Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma

Transkriptio

1 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Mahdollisuuksien maaseutu - Pohjanmaan ELY-keskus / Sirkku Wacklin

2 Maaseutuohjelman rahoitus Keski-Pohjanmaalla Kehittämishankkeet 5,8 milj. 41 kpl Yritystuet 8,9 milj. 278 kpl Yhteensä 14,7 milj. Maatilojen investoinnit: Avustus 27,3 milj, ktl 54,5 milj Aloitustuet 97 kpl Investointituet 652 kpl 2

3 Hanke- ja yritystukien alueellinen rahoituskiintiö Alueellisia varoja maaseudun kehittämiseen (=kehittämishankkeet ja yritystuet) koko maassa 600 milj. euroa, josta EU:n osuus 42% Pohjanmaan ELY-keskuksen alustava kiintiö 46 milj. euroa Lisäys edellisen ohjelmakauden alkuperäiseen kiintiöön 2,5 milj. e Pohjanmaan maakunta n. 70 % ja Keski-Pohjanmaa n. 30 % Rahoituksesta n. 60 % yritystukiin ja 40% kehittämishankkeisiin Vesien suojelun ja ravinteiden kierrätyksen hanke- ja yritystukiin lisäksi 6,5 milj. rannikkoalueen ELY-keskuksille (hallinnoija Varsinais- Suomen ELY-keskus) 3

4 Maaseudun kehittämistukien haut alkavat vaiheittain keväällä Mavin arvion mukaan tukien haku avautuu seuraavasti: Pienempien tukimuotojen haku (ohjelmaan liittyvä neuvonta ja aktivointi, viljelijöiden lyhyet tiedonvälityshankkeet) helmikuu Nuorten viljelijöiden aloitustukien haku maaliskuu Yritys- ja hanketukien haku huhtikuu Maatilojen investointituet toukokuu Päätöksenteko alkaa syksyllä Aloitustuet ja maatilojen investointituet elokuu Yritys- ja hanketuet myöhemmin syksyllä 4

5 Ajankohtaista maaseutuohjelmasta Uusi sähköinen asiointipalvelu Hyrrä otetaan käyttöön tukihaussa Hyrrä ohjaa tuen hakijaa ja helpottaa hakemista siirryttäessä uudelle ohjelmakaudelle Hakija voi myös seurata hakemuksensa käsittelyn etenemistä Hanketukiasetus on tullut voimaan vuodenvaihteessa Yritystukiasetus hyväksyttäneen tammikuun lopussa Toimeenpanomateriaali valmistuu kun asetukset valmistuvat 5

6 Ajankohtaista maaseutuohjelmasta Hakujaksot 2-4 kertaa vuodessa Hankkeen on osallistuttava avoimeen valintamenettelyyn ELY-keskus arvioi ja pisteyttää hankkeet Ohjelmatason valintakriteerit eivät koske Leader-ryhmien hankkeita Hankkeen on täytettävä tukikelpoisuuskriteerit ja saatava vähintään minimipistemäärä ELY-keskus ei voi antaa valintajakson aikana kuin yleistä neuvontaa 6

7 Yksinkertaistetut kustannusmallit Tavoitteena on, että käytetään pääsääntöisesti yksinkertaistettuja kustannusmalleja Valittava kustannusmalli on perusteltava 24 % flat rate 15 % flat rate (sopiva malli hankkeille, joissa paljon matkustusta) Kertakorvaus (lump sum) Todellisiin kustannuksiin perustuva 7

8 Yksinkertaistetut kustannusmallit Kertakorvaus (lump sum) Tuen määrä enintään Hankkeen tulokset / tuotokset / toteutettavat toimenpiteet ovat selkeästi ja yksiselitteisesti määriteltävissä Esim. sovitut koulutuspäivät, investointi, selvitys... Hankkeen toteutuminen arvioidaan kirjallisen selvityksen ja Mavin määräyksen mukaisten muiden selvitysten perusteella Hakijan esitettävä hakemuksessa yksityiskohtainen kustannusarvio perusteluineen sekä selvitys ulkopuolisilta tehtävistä hankinnoista Vain toteutusaikaa voidaan muuttaa 8

9 Yksinkertaistetut kustannusmallit Flat rate Tuensaajan on esitettävä ja todennettava vain osa kustannuksista, eli ns. välittömät kustannukset, todellisiin kustannuksiin perustuen Flat ratella katettavia välillisiä kustannuksia (%määräisenä korvattavat kustannukset) ei tarvitse todentaa kirjanpidon ottein tai tosittein eikä tarkastaa 9

10 Flat rate Välittömiä kustannuksia: Palkkakustannukset (muodostavat laskentapohjan) Kaikki muut kustannukset kuten ohjausryhmän kulut ja palkkiot, matkakulut Hankkeen sisällölliset ostopalvelut Välillisiä kustannuksia: Toimistokustannukset Hankehenkilöstön matkakustannukset Osallistumismaksut koulutuksiin ja seminaareihin Hankehenkilöstön työterveyskustannukset Hankehenkilöstön käyttöön varatuista toimitiloista ja koneista sekä laitteista aih. Kustannukset Tarjoilukustannukset 10

11 Tukitasot Tukimuoto Tukitaso (julkinen tuki) Poikkeukset Yleishyödyllinen kehittäminen 90 % AV-, KV-, ja valtakunnallisten hankkeiden julkisen tuen osuus on 100 % hyväksyttävistä kustannuksista. Yleishyödyllinen investointi 75 % Kun tuensaajana on kunta, julkisen rahoituksen osuus on 100 % kunnan oma rahoitus mukaan luettuna. Koulutus ja tiedonvälitys 100 % Kohdennetulle ryhmälle tarjottavat koulutukset valtiontukisääntöjen mukaan (100 %/70 %/60 %). Yhteistyö 90 % EIP-ryhmien toimintaan 100 % 12/2014 Noora Hakola

12 Alueelliset kehittämistoimenpiteet Kehittämishankkeet (kehittämishanke + yleishyödyllinen investointihanke) Koulutus ja tiedonvälitys Kylien ja palveluiden kehittäminen Yhteistyö ja innovaatiot Yritysten rahoitus Investoinnit Aloittaminen Kehittäminen Leader-ryhmien toiminta Teemahankkeet 12

13 Koulutus ja tiedonvälitys Ammatillinen koulutus, maa- ja metsätalousala, elintarvikealalla toimivat henkilöt sekä mikro- ja pk-yrittäjät kohderyhmänä Voi sisältää yrityksille räätälöityjä osia, tila- ja yritysvierailut Tavoitteena lisätä mm. yritysten johtamiseen ja kehittämiseen, markkinointiin, ympäristöön, vesienhoitoon ja energiatehokkuuteen liittyvää osaamista ja omaehtoista ammattiosaamisen ajan tasalla pitämistä sekä tietopohjan vahvistamista. Luoda edellytyksiä uusien liiketoiminta-alueiden ja innovatiivisen yritystoiminnan kehittymiselle. Esimerkkejä koulutus- ja tiedonvälityshankkeiden tavoitteista: Yritystoiminnan kehittäminen: johtaminen, tuottavuus, kilpailukyky, talouden hallinta, liiketoimintamallin ja liiketoiminnan uudistaminen, markkina- ja asiakaslähtöisyys, kustannustehokkuus, kansainvälisyys (verkostot ja kauppa), toimialoittaiset erityistarpeet (esim. elintarvikealan yritystoimintaan liittyvä koulutus) Tiedonvälitys maaseutuelinkeinojen merkityksestä ja esim. elintarviketuotannosta, julkisista ja yksityisistä hankinnoista vastaavien tahojen tiedon lisääminen maaseutuelinkeinoista ja niiden tarjoamista mahdollisuuksista 13

14 Maaseudun palvelujen ja kylien kehittäminen Selvitykset ja suunnitelmat (tp 7.1) maaseutualueiden kuntien ja kylien kehittämissuunnitelmat turvallisuussuunnitelmat, maisemasuunnitelmat, maankäyttösuunnitelmat Natura2000 alueiden ja luonnonarvoltaan merkittävien alueiden suojeluja hoitosuunnitelmat voi sisältää vain kehittämistä Pieninfrastruktuurin luominen, parantaminen ja laajentaminen (tp 7.2) uusiutuvia energia vesihuolto lähiruokamarkkinat ja lyhyet jakeluketjut vähähiilistä yhteiskuntaa tukevat toimet voi sisältää vain investointeja 12/2014 Noora Hakola

15 Maaseudun palvelujen ja kylien kehittäminen Laajakaistainfrastruktuuri ja sähköiset palvelut (tp 7.3) Tietoliikenneinfrastruktuuri (ns. kyläverkko) Verkossa tarjottavia palveluiden suunnittelu, käyttöönotto ja hyödyntäminen Voi sisältää yleishyödyllistä kehittämistä ja investointeja Maaseudun palvelut (tp 7.4) Palveluiden kehittäminen ja niihin liittyvä infrastruktuuri Palveluiden saatavuus ja saavutettavuus Liikkuvat palvelut Peruspalveluiden saavutettavuuden parantaminen maaseudun asukkaiden hyvinvointi, viihtyvyys ja toiminta Asuinympäristön ekologisuus, turvallisuus, Kylien osallisuus, yhteisöllisyys, vaikuttamisen mahdollisuudet Voi sisältää yleishyödyllistä kehittämistä ja investointeja 12/2014 Noora Hakola

16 Maaseudun palvelujen ja kylien kehittäminen Vapaa-aika ja matkailuinvestoinnit (tp 7.5) Matkailu-, virkistys- ja vapaa-ajan palveluihin liittyvä infrastruktuuri, mm. reitistöt ja kyltit Voi sisältää vain yleishyödyllisiä investointeja Kulttuuri ja luonnonperintö (tp 7.6) kylien, maaseutumaiseman ja luonnonarvoltaan merkittävien alueiden kulttuuri- ja luonnonperinnön säilyttäminen ja ennallistaminen Rakennusten ja alueiden uudet käyttötarkoitukset, rakennusperinnön säilyttäminen Voi sisältää kehittämistä ja investointeja 12/2014 Noora Hakola

17 Maaseudun palvelujen ja kylien kehittäminen Toimenpiteessä ei toteuteta: Suuria infrastruktuurihankkeita, kuten maanteitä ja kalaportaita Kuntien ja valtion vastuulla olevia lakisääteisten peruspalvelujen tuottamista Yksityisten henkilöiden tai yksittäisten maatilojen ympäristö-, energia-, jäte-, vesihuoltoon tai tietoliikenneyhteyksiin liittyviä hankkeita Yritysten investointi- ja kehittämishankkeita Luonnon monimuotoisuuden hoitoon liittyviä hankkeita 12/2014 Noora Hakola

18 Yhteistyö ja innovaatiot 1/3 Toimintatapana valmiiksi suunniteltu elinkeinojen kehittämishanke Ei suunnittelun suunnittelua Hanke-esimerkkejä: Pilottihankkeet ja uusien tuotteiden, käytäntöjen, menetelmien ja tekniikoiden kehittäminen maataloudessa, elintarvikealalla ja metsätaloudessa Yhteistyö toimitusketjun toimijoiden välillä elintarvikkeissa, energiantuotannossa ja teollisissa prosesseissa käytettävän biomassan tuottamiseksi kestävällä tavalla Horisontaalinen ja vertikaalinen yhteistyö toimitusketjun toimijoiden välillä lyhyiden toimitusketjujen ja paikallisten markkinoiden perustamiseksi ja kehittämiseksi sekä paikalliset menekinedistämistoimet lyhyiden toimitusketjujen ja paikallisten markkinoiden kehittämiseksi Uuden tuotteen, toimintamallin tai menetelmän edellyttämät suunnitelmat, selvitykset sekä toimivuutta varmistava pilotointi sekä mahdollinen demonstraatiohanke.

19 Yhteistyö ja innovaatiot 2/3 Hanke-esimerkkejä: Matkailualan yritysten yhteiset kehittämis- ja markkinointihankkeet. Maaseutuyritysten hoiva- ja elämyspalveluiden kehittäminen, tuotteistamiseen ja markkinointiin liittyvä yhteistyö. Uusien tuotteiden, käytäntöjen, menetelmien ja tekniikoiden kehittäminen maatalouden, elintarvikealan, metsätalouden, matkailun ja muiden maaseudun elinkeinojen uudistamiseksi. Yhteistyön kautta syntyvät uudet menettelyt ja teknologia ilmastonmuutoksen lieventämiseksi.

20 Yhteistyö ja innovaatiot 3/3 20

21 Maaseuturahaston yritystuet Investointituki, perustamistuki Maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden jalostus, markkinoille saattaminen ja kehittäminen Tavoitteena kannustaa maatiloja ja elintarvikealan pk-yrityksiä valmistamaan alkutuotteista korkealaatuisia jalosteita käyttämällä nykyaikaista teknologiaa ja uusia tuotantomenetelmiä sekä kehittämään tuotteiden kaupan pitämisen palveluita Toimenpiteellä pyritään vastaamaan erityisesti luomu- ja lähiruoan sekä erikoistuotteiden kasvavaan kysyntään Elintarvikkeiden jalostuksessa tavoitteena resurssitehokkuuden parantaminen ja alkutuotannon parempi integrointi jalostusportaaseen sekä yhteistyö viljelijöiden ja ruokaketjun toimijoiden välillä. Sivu 21

22 Lopuksi Pohjanmaan ELY-keskuksen hankeideapankki: Kiitos!