Lisätietoja DVD:hen From Past to Present. Documenting Northwest Russia. Armi Pekkala, Minna Turunen, Lapin yliopisto, Arktinen keskus
|
|
- Helmi Kyllönen
- 9 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Lisätietoja DVD:hen From Past to Present. Documenting Northwest Russia. Armi Pekkala, Minna Turunen, Lapin yliopisto, Arktinen keskus * Tämä esitys perustuu DVD:hen, joka on tehty AFBARE projektissa (Artic Documentary Films at Risk in Barents Region: Surveying, Protecting and Screening ). Artikkeli keskittyy kuvaamaan elinkeinoja Murmanskin, Arkangelin ja Nenetsian Autonomisen Piirikunnan alueilla. Artikkelin teemat perustuvat DVD:ssä käytettyyn dokumenttifilmimateriaaliin.
2 1 Sisällys Johdanto 2 Luonnon olosuhteet 2 Väestöhistoria 6 Hallinnon historia 11 Yhteiskunnallinen muutos arktisilla alueilla 13 Elinkeinot 15 Murmanskin alue 15 Yleistä 15 Kaivosteollisuus 16 Kalastus 17 Energiantuotanto 19 Poronhoito 19 Pohjoinen laivasto 21 Arkangelin alue 23 Yleistä 23 Metsäteollisuus 24 Konepajateollisuus 26 Energia 27 Mineraalit 28 Poronhoito 29 Ympäristö 31 Ympäristöongelmat 32 Kaivosteollisuus 32 Metsätalous 34 Öljyntuotanto 34 Radioaktiivisuus 36 Luonnonsuojelu 37 Lopuksi 39 Ulkomaiset investoinnit 39 Kotimaiset investoinnit 40 Yhteistyöhankkeet 41 Lähteet 43
3 2 Johdanto Murmanskin ja Arkangelin alue sekä Nenetsian autonominen piirikunta sijaitsevat Luoteis-Venäjällä kattaen noin 4 % Venäjän pinta-alasta (Kuva 1). Myös Franz Josefin maa sekä Novaja Zemljan saaret kuuluvat Arkangelin alueeseen. Luoteis- Venäjä on pinta-alaltaan km 2 ja se sijaitsee 60. ja 70. leveyspiirin välissä. 1 Se rajoittuu pohjoisessa Barentsinmereen ja Karamereen (osa Jäämerta), lännessä Suomeen ja Norjaan, etelässä ja idässä Venäjään (Vologda Oblast ja Komin tasavalta). Murmanskin alue sijaitsee lähes kokonaan Napapiirin pohjoispuolella kun taas Arkangelin alueesta vain kolmannes. (Lausala & Valkonen 1999) Kuva 1. Murmanskin alue, Arkangelin alue ja Nenetsian autonominen piirikunta. (Kartta: Afbare-kokoelmat 2004) Luonnon olosuhteet Luoteis-Venäjä on maantieteellisiltä erikoispiirteiltään karu. Geologisesti Kuolan niemimaa (Kol skiy Polustrov) on osa Fennoskandian kilpeä, joka koostuu kvartäärikauden aikaisten sedimenttikerrosten peittämästä gneissistä, graniitista ja kiteisistä kivilajeista. Kuolan niemimaa on erityisen rikas mineraalivaroiltaan. Sen geologinen alkuperä, fysikaalis-geologiset ominaisuudet, graniittimassiivien esiintymät, vesialueverkoston kehittyminen, suuri järvien lukumäärä sekä suhteellisen 1 Tässä esityksessä Luoteis-Venäjään katsotaan kuuluvaksi seuraavat Venäjän federaatioon kuuluvat alueet: Murmanskin alue, Arkangelin alue sisältäen Franz Josephin ja Novaja Zemljan saaret sekä Nenetsian autonominen piirikunta. Hallinnollis-alueellisesti Nenetsian autonominen piirikunta on osa Arkangelin aluetta, vaikka se onkin itsenäinen Venäjän alue (katso myös
4 3 lauha ja kostea ilmasto muistuttavt Skandinavian ja Karjalan alueita. Tertiääri- ja kvartäärikauden laattaliikunnot saivat aikaan ylänköjen, tuntureiden ja alankojen muodostaman korkokuvan. Useat tunturit, kuten Hiipinätunturit kohoavat yli 1100 m korkeuteen merenpinnasta (Kuva 2). Tsastnotsorr on korkein tunturi Murmanskin alueella (1199 m). (Lausala & Valkonen 1999) Kuva 2. Hiipinätunturit Apatiitissa. (Kuva: M. Turunen, kuvan käsittely Armi Pekkala) Suurin osa Arkangelin alueesta sijaitsee paleotsooisella tasanteella, jolle on luonteenomaista viimeaikaiset pienen mittakaavan lohkoliikunnot. Alueen kallioperä sisältää runsaasti erilaisia kivilajeja. Vanhimmat, arkeeisella kaudella syntyneet kivilajit sijaitsevat alueen läntisimmissä osissa (Fennoskandian kilpi) ja ovat gneissiä, graniittia tai muita kiteisiä kivilajeja. Samalla alueella on myös proterotsooisen kauden aikana syntyneitä, voimakkaasti metamorfoituneita liuskeita, kvartsia jne. Fennoskandian kilvestä itään ja Timan-Kanin-vyöhykkeen molemmin puolin arkeeisen ja proterotsooisen kauden kivilajit sijaitsevat syvällä eri aikakausina syntyneiden paksujen sedimenttien alla ( m ja jopa m syvyydessä, Pechora basin). Näistä yleisimpiä ovat kalkkikivi-, kipsi-, marliini-, dolomiitti- tai värikkäät hiekka-savi-esiintymät. Arkangelin alueen länsiosat ovat osa Fennoskandian kilpeä, mutta myös metamorfoituneet liuskeet ja kvartsi ovat yleisiä. Arkangelin alueen korkokuva on tasainen, korkeimman kohdan noustessa 460 m merenpinnan yläpuolelle. (Lausala & Valkonen 1999) Luoteis-Venäjän ilmasto on arktinen tai subarktinen. Alhaiset lämpötilat, runsaslumisuus, lyhyet valoisat kesät, ikirouta sekä merten ja jokien jääpeite ovat luonteenomaisia arktisen vyöhykkeen piirteitä. Subarktisen vyöhykkeen ilmasto on lauhempi, talven lumimäärä on suurempi ja vuodenaikojen väliset lämpötilaerot ovat suuremmat. Jäämeri ja sen meret (Barentsinmeri, Vienanmeri ja Karameri) huuhtelevat Luoteis-Venäjän rannikkoa pohjoisessa. Golf-virran ansiosta Murmanskin alueen ilmasto on suhteellisen lauha, mikä selittää ikiroudan puuttumisen alueelta. Kostea ja raaka mereltä puhaltava tuuli tekee ilmastosta kuitenkin ankaran. Tammikuun keskilämpötila on -8ºC rannikolla ja -13ºC sisämaassa. Lumipeitteen paksuus vaihtelee tundratasankojen 40cm:stä jopa 2.5m tunturilaaksoissa. Talvi kestää vuorokautta ja alhaisin mitattu lämpötila on -47ºC. Arktinen kesä kestää vain muutaman kuukauden tai joskus vain muutaman viikon, ja on yleensä viileä ja sateinen keskilämpötilojen vaihdellessa +8º +13 ºC. Kolme-neljäsosaa kaikesta sateesta esiintyy kesä-lokakuun aikana ja vuoden sademäärä on 400 mm. (Lausala & Valkonen 1999)
5 4 Usein toistuvat ilmamassojen muutokset ja voimakkaat tuulet ovat luonteenomaisia Arkangelin alueen ilmastolle. Meren läheisyydellä on huomattava vaikutus ilmastoon. Atlantin valtameren ja Barentsinmeren läheisyys selittävät talven kohtuulliset lämpötilat. Keväällä ja kesällä kylmä arktinen ilma, niin kutsuttu siverko saa aikaan vastakkaisen vaikutuksen. Kesällä heinäkuun keskilämpötila on C ja korkein mitattu lämpötila on C. Arkangelin alueen läntisellä mantereella talvi kestää vuorokautta ja tammikuun keskilämpötila on 17 C. Alhaisin mitattu lämpötila on C. Lumipeitteen paksuus metsävyöhykkeellä on 40-60cm. Itäisellä tundra-alueella ilmasto on ankarampi ja talven keskilämpötila on 20 C, mutta lämpötila voi pudota jopa 55 C. Usein toistuvat lumimyrskyt aiheuttavat kinoksia ja ikiroudan paksuus saattaa olla jopa 300 m. Vuotuinen sademäärä on mm. ( Lausala & Valkonen 1999) Murmanskin ja Arkangelin alue kuuluu kasvillisuusvyöhykkeeltään pääsääntöisesti pohjoiseen havumetsä- eli taigavyöhykkeeseen. Metsät ovat sekä ekologisesti että taloudellisesti yksi tärkeimmistä Luoteis-Venäjän luonnonvaroista. Noin puolet Murmanskin alueen pinta-alasta ja % Arkangelin alueesta on metsien peittämää. Arkangelin alueella on 20 milj. ha metsää, kun taas Murmanskin alueella metsää on vain 5 milj. ha. Tämän vuoksi metsäteollisuus ei ole niin tärkeä osa Murmanskin alueen taloutta kuin mitä se on Arkangelin alueella. Tämän lisäksi liikahakkuut ovat olleet yleisiä Kuolan niemimaalla ja kaivosteollisuuden aiheuttamien ympäristötuhojen vuoksi metsät ovat pahoin vaurioituneita. (Kuusela 1996; Lausala & Valkonen 1999; Arctic Pollution 2002) Alue Metsien osuus kasvillisuusvyöhykkeistä (%) Tundra Pre- Pohjoinen Tundra Taiga Varsinainen Taiga Arkangelin alue Murmanskin alue Sekametsät Taulukko 1. Metsien jakaantuminen eri kasvillisuusvyöhykkeisiin Arkangelin ja Murmanskin alueilla. (Lähde: Luoteis-Venäjän kasvillisuusvyöhykkeiden päätyypit on esitetty Taulukossa 1. Tundranomainen vyöhyke muodostaa km leveän vaihettumisvyöhykkeen taigan ja varsinaisen tundran välille. Vallitsevat puulajit ovat lehtikuusi, siperiankuusi, koivu, vaivaiskoivu ja siperianmänty. Tämän vyöhykkeen metsillä on tärkeä suojelumerkitys, mutta niiden taloudellinen arvo on merkittävää vain paikallisella tasolla. Pohjoinen taigavyöhyke koostuu männystä, koivusta, lehtikuusesta ja siperiankuusesta. Puuston tilavuus on keskimäärin alle 50 m 3 hehtaaria kohden, ja yleensä vain paikallinen väestö hyödyntää metsävaroja. Varsinainen taigavyöhyke koostuu pääasiassa männystä, lehtikuusesta, siperiankuusesta, koivusta ja haavasta. Puuston tilavuus on m 3 hehtaaria kohti, ja se on yleensä laajamittaisen hyödyntämisen kohteena. Murmanskin ja Arkangelin alueen yleisimmät puulajit ovat kuusi (Picea abies), mänty (Pinus sylvestris), lehtikuusi (Larix sibirica), koivut (Betula sp.) ja pihlaja (Sorbus aucuparia). (Kuusela 1996; Ollikainen 1998; Lausala & Valkonen 1999) Havupuut ovat yleisempiä kuin lehtipuut (Taulukko 2).
6 5 Luokka Murmanskin alue Arkangelin alue Karjalan tasavalta Komin tasavalta Yhteensä Havupuut 1,789 3,909 1,731 3,769 11,198 Lehtipuut ,346 Taulukko 2. Metsien luokittelu Luoteis-Venäjällä 1993 (1,000 hehtaaria). (Lähde Venäjän metsät luokitellaan kolmeen käyttöryhmään: Ryhmä I sisältää metsät, joilla on vesien suojelullinen, suojelu- ja/tai terveydenhoidollinen tehtävä ja joihin luonnonsuojelualueet sisältyvät. Ryhmä II sisältää metsät, jotka sijaitsevat lähellä tiheästi asuttuja alueita ja liikenneverkostoja. Näillä metsillä on suojelutehtävä ja niiden taloudellinen arvo on vähäinen. Ryhmä III sisältää metsät, jotka ovat kaupallisen hyödyntämisen piirissä. (Lausala & Valkonen 1999) Ankaran ilmaston ja vaikeiden maaperäolosuhteiden vuoksi hidas puun kasvu johtaa tiheäsyisen, huonekaluteollisuuden tarpeisiin soveltuvan puuaineksen syntyyn. Kasvuolot muuttuvat sitä ankarammaksi mitä pohjoisemmaksi mennään. Murmanskin ja Arkangelin alueen pohjoisimmat osat ja Nenetsian autonominen piirikunta kokonaisuudessaan kuuluvat lähes puuttomaan, ikiroudan leimaamaan tundravyöhykkeeseen (Koroleva 1994). Tundrakasvillisuus koostuu pääasiassa sammalista, jäkälistä ja kitukasvuisista puista. Murmanskin alueella on yli järveä, jotka kattavat yli m 2 pinta-alan. Suurimman järven, Imandran, pinta-ala on 812 km 2 ja sen maksimisyvyys on 67 m. Järvet yhtyvät meriin tuhansien purojen ja jokien kautta, näistä pisin on Ponoi-joki, 426 km. Arkangelin alueen tärkeimmät joet ovat Severnaya Dvina, Vaga, Pinega, Onega ja Mezen. Kaiken kaikkiaan alueella on pientä ja suurta jokea. Suurin osa Arkangelin alueesta on metsien (39 %) ja poron laidunalueiden (24.2 %) peittämää. Muu alue on saarten (19 %), suoalueiden (12.5 %), jokien ja järvien (4 %) sekä maatalousmaan (1.3 %) peittämää. (Lausala & Valkonen 1999) Luoteis-Venäjän meret, joet, järvet, tundra ja taiga ovat monenlaisten kalojen (turska, piikkikampela, punakampela, silli, lohi), lintujen (pyy, metso, kiiruna), ja nisäkkäiden (hylje, kauris, hirvi, naali, jänis, karhu) leimaamaa. (Lausala & Valkonen 1999; Lakso & Taksami 1996) Jäämeri ja sen ainoa sulana pysyvä satama, Murmansk, muodostavat elintärkeän merireitin ns. Koillisväylän, joka kulkee Luoteis-Venäjältä Tyynelle merelle. Koillisväylällä on takanaan pitkä historia. Jo 1600-luvulla hollantilaiset ja englantilaiset kauppiaat tulivat Arkangeliin etsimään halpoja turkiksia, mikä johti Koillisväylän sulkemiseen Tsaarin määryksellä vuonna luvulla Arkangelin kaupungista tuli useiden arktisille seuduille suuntautuvien ja Koillisväylää kartoittavien tutkimusmatkojen lähtöpaikka. Tämä vesireitti kulkee Euroopan ja Aasian pohjoisilla rannikkoseuduilla, Atlantin ja Tyynenmeren välillä. Ensimmäisen kerran Koillisväylän läpi onnistui purjehtimaan ruotsinsuomalainen Nils A. E.
7 6 Nordenskjöld, joka suoritti tehtävän vuosien aikana luvun alussa jäänmurtajat purjehtivat läpi Koillisväylän ja Neuvostoliitto perusti Pohjoisen Vesireitin laivaväyläksi vuonna Entinen Neuvostoliitto ja nykyinen Venäjä ovat ylläpitäneet säännöllistä laivaliikennettä väylällä toisesta maailmansodasta lähtien kehittämällä uusia satamia ja hyödyntämällä sisämaasta tulevia luonnonvaroja. Venäjän jäänmurtajalaivasto pitää väylän liikennekelpoisena heinäkuusta lokakuuhun ilmatiedustelun ja sääasemien avulla. Pohjoinen vesireitti lyhentää matkaa Venäjän Atlantilta Tyynenmeren satamiin puolella. (Bjørklund & al. 1995; Østren 1994; Lausala & Valkonen 1999; Raurala 1992; Väestöhistoria Kuolan niemimaalla on todennäköisesti ollut asutusta jo kivikaudella, mikä on voitu päätellä alueelta löydetyistä kivikautisista asuinpaikoista. Varhaisimmat kulttuurin merkit on jättänyt ns. Komsa-kulttuuri noin ekr, jonka alue Jäämeren rannalla ulottui Murmanskin vuonoilta aina Norjaan Tromssan seudulle. Kuolan niemimaan varhaiskulttuuri muistuttaa Karjalaista kultuuria, josta on löydetty Neoliittisen kauden muistomerkkejä lähinnä Laatokan koillisrannoilta. Osa tutkijoista arveleekin, että Kuolan niemimaan varhaisimmat asukkaat tulivat Karjalan koillisosista. Arkelogien mukaan Kuolan niemimaa asutettiin aikaisintaan luvulla. Näiden asuinpaikkojen haltijoiden on sanottu olevan nykyisten saamelaisten esi-isiä. Nykyään Luoteis-Venäjällä asuu kaksi alkuperäiskansaa, saamelaiset ja nenetsit. 3 (Lakso & Taksami 1996; Pennanen 2000) Norjalainen Ottar mainitsi ensimmäisen kerran saamelaiset (finnas) 4 purjehtiessaan Vienanmerelle 800-luvulla. Venäjän vallan perustaminen Kuolan niemimaalla ja ensimmäiset venäläiset merkinnät saamelaista on tehty Novgorodin kroniikkaan vuonna Nimitys lop ilmestyi venäläisiin lähteisiin vasta 1300-luvun lopulla luvulta lähtien saamelaisista alkoi kertyä merkintöjä muihin kirjallisiin lähteisiin kuten asiakirjoihin, lakikirjoihin tai muihin kirjallisiin dokumentteihin (maininta villit lappalaiset, jne.). Jo luvuilla Kuolan saamelaisten esi-isät asuttivat laajaa aluetta, mm. nykyisen Karjalan aluetta. Karjalaisten siirtyessä kohti pohjoista, joutuivat saamelaiset vähitellen muuttamaan muualle. Kuitenkin vanhojen käsintehtyjen karttojen mukaan Karjalan pohjoisosassa on sijainnut kaksi 2 Vuosisatojen kuluessa Koillisväylää yritettiin valloittaa useaan otteeseen. Englantilaiset, hollantilaiset ja venäläiset purjehtijat etsivät koillista reittiä purjehtimalla Venäjän pohjoisrannikkoa kauas arktisille merille. Englantilaiset etsivät vesireittiä 1550-luvulla, hollantilainen purjehtija Willem Barentz teki useita tuloksettomia hakuretkiä 1590-luvulla, kuten teki myös Henry Hudson 1600-luvun alussa. Hollantilaislaivaston heikkeneminen 1700-luvulla jätti tutkimusretket venäläisten harteille, joiden joukossa oli Vitus Bering, joka tutki väylän itäistä osaa. Venäjän Suuren Pohjan tutkimusretken ( ) aikana kartoitettiin suuri osa Pohjois-Siperian rannikkoa. (Raurala 1992) 3 Määritelmä alkuperäiskansa vaihtelee Venäjällä eri tilanteissa esim. saamelaiset ja nenetsit on määritelty alkuperäiskansaksi federaation tasolla, mutta paikallisella tasolla siihen sisältyvät myös komit, vepsäläiset ja karjalaiset. Lakitekstissä käytetään termiä pohjoisen alueen, Siperian ja Kaukoidän pienet kansat (lyhennetty yleensä pohjoiset kansat). (Tuisku 1999, ) 4 Germaanissukuinen finnas tai finn viittaa ilmeisimmin saamelaisiin. Vallalla olevan teorian mukaan saamelaiset ja suomalaiset eriytyivät omaksi ryhmäkseen vasta ajanlaskun alusta lähtien, kun he erkanivat myös kielellisesti, aikaisemmin heitä erotti myös elinkeinojen ja elämäntavan muutokset. (Itkonen 1948; Aikio 1985; Lehtola 2002) 5 Jotkut tutkijat pitävät lop ja Laplander -sanojen alkuperänä suomalaista sanaa lape, joka tarkoittaa sivua (T.I. Itkonen), kun taas toiset liittävät sen ruotsalaissanaan lapp, joka tarkoittaa paikkaa (E. Itkonen). Omakielinen nimitys heillä on sápmi, sápmelas.
8 7 saamelaisten hautuumaata jo 1700-luvun puolessa välissä ja lukujen vaihteessa saamelaiset asuttivat jo miltei koko Kuolan niemimaata lukuunottamatta Vienanmeren rannikkoa, jossa asusti pääasiassa venäläisiä. (Jurjev & Kuznetsov 2003; Lakso & Taksami 1996) Novgorodilaiset (Novgorodin asukkaat) ilmestyivät ensimmäisen kerran Kuolan niemimaalle ja Vienanmeren rannikolle 1100-luvulla. 6 Ensimmäinen maininta Turjan rannikon asukkaista, jotka maksavat veroa novgorodilaisille on vuodelta Ajalla 700-luvun lopusta 1300-luvun alkuun novgorodilaiset olivat asuttaneet jo koko Kuolan niemimaan alueen. Novgorodista tulleet slaavit perustivat muinaisen Kuolan kaupungin lähelle nykyistä Murmanskia vuonna Novgorod alkoi menettää mahtiaan 1400-luvulta lähtien, jolloin Lappi siirtyi lähemmäs Moskovan suurruhtinaskuntaa, ja yhdistyi sittemmin vastaperustettuun Venäjän valtioon. Näistä ajoista alkoi saamelaisten käännyttäminen kristinuskoon. Vuodelta 1526 peräisin olevissa kirjallisissa raporteissa on merkintä villeistä lappalaista, jotka asuivat Kantalahdella, minne oli rakennettu Ivan Predtechan syntymän kirkko. Petsamon luostarilla, jonka perusti Pyhä Trifon 1530-luvulla, oli suuri rooli kristinuskon levityksessä saamelaisten keskuuteen. (Jurjev & Kuznetsov 2003; Lakso & Taksami 1996; Luzin & al.1993) Vuonna 1556 kaksi saamelaisten hautausmaata Petsamo ja Motovsky- otettiin luostarin hallintaan ja alueella asuvat saamelaiset lisättiin luostarin talonpoikaluetteloon. Sen lisäksi, luostarin munkit alkoivat hyödyntää ympäristössä olleita tuotantolaitoksia. Petsamon luostari tuhoutui vuonna 1589 ja se rakennettiin uudelleen vasta vuonna luvun loppupuoli oli Turjan saamelaisten kristinuskoon käännyttämisen alkuaikaa. Vuosilta 1575 ja 1581 peräisin olevien Ivan Suuren lakien mukaan Ponoi-joen rannalle rakennettiin Pietarin ja Paavalin kirkko luvulla kirkko sai haltuunsa suuria maa- ja vesialueita. Luostareiden uskonnollinen ja lähetystyöhön perustuva toiminta korvaantui pian taloudelisilla asioilla. Luostareista tuli tärkeitä kaupankäynnin keskuksia alueella. Pomorikauppiaiden ohella luostarien asukit olivat paikallisten elinkeinojen (poronhoito, turkiseläinkauppa, kalastus ja metsästys) pääasiallisia harjoittajia. He myös käyttivät paikallista väestöä työvoimana. (Jurjev & Kuznetsov 2003; Lakso & Taksami 1996; Ruotsala 2002) 1800-luvun lopussa ja 1900-luvun alussa Kuolan saamelaiset eivät siis asuneet eristyksissä muista kansoista, vaan olivat kiinteässä yhteistyössä heidän kanssaan. Venäläisiin saamelaisilla on ollut kontakteja yli 800 vuoden ajan. Venäläisten lisäksi myös suomalaiset, karjalaiset (pääasiassa niemimaan luoteisosissa), komilaiset ja nenetsit (pääasiassa itäosissa) asuivat saamelaisten naapurustossa. Kuitenkaan saamelaiset eivät ole täysin sulautuneet toisiin kansoihin, vaan ovat päinvastoin säilyttäneet äidinkielensä ja etnisen tietoisuutensa. Nykyään saamelaisia on Venäjällä noin Paimentolais-nenetsit tai samojedit kuten heitä on myös kutsuttu asuvat Vienanmeren ja Ural-vuorten välisellä tundralla. Nykyisten tutkimusten mukaan ensimmäiset nenetsit saapuivat alueelle 1000-luvulla. He kutsuvat itseään nenetseiksi 6 Novgorodin slaavilaiset asuttivat Arkangelin alueen jokiseutuja ja merenrannikkoa jo 900-luvulla. 7 Suurin osa saamelaisista asuu nykyisin Norjassa, Ruotsissa ja Suomessa. Yhteensä heitä on noin
9 8 (n'enyts, pl. n'enytsja), joka tarkoittaa ihmistä. Etymologisesti nenetsi-sana tulee samasta kantasanasta kuin nganasan ja enets. Venäjän kieleen laajalti levinneet nimitykset Jurakin samojedit tai yurakit ovat vanhentuneita. Nimitys nenetsi tuli viralliseksi Neuvostoliitossa 1920-luvulla. (Golonev & Osherenko 1999; Tuisku 1999; luvuilla pohjois-samojedien ryhmä muutti etelästä kohti arktisia seutuja ja hajaantui Ural-vuorten itä- ja länsipuolelle. On luultavaa, että he sulautuivat jo paikalla asuneiden arktisten kansojen joukkoon. Seuraavien vuosisatojen aikana pohjoiset heimot (joiden joukossa oli nykyisten nenetsien esi-isät) joutuivat muutosten kouriin. Koillis-Euroopassa nenetsit olivat suomalais-ugrilaisten kansojen naapureina, mutta toisinaan heidän retkensä ulottuivat aina Äänisjärven rannoille ja jopa vepsäläisten asuma-alueille asti luvuilla nenetsit olivat Novgorodin alaisuudessa ja luvuilla myös tataarien luvun lopussa venäläiset tuhosivat Siperian ja vakiinnuttivat valtansa länsi-siperiaan. Krasnojarskin linnoitus (1628) ilmentää kaikkien samojedikansojen yhteensaattamista Venäjän vallan alle. ( Golonev & Osherenko 1999; Tuisku 1999) Kristinuskoa esiteltiin nenetseille 1700-luvulla. Laajamittainen Venäjän ortodoksinen käännytystyö aloitettiin 1824, kun Arkangelin maakuntaan perustettiin lähetysasema erityisesti kristinuskon levittämiseen samojedien keskuuteen. Tämän lisäksi nuoria nenetsejä pyrittiin opettamaan Bolshaya Zemlyan, Kaninin ja Tymenin seurakuntakouluissa. Vuonna 1846 hengenmies Popov perusti koulun Obdorskiin (nykyisin Salehart), missä joitakin samojedeja opiskeli yhdessä venäläisten kanssa. Nenetseistä itsestään ei kuitenkaan saatu ainuttakaan lähetystyöntekijää, eikä luku- ja kirjoitustaitoa saatu juurrutettua heidän keskuuteensa. (Tuisku 1999; luvun aikana nenetseistä, jotka olivat siihen asti eläneet pelkästään luontaistaloudessa, tuli hyvin riippuvaisia kaupankävijöistä ja siirtomaakaupasta. Kauppiaat saattoivat rankaisematta riistää huimia summia esim. teestä, sokerista, jauhoista, tupakasta ja ruudista. Alkoholin hämmentäminä nenetsit velkaantuivat kauppiaille helposti, mikä johti asemaan, josta oli hyvin vaikea irrottautua. Oli tavallista, että nenetsit maksoivat isiensä ja jopa isoisiensä velkataakkaa luvulla Venäjä hyödynsi nenetsejä omiin poliittisiin tarkoituksiin. Osa nenetseistä asutettiin Novaja Zemljaan, jotta norjalaisten leviäminen pohjoisille seuduille estettäisiin. Samalla myös Kuolan niemimaan asujaimistoja vahvistettiin Venäjän alamaisilla. ( Golonev & Osherenko 1999; Tuisku 1999) Tänä päivänä nenetsit asuvat Koillis-Euroopan ja Luoteis-Siperian napaseuduilla aina Kanin niemimaalta Vienanmerellä Yenisein suistoon. Heitä asuu myös Jäämeren saarilla ja Kuolan niemimaalla. Hallinnollisesti heidän asuma-alueensa on jaettu Nenetsian autonomiseen piirikuntaan Arkangelin alueella ja Yamal-Nenetsian autonomiseen piirikuntaan Tymenin alueella. Yhdessä tämä valtava alue kattaa noin 1 milj. km 2. Osa nenetseistä asuu myös Taymyrin tai Dolgan-Nenetsian autonomisessa piirikunnassa Krasnoyarskin alueella. Nenetsit ovat vähemmistönä kaikkialla missä asuvat. Esimerkiksi Nenetsian autonomisen piirikunnan alueella heitä asui 15,6 % koko alueen väestöstä vuonna Nenetsien synnyinmaa on tundra ja metsätundra,
10 9 ikuisen roudan maa lukemattomine jokineen ja valtavine suoalueineen. Nenetsien asuma-alue ulottuu Ob-joen rannoilta Siperian taigaan asti. Nenetsejä on nykyään Venäjällä , joista 6200 asuu Nenetsian autonomisessa piirikunnassa. ( Golonev & Osherenko 1999; Tuisku 1999) Nykyisen pomori-asutuksen vanhojen venäläisten ja komi-asutuksen juuret juontavat 1500-luvulla alkaneeseen siirtolaisuuteen. Pomori tarkoittaa rannikon asukasta ( po more = meren rannalla) ja he olivat tunnettuja etenkin kaupankäynnistä ja kalastuksesta. Ns. Pomori-kauppa, missä Vienanmeren pomorit kävivät vaihtokauppaa Jäämeren kauppapaikoilla, pääasiassa Ruijassa, alkoi luvulla ja siitä muodostui myöhemmin alueen tärkein taloudenhaara. Pomorit vaihtoivat viljelykasveja, jauhoja, puutavaraa, eläinten nahkoja ja muita tarvikkeita norjalaisten ja saamelaisten kalaan ja työkaluihin. Pomorien historia on yhdeydessä myös suomalais-ugrilaiseen väestöön, mikä näkyy erityisesti Arkangelin alueen kulttuurihistoriassa ja perinteessä. (Alm & Heikkilä 2001; Bjørklund & al. 1995) Arkangelin kaupunki (vanhalta suomalaiselta nimeltään Vienankaupunki) perustettiin Iivana Julman käskystä vuonna 1584 Vienanjoen suulle puolustukseksi mereltä tunkeutujia vastaan (Kuva 3). Asuinpaikka, joka tunnettiin aikaisemmin nimellä Novo-Kholmogory 8, kehittyi nopeasti Vienanmeran läheisyyden ansiosta. Vuonna 1613 Arkangeli sai nykyisen nimensä. Arkangeli on aina ollut Venäjän henkisen elämän keskus. Muinaisia luostareita voi löytää joukoittain jopa alueen kaukaisimmista kolkista. Mihail Arhangelin luostari (Arkkienkeli Michael) perustettiin Arkangelin paikalle jo 1100-luvulla, ja Solovetskin 9 sekä Karkapolin luostarit perustettiin ja 1500-luvuilla. Arkangeli muodostui tärkeäksi kauppapaikaksi lännen ja idän välille, sillä se oli Venäjän ainoa vapaa pääsy merelle, portti Eurooppaan. Vuodesta 1581 aina 1700-luvulle asti Arkangeli olikin Venäjän ainoa kansainvälistä kauppaa käyvä satama. Vahvat kauppasiteet Englannin, Hollannin, Saksan ja monien muiden valtioiden kanssa löivät leimansa tähän pohjoiseen kaupunkiin vuosisatojen ajan. Kukoistuskauttaan Arkangeli eli ja 1700-luvuilla. Tärkeitä vientituotteita olivat turkikset, pellava, hamppu, tali, vaha, maastopuut, vilja, terve, purjekankaat ja suola. (Kauppala 1998; Yegorov 2003; Arkangelista tuli laivaston rakentamiskeskus, kun Pietari I perusti ensimmäisen veistämön Solomalin saarelle. Ensimmäinen Venäjällä rakennettu kauppalaiva laskettiin vesille vuonna Rautatie Arkangelista Moskovaan valmistui vuonna 1898 ja tätä kautta sataman merkitys korostui entisestään. Perustamisensa jälkeen vuonna 1703 Pietari otti haltuunsa suurimman osan kansainvälisestä kaupasta, jolloin Arkangelin rooli ulkomaan suhteiden ylläpitäjänä supistui. Kuitenkin, kaukaisen sisämaasijaintinsa vuoksi se säilytti asemansa tärkeänä satamana luvulla Arkangelista kehittyi Venäjän puutavarakeskus. Jokivarren metsiä hakkaamalla puu 8 Nimi viittaa lähellä sijainneeseen viikinkilinnoitukseen, Holmgårdiin (Holmogory). 9 Tämä on alueen tunnetuin luostari ja se sijaitsee Solovetskin saarella. Luostari tuli tunnetuksi myös yhtenä julmimmista keskitysleireistä neuvostovuosina. Keskitysleirisysteemi tunnettiin nimellä GULAG (=Glavnoe upravlenie lagerei). Nykyään luostari on kunnostettu ja se houkuttelee tuhansia pyhiinvaeltajia sekä Venäjältä että ulkomailta. 10 Arkangeli toimi intensiivisesti tavaran toimituksessa Liitoutuneilta Venäjän armeijalle toisen maailmansodan aikana.
11 10 saatiin helposti jokisuuhun ja sitä kautta Euroopan markkinoille. Tänä päivänä Arkangelin alueelle on kehittynyt metsä- ja puunjalostusteollisuutta, telakkateollisuutta ja kalastusta. Plesetkissä on Venäjän ainoa avaruuskeskus ja Novaja Zemlja on ollut Venäjän ainoa ydinkoealue. (Lausala & Valkonen 1999) Arkangelin alueen väkiluku kasvoi Neuvostoliiton alkuaikoina ja 1930-luvuilla, kun alueelle virtasi pakkotyöläisten tulva. Nykyään alueellä on yli 1.5 milj. asukasta, joista noin neljäsosa asuu maaseudulla ja puolet alueen neljässä suurimassa kaupungissa: Arkangeli ( ), Severodvinsk ( ), Kotlas (85 000) ja Novodvinsk (50 000). Nenetsian autonomisessa piirikunnassa on asukasta, joista suurin osaa asuu Naryan-Marissa ja sen ympäristössä. (Lausala & Valkonen 1999) Kuva 3. Panoraama Arkangelin kaupungista. (Kuva: Afbare-kokoelmat 2004) Murmanskin kaupunki perustettiin vuonna 1916 Kuolan niemimaan pohjoisrannikolle (Kuva 4). Se syntyi Pietarin ja Murmanskin yhdistävän rautatien tuloksena. Alussa kaupunki nimettiin Venäjän tsaari Nikolai II mukaan Romanov-on-Murmanniksi, mutta Helmikuun vallankumouksen (1917) jälkeen se sai nykyisen nimensä. Ennen ensimmäistä maailmansotaa Murmansk oli vain pieni kylä, jossa oli noin 500 asukasta. Satama ja rautatie valmistuivat vuosina , jolloin keskusvallat katkaisivat Venäjän Baltian ja Mustanmeren huoltoreitit. Liittoutuneet sotavoimat miehittivät Murmanskia Venäjän sisällissodan vuosina ja toisen maailmansodan aikana se palveli huoltotukikohtana ja satamana angloamerikkalaisille saattueille. (Kauppala 1998; Luzin & al. 1994) Rautatien ja sataman rakentaminen muutti Kuolan alueen taloudellista rakennetta, sillä se tarjosi tarvittavan infrastruktuurin tulevaisuuden kehittämishankkeille. Murmanskin alueen kukoistuskausi alkoi Neuvostoliitossa vuosina harjoitetun Uuden talouspolitiikan (NEP) myötä, jolloin valtion roolia pienennettiin ja yksityinen omistus sekä pienet ja keskisuuret yritykset sallittiin. Murmanskin Teollisuus- ja Kuljetuskombinaatti perustettiin vuonna Kolmessa vuodessa 11 Rautatien (1044 km) rakentaminen läpi asumattomien tunturialueiden, soiden, järvien ja tiheän taigavyöhykkeen erittäin hankalissa olosuhteissa tapahtui vain 1,5 vuodessa, mitä voidaan pitää ainutlaatuisena tapauksena rautateiden rakentamishistoriassa. Rakennustyömaalla työskenteli noin palkattua talonpoikaa, noin itävaltalalaista sotavankia sekä tuhansia kiinalaisia työläisiä.
12 11 yhteenliittymä hallitsi kalastusteollisuutta, mineraalien talteenottoa ja puutavaran varastointia ja jalostusta sekä vientiä Englantiin. Suotuisat taloudelliset olosuhteet lisäsivät alueen väestön henkilöön, mutta varsinainen sysäys väestömäärän kasvuun alkoi ensimmäisen viisivuotissuunnitelman myötä vuonna Suunnitelman päämääränä oli alueen massiivinen teollistaminen, sotilaallistaminen ja talonpoikien pakkokollektivisointi luvulla noin ihmistä asutettiin Kuolan niemimaalle. Vuonna 1940 alueella oli jo ihmistä. (Luzin & al. 1994) Vuonna 2001 Murmanskin alueella oli asukasta. Eri kansallisuuksien kirjo alueella ei johdu vain Stalinin aikaisten pakkotyöleirien suuresta määrästä, vaan myös Neuvostoliiton aikaisesta politiikasta, jossa eri kansallisuudet pyrittiin yhdistämään kaiken kattavaksi neuvostokansalaisuudeksi. Myöhemmin myös pohjoisen korkeat palkat ja muut etuisuudet houkuttelivat ihmisiä maan muista osista. (Luzin & al. 1994; Lausala & Valkonen 1999) Kuva 4. Yleisnäkymä Murmanskin kaupungista ja Aljoshan patsaasta. (Kuvat: Afbare-kokoelmat 2003) Hallinnon historia Venäjän valtion syntymäajankohtana pidetään perinteisesti vuotta 862, jolloin tanskalainen viikinki Rurik perusti Novgorodin. Rurikin seuraaja Oleg ylläpiti Kievin määräävää alueellista asemaa 900- ja 1000-luvuilla, kunnes kauppateiden vaihdokset muuttivat sen kaupankäynnin takapajulaksi. Novgorodin kauppiaat julistautuivat lopulta itsenäisiksi Kievin määräysvallasta ja yhdistyivat Hansaliittoon eli hansakaupunkien liittoutumaan, joka hallitsi Itämeren ja Pohjanmeren kauppaa. (Kirkinen 1986; Nestorin kronikka 1994; Marabini 1989; Ryöstelevat Mongolian tataarit, jotka olivat vallassa aina vuoteen 1480, hävittivät vuosisatojen hyvinvoinnin 1200-luvulla luku todisti Iivanan Julman laajentumishakuista valtakautta, minkä aikana tunkeutumiset Volgan alueille sai ruotsalaiset ja puolalaiset vihastumaan Venäjän myöhemmäksi tappioksi. Kun Rurikin 700-vuotinen dynastia loppui lapsettomaan Fyodoriin, kostonhaluiset ruotsalaiset ja puolalaiset maahantunkeutujat vaativat Venäjän kruunua verisesti. Asia saatiin lopullisesti sovittua vuonna 1613, jolloin hallitsijaksi nousi 16-vuotias Mikhail Romanov aloittaen dynastian, jota kesti aina vuoteen Dynastian vahvin hallitsija Pietari Suuri juhlisti voittoa ruotsalaisista perustamalla uuden pääkaupungin Pietarin. ( Kirkinen 1986; Marabini 1989)
13 luvun aloitti Napoleonin hyökkäys ja päätti maan pahaenteiseen sekasortoon. Kauan kärsineet maaorjat vapautettiin vuonna 1861 ja tsaarin sortavaa ja auktoritaarista vallankäyttöä vastaan nousi kasvava vastarinta. Talonpojat olivat vihoissaan joutuessaan maksamaan maasta, jota he pitivät omanaan, uudistusmieliset puolustivat perustuslaillisia uudistuksia länsieurooppalaisessa hengessä ja terroristit salamurhasivat Aleksanteri II vuonna Monet radikaalit pakenivat maasta, heidän joukossa tunnetuin maanpakolainen Vladimir Ulyanov, paremmin tunnettu salanimeltään Lenin. (Jussila 1986; Marabini 1989; Nuoren ja heikon Nikolai II hallituskausi, mikä sisälsi myös nöyryyttävän tappion Japanin sodassa (1904-5), johti lisääntyneisiin levottomuuksiin. Verisen Sunnuntain verilöyly, jossa kuoli tuhansia siviileitä, johti massalakkoihin ja teollisuusjohtajien murhaamisiin. Sosiaalidemokraattiset aktivistit perustivat työläisten neuvostoja (soviets), ja Lokakuun 1905 yleislakko vei maan polvilleen. Lopulta tsaari taipui ja antoi luvan perustaa maan ensimmäisen eduskunnan (duma), mutta vain hajottaakseen sen pian, koska hän ei pitänyt sen vasemmistolaisista vaatimuksista. Venäjän surkea esiintyminen ensimmäisessä maailmansodassa lietsoi uusia levottomuuksia. Sotilaat ja poliisit kapinoivat ja uudelleenkoottu ja liiketalouden eliitistä koostuva eduskunta otti vallan. Myös työläisten ja sotilaiden neuvosto perustettiin, jolloin hallinnoimassa oli kaksi vastakkaista valtakeskittymää. Molemmat yhdistivät voimansa tsaarin erottamiseksi, mihin Tsaari Nikolai II oli pakotettu maaliskuun ensimmäisenä vuonna (Zetterberg 1986; Marabini 1989) Lokakuun 25. päivänä Sosiaalidemokraattinen ryhmä nimeltään bolsevikit kaappasi vallan ja valtuutti neuvostot käyttämään ylintä valtaa. Leninin johtamana ja Trotskin ja georgialaisen Stalinin tukemana, neuvostohallinto jakoi maan työläisille, solmi aselevon Saksan kanssa ja loi Trotskin punaisen armeijan. Maaliskuussa 1918 bolsevikkien puolue uudelleennimettiin Kommunistiseksi Puolueeksi ja maan pääkaupunki siirrettiin Petrogradista (Pietarin uusi ei-saksalaistyylinen nimi) Moskovaan. Kommunistista hallintoa vastustavien tyyssijat olivat maan etelä- ja itäosissa. Heitä piti yhdessä kuitenkin vain nimitys Valkoiset. Kolmen vuoden sisällissota johti yli miljoonan ihmisen maastapakoon. (Zetterberg 1986; Marabini 1989; Sisällissodan taloudelliset seuraukset olivat hirvittävät ja ne kulminoituivat nälkävuosiin Neuvostotasavaltojen liitto tai Neuvostoliitto (USSR) perustettiin vuonna Leninin kuoleman jälkeen vuonna 1924 hänen seuraajansa Stalin saavutti uuden maailmanennätyksen oman maan kansalaisten pahoinpitelyssä. Hän esitteli kollektivisoinnin, mikä johti koko talonpoikaisluokan sekä heidän elämäntapansa hävittämiseen. Miljoonia ihmisiä teloitettiin tai karkotettiin Siperian ja Keski-Aasian keskitysleireille. (Vihavainen 1986; Marabini 1989; Luzin & al. 1994) Venäjän sopimus Saksan kanssa loi puitteet toiselle maailmansodalle, missä Hitler ja Stalin pallottelivat eri valtioita puolelta toiselle. Osat muuttuivat vuonna 1941, kun Hitlerin Operaatio Barbadossa aloitti sodankäynnin verisen aikakauden, jonka aikana kuudesosa Venäjän kansalaisista sai surmansa. Leningradin (aikaisemmin Petrograd,
14 13 nyk. Pietari) ja Stalingradin (nyk. Volgograd) piiritykset kestivät todella pitkään ja ne olivat luonteentaan kammottavia. Miljoona venäläistä sotilasta kuoli puolustaessaan Stalingradia, symbolisesti tärkeää kaupunkia, joka oli saanut nimensä johtaja Stalinin mukaan. (Polvinen 1986; Marabini 1989; Sodan loputtua Neuvostoliiton Itä-Euroopalle antama vapaus havaittiin pian harhaanjohtavaksi. Neuvostoliiton voimistuva kontrolli Itä-Euroopasta oli avain, joka mahdollisti sen nousun yhdeksi supervalloista. Stalin otti uudelleen käyttöön vanhan kaavan arvaamattomista puhdistuksista ja Kylmän sodan kehittymisen myötä hän loi uuden valtion vihollisen länsimaisesta ideologiasta. Stalinin kuoltua vuonna 1953, hänen seuraajansa Nikita Krushchev pyrki varovaisti puhdistamaan puoluetta stalinistisista aatteista. Hänen yrityksensä kaatoi konservatiivinen Leonid Brezhnev. Lisääntyvästä sorrosta huolimatta vastarintaliikkeitä nousi esiin. Muutos oli tuloillaan ja Neuvostoliiton kommunismin huonon maineen tarkistutti perusteellisesti kuvanriistäja Mikhail Gorbachov. Gorbachov esitteli uudet poliittiset ja taloudelliset uudistukset (perestroika) ja peräänkuulutti suurempaan avoimuutta (glasnost). Vuonna 1988 hän määräsi pidettäväksi vaalit, joissa valta siirtyi puolueelta uudelle eduskunnalle. Vähentyntynyt sorto johti lopulta 15 Neuvostotasavallan itsenäistymiseen, Baltian maiden näyttäessä tietä. Vaikutusvallan väheneminen ja vakava taloudellinen kriisi johti Gorbachovin kotimaiseen kriisiin. Taantumuksellisten vallankaappausyritys elokuussa 1991 avasi tien Gorbachoviakin radikaalimmalle seuraajalla, Boris Yeltsinille. (Jungar 1986; Brown 2001) Nykyään sitkeä ja karkea sisällissota Tsetseniassa jatkuu, samalla kun Venäjän kotoiset vaikeudet ovat tulleet yhä pysyvämmiksi. Korruptoituneiden virkamiesten, rahamiesten ja täysveristen ganstereiden leväperäinen käsittely sekä huumeiden käyttäjien, järjestäytyneen rikollisuuden ja murhien määrä on huimassa nousussa. Muutoksiin kohdistuvasta epäsuosiosta huolimatta Yeltsin valitiin uudelleen presidentiksi vuoden 1996 vaaleissa. Vuonna 1999 asiat näyttivät vielä huolestuttavimmilta, Yeltsin hajotti hallituksen toistuvasti. Tästä huolimatta maan talous alkoi hitaasti elpyä. Elokuussa 1998 rupla kellui ja sen arvo romahti välittömästi. Maaliskuussa 2000, Vladimir Putinista tuli Venäjän uusi presidentti, hoidettuaan tehtäviä viransijaisena jo kuusi kuukautta. Hänen autoritaarinen tyylinsä teki tästä entisestä vakoojasta suositun. Sen jälkeen tsetsenialainen terrorismi on ollut Venäjän julkisen elämän keskeinen teema, erityisesti lokakuussa 2002 tapahtuneen Moskovan teatterin pankkivankiturman jälkeen, missä 117 ihmistä sai surmansa. Putin valittiin uudelleen presidentiksi vuonna (Brown 2001) Yhteiskunnallinen muutos arktisilla alueilla Venäjän arktisten seutujen luonnonvarojen määrätietoinen ja systemaattinen hyväksikäyttö samoin kuin alueen teollistaminen massiivisine väestösiirtoineen alkoi 1920-luvulla. Pohjoisten alueiden luonnonvarojen riisto nähtiin välttämättömäksi Neuvostoliiton taloudellisen kehityksen turvaamiseksi luvulla valtavat rakennushankkeet kuten kaupunkien ja teollisuuskeskusten rakentaminen sekä kanavanrakennustyöt toteutettiin miltei pelkästään pakkotyövoimalla. Vangit ja karkotetut työskentelivät myös metsässä, kaivoksissa, etsivät öljyä ja rakensivat teitä. Sosialismin aikakausi muutti elinkeinorakenteita perusteellisesti etenkin Murmanskin alueella, mutta myös Arkangelissa. Luontaiselinkeinot joutuivat väistymään
15 14 kaivosteollisuuden, metsäteollisuuden ja laivanrakennuksen tieltä. Asujaimisto keskittyi näillä alueilla taajamiin ja kaupunkikeskuksiin. (Bjørklund & al. 1995; Kauppala 1998; Luzin & al. 1994) Neuvostovallan perustaminen Kuolan niemimaalla tapahtui helmikuussa Kollektivisointi alkoi vuonna 1928, jolloin koko maan talous, viljanviljelyksestä, karjanhoidosta, metsästyksestä, kalastuksesta aina poronhoitoon saakka, oli siirrettävä yhteisomistukseen ja yhteistyöperusteiseksi. Vuosina Murmanskin alueen paikalliset neuvostot, jotka sijaitsivat saamelaisalueella, muutettiin saamelaisneuvostoiksi. Ne toimivat vuonna 1926 säädetyn ohjeen Neuvostoliiton pohjoisilla alueilla eläviä alkuperäiskansoja ja heimoja koskeva väliaikainen johtamissäädös mukaan luvun puolessa välissä saamelaisalueet oli jaettu kahteen osaan: saamelaisten asuttamaan ja saamelaisten, komien, nenetsien ja venäläisten asuttamaan osaan. 12 (Bjørklund & al. 1995; Kauppala 1998; Luzin & al. 1994) Stalinin vuosina toimeenpanema väkivaltainen kollektivisointi loi ne sosiaalis-taloudelliset perusstruktuurit, joille Neuvostoliitto rakentui. Pohjois-Venäjän kohdalla stalinismin dynamiikka ilmeni täällä suhteellisesti vahvimpana. Mitä pitemmälle pohjoiseen siirrytään, sitä yksipuolisemmin kaikki perusrakennustyö on teetetty pakkotyönä. Stalinistisen pohjoisstrategian perusidea pohjautui havaintoon, että pohjoisen luonnonvarojen hyväksikäyttö on erityisen kallista, niinpä työvoima pakotettiin alueelle ilman palkkaa ja etuuksia. Pohjoisen orjatalouteen vedettiin mukaan vuosina useita satojatuhansia ihmisiä. Esimerkiksi Norilskin rakennustyössä arvellaan toimineen noin vankia. Tämä raaka toimintatapa, jota harjoitettiin ja 1940-luvuilla tuottikin tuloksia. Ääripohjolan tundralle ilmestyivät tyhjästä suurkaupungit Norilsk (1939) nikkelin ja hiilen tuotantoa varten sekä apatiitti ja nikkelikaupunkien rengas Montsegorsk-Apatiitti-Kirovsk ( ). (Kauppala 1998; Luzin & al. 1994) Stalinin kuoleman (1953) jälkeen pakkotyöleirejä purettiin vähitellen. Neuvostonormien mukaisen vapaan työn lisääntyessä myös palkkasysteemin oli muututtava. Porrastettu pohjoislisien järjestelmä loi pohjaa työn houkuttelevuudelle pohjoisilla alueilla. Nämä kannustimet sisälsivät mm. palkkabonuksia (1,5 kertainen palkka kansalliseen keskivertoon verrattuna), ylimääräisen 18 päivän vapaan, asunnon varauksen aikaisemmasta asuinpaikasta, eläkkeellepääsyn viisi vuotta muita aikaisemmin, ja monia muita etuja, kuten ruoan ja kulutushyödykkeiden tarjonnan. Tämä systeemi oli kuitenkin niin kallis ylläpitää, että vuonna 1992 Venäjän hallitus määräsi uuden politiikan pohjoisille alueille. Tuottamattomia pohjoisen asukkaita 12 Pohjoisia kansoja koskeva valtiojohtoinen huolenpito perustettiin hallituksen määräyksellä vuonna Pohjoiset kansat (nenetsit, saamelaiset, evenkit) alistettiin valtion vallan alle syntymästä koulutuksen loppuunsaattamiseen asti. Tämä tarkoitti asumista sisäoppilaitoksissa kaukana omasta kotiseudusta ja etnisesestä taustasta. Valtion ohjaama ylläpito (ilmaiset ateriat, vaatetus, kirjat ja kuljetukset) on vahingoittanut nuoren sukupolven velvollisuudentuntoa, vastuullisuutta ja aloitteellisuutta. Koulun lopettanut nuori on yhtä avuton kuin kasvihuonekasvi istutettuna ikiroutaan. Neuvostoliittolaismallinen tasapäistämissysteemi on tehnyt paljon vahinkoa, sillä se ei ota yhtään huomioon eri kansallisuuksien erityistarpeita, paikallisominaisuuksia tai kansallispiirteitä. Pohjoisten kansojen lapset opiskelivat saman opetusohjelman mukaisesti kuin muutkin lapset koko Neuvostoliitossa, majoitustilat on rakennettu saman standardin mukaisesti kaikkialla ja kylän johtaja seurasi standardoituja ohjeita. Jopa ruoka-annokset (kupongit, joilla voi ostaa teetä, sokeria, jauhoja, voita, tupakkaa, jne.) olivat samat koko Neuvostoliiton alueella.
16 15 rohkaistiin muuttamaan takaisin etelään, missä heistä ei koituisi niin paljon kustannuksia. Pohjoisen väestön määrässä onkin ollut havaittavissa laskua luvulla. (Kauppala 1998; Luzin & al. 1994) Neuvostoliiton hajoaminen ja sen seurannaisvaikutukset ovat hidastaneet myös Luoteis-Venäjän kehitystä. Vuosi 1990 toi mukanaan monia muutoksia ja epävakautta Venäjän poliittiseen ja sosio-ekonomiseen tilanteeseen, mikä myöhemmin ilmeni vakavana taloudellisena kriisinä. Valtava inflaatio ravisutti maan taloutta ja sekoitti poliittista kenttää, mikä puolestaan aiheutti laman, joka säteili kaikkiin elinkeinoihin. Erityisesti elintarvikkeiden hintojen raju nousu sekä palkkojen maksamatta jättäminen johti ostovoiman heikkenemiseen etenkin pohjoisilla alueilla. Monet tuotannollisen toiminnan lohkot joutuivat energian hintojen ja kalliiden kuljetusten vuoksi voimakkaasti vähentämään volyymiaan ja useat tehtaat ja tuotantolaitokset joutuivat lopettamaan tuotantonsa kokonaan. Tämä johti vastaavasti osa-aikatyöttömyyden kasvuun, joka vuoden 1995 paikkeilta alkaen muuttui enenevästi avoimeksi massatyöttömyydeksi. Ainoaksi selviytymiskeinoksi tietyillä liikennemaantieteellisesti epäsuotuisilla alueilla on noussut luontaistalous eli kalastus, metsästys, sienestys ja marjastus. (Kauppala 1998; Lausala & Valkonen 1999) Talouspolitiikan ja lainsäädännön muutoksien myötä, osuuskuntien ja yksityisten yhtiöiden määrä on noussut olennaisesti. Vuonna 1991 osuuskuntaorganisaatioiden määrä Kuolan alueella nousi 72,6 % edellisestä vuodesta. Liikeyritykset vastasivat suurimmasta osasta yksityistämistoimintaa, seuraavina tulivat rakennus- ja teollisuusyritykset. Myös kansainvälisiä yhteistyöyrityksiä on perustettu, eniten Suomen kanssa (12), sitten Norjan (7), Ruotsin (6) ja muiden (12) kanssa, yhteensä 37 yhteistyöyritystä vuonna Omistussuhteiden muutokset eivät ole kuitenkaan tuoneet kaivattua vakautta teollisuuden tai maatalouden aloille. (Luzin et al. 1994) Elinkeinot Murmanskin alue Yleistä Murmanskin alue on sisällytetty Venäjän kymmenen korkeimman bruttokansantuote/henkilö- alueen joukkoon viime vuosien aikana. Alue on toisella sijalla Luoteis-Venäjän teollisuustuotanto/henkilö-listalla. Bruttokansantuotteen perusta on perinteisesti teollisuustuotannossa. Vuonna 1998 Murmanskin alueen elinkeinorakenne oli seuraava: metalli- ja ei-metalli (värimetalli) teollisuus 44 %, sähköntuotanto 22 %, elintarviketeollisuus 17 %, kemianteollisuus 11 %, mekaaninen konerakennus 5 % ja muut elinkeinot 3 %. (Lausala & Valkonen 1999;??? 2003) Murmanskin alue on omavarainen energian tuotannossa ja sähköenergian nettoviejä. Kuitenkin kaikki fossiiliset polttoaineet täytyy tuoda alueen ulkopuolelta. Noin 70 % koko sähköenergiasta menee seitsemän suurimman kaivos- ja metalliteollisuusyrityksen kulutukseen. Alueen energian tuotantoa koskeva ongelma johtuu mm. Kuolan niemimaan atomivoimaloiden rajallisesta eliniästä. Kuolan kahden atomivoimalan alasajaminen vuoteen 2010 mennessä tuo 6 TWh:n sähkötuotannon menetyksen vuosittain. (Lausala & Valkonen 1999)
17 16 Murmanskin satama pysyy Golf-virran ansiosta sulana läpi vuoden. Se on pohjoisen Venäjän laivauksen, teollisuuden vientituotteiden ja pohjoisen alueen kuljetustoimintojen keskuspaikka. Arktisista olosuhteista johtuen maataloudella on Murmanskin alueella vähäinen merkitys. Myös metsätalous muodostaa vain pienen osan alueen taloudesta. Poronhoidon merkitys elinkeinona on tärkein alueen alkuperäisväestölle, saamelaisille. Mahdollisia kehitysnäkymiä on olemassa biotuotteiden kuten marjojen ja sienien keruulla ja kaupalla. Maataloussektorin tärkeimmät tuotteet ovat maito ja liha. (Lausala & Valkonen 1999; Luzin & al. 1994) Arktisten alueiden länsiosassa sijaitsevien öljy- ja kaasuesiintymien hyväksikäyttö ja Venäjän öljy-yhtiöiden suunnitelmat rakentaa putkilinja ja terminaali Murmanskiin ovat merkittäviä alueen talouden kehittymisen kannalta. Kuljetusteollisuuden, erityisesti laivakuljetusten kehittäminen, alueen kaasuverkon ja jätteenkäsittelylaitokset omaavien kemianlaitosten rakentaminen on jo suunnitteilla, mikä lisää alueen budjetin ylijäämää ja parantaa näin ollen myös alueen elintasoa. (Lausala & Valkonen 1999; Luzin & al. 1994) Kaivosteollisuus Kuolan niemimaa on yksi Venäjän tärkeimmistä kaivosteollisuuskeskuksista. Siellä sijaitsee yli 200 esiintymää 40 eri mineraalista, joista tärkeimmät ovat fosfori, rauta, kupari, nikkeli, koboltti, rikki ja alumiini (katso kartta Aluelta löytyy myös huomattavat määrät ei-metallisia raaka-aineita, kuten vermikuliittia, muskoviittia, pegmatiittia ja fluoriittia. Kuolan niemimaalta löytyy myös kromia, titaania ja rakennusteollisuuden raaka-aineita. Tyypillinen piirre alueen mineraalien raaka-aineille on niiden monimutkainen rakenne. (Lausala & Valkonen 1999; Luzin & al. 1994;??? 2003) Luoteis-Venäjän suurimmat kaivosalueet ovat Montsegorskissa ja Petsamossa. Severonikel-kombinaatin rakentaminen Montsegorskiin aloitettiin vuonna Nykyään se on yksi maailman suurimmista nikkelin tuottajista. Ensimmäinen rautanikkelin sekoitus toteutui vuonna 1939 ja vuoden sisällä puhdasta elektrolyyttistä nikkeliä pystyttiin valmistamaan. Karbonyylinikkeli-jauhetta valmistettiin ensimmäisen kerran vuonna 1964 koko maassa. Vuonna 1967 alkoi rikkihapon tuotanto. Raakamalmin jätteenkäsittelylaitos valmistui vuonna 1982 Norilskiin. Uusi 1500 tonnia kuparia vuodessa tuottava osasto aloitti toimintansa tammikuussa Moderni tekniikka leikkaa malmintuotannon kustannuksia ja jätekaasupäästöjä ilmakehään huomattavasti. (Lausala & Valkonen 1999; Luzin & al. 1994;??? 2003) Petsamon sula satama sijaitsee Petsamovuonon rannalla Barentsin merellä lähellä Norjan rajaa. Se on myös Arktisen maantien pohjoispysäkki. Petsamossa on kalastuslaivaston keskus. Kaupungilla on oma malminjalostamo, sillä se sijaitsee tärkeällä nikkeli- ja kuparikaivosalueella. Petsamo tunnettiin 1500-luvulla ulkomaan kauppasatamana. Vuonna 1920 Venäjä luovutti sen Suomelle ja se palveli saksalaissuomalaisena tukikohtana toisen maailmansodan aikana. Venäläiset joukot kuitenkin piirittivät kaupungin ja se palautettiin Neuvostoliitolle vuonna (Lausala & Valkonen 1999; Luzin & al. 1994;??? 2003)
18 17 Muita tärkeitä Murmanskin alueen teollisuuskombinaatteja ovat Apatiitti, Kovdor ja Olenegorsk. Yli 70 vuoden ajan Kuolan metallurginen kaivostyöyhtiö on kaivanut ja jalostanut Hiipinän apatiitti-nepheline-esiintymiä. Yli Kirovskin ja Apatiitin asukkaista työskentelee yrityksen palveluksessa. Sillä on neljä malmikaivosta, joista kaksi on maansisällä (Kirovsk ja Rasvumchorr) ja kaksi avointa (Keski- ja Itäkaivokset), rikastamo, rautatie- ja kuljetusosasto ja yli 20 muuta osastoa lisätehtäviä varten. Apatiitti-konsentraatin pääkäyttäjiä ovat Venäjän lannoitteita valmistavat tehtaat. Sen lisäksi konsentraattia viedään Puolaan, Suomeen, Saksaan, Norjaan, Belgiaan ja muihin Itsenäisten valtioiden alueelle sekä Baltian maihin. (Kauppala 1995; Lausala & Valkonen 1999; Luzin & al. 1994;??? 2003) Merkittävät Murmanskin alueen kaivosteollisuuslaitokset ovat kehittyneet tähän päivään asti pelkästään Kuolan niemimaalla ja vielä nykyäänkin Murmanskin alueen talous on täydellisen riippuvainen olemassa olevasta metallurgisesta ja kaivosteollisuudesta. Kuolan niemimaan malmiesiintymillä on arvoa koko Venäjälle ja erityisesti apatiitti-nepheliiini-syaniittiesiintymillä sekä harvinaisilla malmiesiintymillä on myös kansainvälistä arvoa. Murmanskin alue on maailman suurin fostaattilannoitteiden tuottaja. Venäjän federaatio saa 100 % apatiitistaan, 99 % keraamisista pegmatatiiteistaan, 88 % fostaateistaan, 78 % kiillemineraalistaan ja huomattavan osan kuparista, nikkelista, koboltista, harvinaisista metalleista ja maaelementeistä, bauksiiteista ja rakennuskivistä sekä hydraulisesta sementistä Luoteis-Venäjän alueelta. Noin 50 yritystä toimii kaivos- ja malminjalostusteollisuuden parissa, joista suurimmat ovat Kuolan Kaivos ja Metallurginen Oy, Severonikel, Pechenganikel, Apatiitti Oy, Kovdor Oy, Olkon Oy, Kovdorsluda Oy, Lovozero Oy ja Sual Kaz-Sual Oy. (Lausala & Valkonen 1999; Luzin & al. 1994;??? 2003) Mineraalien ja metallin tuotannon suunniteltiin palvelevan Neuvostoliiton laivanrakennusteollisuuden, koneteollisuuden ja muun raskaan teollisuuden tarpeita sekä sotilaallisessa että siviilitarkoituksessa. Tämän vuoksi korkealaatuisen teräksen tuotanto on ollut erityisen tärkeää, mikä on edellyttänyt monien eri metallien saantia. Luoteis-Venäjän mineraalivarat ovat strategisesti tärkeitä niin Venäjän sisämarkkinoilla kuin ulkomaan viennissäkin. Venäjän federaation kaivostoiminnan kehittäminen vaatii suuria investointeja, jotka ovat puolestaan riippuvaisia maan poliittisista ja hallinnollisista olosuhteista. Murmanskin ja Arkangelin alueen kaivosteollisuuden tuotannon kehittämisen kannalta ongelmallista on mm. se, että louhintakoneistot ja rikastuslaitteistot ovat usein vanhentuneita, mikä on osasyy suuriin saastepäästöihin. Lisäksi löydökset sijaitsevat kaukana olemassa olevasta infrastruktuurista ja kaivoksille johtavat rautatie- ja maantieyhteydet kaipaavat parannusta. Nykypäivän päätavoitteet on kohdistettu jo olemassa olevien tehtaiden entisöinti- ja modernisointitoimintaan, jolla on vaikutuksia myös lähiympäristön ekologisen tilan parantumiseen. (Lausala & Valkonen 1999; Luzin & al. 1994;??? 2003) Kalastus Kalastus ja siihen sisältyvä kalanjalostusteollisuus olivat Murmanskin alueen suurin työllistäjä aina 1980-luvun lopulle asti, ja ne ovat edelleen johtava teollisuudenala alueella. Vuosituotanto on kuitenkin laskenut alle puoleen vuoden 1990 tasosta, jolloin saalista saatiin 1.1 miljoonaa tonnia. Monet ihmiset ovat tämän vuoksi jääneet
19 18 vaille työtä. Tulevaisuuden päätavoitteena on siirtää painopiste syvämerenkalastuksesta rannikkokalastukseen. Tämä muutos vaatisi puolestaa uutta laivakalustoa ja uusien työntekijöiden kouluttamista. viitteet Paikalliset kalakannat Luoteis-Venäjällä löytyvät Barentsin merestä, Vienanmerestä, Karan ja Pechoran meristä sekä sisämaan vesistöistä. Yleisimmät kalalajit ovat turska, makrilli, kolja, ahven, villakuore ja silli. Sisävesistä saadaan mm. siikaa ja lohta. Liikakalastus on vähentänyt kalakantoja huomattavasti viimeisten vuosikymmenten aikana. Kuolan tiedekeskuksen Murmanskin meribiologisen instituutin mukaan vuosittaiset kalakannat romahtivat vuosien 1950 ja 1989 välillä, mikä näkyy alla olevasta Taulukosta 2. (Lausala & Valkonen 1999; Luzin & al. 1994;??? 2003) Kalalajit (milj. tonnia) 1989 (milj. tonnia) Turska Kolja Pohjoinen turska Ahven Villakuore Silli Taulukko 2. Vuosittaiset kalakannat Barentsin meren alueella. (Lähde Sillin, tuskan ja villakuoreen katoaminen Barentsin merellä johti myös Pohjois- Atlantin turskakannan alenemiseen. Pienten ravintokalojen puutteessa turskat söivät omia poikasiaan. Syötävän kalan raju lasku muutti myös Vienanmeren hyljepopulaation kokoa. Vienanmeren hylkeiden vaellusreitti ulottui yleensä Barentsin meren itäpuolelle, mutta vuonna 1986 hylkeet joutuivat kulkemaan aina Norjan rannikolle saakka. Tämän tuloksena, hyljettä kuoli nälkään ja vain hedelmällistä naarasta löydettiin vuonna Murmanskin alueen kalakanta väheni virallisten tietojen mukaan 1,172 tonnista vuonna 1990 vain 0,53 tonniin vuoteen 1994 mennessä. Tutkijat väittelevät, johtuiko kalakantojen lasku liikakalastuksesta, kalastusmenetelmistä, meren saastumisesta vai normaalista kalakantojen vaihtelusta. Joka tapauksessa kalastus on joutunut siirtymään Atlantin pohjois-, koillis- ja lounaisosiin sekä Tyynenmeren lounaisosiin. Vuonna 1994 Murmanskin alue tuotti 15.1 % Venäjän federaation koko kalasaaliista. Yksi syy kalasaaliiden vähenemiseen on myös siinä, että suuret määrät kalaa viedään myytäväksi suoraan Norjaan ja muihin Euroopan maihin. (Lausala & Valkonen 1999; Luzin & al. 1994;??? 2003 Neuvostovallan romahtamisen seurauksena ulkomaiset yritykset kiinnostuivat lohikalastuksesta Kuolan niemimaalla. Alueella toimi vuonna 1998 jo viisi kalaturismiyhtiötä, joista kaksi oli täysin venäläisten omistamia. (Lausala & Valkonen 1999; Luzin & al. 1994;??? 2003)
20 19 Energiantuotanto Energiavarat ovat erittäin tärkeitä Luoteis-Venäjän taloudelle johtuen kylmästä ilmastosta, pitkistä välimatkoista ja runsaasti energiaa käyttävästä teollisuudesta. Energiantuotanto on Murmanskin alueen toiseksi suurin teollisuudenala. Pääosa energiasta tuotetaan ydinvoiman ja vesivoiman avulla (Taulukko 3). Murmanskin alueen tärkein ydinvoimala on Polyarnye Zori (Kola Nuclear Power Plant), joka tuottaa 46 % alueen energiantuotannosta. Murmanskin alueella on myös huomattavia vesivaroja. Alueen 28 pienen joen arvioitu vuosittainen voimakapasiteetti on 9,3 kwh. Sähköntuotanto on jo nyt varsin riippuvainen olemassa olevista 17 vesivoimalasta. Myös vuorovesivoimaa on tarjolla alueen pohjoisrannikolla. Vuoroveden syklisestä luonteesta johtuen tällainen voimala tarvitsisi kuitenkin täydentävän jokivesivoimalan. Alueella on lisäksi merkittävä potentiaali tuulivoimaa. Useita tuulivoiman kehittämishankkeita onkin jo käynnissä mm. Suomen Valtion Teknillisen Tutkimuskeskuksen (VTT) kanssa. Suotuisimmat tuulivoimala-alueet ovat Barentsin meren ja Kuolan niemimaan rannikkoseudut. (Lausala & Valkonen 1999; Luzin & al. 1994;??? 2003) Tuotantokapasiteetti lajeittain Muurmanskin Alue Yhteensä Ydinvoima 1, ,760.0 Lämpovoima ,049.0 Vesivoima 1, ,257.8 Yhteensä 3, ,434.0 Taulukko 3. Energiantuotantokapasiteetti Murmanskin alueella vuonna (Lähde Murmanskin alueella ei tällä hetkellä ole käynnissä fossiilisten polttoaineiden tutkimustoimintaa ja alueen polttoainetta käyttävä teollisuus on täysin tuontipolttoaineen varassa. Hiili ja öljy tuodaan joko suoraan tuottajilta tai tukkumyyntiorganisaatioiden kautta. Toimituspaikat sijaitsevat yleensä varsin kaukana loppukäyttäjistä ja kun kuljetussysteemi on heikosti kehittynyttä, polttoaineen toimituksissa on usein ongelmia etenkin aikataulujen kanssa. Polttoaineen loppumisen vuoksi monet voimayhtiöt joutuvat usein keskeyttämään lämmönjakelun alueella. Murmanskin lämpövoimalat käyttävät polttoaineenaan pääasiassa raskasta polttoöljyä (masuuttia). Muita alueella käytettäviä öljytuotteita ovat merenkulkuun tarvittava polttoöljy, diesel-öljy, tavallinen ja lentopetrooli sekä kerosiini. Öljytuotteet tulevat pääasiassa Yaroslavin, Riazan, Permin, Leningradin, Volgogradin ja Nizhnin alueilta sekä Bashkortostanin ja Komin tasavalloista. Murmanskin alueella ei ole tällä hetkellä yhtään toimivaa öljyputkilinjaa, joten toimitukset suoritetaan rautateitse. (Lausala & Valkonen 1999; Luzin & al. 1994) Poronhoito Tilastot Murmanskin alueelta osoittavat, että poronhoito näyttelee taloudellisesti varsin vaatimatonta osaa. Se on sisällytetty osaksi muut teollisuuden alat, joiden
Suomen historia. Esihistoria ( 1300) Ruotsin vallan aika (1300 1809) Venäjän vallan aika (1809 1917) Itsenäinen Suomi (1917 )
2009-2013 Suomen historia Esihistoria ( 1300) Ruotsin vallan aika (1300 1809) Venäjän vallan aika (1809 1917) Itsenäinen Suomi (1917 ) Sotien jälkeinen aika (1945 ) Nykyaika Esihistoria ( 1300) Suomi
I johdanto voiko venäjää ymmärtää järjellä?
Sisällys I johdanto voiko venäjää ymmärtää järjellä? Kysymyksenasettelut ja lähteet 12 Venäjän-tutkimuksen vaiheita meillä ja muualla 21 Suomalainen Venäjä-tieto 24 Tapaus Aleksanteri-instituutti 32 Entä
Suomesta tulee itsenäinen valtio
Suomesta tulee itsenäinen valtio Venäjän valtakunta romahtaa ja Suomesta tulee itsenäinen valtio Venäjällä kansan tyytymättömyys tsaari Nikolai II:a kohtaan oli kasvanut koko 1900-luvun alun. Suurin osa
SUOMEN ESIHISTORIA. Esihistoria
Suomen esihistoria / Ulla-Riitta Mikkonen 1 SUOMEN ESIHISTORIA Suomen historia jaetaan esihistoriaan ja historiaan. Esihistoria tarkoittaa sitä aikaa, kun Suomessa ei vielä ollut kristinuskoa. Esihistorian
Tästä kaikki lähti: Rajakauppa ja väestön liikkuminen itärajan yli. Pielisen Karjalan V Tulevaisuusfoorumi 6.11.2012 Lieksa, FL Asko Saarelainen
Tästä kaikki lähti: Rajakauppa ja väestön liikkuminen itärajan yli Lieksasta itään johtava suunta on ollut merkittävä kauppareitti vuosisatojen ajan. Karjalaisten ja venäläisten kauppatie Laatokalta Pielisen
Suomen Asutusmuseo - Tietopaketti ja kysymykset museovierailun tueksi
Suomen Asutusmuseo - Tietopaketti ja kysymykset museovierailun tueksi Oheiset kysymykset on tarkoitettu museovierailun yhteyteen tai museovierailun jälkeiseen tuntityöskentelyyn. Tietopaketti toimii opettajanmateriaalina,
Kolarctic ENPI CBC - Rahoitusohjelma. Kansainvälisen EU-rahoituksen koulutus Rovaniemi 21.09.2010
Kolarctic ENPI CBC - Rahoitusohjelma Kansainvälisen EU-rahoituksen koulutus Rovaniemi 21.09.2010 Kolarctic ENPI CBC Yleistä - ENPI = European Neighbourhood and Partnership Instrument - CBC = Cross-border
Alueiden taustatiedot Suomen lähialueiden taloudellista ja sosiodemografista vertailutietoa
Alueiden taustatiedot Suomen lähialueiden taloudellista ja sosiodemografista vertailutietoa Tutkimus- ja Analysointikeskus TAK Oy :: GSM +358 45 137 599 :: info@tak.fi :: www.tak.fi SISÄLLYSLUETTELO Alueiden
Saamelaiset ja Saamenmaa kartalla
Saamelaiset ja Saamenmaa kartalla Mapping and Analysing Saami Space - projekti on saanut rahoitusta Pohjoismaiden Ministerineuvoston Arctic Co-operation Programme 2012-2014. Johanna Roto, 2015 Saamelaiset
Mistä on kysymys Ylä-Lapin maanomistusongelmassa?
Mistä on kysymys Ylä-Lapin maanomistusongelmassa? Lapinkyläjärjestelmä Saamelaisten elinkeinorakenteen muutokset Valtiovallan suhde Lapinmaahan ja saamelaisiin Pohjoisten kuntien isojaot Yhteenveto Arvo
Lumi on hyvä lämmöneriste, sillä vastasataneessa lumessa on ilmaa.
Nimeni: Eliöt ja lumi Vastaukset löydät seuraavista paikoista: tammikuu: karhun vuosi karhunpesä hangen suojassa marraskuu: lumisateet lumimuodostumat joulukuu: selviytyminen kylmyydestä Lumi on hyvä lämmöneriste,
Tanska. Legoland, Billund
Pohjoismaat Tanska Kokonaispinta-ala: 43 376 km² Rantaviiva: 7 313 km Korkein kohta: Yding Skovhøj 173 m Isoin sisävesistö: Arresø 41 km² Pisin joki: Gudenå 158 km Asukasluku: 5 400 000 (2006) Pääkaupunki:
Kotkan meripäivät Itämeren aallot 16.7.2009
Kotkan meripäivät Itämeren aallot 16.7. Energiahankkeiden vaikutus Itämeren turvallisuustilanteeseen Dosentti, erikoistutkija Alpo Juntunen MpKK, strategian, Helsinki 0 Suomenlahti ja Itämeri ovat olleet
Etsi Siidan alakerran retkeilynäyttelyn kartasta vastaavat rajat. Vertaa niitä omiin havaintoihisi:
Nimeni: Metsänrajat Tarkkailutehtävä linja-automatkalle Jos tulet Inariin etelästä, aloita tarkkailu Vuotsosta:Jos tulet Inariin pohjoisesta, aloita tarkkailu lähtöpaikastasi: Käytä värikyniä, jotta saat
ALAKÖNKÄÄN KOSKIMAISEMA. Maisema-alueen aikaisempi nimi ja arvoluokka: Ehdotettu arvoluokka: Valtakunnallisesti arvokas maisemanähtävyys
ALAKÖNKÄÄN KOSKIMAISEMA Maisema-alueen aikaisempi nimi ja arvoluokka: Ehdotettu arvoluokka: Valtakunnallisesti arvokas maisemanähtävyys Kunta: Utsjoki Pinta-ala: 780,1 ha Maisemaseutu: Pohjois-Lapin tunturiseutu
Venäjän metsäpinta-ala ja puuvarat ovat häkellyttävän
Tieteen tori Metsätieteen aikakauskirja 3/2000 Taneli Kolström, Risto Päivinen ja Ari Pussinen Venäjän metsävarat ja niiden tarjoamat mahdollisuudet Venäjän metsäpinta-ala ja puuvarat ovat häkellyttävän
Yleiskatsaus Venäjän talouteen, investointeihin ja rakennustoimintaan. Rakennus-, LVI- ja energiatehokkuusalan Venäjä- Suomi-seminaari, Tahko 9.6.
Yleiskatsaus Venäjän talouteen, investointeihin ja rakennustoimintaan Rakennus-, LVI- ja energiatehokkuusalan Venäjä- Suomi-seminaari, Tahko 9.6.2011 Maija Sirkjärvi Siirtymätalouksien tutkimuslaitos (BOFIT)
Tuulivoima Suomessa Näkökulma seminaari Dipoli 17.9.2008
Tuulivoima Suomessa Näkökulma seminaari Dipoli 17.9.2008 Historia, nykypäivä ja mahdollisuudet Erkki Haapanen Tuulitaito Tuulivoimayhdistys 20 vuotta 1970-luvulla energiakriisi herätti tuulivoiman eloon
Metsäteollisuuden ja talouden tulevaisuus Suomessa vuoteen 2020
Metsäteollisuuden ja talouden tulevaisuus Suomessa vuoteen 2020 Lauri Hetemäki Puu- ja erityisalojen liitto 110 vuotta juhlaseminaari, 14.5.2009, Sibeliustalo, Lahti Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet
Ilmastonmuutos ja uudet liiketoimintamahdollisuudet
Ilmastonmuutos ja uudet liiketoimintamahdollisuudet Pirkanmaan yrittäjät By Göran Kari Symlink Technologies Oy 1 Symlink Technologies Oy Ydinajatus ILMASTO YHTEISKUNNAN RAKENNE JA TOIMINTA ILMASTON MUUTOS
Murmanskin alueen mahdollisuudet Eija Jussila-Salmi, yritysneuvoja, kansainvälistymispalvelut Rovaniemen Kehitys Oy
Murmanskin alueen mahdollisuudet Eija Jussila-Salmi, yritysneuvoja, kansainvälistymispalvelut Rovaniemen Kehitys Oy Lähde: Lapin rajavartiosto Murmanskin alueen tunnuslukuja pinta-ala 144 900 km 2
Miten Suomi on muuttunut sadassa vuodessa? A1 Suomen valtio
A1 Suomen valtio 1917 2017 1 Kuinka suuri Suomi oli? Mikä oli Suomen pinta-ala? km 2 2 Mikä oli Suomen 4. suurin kaupunki? 3 Kuinka paljon Suomessa oli asukkaita? 4 Kuinka monta ihmistä asui neliökilometrin
Juankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011
Juankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011 Joulukuu 2011 Juha Rajahalme, rakennusarkkitehti AMK RakennusArkki RA Juankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011 Inventoinnin tausta Juankosken keskustaajamassa
Sunnuntaina startattiin rannasta klo 1400 aikoihin. Päällikkö keksi suunnata kohti Mjösundetin siltaa, matkalla rigattiin valmiiksi maailman parhaat
Andörja 27.07.08 Matkalle lähdettiin Turusta perjantaina klo 1800. Alku sujui hankalasti koska Villen kalsarit jäi Mietoisiin. Ajomatkaa kertyi kaiken kaikkiaan noin 1500 kilometriä. Perillä oltiin joskus
GEOLOGIA. Evon luonto-opas
Evon luonto-oppaan tekemiseen on saatu EU:n Life Luonto -rahoitustukea GEOLOGIA Korkokuva Evon Natura 2000 -alueen pohjois-, itä- ja länsireunoilla maasto kohoaa aina 180 m meren pinnan yläpuolelle asti.
ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA
YK:n Polaari-vuosi ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA Ilmastonmuutos on vakavin ihmiskuntaa koskaan kohdannut ympärist ristöuhka. Ilmastonmuutos vaikuttaa erityisen voimakkaasti arktisilla alueilla. Vaikutus
Elintarviketeollisuusliitto ry Yhteenveto ympäristökyselystä 2007 1(7)
Yhteenveto ympäristökyselystä 2007 1(7) Yhteenveto Elintarviketeollisuusliiton vuonna 2007 toteuttamasta ympäristökyselystä Elintarviketeollisuusliitto kokosi vuonna 2006 ensimmäisen teollisuuden yhteisen
Suomen arktinen strategia
Liite 1 Suomen arktinen strategia EU-asioiden alivaltiosihteeri Jukka Salovaara Talousneuvosto 18.1.2011 Miksi Arktinen Strategia Arktisen merkitys kasvaa EU saa vahvemman arktisen ulottuvuuden (laajentuminen)
Tali-Ihantalan ja Vuosalmen torjuntataistelut
Tali-Ihantalan ja Vuosalmen torjuntataistelut Suomen Sotahistoriallinen Seura ry Jatkosodan esitelmäsarjan esitelmä 29.10.2014 Sotahistorioitsija, ye-evl, VTM Ari Raunio Kevään 1944 maavoimat heikommat
Tilikausi 2008. Tapani Järvinen, toimitusjohtaja 30.1.2009
Tilikausi 2008 Tapani Järvinen, toimitusjohtaja 30.1.2009 2 Hyvä neljäs kvarttaali milj. EUR Q4 2008 Q4 2007 Muutos- % Liikevaihto 398,8 315,5 +26,4 Bruttokate, % 22,8 20,6 +10,7 Liikevoitto 47,5 33,0
Etappi 02. Hulluksen metsä Framnäsin rustholli puolustusvarusteita
Etappi 02. Hulluksen metsä Framnäsin rustholli puolustusvarusteita Kulkiessaan Masalantieltä polun ensimmäiseltä etapilta Framnäsin puistotietä pitkin luoteeseen huomaa kävelytien vievän ylös puistomaiselle
Oulu ennen ja nyt. Pohjois-Pohjanmaan museo Oppimateriaalia kouluille / AK
1 Pohjois-Pohjanmaan museo Oppimateriaalia kouluille / AK Oulu ennen ja nyt Tätä materiaalia voi käyttää apuna esimerkiksi historian tai kuvataiteiden opinnoissa. Tehtävät sopivat niin yläasteelle kuin
Suomalaisista puolueista. Ulla-Riitta Mikkonen /Arffman Consulting oy.
Suomalaisista puolueista Suomen ruotsalainen kansanpuolue perustettiin vuonna 1906. syntyi reaktiona äänioikeuden laajenemiseen ja oli vastavoima radikaalille fennomanialle (=suomalaisuudelle) halusi koota
Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK
Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Gigaluokan muuttujia Kulutus ja päästöt Teknologiamarkkinat
9. toukokuuta. urooppaw paiva. Euroopan unioni
9. toukokuuta urooppaw paiva m Euroopan unioni 9. toukokuuta Euroopan unioni H arvat Euroopan kansalaiset tietävät, että 9.5.1950 lausuttiin Euroopan yhteisön syntysanat, samaan aikaan kun kolmannen maailmansodan
TOINEN MAAILMANSOTA 1939-45
TOINEN MAAILMANSOTA 1939-45 Kertausta 1.Kirjoita viivoille, mitä kyseisenä maailmansodan vuotena tapahtui (pyri keräämään viivoille vain tärkeimmät asiat 1939 Saksa ja NL hyökkäämättömyyssopimus Saksa
HISTORIA 5: RYHMÄTEHTÄVÄT SUOMEN ESIHISTORIASTA
HISTORIA 5: RYHMÄTEHTÄVÄT SUOMEN ESIHISTORIASTA 1. Suomusjärven kulttuuri PEPPI, JANNA, LOVIISA, MINNA 2. Kampakeraaminen kulttuuri JONNA, SALLA, ESSI, JUHANI 3. Vasarakirveskulttuuri (nuorakeraaminen
Matti Kärkkäinen professori (emeritus) Ugrilainen klubi 15.4.2011 klo 12 Helsinki, Katajanokan kasino
Mihin Suomen puu tulisi käyttää? Matti Kärkkäinen professori (emeritus) Ugrilainen klubi 15.4.211 klo 12 Helsinki, Katajanokan kasino Nykytilanteesta ei pidä tehdä hätiköityjä päätelmiä Matti Kärkkäinen
EU:N LIIKENNESTRATEGIA. Suomen valtion toimenpiteet vesiliikenteen osuuden huomiomisessa vv Veikko Hintsanen
EU:N LIIKENNESTRATEGIA Suomen valtion toimenpiteet vesiliikenteen osuuden huomiomisessa vv. 2006-2012 Veikko Hintsanen Suomalainen ulkomaan liikenteen selkeä toimintamalli vuodelta 2006 Suomi = Saari jonka
3 Tulokset. 3.1 Yleistä. 3.2 Havutukkien kulkuvirrat
3 Tulokset 3.1 Yleistä Tärkeimmät hankinta-alueet, joista kertyi yhteensä kolmannes markkinapuusta, olivat vuosina 1994 ja 1997 Etelä- ja Pohjois-Savon sekä Keski-Suomen metsäkeskukset (liitteet 2 3, s.
Hiiltä varastoituu ekosysteemeihin
Hiiltä varastoituu ekosysteemeihin BIOS 3 jakso 3 Hiili esiintyy ilmakehässä epäorgaanisena hiilidioksidina ja eliöissä orgaanisena hiiliyhdisteinä. Hiili siirtyy ilmakehästä eliöihin ja eliöistä ilmakehään:
Tammi maaliskuu 2007. Tapani Järvinen, toimitusjohtaja Outotec Oyj, aiemmin Outokumpu Technology Oyj
Tammi maaliskuu 2007 Tapani Järvinen, toimitusjohtaja Outotec Oyj, aiemmin Outokumpu Technology Oyj 2 Uusi nimi sama osaaminen Uusi nimi Outotec otettiin käyttöön 24.4.2007 Hyvä maine ja imago asiakkaiden
Otto Louhikoski Uhtualta 1. maailmansodan ja Vienan Karjan itsenäistymispyrkimysten kautta pakolaisena Suomeen
Otto Louhikoski Uhtualta 1. maailmansodan ja Vienan Karjan itsenäistymispyrkimysten kautta pakolaisena Suomeen Oton syntymä ja perhe Aika Venäjän kalenterissa: 16.7.1889 Aika Suomen kalenterissa: 24.7.1889
Suomen suurlähetystö Astana
LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Kauppakorkeakoulu Talousjohtaminen Suomen suurlähetystö Astana Harjoitteluraportti Elina Hämäläinen 0372524 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 1 2. Lähtövalmistelut...
Eteläinen rantamaa, Suomenlahden rannikkoseutu
1. PERUSTIEDOT KOHTEESTA 1.1. Maisema-alueen nimi Tammio 1.2. Maisema-alueen uusi nimi Tammion saaristokylämaisema 1.3. Kunta Hamina 1.4. Pinta-ala noin 300 ha 1.5. Aikaisemmat inventoinnit [tekijä, vuosi,
Venäjän talouskatsaus 26 syyskuuta 2011
Venäjän talouskatsaus 26 syyskuuta 2011 Suomen Moskovan suurlähetystö 1 Venäjän markkinatilanne maailmantalouden epävarmuudessa Maailman talous ajaantumassa taantumaan, miten se vaikuttaa Venäjän taloustilanteeseen?
Viipuri 1940 2010-luvuilla: neuvostoliittolainen, suomalainen, venäläinen. Yury Shikalov, Itä-Suomen yliopisto yury.shikalov@uef.
Viipuri 1940 2010-luvuilla: neuvostoliittolainen, suomalainen, venäläinen Yury Shikalov, Itä-Suomen yliopisto yury.shikalov@uef.fi Kaupunki-imago Mielikuva, imago = kuva, olemus, luonnekuva, maine, vaikutelma.
Kirkkonummi Finnträsk Kurkirannan kaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2013
1 Kirkkonummi Finnträsk Kurkirannan kaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2013 Timo Jussila Tilaaja: EKE- Rakennus Oy 2 Sisältö Perustiedot... 2 Yleiskartta... 3 Inventointi... 3 Kuvia... 4 Vanhoja karttoja...
Suomen ja Venäjän välisten liikennevirtojen kehitys
TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Suomen ja Venäjän välinen liikenne 2020 ja 2030 Ennuste talouden ja liikenteen kehityksestä Suomen ja Venäjän välisten liikennevirtojen kehitys Kymenlaakso liikenteen
Havaintoja arktisesta
Luosto Classic Business Forum 9.8.2013 Havaintoja arktisesta Jäämeri Pohjoinen meritie Meritie Aasiaan LNG Port-of-Choice or Port-of-Necessity? Jäämeri Olemme vasta havahtumassa arktiseen haasteeseen ja
Lataa Turjan vuonoilta Vienanmerelle. Lataa
Lataa Turjan vuonoilta Vienanmerelle Lataa ISBN: 9789521045325 Sivumäärä: 220 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 16.35 Mb Vuonna 1887 suomalaiset eläin- ja kasvitieteilijät sekä geologit ja maantieteilijät
PIELAVESI Sulkavajärven rantayleiskaavaalueen muinaisjäännösinventointi 2004
1 PIELAVESI Sulkavajärven rantayleiskaavaalueen muinaisjäännösinventointi 2004 Timo Jussila Kustantaja: Pielaveden kunta 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 2 Täydennysinventointi lokakuussa 2004...
KESKUSKAUPPAKAMARIN LUOTEIS-VENÄJÄN BUSINESS-BAROMETRI 2009
KESKUSKAUPPAKAMARIN LUOTEIS-VENÄJÄN BUSINESS-BAROMETRI 9 Julkaistavissa..8 klo KESKUSKAUPPAKAMARIN LUOTEIS-VENÄJÄN BUSINESS-BAROMETRI 9 Lokakuu 8 KESKUSKAUPPAKAMARI Aleksanterinkatu, PL, 1 Helsinki Puh.
Suomalais-venäläiset kulttuurifoorumit lukujen valossa. Sisältö:
Suomalais-venäläiset kulttuurifoorumit 2000 2017 lukujen valossa Sisältö: Taulukko 1: Kulttuurifoorumien 2000 2017 osallistujien määrä sivu 2 Taulukko 2: Kulttuurifoorumien 2000 2017 partnereiden määrä
KIRKKOJEN JA KOMMUNISMIN KAKSINKAMPPAILU ITÄ- EUROOPASSA. Luku 15 Ydinsisältö
KIRKKOJEN JA KOMMUNISMIN KAKSINKAMPPAILU ITÄ- EUROOPASSA Luku 15 Ydinsisältö Kiovan Venäjä eli Kiovan Rusj oli Itä-Euroopassa 800-1100- luvuilla olemassa ollut valtakunta. Kiova ukrainalainen vai venäläinen
5. Laske lopuksi jalokivisaaliisi pisteet ja katso, minkä timanttiesineen niillä tienasit.
JALOKIVIJAHTI Tervetuloa pelaamaan Heurekan Maan alle -näyttelyyn! Jalokivijahdissa sinun tehtävänäsi on etsiä näyttelystä tietotimantteja eli geologiaa, kaivostoimintaa ja maanalaisia tiloja koskevia
Venäjä: Kuka muistaisi kuluttajaa? Sanna Kurronen Joulukuu 2014
Venäjä: Kuka muistaisi kuluttajaa? Sanna Kurronen Joulukuu 2014 Siperian talvi jatkuu koko vuoden 2015 Sanktiot eivät poistu vuoden 2015 aikana ja öljyn hinta jää 70-80 dollariin, minkä seurauksena: Venäjän
Yliopiston puistoalueet
Yliopiston puistoalueet Kasvitieteellinen puutarha Tanja Koskela, intendentti tanja.koskela@jyu.fi Jyväskylän yliopiston museo, luonnontieteellinen osasto www.jyu.fi/erillis/museo/ Kuvat: Tapani Kahila
Seppo Heikkilä. Varainhankintapäällikkö Oulun yliopisto. gsm 040 56 76 143
NORTH CHALLENGE KICK-OFF - Oulu 26.3.2010 - Seppo Heikkilä Varainhankintapäällikkö Oulun yliopisto seppo.heikkila@oulu.fi gsm 040 56 76 143 Pohjoisuuden tutkimus - EU Poikkitieteellistä - pirstoutunut
Suomalais-venäläiset kulttuurifoorumit lukujen valossa
Suomalais-venäläiset kulttuurifoorumit 2000 2018 lukujen valossa Sisältö: Taulukko 1: Kulttuurifoorumien 2000 2018 osallistujien määrä sivu 2 Taulukko 2: Kulttuurifoorumien 2000 2018 partnereiden määrä
Kolarctic CBC ohjelma
Kolarctic CBC 2014 2020 ohjelma Kolarctic CBC 2014-2020 on rajayhteistyöohjelma, jolla rahoitetaan kehittämishankkeita Pohjois-Kalotin ja Luoteis-Venäjän alueella Osallistujamaat: Suomi, Ruotsi, Norja
Liito-oravaselvitys Kauniainen 2008
Liito-oravaselvitys Kauniainen 2008 Sirkka-Liisa Helminen Ympäristötutkimus Yrjölä Oy SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO...3 2 LIITO-ORAVAN BIOLOGIA JA SUOJELU...3 3 MENETELMÄT...3 4 TULOKSET...4 4.1 Kavallintien
Venäjän paluu suurvallaksi
Dosentti Alpo Juntunen Raja- ja merivartiokoulu 25.8. Venäjän paluu suurvallaksi 0 1 Alue ja luonnonolot Venäjän federaatio on laajuudeltaan maailman suurin valtio. Laajuus on 17 075 000 neliökilometriä.
Tilastokatsaus 6:2014
Tilastokatsaus 6:2014 Vantaa 1 7.4.2014 Tietopalvelu B7:2014 Ulkomaalaistaustaisen väestön pääasiallinen toiminta Vantaalla vuonna 2011 Ulkomaalaistaustaiseen väestöön kuuluvaksi lasketaan henkilöt, jotka
ALKUPERÄISKANSAT. KU4 Taiteen monet maailmat / HRSK / Marika Tervahartiala
ALKUPERÄISKANSAT KU4 Taiteen monet maailmat / HRSK / Marika Tervahartiala Kulttuurinen approriaatio / kulttuurinen väärinkäyttö?! https://www.theguardian.com/film/filmblog/2016/sep/26/moanapolynesia-disney-cultural-blunders
Oikeustoimien tehokkuus metsätaloudessa Vladimir Petrov, johtaja Pietarin metsätalouden tutkimuslaitos (SPBNIILH)
Oikeustoimien tehokkuus metsätaloudessa Vladimir Petrov, johtaja Pietarin metsätalouden tutkimuslaitos (SPBNIILH) Metsäsuhteiden uudistamisen suuntaviivat 1. Metsätalouden eritystermien, määritelmien ja
Alavus Härkösen alueelle suunnitellun uuden tielinjan muinaisjäännösinventointi 2009
1 Alavus Härkösen alueelle suunnitellun uuden tielinjan muinaisjäännösinventointi 2009 Timo Jussila Hannu Poutiainen Kustantaja: Alavuden kaupunki 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Historiallinen
Suomen pohjoinen ulottuvuus etu Aasian markkinoilla case hunaja. Innotori kick off tilaisuus 20.4.2016
Suomen pohjoinen ulottuvuus etu Aasian markkinoilla case hunaja Hunaja luonnollinen makeuttaja Hunaja on maailman vanhin ja luonnonmukaisin makeutusaine, jossa on noin 200 erilaista yhdistettä Hunaja sisältää
Sota, valtio ja kansainvälinen oikeus uudella ajalla
Sota, valtio ja kansainvälinen oikeus uudella ajalla VII: Eurooppalaisten vuosisata Risto Marjomaa https://alma.helsinki.fi/doclink/16989 Alma: Filosofian, historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen
Falunin kuparikaivos (Stora Kopparberget)
Opintoretkeilypäivä 24.9.2011, aamupäivä Kirjurina Sameli Salokannel Falunin kuparikaivos (Stora Kopparberget) Stora Kopparbergetin kaivostoiminnalla on ollut merkittävä vaikutus koko Ruotsin kehitykseen
Olemme edelläkävijä vihreillä markkinoilla. POROT-seminaari Juhani Karjalainen
Olemme edelläkävijä vihreillä markkinoilla POROT-seminaari 14.5.2012 Juhani Karjalainen Metsähallituksen maat ja vedet 2011 Talousmetsien metsämaata 3,5 milj. ha Kitu- ja joutomaata 1,4 milj. ha (ei metsätalouskäytössä)
OMAX VESILEIKKUUMATERIAALIT
OMAX VESILEIKKUUMATERIAALIT OMAX vesileikkuujärjestelmät voivat leikata laajalti erilaisia materiaaleja. Hioma-aineella varustetut vesileikkurit voivat käytännössä leikata kaikkia materiaaleja, sisältäen
VARJAKKA hanke VARJAKKA 2020 HANKE VARJAKAN ALUE INFOA
2020 -hanke VARJAKKA 2020 HANKE VARJAKAN ALUE INFOA 27.5.2009 VARJAKKA - ALUERAJAUS Aluerajaus: Varjakan saari, Varjakan mantere ja Akion saari Alueen pinta-ala noin 200 ha (Varjakka + Pyydyskari 100 ha,
Suomen (tavara)liikenne. Kestävä kehitys. Pöyry Infra Oy. Veli Himanen 22.8.2007
Kestävä kehitys Suomen (tavara)liikenne 22.8.2007 Veli Himanen Pöyry Infra Oy Sisältö 1 Mitä on kestävä kehitys 2 Maapallon ja ihmiskunnan esihistoria 3 Imaston nykyinen muutos 4 Moderni maailma 5 Mihin
Rauno Kuha. Lapin keskikokoisten maatilojen tulevaisuus. Leena Rantamäki-Lahtinen leena.rantamaki-lahtinen@mtt.fi
Rauno Kuha Lapin keskikokoisten maatilojen tulevaisuus Leena Rantamäki-Lahtinen leena.rantamaki-lahtinen@mtt.fi Taustaa Maaseudun ja maatalouden toimintaympäristö on muuttumassa nopeasti. Maapallon kasvava
Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020. Lisätietoja: www.maaseutu.fi, anne.ristioja@ely-keskus.fi
Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Lisätietoja: www.maaseutu.fi, anne.ristioja@ely-keskus.fi Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Kolme strategista painopistettä Maaseutuohjelmalla
VIRRAT Herraskosken kanavan itä- ja eteläpuolisen alueen muinaisjäännösinventointi
1 VIRRAT Herraskosken kanavan itä- ja eteläpuolisen alueen muinaisjäännösinventointi 2006 Timo Jussila Kustantaja: Pirkanmaan liitto 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Muinaisjäännöksen kuvaus...
SUOMALAISEN LUTERILAISEN LÄHETYSTYÖN AIKAJANA
SUOMALAISEN LUTERILAISEN LÄHETYSTYÖN AIKAJANA JUURET 1695 Hallen laitosten perustaminen merkitsi luterilaisen pietismin parissa syntyneelle lähetysherätykselle voimakasta tukikohtaa. Lähetystyöhön johtaneet
СПбНИИЛХ Pietarin metsäntutkimuslaitos. Puupolttoaineiden mahdollisuudet energian tuotannossa Luoteis-Venäjällä. Vladimir Kholodkov
Pietarin metsäntutkimuslaitos Puupolttoaineiden mahdollisuudet energian tuotannossa Luoteis-Venäjällä Vladimir Kholodkov Joensuu 08.06.2010 Polttoaineiden Структура топливно-энергетического energiakäyttö
Heikki Kurttila. Isäntämaasopimus. Pirtin klubi 5.4.2016
Heikki Kurttila Isäntämaasopimus hyppy kohti NATOa Pirtin klubi 5.4.2016 Historiaa: Paasikiven Kekkosen linja Paasikivi: Olipa Venäjä miten vahva tai miten heikko hyvänsä, aina se on tarpeeksi vahva Suomelle.
DENDROKRONOLOGIAN LABORATORIO METSÄTIETEIDEN OSASTO LUONNONTIETEIDEN JA METSÄ TIETEIDEN TIEDEKUNTA ITÄ-SUOMEN YLIOPISTO, JOENSUU
DENDROKRONOLOGIAN LABORATORIO METSÄTIETEIDEN OSASTO LUONNONTIETEIDEN JA METSÄ TIETEIDEN TIEDEKUNTA ITÄ-SUOMEN YLIOPISTO, JOENSUU Kallonlahden hylky ja siitä tutkitut kuusi dendrokronologista ajoitusnäytettä.
ELINKEINOELÄMÄ 2016 KEMIÖNSAARI
ELINKEINOELÄMÄ 2016 KEMIÖNSAARI KEMIÖNSAAREN TYÖPAIKAT 2013 Yhteensä 2 368 st. Muu Terveys- ja sosiaalipalvelut Koulutus Hallinto Rahoitus, viestintä, ammatillinen Majoitus- ja ravitsemistoiminta Kuljetus
Kalkkikivitutkimukset Oulun läänin Muhoksen ja Oulujoen pitäjissä.
M 17 / Mh, Oj -51 / 1 / 84 Muhos ja Oulunjoki E. Aurola 14.6.51. Kalkkikivitutkimukset Oulun läänin Muhoksen ja Oulujoen pitäjissä. Oulu OY:n puolesta tiedusteli maisteri K. Kiviharju kevättalvella 1951
NIINIMÄEN TUULIPUISTO OY Sähkönsiirtolinjojen liito-oravaselvitys, Pieksämäki
RAPORTTI 16X267156_E722 13.4.2016 NIINIMÄEN TUULIPUISTO OY Sähkönsiirtolinjojen liito-oravaselvitys, Pieksämäki 1 Niinimäen Tuulipuisto Oy Sähkönsiirtolinjojen liito-oravaselvitys, Pieksämäki Sisältö 1
Monikäyttömetsätalous valtion mailla. PMA 28.9.2012 Pohtimolampi MMT, aluejohtaja Kii Korhonen
Monikäyttömetsätalous valtion mailla PMA 28.9.2012 Pohtimolampi MMT, aluejohtaja Kii Korhonen 1 Metsähallituksen maat ja vedet Monikäyttömetsätaloutta 3,5 milj. ha (Lappi 1,9 ) Soita, lakimetsiä yms metsätalouden
Riojan punaviinit Espanjan klassikko. 19.02.2014 Jarmo Makkonen
Riojan punaviinit Espanjan klassikko 19.02.2014 Jarmo Makkonen Pohjois- Espanjassa Joet Rio Ebro Rio Oja Alue vuoristoista DOCa Rioja 2 Ala-alueet 3 Tämän näköistä seutua 4 Yleistä Rioja on Espanjan maineikkain
Seurakuntaan Kirkkovaltuusto Kirkkoneuvosto Menot 5 781 780
Mihin verorahat käytetään? Vuosi 2011 Seurakunnan hallinto Jumalanpalvelukset ja kirkkomusiikki 190 298 Muut seurakuntatilaisuudet 63 615 Investoinnit (kurssikeskus yms.) 293 395 Hautaan siunaaminen 117
SAKK:N MATKASSA ARKTISELLA ALUEELLA
SAKK:N MATKASSA ARKTISELLA Marina Falevits Timo Halonen Maritta Mäenpää SAKK:n arktisen yhteistyön (=KV-toiminnan) ydintä Poroelinkeinon ja koulutuksen kehittäminen pohjoisten porokansojen alueella Alkuperäiskansojen
- Infraa on rakennettu aina
- Infraa on rakennettu aina - Varhaiset rakenteet (kivikaudelta 1800-luvulle) - Teollistuvan Suomen rakentaminen (1800-luvun jälkipuoliskolta alkaen) - Kaupungistuvan Hyvinvointi-Suomen rakentaminen (1950-)
Oulun kaupungin kansainvälinen toiminta osana elinvoiman vahvistamista katsaus nykytilanteeseen. 28.12.2012 Yhteyspäällikkö Anne Rännäli-Kontturi
Oulun kaupungin kansainvälinen toiminta osana elinvoiman vahvistamista katsaus nykytilanteeseen Tahtotilana Uuden Oulun visio Uusi Oulu on pohjoisen kumppanuusverkoston menestyvä keskus. Se on elinvoimaltaan
Hurjat amerikansuomalaiset
Hurjat amerikansuomalaiset Bruno Nordberg, Nils Erik Wahlberg, Emil Hurja ja Gus Hall - tunnetut amerikansuomalaiset Ismo Söderling Johtaja Siirtolaisuusinstituutti, Turku isoder@utu.fi 050-511 3586 Tieteen
Finpro-seminaari Liiketoimintamahdollisuudet Afrikan maa- ja metsätaloudessa
Finpro-seminaari Liiketoimintamahdollisuudet Afrikan maa- ja metsätaloudessa AFRIKKA - BIOMASSAAN PERUSTUVA LIIKETOIMINTAPOTENTIAALI 16.3.2011 Miia Tähtinen Sisältö Yleistä Tapaus: Tansania Tapaus: Angola
Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista 1900 1998 ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia)
Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista 19 1998 ja ennuste vuoteen 22 (miljardia tonnia) 4 3 2 1 19 191 192 193 194 195 196 197 198 199 2 21 22 Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut
Salpausselän palveluvyöhyke, valtatie 12 ja E14
Salpausselän palveluvyöhyke, valtatie 12 ja E14 29.1.2015 Päijät-Hämeen liitto Salpausselän palveluvyöhyke Salpausselän palveluvyöhyke on Länsi-Suomesta ja Tampereelta Lahden ja Kouvolan kautta Lappeenrantaan
Kolarctic CBC 2014 2020 ohjelma
Kolarctic CBC 2014 2020 ohjelma Kolarctic CBC 2014-2020 on rajayhteistyöohjelma, jolla rahoitetaan kehittämishankkeita Pohjois-Kalotin ja Luoteis-Venäjän alueella Osallistujamaat: Suomi, Ruotsi, Norja
SALO Aarnionperän asemakaava-alueen inventointi Taisto Karjalainen 2005
SALO Aarnionperän asemakaava-alueen inventointi Taisto Karjalainen 2005 M U S E O V I R A S T 1 Sisällysluettelo 1. Johdanto 1 2. Inventointialue 1 3. Inventointihavainnot 2 4. Yhteenveto 2 5. Löydöt 3
Matkailun mahdollisuudet kulttuuriperinnön hyödyntämiseen Lemmenjoen kansallispuistossa. 30.8.2014 MRL-seminaari Pirjo Seurujärvi, puistonjohtaja
Matkailun mahdollisuudet kulttuuriperinnön hyödyntämiseen Lemmenjoen kansallispuistossa 30.8.2014 MRL-seminaari Pirjo Seurujärvi, puistonjohtaja Esityksen sisältö Metsähallituksen luontopalvelut Suomen
Håkansbölen kartanon työväenmäki Matti Liski ja Niina Alapeteri Maisema-arkkitehtitoimisto Näkymä Oy PUUT 29.1.2008 LIITE 2 nro alue nro laji Suomalainen nimi halkaisija (cm) kuntoluokk a ikäluokka Muut
Ihmisen paras ympäristö Häme
Ihmisen paras ympäristö Häme Hämeen ympäristöstrategia Hämeen ympäristöstrategia on Hämeen toimijoiden yhteinen näkemys siitä, millainen on hyvä hämäläinen ympäristö vuonna 2020. Strategian tarkoituksena
Sahojen merkitys metsäteollisuudelle
Suomen Sahateollisuusmiesten Yhdistyksen 90-vuotisjuhla Sahojen merkitys metsäteollisuudelle Toimitusjohtaja Ilkka Hämälä, Metsä Fibre 7.4.2017 Metsän ensimmäiset menestystuotteet: terva ja sahatavara