syystä, joka ei ole syrjivä tai epäasiallinen. Työntekijän ei tarvitse esittää perustetta, miksi hän haluaa purkaa työsopimuksen. Työnantaja ja työntekijä voivat sopia enintään neljän kuukauden pituisesta 10

11 koeajasta, jonka katsotaan alkavan työsuhteen alkamispäivästä. Kahdeksaa kuukautta lyhyemmässä määräaikaisessa työsuhteessa koeaika saa olla enintään puolet työsopimuksen kestosta, eli esimerkiksi kuuden kuukauden mittaisessa määräaikaisessa työsuhteessa koeaika saa olla enintään kolme kuukautta. 8. Työtehtävät Työnantaja määrittelee avustajan työtehtävät. Työtehtävät määritellään henkilökohtaisen avun päätöksen ja palvelusuunnitelman pohjalta. Henkilökohtainen apu voi kohdistua niihin toimiin, jotka henkilö tekisi itse, mutta ei niistä vamman tai sairauden vuoksi selviä. Henkilökohtainen avustaja ei pääsääntöisesti suorita sairaanhoidollisia toimenpiteitä eikä vastaa avustettavan kuntoutuksesta. Mikäli avustaja kuitenkin työnantajan pyynnöstä suorittaa hoidollisen toimenpiteen, vastuu toimenpiteestä on aina työnantajalla itsellään ja hänen tulee kyetä neuvomaan ja perehdyttämään avustaja toimenpiteeseen. Hoidollisia toimenpiteitä ilman työnantajan asiantuntevaa ohjausta ovat muun muassa lääkkeenjako dosettiin, katetrointi, suolen tuseeraaminen, insuliinin pistäminen, verinäytteiden ottaminen, iv-kanyylin vaihtaminen, suonen sisäisten nesteiden tai lääkkeiden tiputtaminen tai muut hoidolliset toimenpiteet, joihin liittyy avustettavan ja/tai avustajan terveysriski. Mikäli avustettavan tilanne muuttuu hoidollisia toimenpiteitä vaativaksi, tulee avustettavan (työnantajan) ottaa yhteyttä vammaispalveluiden sosiaalityöntekijään ja/tai kotihoitoon, jotta voidaan sopia uusista käytännöistä. 9. Työaika Työaika sovitaan työsopimuksessa. Työaikana avustaja on työnantajan käytettävissä. Työaikojen tulee noudattaa vammaiselle henkilölle tehtyä palvelusuunnitelmaa ja voimassaolevaa henkilökohtaisen avun päätöstä. Jos vammaiselle henkilölle on myönnetty henkilökohtaisen avun tunteja yksityiskohtaisesti jotakin tiettyä tarkoitusta varten esimerkiksi arkipäiville, tulee nämä tunnit käyttää noina mainittuina päivinä, eikä esimerkiksi samaisen viikon sunnuntaina. Työaika voidaan sopia joko säännöllisenä viikoittaisena, tai epäsäännöllisenä viikoittaisena tai kuukausikohtaisena tuntimääränä. Pääsääntöisesti käytetään kuukausikohtaista tuntimäärää. Yksittäisen avustajan viikoittainen työaika tulisi pääsääntöisesti olla korkeintaan 40 tuntia. Joissakin tapauksissa voidaan perustellusta syystä käyttää tasoittumisjaksoa, jolloin työaika tasoittuu pidemmällä ajanjaksolla keskimäärin enintään 40 tuntiin viikossa. Tasoittumisjakso on neljä viikkoa. Viikoittaisen vapaa-ajan ja vuorikausilevon tulee toteutua myös tasoittumisjaksoa käytettäessä. (ks. työaikalaki 605/1996, 3. luku 6.) Samalla työnantajalla voi olla useampi avustaja, jolloin hän tekee työsopimuksen jokaisen avustajan kanssa erikseen. Työntekijöiden yhteensä tekemä tuntimäärä saa olla enintään se tuntimäärä, joka työnantajalle on kunnan vammaispalveluissa tehdyssä palvelusuunnitelmassa ja/tai henkilökohtaisen avun viranhaltijapäätöksessä myönnetty. Henkilökohtaisen avun päätöksen ylittäneistä tuntimääristä kunta ei maksa korvauksia, vaan nämä jäävät avustettavan itsensä maksettaviksi. 11

12 Työajat on sovittava siten, että työntekijän viikoittainen vapaa-aika ja lepoajat toteutuvat työaikalain 6 luvun mukaisesti. Työntekijälle on annettava jokaisen työvuoron alkamista seuraavan 24 tunnin aikana vähintään 11 tunnin lepoaika. Lisäksi työntekijän on saatava kerran viikossa vähintään 35 tuntia kestävä keskeytymätön vapaa-aika, joka on mikäli mahdollista sijoitettava sunnuntain yhteyteen. Viikoittainen vapaa-aika voidaan järjestää myös keskimäärin 35 tunniksi 14 vuorokauden ajanjakson aikana. Vapaa-ajan tulee olla kuitenkin vähintään 24 tuntia viikossa. (työaikalaki 6. luku 31.) Jos vuorokautinen työaika on kuutta tuntia pidempi eikä työntekijän työpaikalla olo ole työn jatkumisen kannalta välttämätöntä, on hänelle annettava työvuoron aikana säännöllinen vähintään tunnin kestävä lepoaika, jonka aikana työntekijä saa esteettömästi poistua työpaikaltaan. Työnantaja ja työntekijä voivat sopia lyhyemmästä, kuitenkin vähintään puolen tunnin pituisesta lepoajasta. Lepoaikaa ei lasketa työaikaan. Mikäli työntekijä ei voi poistua työpaikalta tauon ajaksi työn sitovuuden vuoksi, tulee hänelle antaa mahdollisuus ruokailuun työvuoron aikana. Tämä luetaan osaksi työaikaa. Lepoaikaa ei saa sijoittaa välittömästi työpäivän alkuun eikä loppuun. (työaikalaki 6. luku 28.) Työnantajana toimivan vaikeavammaisen ollessa Hetan jäsen, on lepoaikojen toteuduttava Henkilökohtaisten avustajien työnantajien liiton (HETA) ja Julkisten ja hyvinvointialojen liiton (JHL) välisen työehtosopimuksen 7 :n mukaisesti. Mikäli työnantajan teettämä työaika on lainvastainen, tulee työaika korjata lainmukaiseksi. On hyvä muistaa, että työaikasäännösten rikkominen johtaa ennen pitkää avustajan työterveyden heikkenemiseen ja sairauspoissaoloihin. 10. Palkkaus Vammaispalvelun sosiaalityöntekijän tekemässä viranhaltijapäätöksessä ilmoitetaan vammaispalvelun korvaama henkilökohtaisen avustajan palkka, työaikakorvaukset sekä enimmäistuntimäärä, jolta korvaukset maksetaan. Pääsääntöisesti avustajille maksetaan työstä aina tuntipalkkaa, joka määräytyy Sastamalan seudun sosiaali- ja terveyspalveluiden määrittämän korvaustason mukaan. Henkilökohtaisen avustajan sosiaali- ja terveyslautakunnan vahvistama voimassa oleva olevat tuntipalkka on alkaen 10,50 /h. Heta-liittoon kuuluvilla noudatetaan samaa palkkausta. Peruspalkkaa korotetaan kaikilla avustajilla Heta-liiton sopimuksen mukaisesti. Mikäli henkilökohtaisen avustajan työnantaja kuuluu Heta-liittoon, avustajalle voidaan maksaa mahdollinen kokemuslisä (3 %). Yötyötä saa teettää ainoastaan silloin, kun avustamisen tarvetta on myös yöaikaan ja avustamista yöaikaan on myönnetty viranhaltijapäätöksessä. Ilta -ja viikonlopputyöstä sekä yötyöstä maksetaan erillislisä avustajan perustuntipalkan perusteella seuraavasti, (huomioiden viranhaltijapäätös ja siinä olevat rajaukset koskien esimerkiksi viikonloppu tai iltatyötä): Lauantaityölisä on 20 % Sunnuntaityökorvaus 100 % maksetaan sunnuntaisin, kirkollisina juhlapäivinä (loppiainen, pitkäperjantai, 2. pääsiäispäivä, helatorstai, helluntai, pyhäinpäivä, 12

13 joulupäivä ja tapaninpäivä) sekä uudenvuodenpäivänä, vapunpäivänä, juhannuspäivänä ja itsenäisyyspäivänä tehdystä työstä. Iltatyölisä on 15 % klo välisenä aikana tehdystä työstä. Yötyölisä on 30 % klo välisenä aikana tehdystä työstä. Sunnuntait ja kirkolliset arkipyhät on työaikalain mukaan ensisijaisesti annettava avustajalle vapaaksi, mutta mikäli päivä olisi avustajalle normaalistikin työpäivä ja hänen on avustamisen tarpeen vuoksi olevat työssä ko. päivänä, maksetaan palkka korotettuna seuraavasti: Uudenvuodenpäivä sunnuntailisä Loppiainen sunnuntailisä Pitkäperjantai sunnuntailisä Pääsiäislauantai lauantailisä 1. ja 2. pääsiäispäivä sunnuntailisä Vapunpäivä sunnuntailisä (HETA: su-lisä + arkipyhäkorvaus) Helatorstai sunnuntailisä Helluntai sunnuntailisä Juhannuspäivä sunnuntailisä Pyhäinpäivä sunnuntailisä Itsenäisyyspäivä sunnuntailisä (HETA: su-lisä + arkipyhäkorvaus) Joulupäivä ja tapaninpäivä sunnuntailisä (HETA: su-lisä + arkipyhäkorvaus) Aattopäivät eli uudenvuodenaatto, vappuaatto, juhannusaatto ja jouluaatto ovat normaaleja työpäiviä eivätkä oikeuta lisiin, mutta ne eivät vapaaksi annettuna kuluta vuosilomapäiviä (jouluaatto HETA - liiton jäsenten avustajilla: su-lisä + arkipyhäkorvaus). Jos arkipyhä on annettu vapaaksi, työlainsäädännön mukaan menetetyiltä työtunneilta ei makseta palkkaa. Työtunnit voidaan kuitenkin sopia työnantajan kanssa tehtäväksi muuna ajankohtana, mikäli se on työnantajan toiminnan kannalta tarpeen. Työnantajana toimivan vaikeavammaisen ollessa Henkilökohtaisten avustajien työnantajien liitto HETA:n jäsen, noudatetaan arkipyhäkorvausten osalta HETA:n ja Julkisten ja hyvinvointialojen liiton (JHL) välistä työehtosopimusta (erot merkitty yllä). Yli- ja lisätyö työ tulee aina ensisijaisesti sopia vaihdettavaksi vastaavaan vapaa aikaan työntekijän säännöllisenä työaikana. Ylityöt korvataan avustajalle vain, jos ylityön teettäminen on avustettavan arjen sujumisen kannalta täysin välttämätöntä, eikä vapaaaikaa ole mahdollista antaa säännöllisenä työaikana. Tästä tulee aina sopia erikseen vammaispalveluiden sosiaalityöntekijän kanssa. Työaikalain (605/1996) 2 :n mukaan työaikalakia ei sovelleta työnantajan perheenjäsenten työhön, eikä työhön, jota työntekijä tekee kotonaan. Merkitystä ei ole sillä, asuuko perheenjäsen samassa vai eri taloudessa tai onko työsuhteessa muita ulkopuolisia työntekijöitä. Lainkohdan tarkoittamia perheenjäseniä ovat työnantajan 13

14 aviopuoliso, työnantajan tai hänen aviopuolisonsa vanhemmat ja isovanhemmat taikka lapset ja lapsenlapset sekä ottolapset ja ottovanhemmat. Perheenjäsenten välisessä työsuhteessa ei siten myöskään synny oikeutta ylityö, sunnuntaityö tai muihin työaikalain mukaisiin korvauksiin. Myöskään työajan määräytymiseen, kuten esimerkiksi säännölliseen työaikaan liittyviä säännöksiä, ei sovelleta perheenjäsenen työsuhteessa. Sastamalan seudun sosiaali- ja terveyspalveluiden vammaispalvelu korvaa henkilökohtaisen avustajan palkkaamisesta aiheutuvat kulut vain sosiaalityöntekijän päätöksen mukaisesti. Mikäli asiakas käyttää avustajatunteja enemmän (tai muuna aikana) kuin päätöksessä on myönnetty, tulee työnantajan itse korvata ylimenevä osa. Vammaisella henkilöllä on mahdollisuus solmimansa työsopimuksen perusteella myös suorittaa työntekijälleen suurempaa palkkaa kuin kunnan määrittelemät tuntipalkat mutta kunta ei vastaa näistä kustannuksista. 11. Rikostaustaote Työntekijän rikostaustaote tulee tarkistaa alaikäisten lasten kanssa työskenteleviltä työntekijöiltä, jos työsuhde kestää yhden vuoden aikana vähintään 3 kuukautta. Työnantajan tulee pyytää rikostaustaote nähtäväksi, mutta hän ei saa arkistoida otetta itselleen. Rikostaustaotetta ei myöskään tarvitse toimittaa vammaispalveluihin, eikä sitä voi vaatia työntekijältä, ellei hän työskentele alaikäisten lasten kanssa. Työntekijä voi tilata rikostaustaotteen Oikeusrekisterikeskuksen internet-sivuilta osoitteesta Vammaispalvelut ei korvaa rikostaustaotteen tilaamisesta aiheutuneita kuluja. 12. Vaitiolovelvollisuus Allekirjoittamalla työsopimuksen työntekijä sitoutuu noudattamaan täydellistä vaitiolovelvollisuutta työnantajaa ja hänen perhettään koskevissa henkilökohtaisissa asioissa sekä olemaan työnantajan johdon ja valvonnan alaisena. Työnantajana toimiva avustettava henkilö ei myöskään saa antaa työntekijästään henkilökohtaisia tietoja ulkopuolisille. 13. Henkilökohtaisen avustajan palkanmaksu ja tuntilista Kunta korvaa henkilökohtaisen avustajan työnantajalle avustajan palkan, avustajan lakisääteiset vakuutukset ja sosiaaliturvamaksut sekä muut kohtuulliset, välttämättömät avustajasta aiheutuneet kulut. Vammaispalvelun sosiaalityöntekijän tekemässä viranhaltijapäätöksessä ilmoitetaan vammaispalvelun korvaama henkilökohtaisen avustajan palkka, työaikakorvaukset sekä enimmäistuntimäärä, jolta korvaukset maksetaan. Palkanlaskennan ja maksun hoitaa tilitoimisto. Palkanmaksu on kerran kuukaudessa. Palkanmaksun edellytyksenä on työtuntilistan toimittaminen tilitoimistoon kalenteri 14

15 kuukausittain. Tuntilistat toimitetaan aina tilitoimistolle palkanmaksua varten. Tuntilistaan merkitään tehdyt työtunnit. Palkka maksetaan toteutuneiden tuntien mukaisesti kuitenkin enintään työsopimuksessa ja voimassa olevassa viranhaltijapäätöksessä oleva tuntimäärä. (Myös kuukausipalkkalaisten tulee täyttää tuntilista työajan seurantaa varten.) Tuntilistoissa tulee olla työantajan tai hänen edunvalvojansa ja työntekijän allekirjoitukset. Tuntilistat toimitetaan tilitoimistolle palkanmaksua varten seuraavan kuukauden 5. päivään mennessä. Mikäli tuntilistaa ei ole toimitettu tilitoimistoon annettuun päivämäärään mennessä, palkanmaksu siirtyy seuraavalle kuukaudelle. Työtuntilistan toimittamisen viivästyessä määräajasta, vastaa työnantaja työntekijälleen palkanmaksun viivästymisestä. Palkka maksetaan työtuntilistan mukaisilta tunneiltasuoraan työntekijän työsopimuksessa ilmoittamalle pankkitilille kuukauden 15. päivänä tai sen sattuessa viikonlopulle tai arkipyhälle sitä edeltävänä arkipäivänä. Ilta-, yö-, lauantai- ja sunnuntai ja mahdolliset ylityölisät maksetaan vain jos viranomaispäätöksessä on niin sovittu. Kertyneet ylityötunnit tulee ensisijaisesti pitää vapaana, seuraavan kuun aikana. Mikäli tunteja, tai osaa tunneista ei ole pystynyt pitämään vapaana, korvataan ne seuraavan kuun palkan maksun yhteydessä. Esim. helmikuussa kertyneet ylityöt tulee pitää vapaana maaliskuussa. Mikäli niitä tai osaa niistä ei ole pidetty vapaana korvataan ne työntekijälle maaliskuun palkanmaksun yhteydessä. Tilitoimisto laskee työntekijän kertyneet ylityötunnit ja ilmoittaa ne palkansaajalle ja työnantajalle. Työntekijä ilmoittaa tuntilistalla ylityövapaana/työajan tasauksena pidetyt tunnit. Ylitöistä ja muista poikkeamista tunneissa tulee aina sopia etukäteen vammaispalveluiden sosiaalityöntekijän kanssa! Mikäli työtunteja tarkistettaessa huomataan, että myönnetty tuntimäärä on ylittynyt eikä sitä ole hyväksytty vammaispalveluissa kunta ei vastaa ylimääräisten tuntien palkkakustannuksista, vaan nämä tunnit jäävät työnantajan korvattavaksi suoraan avustajalle. Mikäli tunneissa/toteumassa on poikkeamia, joista sovittu viranhaltijan kanssa tapauskohtaisesti etukäteen, tulee asiakaan toimittaa työntekijän tuntilista näistä tunneista ensin hyväksyttäväksi vammaispalveluun, josta se lähetetään allekirjoitettuna tilitoimistolle palkanlaskentaa ja maksua varten. 14. Työvuorosuunnitelma Avustajan työnantaja on velvollinen tekemään työvuorosuunnitelman vähintään viikon ajaksi 7 vuorokautta etukäteen. Käytettäessä tasoittumisjaksoa työvuorosuunnitelma tulee antaa koko jakson ajalle viimeistään viikkoa ennen tasoittumisjakson alkamista. Suunnitelmasta tulee käydä ilmi työajan alkamisen ja päättymisen kellonajat ja siinä tulee huomioida, että lakisääteiset lepoajat toteutuvat. Näiden vuorojen lisäksi avustajalla ei ole velvoitetta tulla töihin. Työvuoroja voidaan yhteisellä sopimuksella muuttaa, kuitenkin niin että kokonaistuntimäärä pysyy samana 15

16 tasoittumisjakson puitteissa. Koska on kyse työsuhteesta, työntekijän on aina tiedettävä työvuoronsa etukäteen voidakseen suunnitella vapaa-aikansa. Työnantajan on pidettävä työvuorosuunnittelulla myös huolta siitä, ettei päätöksessä myönnettyjen avustajatuntien enimmäismäärä ylity. Työvuorosuunnitelmaa ei pääsääntöisesti tarvitse toimittaa vammaispalveluihin tai tilitoimistoon, vaan se toimii työnantajan ja avustajan yhteisenä sopimuksena. Työvuorosuunnitelma on pidettävä seuraavista syistä: - Työntekijä tietää etukäteen, milloin hän on työssä ja milloin vapaalla samoin työnantaja tietää, milloin ja kuka häntä avustaa. - Työntekijällä on oikeus sairaana ollessaan saada sairausajalta korvaus, mikäli sairauspäivälle oli suunniteltu työvuoro työvuorosuunnitelmassa. - Työntekijällä on työnteon keskeytyessä äkillisesti (esim. avustettavan työnantajan joutuessa sairaalaan) oikeus saada 14 vrk palkkaa suunniteltujen vuorojen mukaisesti - Työntekijällä on oikeus saada korvausta työssä tai työmatkalla sattuneesta työtapaturmasta, kun työvuoro voidaan todentaa työvuorosuunnitelmasta 15. Avustajan vakuutukset ja sosiaaliturvamaksut palkan sivukulut Kunta korvaa avustajan palkkauksesta aiheutuvat kustannukset, joihin sisältyvät avustajan palkan lisäksi työnantajalle kuuluvat lakisääteiset, työeläke -, vakuutus- ja sosiaaliturvamaksut. Työnantaja huolehtii ja on velvollinen ottamaan työntekijää koskevat lakisääteiset työttömyys- ja tapaturmavakuutukset. Lakisääteinen tapaturmavakuutus ja ylimääräinen ryhmähenkivakuutus otetaan uuden työnantajan aloittaessa työnantajan nimissä. Vakuutus turvaa kaikkia työnantajan avustajia työaikana. Sastamalan kaupunki toimii sijaismaksajana Tyel-vakuutusmaksuissa. Tämä tarkoittaa, että vammaispalvelut tilittävät suoraan työnantajan Tyel-vakuutusmaksun Keskinäinen eläkevakuutusyhtiö Etera:lle tilitoimiston laskelman mukaisesti. Työntekijän bruttopalkasta pidätetään ennakonpidätyksen lisäksi työttömyysvakuutusmaksu ja eläkevakuutusmaksu (ei alle 18-vuotiaiden, eikä yli 68- vuotiaiden osalta). Verottaja vahvistaa nämä sivukuluprosentit vuosittain. Sivukulut on huomioitu tilitoimiston kuukausittain kaupungille toimittamissa palkkalaskelmissa ja Sastamalan kaupunki tilittää sosiaaliturvamaksun ja ennakonpidätyksen sijaismaksajana Verohallinnolle. 16

17 16. Muut kohtuulliset välttämättömät kulut Vammaispalvelulain mukaan kunta korvaa myös muut kohtuulliset avustajasta aiheutuvat välttämättömät kulut. Kyseessä voivat olla sellaiset kustannukset, jotka ovat syntyneet avustajatoiminnasta ja ovat ehdottoman tarpeellisia. Esimerkkinä tästä voivat olla matka-, majoitus- ja ateria kulut, kun avustaja joutuu matkustamaan työnantajan mukana. Erillisistä avustajan kuluista on sovittava etukäteen vammaispalveluiden sosiaalityöntekijän kanssa, joka tekee asiasta erillisen päätöksen. Näin voidaan arvioida muun muassa kustannusten kohtuullisuus. Ulkomaanmatkoista (sekä pidemmät kotimaan matkat) ja niille myönnetystä henkilökohtaisesta avusta ja matkakustannuksista tehdään erilliset päätökset. Avustajan kuluja ei korvata silloin, kun kysymyksessä on määräaikainen tai vakituinen asuminen ulkomailla, koska sosiaalipalveluja ei järjestetä ulkomaille. Mikäli vaikeavammaisella henkilöllä on myönnetty vammaispalvelulain mukainen kuljetuspalvelu, tulee lähiseudulla liikuttaessa ensisijaisesti käyttää tätä palvelua jolloin avustaja pääsee samalla kyydillä ilman erillistä korvausta. 17. Avustajan poissaolo Avustajan ollessa estynyt tekemästä työtään kunta korvaa työnantajalle tarvittaessa sijaisen palkkaamisesta aiheutuvat kulut. Työn antajan tulee ensisijaisesti itse hankkia ja palkata avustajan sijainen. Myös sijaisen kanssa tehdään aina työnantajamallin mukainen työsopimus työnantajan (avustettavan) ja sijaisen välille. Työsopimus tehdään pääsääntöisesti määräajaksi tietyn poissaolon ajaksi. Mikäli sijaistamisen tarvetta on odotettavissa säännöllisesti (vähintään kuukausittain), työsopimus voidaan tehdä toistaiseksi voimassa olevan, jolloin työajaksi merkitään 0 x t/vko tai /kk (minimituntimäärä 0 ja maksimituntimäärä sijaistettavan enimmäisviikko tai kuukausituntimäärä). Lisäksi kirjataan sovitut työajat kohtaan erikseen sovitusti, työhön kutsuttaessa. 18. Sairausloma ja sairausloma-ajan palkka Avustajan tulee ilmoittaa sairauspoissaolostaan työnantajalle viipymättä asian tultua hänen tietoonsa, jotta sijaisen etsimiseen on mahdollisimman paljon aikaa. Samoin on ensisijaisesti soittamalla ilmoitettava sairauspoissaolon kesto mahdollisimman pian. Työnantajalla on oikeus vaatia työntekijältä lääkärintodistus jo ensimmäisestä työkyvyttömyyspäi-västä alkaen. Muutoin työntekijän on toimitettava kolmesta ensimmäisestä sairauspoissaolopäivästä työnantajalle terveydenhuollon ammattihenkilön antama selvitys. Joka tapauksessa viimeistään neljännestä poissaolopäivästä lukien työntekijän on toimitettava työnantajalle lääkärintodistus. Sairauspoissaolotodistukset ja - selvitykset on toimitettava viipymättä. 17

18 Sairauspoissaolotodistukset ja selvitykset ovat erityisen luottamuksellista tietoa ja sisältävät arkaluonteisia henkilötietoa. Työnantajan on huolehdittava siitä, että niiden käsittelyssä noudatetaan henkilötietolakia sekä lakia yksityisyyden suojasta työelämässä. Sairauspoissaolotodistusten ja -selvitysten säilyttäminen, luovuttaminen ja hävittäminen on tehtävä laissa säädetyllä tavalla. Vähintään kuukauden kestäneessä työsuhteessa työntekijällä on oikeus saada täysi palkka sairastumispäivää seuranneen yhdeksännen arkipäivän loppuun työvuorosuunnitelman mukaisesti, enintään siihen asti, kunnes oikeus sairasvakuutuslain mukaiseen päivärahaan alkaa. Alle kuukauden kestäneessä työsuhteessa työntekijällä on oikeus saada 50 % palkastaan. Edellytyksenä palkan maksamiselle on, että sairauspäiviltä toimitetaan tilitoimistoon alkuperäinen lääkärin- tai terveydenhoitajan todistus työtuntilistan palauttamisen yhteydessä. Sairauslomapäivät merkitään tuntilistaan. Kun työntekijän sairasloma jatkuu yhtäjaksoisesti yli 10 arkipäivää, työntekijän/työnantajan tulee täyttää Kelan sairauspäivärahahakemus, joka löytyy Kelan www-sivuilta. Tilitoimistosta saa lomakkeen nro Y17, Ilmoitus työnantajan maksamasta palkasta, mikä tulee liittää sairauspäivärahahakemukseen. Sairauspäivärahaa on haettava kahden kuukauden kuluessa työkyvyttömyyden alkamisesta ja osasairauspäivärahaa kahden kuukauden kuluessa siitä päivästä, josta alkaen etuutta halutaan saada. Jos työntekijä on sairauslomalla saman sairauden vuoksi, jonka johdosta hän on ollut poissa ja ollut oikeutettu KELAn päivärahaan 30 päivän sisällä, avustaja on oikeutettu KELAn päivärahaan sairastumista seuraavien päivien ajalta ja tällöin maksetaan palkkaa vain sairastumispäivältä. Jos sairauspäivärahaa on maksettu 90 arkipäivältä, työntekijän tulee toimittaa KELAan työterveyshuollon lausunto jäljellä olevasta työkyvystä viimeistään silloin. Avustaja huolehtii, että lausunto toimitetaan ajoissa. Lausunto on maksuton työterveyshuollon kautta. Työnantaja on velvollinen pitämään kirjaa työntekijänsä sairauspoissaoloista. Tavoitteena on havaita pitkittyvä työkyvyttömyys riittävän varhain, sekä helpottaa työntekijän toipumista ja työhön paluuta sairauspoissaolon jälkeen. Työnantajan tulee keskustella poissaoloista työntekijän kanssa. Viimeistään kun sairauspoissaoloja on kertynyt viimeisen vuoden aikana 30 päivää yhtäjaksoisesti tai useista lyhyistä poissaoloista yhteensä, työnantajan on ilmoitettava työntekijän sairauspoissaoloista työterveyshuoltoon omalle työterveyshoitajalle. Jos KELA on maksanut sairauspäivärahaa 60 päivältä, työntekijän tulee toimittaa KELA:lle B-lausunto, jonka kirjoittaa työterveyslääkäri tai muu hoitava lääkäri. Lausunto on maksuton työterveyshuollon kautta. Lausunnon avulla KELA selvittää, voisiko kuntoutuksesta olla apua työntekijän sairauteen ja työhön palaamiseen. Jos sairauspäiviä on kertynyt 90 päivää viimeisen kahden vuoden aikana ja KELA on maksanut näiltä sairauspäivärahaa, työntekijän tulee toimittaa KELA:lle lausunto jäljellä olevasta työkyvystään. Työnantajan on selvitettävä yhdessä työntekijän ja työterveyshuollon kanssa työntekijän mahdollisuudet jatkaa työssä. 18

19 19. Äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaa sekä hoitovapaa ja sairastuneen lapsen hoito Työntekijällä on oikeus saada vapaaksi työstä sairausvakuutuslaissa tarkoitetut äitiys-, erityisäitiys-, isyys-, ja vanhempainrahakaudet. Työntekijällä on oikeus pitää vanhempainvapaa enintään kahdessa osassa, joiden tulee olla vähintään 12 arkipäivän pituisia (ks. työsopimuslaki 4 luku 1 ). Avustajalla ei ole oikeutta palkalliseen äitiys - eikä vanhempainvapaaseen, koska työnantajalla ei lain mukaan ole palkanmaksuvelvollisuutta edellä mainittujen vapaiden ajalta. Työntekijän tulee hakea vanhempainrahaa Kansaneläkelaitokselta. Vuosiloman pituutta laskettaessa äitiysloma on kuitenkin työssäolopäivien veroista ja oikeuttaa vuosilomaan (erilliset ohjeet KELAsta). Äitiys- ja isyysvapaasta on ilmoitettava työnantajalle ja kunnan vammaispalveluihin viimeistään kuukautta ennen vapaan alkamista. Työntekijällä on oikeus saada palkatonta hoitovapaata lapsensa tai muun hänen taloudessaan vakituisesti asuvan lapsensa hoitamiseksi, kunnes lapsi täyttää kolme vuotta. Työntekijän on ilmoitettava työantajalle hoitovapaasta ja sen pituudesta viimeistään kaksi kuukautta ennen sen alkamista. Työntekijän lapsen tai muun hänen taloudessaan vakituisesti asuvan lapsen, joka ei ole täyttänyt 10 vuotta, sairastuessa äkillisesti, on työntekijällä oikeus saada lapsen hoidon järjestämiseksi tai tämän hoitamiseksi tilapäistä palkatonta hoitovapaata enintään neljä työpäivää kerrallaan. Sastamalan kaupungissa henkilökohtaisen avustajan palkka (ei lisiä) korvataan ensimmäiseltä sairaan lapsen hoitopäivältä työvuorosuunnitelman mukaisesti. Tällöin työntekijän tulee aina esittää lääkärin, sairaanhoitajan tai terveydenhoitajan todistus ko. ajalta. 20. Vuosiloma ja vuosiloma-ajan palkka Henkilökohtaiselle avustajalle kertyy vuosilomaa vuosilomalain (162/2005) ja HETA:n jäseninä olevien työnantajien avustajille työehtosopimuksen 12 :n mukaisesti. Työntekijällä on oikeus saada vuosilomaa kaksi arkipäivää täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta alle vuoden kestävissä työsuhteissa. Yli vuoden kestävissä työsuhteissa lomaa kertyy vastaavasti 2,5 päivää kuukaudessa. Mikäli lomanmääräytymistä laskettaessa ei tule kokonaislukua, annetaan täysi lomapäivä. Vuosiloman ajalta työntekijällä on oikeus saada säännönmukainen tai keskimääräinen palkkansa lain mukaisesti. Tarvittaessa kunta korvaa sijaisen palkkaamisesta aiheutuneet kulut avustajan vuosiloman tai sairausloman ajalta työnantajamallin tai kunnan järjestämän ostopalvelun mukaisesti. Lomapalkka maksetaan (koko lomapalkka myös talviloma). Lomanmääräytymisvuosi on 1.4. alkava ja päättyvä ajanjakso, jonka aikana työntekijä on työssä vähintään 14 työpäivää kuukaudessa tai 35 tuntia kalenterikuukauden aikana. 19

20 Vuosilomalaissa tarkoitetaan arkipäivillä muita viikonpäiviä kuin sunnuntai, kirkolliset juhlapäivät (loppiainen, pitkäperjantai, pääsiäispäivä, toinen pääsiäispäivä, helatorstai, helluntai, pyhäinpäivä, joulupäivä ja tapaninpäivä) sekä uudenvuodenpäivä, pääsiäislauantai, vapunpäivä, juhannusaatto, juhannuspäivä, itsenäisyyspäivä ja jouluaatto. Toisin sanoen arkipäiviksi lasketaan normaalina viikkona maanantai lauantai eli yksi kokonainen vuosilomaviikko vähentää kertymää 6 arkipäivällä. Työssäolopäivien veroisia päiviä ovat työstä poissaolopäivät äitiys-, erityisäitiys-, isyys-, tai vanhempainloman vuoksi. Avustajille jotka tekevät työtä alle 35 h kuukaudessa maksetaan lomakorvaus joka palkanmaksun yhteydessä. Alle 14 päivänä kaikkina kalenterikuukausina työtä tekevän työntekijän vuosilomapalkka on prosenttiperusteinen, 9 % taikka työsuhteen jatkuttua lomakautta edeltävän lomanmääräytymisvuoden loppuun mennessä vähintään vuoden 11,5 % lomanmääräytymisvuoden aikana työssäolon ajalta maksetusta palkasta. Lomapalkan perusteena olevaan palkkaan ei kuitenkaan katsota hätätyötä ja lain tai sopimuksen mukaista ylityölisää. 21. Lomaraha Lomaraha ei ole lakisääteinen korvaus, Sastamalan seudun sosiaali- ja terveyspalveluiden vammaispalvelut korvaa ylimääräisenä etuna lomarahan, mikäli avustajan työsuhde on kestänyt yli 12 kuukautta, muutoin lomarahaa ei korvata. HETA-liiton jäsenten kohdalla noudatetaan sopimusta. Lomaraha maksetaan kokonaisuudessaan kaikille avustajille heinäkuun (15.8) palkanmaksun yhteydessä. Lomaraha maksetaan myös työsuhteen päättyessä edellyttäen, että työsuhde on kestänyt yhdenjaksoisesti vähintään 12 kuukautta. Tämä ei kuitenkaan koske työntekijää, joka jättää irtisanomisajan noudattamatta tai päättää määräaikaisen työsuhteen työsopimuslain vastaisesti tai jonka työsuhde puretaan tai todetaan purkautuneeksi työsopimuslain 8 luvun mukaisesti. 22. Loman ajankohta Vuosiloman ajankohdasta voidaan sopia avustajan ja työnantajan välillä. Jos asiasta ei päästä sopimukseen, työnantaja voi määrätä vuosiloman ajankohdan. Lomakausi on ajalla Yli 24 lomapäivää ylittyvä osuus voidaan antaa työnantajan määräämänä lomakauden jälkeen ennen uutta lomakautta ns. talvilomana tai muulloinkin esim. työnantajan ollessa kuntoutuksessa. Itsenäisyyspäivää, joulu- ja juhannusaattoa, pääsiäislauantaita ja vapunpäivää ei tässä yhteydessä lueta arkipäiviksi. Lomaa tulee kuitenkin antaa vähintään 12 arkipäivää yhtäjaksoisesti. (vuosilomalaki ) 23. Lomautus Lomauttamisella tarkoitetaan työnteon ja palkanmaksun väliaikaista keskeyttämistä työsuhteen pysyessä muutoin voimassa. Työnantaja voi työsopimuslaissa säädettyjen 20

21 perusteiden täyttyessä lomauttaa avustajan joko määräajaksi tai toistaiseksi keskeyttämällä työnteon. Lomauttaminen tulee tehdä esimerkiksi tilanteissa, jolloin työnantaja menee kuntoutukseen ja kuntouttava taho järjestää hänelle riittävän avustamisen, tai jos työnantaja joutuu sairaala- tai laitoshoitoon. Lomautus on tehtävä 14 vrk ennen lomautuksen alkua ja työntekijä voi ilmoittautua työnhakijaksi työvoimatoimistoon lomautuksen ajaksi. Mikäli keskeytys on työnantajan tiedossa etukäteen, ei korvausta avustajan palkasta ko. ajalla suoriteta, vaan työntekijä tulee työnantajan toimesta lomauttaa 14 vuorokautta ennen lomautuksen alkamista. Muussa tapauksessa työnantaja vastaa avustajan palkkakustannuksista itse. Työnantajan on aina ilmoitettava lomauttamisesta työntekijälle henkilökohtaisesti viimeistään 14 vuorokautta ennen lomautuksen alkamista ja annettava tälle lomautustodistus (lomake osoitteessa Todistuksesta tulee käydä ilmi ainakin lomautuksen syy, alkamisaika sekä sen kesto tai arvioitu kesto. Jos työntekijä on lomautettu toistaiseksi, työnantajan on ilmoitettava työn alkamisesta uudelleen vähintään seitsemän päivää aikaisemmin, jollei toisin ole sovittu. Lomautuksen arvioidaan kestävän enintään 90 päivää. Määräaikaisessa työsuhteessa olevan työntekijän voi lomauttaa vain, jos tämä tekee työtä vakituisen työntekijän sijaisena ja työnantajalla olisi oikeus lomauttaa vakituinen työntekijä, jos hän olisi työssä. Työntekijällä on oikeus ottaa mahdollisen lomautuksen ajaksi vastaan muuta työtä. Työntekijä voi lomautuksen aikana pitää myös kertynyttä vuosilomaa, jolloin hän saa ajalta loma-ajan palkan. Lomautetulla työntekijällä on myös oikeus hakea työ- ja elinkeinotoimistosta työttömyyskorvausta lomautusajalta ilmoittautumalla työnhakijaksi ja esittämällä lomautustodistuksen työvoimatoimistossa viimeistään ensimmäisenä lomautuspäivänä. Esi-ilmoitus lomautuksesta voidaan tehdä myös internetissä osoitteessa verkkopankkitunnuksilla ensimmäisenä lomautuspäivänä, minkä jälkeen tulee työ- ja elinkeinotoimistossa käydä ilmoittautumassa 10 päivän kuluessa. Omavastuuaika työttömyyskorvauksen saamiselle on yleensä 7 arkipäivää. 24. Työnteon yllättävä keskeytyminen Henkilökohtaista avustamista ei toteuteta työnantajan ollessa laitoshoidossa. Mikäli työnantaja joutuu yllättäen sairaala- tai laitoshoitoon omasta terveydentilastaan tai muusta syystä johtuen ja avustajan työ tämän vuoksi keskeytyy, maksetaan avustajalle palkkaa seuraavalta 14 vuorokaudelta työvuorosuunnitelman tuntien mukaisesti. Tällöin työvuorosuunnitelman mukaiset työajat täytetään työtuntilistaan ko. keskeytyksen ajalta ja huomautuksia kohtaan lisätään merkintä työn yllättävästä keskeytymisestä (TYK). Työnantajan menehtyessä työsopimus katsotaan päättyneeksi 14 vuorokauden kuluttua työnantajan kuolemasta. Työvuorosuunnitelman mukaiset työtunnit korvataan tältä ajalta, mikäli suunnitellut työtunnit on merkitty viimeiseen työtuntilistaan, sekä huomautuksiakohtaan työnantajan kuolinpäivä. 21