LAUSUNTO BOLIDEN HARJAVALTA OY:N RIKKIHAPPOTEHDAS 8:N YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUKSESTA. Kaula Ympäristöinsinööri Reijo Roininen:

Transkriptio

1 Kaupunkikehityksen lautakunta Kaupunginhallitus LAUSUNTO BOLIDEN HARJAVALTA OY:N RIKKIHAPPOTEHDAS 8:N YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUKSESTA 16/ /2015 Kaula Ympäristöinsinööri Reijo Roininen: Asian käsittelyn dnro ESAVI/12257/2014. Etelä-Suomen aluehallintovirasto pyytää Harjavallan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen sekä Harjavallan kaupungin lausuntoa Boliden Harjavalta Oy:n uuden rikkihappotehdas 8:n ympäristölupahakemuksesta päivätyllä kirjeellään, viimeistään Boliden Harjavalta Oy:n vuonna 1984 rakennettu rikkihappotehdas 6 on tulossa teknisen käyttöikänsä päähän. Sen takia on tullut ajankohtaiseksi suunnitella korvaavan uuden rikkihappotehtaan rakentamista ja käyttöönottoa. Uusi rikkihappotehdas 8 (RHT 8) on tarkoitus rakentaa samaan osaan Suurteollisuuspuistoa kuin missä muut rikkihappotehtaat sijaitsevat. Vuonna 1995 rakennettu rikkihappotehdas 7 jää toimimaan uuden rikkihappotehtaan rinnalle. Uuden rikkihappotehdas 8:n tuotantokapasiteetti tulee olemaan suurempi kuin käytöstä poistuvan vanhan tehtaan, mikä mahdollistaa myös sulaton kapasiteetin noston tulevaisuudessa. Hankkeen tavoitteena on turvata Boliden Harjavallan toimintamahdollisuudet varmistamalla riittävä rikin käsittelykapasiteetti tällä hetkellä sekä myös siinä tilanteessa, että sulaton kapasiteettia nostetaan. Tavoitteena on korvata vanhaa prosessitekniikkaa uudella, jolloin voidaan tuottaa laadultaan parempaa rikkihappoa ja saadaan käsiteltyä sulatustoiminnassa muodostuva rikkidioksidikaasu häiriöttömämmin ja turvallisesti. Asiaa on käsitelty YVA-menettelyssä aikaisemmin seuraavasti: YVA:n vaiheet ovat yleisesti seuraavat: 1. arviointimenettelyn aloittaminen (arviointiohjelma) 2. yhteysviranomaisen lausunto arviointiohjelmasta 3. arviointiselostus 4. arviointiselostuksesta kuuleminen 5. arviointimenettelyn päättyminen (yhteysviranomaisen lausunto arviointiselostuksesta) syyskuu 2014 Kaupunkikehityksen lautakunta antoi lausuntonsa hankkeen YVA-ohjelmasta kokouksessaan / 56.

2 Kaupunkikehityksen lautakunta antoi lausuntonsa hankkeen YVA-selostuksesta kokouksessaan / 29. Hanketta ja arviointiselostusta yms. on esitelty yleisölle kahteen kertaan vuoden 2013 ja 2014 aikana. YVA:n jälkeen alkaa ympäristöluvan hakuprosessi, joka nyt on käynnissä. TOIMINTA, JOLLE LUPAA HAETAAN Boliden Harjavalta toimii Harjavallassa kuparin jalostajana ja nikkelirikasteiden sulattajana sekä Porissa kuparikatodien tuottajana. Yhtiön päätuotteet ovat katodikupari, kulta ja hopea. Lisäksi yhtiö valmistaa sulatoilla muodostuvista prosessikaasuista rikkihappoa ja nestemäistä rikkidioksidia. Yhtiö hakee ympäristölupaa Harjavallan Suurteollisuuspuistoon rakennettavalle uudelle rikkihappotehtaalle. Uusi rikkihappotehdas (RHT 8) korvaa teknisen käyttöikänsä päähän tulevan, vuonna 1984 rakennetun rikkihappotehtaan (RHT 6). Vuonna 1995 rakennettu rikkihappotehdas 7 (RHT 7) jää käyttöön uuden tehtaan rinnalle. Rikkihapon valmistus uudella tehtaalla perustuu samaan kaksoiskontaktimenetelmään kuin käytöstä poistuvalla tehtaalla sekä vuonna 1995 rakennetulla tehtaalla. Uusi tehdas rakennetaan samaan osaan Suurteollisuuspuistoa kuin missä muut rikkihappotehtaat sijaitsevat. Tuotteena valmistettavan rikkihapon varastointi tapahtuu nykyisissä Kemira Oyj:n omistamissa säiliöissä. Rikkihappotuotannossa muodostuva ferriarsenaattisakka sijoitetaan nykyiseen sakka-altaaseen. RIKKIHAPPOTEHTAAN TOIMINTA Rikkihappotehdas käyttää raaka-aineenaan sulatusprosessissa muodostuvaa rikkidioksidipitoista kaasua. Rikkihappotehdas voidaan käsittää sulattojen kaasunpuhdistuslaitokseksi, jonka puhdistusprosessista saadaan myyntikelpoisia tuotteita, rikkihappoa ja nestemäistä rikkidioksidia. Rikkihapon valmistus uudella tehtaalla perustuu samaan kaksoiskontaktimenetelmään kuin käytöstä poistuvalla tehtaalla. Uuden rikkihappotehtaan rakentaminen ei edellytä muutoksia sulattojen prosesseihin. Valmistettava rikkihappo sekä nestemäinen rikkidioksidi tullaan varastoimaan olemassa oleviin säiliöihin, jotka ovat Kemira Oyj:n omistamia. Uuden tehtaan maksimituotantokapasiteetti on tonnia vuorokaudessa 100-prosenttisena rikkihappona ilmoitettuna. Uudella tehtaalla korvataan vanhin, vuonna 1984 rakennettu rikkihappotehdas 6 (kapasiteetti tonnia vuorokaudessa) ja toisaalta lisätään Boliden Harjavallan rikkihapon kokonaistuotantokapasiteettia noin 50 %, tonnista vuorokaudessa tonniin vuorokaudessa. Vuonna 1995 rakennettu rikkihappotehdas 7 (RHT 7,

3 kapasiteetti tonnia vuorokaudessa) jää käyttöön uuden tehtaan rinnalle. Ennen mahdollista sulattojen laajentamista rikkihapon kokonaistuotantomäärissä ei tapahdu muutoksia uuden tehtaan korvattavaa tehdasta suuremmasta tuotantokapasiteetista huolimatta. Yhteenveto rikkihappotehtaista on esitetty oheisessa taulukossa (Taulukko 1). ENERGIAN KÄYTTÖ JA ENERGIATEHOKKUUS Rikkihapon valmistus on eksoterminen eli lämpöä tuottava prosessi. Puhaltimet, pumput ja muut prosessilaitteet kuluttavat sähköä, mutta rikkihappotehtaiden osuus koko Boliden Harjavallan energiankulutuksesta on hyvin pieni. Uusi rikkihappotehdas 8 tulee laitteistoltaan ja toiminnaltaan edustamaan nykyaikaista, vähemmän energiakuluttavaa ja vähemmän hukkalämpöä tuottavaa tekniikkaa kuin korvattava rikkihappotehdas 6. Tekniikoita, joilla voidaan parantaa energiatehokkuutta uudella tehtaalla, ovat esimerkiksi puhaltimien taajuusmuuttajat sekä lämmöntalteenottimet, joilla saadaan lisättyä muodostuvan lämmön hyödyntämistä muissa prosesseissa. Uudessa rikkihappotehtaassa lämmön talteenotto on ensisijaisesti höyrynä ja sekundäärisesti kuumana vetenä. Tämän mahdollistaa uuden tekniikan käyttö rikkihappotehdas 8:lla. Valinta perustuu siihen, että kuuman veden lisätarve on pieni, ja taas toisaalta höyryenergia saadaan tehokkaammin hyödynnettyä ympäri vuoden. Rikkihappotehtaiden osuus Boliden Harjavallan lämpöenergian talteenotosta on %. Sähköenergian kulutuksen minimoimiseksi esimerkiksi sähkömoottorit hankitaan omien tehdasstandardien mukaisesti. Standardeissa on määritelty mm. laitteen hyötysuhde. Sähkö- ja lämpöenergian kulutusta seurataan rikkihappotehtailla tehdaskohtaisesti. Myös kulutushyödykemääriä (talousvesi, jokivesi, höyry) seurataan säännöllisesti. PARAS KÄYTTÖKELPOINEN TEKNIIKKA (BAT) Metallintuotantolaitoksen yhteydessä toimivan rikkihappotehtaan BAT eli paras käyttökelpoinen oleva tekniikka on määritelty EU:n tasolla laaditussa, vuonna 2007 julkaistussa epäorgaanisten kemikaalien laajamittaisen valmistuksen vertailuasiakirjassa, BREF:ssä (Reference Document on Best Available Techniques for the Manufacture of Large Volume Inorganic Chemicals - Ammonia, Acids and Fertilisers). Rikkihapon valmistusta on käsitelty myös vuonna 2001 julkaistussa muiden kuin rautametallien valmistuksen BAT-vertailuasiakirjassa (Reference Document on Best Available Techniques in the Non Ferrous Metals Industries), jonka päivitys on parhaillaan työn alla. Rikkihappotehtaan BAT määritellään kuitenkin jatkossakin pääasiassa edellä mainitussa epäorgaanisten kemikaalien valmistuksen vertailuasiakirjassa vuodelta 2007.

4 Vertailuasiakirjan (2007) mukaan kaikille asiakirjan kattamille toiminnoille paras käyttökelpoinen tekniikka sekä tilanne Boliden Harjavallassa on kuvattu hakemuksen taulukossa 4. Vertailun perusteella rikkihapon valmistus Boliden Harjavallan suunnittelemalla uudella rikkihappotehtaalla tapahtuu parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukaisesti. YMPÄRISTÖRISKIT SEKÄ HÄIRIÖ- JA ONNETTOMUUS- TILANTEISIIN VARAUTUMINEN Rikkihappotehtaan ympäristöriskit ja poikkeustilanteet arvioitiin suunnitelmatietojen sekä olemassa olevilta tehtailta kerättyjen kokemusten perusteella. Ympäristöriskejä voi aiheutua esimerkiksi rikkidioksidikaasun siirtoon ja käsittelyyn käytettävien kaasulinjojen tai laitteiden vuodoista sekä tulipaloista. Arviointia varten järjestettiin riskikartoitustyöpaja Boliden Harjavallan rikkihappotehtaiden suunnittelusta, käytöstä ja kunnossapidosta vastaavien henkilöiden kanssa. Työpajan perusteella laadittiin uuden rikkihappotehdas 8:n ympäristöriskikartoitus, jossa pyrittiin tunnistamaan merkittävimmät toimintaan liittyvät ympäristöriskitilanteet. Kartoituksen tulokset käytiin läpi pelastuslaitoksen edustajan kanssa. Mahdollisuuksia varautua tunnistettuihin riskitilanteisiin ennakolta sekä tarpeellisia toimenpiteitä poikkeustilanteiden ilmetessä arvioitiin kartoituksen tulosten perusteella. Riskikartoitusraportti on hakemuksen liitteenä 5 olevan ympäristövaikutusten arviointiselostuksen liitteenä. Uuden rikkihappotehtaan toteutuksen ja rikkihappotehtaan 6 käytöstä poistumisen seurauksena poikkeustilanteiden esiintymisen arvioidaan vähenevän uuden tehtaan paremman käyttövarmuuden myötä. Kokonaisuutena rikkihappotehtaan toimintaan liittyvät ympäristöriskit todettiin tehdyssä kartoituksessa varsin vähäisiksi. Merkittävin riski aiheutuu mahdollisesta rikkidioksidipitoisen kaasun vapautumisesta, mikä voi aiheutua useista syistä. Suuren kaasuvuodon todettiin riskikartoituksen ja mallinnuksen perusteella voivan pahimmillaan aiheuttaa hengenvaarallisia rikkidioksidipitoisuuksia noin 150 metrin etäisyydellä päästölähteestä. Todennäköisimmissä kaasuvuototilanteissa aiheutuu ainoastaan hajuhaittaa tehdasalueen ympäristössä sekä ilmanlaadun raja-arvojen ylittymisiä lyhytaikaisesti Harjavallan ilmanlaadun mittausasemilla. Edellä esitettyjä mallinnustuloksia tulkitessa tulee huomioida, että mallinnetut vuototilanteet eivät ole uuden rikkihappotehtaan myötä alueelle tulevia uusia riskejä. Uuden rikkihappotehtaan toteuttaminen ja korvattavan tehtaan käytöstä poistaminen päinvastoin vähentävät riskejä. Tehtaan huolellinen suunnittelu muodostaa pohjan riskien ehkäisylle sekä vaikutusten lieventämiselle riskin toteutuessa. Myös materiaalivalinnoilla, kunnossapidolla, henkilöstön koulutuksella ja ohjeistuksella sekä tehtaan mittaus- ja automaatiojärjestelmällä todettiin riskikartoituksessa olevan keskeinen rooli riskeihin ja onnettomuustilanteisiin varautumisessa.

5 PÄÄSTÖT JA NIIDEN RAJOITTAMINEN Melupäästöt Uuden rikkihappotehtaan melupäästöt ovat uudemman tekniikan ansiosta korvattavaa tehdasta pienemmät. Melumallinnuksessa uuden tehtaan melupäästöinä on käytetty käyttöön jäävän rikkihappotehdas 7 laitteiden mitattuja melutasoja, jotka kuvaavat riittävällä tarkkuudella myös uuden tehtaan melua. Uuden rikkihappotehtaan laitteet tulevat kuitenkin edustamaan vielä uudempaa ja vähemmän melua aiheuttavaa tekniikkaa, jolloin meluselvityksen tuloksia voidaan pitää varovaisuusperiaatteen mukaisina. Päästöt ilmaan Boliden Harjavallan uudessa ympäristöluvassa (Nro 239/2014/1, ) asetettu koko toiminnan rikkidioksidipäästön (SO2) enimmäispäästöraja on tonnia vuodessa vuoden 2019 loppuun asti. Päästöraja on alkaen enintään tonnia vuodessa ja alkaen enintään tonnia vuodessa. Lisäksi rikkihappotehtaan häntäkaasujen rikkidioksidipitoisuudelle asetetaan uudessa luvassa seuraavat päästöraja-arvot vuorokausikeskiarvoina. Vuoden 2013 toteutunut kokonaispäästö oli noin tonnia ja vuonna 2012 noin tonnia. Päästömäärän vaikuttaa merkittävästi sulatoille tulevan raaka-aineen laatu, erityisesti rikkipitoisuuden vaihtelu. Nykyisten rikkihappotehtaiden osuus Boliden Harjavallan rikkipäästöistä ilmaan on ollut noin prosenttia. Taso prosenttia kokonaispäästöstä vastaa noin tonnia vuodessa rikkidioksidina (SO2) ilmoitettuna. Osa rikkihappotehtaiden päästöistä ilmaan aiheutuu erilaisissa häiriö- ja vuototilanteissa sekä prosessin alas- ja ylösajotilanteissa. Tehtaan toimiessa normaalisti on rikin talteenottoaste hyvä, jolloin myös päästöt piipun kautta ilmaan ovat vähäisiä. Rikkidioksidin ominaispäästö Boliden Harjavallan nykyisillä tehtailla on vaihdellut tasolla 0,9 1,5 kilogrammaa tuotettua rikkihappotonnia kohti. Vertailun vuoksi esimerkiksi valtakunnallisena tavoitteena (muun muassa rikkitoimikunta 1993) on ollut, että rikkihappoteollisuuden rikkiyhdisteiden päästö olisi enintään kaksi kilogrammaa tuotettua rikkihappotonnia kohden (100 %:n pitoisuus). Uuden tehtaan päästöt ilmaan (ns. häntäkaasut) johdetaan nykyisen 140 metriä korkean piipun kautta. Rikkihappotehtailta aiheutuu myös hajapäästöjä erilaisten häiriötilanteiden yhteydessä. Uuden tehtaan suuremman tuotantokapasiteetin myötä lisääntyvä kaasunkäsittelykapasiteetti sekä uuden tehtaan korvattavaa tehdasta parempi käyttövarmuus tulevat mitä todennäköisimmin vähentämään rikkidioksidin hajapäästöjä nykytilanteeseen

6 verrattuna. Kokonaishajapäästö todennäköisesti pienenee, koska rikkihappotehtaiden lisääntynyt kaasunkäsittelykapasiteetti vähentää myös sulatoilta muodostuva hajapäästöjä. Päästöt maaperään ja pohjaveteen Rikkihappotehtaasta ei normaalitilanteessa kohdistu päästöjä tai vaikutuksia maa- tai kallioperään. Päästöt vesistöön Uuden rikkihappotehtaan myötä lämpökuormitus vesistöön vähenee, kun jäähdytysveden johtaminen rikkihappotehtailta Kokemäenjokeen päättyy. Samalla myös jokiveden tarve jäähdytysvesikäytössä vähenee, sillä uusi tehdas toimii jäähdytysveden osalta suljetussa kierrossa. Jokiveden käyttö jäähdytysvetenä ei ole vaikuttanut jokivedessä esiintyviin pitoisuuksiin, joten käytännössä toiminnan vesistökuormitukseen ei siten tule muutoksia lämpökuormituksen pienentymistä lukuun ottamatta. YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET Ympäristövaikutusten arviointi Uuden rikkihappotehtaan ympäristövaikutukset on arvioitu ympäristövaikutusten arviointimenettelystä (YVA) annetun lain sekä asetuksen mukaisesti. Arviointimenettely päättyi yhteysviranomaisen lausuntoon syyskuussa Arviointiselostus on hakemuksen liitteenä 5. Yhteysviranomaisen lausunto arviointiselostuksesta on liitteenä 6. Yhteysviranomainen on lausunnossaan nostanut esiin asioita, joihin tulee kiinnittää huomioita lupahakemusvaiheessa. Kyseiset asiat sekä niiden käsittely hakemuksessa on esitetty hakemuksen taulukossa 6. Vaikutukset melun leviämiseen Uuden rikkihappotehtaan melun leviämistä ja vaikutuksia Boliden Harjavallan kokonaismelun leviämiseen tarkasteltiin laskennallisella melunleviämismallinnuksella Promethor Oy:n toimesta. Meluselvitysraportti on hakemuksen liitteenä 5 olevan YVA-selostuksen liitteenä. Selvityksen perusteella uuden rikkihappotehtaan rakennusten ja laitteiden sijoittelulla sekä meluntorjuntatoimenpiteillä (imeytysosaston seinät, meluaita jäähdytysvesitorneille) saadaan vähennettyä Boliden Harjavallan toiminnasta aiheutuvan melun leviämistä tehokkaasti. Suunnitellun rakennusten sijoittelun ja meluntorjuntatoimenpiteiden ansiosta teollisuusalueen ympäristöön leviävä melu vähenee nykytilanteeseen verrattuna. Selvityksen perusteella melutaso tehtaan koillis- ja itäpuolen asuinalueella laskee toimenpiteiden seurauksena 1 3 db nykytilanteesta (Kuva 11).

7 Vaikutukset ilmanlaatuun Uuden tehtaan myötä sulattokaasujen käsittelykapasiteetti kasvaa, mikä vähentää hajapäästöjen muodostumista. Uuden tehtaan paremman käyttövarmuuden myötä häiriö- ja vuototilanteita sekä suunnittelemattomia alas- ja ylösajotilanteita tulee vähemmän, mikä pienentää rikkihappotuotannon kokonaispäästöjä merkittävästi. Myös häiriötilanteista aiheutuneiden ja lähialueilla ajoittain havaittujen ilmanlaatuhaittojen arvioidaan vähenevän. Suurteollisuuspuistossa on useita mahdollisia hajapäästölähteitä, joista rikkihappotehdas muodostaa vain yhden. Vaikutukset maaperään ja pohjaveteen Rikkihappotehtaan toiminnasta ei normaalitilanteessa aiheudu päästöjä tai vaikutuksia maaperään tai pohjaveteen. Vaikutukset vesistöön Jäähdytysvesien johtamisen päättymisen vaikutuksia ei todennäköisesti tulla juurikaan havaitsemaan Kokemäenjoen vedenlaadussa. Korkeintaan voidaan havaita hyvin vähäinen vedenlaadun yleinen parantuminen jäähdytysvesiviemärin purkukohdan alapuolella. Vaikutukset pintavesiin ovat siten positiivisia, mutta merkittävyydeltään hyvin pieniä. Vaikutukset yleiseen viihtyvyyteen ja ihmisten terveyteen Uuden rikkihappotehtaan toteuttaminen vähentää ihmisten terveyteen kohdistuvia vaikutuksia. Uusi rikkihappotehdas 8 tulee olemaan toimintavarmuudeltaan parempi kuin korvattava rikkihappotehdas 6, joten poikkeuksellisten päästötilanteiden esiintyminen tulee olemaan etenkin tehtaan elinkaaren alkupäässä nykyistä epätodennäköisempää. Uuden rikkihappotehtaan myötä myös melun leviäminen lähimpien asuinrakennusten alueelle vähenee. Uuden rikkihappotehtaan toteuttaminen ei aiheuta haittaa asuin- ja elinympäristön viihtyisyydelle. Vaikutuksia virkistys- tai harrastustoimintaan ei synny. Hanke voi toteutuessaan parantaa asuin- ja elinympäristön viihtyisyyttä nykyisestä, kun huomiota tullaan kiinnittämään mm. alueen julkisivun siistimiseen varasto- ja työmaarakennuksia yhdenmukaistamalla sekä meluntorjunnan parantamiseen. Muut ympäristövaikutukset Uuden rikkihappotehtaan toteuttamisen ympäristövaikutukset on arvioitu positiivisiksi. Osin vaikutuksia ei aiheudu lainkaan, esimerkiksi luontoon, luonnonsuojeluun tai rakennettuun ympäristöön ei kohdistu vaikutuksia.

8 TARKKAILU JA RAPORTOINTI Boliden Harjavallan tarkkailuohjelman käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuun ei ole tarpeen tehdä olennaisia muutoksia uuden rikkihappotehtaan toteuttamisen myötä. Käyttötarkkailu Rikkihappotehtaan käyttötarkkailusta vastaa tehtaan käyttöhenkilökunta. Käyttötarkkailun toteutus on kuvattu tarkemmin hakemuksen liitteenä 7 olevassa Boliden Harjavallan koko toimintaa koskevassa tarkkailuohjelmassa. Päästötarkkailu Päästötarkkailuun ei tule muutoksia uuden tehtaan toteutuksen myötä. Uuden tehtaan käyttöönoton jälkeen käyttöön jäävien rikkihappotehdas 7:n ja rikkihappotehdas 8:n rikkidioksidipäästöjä (piippuun johdettavat päästöt) seurataan jatkuvatoimisin päästömittauslaittein. Vaikutustarkkailu Uuden rikkihappotehtaan toteuttamisen myötä vaikutustarkkailua ei ole tarpeen laajentaa tai muuttaa nykyisestä. Boliden Harjavallan ympäristövaikutusten tarkkailuun sisältyy nykyisin ilmanlaadun tarkkailu kahdella mittausasemalla. Ilmanlaadun tarkkailussa nykyisin käytössä olevien mittauspisteiden (Kaleva, Pirkkala) lisäksi ei hankkeen seurauksena ole tarpeen toteuttaa uusia mittauspisteitä, koska kyseessä on ilmapäästöjä ja erityisesti hajapäästöjä vähentävä korvausinvestointi. pohja- orsi- ja pintaveden tarkkailu Suurteollisuuspuiston toimijoiden yhteistarkkailuna vesistövaikutustarkkailu (Kokemäenjoen ja Porin edustan merialueen yhteistarkkailu) Kokemäenjoen ja sen edustan merialueen kalataloudellinen yhteistarkkailu

9 Raportointi Uuden rikkihappotehtaan toiminnan raportointi sisällytetään koko Boliden Harjavallan toiminnan kattavaan raportointiin, joka on kuvattu tarkkailuohjelmassa. Raportoitaviin asioihin ei tule muutoksia uuden rikkihappotehtaan toteutuksen myötä. Normaalitoiminnasta merkittävästi poikkeavia päästöjä aiheuttavista häiriötilanteista raportoidaan viipymättä. Käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailutuloksista laaditaan vuosittain yhteenvetoraportti. Laadunvarmistus Mittaukset, tutkimukset, selvitykset ja testaukset tehdään asiantuntevasti ja luotettavasti asianmukaisia menetelmiä käyttäen. Rikkihappotehtaan prosessi-, automaatio- ja mittalaitteet huolletaan ja tarkastetaan ennakkohuolto-ohjelman mukaisesti. Hakemusta esitellään tarvittaessa kokouksessa. Esityslistan liitteenä nro 4: Boliden Harjavalta Oy:n uuden rikkihappotehdas 8:n ympäristölupahakemus Kaupungingeodeetin ehdotus: Kaupunkikehityksen lautakunta Harjavallan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisena päättää ilmoittaa lausuntonaan Etelä-Suomen aluehallintovirastolle Boliden Harjavalta Oy:n uuden rikkihappotehdas 8:n ympäristölupahakemuksesta seuraavaa: Kaupunkikehityksen lautakunta toteaa näkemyksenään, että 1. uuden rikkihappotehtaan rakentamisessa käytetään parasta käyttökelpoista tekniikkaa sekä 2. uuden toiminnan ympäristöriskit ovat vähäiset sekä 3. päästöjen rajoittamisessa päästään parempaan tilanteeseen kuin nykyisin sekä 4. uusi rikkihappotehdas tuottaa myönteisiä vaikutuksia Harjavallan ympäristöön ja luontoon sekä 5. uuden rikkihappotehtaan toteuttaminen tulee lisäämään yleistä viihtyvyyttä sekä 6. vähentää ihmisten terveyteen kohdistuvia vaikutuksia. Päätös: Päätösehdotus hyväksyttiin. Lisätietojen antaja: Ympäristöinsinööri Reijo Roininen, puh Kh Esityslistan liitteenä: Porin seudun ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-alueen lausunto Boliden Harjavalta Oy:n uuden

10 rikkihappotehtaan ympäristölupahakemuksesta, Boliden Harjavalta Oy:n rikkihappotehdas 8:n ympäristölupahakemus Kaupunginjohtajan ehdotus: Kaupunginhallitus päättää antaa Ete lä-suomen aluehallintovirastolle otsikosta mainitusta asiasta kaupunkikehityksen lau ta kun nan ja liitteenä olevan Porin seudun ympäristöterveydenhuollon yhteis toi min ta-alu een ehdotuksen mukaisen lausunnon. Lisätietojen antaja: Ympäristöinsinööri Reijo Roininen, p Päätös: Päätösehdotus hyväksyttiin.