LOHJAN KAUPUNKI LOHJAN VESILAITOKSEN TOIMINTAMUODON ESISELVITYS. Vastaanottaja Lohjan kaupunki

Transkriptio

1 Vastaanottaja Lohjan kaupunki Asiakirjatyyppi Vesilaitoksen toimintamuodon esiselvitys Päivämäärä LOHJAN KAUPUNKI LOHJAN VESILAITOKSEN TOIMINTAMUODON ESISELVITYS

2 LOHJAN VESILAITOKSEN TOIMINTAMUODON ESISELVITYS Päivämäärä Laatija Tarkastaja Hyväksyjä Eeva-Liisa Puhakka, Henri Paatela Jyri Rautiainen Ramboll Olavinkatu SAVONLINNA P

3 SISÄLTÖ 1. JOHDANTO 1 2. VESIHUOLTOLAITOKSEN NYKYTILA Volyymit Suurasiakkaat ja vesiosuuskunnat Vesilaitosorganisaatio Kuntaorganisaatioilta ostetut palvelut Kuntien väliset sopimukset Hinnoittelu Investoinnit Saneerausinvestointitason määrittäminen Liiketaloudelliset tunnusluvut 6 3. TOIMINTAMUOTOJEN YLEISKUVAUS Yleistä toimintamuodoista VE 0 Taseyksikkö VE 1 Liikelaitos VE 2 Osakeyhtiö TOIMINTAMUOTOJEN VERTAILU Hallinto Sijoitetun omaisuuden määrittäminen Kirjanpito Verotus Julkiset hankinnat Henkilöstö Talousennusteet Talousennusteiden lähtökohdat Talousennuste VE1: Liikelaitos Talousennuste VE2a: Osakeyhtiö muodostetaan liiketoimintasiirtona Talousennuste VE2b: Osakeyhtiö muodostetaan liiketoimintakaupalla Yhteenveto talousennusteiden tuloksista Yhteenveto toimintamuotovertailusta Nykyisen toimintamuodon SWOT Liikelaitoksen SWOT Osakeyhtiön SWOT Yhtiöittämisen valmisteluprosessi JOHTOPÄÄTÖKSET LIITTEET 30

4 LOHJAN VESILAITOKSEN TOIMINTAMUODON ESISELVITYS 1 1. JOHDANTO Tämä esiselvitys on Lohjan kaupungin teknisen toimen tilaama vesihuoltolaitoksen toimintamuotojen esiselvitys. Hankkeen taustalla on vuonna 2015 käynnistynyt Lohjan kaupungin palveluverkkoselvitys. Tämä palveluverkkoselvitys koskee Lohjan kaupungin kaikkia toimintoja. Vesilaitoksen osalta tulevaisuuden toimintamalli on tarkoitus päättää vuoden 2016 aikana, jonka työkaluksi ja päätöksenteon avuksi tämä toimintamuotoselvitys tehdään. Lohjan kaupungin vesilaitos toimii tällä hetkellä kaupungin omana taseyksikkönä ( alkaen). Ennen taseyksiköksi eriyttämistä vesihuolto toimi omana yksikkönä kaupungin kunnallistekniikan alla. Yhteistyö kunnallistekniikan kanssa jatkuu edelleen tiiviinä, esimerkiksi suunnittelutyö ja ylläpito toteutetaan osittain kunnallistekniikan puolella. Kunnallistekniikka laskuttaa vesihuoltoa sisäisesti. Vesilaitoksen asiakkaina on noin asukasta, joka on noin 80 % kaupungin väestöstä. Vuonna 2015 vedenkulutus oli noin 3,1 milj.m 3 (myyty 2,4 milj.m 3 ) ja käsitellyn jäteveden määrä noin 4,3 milj.m 3 (laskutettu 2,4 milj.m 3 ). Vesihuoltolaitoksen henkilöstömäärä on 19 henkilöä. Vesilaitoksella on 11 vedenottamoa ja kaksi jätevedenpuhdistamoa. Vesijohtoverkostoa on 550 km, jätevesiverkostoa on 540 km ja hulevesiverkostoa 220 km. Vuoden 2015 tilinpäätöstietojen mukaan vesihuoltolaitoksen liikevaihto oli noin 7,4 milj., tilikauden tulos ja taseen arvo 38,4 milj.. Vesilaitoksen tulevan toimintamallin vertailtavana vaihtoehtoina on taseyksikkö, liikelaitos ja osakeyhtiö. Vesihuoltolaitostoiminnan liiketaloudellisten toimintaedellytysten varmistamiseksi nähtiin tarpeelliseksi laatia erillinen esiselvitys, jossa tarkastellaan vesilaitoksen nykyinen tila sekä vertaillaan eri toimintamallien etuja ja haittoja. Työn tavoitteena on tarjota vesilaitokselle ja kunnan päättäjille selkeä käsitys kunkin toimintamuodon soveltuvuudesta vesilaitoksen toimintamuodoksi. Mahdollinen uusi toimintamuoto ja toimintamuodon muutos toteutetaan aikaisintaan , mahdollisesti vasta vuonna Selvitystyö jakautuu kahteen vaiheeseen. Ensin laadittiin vesihuoltolaitokselle liiketaloudellinen ennustemalli, jolla voidaan tarkastella laitoksen talouden kehittymistä vuoden aikavälillä. Ennusteen pohjana käytettiin edellisten vuosien tilinpäätöstietoja sekä olemassa olevia talousarvioita kuluvalle ja tuleville vuosille. Lisäksi huomioidaan tulevat investointitarpeet pitkällä aikavälillä. Näistä merkittävimpiä ovat verkostojen laajennukset ja saneerausinvestoinnit. Ennustemallin avulla voidaan tarkastella eri toimintamuotojen vaikutusta mm. verotuksen ja pääomakorvausten näkökulmasta. Mallin avulla on helppo tutkia tarvittavaa maksujen tasoa ja eri maksurakenteiden vaikutuksia laitoksen taloudelliseen kannattavuuteen. Työn toinen osa käsittää vesihuoltolaitoksen toimintamallien vertailun, jossa tarkastellaan eri toimintamalleja mm. hallinnon, henkilöstön, kirjanpidon, verotuksen sekä talouden läpinäkyvyyden ja kuluttajilta perittävien maksujen näkökulmasta. Vertailtavat toimintamallit ovat seuraavat: VE 0 Taseyksikkö (nykymalli) VE 1 Kaupungin liikelaitos VE 2 Osakeyhtiö (kaupungin omistama) Lopuksi esitetään ehdotus valittavaksi toimintamalliksi. Suunnitelman tilaajana on Lohjan kaupungin tekninen toimi. Ramboll Finland Oy:stä työhön ovat osallistuneet DI Eeva-Liisa Puhakka, DI Jyri Rautiainen ja DI/KTM Henri Paatela. Toimintamuotojen vertailuun liittyvistä juridisista kysymyksistä vastaa OTK Sanna Suvanto.

5 LOHJAN VESILAITOKSEN TOIMINTAMUODON ESISELVITYS 2 2. VESIHUOLTOLAITOKSEN NYKYTILA 2.1 Volyymit Lohjan kaupungissa asui asukasta vuonna Väestökasvu on ollut noin prosentin per vuosi viime vuodet. Lohjan vesi- ja viemärilaitoksen vesijohto ja viemäriverkostoihin liittyneiden määrä oli noin asukasta vuonna Liittymisasteet ovat noin 80 %. Talousvesi Lohjalla vedenhankintaan käytetään pohjavettä. Kaupungin vesilaitoksella on käytössään 11 pohjavedenottamoa (lupa yhteensä m 3 /d ja vedenotto m 3 /d vuonna 2014): Kaivola lupa 1200 m 3 /d, otto 2014: 896 m 3 /d Myllylampi lupa 2000 m 3 /d, otto 2014: m 3 /d Moisio lupa 1000 m 3 /d, otto 2014: 392 m 3 /d Pappilankorpi lupa 1800 m 3 /d, otto 2014: 283 m 3 /d Poria lupa 800 m 3 /d, otto 2014: 293 m 3 /d Tytyrin kaivos lupa 3300 m 3 /d, otto 2014: m 3 /d Uusniitty lupa 300 m 3 /d, otto 2014: 176 m 3 /d Lempola lupa 1400 m 3 /d, otto 2014: m 3 /d Takaharju lupa 1200 m 3 /d, otto 2014: 740 m 3 /d Lehmijärvi lupa 2000 m 3 /d, otto 2014: m 3 /d Keräkankare lupa 800 m 3 /d, otto 2014: 587 m 3 /d Moisionpellon ja Pappilankorven ottamoilta vesi johdetaan käsiteltäväksi Tytyrin vesilaitokselle. Kylmälähteen vedenottamon raakavesi pumpataan suoraan Keräkankareen käsittelylaitokselle. Muilta vedenottamoilta vesi pumpataan suoraan vesijohtoverkostoon. Sammatin Kukkusnummen, Karjalohjan Laivarannan ja Nummen Vesipekan vedenottamot toimivat varavedenottamoina. Vesijohtoverkoston pituus on n. 550 km. Verkosto koostuu neljästä eri painepiiristä: Etelä- Lohja, Keski-Lohja, Pohjois-Lohja ja Sammatti, ja verkostossa on kolme ylävesisäiliötä: Virkkalan (700 m 3 ), Keskustan (500 m 3 ), Aseman (1 000 m 3 ), Pusulan (150 m 3 ) ja Huhdin (500 m 3 ) vesitornit. Sammattiin vesi syötetään Lohjan ja Nummen suunnista. Ikkalan verkosto Pohiois-Lohjalla on muista erillään ja verkostosta on yhteys Karkkilan kunnan vesijohtoverkostoon. Ikkalan verkostossa on alavesisäiliö. Vuonna 2015 vesijohtoverkostoon pumpattiin vettä 3,12 milj. m 3 (8 539 m 3 /d) ja laskutettiin 2,4 milj. m 3 (6 575 m 3 /d). Laskuttamattoman veden määrä oli 23 %. Jätevesi Lohjan vesilaitoksen jätevesiverkoston pituus on noin 540 km ja hulevesiviemäriverkoston pituus noin 220 km. Hulevesiverkostoa on rakennettu 1990-luvun puolivälistä lähtien kaikille uusille ja saneerattaville asemakaava-alueille. Lohjan kaupungin jätevedet käsitellään kahdessa jätevedenpuhdistamossa, jotka ovat Pitkäniemen ja Peltoniemen puhdistamot. Ikkalan alueen jätevedet Pohjois-Lohjalta johdetaan Karkkilan viemäriverkostoon. Pitkäniemen puhdistamossa käsitellään kaupungin pohjoisen, läntisen ja keskusta-alueiden jätevedet sekä Sammatin, Karjalohjan, Nummen, Pusulan ja Saukkolan alueiden jätevedet. Puhdistamo on biologis-kemiallinen rinnakkaissaostuslaitos. Vuonna 2014 puhdistamolla käsiteltiin keskimäärin m 3 /d. Peltoniemen jätevedenpuhdistamolla käsitellään Lohjan eteläisten alueiden jätevedet. Puhdistamo on biologis-kemiallinen rinnakkaissaostuslaitos jälkisuodatuksella. Vuonna 2014 puhdistamolla käsiteltiin keskimäärin m 3 /d.

6 LOHJAN VESILAITOKSEN TOIMINTAMUODON ESISELVITYS 3 Vuonna 2015 jätevedenpuhdistamoille johdettiin jätevesiä yhteensä 4,3 milj. m 3 ( m 3 /d) ja laskutettiin 2,5 milj. m 3 (6 575 m 3 /d). Laskuttamattoman veden määrä oli 46 %. Taulukko 1. Liittyneet ja laskutetut vesimäärät vuonna Kunta Asukasluku Vesijohtoverkostossa Liittymisaste Laskutettu vesi Viemäriverkostossa Liittymisaste Jäteveden laskutus as as % m 3 /a as % m 3 /a Lohjan Vesilaitos % % Yhteensä % % Taulukko 2. Vesilaitoksen infrastruktuuri vuonna Kunta Vesijohtoa Vuotovedet Pk-asemia Jv-viemäriä Vuotovedet Jv-pumppaamot Hv-viemäriä km % kpl km % kpl km Lohjan Vesilaitos % % 220 Yhteensä % % Suurasiakkaat ja vesiosuuskunnat Suurasiakkaat - Cembrit Oy m 3 /a - Constructor Finland Oy m 3 /a - Metsäliitto Osuuskunta/Finnforest m 3 /a - Rudus Oy Ab m 3 /a Osuuskunnat Lohjalla toimii tällä hetkellä 22 vesiosuuskuntaa, joissa noin 450 liittynyttä kiinteistöä. Suurin osa vesiosuuskunnista on liittynyt kaupungin vesijohto- ja viemäriverkostoon. Neljä vesiosuuskuntaa vastaa liittyjiensä vedenhankinnasta omilta vedenottamoiltaan. Nämä ovat Hyönölä, Hyrkkölä, Ikkala ja Leppäkorpi. 2.3 Vesilaitosorganisaatio Lohjan vesihuollosta vastaa kaupungin vesilaitos, jonka tehtävänä on veden hankinta, veden ja jäteveden johtaminen ja jätevesien puhdistaminen. Vesilaitos on oma tulosalueensa kaupungin teknisen toimen tulosalueen alla. Tulosyksikön johtamisesta vastaa vesihuoltopäällikkö. Vesihuoltolaitoksen toiminta on laajennut kuntaliitosten myötä Sammatin liityttyä Lohjaan sekä Karjalohjan ja Nummi-Pusulan liityttyä Vesilaitokset ovat aina yhdistetty kuntaliitosten yhteydessä, joten Lohjan vesilaitos on ainoa alueella toimiva vesilaitos. Kaupungin alueella toimii 22 vesiosuuskuntaa, jotka hoitavat veden jakelun ja viemäröinnin osakaskiinteistöilleen. Neljä vesiosuuskuntaa vastaa liittyjiensä vedenhankinnasta omilta vedenottamoiltaan. Osuuskunnat ovat liittyneet kaupungin vesijohto- ja viemäriverkostoon. Osuuskunnat liittyvät tyypillisesti kaupungin vesilaitokseen muutama vuosi rakentamisen jälkeen. Vesiosuuskunnat maksavat yleisen taksan mukaisia hintoja. Myös muiden suurasiakkaiden maksut ovat yleisen taksan mukaisia.

7 LOHJAN VESILAITOKSEN TOIMINTAMUODON ESISELVITYS Kuntaorganisaatioilta ostetut palvelut Yhteistyö kunnallistekniikan kanssa jatkuu edelleen tiiviinä, esimerkiksi osa suunnittelutyöstä, ylläpidosta ja hallinnosta toteutetaan osittain kunnallistekniikan puolella. Kunnallistekniikka laskuttaa vesihuoltoa sisäisesti. 2.5 Kuntien väliset sopimukset Lohjan kaupunki ja Vihdin kunta ovat laatineet vesihuollon häiriötilanteiden koskevan yhteistyösopimuksen veden jakelun turvaamiseksi. Lisäksi Lohjan ja Karkkilan välillä on sopimus, jonka mukaisesti Lohja ostaa Ikkalan kylän jätevesien puhdistuksen Karkkilalta. 2.6 Hinnoittelu Vesi- ja viemärilaitos perii liittymismaksua, perusmaksua ja käyttömaksua. Liittymismaksu oikeuttaa liittymään laitoksen verkostoihin. Liittymismaksu on siirto- ja palautuskelpoinen. Vesi- ja jäteveden liittymismaksut määräytyvät asemakaavan-alueilla tontin käyttötarkoituksen ja rakennusoikeuden perusteella sekä haja-asutusalueilla verkostoihin liitettävien rakennusten kerrosalan perusteella. Sadevesiviemärin liittymismaksun perusteena on tontin pinta-ala. Liittymismaksut pientalolle vuonna 2015: - Vesiliittymismaksu 8,92 /k-ala m 2 - Jätevesiliittymismaksu 11,36 /k-ala m 2 Perusmaksu määräytyy kiinteistön vesimittarin koon perusteella. Verottomaan perusmaksuun lisätään arvonlisävero. Vuonna 2015: - Mittarin koko 20 mm 43, 78 /vuosi Käyttömaksun perusteena on kiinteistön käyttämän veden määrä. Se mitataan laitoksen asentamalla tai hyväksymällä vesimittarilla. Käyttömaksua peritään erikseen vedenjakelusta ja jätevedestä. Verottomaan perusmaksuun lisätään arvonlisävero. Vuonna 2015 käyttömaksut ovat: - Vesimaksu 1,92 /m 3 - Jätevesimaksu 1,99 /m Investoinnit Alla on listattu tässä selvitystyössä huomioidut investoinnit kustannusarvioineen. Investoinnit pohjautuvat pääosin Lohjan kaupungin vesihuollon kehittämissuunnitelmassa esitettyihin kehityshankkeisiin ( ). Pitkänaikavälin investointitasoja on arvioitu toiminnan nykytilanteen ja volyymin kehityksen perusteella. Saneeraustasot on määritetty laskennallisesti kohdassa esitettyjen oletusten mukaisesti. Talousennusteiden laskennassa käytetyt arviot tulevaisuuden investoinneista ovat: TALOUSVESI: Vesijohtoverkoston saneeraus: Maksjoen alue 2016 ( ) Gruotilan alue 2016 ( ) Vesijohtoverkoston saneeraus (ka n /a)

8 LOHJAN VESILAITOKSEN TOIMINTAMUODON ESISELVITYS 5 Vesijohtoverkostojen laajentaminen: Pappilankorpi 2016 ( ) Taka-Routio 2016 ( ) Leskelännotko 2016 ( ) Sammatti Karpalotie 2017 ( ) Muijala 2018 ( ) Hiidensalmi 2018 ( ) Varmuusvesijohto Keskusta-Virkkala ( /a) Vesijohtoverkoston muut liittyjät (ka n /a) Rakennukset ja rakennelmat Aseman vesitorni ( ) Muut (ka n /a) Koneet ja laitteet Yleistä (ka n /a) Muut hankkeet Muut hankkeet (ka n /a) JÄTEVESI: Jätevesiverkoston laajennus Paloniemen siirtoviemäri 2016 ( ) Pappilankorpi 2016 ( ) Taka-Routio 2016 ( ) Leskelännnotko 2016 ( ) Sammatti-Karpalontie 2017 ( ) Muijala 2018 ( ) Hiidensalmi 2018 ( ) Teillinummen teollisuusalueen vesihuolto 2016 ( ) Muut liittyjät (ka n /a) Jätevesiverkoston saneeraus: Maksjoen alue 2016 ( ) Gruotilan alue 2016 ( ) Jätevesiverkoston saneeraus (ka n /a) Rakennukset ja rakennelmat Yleinen (ka /a) Koneet ja laitteet Pumppaamoiden uusiminen ( /a) Yleistä (ka n /a) Muut hankkeet Varavoimakoneet ( /a) Muut hankkeet (ka n /a) HULEVESI: Hulevesiverkoston laajennus Yleinen (ka n /a) Hulevesiverkoston saneeraus Yleinen ( /a)

9 LOHJAN VESILAITOKSEN TOIMINTAMUODON ESISELVITYS Saneerausinvestointitason määrittäminen Vesilaitostoiminnan pitkän aikavälin toimintaedellytysten turvaaminen edellyttää vuosittaisia saneerausinvestointeja, jolla käyttöomaisuuden kunto ylläpidetään riittävällä tasolla. Verkostojen osalta tarvittava investointitaso voidaan arvioida laskennallisesti verkostojen pituuden, teknisen käyttöiän ja saneerauksen yksikkökustannusten perusteella. Vertaamalla laskennallista investointitasoa nykyisiin investointisuunnitelmiin, saadaan käsitys suunnitelmien riittävyydestä. Investointitason laskennassa on käytetty seuraavia arvoja ja oletuksia: Verkostojen pituudet (2015) Vesijohtoverkosto 550 km Viemäriverkosto 540 km Hulevesiverkosto 220 km Käyttöikä Vesijohdot 70 vuotta Jätevesiviemärit 50 vuotta Hulevesiviemärit 60 vuotta Saneerauksen yksikkökustannukset Vesijohdot 70 /m Jätevesiviemärit 100 /m Hulevesiviemärit 120 /m Ym. arvoilla nykyisten verkostojen kunnon ylläpitäminen edellyttäisi pitkällä tähtäimellä 2-3 milj. vuosittaisia investointeja. Taulukko 3. Verkostosaneeraukset Vuodet 2015 ja 2016 kaupungin talousarviosta. Verkostosaneeraus Vesi Jätevesi Hule yhteensä Vaikka laskenta perustuu oletuksiin, eikä siinä esimerkiksi huomioida missä vaiheessa elinkaartaan eri verkostojen osat ovat, voidaan sen perusteella arvioida nykyisen saneeraustason olevan riittämätön. Vertailun vuoksi poistot ovat vuosina olleet keskimäärin /v. 2.8 Liiketaloudelliset tunnusluvut Keräämillään maksuilla vesihuoltolaitoksen tulee pystyä kattamaan toimintamenot, rahoituskulut, investoinnit, kehitystoiminnan kulut sekä omistajan pääomakorvauksen. Toimintakulut ja rahoituskulut merkitään tuloslaskelmaan; lainojen lyhennykset, investoinnit ja omistajan pääomakorvaus rahoituslaskelmaan ja taseeseen. Lohjan vesilaitoksen liikevaihto oli 7,4 milj. vuonna Toimintamenot olivat noin 3,9 milj., liiketulos ja tilikauden voitollinen tulos noin Taseen kokonaissumma oli 38,4 milj., josta 38,1 milj. käyttöomaisuutta. Käyttöomaisuus on pääosin verkostoja. Verkostojen käyttöomaisuuden arvosta vesijohtoverkoston osuus on 11,9 milj., jätevesiverkoston osuus 17,9 milj. ja hulevesiverkoston osuus 3,1 milj. (hulevesiverkosto on kokonaisuudessaan vesilaitoksen taseessa). Loput käyttöomaisuuden arvosta kuuluu rakennuksille, rakennelmille sekä koneille ja laitteille. Vesilaitos investoi noin 1,7 milj. vuonna Poistot olivat 2,3 milj.. Vesilaitoksella on vain vähän lainaa ( euroa ). Peruspääoman korvaus 2,8 % (ennen vuotta 2014 oli 9 %).

10 LOHJAN VESILAITOKSEN TOIMINTAMUODON ESISELVITYS 7 Taulukko 4. Tuloslaskelma ja tase vuonna alv 0 % Tuloslaskelma Liikevaihto Toimintakulut Käyttökate Poistot Liikevoitto 892 Omistajakorvaus 780 Tilikauden tulos 114 Tase Yhteensä Oma pääoma josta peruspääoma Pitkäaikainen pääoma josta liittymismaksut Investoinnit Yhteensä Vesilaitoksen taseiden rahoitusrakenteita tarkasteltaessa todetaan Lohjan vesilaitoksen omavaraisuusasteen olevan 98,6 %, joten vesihuoltolaitos on keskimääräistä omavaraisempi. Toimialalle ovat tyypillisiä yli 90 % omavaraisuusasteet, ja Suomen vesihuoltolaitosten omavaraisuusasteiden keskiarvo oli 84,0 % vuonna 2011 (SYKE, Suomen vesihuoltolaitosten kustannusten kattavuus, 2014). Laitoksen verkostorakenteen tehokkuutta voidaan arvioida suhteuttamalla laskutettuja vesi- ja jätevesimääriä verkostopituuksiin. Vesijohtoverkoston tehokkuusluku on lähes valtakunnallista keskiarvoa ja jätevesiverkoston tehokkuusluku jonkin verran pienempi kuin valtakunnallinen keskiarvo. Toinen vesihuollossa käytettävä tuottavuuden mittari on myytyjen volyymien ja liikevaihdon suhteuttaminen henkilötyövuosiin. Nämä tunnusluvut eivät ole kovin kuvaavia, jos suuri osa toiminnoista ostetaan ulkopuolelta. Liikevaihto suhteutettuna henkilötyövuosiin on Lohjalla valtakunnallista keskiarvoa suurempi. Normaalina käyttökatteen ja liikevaihdon suhteena voidaan pitää noin prosenttia. Lohjan vesilaitoksen käyttökate oli 43,9 % eli varsin hyvä. Laskennallisina kannattavuuden tunnuslukuina voidaan pitää sijoitetun pääoman tuottoa, joka on hieman pienempi kuin keskiarvo, ja oman pääoman tuottoa, joka on hieman keskiarvoa pienempi myös. Tarkastelemalla tilikauden tulosta voidaan todeta, että laitoksen tulos on positiivisen puolella.

11 LOHJAN VESILAITOKSEN TOIMINTAMUODON ESISELVITYS 8 Taulukko 5. Tilinpäätösanalyysi alv 0 % Lohja SYKE ) k.a. yks. Rahoitusrakenne Omavaraisuusaste 98,6 % 84,0 % Nettovelkaantumisaste 0,7 % 16,0 % Nettorahoituskulut / liikevaihto 0,0 % 9,8 % Vieraan pääoman takaisinmaksuaika 2,34 7,6 v Investoinnit Poistot/käyttöomaisuus 6,1 % 6,0 % Investoinnit/käyttöomaisuus 4,7 % 8,4 % Käyttöomaisuus / liikevaihto 5,2 4,5 v Tehokkuus Vesijohtoverkostot / liittyjät 14,4 12,3 m/as Viemäriverkostot / liittyjät 14,2 8,3 m/as Myyty Laskutettu vesi / jv vj-verkoston / jv-verkoston pituus 4,4 5,9 m 3 /m pituus 4,6 8,7 m 3 /m (Myyty vesi + laskutettu jv) / htv 251,4 237, m 3 /htv Liikevaihto / htv 377,5 352, /htv Käyttöomaisuus / (myyty vesi + laskutettu jv) 7,8 6,7 /m 3 Kannattavuus Käyttökate / liikevaihto 43,9 % 52,2 % Nettotulos / liikevaihto 12,1 % 10,5 % Käyttökate / käyttöomaisuus 8,5 % 11,0 % Sijoitetun pääoman tuotto-% 2,4 % 4,0 % Oman pääoman tuotto-% 2,9 % 4,0 %

12 LOHJAN VESILAITOKSEN TOIMINTAMUODON ESISELVITYS 9 3. TOIMINTAMUOTOJEN YLEISKUVAUS Lohjan kaupungin vesilaitos toimii tällä hetkellä kaupungin omana taseyksikkönä ( alkaen). Ennen taseyksiköksi eriyttämistä vesihuolto toimi omana yksikkönä kaupungin kunnallistekniikan alla. Suunnitelmassa vertaillaan Lohjan vesilaitoksen mahdollisina tulevaisuuden toimintamuotoina seuraavia malleja: VE 0 Taseyksikkö (nykymalli) VE 1 Kaupungin liikelaitos VE 2 Osakeyhtiö (kaupungin omistama) 3.1 Yleistä toimintamuodoista Vastuu keskitetyn vesihuollon järjestämisestä sitä tarvitseville alueille kuuluu vesihuoltolain mukaan kunnalle. Kunnalla on kuitenkin vain velvollisuus huolehtia siitä, että vesihuolto toteutetaan tavalla tai toisella siellä, missä suurehkon asukasjoukon tarve tai muut syyt sitä edellyttää. Kunnalla ei siten ole lakisääteistä velvollisuutta itse tuottaa vesihuollon operatiivisia palveluita. Suurempien taajama-alueiden vesihuolto on Suomessa historiallisista syistä pääsääntöisesti toteutettu kuntien omana toimintana. Vesihuoltolaitokset ovat alun perin olleet yksi kiinteä osa kunnan organisaatiota siinä missä päiväkodit, koulut ja vanhustenhoitokin. Vesihuolto eroaa monista muista kunnan tuottamista peruspalveluista kuitenkin siinä, että vesihuoltolaitokset kattavat toiminnasta aiheutuneet kustannukset suoraan asiakkailtaan perimillä maksutuloilla, jolloin toiminta on käytännössä normaalia liiketoimintaa. Pääosa kunnan muista palveluista tuotetaan ainakin suurelta osin verovaroin. Vesihuoltolaitokset toimivat kuitenkin teknisistä syistä yleensä aina alueellaan monopoliasemassa, sillä kilpailevien laitosten rinnakkaisia verkostoja ei ole kannattavaa rakentaa samoille alueille. Viimeisten kahden vuosikymmenen aikana kehitys on mennyt siihen suuntaan, että vesihuoltolaitoksista on muodostettu kunnan muusta organisaatiosta selkeämmin erillään olevia liikelaitoksia ja viime vuosina myös osakeyhtiöitä (Kuva 1). Kysymys ei kuitenkaan ole ollut vesihuollon yksityistämisestä, vaan yhtiömuotoiset laitoksetkin ovat edelleen kunnan tai kuntien omistuksessa ja määräysvallassa. Tavoitteena on ollut mm. näiden puhdasta liiketoimintaa harjoittavien yksiköiden taloudellisen läpinäkyvyyden parantaminen, pitkäntähtäimen taloudellisen suunnittelun edistäminen sekä käytännön operatiivisen toiminnan tehostaminen. Viime vuosina on muodostettu myös muutamia useamman kunnan alueella toimivia kuntien yhteisesti omistamia alueellisia vesihuoltolaitoksia, jotka toimivat osakeyhtiöinä. Kuva 1. Toimintamuotojen jakauman kehitys Suomessa Edellä esitettyjen kuntien omistamien vesihuoltolaitosten toimintamuotojen lisäksi Suomessa on toista tuhatta asiakkaiden omistamaa yksityisomisteista vesihuoltolaitosta, jotka toimivat osuuskuntamuodossa. Nämä tuottavat vesihuoltopalveluita lähinnä haja-asutusalueilla ja pie-

13 LOHJAN VESILAITOKSEN TOIMINTAMUODON ESISELVITYS 10 nemmissä taajamissa. Tämä laitosjoukko myös kasvaa lukumääräisesti kaikkein nopeimmin useilla kymmenillä laitoksilla vuodessa, kun vesihuoltoverkostoja laajennetaan hajaasutusalueille. Kunnallisen taseyksikön, liikelaitoksen ja osakeyhtiön ominaisuudet on esitetty taulukossa 6. Taulukko 6. Taseyksikkö, liikelaitos, osakeyhtiö. Taseyksikkö Liikelaitos Osakeyhtiö Lainsäädäntö Kuntalaki Erityislait Kuntalaki Erityislait Osakeyhtiölaki Tavoitteenasettelu Kunnan talousarvio Valtuusto asettaa yleistavoitteet Yhtiöjärjestys Yhtiön hallitus Budjetointi Käyttö- ja investointitalous bruttona Netto-/tulosbudjetti Oma talousarvio Hallintoelimet Lautakunta Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto Johtokunta Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto Hallitus Yhtiökokous Juokseva hallinto Kunnan viranomainen Johtaja Toimitusjohtaja Hallinnon järjestäminen Hallintosääntö Hallintosääntö Yhtiöjärjestys Rahoitus Kunnan budjetti Tulorahoitus Laina Kunnan pääomasijoitus Tulorahoitus Laina Pääomasijoitukset Verotus Ei verovelvollinen tuloverotuksessa Alv-velvollinen Ei verovelvollinen tuloverotuksessa Alv-velvollinen Verovelvollinen Alv-velvollinen Henkilöstön asema Kunnallinen tes ja ves Kunnallinen tes ja ves Yksityinen tes Muutoksenhakuoikeus (kunnallisvalitus) On On Ei Kirjanpito Laskennallinen Erillinen Itsenäinen Toimintamuodon likvidiys Mahdollisuus konkurssiin Olematon Pieni Suuri Ei Ei On 3.2 VE 0 Taseyksikkö Kun lähinnä suurempien kuntien ja kaupunkien vesihuoltolaitokset ovat saaneet lisää itsenäisyyttä, on lukumääräisesti suuri joukko pienempien kuntien vesihuoltolaitoksia jäänyt edelleen osaksi kunnan teknisen puolen organisaatiota. Nämä laitokset on kunnan kirjanpidossa eriytetty muusta toiminnasta joko kirjanpidollisesti (ns. taseyksikkö) tai ainoastaan laskennallisesti. Rajanveto vesihuoltolaitoksen ja kunnan muiden toimintojen välillä on usein häilyvää. Usein nämä laitokset ovat melko pieniä ja vesihuoltolaitoksen henkilöstö voi tehdä myös kunnan muille toimialueille kuuluvia tehtäviä. Tämä on käytännön toiminnan kannalta ehkä järkevääkin, mutta vesihuoltolaitoksen toiminnot ja niiden kehittäminen sekä taloudellinen läpinäkyvyys usein kärsii melko paljon.

14 LOHJAN VESILAITOKSEN TOIMINTAMUODON ESISELVITYS VE 1 Liikelaitos Kunnallisella liikelaitoksella tarkoitetaan kuntalain mukaista kunnallista organisaatiota tai muuta vastaavalla tavalla organisoitua liiketoimintaa harjoittavaa kunnan toimintayksikköä. Liikelaitokselle on ominaista, että se kattaa kulunsa maksutuloilla, sen investoinnit katetaan pitkällä aikavälillä tulorahoituksella ja sille laaditaan oma tuloslaskelma sekä tase. Liikelaitoksen toimintaa säätelevät kuntalaki ja kunnanvaltuuston vahvistama johtosääntö. Kunta on käytännössä vastuussa liikelaitoksen sitoumuksista. Kunnallinen liikelaitos on osa kunnan organisaatiota (kunnan liikelaitos) tai kuntayhtymän organisaatiota (kuntayhtymän liikelaitos) tai erillinen liikelaitoskuntayhtymä. Kunnan ja kuntayhtymän liikelaitokset eivät ole erillisiä oikeushenkilöitä, vaan osa kuntaa tai kuntayhtymää eivätkä ne myöskään ole itsenäisiä kirjanpitovelvollisia. Kunnan liikelaitostoiminta on kannattavuusperusteista liiketoimintaa, jonka ensisijainen tarkoitus ei kuitenkaan ole maksimituoton saaminen siihen investoidulle pääomalle. Kunnan liikelaitos kattaa kulunsa maksutuloilla, samoin kuin sen investoinnit katetaan pitkällä aikavälillä tulorahoituksella. Kunnan liikelaitoksen (Kll) keskeisiä piirteitä ovat seuraavat: - Kll on kunnan toimintayksikkö, joka harjoittaa kannattavuusperusteista liiketoimintaa - Kll ei ole itsenäinen oikeushenkilö, vaan osa kuntaa. - Kll:lla on erillinen talous, vaikka talous yhdistetään kunnan talousarvioon ja tilinpäätökseen. Kirjanpito on järjestetty ja tilinpäätös laadittu kirjanpitolautakunnan kuntajaoston ohjeiden mukaisesti. - Kunta päättää kll:n toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet - Kll:n johtokunta päättää talousarviosta, taksoista ja operatiivisesta toiminnasta - Toimielimiin nimittämisen ei tarvitse noudattaa poliittista jakaumaa - Ylijäämästä ei makseta tuloveroa - Kunnan talouteen vaikuttaa vain kll:n maksama vuotuinen nettosumma - Kll:n kirjanpidossa toteutuu tasejatkuvuus Liikelaitoksen perustamisesta päättää kunnanvaltuusto, joka myös asettaa sille toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. Laitoksen hallinto järjestetään kunnan hyväksymillä johtosäännöillä, kuten kunnan muiden elinten hallinto. Liikelaitoksen hallintoa säätelee lisäksi kuntalain liikelaitoksia koskevat säädökset. Liikelaitoksen luonteeseen kuuluu taloudellinen itsenäisyys, mitä osoittaa lain tarjoama mahdollisuus nettobudjetointiin eli siihen, että kunnan talousarvioon otetaan vain liikelaitoksen tulos. Kuntalaki ei rajoita kunnan toimivallan siirtämistä liikelaitokselle. Liikelaitoksen toiminta pyritään järjestämään mahdollisimman joustavaksi nopeuttamalla päätöksentekoa sekä lisäämällä laitoksen vastuuta operatiivisesta toiminnasta ja rahoituksesta. Joustavuuden vastapainoksi liikelaitoksen on kyettävä vastaamaan kunnanvaltuuston sille asettamiin toiminnallisiin ja taloudellisiin tavoitteisiin. Jälkimmäisten seuraamisessa auttavat laitokselle laadittavat oma tuloslaskelma ja tase, ja samalla ne mahdollistavat vertaamisen muihin vastaavalla alalla toimiviin laitoksiin ja yrityksiin. Kirjanpidolliselta ja toiminnalliselta rakenteeltaan liikelaitos muistuttaa paljolti osakeyhtiötä, ja liikelaitosmuotoon siirtyminen nähdäänkin usein vaihtoehtona yhtiöittämiselle. Liikelaitoksessa on pyritty yhdistämään osakeyhtiön toiminnallinen tehokkuus kunnallisen toiminnan vahvuuksiin: - Selkeä poliittinen vastuu - Määrämuotoinen ohjaus ja valvonta - Päätöksenteon demokraattisuus, julkisuus ja tasapuolisuus - Kuntalaisen vahva oikeusturva Käytännössä todellisuus ei ole aivan Kuntaliiton korulauseita vastaava, sillä pääargumentti toteutuneille liikelaitostamiselle on usein ainakin rivien välistä tulkittuna ollut toisaalta yhtiöittämisen välttäminen ja toisaalta toimintamuodon muutoksen tuomien taloudellisten vipumah-

15 LOHJAN VESILAITOKSEN TOIMINTAMUODON ESISELVITYS 12 dollisuuksien käyttäminen. Liikelaitosmuodon ymmärtämiseksi sitä onkin aiheellista verrata osakeyhtiöön. 3.4 VE 2 Osakeyhtiö Osakeyhtiö on Suomen käytetyin yritystoiminnan muoto, ja siksi sen hallintoa, taloutta ja toimintaa säädellään selkeällä ja laajasti käytännössä sovelletulla lainsäädännöllä. Osakeyhtiö on kasvattamassa suosiotaan myös kuntien toimintojen järjestämisessä, ja kuntien omistamia osakeyhtiöitä on Suomessa nykyisin noin Vesihuollossa osakeyhtiömuoto on yhden kunnan alueella toimittaessa ollut melko poikkeuksellista, historiallisena taustanaan koko kunnan vedenjakelun järjestäneen osuuskunnan yhtiöittäminen. Toisaalta 2000-luvulla kuntarajat ylittävien vesihuollon yhteisorganisaatioiden osalta on näyttänyt siltä, että osakeyhtiömuoto olisi jopa ainoa käytetty toimintamalli mm. uusien tukkulaitosten perustamisessa; tuolloin ei tosin vielä ollut liikelaitoskuntayhtymää olemassa edes vaihtoehtona. Vahva juridinen perusta, selkeät valtasuhteet, läpinäkyvyys ja osakeyhtiön kehitys tiiviisti rinnakkain muun yhteiskunnan mukana tuntuvat soveltuvan kunnankin liiketoimintaan hyvin, kunhan vain omistajan ja toimialan ominaispiirteet huomioidaan yhtiön asiakirjoissa. Osakeyhtiömuodon (oy) keskeisiä piirteitä ovat seuraavat: - Oy on itsenäinen yksityisoikeudellinen oikeushenkilönsä, ei osa mitään kuntaa - Oy:llä on itsenäinen talousarvio, käyttö- ja investointitalous sekä kirjanpito - Kunnan ohjaus tapahtuu hallitus- ja yhtiökokoustyöskentelyn kautta - Toimielimiin nimittämisen ei tarvitse noudattaa poliittista jakaumaa - Taksat päättää oy:n hallitus kuntien asettaman tulostavoitteen mukaan - Ylijäämästä maksetaan tulovero (20 %) - Kunnan talouteen vaikuttaa vain Oy:n maksama vuotuinen nettosumma Kunnan näkökulmasta taloudelliset ja hallinnolliset muutokset ovat lähes samat kuin liikelaitoskuntayhtymässä. Osakeyhtiö voi maksaa osingon muodossa otettavan omistajatuloutuksen vasta verotetusta tuloksesta, kun kunnallisessa laitoksessa se otetaan tuloslaskelmasta kuluna. Osakeyhtiö voi myös mennä konkurssiin, minkä tosin pitäisi monopoliliiketoiminnassa olla täysin teoreettinen mahdollisuus. Jos näin kuitenkin käy, yhtiön hallituksen jäsen ja toimitusjohtaja voivat joutua henkilökohtaiseen vastuuseen maksamatta jätetyistä veroista. Vastuu voi syntyä muutamankin kuukauden maksamattomista veroista. Käytännössä yhtiön johdon pitäisi kuitenkin pystyä likviditeettikriisissä tekemään nopeasti johtopäätöksiä yhtiön tulevaisuudesta ja pitää veroluonteiset maksut samalla viivalla tavarantoimittajien tms. saatavien kanssa sekä korjata hinnoittelu kustannuskattavaksi. Kuten liikelaitoskuntayhtymälläkin, osakeyhtiön toiminnan voi kunnan näkökulmasta pelkistää yhdyskuntarakenteen kehityksen kanssa samanaikaisesti tehtäviin investointeihin sekä laitokselta saatavaan vuotuiseen omistajakorvaukseen. Laitoksen näkökulmasta taloudellinen itsenäisyys lisääntyy osakeyhtiössä merkittävimmin, mikä ilmenee omana kassana ja aitona tasejatkuvuutena. Ylijäämät muuttuvat verollisiksi 20 % verokannan mukaan. Kunnalta ostettavat ja sille myytävät palvelut muuttuvat sopimusperusteisiksi ja päätöksenteko siirtyy painokkaammin hallituksen ja toimitusjohtajan välille eli lähemmäs laitoksen varsinaista toimintaa. Tämä saattaa osaltaan edistää esimerkiksi saneeraustoiminnan saattamista asianmukaiselle tasolle. Seuraavissa kappaleissa tarkastellaan siirtymistä laskennallisesti eriytetystä vesihuoltolaitoksesta liikelaitos- ja osakeyhtiömuotoihin.

16 LOHJAN VESILAITOKSEN TOIMINTAMUODON ESISELVITYS TOIMINTAMUOTOJEN VERTAILU 4.1 Hallinto Silloin, kun vesihuoltolaitos on täysin yhden kunnan omistuksessa oleva laitos, ei laitoksen toimintamuodolla ole juurikaan merkitystä lopulliseen päätösvaltaan. Kunta ja viime kädessä sen valtuusto päättää laitoksen asioista yksin. Eroja on käytännössä lähinnä siinä, mille päätöksentekotasoille päätösvaltaa delegoidaan kunnassa. Liikelaitoksissa on johtokunta, jonka tehtävät on määrätty laissa ja kunnanvaltuuston liikelaitokselle päättämässä johtosäännössä. Johtokunta päättää laitoksen operatiivisista asioista ja pääsääntöisesti myös mm. taksoista. Johtokunta ei kuntalain mukaan ole lautakunnan tai kunnanhallituksen alainen asioissa, jotka lain mukaan on annettu liikelaitoksen johtokunnalle. Tässä suhteessa liikelaitos eroaa merkittävästi taseyksiköstä, joka toimii yleensä suoraan esim. teknisen lautakunnan alaisuudessa. Kunnanhallitus ja valtuusto voivat siirtää lautakunnan tekemän päätöksen käsiteltäväkseen. Osakeyhtiöissä operatiivinen päätösvalta on osakeyhtiön hallituksella. Ylintä valtaa osakeyhtiössä käyttää yhtiökokous, jonka jokaisella osakkeenomistajalla on osakkeidensa äänimäärään perustuva päätösvalta. Kunnan 100 % omistamissa yhtiöissä omistajaohjaus tapahtuu yhtiökokouksessa päätösvaltaa käyttävän kunnanhallituksen valitseman yhtiökokousedustajan kautta. Yhtiökokous valitsee hallituksen. Keskeinen ero kunnan liikelaitoksen ja osakeyhtiön välillä on siinä, että osakeyhtiön toiminnassa noudatetaan osakeyhtiölakia, kun taas liikelaitos toimii kuntalain mukaisesti. Liikelaitoksella on johtokunnan toimesta valittava johtaja, joka on virkasuhteessa kuntaan ja kantaa virkavastuuta. Osakeyhtiössä hallitus nimittää toimitusjohtajan, joka tehtävä on huolehtia yhtiön juoksevasta hallinnosta. Osakeyhtiön toimielimiin valitut henkilöt (toimitusjohtaja, hallituksen jäsenet) ovat osakeyhtiölain mukaisesti henkilökohtaisesti vastuussa yhtiön asioista. Liikelaitoksen johtaja on virkasuhteessa ja kantaa virkavastuuta. Liikelaitoksen toimielimiin valitut henkilöt kantavat lähinnä vain poliittista vastuuta. On luonnollista, että osakeyhtiön hallintoon todennäköisesti suhtaudutaan silloin vakavammin ja nimenomaan yhtiön etua ajatellen. Liikelaitosten hallinnossa saattavat painaa enemmän mm. henkilökohtaisten taustaryhmien intressit. On todennäköistä, että siirryttäessä toimimisesta osana kunnan teknistä tointa kohti eriytetympää toimintamallia, paine läpinäkyvien kriteerien aikaansaamiseksi esimerkiksi toimintaalueen laajentamiselle, saneeraustoiminnalle ja maksujen perusteille kasvaa. 4.2 Sijoitetun omaisuuden määrittäminen Taseyksikkö Kirjanpidollisesti eriytetyssä kunnan taseyksikkönä toimivassa vesihuoltolaitoksessa kunnan tekemää pääomasijoitusta kuvaavana summana käytetään peruspääomaa, kuten liikelaitoksessakin. Korvaus kunnan taseyksikköön sijoittamalle pääomalle käsitellään tuloslaskelmassa rahoituskuluna. Liiketoiminnan kannattavuutta ja taseasemaa seurataan kunnan liikelaitoksen tapaan, mutta liiketoiminnan menot ja tulot otetaan kunnan talousarvioon. Siten vesihuoltolaitoksen käyttötalousmenoihin ja investointeihin on osoitettava erikseen määrärahat kunnan talousarviossa. Tämä on merkittävin ero liikelaitosmalliin, jossa kunnan talousarvioon otetaan vain liikelaitoksen nettotulos ja mahdolliset pääomaerien muutokset. Kirjanpidollisesti eriytetyssä taseyksikössä noudatetaan kuitenkin tasejatkuvuuden periaatetta siten, että kertyneet yli- ja alijäämät kumuloituvat liiketoiminnan omaan pääomaan. Tämä taas on keskeisin ero laskennallisesti eriytettyyn yksikköön, jossa tasejatkuvuutta ei ole. Liikelaitos Kunnan liikelaitoksessa kunnan tekemää pääomasijoitusta kuvaa peruspääoma, joka määritetään liikelaitoksen perustamisvaiheessa ja pysyy yleensä sen jälkeen vakiona. Tämä käytäntö

17 LOHJAN VESILAITOKSEN TOIMINTAMUODON ESISELVITYS 14 on osoittautunut varsin selkeäksi ja hyvin ennustettavaksi malliksi sen jälkeen, kun liikelaitosten aloittavat taseet on saatu muodostettua. Omistajan korvauksen laskentapohja on stabiili ja kysymys on lähinnä siitä, kuinka suurta tuottoprosenttia peruspääomalle voidaan käyttää. Tässä mallissa suurimmat epäkohdat ovat liittyneet lähinnä siihen, miten peruspääoma on liikelaitoksen aloittavaa tasetta määritettäessä muodostettu. Onko otettu huomioon vanhan muotoisen laitoksen mahdollisesti tekemät tuloutukset vai onko peruspääoma vain pyritty määrittämään mahdollisimman korkeaksi tuloutuspohjan maksimoimiseksi? Vanhojen liikelaitosten peruspääomien muodostamisperusteisiin ei kuitenkaan ole enää mahdollisuuksia puuttua, kun ne aikanaan on hyväksytty. Osakeyhtiö Osakeyhtiöissä sijoitettu oma pääoma voi olla joko osakepääomaa tai sijoitettua vapaata omaa pääomaa (svop-rahasto). Osakeyhtiölain uudistuksen myötä svop-rahaston käyttö on yleistynyt myös vesihuoltoyhtiöitä perustettaessa. Käytäntönä on, että vain pieni osa oman pääoman sijoituksesta merkitään osakepääomaan ja valtaosa merkitään svop-rahastoon, josta pääoman palauttaminen takaisin omistajille on joustavampaa kuin osakepääoman purkaminen. Omistaja voi ottaa osakeyhtiöstä tuottoa sijoitetulle pääomalle vain osingon muodossa. Yhtiö maksaa osingon vasta verotetusta tilikauden tuloksesta. Osakeyhtiössä sijoitetun pääoman määrittäminen on yksiselitteistä ja toimintamuodoista kaikkein läpinäkyvintä. Tässäkin tapauksessa spekulatiiviseksi elementiksi muodostuu osakeyhtiön perustamisvaihe ja vesihuoltoomaisuuden arvon määrittäminen siirrettäessä omaisuutta kunnalta yhtiölle. 4.3 Kirjanpito Keskeiset erot kirjanpitokäytännöissä eri toimintamuotojen välillä liittyvät siihen, miten omistajalle maksettava sijoitetun pääoman korvaus käsitellään tilinpäätöksessä. Kunnan liikelaitoksissa, joissa omistajan sijoittamaa pääomaa kuvataan peruspääomalla, merkitään peruspääomalle maksettava korvaus tuloslaskelmaan rahoituskuluna. Liikelaitoksen tilikauden tuloksesta on siis jo maksettu korvaus omalle pääomalle. Sama koskee kunnan taseyksikköinä toimivia laitoksia. Osakeyhtiöissä osakkeenomistajille maksettavat osingot maksetaan vasta tilikauden tuloksesta, josta on jo maksettu tulovero valtiolle. Tämä ero on otettava aina huomioon, kun vertaillaan osakeyhtiömuotoisia vesihuoltolaitoksia liikelaitosmuotoisiin ja taseyksikköinä toimiviin laitoksiin. Osakeyhtiömuotoisilla laitoksilla on aina otettava huomioon myös osakeyhtiölain määräykset selvitystilaan asettamisesta, jos yhtiön oma pääoma vähenee puoleen osakepääomasta. Tämä asettaa osakeyhtiön taserakenteelle tiukemmat reunaehdot muihin toimintamuotoihin verrattuna. Osuuskunnilla vastaavaa säännöstä ei ole, joten vesiosuuskunnat voivat liittymismaksurahoituksen turvin pitää oman pääoman pysyvästi negatiivisena. Osakeyhtiöiden ja osuuskuntien kirjanpitokäytäntö ja tilinpäätösasiakirjojen sisältövaatimukset on tarkasti ja yksiselitteisesti säädelty osakeyhtiölaissa, osuuskuntalaissa ja kirjanpitolaissa. Yhtiömuotoisten laitosten tilinpäätöstietojen tarkastelu ja keskinäinen vertailu on sen vuoksi helppoa. Myös kunnan liikelaitosten kirjanpitokäytännöt ovat muotoutuneet uudistuneen lainsäädännön ja ohjeistuksen myötä selkeiksi ja keskenään helposti vertailtaviksi. Suurimmat puutteet vesihuoltolaitosten kirjanpitokäytännöissä koskevat kunnan laskennallisesti eriytettyinä yksikköinä toimivia laitoksia, joissa tilinpäätösten esitystapa ja -laajuus vaihtelevat melkoisesti. Varsinkin pienissä kunnissa vesihuoltolaitoksista ei välttämättä ole lainkaan saatavissa luotettavaa tase-erittelyä ja tulo- ja menoerittelytkin ovat usein hyvin sekavia kirjanpitojärjestelmän ajolistauksia. Tällaisten tietojen perusteella on talouden ammattilaistenkin usein vaikea saada luotettavaa kuvaa vesihuoltolaitoksen kustannusten muodostumisesta puhumattakaan tavallisen kuntalaisen mahdollisuuksista arvioida vesimaksujensa muodostumisperusteita.

18 LOHJAN VESILAITOKSEN TOIMINTAMUODON ESISELVITYS Verotus Verotuksen kannalta merkittävin ero eri toimintamuotojen välillä on se, että kunnan liikelaitos ei ole velvollinen maksamaan tuloveroa tilikauden tuloksen perusteella (pois lukien kunnan alueen ulkopuolella harjoitettu elinkeinotoiminta), mutta osakeyhtiö on. Myös liikelaitoskuntayhtymä maksaa tuloksestaan veroa, tosin vain runsaat 6 %. Tästä johtuen omalle pääomalle maksettavan tuoton kustannukset ovat laitoksen kannalta merkittävästi suuremmat osakeyhtiöissä verrattuna liikelaitoksiin. Tämä verokohteluun liittyvä ero on johtanut siihen, että toimintamuodon muutosvaiheessa kun liikelaitos yhtiöitetään, pyritään suuri osa siirtyvän omaisuuden kauppahinnasta rahoittamaan vieraan pääomanehtoisella lainalla, jonka yhtiö jää velkaa omistajakunnalle. Näistä omistajan antamista pitkäaikaisista lainoista osakeyhtiö maksaa vuosittain korkoa, jonka suuruuden yhtiön omistaja käytännössä pystyy määrittelemään. Korko on osakeyhtiön tuloslaskelmassa vähennyskelpoinen erä rahoituskuluissa, joten tässä tuloutusmallissa yhtiön ei tarvitse maksaa tuloveroa. Jos toimintamuodon muutoksen yhteydessä yhtiölle siirtyvä käyttöomaisuus arvostetaan esimerkiksi nykykäyttöarvoon pohjautuvasti käypään arvoon, muodostuu myös velan ja siitä maksettavien korkojen määrä yleensä niin suureksi, ettei yhtiön tarvitse käytännössä koskaan tehdä positiivista tulosta eikä siten maksaa myöskään tuloveroja. Tämä verotuksellisen houkuttimen muodostama käytäntö tosin on johtanut siihen, että suoraan omistajalle maksettavat korkomenot ovat tyypillisesti % yhtiöiden liikevaihdosta, mikä tarkoittaa veden ja jäteveden hinnassa suuruusluokkaa 0,5 0,75 /m3. Korkeimmat korkoprosentit ovat 10 %:n tasolla, mikä on moninkertainen taso verrattuna markkinaehtoiseen vieraan pääoman korkotasoon. 4.5 Julkiset hankinnat Toimintamuodosta riippumatta vesihuoltolaitoksen hankinnoissa on huomioitava erityisalojen hankintoja koskeva lainsäädäntö. Erityisalojen hankintalakia sovelletaan kunnan, sen liikelaitoksen ja julkisen yrityksen tekemiin hankintoihin. Julkisella yrityksellä tarkoitetaan yhteisöjä, joihin viranomaiset voivat suoraan tai välillisesti käyttää määräysvaltaa omistuksen, rahoitusosuuden tai yritystä koskevien sääntöjen perusteella. Näin ollen myös kunnan omistamat osakeyhtiöt kuuluvat hankintalainsäädännön soveltamisalan piiriin. Hankintalainsäädännön lisäksi tulee ottaa huomioon myös valtion tukiin liittyvät näkökohdat. Valtion tukena voidaan tapauskohtaisesti pitää taloudellista järjestelyä, jossa julkinen toimija luovuttaa tai myy hyödykkeitä, alueita tai palveluita alle markkinahinnan. Käytännössä tämä asia tulee arvioitavaksi niiden järjestelyjen kohdalta, joissa kunta myy tai vuokraa maaalueita tai palveluita yhtiölle. Kunnan ja osakeyhtiön välisissä järjestelyissä täytyy siis ottaa huomioon luovutuksen kohteiden markkinahinnat. 4.6 Henkilöstö Vesihuoltolaitosten operatiivisen toiminnan näkökulmasta laitoksen toimintamuodolla ei periaatteessa pitäisi olla kovinkaan paljon merkitystä. Vesihuolto on erittäin pitkälle säänneltyä toimintaa. Hallintomuodosta riippumatta vesihuoltolakia, terveydensuojelusäännöksiä, ympäristönsuojelusäännöksiä, jne. on noudatettava. Erona on lähinnä se, että liikelaitossäännöt pohjautuvat kuntalakiin ja osakeyhtiöiden pelisäännöt osakeyhtiölakiin. Käytännössä yleisvaikutelmaksi kuitenkin on muodostunut, että mitä enemmän vesihuoltolaitoksen toimintamuoto muistuttaa yksityistä yritystä, sitä tehokkaammin ja joustavammin laitos kykenee toimintaa hoitamaan. Kunnan tai sen liikelaitoksen palveluksessa oleva henkilöstö voi olla kuntaan joko työsuhteessa tai virkasuhteessa. Työsuhteeseen sovelletaan työsopimuslakia ja virkasuhteeseen lakia kunnallisesta viranhaltijasta. Osakeyhtiössä puolestaan henkilöstö on aina työsuhteessa yhtiöön. Henkilöstöhallinnon kannalta oleellista on, että työehtosopimukset ovat joka tapauksessa olemassa ja niitä on noudatettava hallintomuodosta riippumatta.

19 LOHJAN VESILAITOKSEN TOIMINTAMUODON ESISELVITYS 16 Henkilöstön kannalta merkittävä motivoiva tekijä kuitenkin on, että itsenäisemmin toimivissa yhtiömuotoisissa laitoksissa henkilöstön koulutukseen ja työolojen kehittämiseen pystytään panostamaan enemmän kuin kiinteämmin kunnan organisaatioon kytkeytyvissä laitoksissa. Tämä ilmiö korostuu taloudellisesti vaikeampina aikoina, jolloin kuntien koko henkilöstön täytyy osallistua samalla tavalla säästötalkoisiin, oli todellista tarvetta tai ei. Yhtiömuotoisissa laitoksissa on yleensä myös helpompi järjestään työntekijöille kannustavia palkkiojärjestelmiä, mikä osaltaan lisää työmotivaatiota. Tällä on yllättävän suuri merkitys laitosten päivittäin näkyvän toiminnan ja jopa vesihuollon turvallisuuden kannalta. 4.7 Talousennusteet Talousennusteiden lähtökohdat Tulevaisuuden toimintamuodon taloudellisten vaikutusten selvittämiseksi Lohjan vesihuoltolaitokselle on laadittu kolme erillistä talousennustetta. Talousennuste VE1 kuvaa vesilaitoksen taloudellisen kehityksen vuosina sen toimiessa kunnallisena liikelaitoksena alkaen. Talousennuste VE2a kuvaa vastaavasti vesilaitoksen taloudellisen kehityksen kun se yhtiöitetään liiketoimintasiirrolla , ja talousennuste VE2b kun yhtiöittäminen tapahtuu liiketoimintakaupalla. Ennusteissa vesilaitoksen taloudellista kehitystä arvioidaan seuraavien kuuden taloudellisen muuttujan kautta: 1. Toiminnan volyymi 2. Maksut 3. Tuloslaskelma 4. Investoinnit 5. Kassavirta 6. Vesihuollon kustannukset keskimääräiselle omakotitalolle Ennustejakso on kaikissa talousennusteessa , mutta lähinnä ensimmäisten viiden vuoden tapahtumia voidaan pitää aidosti perusteltuina. Loppujakson tarkastelu on kuitenkin tarpeen lainataakan kevenemisen seuraamiseksi. Seuraavassa esitetyt laskennalliset perusteet, lähtötiedot ja oletukset toimivat kaikkien talousennusteiden lähtökohtana. Laskennalliset perusteet Laskennan yleisenä lähtökohtana ovat vesihuoltolain (119/2001) 18 ja 19, joiden mukaan vesihuollon maksujen tulee pitkällä aikavälillä kattaa vesihuoltolaitoksen kustannukset ja investoinnit ja maksuihin saa sisältyä enintään kohtuullinen tuotto pääomalle. Laitoksen taloudenpidossa tämä tarkoittaa pitkällä tähtäimellä tarkastelujakson yli positiivisena pysyvää kumulatiivista kassavirtaa eli yhtiön kassaa. Talousennusteiden laskenta on periaatteessa toteutettu käänteisessä järjestyksessä: ensin on arvioitu tulevat investointitarpeet ja käyttökustannusten kehitys, sitten niiden kattamiseen tarvittava liikevaihto ja lopuksi liikevaihdon rakenne eli taksat. Käytännössä taksojen lähtötasona on kuitenkin pidetty Lohjan nykyisiä hintoja ja tarkasteltu niiden riittävyyttä. Liittyjämääräkehitys Talousennusteiden laskennassa on käytetty Tilastokeskuksen väestönkasvuennustetta. Ennusteen perusteella laskettu liittyjämäärän kehitys on esitetty kuvassa 2.

20 LOHJAN VESILAITOKSEN TOIMINTAMUODON ESISELVITYS 17 ASUKASTA LIITTYJÄMÄÄRÄN KEHITYS Lohjan Vesi Viemäriin liittyneet Vesijohtoon liittyneet Kuva 2. Liittyjämäärän kehitys Investoinnit Investoinneissa on huomioitu sekä Lohjan kaupungin vesihuollon kehittämissuunnitelmassa esitetyt kehittämishankkeet ( ) että verkostoille määritetty laskennallinen saneerausinvestointitaso, jota pitkän tähtäimen toimintaedellytysten turvaaminen edellyttää. Tarkempi kuvaus investoinneista on kappaleessa 2.7. Ennusteissa käytetyt investoinnit on esitetty kuvassa 2 ja 3. Vuoden 2019 kertainvestointi on seurausta liittyjämäärän huomattavasti kasvusta ko. vuonna (915 uutta liittyjää, normaalitaso noin 250 / vuosi). Milj. INVESTOINNIT 6,0 5,0 4,0 3,0 Hulevesi Talousvesi Jätevesi 0,57 1,98 0,59 1,24 0,60 2,12 0,62 1,35 0,63 0,63 0,64 0,65 0,65 0,66 0,67 0,68 0,68 0,69 0,70 0,70 0,71 0,72 0,72 1,22 1,24 1,26 1,27 1,28 1,29 1,31 1,32 1,33 1,35 1,36 1,38 1,39 1,41 1,42 2,0 0,30 0,51 1,84 2,04 2,73 2,20 2,22 2,25 2,28 2,30 2,33 2,35 2,38 2,40 2,42 2,45 2,48 2,51 2,54 2,57 2,60 1,0 0,00 1,48 0, Kuva 3. Investoinnit

21 LOHJAN VESILAITOKSEN TOIMINTAMUODON ESISELVITYS 18 Investointikustannusten jakautuminen Uusinvestoinnit VESI Uusinvestoinnit JÄTEVESI Uusinvestoinnit HULEVESI Saneerausinvestoinnit VESI Saneerausinvestoinnit JÄTEVESI Saneerausinvestoinnit HULEVESI VESI JÄTEVESI HULEVESI UUDET SANEERAUS UUDET SANEERAUS UUDET SANEERAUS milj. Kuva 3. Investointikustannusten jakautuminen Poistot Poistojen laskennassa on käytetty Lohjan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätöksessä esitettyä poisto-ohjelmaa, jossa käyttöomaisuuden poistot tehdään vuosittaisina tasapoistoina. Tilinpäätöksen poisto-ohjelmassa esitettyjä taloudellisia pitoaikoja on Hallintopäällikkö Raija Rönkä-Niemisen kanssa käydyn puhelinkeskustelun perusteella tarkennettu seuraavasti: - Verkostot 30 vuotta - Tuotantorakennukset 20 vuotta - Koneet ja laitteet 15 vuotta Toimintamenojen kasvu Toimintamenojen lähtötasoksi oletetaan nykytaso ja kaikkia toimintamenoja koskevaksi vuotuiseksi inflaatioksi 1 %. Uusinvestointien myötä käytön ja ylläpidon kustannukset kasvavat lähes väistämättä muusta säästökehityksestä huolimatta. Uusinvestointien arvioidaan kasvattavan vuosittaisia kustannuksia noin 1 %, jolloin vuotuinen toimintamenojen kasvu on yhteensä 2,0 % vuodessa. Lainat Uusien lainojen koroksi oletetaan 3 % ja takaisinmaksuajaksi 15 vuotta. Lainarahoitusta käytetään tarvittaessa investointien rahoittamiseen sekä vuosittaisen kassavirtavaihtelun tasaamiseen. Sijoitetun pääoman korvaus Kunnan sijoittamalle omalle pääomalle maksettava korvaus on 2,8 %. Liikelaitos maksaa korvauksen peruspääoman korvauksena ja osakeyhtiö osinkoina. Omistajan kokonaistuloutukseen vaikuttaa lisäksi lainarahoituksen määrä. Vieraasta pääomasta maksettava korvaus on 3 %.