Suomen Senioriliike ry. Kotihoito Kuntoon seminaari Kansalaisinfo Helsinki

Transkriptio

1 Suomen Senioriliike ry Kotihoito Kuntoon seminaari Kansalaisinfo Helsinki Suomen Senioriliikkeen varapuheenjohtaja, terv. tiet. tri Hanna Vesala totesi avauspuheenvuorossa, että lähtökohtana seminaarin järjestämiseen ovat olleet vanhusten palvelurakenteen muutosta koskevat seurantatiedot. Palvelurakenteessa on ainakin määrällisesti tarkastellen edetty vanhuspalvelulain ja laatusuosituksen linjausten mukaisesti. Säännöllisen kotihoidon ja omaishoidon tuen osalta kehitys on kuitenkin polkenut paikallaan ja lopullisesta (2007) tavoitteesta ollaan kaukana. Osaamista tarvittaisiin lisää saattohoitoon, muistisairaiden hoitoon ja kuntoutukseen ja palveluja lisää yöaikaan sekä kuntoutukseen (THL 2015.) Ajankohtainen haaste on kehittää ja monipuolistaa kotihoidon palveluja vastaamaan asiakkaiden tarpeisiin. Muistisairaat kotihoidossa Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen on eduskunnnan muistikerhon pj ja Muistiliiton pj. Mäkisalo-Ropposen esityksen lähtökohda olivatt: Vanhuspalvelulaki, Kansallinen Muistiohjelma , Muistibarometri 2015, Hallituksen kärkihanke Ikäihmisten kotihoidon ja kaikenikäisten omaishoidon kehittämiseksi ja Hallituksen reformi Kuntien kustannuksia ja velvoitteita vähentämällä ( ). Muistisairaiden määrä kasvaa, tieto lisääntyy ja hoidot kehittyvät. Tutkimustietoa on, mutta se ei ole siirtynyt käytäntöön eivätkä hyvät käytännöt ole levinneet riittävästi. Asenneongelmakin on edelleen todellinen. Käypähoitosuosituksia ja vanhuspalvelujen laatukriteerejä laiminlyödään kunnissa. Palvelurakenteen uudistaminen nykyistä kotihoitopainotteisemmaksi ontuu muistisairaiden osalta, vaikka heitä on kaksi kolmasosaa vanhuspalvelujen käyttäjistä. Yhteistyötä kolmannen sektorin ja muiden kuin kuntatoimijoiden kesken tulee kehittää. Kotihoidossa on muistisairauksia koskevaa osaamistarvetta. Osaamisen varmistamiseksi Muistiliitto on pilotoimassa hyvän hoidon kriteeristöä. Hoidon suunnittelu ja erityisesti kuntoutuksen suunnittelu eivät toteudu kunnolla. Muistisairauksia voidaan ennaltaehkäistä huolehtimalla aivoterveydestä. On hyvä, että aivoterveys käsitteenä on tullut

2 tutuksi. Varhainen diagnoosi vähentää hoidon kustannuksia. Kotona asumista tuetaan parhaiten kuntouttavalla kotihoidolla, jonka tueksi tarvitaan kuntouttavaa päivätoimintaa ja kuntouttavaa vuorohoitoa. Kuntouttava kotihoito ja kotiin annettava lomitusapu eivät kuitenkaan ole riittävällä tasolla. Myöskään tukipalvelut eivät riitä. Omaishoitajien kuntoutuspalvelut ovat heikolla tasolla. Omaisten jaksamisen kehittämisellä on kiire. YHTEISÖKOTI on Muistiliiton suosittama uusi nimitys puhuttaessa tehostetun palveluasumisen yksiköistä, perhehoitokodeista ja ryhmäkodeista. Lisätietoja Muistiliiton toiminnasta voi kysyä myös toiminnanjohtaja Eila Okkoselta. Kommenteissa todettiin, että kotihoidon kehittäminen ei ole riittävä ratkaisu vaikeasti muistisairaille. Se on tuomittu epäonnistumaan. Vaikka olisi kuinka hyvä kotihoitosuunnitelma ja sitä toteutettaisiin tarkasti, muistisairas on pääosan ajasta kotona yksin. Päivätoimintaan tms. viemisestäkään ei ole apua. Se pahentaa tilannetta, sillä kaikki muutokset ympäristössä hämmentävät muistisairasta. Yhteisökoti- tyyppinen asuminen on sopiva muistisairaille. Esimerkki Etelä-Karjalan sosiaali ja terveyspiiristä Sairaanhoitaja Marika Lindberg, Eksoten kotisairaanhoito Etelä-Karjalan Sosiaali- ja terveyspiiri Eksotessa on käytössä keskitetty kotiutus ja palvelutarpeen arviointi uusille asiakkaille. Se on toimintamalli, jossa: asiakas saa tarpeenmukaiset ja toimintakykyään vastaavat palvelut, ei yli- eikä alimitoitusta laaja-alaisen ja moniammatillisen palvelutarpeen arvioinnin, jossa huomioidaan kuntoutustarve arviointi tehdään moniammatillisesti asiakkaan omassa asuinympäristössä kotihoidon säännöllinen asiakkuus voi alkaa ainoastaan palvelutarpeen arvioinnin kautta kuntouttavalla 4 viikon arviointijaksolla palveluntarve vähentyy ja säännöllisen asiakkuuden kesto lyhenee ympärivuorokautisen hoivan tarve siirtyy myöhäisempään vaiheeseen asiakkaan oma osallisuus, oma näkemys, toiveet ja tavoitteet ovat lähtökohtana

3 myös omainen/ läheinen hyötyy Kotihoitajat käyvät joka päivä 1-2 viikon ajan tai kauemmin. Hoitajaa kohti on 9,91 kotikäyntiä/pv., kestoltaan keskimäärin 18 min. Lisäksi asiakkaan tilanne arvioidaan kaksi kertaa vuodessa tai tarvittaessa useammin. Kotihoidosta jäädään myös pois, kun kunto kohenee. Onnistumisen eväänä: Hoitajien usko hyvän tekemiseen ja siihen, että nykytavoitteet ovat positiiviset! Tänä päivänä asiakas on itse enemmän osallisena hoidon suunnittelussa. Myös omaiset otetaan entistä enemmän huomioon yhteistyökumppaneina. Kotihoidon asiakkaan puheenvuoro Voimavaralähtöisen kotihoiton asiakas Ritva Rauhamaa Järvenpäästä oli haastateltavana, haastattelijana tiimivastaava Tea Pillikko. Yksin asuva haastateltava oli kaatunut kotona ja joutunut odottamaan apua 4 vrk. ennen kuin omaiset löysivät hänet. Hän ei pystynyt liikkumaan eikä soittamaan puhelimella. Myös puhekyky oli mennyt. Tapahtuman jäkeen hän oli useita viikkoja sairaalassa ja sen jälkeen terveyskeskuksessa ja lopuksi Kiljavan kuntoutusairaalassa yli 2 kk. Joka päivä oli ohjelmassa kuntosaliharjoituksia fysioterapeutin ohjaamana ja kotiaskareita toimintaterapeutin ohjauksessa. Haastateltava oli myös itse aktiivinen. Hän kertoi huomanneensa seinässä viirun ja sai ajatuksen, että sitä voisi käyttää apuna. Hän alkoi opetella osumaan siihen lusikalla eikä aikaakaan, kun lusikka osui jo suuhunkin ja syöminen onnistui. Viikkoa ennen kotiutusta hän kävi kotona, jossa fysioterapeutti ja toimintaterapeutti tekivät suunnitelman kodin muutostarpeista. Lopulta hän pääsi kotiin, ihmisten ilmoille ja ulkoilmaan. Seurakunnan työntekijät ja Setlementtiliikkeen avustajat olivat omaisten lisäksi tärkeänä tukena. Vähitellen hän oppi kävelemään ja kävelee nyt lyhyitä matkoja rollaattorilla ulkonakin. Alkuvaiheessa työryhmä kävi neljäkin kertaa päivässä kuntouttamassa kunnes hän sai kaupungin taksikortin, jolla pääsi käymään kuntoutuksessa. Ystävä oli tukena, kun he palasivat, usein kävelemällä kotiin. Kommenteissa todettiin, että onnistumiseen vaikuttivat ratkaisevasti asiakkaan sisukkuus, oma-aloitteisuus ja kekseliäisyys selvitä arkipäivän tilanteista ja kuntouttaa itseään omatoimisesti. Kuntoutuspalveluja hän sai riittävästi ja oikeaan aikaan sen jälkeen, kun hänet ensin oli kotoaan löydetty. Ammattilaisten tuessa hän

4 arvosti eniten rohkaisua ja sitä, että hänelle neuvottiin oikeat liikeradat, kävelytekniikat. Omaisten ja vapaaehtoisten tuki toi sosiaalisia kontakteja ja palautti taas elämänhalun. Järvenpään vanhuspalveluissa toteutetaan voimavaralähtöistä kotihoitoa. Paneelikeskustelu: Mitä kotihoidon kuntoon saattamiseksi pitää tehdä? Keskustelijoina: Satu Karppanen, neuvotteleva virkamies STM, sosiaali- ja terveyspalveluosasto Sirkka-Liisa Kivelä, professori (emerita), omaishoitaja Seija Muurinen, gerontologian dosentti, kaupunginvaltuuston jäsen, Helsinki Björn Sundqvist, vanhusneuvoston pj., Porvoo EPÄKOHDAT SK: Alueelliset erot liian suuria Kotihoidon sisältöä ja määrää kehitettävä. Huomiota kiinnitettävä erityisesti yöaikaiseen hoitoon, osaamiseen, tukipalveluihin Kuntoutus puuttuu. S-L K: Huonokuntoiset muistisairaat ovat yksin kotona. Tuskin heille koskaan pystytään järjestämään turvallista elämää kotona. Yhteisökoteja tarvitaan Eriarvoisuus kuntien sisällä ja kuntien kesken. Omaishoitajan sijaisia ei saa kotiin, vaan hoidettava pitää viedä hoitopaikkaan. Edes palvelusetelejä ei saa tähän tarkoitukseen. SM: Ympärivuorokautista hoitoa vähennetty kunnissa kovin nopeasti, jolloin kotihoidon sisällöllinen kehittäminen jäänyt heikommalle Kotihoitoa tukevia palveluja on myös tärkeitä kehittää Nykyisin kotipalvelussa on tietty valikoima palveluja, yksilöllistä joustoa ei ole Palvelutarpeeseen vastataan liian myöhään ja sekin palvelu keskittyy terveyteen ja perushoitoon BS: 65 vuotta täyttäneistä 90 % asuu kotona. Vanhusneuvoston päähuomio on heissä. Kunta päättää, mitä palveluja kunnassa tarjotaan ja millä perusteilla palvelut voidaan evätä. Resurssit

5 ovat rajalliset ja kuitenkin ikääntyneiden ja muistisairaiden määrä kasvaa. Resursseja ei ole myöntää kotihoitoon tarpeeksi. Yhtä kotikäyntiä kohti on aikaa keskimäärin 30 min. Omaisten ja hoitajien asenteet haittaavat joskus saumatonta yhteistyötä. Kommeteissa todettiin, että pitäisi kehittää sekä kotisairaanhoitoa että kotihoitoa (fs., ps., ja sos.). Muistutettiin myös, että tulevien vanhusten vaatimustaso kasvaa ja mukaan tulee vielä erilaisia kulttuureja. Nykyisin palvelun painopiste on ihmisen fyysisessä puolessa. Aivotoimintaa tulisi myös harjoittaa. Aivotoiminnan säilyttämisestä pitäisi tulla tärkeä tavoite heti eläkkeelle jäädessä. MITÄ PITÄISI TEHDÄ? S-L K: Omaishoitolaki pitäisi saada voimaan mahdollisimman pian. Omaishoitajaa tulee myös tukea. Yksilön omat verkostot ja järjestöt toimintaan mukaan tukiverkostoksi. Omaishoitajat tarvitsevat tietopuolista ohjausta ja puhelinohjausta. Järjestöjen rooli olisi pitää koulutettujen vapaaehtoisten poolia, josta voisi kysyä tukihenkilöä pieniin sijaistarpeisiin esim. asiointien ajaksi. Järjestöt voisivat järjestää myös kuljetuspalvelua. Espoossa on Keikka-apu. SM: Helsingissä toimii Seniori-infopuhelin. Kotihoitoa voidaan kehittää vain niin paljon, kuin purettavasta laitoshoidosta vapautuu resursseja. Hoitotoimintaa kannattaa kehittää, kuten Järvenpään esimerkki osoittaa. Kun tehdään kerralla hyvin, se vähentää palveluntarvetta myöhemmin. BS: Kotihoidossa on nyt työnjohdollisia ongelmia, kun työmäärä kasvaa. Tarvitaan lisää resursseja. Ei ole hyvä ajatus, että kotona asutaan kuolemaan asti. Moni pelkää eikä edes nuku tai syö kunnolla. Omaishoidosta tarvitaan laki mahdollisimman pian. Se toisi yhteiset kriteerit tuen piiriin pääsylle ja rahoituksen Kelan kautta. Jokaisen kunnan pitäisi olla jonkun omaishoitajayhdistyksen toiminta-alueella.

6 SK: muistuttu vielä, että Marina Congress Centerissä järjestetään tiedotus- ja keskustelutilaisuus Lähtölaukaus: Kehitetään ihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaiken ikäisten omaishoitoa. Ilmoittautua voi asti. STM:n nettisivuilla voi myös ottaa kantaa asti. Kyselyyn voi vastata osoitteella otakantaa.fi Arto Tiihonen summasi lopuksi seminaarissa käydyt keskustelut seuraavasti: 1 viiruja seiniin (ks. Rauhamaan haastattelu, jossa puhuttiin luovista ratkaisuista) 2 Yhteisökoti todeksi 3 Oikea-aikainen kuntoutus kotiin 4 Omaishoitajien sijaisia kotiin 5 Kotona-asumisen kokonaisvaltainen tuki 6 Eteneminen kriteerejä ja osaamista soveltaen (terve järki käyttöön) / HV