Rakennustyömaan kosteudenhallintakäytännöt Olli Teriö

Transkriptio

1 Rakennustyömaan kosteudenhallintakäytännöt Olli Teriö Rakennustyömaan kosteudenhallintakäytännöt Johdanto Sääsuojaus, työmaan lämmitys ja rakenteiden kuivatus Energiatehokkaat terveet rakenteet Energiatehokkaan ja kosteusturvallisen rakentamisen laadunvarmistus Kosteudenhallintasuunnitelman laadinta Rakennustyömaan energian kulutus Loppukeskustelu 1

2 Energiatehokas rakentaminen ja rakennustyömaan olosuhdehallinta Yleisimpiä syitä: Vesikaton läpimenot Putki- ja laitevuodot (iv-laitteet) Vesieristeiden pohjat ja liitokset Valvonnan puute käytön aikana Pinnoittaminen kostealle tai pölyiselle alustalle Käytön virheet? Energiatehokas rakentaminen Energiatehokkaat rakenteet ja järjestelmät Energiatehokas työmaa Kosteusturvalliset rakenteet Kuiva työmaa 2

3 Rakentamisen vaikeusaste kasvaa Olosuhteet pahenevat Vesieristys! Lämmöneristys! Kosteuseristys! Rakenteiden tuuletus! Kylmäsillat! Kondensioriskit! Löytyykö piirustuksista? Detaljikuvat? Rakenteet jäähtyvät - Kuivuminen hidastuu Kosteuden hallinnan haasteita Massiivisten betonirakenteiden kuivumisajat ja pinnoittaminen - aikataulut Valmiiden rakenteiden eristykset ja kuivumisratkaisut. Esimerkiksi terassiratkaisut, sokkelit Kosteusmuodonmuutokset; lattiat käyristyy, laatat korkkaa, lattiat halkeilee. Vesipesät ontelolaatoissa Uudet rakenteet ja materiaalit 3

4 Määräyksissä kerrotaan, että Rakennus on suunniteltava ja rakennettava siten, että sen olennaiset tekniset vaatimukset täytetään ja voidaan tavanomaisella kunnossapidolla säilyttää rakennuksen suunnitellun käyttöiän ajan 3) Hygienia, terveys ja ympäristö. Rakennuksesta ei saa aiheutua hygienian tai terveyden vaarantumista syistä, jotka liittyvät erityisesti myrkyllisiä kaasuja sisältäviin päästöihin, ilmassa oleviin vaarallisiin hiukkasiin tai kaasuihin, vaaralliseen säteilyyn, veden tai maapohjan saastumiseen tai myrkyttymiseen, jäteveden, savun taikka kiinteän tai nestemäisen jätteen puutteelliseen käsittelyyn taikka rakennuksen osien tai sisäpintojen kosteuteen. (Maankäyttö- ja rakennusasetus /895, 50, Rakennuksen olennaiset tekniset vaatimukset) Määräyksissä kerrotaan, että RakMK C2, 1.2 Olennainen vaatimus Rakennus on suunniteltava ja rakennettava siten, ettei siitä aiheudu sen käyttäjille tai naapureille hygienia- tai terveysriskiä kosteuden kertymisestä rakennuksen osiin tai sisäpinnoille. Rakennuksen näiden ominaisuuksien tulee normaalilla kunnossapidolla säilyä koko taloudellisesti kohtuullisen käyttöiän ajan. 8 4

5 Nostetaan kissa pöydälle Onko talvirakentamisessa mitään järkeä Kyllä, koska: resursseja on paremmin saatavilla lumi, jää ja pakkanen voivat olla hidasteita, mutteivät esteitä ei tarvitse jakaa lomautuslappuja rakenteet kuivuvat tehokkaasti, koska ulkoilma on kuivaa tasainen työkuorma on helpompi hanskata kuokan voi laittaa maahan jo elo-syyskuussa Tilaajan vaatimukset sitä saa mitä tilaa Paras käytäntö Tilaajan tulee määrittää tarjouspyynnöissä olosuhde- tai suojaustasovaatimus keskeiset toimenpiteet todentamismenettely. (Kuva: Suunnitelmiin ja sopimuksiin kirjataan tilaajan tahto kuivanapidon tasosta. 5

6 Suunnittelijoiden rooli Rakenteen kosteustekninen toimivuus rakentamisen ja elinkaaren aikana lähtee suunnittelupöydältä. Suunnittelussa on otettava huomioon myös rakennusaikaiset kosteusrasitukset Suunnitelmiin on merkattava olosuhdevaatimukset ja tarvittaessa suojaustoimenpiteet Tietyissä olosuhteissa kosteus vaan tuppaa tiivistymään Suunnitelmien toteutettavuuden arviointi Rakenteiden tuuletusratkaisujen on sovelluttava valmistukseen, asennukseen ja lopulliseen käyttöön. 6

7 Sopimukset ja urakkarajat Suojaustyöt voidaan sisällyttää aliurakkasopimuksiin Lumen luonti on tarkoituksenmukaista pitää pääurakassa Pressupartioiden organisoiminen vaatii jämäkkyyttä Vastuunkanto työmaalla Johdanto Rakenteiden kosteudensietokyky on otettava huomioon suojausta ja kuivattamista suunniteltaessa. Kuivatuksen ja kuivanapidon toteuttamiseen on nimettävä tietty työnjohtaja. Lisäksi kosteudenhallinta ja sääsuojaus on otettava mukaan urakoitsijakokousten asialistalle. 7

8 Toimittajan vastuu Teollisuuden on toimitettava tuotteensa työmaalle kuivana varmistettava, että asentaminen ja välivarastointi voidaan tehdä kuivan rakentamistavan mukaan. Kriittisten rakenteiden valvonta Johdanto Valvojien on pidettävä huolta, että sopimuksia ja suunnitelmia noudatetaan työmaalla. Huomioitava, että suunnitteluratkaisut vaikuttavat käytettäviin työmenetelmiin. 8

9 Johtaminen ja organisointi Johdanto Rakennustyömaan sääsuojaus 9

10 Työmenetelmät ja olosuhteet Hyviä olosuhteita tarvitaan koska, Syksyn kosteilla keleillä betoni ei tahdo kuivua Talvella kylmä ilma valuu lattianrajaan, jolloin hierto viivästyy Keväällä kuiva ilma voi aiheuttaa betonin halkeilua Kesällä tuuli ja helle voivat aiheuttaa betonin halkeilua. Myös liian kylmä tai liian kuiva alusta aiheuttavat lattioihin laatuongelmia. SÄÄSUOJAUS Tee vedenpitävä suunnitelma - ja toteuta se 10

11 Sadepäivien määriä ja sademääriä Sadepäivien määrä (sademäärä = 1,0 mm) Sademäärä (mm) Kuukausi Helsinki Tampere Jyväskylä Oulu I 10 10, II 8 7,5 7 7 III 8 8,5 9 7 IV 7 7,5 8 6 V 6 6,5 7 7 VI 8 8,5 9 8 VII 8 9, VIII IX X XI XII I-XII Tampere arvioitu Kuukausi Helsinki Tampere Jyväskylä Oulu I II 36 33, III 38 37, IV 36 36, V VI VII 62 70, VIII IX 66 64, X 73 66, XI 68 62, XII 58 52, I-XII Lähde: Ilmatieteenlaitos. Arvot on laskettu vuosilta Olosuhteet Rakennekosteuden lähteitä Kosteusrasituksia, täyselementtit. Betoni 8-9 l/rm 3 Lattiatasoite 1-1,5 l/rm 3 Seinätasoite 0,5 l/rm 3 Sade 1-5 l/rm 3 Yhteensä l/rm 3 Muuratut seinät 5-7 l/seinä-m2 Esimerkiksi syyskuussa Helsingissä sataa 500 m2 holville keskimäärin 500 m2 x 73 l/m2 = l tai 4 cm lunta hovilla vastaa 200 litraa vettä Sadetta 1 mm = 1 l/m2 Lunta 1 cm = 1 l/m2 11

12 Sääsuojaus Eristeisiin? Mihin vesi lopulta katoaa? Ulos? Rakenteiden tuuletusja kuivatusratkaisujen on sovelluttava valmistukseen, asennukseen ja lopulliseen käyttöön. Seinille? Paras käytäntö Maaperään? Kuivureihin? Kipupisteitä ja ratkaisuideoita Sääsuojaus Nostolenkit s-pisteet Parvekekannakkeet Pystysaumojen epäjatkuvuuskohdat Kaareva holvi tuo vettä erityisesti kantaville seinille Kiinnitysteräkset vaikeuttavat pressutusta Vaakasauman korkeusasema Vaakasaumojen tiiveys Vedenpoistoreitit 24 12

13 Kuinka pitää kuivana Valun piti olla tänään klo 10 tai sitten ei. Talvi ei ole yllätys tai poikkeus. Siihen pitää vain osata varautua. 25 Suojausmenetelmän valintaan vaikuttavat Rakennuksen sijainti, koko ja muoto Rakenneratkaisut Rakennusmateriaalit Rakentamisajankohta Työjärjestys ja aikataulu Kustannukset 26 13

14 Suojaustapoja Sääsuojat pitävät kuivana. Jokaisessa kohteessa tulee arvioida huputetaanko rakennus vai suojaudutaanko vaihtoehtoisin menetelmin. Sääsuojan alla työt voivat jatkua lumisateesta huolimatta. 27 Runkovaiheen suojaus Tiivis holvi eli Holvi kerralla kuntoon Sääsuojaus Ks Tiiviillä holvilla ja sandwichelementin suojauksella luodaan kuivat rakentamisolosuhteet alempiin kerroksiin. 14

15 Julkisivun suojaus Lämmöneristys- ja muuraustyöt voidaan tehdä häiriöttömästi huputetussa kohteessa. Työn aikana seurataan suojien kuntoa, tarvittaessa korjataan. Seurataan sisäilman kosteutta. Tarvittaessa tuuletetaan tai kuivatetaan. Julkisivu umpeen jo tehtaalla Paras käytäntö Seinäelementti voidaan tehdä tiiviiksi jo tehdasolosuhteissa. Vähemmän suojausta työmaalla. 15

16 Yläpohjan suojaus Yläpohja voidaan rakentaa valmiiksi maassa ja nostaa se paikoilleen. Säästetään sekä työkustannuksia että välillisiä kustannuksia Ei tarvita telineitä, työturvakaiteita, Koko työmaan suojaus 16

17 Työkohteiden suojaus Sääsuojauksen suunnittelu on tärkeä osa työnsuunnittelua. Ohjeistetaan eri työkokonaisuuksien suojaustavat Nimetään vastuuhenkilö suojausten toteuttamiseen Aina pitää varautua sateen mahdollisuuteen. Keskimäärin joka kolmas päivä sataa vettä tai lunta. 33 Yleisaikataulu & työjärjestys Sääsuojaus vuodenaika riskeihin varautuminen julkisivu otsat Rakentamisen ajankohta ja aikataulu vaikuttavat keskeisesti lämmitys-, suojaus- ja kuivatusratkaisuihin. Myös työjärjestykset on mietittävä. 17

18 Talvirakentamisessa Sääsuojaus suojaa rakenteet sadevedeltä ja lumelta kaikki rakennuksen vaipan aukot kannattaa tukkia hyvin erityisesti isot aukot tiiviisti umpeen luhtitaloihin kannattaa asentaa väliaikaiset ovet pistetaloissa voidaan käyttää väliaikaisia ovia tai porrashuoneet voidaan pressuttaa poista lumet lapiolla, kolalla tai paineilmalla, älä sulattamalla. Mitä nopeammin laitat suojaukset kuntoon sitä enemmän hyödyt Hyvät olosuhteet nopeuttavat työn tekoa, vähentävät häiriöitä, lisäävät työmotivaatiota ja luovat positiivista imagoa Kuivan rakentamisen periaate Sääsuojaus Kuivassa rakentamisessa 1. Vesikatto ja rakennuksen vaippa ovat vedenpitävät tai rakennetaan sääsuojassa. 2. Ilman suhteellinen kosteus on alle 70 %. 3. (Lämpötila on yli 10 C, Lämmitys on päällä) Kuivaa rakentamistapaa tulee noudattaa ainakin korjausrakentamisessa puuelementtirakentamisessa muussa uudisrakentamisessa täydentävistä rakenteista eteenpäin. Esimerkiksi kipsilevyjä ei asenneta ennen kuin vesikatto on valmis 18

19 Yleisiä kosteutta torjuvia varastointiohjeita ALUSTA Materiaalit varastoidaan aina irti alustasta esim. aluspuiden tai kuljetuslavan päälle. Alustan tulee kantaa lujuudeltaan varastoitava materiaali. Alustan tulee ohjata vedet pois. MATERIAALIT TULEE SUOJATA VÄLTÄ VÄLIVARASTOINTIA SE ON RISKI! Materiaalit on suojattava lialta ja kolhuilta. Kun mahdollista, pressu asennetaan irti materiaaleista esim. rimojen avulla. Huomioi suojaustapaa mietittäessä, että rakennusmuovi ja kevytpeite kestävät vain yhden käyttökerran. Lyhytaikainen varastointi ulkona Ikkunoiden omat kuljetuksen aikaiset suojaukset eivät riitä. Huomioi veden ohjautuminen; vesi ei saa jäädä seisomaan suojan päälle tai kuorman alle. Ikkunat odottavat hetken ulkona siirtoa sisätiloihin; ne on välivarastoitava irti maasta. 19

20 Materiaalien suojaus Eristys: Maakosteudelta Sateelta Huolehdittava: Tuuletus Valumavedet Muistettava Kuljetuspakkaus ei ole sadesuoja Vältettävä pitkiä varastointiaikoja Kuivalaastit Kuivalaastit Tilaa kuivalaasti vasta käytön ajankohdaksi ja käyttötarpeen mukaan sopivan kokoisissa pakkauksissa. Varastoi kuivalaasti mieluiten kuivissa sisätiloissa. Varastoi suursäkit ulkona kuormalavoilla ja suojaa säkit peitteillä. Sulje avatut säkit huolellisesti. Kuormalava tai muu alusta väh. 20 cm irti maasta Alustan kaltevuus tai vedenimukyky Alustan tukevuus 20

21 Kuivanapitosuunnitelmassa esitetään: Sääsuojaus vastuuseen nimetty työnjohtaja rakentamisen olosuhdetavoitteet ja niiden seurantatapa vaatimukset aliurakoitsijoille materiaalien ja rakenteiden suojaustavat lämmitys- ja kuivatustapa työmaakohtaiset erityispiirteet betoninpintojen mittauspaikat ja ajankohdat muut laadunvarmistustoimenpiteet Kuivanapitosuunnitelmaa käytetään esimerkiksi: työkaluna työnjohtajille liitteenä urakkasopimuksissa tarjouspyyntönä teline- ja lämmitysyrityksille ohjeena työntekijöille Rakennustyömaan lämmitys 21

22 Tuuma riittää tuuletukseen Betonin lujuuden kehittäminen Lämmitys Lämmitystapa Keskimääräinen energiankulutus (kwh/m 3 ) Kuumailmalämmitys 350 Lankalämmitys 75 Sähkölämmitteiset muotit 75 Infrapunasäteilylämmitys 135 Kuumabetoni 45 22

23 Kuivatus Kuivata tehokkaasti lämmittämällä ja hallitulla ilmanvaihdolla Tilan lämpötilajakauma, kun tilassa on 8kW lämmitin ja ulkoseinien aukot tiivistämättä Tilan lämpötilajakauma, kun tilassa on 15 kw lämmitin ja ulkoseinien aukot tiivistämättä Tilan lämpötilajakauma, kun tilassa on 8 kw lämmitin ja ulkoseinien aukot tiivistetty (Kuvat: Ratu ) Lämmitys kannattaa suunnata rakennuksen kulmiin Useita pienitehoisia lämmittimiä kuivattaa paremmin kuin yksi iso Pintoihin osuva ilmavirtaus tehostaa rakenteiden kuivumista Optimaalinen ilman suhteellinen kosteus on noin 50% Roudan sulatus Lämmitys Tai ei roudansulatusta 23

24 Lämmitystehon tarve Lämmitys Lämmittimen teho [kw]. Taulukko soveltuu runkovaiheen rakennukselle, ilmanvaihdon ollessa 3 krt/h, ikkunaaukot muovitettu yläpohja betonia ja eristetty 2 cm polystyreenillä. Runkovaiheessa olevan kerrostalokohteen valuosastoiden lämmittämiseen. Teollisuushallien vaatima lämmitysteho [kw]. Ilmanvaihdon ollessa 0,75 krt/h. Ikkunoita alle 7 % seinäalasta ja ne ovat muovitettuja. Taulukko suuntaa antava. tilavuus [m 3 ] Ulkolämpötilan ja sisälämpötilan ero [ºC] tilavuus [m 3 ] Ulkolämpötilan ja sisälämpötilan ero [ºC] Kuivatus 48 Tiesitkö, että 33 kg kaasun polttoa tuottaa yli 53 kg vesihöyryä 3 L 10 L 10 L 10 L 10 L 10 L 24

25 Rakenteiden kuivatus Peruskäsitteitä Absoluuttinen kosteus ilmoittaa, kuinka monta grammaa vettä on kuutiometrissä ilmaa. Absoluuttisella kosteudella on yläraja, kyllästyskosteus, joka määrittelee, paljonko vesihöyryä ilmassa voi olla kussakin lämpötilassa. Lämmin ilma voi sisältää enemmän vesihöyryä kuin kylmä. Kastepiste (kastepistelämpötila) on lämpötila jolloin kyllästyskosteus saavutetaan Suhteellinen kosteus kertoo montako prosenttia absoluuttinen kosteus on vallitsevan lämpötilan kyllästyskosteudesta

26 Kastepiste Pohdinta: Milloin rakenteen sisään voi syntyä kastepiste? Milloin se on haitallinen ja milloin haitaton? 51 Suhteellinen kosteus ja ilman sisältämä vesimäärä Ulkoilman suhteellisen kosteuden (%) vaihtelu Ulkoilman sisältämä keskimääräinen vesimäärä (g/m 3 ) Talvella suhteellinen kosteus on suuri. Alhaisen kosteuspisteen takia ilman vesipitoisuus on pieni. Pakkasilman sisältämä vesimäärä on pieni, vaikka sen suhteellinen kosteus on suuri. 26

27 Ulkoilman keskilämpötiloja ja suhteellisia kosteuksia Olosuhteet Keskilämpötila (?C) Suhteellinen kosteus (%) Kuukausi Helsinki Tampere Jyväskylä Oulu Kuukausi Helsinki Tampere Jyväskylä Oulu I -4,2-6,7-9 -9,7 I II -4,9-7,0-9 -9,5 II III -1,5-2,8-4 -4,7 III IV 3,3 3,0 1 0,8 IV V 9,9 9,5 9 7,5 V VI 14,8 14, ,6 VI VII 17,2 16, ,2 VII VIII 15,8 14, ,7 VIII IX 10,9 9,4 8 8,4 IX X 6,2 4,7 3 2,7 X XI 1,4-1,0-2 -3,2 XI XII -2,2-4,6-6 -7,5 XII I-XII 5,6 4,2 3 2,4 I-XII Lähde: Ilmatieteenlaitos. Arvot on laskettu vuosilta Betonista vapautuva rakennekosteus Kuivatus Materiaali Rakennusvaiheessa valmistuskosteus Vesipitoisuus l/m 3 Kemiallisesti sitoutuva kosteus Tasapainokosteus ilman kanssa, jonka RH50 % Kuivatettava vesimäärä l/m 3 Betoni K Betoni K Betoni K Tiilirakenne Puu

28 Kuivattamisen teoriaa Kuivatus Rakenteen kuivumisessa on erotettavissa kolme eri vaihetta. 1. Rakenteen pinnalla oleva vesi pääsee haihtumaan, lisää vettä pääsee tulemaan rakenteesta niin kauan kuin ollaan hygroskooppisella alueella (RH >98 %). Tällöin kuivuminen on hyvin nopeaa, mikäli kuivumisolot ovat suotuisat. 2. Rakenteen sisältä tulee diffuusion avulla kosteutta, jolloin kuivuminen hidastuu. Rakenteessa on tällöin vielä osin kyllästyskosteuden ylittäviä arvoja. 3. Kosteus on alle kyllästyskosteuden. Kuivuminen edellyttää kosteuden kulkeutumisen diffuusiolla rakenteen pinnalle rakenteen keskeltä. Tämä kuivamisen vaihe on hyvin hidas. Kuivatusaikaan vaikuttavat asiat Kuivatus Betonin ominaisuudet Vesi-sementtisuhde, lujuusluokka Erot jopa tuplaavat kuivatusajan (0,4 vs 0,6) Valetun osan paksuus ja geometria Kuivumismahdollisuus yhteen vai kahteen suuntaan Erot 2-3 kertaisia Kuivumisolosuhteet Alle 50 RH ei oleellisesti nopeuta kuivumista, Nousu RH 50 -> 60 aiheuttaa n. 20% lisää kuivumisaikaan Materiaalin lämpötila vaikuttaa oleellisesti kuivumiseen (infrakuivaimet, lämmityskaapelit) Valun uudelleen kastuminen kuivumisjakson aikana merkitys 1,4-2 -kertainen Haluttu RH taso ennen pinnoitusta 28

29 Betonin kuivumisajan arviointia - nyrkkisääntöjä ja arvauksia Vaihtoehto 1 Betoni kuivuu sentin viikossa Vaihtoehto 2 Betonilattialle tulee varata kuivumisaikaa viikko/cm betonin paksuutta, aina 4 cm:in asti. 4 cm:n yli menevälle paksuudelle tulee varata 2 viikkoa/lisä-cm Yli 6 cm paksun betonin kuivumisaika on 4 viikkoa/jokainen lisä-cm. Toisin sanoen 8 cm paksun betonin on annettava kuivua vähintään (4 x 1) + (2 x 2) + (2 x 4) = 16 viikkoa. Vaihtoehto 3 Betoniyhdistyksen kirjat ja Excel-taulukot Vaihtoehto 4 Nopeasti kuivuvat betonilaadut ja hyvät olosuhteet, jolloin kokemusperäisesti voi arvioida kuivumisajan. Betonirakenteen kuivumisajan arviointi Kuivatus Ontelolaatta ja Pintavalu 60 mm Hyvät olosuhteet Rh 50% 20 C 11,3 vk Heikot olosuhteet Rh 60% 15 C 14,8 vk 2,5-3,5 kk Lähde: Betoniyhdistys 29

30 Muista myös tuulettaa Tuuletuksen merkitys olosuhteille Kuivatus i i Taulukko Työmaan ilmanvaihdon ja lämmityksen suunnitteluun löytyy netistä: Mollierin diagrammista nähdään että : jos ulkoilman lämpötila on alle 0 C, on ilmakuutiossa korkeintaan 5 grammaa vesihöyryä jos työmaan sisällä on lämmintä 15 C ja Rh 80 %, on ilmakuutiossa vesihöyryä 10 grammaa jos rm3 työmaalla vaihdetaan ilma kerran tunnissa, poistuu sisältä 50 litraa vettä. 30

31 Detaljien pitää mahdollistaa rakenteiden tuuletus Rakenteiden tuuletusratkaisujen on sovelluttava valmistukseen, asennukseen ja lopulliseen käyttöön. Työmaan lämmityksen ja ilmanvaihdon suunnitelu Kuivatus Kosteusrasituksia, täyselementtitalo Betoni 8-9 l/rm 3 Lattiatasoite 1-1,5 l/rm 3 Seinätasoite 0,5 l/rm 3 Sade 1-5 l/rm 3 Yhteensä l/rm 3 Muuratut seinät 5-7 l/seinä-m2 Keskilämpötila [ o C] Tampere Sademäärä keskiarvo [mm] Rh [%] Kuukausi I -6, II -7, III -2, IV 3, V 9, VI 14, VII 16, VIII 14, IX 9, X 4, XI -1, XII -4, I-XII 4, Syötettävät lähtötiedot (keltaiset kentät) Aika [vrk] Rakennuksen tilavuus Poistettava vesimäärä Ulkoilman lämpötila Ulkoilman suhteellinen kosteus Sisäilman lämpötila Sisäilman suhteellinen kosteus Ilman ominaislämpökapasiteetti Ilman tiheys Veden ominaishöyrystymislämpö m litraa 5 o C 95 Rh % 20 o C 55 Rh % 1,012 kj/kgk 1,225 kg/m 3 2,54 MJ/kg Kosteuden poistoaika 0,5 1 1,5 2 2,5 3 3,5 4 4,5 5 5,5 6 IV-kerroin [krt/h] 31

32 Kuivatus Yksittäisellä IV-kertoimen arvolla laskettu kosteudenpoistoaika Ilmanvaihtokerroin (1-3) Energian hinta Ilman vaihto 2 krt/h 11 snt/kwh m 3 /h 11,1 m 3 /s 13,611 kg/s Max absoluuttinen kosteus absoluuttinen kosteus Lämpötila ( o vesimäärä (g/m3) Rh % vesimäärä (g/m3) Tuleva ilma 5 6, ,50 Lähtevä ilma 20 17, ,51 erotus ( o C) 15 erotus (g/m3): 3,01 Kosteuden poistoaika (h) 1996,43 = 83 vrk Lämmitysteho, IV (kw): 253,11 W/m2K Kuiva Märkä Lämmitysteho, haihdutus [kw] 84,82 0,15 0,57 0,09 0,33 Ulkoseinä Yläpohja Lämmitysteho, vaippa 39,31 Ikkunat ja ovet 1 Lämmitysteho (kw): 377,23 Ikkunat ja ovet (muovikalvo) 5,8 Lämmitysenergia (MWh): 753,12 = euroa Yläpohja, 100 mm eristys 0,34 Taulukko löytyy netistä: IV-kerroin 2 käytännössä Kuivatus 6 4 Väliaikaiset ovet, Karmit osittain tiivistämättä Esim tuuman rako oven alapuolella 1-2 tuuletusikkunaa raollaan 100 kosteus-lämpömittarilla voidaan säätää olosuhteet kohdalleen Tuuma riittää tuuletukseen Betonin kosteusmittaukset kuitenkin ratkaisevia 32

33 Pyöreä aukko d=160 mm, Pinta-ala 0,02 m2 Virtausnopeus 0,5 m/s 36 m 3 /h Virtausnopeus 1,0 m/s 72 m 3 /h Virtausnopeus 1,5 m/s 108 m 3 /h Kuivatus Kynnys 0,8 x 0,05, Pinta-ala 0,04 m2 Virtausnopeus 0,5 m/s 72 m 3 /h Virtausnopeus 1,0 m/s 144 m 3 /h Virtausnopeus 1,5 m/s 216 m 3 /h Tuuletusikkuna 0,25 x 1,6, Pinta-ala 0,4 m2 Virtausnopeus 0,5 m/s 720 m 3 /h Virtausnopeus 1,0 m/s 1440 m 3 /h Virtausnopeus 1,5 m/s 2160 m 3 /h Parvekkeen oviaukko 0,9 x 2,1, Pinta-ala 1,9 m2 Virtausnopeus 0,5 m/s 3420 m 3 /h Virtausnopeus 1,0 m/s 6840 m 3 /h Virtausnopeus 1,5 m/s m 3 /h Tilavuusvirta = Virtausnopeus x Pinta-ala X 3600 Koneellinen kuivaus Kuivatus Kuivaimen Munters MH270:n kuivauskapasiteetti eri lämpötilan ja suhteellisen kosteuden arvoilla. [20] 33

34 Sorptiokuivain Kuivatus Sorptiokuivain on tehokkain ilmankuivain Toimii myös alhaisissa lämpötiloissa tehokkaasti Alentaa RH:n alle 30 Voidaan imeä ilmaa tai puhaltaa kuivaa ilmaa rakenteisiin Mitoitus: ilmankierto 1-2 krt kuivattavan osan tilavuus Isot m 3 /h pääsääntöisesti kuivausurakoitsijoilla Vaatii kuivatuksen seurantaa, asennus- ja käyttö tiedettävä Saatavuus varmistettava ajoissa Isompiakin olemassa (regenerointi: sähkö, kaasu tai höyry) Kondenssikuivain Kuivatus Kondenssikuivain soveltuu kun lämpötila ylittää 15 astetta Vesi voidaan johtaa suoraan viemäriin Energiataloudellinen 34

35 Muita kuivaimia Kuivatus Infrakuivain Betonin lämmityskaapeli Lämpömatto Lämpötilan nostaminen betonissa kymmenellä asteella puolittaa kuivumisajan lähes aina riippumatta kuivatusolosuhteista. Materiaalin lämpötilan noston vaikutus kuivumisaikaan Vaikutus kuivatusaikaan [krt] Materiaalin lämpötilan nosto ympäröivää ilmaa korkeammaksi T [ºC] +15 RH RH RH RH RH RH80 35

36 Kuivatus Kuivata ilmanvaihdolla Talvella rakenteet kuivuvat tuulettamalla: ulkoilma on hyvin kuivaa, kun lämpötila laskee pakkasen puolelle tuulettamalla sisään saadaan kuivaa ulkoilmaa ja ulos johdetaan kosteaa ilmaa lämmityskontti lämmön talteenotolla tuo selvää säästöä työntekijöille saadaan puhdasta ja raitista ilmaa Energiatehokkaat terveet rakenteet 36

37 Pohdinta: Mikä on eristepaksuuden kasvun keskeisimmät vaikutukset kosteudenhallinnan kannalta? 37

38 Paikka / Tilaisuuden nimi Aiemmin riittävästi tuuletusta. Jatkossa sopivasti tuuletusta. Työjärjestykset!

39 1. Seinän paksuuden kasvaessa räystään on pidennyttävä vastaavasti. 2. Koska räystäs pidentyy ja kuorimuuri sijaitsee kauempana räystään tuesta, räystään taipuma kuorimuurin kohdalla on suurempi. Tämä tulee ottaa huomioon jättämällä räystäälle riittävästi liikkumavaraa, jotta se ei riko kuorimuurin yläosaa. 3. Katon korkeutta on mahdollisesti kasvatettava, jotta myös yläpohjan lämmöneristystä saadaan parannettua katon reuna-alueella. 4. Muuraussiteiden nurjahduskestävyys heikkenee niiden pituuden kasvun seurauksena. Tämän seurauksena kuorimuurin tuentaan tuulenpainetta vastaan täytyy kiinnittää erityistä huomiota. 5. Lämpöä eristävän aluskatteen käyttö parantaa yläpohjan kosteusteknistä toimintaa. Aluskatteen lämmönvastuksen on suositeltavaa olla vähintään 0,4 m²k/w. 6. Kivirakenteisen ulkoseinän ja puurakenteisen yläpohjan liitoskohdan ilmatiiviys varmistetaan liittämällä yläpohjan höyrynsulku uritusliitoksella yläohjauspuuhun ja tiivistämällä yläohjauspuun ja kivirakenteen välinen sauma elastisella tiivistysmassalla. Kosteuden eristys Pohdinta: Kuinka kosteuseristys tehdään rakennuksen kulmissa? Piirrä vaakaleikkaus 78 39

40 1. Kylmäsillan vuoksi ikkuna on sijoitettava siten, että liitoskohta tulee lähes kokonaan lämmöneristekerroksen kohdalle. 2. Eristekerroksen paksuntaminen voi vaikuttaa ikkuna- ja muiden liitosten tiiviyteen. Ikkunakarmit pitää tiivistää pu-vaahdon lisäksi myös elastisella saumamassalla. Jos sauma täytetään mineraalivillakaistalla, on sisäpuolen ilmatiiviys varmistettava esim. pohjanauhan ja elastisen saumamassan avulla tai erikoisliimanauhalla, jonka pitkäaikaiskestävyys ja tartuntakyky on riittävä. 3. Ikkunan U-arvon parantaminen voi aiheuttaa ikkunan huurtumista, kun ikkunan ulkopinnan lämpötila laskee ulkoilmaa alemmaksi vastasäteilystä johtuen. Huurtumista voi ehkäistä käyttämällä ikkunan ulkopinnassa selektiivikalvoa. Selektiivikalvojen lisääminen heikentää kuitenkin radioaaltojen etenemistä ikkunan läpi, mikä voi aiheuttaa matkapuhelimien kuuluvuusongelmia rakennuksen sisällä. 4. Saderasituksen vuoksi korkeissa puurunkoisissa rakennuksissa (yli 10 m korkeat seinät), puurunko on suositeltavaa suojata esimerkiksi tiiliverhouksen ja tuulensuojan väliin asennettavalla teräsohutlevyistä tehdyllä suojakerroksella, jonka kummallekin puolelle jätetään tuuletusväli (Vinha et al. 2012). Tässä on esitetty sadetakkiratkaisun ikkunadetaljin toteutus. 40

41 41

42 Pohtikaa hokemien hengittävä rakenne ja pullotalo taustaa ja oikeellisuutta. 42

43 Läpiviennit! Energiatehokkaan ja kosteusturvallisen rakentamisen laadunvarmistus

44 Keskustelu Kuinka rakennustyömailla varmistetaan energiatehokkaan ja kosteusturvallisen rakentamisen onnistuminen? Työmaan kosteudenhallintasuunnitelma Kohde: As Oy Esimerkki Työnumero: Suunnitelman laatijan yhteystiedot: Työmaan yhteyshenkilö: Paikka / Tilaisuuden nimi 44

45 1. KOSTEUSRISKIEN KARTOITUS Kohta 1.1 Salaojat Työmaalla huomioitavat vaatimukset sekä sovitut ratkaisut ja toimenpiteet Huolehditaan, että salaojaputkien asennus on suunnitelmien mukainen. Laaditaan tarkekuvat. Salaojituskerros tehdään maa-aineksesta, joka läpäisee vettä ja jossa veden kapillaarinen nousu on vähäistä. Anturan läheisyydessä sekä maanvaraisen laatan alle tulee kapillaarisen vedennousun katkaisevaa maa-ainesta, esim. sepeli 6-30 mm. Salaojaputkea ympäröivän salaojituskerroksen tulee olla putken alla ja sivuilla vähintään 0,1 m ja päällä vähintään 0,2 m. Kellarin seinää vasten olevan kerroksen tulee olla vähintään 0,2 m. Tarkastuskaivot puhdistetaan ennen rakennustöiden loppukatselmusta. Salaojaputkien toiminta tarkistetaan ja putkistot puhdistetaan juoksuttamalla niiden läpi vettä niin kauan, että vesi tulee ulos kirkkaana. Käyty läpi Päivämäärä ja kuittaus Korot työmaalla tarkastettu. Maa-aineksen laatu tarkastettu Salaojituskerrokse n paksuus tarkastettu Tarkastus ja puhdistus tehty Lähde Pekka Seppälän esitys 1.2 Perustusrakenteet ja maanpain eseinät Maata vasten olevien seinien ulkopintaan tulee vedeneriste (kumibitumimatto). Vedeneristystyössä kiinnitetään erityistä huomiota saumakohtien tiiviyteen ja koko eristeen eheyteen. Vedeneristeen mekaanista rasitusta vähennetään suojaamalla seinärakenne vedeneristyksen jälkeen patolevyllä (levyä ei saa kuitenkaan kiinnittää vedeneristeen läpi). Anturan ja perustusrakenteiden välissä tulee olla kapillaarikatko (esim bitumisively) erityisesti, jos salaojaputken ja kapillaarisen vedennousun katkaisevan maa-aineksen sijoittamien anturan alapuolelle ei käytännössä toteudu. Jos anturan alle ei tule salaojituskerrosta, anturan läpi tulee tehdä poikkisuunnassa reikiä, jotta vesi rakennuksen alta pääsee virtaamaan salaojaputkiin. Kellarin seinärakenteen ja sokkeleiden vedenpoiston tulee toimia myös rakennuksen käytönaikana (ei saa tukkia esim vedeneristystyössä). Vedenpoistoreikien eteen asennetaan yhtenäinen patolevy, ettei painevesi pääse tunkeutumaan reikiä pitkin seinään. Veden pääsyn estämiseen elementtien eristetilaan tulee myös työaikana kiinnittää erityistä huomiota (sääsuojaus). Myös esitetilan tuuletuksen tulee toimia (ei saa täyttyä työaikana) Seinien sisäpintoihin suositellaan hyvin vesihöyryä läpäiseviä materiaaleja. (poikkeus pesuhuoneen vedeneritys) Vedeneristeen tiiviys tarkastettu Veden kapillaarinen nousu perustusrakenteisiin estetty Seinärakenteen vedenpoisto varmistettu Vedenpääsy seinärakenteeseen minimoitu Rakennekosteuden tulee poistua riittävästi ennen seinien päällystämistä tai pinnoittamista. 90 Lähde Paikka / Tilaisuuden nimi Pekka Seppälän esitys Rakenteiden kosteusraja-arvot selvitetty 45

46 1.3 Alapohjat Maanvaraisen laatan alla tulee olla vähintään 200 mm kapillaarisen vedennousun katkaisevaa sepeliä (6-30 mm). Laatan alla tulee lisäksi olla kauttaaltaan lämmöneriste. Laatan alla menevät mahdolliset putket tulee eristää niin, etteivät ne lämmitä maaperää. Maanvaraisen laatan kosteustekninen toimivuus varmistettu Laattaa ei saa valaa kiinni seinärakenteeseen. Rakennetta ei suositella päällystettävän tiiviillä kosteusherkällä materiaalilla. Rakennekosteuden on poistuttava riittävästi ennen lattian päällystämistä. Koska lattiaan tulee lattialämmitysputkia, kosteusmittauspisteet tulee merkitä etukäteen. Ryömintätilan maanpinnan muotoillaan salaojiin päin ja varmistetaan ettei tilaan jää vettä kerääviä painanteita. Maaperän kosteustuottoa ryömintätilaan rajoitetaan sepelikerroksella (200 mm). Maanvaraisen lattiarakenteen kuivattaminen huomioitu (kohta 2 ) Ryömintätilan maanpinnan laatu tarkastettu Ryömintätilassa tulee olla tuuletus (optimi ilmanvaihto 1..2 l/h). Ryömintätilaan on järjestettävä tarkastusmahdollisuus ja pääsy kaikkialle tilaan. (korkeus vähintään 0,8m) Ryömintätilan tuuletuksen toimivuus tarkistettu Ryömintätilassa ei saa olla rakennusjätettä eikä lahoavaa orgaanista ainetta 91 Lähde Paikka / Tilaisuuden nimi Pekka Seppälän esitys Ryömintätilassa ei orgaanista jätettä. 1.4 Julkisivut Veden pääsyn estämiseksi rakenteisiin, betoniulkoseinien saumaustyöhön ja liitosrakenteisiin tulee kiinnittää erityistä huomiota. Saumaukset ja liitokset tarkistettu. Työaikaisen kastumisen estämiseksi seinärakenteet tulee suojata kuljetuksen ja asennuksen aikana. Erityistä huomiota tulee kiinnittää kevyiden seinien sääsuojaamiseen asennusaikana. Varmistetaan, että betoniulkoseinän ja tiiliseinän liittymässä on kauttaaltaan vedenpoistohuopa. Tiilimuuratuissa seinissä huolehditaan, ettei muurauslaasti tuki tiilimuurauksen takana olevaa tuuletusrakoa sekä varmistetaan, että kahdella alimmalla tiilirivillä joka kolmas pystysauma on auki. Kevyissä ulkoseinissä huolehditaan, että höyrysulku on tiivis ja mahdollisesti vaurioituneet (esim kastumisen seurauksena) kipsilevyt korvataan uusilla. Tuulensuojavillalevyt asennetaan tiiviisti ja limitetään kerroksittain. Julkisivun seinien ja ikkunoiden yksityiskohdissa (vesipellitysten kaltevuus, kittaukset jne) tulee olla erityisen huolellinen, ettei viistosade pääse tunkeutumaan rakenteisiin. Kevyiden seinien kastumisriski huomioitu Julkisivun tuuletusrako suunnitelmien mukainen, ei laastipurseita. Lähde Pekka Seppälän esitysv 46

47 1.5 Yläpohja ja vesikatto Tarkastetaan, että höyrynsulkumuovi on ehjä. Mineraalivillalevyt tulee asentaa tiiviisti ja limittää kerroksittain. Lämmöneriste ei saa kastua. Vesikattotöitä ei tule tehdä sateessa. Keskeneräiset rakenteet tulee suojata kastumiselta. Yläpohja tarkistettu Paikka / Tilaisuuden nimi 1.6 Välipohjat Välipohjarakenne asuinhuoneiden puolella: 200 mm ontelolaatta + 50 mm styrox + 50 mm pintabetonilaatta. Ontelolaataston tulee kuivua alle 90%RH:een ja pintojen tulee olla puhtaat ennen muovieristeen asennusta. Rakennekosteuden tulee poistua riittävästi (ks.raja-arvot) ennen pintamateriaalin asennusta.. Rakenteen kuivattamisesta tarkemmin kohdassa 2. Kosteiden tilojen kohdalla kallistusvalu (60-110mm) tehdään suoraan ontelolaatan päälle normaalibetonista. Rakenteeseen tulee lattialämmitys Rakenteen tulee kuivua vedeneristeen edellyttämän RH arvon alapuolelle ennen vedeneristeen levitystä. Kosteusmittauskohdat merkitään ennen pintavalua Rakenteen kuivattamisesta tarkemmin kohdassa 2. Ontelolaatan kosteus alle 90%Rh ennen ääneneristyslattian tekoa. Pintabetonin kosteus alle 85 % ennen parketin asennusta. Betonin kosteus alle 90 % ennen vedeneristemassan asennusta. Väestösuojan katto kosteusteknisesti kriittinen. Runkolaatan pintaosien tulee olla kuivat ja puhtaat ennen kevytsorakerroksen asennusta. Kevytsorakerrokseen ei saa päästä vettä. Kerrokseen asennetaan salaojaputkista työmaa-aikainen kuivatus. Vss katon kevytsorakerroksen kuivatustarve huomioitu. Lähde Pekka Seppälän esitys 47

48 1.7 Märkätilat Seiniin ja lattioihin tulee siveltävä vedeneriste ja keraamiset laatat. Varmistetaan vedeneristeen pitkäaikaiskestävyys ja hyväksyntä. Ennen vedeneristeen asennusta betonin tulee kuivua vedeneristemateriaalin edellyttämän RH arvon alapuolelle (90%). Lattialämmitystä tulee käyttää ennen vedeneristeen asennusta. Lämpö suljetaan ennen asennusta ja asennuksen jälkeen kytketään uudelleen päälle lisäten lämpöä vähitellen. Varmistetaan että lattioiden kallistukset ovat vähintään 1:100, lattiakaivon läheisyydessä 1:50. Vedeneristeen ja lattiakaivon yhteensopivuus tulee varmistaa. Lattiakaivon korokerenkaiden rakenteeseen ja liitoksen tiiviyteen tulee kiinnittää erityistä huomiota. Rakenteiden nurkat, kulmat ja läpiviennit vahvistetaan ja tiivistetään hyväksytyllä vedeneristysvahvistuksella ja massalla. Keraamisten laattojen kiinnittämiseen tulee käyttää muodonmuutoskykyistä laastia. Laattojen nurkkasaumoihin sekä seinäja lattialaatoituksen välisiin saumoihin käytetään saniteettisilokonia. Vedeneristystyön suorittamiseen kiinnitetään erityistä huomiota (pätevä työntekijä) Varmistetaan, että suihkun läheisyydessä on poistoilmaventtiili ja että kylpyhuoneeseen saadaan korvausilmaa. Aineiden yhteensopivuus varmistettu. 95 Lähde Paikka / Tilaisuuden nimi Pekka Seppälän esitys 1.8 Parvekkeet Parvekkeiden työaikaiseen veden poistoon kiinnitetään erityistä huomiota, ettei vettä pääse kulkeutumaan seinärakenteisiin. Lopullisen vedenpoistojärjestelmän toimivuus tulee varmistaa 1.9 Pintavesien ohjaaminen ja kuivatusjärjestelmät Varmistetaan, että pintavedet ja kattovedet ohjautuvat pois rakennuksen vierustoilta eikä niitä ohjata salaojaverkostoon ja että rakennuksen seinustoilla on vettä pidättävä seinästä poispäin kalteva kerros. Lähde Pekka Seppälän esitys 48

49 2. RAKENTEIDEN KUIVUMISAIKA-ARVIOT / PÄÄLLYSTÄMINEN Raken ne AP1 VP1 Sijainti Päällyste Kosteat tilat Asuinhuoneet Vetonit vedene riste +keraa miset laatat Kelluva lautaparketti Tavoite RH (%) Kuivumisaika-arviot ja toimenpiteet 90% n. 70 mm paksu betonirakenne, alla styrox. Olosuhteet: 4 viikkoa kosteassa, ei kastu, sitten n.50%rh ja T 20 C. Normaali betoni K30 (v/c= 0,7), kuivuminen 90%RH:n noin 7 viikkoa, 85%:n RH:n noin 12 viikkoa. Nesteytetty kuitubetoni, jonka v/c =0,5 kuivuminen 90%RH arviolta 4 viikkoa ja 85%:n RH:n noin 7 viikkoa, => lattiarakenteilla on aikataulun puitteissa hyvät mahdollisuudet kuivua tavoitekosteuteen, kun huolehditaan, että kohteessa on riittävästi lämpöä (n.20 C) ja riittävän alhainen sisäilman RH (n.50 %). Lattialämmityksen mahdollisimman varhaisella käyttöön otolla edistetään kuivumista. Lattialämmitystä tulee käyttää ennen vedeneristeen asennusta betonin asianmukaisen jälkihoidon jälkeen. Runko 90%, pintala atta 85% Ontelolaatan RH:n tulee olla alle 90% (3 cm syvyydeltä mitattuna) ja pintojen tulee olla puhtaat ennen äänieristyslattian tekoa. Kosteustason saavuttaminen aikataulun mukaisesti edellyttää, että ennen viikkoa 30 laatalla mahdollisesti oleva vapaa vesi poistetaan ja lisäveden pääsy estetään sekä että kuivatusajaksi kohteeseen saadaan riittävä lämpö (n.18 C) ja noin 50-60% RH.. Mikäli runkolaatta täyttää edellä mainitut ehdot, pintalaatan kuivumisessa tavoitekosteuteen ei pitäisi tulla aikatauluongelmia. AP4 Vss Betoni pintaku 200 mm paksun maanvaraisen laatan kuivuminen K30 betonista valettaessa + maali iva ja olosuhteiden ollessa 50%RH ja T 20 C (ei kastumista) kestää 90%:n RH noin 20 viikkoa ja 85%RH:n yli 30 viikkoa. Rakennetta ei suositella Lähde Paikka / Tilaisuuden nimi Pekka Seppälän esitys päällystettäväksi kosteusherkällä materiaalilla. 3. OLOSUHDEHALLINTA 3.1 Kastumisen estäminen / suojaukset Osa-alue Rungon suojaaminen kastumiselta Materiaalinen kastumisen estäminen Keskeneräisten rakenteiden suojaus Vesivahingot Työmaalla huomioitavat vaatimukset sekä sovitut ratkaisut ja toimenpiteet Elementtien saumavalut tehdään mahdollisimman pian tiiviiksi Tiivistetään yläpuolisen holvin aukot Sovitaan toimitusten oikea-aikaisuus. Edellytetään kuljetuksen aikaista suojausta. Suunnitellaan varastointipaikat ja menetelmät ajoissa. Noudatetaan valmistajan antamia ohjeita varastoinnin suhteen. Suojataan keskeneräiset rakenteet kastumiselta. Erityistä huomiota tulee kiinnittää kevyiden ulkoseinien suojaamiseen. Vesivahingon sattuessa rakenteisiin päässyt vesi poistetaan välittömästi. Työmaalle hankitaan vesi-imuri. Varmistetaan kuivatuslaitteiden nopea saatavuus. Esim askeläänieristettyjen lattioiden eristetilaan päässeen veden poistaminen edellyttää yleensä koneellista kuivausta (imu-puhallus) Valistetaan työmaahenkilökuntaa ja aliurakoitsijoita veden vaarallisuudesta, jotta he kukin osaltaan huolehtisivat, ettei heidän työsuorituksensa seurauksena rakenteisiin pääse ylimääräistä kosteutta (esim timanttiporaukset). Vastuuhenkilö/ kuittaus Lähde Pekka Seppälän esitys 49

50 3.2 Rakenteiden kuivatus Lähde Pekka Seppälän esitys Työmaalla huomioitavat vaatimukset ja reunaehdot sekä sovitut ratkaisut ja toimenpiteet Kun rakennuksen vaippa on tiivis, pyritään saamaan huonetiloihin noin + 20 C:n lämpötila ja alle 50% ilman suhteellinen kosteus Kuivatusjakso ajoittuu heinä-joulukuulle (rungon kuivatusjakso heinä-elokuulle). Ajanjakso alku on kuivattamisen kannalta hankalin, sillä juuri loppukesällä ja syksyllä ulkoilman kosteussisältö on suurimmillaan. Ulkoilman suuren kosteussisällön vuoksi sisäilman RH voi olla vaikea saada tavoitetasolle ilman erityistoimenpiteitä. Ulkoilman viilentyessä myös sen kosteussisältö pienenee, jolloin sisäilman suhteellinen kosteus saadaan usein riittävän alhaiseksi huolehtimalla riittävästä lämmityksestä ja ilmanvaihdosta. Oma lämmitysjärjestelmä pyritään saamaan toimintakuntoon mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Sovitaan asiasta LVI-urakoitsijan kanssa. Vastuuh. kuittaus Kohteessa tulee mittauksin seurata sisäilman RH:ta ja lämpötilaan. Mikäli tavoitetasoa ei saavuteta normaali toimenpiteillä, käytetään tarvittaessa lisälämmitys- ja kuivatuslaitteita. Lisälämmitystarvetta voi olla myös kesällä. Ilman kiertoa voidaan lisätä erilaisilla puhaltimilla. Ilman kuivaustarvetta voi esiintyä erityisesti 1. kerroksessa (kylpyhuoneissa). Ilmankuivaajia käytettäessä on ehdottoman tärkeää huolehtia, että kuivatettava tila on tiivistetty huolellisesti (ettei kerätä kosteutta ulkoa). Kuivaajien käyttötarve määritetään sisäilman kosteusmittaustulosten perusteella (jos RH: ta ei muuten saada lähelle tavoitetta) Kohteeseen ei tarvita erillistä alueellista kuivatussuunnitelmaa Paikka / Tilaisuuden nimi Kuivatustoimenpiteistä päätetään tapauskohtaisesti kosteusmittaustulosten perusteella. 4. KOSTEUSMITTAUSSUUNNITELMA Toimenpide Suoritettavat mittaukset Sisäilman suhteellinen kosteus RH(%) ja lämpötila tavoiteltavien kuivumisolosuhteiden saavuttamisen varmistamiseksi. Ontelolaattojen kosteus ennen ääneneristyslattian tekoa. Kosteiden tilojen lattian kosteus noin 4 viikkoa ennen arvioitua vedeneristystyön aloitusta (seurantamittaus) sekä päällystettävyysmittaus ennen vedeneristystyön aloitusta. Kosteiden tilojen betoniseinät ennen vedeneritystyön aloitusta. Ääneneristyslattian eristetilan ja pintalaatan kosteusmittaukset (seurantamittaukset ja päällystettävyysmittaukset) Väestösuojan kattorakenteen kosteusmittaukset Mahdollisesti kastuneiden ulkoseinärakenteiden mittaukset. Vastuuh. kuittaus Mittausmenetelmän ja laitteiston valinta Varmistetaan, että mittalaitteet on kalibroitu Sisäilmamittaukset ja rakennekosteusmittaukset tehdään suhteellisen kosteuden mittaukseen tarkoitetuilla laitteilla. Päällystettävyys mittauksia ei tehdä pintakosteudenosoittimilla. Suhteellisen kosteuden mittalaitteilla tulee olla enintään kuuden kuukauden ikäinen todistus kalibroinnista Paikka / Tilaisuuden nimi 50

51 4. KOSTEUSMITTAUSSUUNNITELMA, jatkuu Toimenpide Suunnitellaan mittausten laajuus ja ajankohta Ensimmäinen rakennekosteusmittaus tehdään pian sen jälkeen kun kohteen vaippa on ummessa ja lämpö päällä, jolloin saadaan käsitys rakenteiden kosteustilasta ja kuivatustarpeesta. Seuraava mittaus vähintään 2 viikkoa ennen aiottua päällystystyön aloitusta ja viimeinen (kattavampi) mittaus vähän ennen päällystystyötä Vastuuh. kuittaus Tulosten käsittely Mittaustulosten perusteella todetaan rakenteiden riittävä kuivuminen. Varmistetaan, että päällystettävät betonirakenteiden kosteus alittaa päällystemateriaalien edellyttämän suhteellisen kosteuden arvon. Mittausraportit liitetään työmaa-asiakirjoihin. Mittausraporteissa tulee tulosten lisäksi olla tarkka mittausmenetelmäkuvaus (mittalaitteet, mittausajat, mittauspisteet jne.) Lähde Pekka Seppälän esitys 5. TAKUUNANTAJIEN HYVÄKSYNTÄ Takuunantaja Toimenpide Kuittaus Suunnitelmat ja ratkaisut käyty läpi ja hyväksytty Kosteudenhallintasuunnitelman hyväksyntä Päiväys ja paikkakunta Vastaava mestari Lähde Pekka Seppälän esitys 51

52 Pohdinta: Milloin betonilattioiden kosteus pitää mitata? Betonilattioiden kosteus on mitattava aina ennen päällystystöitä Mittauksia on tehtävä riittävän aikaisesta vaiheesta lähtien, jotta kuivumista voidaan tarvittaessa nopeuttaa esimerkiksi kuivaimilla tai tuulettamalla. Liian lähellä pinnoitustyön aloitusta ei enää ehditä reagoimaan ja pinnoitustyön aloitus venyy. Mittaukset tulee tehdä kosteimmista kohdin (hormien, ikkunoiden ja ovien lähettyviltä) Kostean laatan päällystäminen johtaa epäonnistuneeseen päällystystyöhon sekä terveyshaittoihin. rakenne ja pintamateriaali määrittää vaaditun suhteellisen kosteuden Ohjeena esim. julkaisu Betonirakenteiden päällystämisen ohjeet, Suomen betonitieto Oy & Lattian- ja seinänpäällysteliitto ry Paikka / Tilaisuuden nimi Kuivanapitosuunnitelmassa esitetään: Sääsuojaus vastuuseen nimetty työnjohtaja rakentamisen olosuhdetavoitteet ja niiden seurantatapa vaatimukset aliurakoitsijoille materiaalien ja rakenteiden suojaustavat lämmitys- ja kuivatustapa työmaakohtaiset erityispiirteet betoninpintojen mittauspaikat ja ajankohdat muut laadunvarmistustoimenpiteet Kuivanapitosuunnitelmaa käytetään esimerkiksi: työkaluna työnjohtajille liitteenä urakkasopimuksissa tarjouspyyntönä teline- ja lämmitysyrityksille ohjeena työntekijöille 52

53 Ontelovesien etsintä maatutkalla Kuivatus Kuvat Joonas Salonen & Roadscanners Oy Lämpökuvaus - Vaipan tiiveys Energian kulutus Kylmänä vuodenaikana on helppo tarkastaa vaipan tiiveys lämpökuvauksella. Kuvaamisella voidaan ennaltaehkäistä tiiveyskokeissa ilmeneviä vuotoja ja muita laatuongelmia 53

54 Lämpökuvaus Vaipan tiiveys Energian kulutus Kesällä rakennettaessa pitää tietää, mitkä kohdat ovat kriittisiä. Niitä ovat esimerkiksi ylimmän holvin saumat lattian ja sokkelin liitos yläpohjan ja ulkoseinän liitos välipohjien ja ulkoseinien liitokset pesu- ja löylyhuoneiden liitokset ikkuna- ja oviaukot talotekniikan läpiviennit hormielementit höyrynsulkujen liitokset Ks. Hanna Aho ja Minna Korpi: Ilmanpitävien rakenteiden ja liitosten toteutus asuinrakennuksissa. Tampereen teknillinen yliopisto Työmaa: Laatija: PVM: Kosteudenhallinnan laadunvarmistus Aloituspalaverit ja -katselmukset H = hyväksyjä V = vastuuhenkilö O = osallistuja Tarkastettavat asennuskohteet & hyväksyjän kuittaus & pvm Toimenpide Aloituspalaveri / -katselmus Malliasennus asennustyönjohtaja vastaava työnjohtaja Valvoja Lohko 1 Lohko 2 Lohko 3 Tontti 1 Tontin katselmus, perusvesien poisto, pohjaveden pinta 2 Salaojakaivannot 3 Salaojien asennus, tarkastuskaivot 4 Alapohjan alustäyttö 5 Sokkelin vesieristys 6 Sokkeliliitos, sokkelin vedenpoisto 7 Sokkelin vierustäytöt 8 Tontin pinnan tasaus, pintavesien poisto, kallistukset 9 Sadevesikaivot, määrä ja sijoittelu 10 Julkisivut 11 Rakennusmateriaalien ja -tarvikkeiden sääsuojaus 12 Kosteuden- ja lämmöneristysten asentaminen 13 Tuulensuojien ja tuuletusrimojen asennus 14 Pellitystyöt (liitokset, kallistukset, tippanokat, ylösnostot, myrskypellit) 15 Elastinen saumaus 16 54

55 Välipohjat ja vesikatto 18 Ontelovesiopesien poraukset 19 Vesikaton vesieristykset, aluskatteet 20 Yläpohjan ja vesikaton läpimenot 21 Räystäs detaljien tuuletusratkaisut, "lumiloukut" 22 Vesikaton laiteasennukset 23 Märkätilat 24 Alustan puhtaus, pölyn / sementtiliiman poisto 25 Betonin kosteusmittaukset 26 Märkätilojen vesieristykset 27 Muut tarkastukset 28 Autohallin katto ja rakenteet Loppukeskustelu Mittaa ja valvo Mittaa pohjien kosteus kosteimmista kohdista. vesieristeet lattiapäällysteet Valvo kapilaarikatkot vesikaton läpimenot vesieristeiden pohjien puhtaus vesieristeiden tiiveys ja julkisivun tuuletusratkaisut. Testaa märkätilojen kallistukset sekä lattialaivojen tippavesiputkien ja salaojien toiminta. 55

56 Rakennustyömaan energiankulutus Energian kulutus rakennustyömaalla kwh/ Rm3 Lämpöarvo Hinta noin Sähkö 12 snt/kwh Kevyt polttoöljy 10 kwh / litra 11 snt / kwh Kaasu 12,8 kwh/kg 12 snt /kwh Kaukolämpö 7 snt / kwh 56

57 Energian kulutus Lämmitystarveluku (astepäiväluku) Astepäiväluvut (Tampere-Härmälä) Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu Miten lämmitystarveluku lasketaan? Lämmitystarveluku saadaan laskemalla yhteen kunkin kuukauden päivittäisten sisä- ja ulkolämpötilojen erotus. Yleisimmin käytetään lämmitystarvelukua S17, joka lasketaan +17 C:ksi oletetun sisälämpötilan ja ulkolämpötilan vuorokausikeskiarvon erotuksen perusteella. Kuukauden lämmitystarveluku on vuorokautisten lämmitystarvelukujen summa ja vuoden lämmitystarveluku on vastaavasti kuukausittaisten lämmitystarvelukujen summa. Lämmitystarveluvun yksikkö Cvrk. Lämmitystarveluvun laskennassa ei oteta huomioon päiviä, joiden keskilämpötila on keväällä yli +10 C ja syksyllä yli +12 C. Laskentatavassa siis oletetaan, että kiinteistöjen lämmitys lopetetaan ja aloitetaan päivittäin ulkolämpötilan ylittäessä tai alittaessa mainitut rajat. Talvet ja olivat poikkeuksellisen kylmiä aikaisimpiin talviin verrattuna. Energian kulutus Rakennustyömaan energiajakauma Case A Case B Energian käyttö energiamuodoittain Energian käyttö energiamuodoittain 31 % 14 % 55 % Kaukolämpö Nestekaasu Sähkö 42 % 11 % 24 % 23 % Sähkö Nestekaasu Kaukolämpö Polttoöljy Torninosturin kuluttaman energian osuus kokonaisenergiasta jäi selvästi alle 1 %. Koko aikana torninosturi kulutti energiaa 1450 kwh eli keskimäärin 132 kwh/kk. 57

58 Case A Työmaan perustiedot: Asuinkerrostalo, 6 krs Rakennusaika: 8/2010 4/2012 Rakennusala: 6467 m 2 Rakennustilavuus: m 3 + Pysäköintihalli 1600 m 3 Asuntoja yhteensä 99 kpl Liiketiloja 2-3 kpl Case B Työmaan perustiedot: Asuinkerrostalo, 6 krs Rakennusaika: 8/2010 1/2012 Rakennusala: 3797 m 2 Rakennustilavuus: m 3 + Pysäköintihalli 2300 m 3 Asuntoja yhteensä 51kpl Energian käyttö yhteensä 1087 MWh Energian käyttö rakennuskuutiota kohti, ilman P-hallia 52 kwh/m 3 Energian käyttö rakennuskuutiota kohti, P-halli mukana 48 kwh/m 3 Suora lämmitysenergian käyttö 35,9 kwh/m 3 69 % -Kaukolämpö 28,6 kwh/m 3 55 % -Nestekaasu 7,3 kwh/m 3 14 % Sähkön käyttö 16,1 kwh/m 3 31 % -Valaistus, lankalämmitys, torninosturi (1%), höyrystin & muut laitteet 11,6 kwh/m 3 22 % -Koneellinen kuivatus 3,1 kwh/m 3 6 % -Työmaatoimiston ja sosiaalitilojen sähkö 1,6 kwh/m 3 3 % Energian käyttö yhteensä 742 MWh Energian käyttö rakennuskuutiota kohti, ilman P-hallia 52 kwh/m 3 Energian käyttö rakennuskuutiota kohti, P-halli mukana 45 kwh/m 3 Nestekaasu (runkovaihe, holvien lämmitys) 12,0 kwh/m 3 23 % Polttoöljy (autohalli & 1. kerros) 5,7 kwh/m 3 11 % Kaukolämpö 21,8 kwh/m 3 42 % Sähkön käyttö 12,5 kwh/m 3 24 % Case A Energian kulutus kuukausittain vuosina [MWh] lokakuu tammikuu huhtikuu heinäkuu lokakuu tammikuu Kaukolämpö Nestekaasu Sähkö Case B Energian kulutus kuukausittain vuosina [MWh] syyskuu joulukuu maaliskuu kesäkuu syyskuu joulukuu Kaukolämpö Nestekaasu Polttoöljy Sähkö 58

59 Case A Taulukko sähkön käytön jakaantumisesta Energian kulutus Työmaakopit 70 % Torninosturi Höyrystin 10 % 10 % 19 % Valaistus ja muut sähkölaitteet Lisä kuivatus Energian kulutus kuukausittain vuosina [MWh] Kaukolämpö Nestekaasu Sähkö 20 0 lokakuu tammikuu huhtikuu heinäkuu lokakuu tammikuu Työmaatilojen sähkön kulutus Energian kulutus Työmaatilojen (6 kpl) sähkönkulutus 8000 [kwh] Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu 59

60 Hyödyt ja kustannukset Energian kulutus Kustannukset Katto-osuus: asennus + purku 12 eur/m², vuokra 0,16 eur/m²/vrk Telineet: asennus + purku 9 eur/m², vuokra 0,08 eur/m²/vrk Lisäksi tulee nosturi- ja kuljetuskustannukset. Paras käytäntö Esimerkiksi rivitalon suojaus 15 x 33 m, 500 m2, h=10 m Kustannukset noin /kk 2 3 % myytävän rivitaloneliön hintaan lisää - lumityöt, roudan sulatus, häiriöt, ventat + työn tuottavuus + parempi laatu ja turvallisuus Kuivatus Pieniä vinkkejäsuuriin säästöihin Pumpaa pumpaa pumpaa Jaksaa jaksaa jaksaa Työmaatiloihin ovipumput ja ilmalämpöpumput holvien vesialtaisiin uppopumput Isot aukot umpeen, -pienet raot tuuletukseen Lumet kolataan holveilta Tuuleta keväällä, suojaa kesällä, käytä kuivureita syksyllä lämmitä talvella Usealla pienellä puhaltimella kuivatat tehokkaammin kuin yhdellä isolla Myös siisteys tehostaa kuivumista ja säästää energiaa. 60

61 LOPPUKESKUSTELU Mitä opit? Asenne ratkaisee Loppukeskustelu Kosteuden hallinnan ja energian säästön top 10 lista 1.Runko syksyllä ylös 2.Vesikatto nopeasti päälle 3.Aukkojen suojaukset tiiviisti ja tarvittaessa eristeitä käyttämällä 4.Veden ja lumen tuloa vaipan sisään rajoitetaan mahdollisuuksien mukaan 5.Runkovaiheessa oikea lämmitys oikeaan aikaan ja paikkaan 6.Sisätyövaiheessa hallitun tuuletuksen käyttö kuivatukseen 7.Kulutusta seurataan - sitä saat mitä mittaat 8.Hommat suunnitellaan jo hyvän sään aikaan 9.Nimetään vastuuhenkilö toteuttamaan sääsuojaukset 10.Varataan riittävät resurssit 61