Ulkoasiainhallinnon VKE-strategia Lähtökohdat, painopisteet, toteutus
|
|
- Juuso Heikkilä
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Ulkoasiainhallinnon VKE-strategia Lähtökohdat, painopisteet, toteutus Ulkoasiainministeriö
2 Ulkoasiainhallinnon VKE-strategia Lähtökohdat, painopisteet, toteutus Lähtökohdat ja yleiset tavoitteet Suomalaisten yritysten viennin ja kansainvälistymisen edistäminen (VKE) on yksi ulkoasianhallinnon tärkeimmistä tehtävistä. VKE:tä onkin muodossa tai toisessa harjoitettu ulkoasiainhallinnossa vuosikymmeniä, mutta sen roolia ja potentiaalia tässä toiminnassa ei tunneta riittävän hyvin ympäröivässä yhteiskunnassa eikä edes ulkoasiainhallinnon sisällä. Ulkoasiainhallinnon VKE-osaamista ei myöskään kaikkialla pidetä riittävänä. Roolin epäselvyys on ajoittain aiheuttanut myös kitkaa muiden VKE-toimijoiden kanssa. Näistä syistä ulkoasiainhallinnon potentiaalia VKEpalvelujen tarjoajana ei ole voitu hyödyntää täysimittaisesti. Ulkoasiainhallinnon VKE-toiminnaksi on perinteisesti mielletty erilaiset promootioja arvovaltapalvelut, kuten edustustojen työ kontaktien luomisessa, "ovien avaaminen" asemamaassa ja korkean tason vierailut. Edustustot tukevat suomalaisyrityksiä tarjoamalla tietoa ja arvioita asemamaastaan sekä auttamalla näitä niiden kohtaamien ongelmien ratkaisemisessa. Myös eräät konsulipalvelut tukevat VKE-toimintaa. VKE-toimintaa on ministeriössä ja edustustoissa pyritty tehostamaan, mutta selkeyttämällä entisestään sen sisältöä ja tavoitteita ulkoasiainhallinto voi tarjota entistä paremman panoksen suomalaisyritysten kilpailukyvyn edistämiseen ulkomailla. Tähän ulkoasiainhallinnon osaamisresurssit, erityisesti laaja ulkomaanedustusverkko, antavat hyvät lähtökohdat. Siihen on myös kasvava tarve, mikä ilmenee ns. Taxellin toi- 2
3 mikunnan mietinnöstä (KTM:n työryhmä- ja seurantaraportteja 16/2001) ja Vientifoorumissa valmistellusta, joulukuussa 2004 julkistetusta kansallisesta VKEstrategiasta (KTM Julkaisuja 37/2004). Kysymys on tärkeä myös ajankohtaisen globalisaatiota, "Kiina-ilmiötä" ja Suomen kilpailukykyä koskevan keskustelun valossa (esim. valtioneuvoston kanslian Suomi maailmantaloudessa selvityksen loppuraportti, VNK:n julkaisusarja 19/2004). Julkista VKE-toimintaa toteuttavat UM:n ohella muutkin organisaatiot: kauppa- ja teollisuusministeriö, TE-keskukset, Finpro, Finnvera, Fintra, Finnfund, Tekes sekä eräät elinkeinoelämän keskus- ja toimialajärjestöt. Olennaista on entisestään tehostetun yhteistyön avulla niveltää ulkoasiainhallinnon VKE-työ kitkattomasti toimivaksi osaksi julkisten VKE-palvelujen kokonaisuutta siten, että eri toimijoiden vahvuudet hyödynnetään tarkoituksenmukaisesti ja keskinäinen kilpailu vältetään. Tämän ulkoasiainhallinnon VKE-strategian tarkoitus on toiminnallistaa edellä mainittu kansallinen VKE-strategia ulkoasiainhallinnossa. Siinä hahmotetaan ulkoasiainhallinnon VKE-toimintaa kokonaisvaltaisesti ja yleispiirteisesti. Erot VKEtoiminnan eri osa-alueilla, muiden toimijoiden läsnäolo tai sen puuttuminen, erilaisten yritysten erilaiset tarpeet ja olosuhteiden erot eri maissa ja maantieteellisillä alueilla edellyttävät konkreettisten tavoitteiden ja toimintatapojen eriyttämistä strategiaa täytäntöön pantaessa, mikä ylipäänsä edellyttää pitkäjänteistä ja johdonmukaista ponnistelua koko ulkoasiainhallinnossa. Täytäntöönpanoa varten tullaan käynnistämään useita konkreettisia hankkeita. Myös VKE-toimintaa koskevan ohjeistuksen sisältävä normi saatetaan ajan tasalle strategiassa määriteltyjen tavoitteiden mukaisesti. Strategian avulla pyritään: luomaan kokonaiskuva ulkoasiainhallinnon VKE-toiminnan sisällöstä; 3
4 määrittelemään, millaista lisäarvoa ulkoasiainhallinto voi tuottaa ja minkälaisia vahvuuksia sillä on joko asemansa tai asiantuntemuksensa kautta suhteessa muihin VKE-toimijoihin; määrittelemään yrityssektorille tarjottavat palvelut sekä näiden suhde muiden toimijoiden tarjoamiin palveluihin; ulkoasiainhallinnon ulkopuolella: kehittämään palvelujen tunnettuutta ja lisäämään niiden kysyntää; ulkoasiainhallinnon sisällä: kohottamaan VKE-työn arvostusta, palkitsevuutta ja profiilia sekä luomaan edellytykset toiminnan edellyttämille työn organisointiin liittyville uudistuksille (ml. koulutus ja resurssien kohdentaminen). Strategiassa määriteltyjen tavoitteiden toteutumista on seurattava ja tätä varten kehitettävä entistä parempia ja helppokäyttöisempiä mittausmenetelmiä. Politiikkakokonaisuuteen, jolla pyritään edistämään suomalaisen elinkeinoelämän kansainvälistymistä, liittyy työ, jolla pyritään lisäämään ulkomaisia investointeja Suomeen. Kauppa- ja teollisuusministeriön johdolla ollaan laatimassa tätä koskevaa kokonaisstrategiaa, jossa määritellään roolit eri toimijoille, eritoten Finprolle ja Invest in Finlandille. Ulkoasiainministeriön täytyy määritellä tässä kokonaisuudessa omat tavoitteensa ja roolinsa suhteessa VKE-strategiaan ja muihin toimijoihin. Suomeen suuntautuvien ulkomaisten investointien edistämistä ei kuitenkaan käsitellä tässä strategiassa. 4
5 Ulkoasiainhallinnon VKE-toiminnan rakenne Ulkoasiainhallinnon VKE-toiminta jäsennetään kolmen "pilarin" kautta: 1. Pilari I: suomalaisyritysten ulkomaiseen liiketoimintaympäristöön vaikuttaminen ja ripeä puuttuminen niiden kohtaamiin ongelmiin; 2. Pilari II: promootiotoiminta; 3. Pilari III: tietopalvelut, yritysten ulkomaista liiketoimintaa tukevan tiedon tuottaminen. Toinen pilari kattaa ulkoasiainhallinnon perinteisimmän VKE-roolin, ensimmäistä ja kolmatta ei sen sijaan ole tähän asti mielletty VKE-toiminnaksi. Tämän strategian keskeisenä ajatuksena on, että VKE-toiminta kattaa kaikki kolme pilaria. Kaikkien pilarien alueella on osittain kyse ulkoasiainhallinnon jo tällä hetkellä harjoittamasta toiminnasta. Esimerkiksi merkittävä osa kauppapolitiikkaamme on juuri ulkomaiseen toimintaympäristöön vaikuttamista. Liittämällä nämä pilarit osaksi VKE-toiminnan käsitettä niitä voidaan kehittää nykyistä järjestelmällisemmin, ja samalla vahvistaa ulkoasiainhallinnon kapasiteettia VKE-toimijana. Näin määritelty VKE-toiminta ottaa huomioon myös sen, että kyse ei ole vain yritysten auttamisesta, vaan yhteiskuntaan laajemmin ulottuvasta toiminnasta. Pilari 1: Vaikuttaminen ulkoiseen toimintaympäristöön Ulkoisen liiketoimintaympäristön muokkaamiseen tähtäävän toiminnan tulee olla yksi keskeinen VKE-työn osa-alue. Tällä toiminnalla tarkoitetaan ensisijaisesti 1) kohdemaiden sisäisen sääntely-ympäristön kehityksen analysointia ja siihen vaikuttamis- 5
6 ta tavalla, joka helpottaa ja edistää suomalaisyritysten kaupankäyntiä, etabloitumista ja tuotantoa; 2) vaikuttamista kohdemaiden rajasuojaan tavalla, joka edistää näitä asioita. VKE-käsitteen laajentamisella pyritään entistä systemaattisempaan ja laajaalaisempaan "suomalaisen intressin" ajamiseen, jossa huomioidaan viime vuosina kansainvälisessä toimintaympäristössä tapahtuneet muutokset (esim. valtioiden sisäisten sääntelykysymysten suhteellisen merkityksen kasvu syrjintä- ja kilpailukykytekijänä) sekä suomalaisyritysten lisääntynyt kansainvälistyminen. Osittain kyse on olemassa olevasta toiminnasta, etenkin markkinoillepääsykysymyksissä. Yritysten markkinoillepääsyn edistäminen tulisikin jatkossa mieltää keskeiseksi osaksi VKE-toimintaa. Tämän ohella kyseessä on kauaskantoisempi lähestymistavan muutos: ulkoasiainhallinnon työssä pyritään aikaisempaa yksityiskohtaisemmalla ja syvällisemmällä tavalla havaitsemaan ja analysoimaan kohdemaiden sisäisen sääntely-ympäristön muutoksia ja ennakoimaan niitä ja niissä piileviä mahdollisuuksia ja uhkia. Ulkoiseen liiketoimintaympäristöön voidaan vaikuttaa monin eri tavoin. Keinovalikoima sisältää esimerkiksi EU:n yhteisen kauppapolitiikan tarjoamat vaikuttamismahdollisuudet, alueellisen ja kahdenvälisen yhteistyön sekä Suomen suorat kontaktit kohdemaan viranomaisiin. Tavoitteena on suomalaisyrityksiä haittaavien määräysten ja käytäntöjen poistaminen, olivat ne ao. maan kansainvälisten sitoumusten vastaisia tai ei. Tässä tarkoituksessa tulee asettaa toimintaympäristön muokkaamista koskevat politiikkatavoitteet ja huomioida yrityssektorin konkreettiset tarpeet nykyistä järjestelmällisemmin. Tämä koskee erityisesti maita, joissa suomalaisyrityksillä on suurimmat taloudelliset intressit. EU on keskeinen väline vaikuttaa toimintaympäristöön: si- 6
7 sämarkkinoilla puitteet luo yhteinen lainsäädäntö, kolmansissa maissa kansainvälinen normisto. EU:n neuvotteluvoima kauppapolitiikassa on merkittävä voimavara. Edustustojemme ja komission paikallisten edustustojen yhteistyö on kolmansissa maissa tärkeää myös VKE-toiminnassa. Toimintaympäristön analysointi ja yritysten ongelmien ratkaiseminen tuottaa myös arvokasta tietoa kauppaneuvotteluja koskevaan tavoitteenasetantaan, vaikka varsinaiset sopimusneuvottelut eivät VKE-käsitteen piiriin kuulukaan. Toimenpiteet: Kehitetään edustustojen tuella ja yhteistyössä muiden toimijoiden (erityisesti Elinkeinoelämän keskusliitto, Finpro) kanssa ministeriön maa- ja sektorikohtaista asiantuntemusta siten, että se kohdentuu entistä paremmin suomalaisten yritysten kannalta relevanttien liiketoimintaympäristöä koskevien kysymysten seurantaan. Tämän tavoitteen toteuttamisessa on KPO:n ja alueosastojen yhteistyönä tapahtuva maakohtainen suunnittelu (kauppapoliittiset maaohjelmat) keskeinen väline. Pyrkimyksenä on, että ministeriö voisi nykyistä paremmin tukea edustustojen käytännön työtä erilaisten kauppaongelmien ratkaisussa; kehitetään edelleen KPO:n kaupan esteiden kontaktipisteen (KPO-07) toimintaa siten, että se palvelee mahdollisimman hyvin yrityssektorin tarpeita ja toimii yhteistyössä alueosastojen ja edustustojen kanssa kaupan esteiden poistamiseksi. Tärkeää on vakiinnuttaa henkilömuutoksista riippumaton neuvontapiste (puhelinnumero, sähköpostiosoite) yrityksille, jotka kohtaavat markkinoillepääsyyn liittyviä ongelmia ulkomailla. Tavoitteena on madaltaa etenkin pk-yritysten kynnystä kääntyä UH:n puoleen näissä asioissa. 7
8 Pilari 2: Promootiotoiminta Ulkoasiainhallinnolla on käytössään poikkeuksellisen laajat kansainväliset yhteistyösuhteet ja vaikutuskanavat. Tämä resurssi on valjastettava palvelemaan VKEtoimintaa aiempaa tehokkaammin ja sitoutuneemmin. Promootiotoiminnassa on tärkeää olemassa olevien käytäntöjen ja palvelujen selkeä määrittely ja tunnetuksi tekeminen. Edustustot voivat jo tällä hetkellä tarjota lukuisia tämän tyyppisiä palveluja (mm. yhteyksien luominen asemamaan viranomaisiin ja yrityskenttään, promootiotilaisuudet). Näitä ei kuitenkaan yrityssektorilla hyödynnetä siinä määrin kuin olisi mahdollista. Erityisesti pk-yrityksillä on vaikeuksia nähdä toimintakentän kaikkia mahdollisuuksia. Kokemukset vienninedistämismatkojen valmisteluista ja toteutuksesta ovat osoittaneet, että on tarve nykyistä tehokkaampaan koordinointiin ja valmisteluvastuun määrittelyyn eri toimijoiden (ml. yrityssektorin osallistumista valmistelevat tahot) välillä, jotta matkojen kohteet, tavoitteet ja toteutus palvelisivat parhaalla mahdollisella tavalla sekä valtiovallan että yrityssektorin intressiä. Promootiopilarin kehittämisessä tulee myös panostaa ministeriön ja edustustojen nykyistä kiinteämpään ja järjestelmällisempään vuorovaikutukseen. Suomen taloudellista tilannetta ja talous- ja elinkeinopolitiikkaa koskevan tiedon lisäksi ministeriön on voitava tarjota edustustoille tarkkaa ja ajantasaista tietoa Suomen VKE-toiminnan prioriteeteista sekä yksittäisistä VKE-hankkeista. VKE-toiminnan "parhaita käytäntöjä" tulee kartoittaa edustustojen kanssa nykyistä systemaattisemmin, ja tietoa näistä on jaettava ministeriön sisällä kaikkien hyödynnettäväksi. Myös hankkeiden taloudellista tukemista koskevat periaatteet on selvennettävä edustustoille. Suomalaisyritysten pääsy hyödyntämään tavaran- ja palvelujen toimittajana kansainvälisten järjestöjen ja kehitysrahoituslaitosten toteuttamien hankkeiden tarjoamia lii- 8
9 ketoimintamahdollisuuksia on aina ollut hankalaa varsinkin pk-yrityksille. Näiden ponnistelujen edistäminen yhdessä Finpron hankeneuvonnan kanssa on niin ikään syytä nähdä VKE-toimintana. Vaikka TTT-määrärahan ja korkotukiluottojen päätavoitteet ovat kehityspoliittisia, liittyy niiden käyttöön ja kehittämiseen myös intressi edistää suomalaista yritystoimintaa. VKE-näkökulma on syytä huomioida myös tässä toiminnassa. Osa UM:n ja edustustojen konsulipalvelutoiminnasta palvelee välittömästi tai välillisesti VKE-toimintaa. On syytä tutkia, miten niitä voitaisiin kehittää ja kenties laajentaa suomaisyritysten toiminnan helpottamiseksi. Toimenpiteet: Määritellään kauppapoliittisen osaston, alueosastojen ja edustustojen yhteistyönä kunkin markkina-alueen promootiotoiminnan kannalta keskeiset kohteet (viranomaiset ja yksityiset tahot) ja suomalaista intressiä edustavat VKEtoimijat, ja hyödynnetään tietoa VKE-toiminnan suunnittelussa; tehostetaan edustustojen verkottumista suomalaiseen yrityskenttään, muihin VKE-toimijoihin, järjestöihin ja akateemisen maailmaan. Kannustetaan edustustojen päällikköjä omaksumaan aktiivinen ja kokoava rooli asemamaassa toimivien, VKE-työtä tekevien tahojen välillä (Finpro, Tekes, kauppakamarit, kunniakonsulaatit, liikemieskerhot, Suomi-instituutit jne.). Edellytetään UH:n virkamiesten hankkivan tiedot kotimaan muista VKE-toimijoista ja kehittävän suhteita niihin ennen ulkomaanedustukseen siirtymistä ja ulkomaanpalvelun aikana; 9
10 selvitetään, miten kunniakonsuleita voitaisiin nykyistä tehokkaammin hyödyntää VKE-toiminnassa, esimerkiksi yritysten välisten kontaktien ja verkostoitumisen edistäjinä, etenkin niissä maissa, joissa edustusto ei sijaintinsa tai resurssiensa vuoksi pysty tarjoamaan yritysten liiketoimintaa tukevia palveluita maan kaikissa osissa; kehitetään järjestelyt, joiden avulla tieto VKE-hankkeista ja onnistuneista projekteista (esim. VKE-matkat) välittyy ulkoasiainhallinnon sisällä aikaisempaa tehokkaammin. Kootaan edustustojen tarjoamien VKE-palvelujen parhaat käytännöt yhteen apuneuvoksi ja vertailukohdaksi muille. Tämä "palveluhakemisto" tai "ideapankki" voitaisiin esitellä osana säännönmukaista VKE-katsausta edustustojen päälliköiden kokouksessa ja muiden virkamiesten neuvottelupäivillä; sisällytetään VKE-näkökulma (ml. mahdollinen yritysvaltuuskunta) osaksi ministeri- ja ylemmän virkamiestason vierailuja aina kun se on tarpeen ja tarkoituksenmukaista. Vienninedistämismatkojen valmistelusta kokonaisvastuussa olevat alueosastot ja kauppapoliittinen osasto (käytännössä useimmiten osaston VKE-vastaava) toimivat kiinteässä yhteistyössä varmistaen koordinaation suhteessa muihin VKE-toimijoihin; tehostetaan ponnisteluja edistää suomaisyritysten pääsyä kansainvälisten järjestöjen ja kehitysrahoituslaitosten hankkeisiin tavaran- ja palvelusten toimittajina. Tässä tarkoituksessa selvitetään yhdessä Finpron hankeneuvonnan kanssa, miten erityisesti multilateraalisia tehtäviä hoitavat edustustot voivat parhaiten tukea hankeneuvonnan toimintaa mm. tulevia tarjouskilpailuja koskevan tiedon välittämisessä, sekä myötävaikuttaa yritysten kohtaamien ongelmien ratkaisemiseen; 10
11 huomioidaan VKE-näkökohdat kehitettäessä kehityspoliittisten instrumenttien, kuten TTT-määrärahan, korkotukiluottojen ja yrityskumppanuusohjelmien käyttöä; tutkitaan ministeriön ja edustustojen konsulipalvelujen tarjonta tavoitteena niiden kehittäminen suomalaisyritysten ulkomaantoimintaa paremmin palvelevaksi. Pilari 3: Tietopalvelut Ulkoasiainhallinnon kapasiteettia kaupallis-taloudellisen tiedon tuottajana ja levittäjänä on syytä tehostaa erityisesti kolmesta syystä: ulkoasiainhallinnossa arastellaan tarpeettomasti asiantuntijaroolin ottamista julkisuudessa; vaikka edustustot usein tarjoavat yrityksille hyödyllistä tietoa, on niissä tuotettava kirjallinen materiaali valtaosaltaan perinteistä talous- ja kauppapoliittista raportointia, joka on ensisijaisesti suunnattu tukemaan ministeriön sisäisiä prosesseja; UM on viime aikoina ryhtynyt kehittämään ja tuotteistamaan myös talon ulkopuolelle suunnattua informaatiota, mutta ei vielä tarpeeksi. Kauppapolitiikkalehden uudistukset (ml. kauppapolitiikka.fi-palvelu) ja Kauppapoliittinen katsaus ovat askelia oikeaan suuntaan, mutta niitä täytyy parantaa. 11
12 VKE-strategian kolmannessa pilarissa hyödynnetään maksimaalisesti ulkoasiainhallinnon potentiaali tarjota tietopalveluja, jotka toimivat aidosti hyödyllisenä taustatukena suomalaisyritysten kansainvälistymisessä ja ulkomaisessa liiketoiminnassa. Tehostettu tiedotustoiminta nostaa osaltaan ulkoasiainhallinnon merkitystä tunnettuutta kansainvälisen talouden ja kaupan asiantuntijaorganisaationa. Toimenpiteet: Kehitetään kauppapoliittista katsausta ja kauppapolitiikka.fi-sivustoa tavoitteena luoda elinkeinoelämän kannalta relevantti tuote, esimerkiksi jatkuvasti päivitettävä sähköinen maatietokanta, joka Finpron maakansioista poiketen ja päällekkäisyyksiä välttäen sisältäisi erityisesti poliittista ja lainsäädännöllistä kehitystä ennakoivaa, maariskien, ml. turvallisuusriskit, arviointia tukevaa tietoa. Edustustojen asiantuntemus hyödynnetään täysimittaisesti ja Finpron kanssa selvitetään mahdollisuudet yhteistyön tehostamiseen, mukaan lukien mahdollisuus yhteisten maatiedostojen kehittämiseen. Edustustojen raportoinnin jakelua Finpron käyttöön tehostetaan; tutkitaan mahdollisuudet kehittää yrityssektorille suunnattu, räätälöity (esim. toimialakohtainen) tietotuote. Tuote voisi tietyissä tapauksissa sisältää myös luottamuksellista tietoa. Kuten edellisessä tapauksessa, kyseessä olisi suurelta osin ulkoasiainhallinnossa jo tällä hetkellä tuotetun tiedon muokkaaminen yritysasiakkaille sopivaan muotoon, ilman päällekkäisyyttä muiden tietolähteiden kanssa; tutkitaan mahdollisuudet käynnistää kauppapolitiikan erityiskysymyksiä (aiheet, maat tai alueet) koskeva säännöllisten workshop-tyyppisten tilaisuuksien sarja. Workshopit olisivat osanottajajoukoltaan rajoitettuja, yrityselämän ja julkisen sektorin asiantuntijoita yhteen kokoavia tilaisuuksia, jotka keskittyisi- 12
13 vät tiettyyn ajankohtaiseen ja konkreettiseen kauppapolitiikan ongelmaan. Niiden järjestämisessä voitaisiin tehdä yhteistyötä ulkopuolisten tahojen kanssa. Oleellista on saada hyödynnettyä ulkoasiainhallinnon asiantuntemus; tiedotetaan edustustoille säännönmukaisesti osana normaalia suunnittelu- ja budjetointisykliä tulevan vuoden VKE-painopisteistä, ajankohtaisista kampanjoista, hankkeista, vierailuista ja Suomen kauppapoliittisista tavoitteista. Julkinen osuus aineistosta voisi palvella myös yleisenä, ulkoasiainhallinnon VKE-toimintaa ulospäin selostavana tuotteena; hyödynnetään täysimittaisesti muiden VKE-toimijoiden tietotuotteita kuten maaraportteja UH:n VKE-työssä ja tiedotetaan erityisesti edustustojen henkilöstölle niiden palveluista, esimerkiksi Finpron asiakaspalvelusta (call center); kehitetään VKO:n kanssa menettelytavat, joiden avulla mediaa voidaan nykyistä tehokkaammin hyödyntää VKE-toimintaa koskevan viestinnän välineenä. Verkkoviestinnän linkittämistä VKE-toimijoiden kesken kehitetään. Kaikkia pilareita koskevat toimenpiteet VKE-koulutus: Luodaan VKE-koulutusohjelma, joka kattaa sekä ulkoasiainhallinnon uusille työntekijöille suunnatun yhteisen, VKE-toiminnan perusvalmiudet antavan ja siihen kannustavan koulutuksen (Kavaku, Toivi), virkamieskunnalle suunnatun säännönmukaisen yleiskoulutuksen että tapaus/teemakohtaiset koulutustilaisuudet (suurlähettiläskokous, lehdistöpäivät, KENE, aluekokoukset jne.). Huolehditaan siitä, että riittävän kattava ja ajantasainen VKE-toimintaa koskeva 13
14 aineisto on saatavilla ministeriön intranetissä (Otto) omaehtoista perehtymistä varten. VKE-palvelujen markkinointi: Laaditaan ja toimeenpannaan VKE-palvelujen markkinointia koskeva kokonaissuunnitelma, joka kattaa ministeriön paperi- ja verkkojulkaisut, markkinointiyhteistyön muiden VKE-toimijoiden kanssa (mm. YritysSuomi-palvelu), esitteet ja muun tiedotusmateriaalin, ministeriön aluetoimipisteiden hyödyntämisen, esittelykierrokset TE-keskuksissa, kauppakamareissa, järjestöissä ja yrityksissä jne. tarkoituksena tavoittaa erityisesti ns. yritysrajapinnassa toimivat tahot. VKE-toiminnan evaluointi: Evaluointia koskevan pilottiprojektin (VKE-rekisteri) kokemusten pohjalta kehitetään ulkoasiainhallinnon VKE-toiminnan evaluointia yhteistyössä alueosastojen ja edustustojen kanssa. Tavoitteena on integroida VKE-toiminta oleelliseksi osaksi edustustojen vuosisuunnittelua. 14
Ulkoasiainministeriön VKE-palvelut. Elinkeinoelämän ympäristöfoorumi 6.10.2010
Ulkoasiainministeriön VKE-palvelut Elinkeinoelämän ympäristöfoorumi Vienninedistämisorganisaatiot Työ- ja elinkeinoministeriö Finpron vientikeskusverkosto 40 maassa Teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus
LisätiedotTALOUDELLISTEN ULKOSUHTEIDEN OSASTON VIESTINTÄSUUNNITELMA 2015
VIE/TUO TALOUDELLISTEN ULKOSUHTEIDEN OSASTON VIESTINTÄSUUNNITELMA 2015 Avoimuus ja selkeys Taloudellisten ulkosuhteiden viestinnässä, kuten kaikessa viestinnässä, noudatetaan ulkoministeriön yleisiä viestintäkäytäntöjä.
LisätiedotTeam Finland-verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita, yritysten kansainvälistymistä, Suomeen suuntautuvia investointeja sekä maakuvaa.
TEAM FINLAND: TAUSTAA Team Finland-verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita, yritysten kansainvälistymistä, Suomeen suuntautuvia investointeja sekä maakuvaa. Taustatekijät 1. Maailmantalouden
LisätiedotTeam Finland ajankohtaiskatsaus. Marko Laiho, TEM Team Finland
Team Finland ajankohtaiskatsaus Marko Laiho, TEM Team Finland Tekesin Serve-ohjelman tutkimusbrunssi 16.12.2013 TEAM FINLAND: TAUSTAA JA TARKOITUS Team Finland -verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita,
LisätiedotLuomun vientiseminaari 16.5. Team Finlandin anti luomuviennille
Luomun vientiseminaari 16.5. Team Finlandin anti luomuviennille Ylitarkastaja Mikko Härkönen, TEM mikko.harkonen@tem.fi TEAM FINLAND: TAUSTAA Team Finland-verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita,
LisätiedotKIVININET 30.10 Rajatonta kasvua Kaakossa
KIVININET 30.10 Rajatonta kasvua Kaakossa Mikko Härkönen, TEM mikko.harkonen@tem.fi MIKÄ TEAM FINLAND? Team Finland verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita, maakuvaa, yritysten kansainvälistymistä
LisätiedotK 16/2005 vp VALTIONTILINTARKASTAJIEN KERTOMUS 2005
K 16/2005 vp VALTIONTILINTARKASTAJIEN KERTOMUS 2005 Vuosiksi 2003 2007 valitut valtiontilintarkastajat antavat täten kunnioittavasti Eduskunnalle valtiontilintarkastajien johtosäännön 10 :ssä määrätyn
LisätiedotTyötä Suomen ja suomalaisten hyväksi
Työtä Suomen ja suomalaisten hyväksi Suomen silmät ja korvat maailmalla Mitä ulkoministeriö tekee? Ulkoministeriö edistää Suomen ja suomalaisten turvallisuutta ja hyvinvointia. Toimii turvallisen ja oikeudenmukaisen
Lisätiedotulkoasiainministeriön linjaus korkotukiluottojen käytöstä
Korkotukiluotot Suomen kehitysyhteistyössä; ulkoasiainministeriön linjaus korkotukiluottojen käytöstä Ulkoasiainministeriö Sisältö: Johdanto 3 Suomen kehityspoliittiset tavoitteet korkotukiyhteistyön lähtökohtana
LisätiedotTeam Finland -esittely
Team Finland -esittely Arktisuus elintarvikeviennin mahdollisuutena 16.11.2016 Kirsi Kosunen Etelä-Savon Team Finland koordinaattori 14/11/2016 Team Finland -viestintä, syyskuu 2016 2 Team Finland pähkinänkuoressa
LisätiedotPalveleva Helsinki hanke Uusia mahdollisuuksia pk-yrityksille
Palveleva Helsinki hanke Uusia mahdollisuuksia pk-yrityksille Katajanokka 14.11.2007 Projektipäällikkö Hanna Hietala 16.11.2007 1 Kysely julkisista hankinnoista Helsingin Yrittäjien nettikysely jäsenyrityksille
LisätiedotAjankohtaista kehityspoliittisella osastolla Kansalaisjärjestöseminaari
Ajankohtaista kehityspoliittisella osastolla Kansalaisjärjestöseminaari 10.12.2008 Riitta Oksanen Yleisen kehityspolitiikan ja suunnittelun yksikkö (KEO-10) Kehityspoliittinen ohjelma 2007 Kohti oikeudenmukaista
LisätiedotSuomi nousuun. Aineeton tuotanto
Suomi nousuun Aineeton tuotanto Maailman talous on muutoksessa. Digitalisoituminen vie suomalaiset yritykset globaalin kilpailun piiriin. Suomen on pärjättävä tässä kilpailussa, jotta hyvinvointimme on
LisätiedotKatsaus Lisää tähän kansainvälistymispalvelujen kokonaistarjontaan. KiVi 2009 Kajaani 10.11.2009. Aluepäällikkö Keijo Putkonen.
Katsaus Lisää tähän kansainvälistymispalvelujen otsikko kokonaistarjontaan KiVi 2009 Kajaani 10.11.2009 Aluepäällikkö Keijo Putkonen EK Oulu KTM (5/2004): Suomalaiset yrityspalvelujärjestelmät asiakasnäkökulmasta
LisätiedotTeam Finland. Pia Salokoski. EU:n tarjoamat kehitysyhteistyömahdollisuudet seminaari 2.10.2015
Team Finland Pia Salokoski EU:n tarjoamat kehitysyhteistyömahdollisuudet seminaari 2.10.2015 Team Finland Tavoitteena pk-yritysten viennin kaksinkertaistaminen vuoteen 2020 mennessä. Kuinka mahdollistamme
LisätiedotRuotsi-klinikka Lahti Heli Flink, Asiantuntija/ TF-koordinaattori Häme, Tekes
Ruotsi-klinikka Lahti 22.1.2016 Heli Flink, Asiantuntija/ TF-koordinaattori Häme, Tekes Team Finland Tavoitteena pk-yritysten viennin kaksinkertaistaminen vuoteen 2020 mennessä. Team Finland vie Suomea
LisätiedotTeam Finland -palvelut kansainvälistymiseen Kajaani 24.5.2016
Team Finland -palvelut kansainvälistymiseen Kajaani 24.5.2016 Tuula Väisänen palveluneuvoja, Team Finland koordinaattori, Kainuu puh. 0295 023 590 tuula.vaisanen@tekes.fi Mikä Team Finland? tarjoaa kansainväliseen
LisätiedotKutsu tekniseen vuoropuheluun: Team Finland -kasvuohjelmien asiantuntijapalvelut.
Kutsu tekniseen vuoropuheluun: Team Finland -kasvuohjelmien asiantuntijapalvelut. Tieto Versio 1 URL http://dk.mercell.com/permalink/47559712.aspx Ulkoinen hankinta ID 377336-2014 Hankinnan tyyppi Ennakkoilmoitus
LisätiedotTeam Finland Mukaan globaaliin liiketoimintaan!
Team Finland Mukaan globaaliin liiketoimintaan! 3.11.2015 Pauli Berg Team Finland koordinaattori Sisältö Mikä Team Finland? Miksi koottu? Miten toimii? DM 1272687 Mikä Team Finland? tarjoaa kansainväliseen
LisätiedotGlobaali vastuu Jyväskylän yliopistossa. Anna Grönlund
Globaali vastuu Jyväskylän yliopistossa 12.5.2014 Pitkät perinteet Kohti toimenpideohjelmaa Ohjelman sisältö, toteutus ja seuranta Pitkät perinteet kehitysyhteistyössä Ensimmäiset kehitysyhteistyöhankkeet
LisätiedotTeam Finland / Business Finland yrityspalvelut. Joensuu Juha Markkanen / UM Vientisuurlähettiläs
Team Finland / Business Finland yrityspalvelut Joensuu 20.4.2018 Juha Markkanen / UM Vientisuurlähettiläs Tavoitteenamme on pk-yritysten viennin tuplaaminen vuoteen 2020 mennessä Mikä Team Finland? Kyse
LisätiedotTietosivu 2 MISTÄ RAHA ON PERÄISIN?
Tietosivu 2 MISTÄ RAHA ON PERÄISIN? Euroopan investointiohjelma on toimenpidepaketti, jonka avulla reaalitalouden julkisia ja yksityisiä investointeja lisätään vähintään 315 miljardilla eurolla seuraavien
LisätiedotTARJOUSPYYNTÖ DIAARINUMERO. Helsinki, 17.2.2016 CIMO/1/03.30.10/2016
DIAARINUMERO CIMO/1/03.30.10/2016 Helsinki, 17.2.2016 TARJOUSPYYNTÖ Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO pyytää tarjoustanne tämän tarjouspyynnön mukaisesti. Hankintamenettely on avoin.
LisätiedotEUROOPAN KOMISSIO VIESTINNÄN PÄÄOSASTO EU-TALLEKIRJASTO LIITE III KUMPPANUUSSOPIMUKSEEN LIITTYVÄT OHJEET
EUROOPAN KOMISSIO VIESTINNÄN PÄÄOSASTO Kansalaisviestintä Kansalaissuhteet EU-TALLEKIRJASTO LIITE III Bryssel COMM.C.3.002/RCA KUMPPANUUSSOPIMUKSEEN LIITTYVÄT OHJEET Tässä asiakirjassa annetaan ohjeita
Lisätiedotseminaari TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto
Pohjoinen kasvukäytävä TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Kymenlaakso Pohjoisella kasvukäytävällä kä ällä seminaari Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö
LisätiedotKeskeiset toimijat ja kulttuuripoliittinen vaikuttaminen Sirpa Lahti & Hannu Tolvanen
Keskeiset toimijat ja kulttuuripoliittinen vaikuttaminen Sirpa Lahti & Hannu Tolvanen Toimijat Kansanmusiikin ja - tanssin alan toimijat voidaan jakaa kolmeen suurempaan kategoriaan, yksityiset toimijat,
LisätiedotVerkkokaupan kasvuohjelma tavoitteena globaali pk-yrittäjyys
Verkkokaupan kasvuohjelma tavoitteena globaali pk-yrittäjyys Kari Pokkinen, Finpro 16.4.2015 2 Finpro Export Finland yritysten kansainvälistäjä Export Finland on suomalaisten yritysten kansainvälistäjä,
Lisätiedot1. ULKOASIAINMINISTERIÖN ROOLI TEAM FINLAND -VERKOSTOSSA
Ulkoasiainministeriö Taloudellisten ulkosuhteiden osasto 4.10.2016 Asia: HE 134/2016 vp Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 Team Finlandin toiminta Kirjallinen asiantuntijalausunto;
LisätiedotKANSAINVÄLISTYMIS- JA KAUPANESTEKYSELY
KANSAINVÄLISTYMIS- JA KAUPANESTEKYSELY Vastausohjeita: Aluksi pyydämme teitä täyttämään yritystänne koskevia tietoja. Tämän jälkeen kysely on jaettu kahteen osaan. Ensimmäisessä osassa tiedustelemme yrityksenne
LisätiedotIHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020
IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI Strategia 2020 SWOT-ANALYYSI Vahvuudet Luonto, maisema, ympäristö Vahva koulutustarjonta Monipuolinen elinkeinorakenne Väestön ikärakenne Harrastusmahdollisuudet Heikkoudet Sijainti
LisätiedotTeam Finland pähkinänkuoressa
Team Finland pähkinänkuoressa Team Finland -verkosto kokoaa yhteen yrityksille suunnatut valtiorahoitteiset kansainvälistymispalvelut Tarjolla on palveluita neuvonnasta rahoitukseen ja yhteiskuntasuhteiden
LisätiedotKansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista. Sapuska
Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska Tekesin ohjelma 2009 2012 Miksi Sapuska? Tekesin Sapuska Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista -ohjelma on suunnattu Suomessa toimiville
LisätiedotSuunnitelma 0,7% -varojen käytöstä
Suunnitelma 0,7% -varojen käytöstä Johdanto Turun yliopiston ylioppilaskunnan edustajisto linjasi joulukuussa 2007, että TYY tulee näyttämään mallia YK:n vuosituhattavoitteiden toteuttamisessa. Poliittisessa
LisätiedotEhdotus NEUVOSTON LAUSUNTO. SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 15.11.2013 COM(2013) 911 final 2013/0396 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta FI FI 2013/0396 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta
LisätiedotOIKAISU Kansalaisten Eurooppa -ohjelmaoppaaseen I LUKU JOHDANTO. I.4 Kansalaisten Eurooppa -ohjelman painopisteaiheet
OIKAISU Kansalaisten Eurooppa -ohjelmaoppaaseen I LUKU JOHDANTO I.4 Kansalaisten Eurooppa -ohjelman painopisteaiheet Pysyvät painopisteaiheet (sivut 6-8) korvataan seuraavasti: Painopisteaiheet Vuoden
LisätiedotYrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää
Yrittämisen edellytykset Suomessa Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää 1 Teema I Yrittäjyyden ja yritysympäristön kuva KYSYMYS NUMERO 1: Pidän Suomen tarjoamaa yleistä
LisätiedotJyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset
Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset Hyväksytty kaupunginhallituksessa 18.12.2006 Helinä Mäenpää viestintäpäällikkö Jyväskylän kaupungin viestinnän tavoite Viestintä tukee tasapuolista tiedonsaantia,
LisätiedotKansainvälisten asiain sihteeristö EU-koordinaattori Johanna Koponen
OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ ASIANTUNTIJALAUSUNTO Kansainvälisten asiain sihteeristö EU-koordinaattori Johanna Koponen 24.11.2015 Eduskunnan sivistysvaliokunnalle E 65/2015 vp Komission tiedonanto "Kaikkien
LisätiedotAlueiden kehitysnäkymät Kestävän kasvun ja uudistamisen mahdollisuudet
Alueiden kehitysnäkymät Kestävän kasvun ja uudistamisen mahdollisuudet Elinkeinoministeri Olli Rehn Alueelliset kehitysnäkymät 2/2015 julkistamistilaisuus Jyväskylä 24.9.2015 Team Finland -verkoston vahvistaminen
LisätiedotKysymykset ja vastaukset Teollisuus Forum EAKR hankkeen kokonaistoteutus
Kysymykset ja vastaukset Teollisuus Forum EAKR hankkeen kokonaistoteutus 1. EAKR-projektihakemuksessa oli lueteltu ryhmä yrityksiä esimerkkeinä. Onko kyseisiltä yrityksiltä tai laajemmin suoritettu tarkempaa
LisätiedotTKL -LEX TEKNISEN KAUPAN TIETOPALVELU
TKL -LEX TEKNISEN KAUPAN TIETOPALVELU Ennakoivaa säädöstietoa liiketoiminnan tarpeisiin TKL -LEX yritysjohdolle myynnistä vastaaville markkinoinnista vastaaville asiantuntijoille Teknisen kaupan yritysten
LisätiedotMAL-verkoston koulutus 12.-13.10. Ryhmätyöt
MAL-verkoston koulutus 12.-13.10. Ryhmätyöt Työpajatyöskentely MAL-suunnittelun ulottuvuuksien kriittinen arviointi MAL strategisena tavoitteenasetteluna Mikä on MAL-suunnittelun asema osana strategisen
LisätiedotProaktiivinen työelämän kehittäminen kokemuksia kehittämistoiminnasta
2/2013 Proaktiivinen työelämän kehittäminen kokemuksia kehittämistoiminnasta lappi Lisätietoja antaa Projektipäällikkö Virpi Vaarala Lapin ELY-keskus, Rovaniemi virpi.vaarala@ely-keskus.fi +358 295 037
LisätiedotIlmastorahoitus ja Suomen toimeenpanosuunnitelmat
Ilmastorahoitus ja Suomen toimeenpanosuunnitelmat Ilmastobisnestä yrityksille seminaari Ilmastorahoitusvelvoitteen taustaa YK:n ilmastonmuutosta koskeva puitesopimus (UNFCCC) Teollisuusmaaosapuolilla tukivelvollisuus
LisätiedotTuntematon yritysrahoitus Jyväskylä Team Finland-verkosto maailmalla yritysten tukena. Juha Markkanen / UM Vientisuurlähettiläs
Tuntematon yritysrahoitus Jyväskylä 5.3.2018 Team Finland-verkosto maailmalla yritysten tukena Juha Markkanen / UM Vientisuurlähettiläs Tavoitteenamme on pk-yritysten viennin tuplaaminen vuoteen 2020 mennessä
LisätiedotNestorPartners Finland. Nestorit ja kansainvälinen toiminta. NestorPartners 2014
NestorPartners Finland Nestorit ja kansainvälinen toiminta Yritysjohtajien yhteisö NestorPartners ry on kokeneiden yritysjohtajien yhteisö, jonka jäsenet toimivat elinkeinoelämän ja yhteiskunnan tehtävissä,
LisätiedotTeam Finland -uudistus
Team Finland -uudistus Tiedotustilaisuus 28.3.2017 Elinkeinoministeri Mika Lintilä Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Kai Mykkänen Kansliapäällikkö Jari Gustafsson, TEM 2 Taustaa TEM asetti 6.10.2016
LisätiedotViennin ja kansainvälistymisen edistämisen kansallinen strategia (vke-strategia)
Viennin ja kansainvälistymisen edistämisen kansallinen strategia (vke-strategia) Hyväksytty Vientifoorumin kokouksessa 5.12.2007 2 Sisällysluettelo Sisällysluettelo...2 Tausta...3 Strategian tarkastelukehikko...
LisätiedotSosiaali- ja terveysministeriö E-KIRJE STM2010-00297. HTO Arrhenius Viveca 11.10.2010 JULKINEN. VASTAANOTTAJA Suuri valiokunta
Sosiaali- ja terveysministeriö E-KIRJE STM2010-00297 HTO Arrhenius Viveca 11.10.2010 JULKINEN VASTAANOTTAJA Suuri valiokunta Viite Asia EU; Komission ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökseksi
LisätiedotSeutuYp tukihanke 2009-2013. Seudulliset yrityspalvelut arviointi- ja kehittämiskeskustelu
SeutuYp tukihanke 2009-2013 Seudulliset yrityspalvelut arviointi- ja kehittämiskeskustelu Seudullisen yrityspalvelun toimintamallin kehittäminen OHJAAVAT LINJAUKSET TE toimistouudistus Yritys Suomen kehittäminen
LisätiedotTeam Finland: Seurantaraportti 2014
Team Finland: Seurantaraportti 2014 Valtioneuvoston kanslian julkaisusarja 8/2015 1 2 Team Finland: Seurantaraportti 2014 Valtioneuvoston kanslian julkaisusarja 8/2015 3 ISSN 1799-7828 ISBN PDF 978-952-287-155-8
LisätiedotKansainvälisen kasvun ja kilpailukyvyn valmennus. Yritysten osaamisen kehittäminen
Kansainvälisen kasvun ja kilpailukyvyn valmennus Yritysten osaamisen kehittäminen PALKO ensimmäinen vaihe Mukana kehittämässä: Helsinki Business College Oy Suomen ympäristöopisto SYKLI Tampereen aikuiskoulutuskeskus
LisätiedotDigitaalisen maailman mahdollisuudet OKM:n kirjastopäivät 2012. Minna Karvonen 11.12.2012
Digitaalisen maailman mahdollisuudet OKM:n kirjastopäivät 2012 Minna Karvonen 11.12.2012 Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: kansallista perustaa Hallitusohjelman kirjaukset: kirjastojen kehittäminen
LisätiedotYritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala
Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala 19.5.2009 1 Julkisen palvelutuotannon tehostaminen Resurssit Tarpeet, Vaateet, Odotukset Julkista kehittämällä johtaminen,
LisätiedotCentrum Balticum -keskus
Centrum Balticum -keskus 9.10.2012 Vanha Suurtori 7, 20500 Turku www.centrumbalticum.org Centrum Balticum säätiön lyhyt historiikki Centrum Balticum säätiö perustetaan vuonna 2006 Säätiön perustajina 5
LisätiedotITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006
ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 PROF. MARKKU VIRTANEN HELSINGIN KAUPPAKORKEAKOULU PIENYRITYSKESKUS 5.10.2005 Markku Virtanen LT-OSAAMISEN VERKOSTON MAKROHANKKEEN KUVAUS Makrohankkeen
LisätiedotTOIMINTASUUNNITELMA 2011
TOIMINTASUUNNITELMA 2011 Kepan voimassaolevan strategian ja ohjelman mukainen Tavoitteena poliittinen muutos, köyhdyttävien rakenteiden purkaminen ja köyhdyttämisen lopettaminen 29,3 % rahoituksesta käytetään
LisätiedotTeam Finland. Carita Vastinesluoma
Team Finland Carita Vastinesluoma Team Finland kasvu- ja kansainvälistymiskoordinaattori Satakunnan ELY-keskus carita.vastinesluoma@ely-keskus.fi 050-396 0805 Historiaa - Valtiorahoitteinen kv-toimintoja
LisätiedotPK-YRITYSTEN VENÄJÄ-OSAAMISEN SELVITYS Eväitä menestykseen Venäjällä. KiVi 2009, Kotka 3.11.2009
1 PK-YRITYSTEN VENÄJÄ-OSAAMISEN SELVITYS Eväitä menestykseen Venäjällä KiVi 2009, Kotka 3.11.2009 1 Fintra pähkinänkuoressa Suomen johtava kansainvälisen liiketoiminnan valmentaja lähes 50 vuoden kokemuksella
LisätiedotKestävää Kasvua Yrityksen näkökulma
Kestävää Kasvua Yrityksen näkökulma Kenneth Ekman CTO CrisolteQ Ltd 29200 Harjavalta TEAM FINLAND Toiminta ja Palvelut Yritysten kansainvälistymistä tukevat palvelut Vaikuttaminen ulkomaiseen toimintaympäristöön
LisätiedotMaailman parhaan koulutuksen viejät ansaitsevat parhaat palvelut
EDUCATION FINLAND kasvuohjelma Maailman parhaan koulutuksen viejät ansaitsevat parhaat palvelut Tutkintovientikokeiliujen koordinointihanke VETFI III työpaja, Omnia Ohjelmajohtaja, KTT Lauri Tuomi TAVOITE
LisätiedotKasvun ja oppimisen palvelualue 2016
Kaupunginhallitus 5.10.2016 Kuopion kaupungin talousarvio 2016 sekä vuosien 2016-2019 toimintaja taloussuunnitelma Sivu 87: sivun loppuun lisätään kasvun ja oppimisen palvelualueen toiminnalliset tavoitteet
LisätiedotSuomen Kauppakeskusyhdistys ry TOIMINTASUUNNITELMA 2014-2015
1(5) Suomen Kauppakeskusyhdistys ry TOIMINTASUUNNITELMA 2014-2015 1 Toimintaa ohjaavat peruspäämäärät 1.1 Yhdistyksen tarkoitus ja toimintamuodot 1.2 Missio 1.3 Visio Suomen Kauppakeskusyhdistyksen tarkoituksena
LisätiedotSuurkäyttäjien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen Oulunkaarella HUCCO
Suurkäyttäjien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen Oulunkaarella HUCCO Heavy Users Care Chains in OuluArc Tiedotussuunnitelma OULUNKAAREN SEUTUKUNTA Ii Pudasjärvi Utajärvi Vaala Yli-Ii Piisilta 1, 91100
LisätiedotUlkoasiainhallintolaki 25.2.2000/204
Finlex» Lainsäädäntö» Ajantasainen lainsäädäntö» 2000» 25.2.2000/204 Seurattu SDK 456/2010 saakka. Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa. Ulkoasiainhallintolaki 25.2.2000/204 Eduskunnan päätöksen
LisätiedotKuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun
Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun Salon seudun suunnittelumalli yhdistää toiminnallisen kyläsuunnittelun ja maankäytön suunnittelun Toiminnallinen kyläsuunnitelma edustaa kyläläisten
LisätiedotTukea kaupallisiin kehitysmaahankkeisiin
Tukea kaupallisiin kehitysmaahankkeisiin 25.9.2013 Finnpartnership-liikekumppanuusohjelma tausta ja tavoite Ulkoasiainministeriön rahoittama ja Finnfundin hallinnoima ohjelma Tavoitteena lisätä suomalaisten
LisätiedotRakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja
Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta
LisätiedotRUOKATURVALLISUUSRATKAISUT Viennin vauhdittajina. Jukka Lähteenkorva 8.9.2014
RUOKATURVALLISUUSRATKAISUT Viennin vauhdittajina Jukka Lähteenkorva 8.9.2014 HANKKEEN TAVOITTEET Tavoitteena on avata markkinoita innovatiivisille ratkaisuille ja yhteistoimintamalleille, joilla yritykset
Lisätiedot1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko
Kysymykset 1. 1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko OHJAUKSEN TOIMINTAPOLITIIKKA ALUEELLISELLA TASOLLA Alueellisesti tulisi määritellä tahot, joita tarvitaan alueellisten ohjauksen palvelujärjestelyjen
LisätiedotSKOL, toimintasuunnitelma 2016. Esitys hallitukselle 19.10.2015
SKOL, toimintasuunnitelma 2016 Esitys hallitukselle 19.10.2015 Yhteenveto Visio 2020 Suunnittelu ja konsultointi on suomalaisen yhteiskunnan ja elinkeinoelämän arvostettu kilpailuetu ja osaamisen kehittämisen
LisätiedotTarkastustoimen viestintäsuunnitelma
Tarkastustoimen viestintäsuunnitelma Helsingin kaupungin tarkastuslautakunnan ja -viraston sisäisen ja ulkoisen viestinnän linjaukset. Suunnitelma on otettu käyttöön tarkastusjohtajan päätöksellä 28.12.2015
LisätiedotTEM:n alueosaston uudistuksia
TEM:n alueosaston uudistuksia Toimialojen rahoitusseminaari 11.-12.5.2016 Sirpa Hautala Yritys- ja alueosasto/yrityspalvelut ryhmä Yritys- ja alueosaston organisaatio Mari Anttikoski Marja-Riitta Pihlman
LisätiedotValtion tutkimuslaitoksia uudistetaan - miten käy ruoan ja uusiutuvien luonnonvarojen tutkimuksen?
Liha-alan tutkimusseminaari 11.10.2012 Valtion tutkimuslaitoksia uudistetaan - miten käy ruoan ja uusiutuvien luonnonvarojen tutkimuksen? Tutkimusjohtaja Mikko Peltonen Maa- ja metsätalousministeriö Esityksen
LisätiedotLIIKE- Seminaari, Sastamala 20130208 Jaakko Taitonen
1 V. 2010 toteutetussa selvityksessä kysyttiin yritysten tärkeimmistä kehittämis-, ja osaamishaasteita kansainvälisessä kaupassa seuraavan 5 vuoden aikana. 2 Yhteenveto kommenteista, joiden suhteen toivottiin
LisätiedotTukea kaupallisiin kehitysmaahankkeisiin
Tukea kaupallisiin kehitysmaahankkeisiin 20.9.2011 Finnpartnership-liikekumppanuusohjelma tausta ja tavoite Ulkoasiainministeriön rahoittama ja Finnfundin hallinnoima ohjelma Tavoitteena lisätä suomalaisten
LisätiedotTampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015. Tampereen kaupunki
Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015 Tampereen kaupunki 28.3.2013 TAMPERE Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 1 PAIKKATIETO JA PAIKKATIETOINFRASTRUKTUURI KÄSITTEENÄ Paikkatiedolla tarkoitetaan
LisätiedotUlkomaankaupan tiedonhaun kuva -tarjonnan ja tarpeen kohtaaminen
Ulkomaankaupan tiedonhaun kuva -tarjonnan ja tarpeen kohtaaminen Tullitilastotieto: 8000 tuojaa ja 3500 viejää, joiden kaupankäynnin volyymi ylittää 100 000 euron rajan vuodessa Kuka koordinoi? Koordinointi
LisätiedotAlueellinen valmistelurahoitus. kehittämisavustuksen myöntäminen valmistelurahoituksena
Alueellinen valmistelurahoitus kehittämisavustuksen myöntäminen valmistelurahoituksena Valmistelurahoitus vuonna 2008 Pk-yritysten innovaatiotoiminnan valmisteluun liittyvät 15 000 euroa ja sitä pienemmät
LisätiedotKauppapolitiikka Mistä kauppapolitiikassa on kyse?
Kauppapolitiikka Mistä kauppapolitiikassa on kyse? 19.3.2019 Hämeen vaalipiiri, Suomen Lasimuseo Suomen kauppapolitiikan johdonmukainen perusta Suomen etuna monenkeskinen yhteistyö, sääntöpohjainen kv.
LisätiedotAccelerate your internationalization and export! KEURUU 22.11.2012
Accelerate your internationalization and export! KEURUU 22.11.2012 Askelmerkkejä kansainvälistymiseen Vientitoiminnan aloittaminen / uusien vientimaiden valinta - Kenelle tuotteenne / palvelunne on kehitetty?
LisätiedotJakelutoiminta kansainvälistymisen toisena tukijalkana?
Jakelutoiminta kansainvälistymisen toisena tukijalkana? Erkki Järvinen toimitusjohtaja CMD, Kansainvälistymisstrategia Taustaa 2 n kansainvälistymisen keihäänkärjiksi valitut toimialat: Lehtijakelutoiminta
LisätiedotHR-OSAAJAN ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op)
HR-OSAAJAN ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op) Tammikuu 2014 Joulukuu 2014 Aikuis- ja täydennyskoulutuspalvelut Linnankatu 6, PL 51, 87101 KAJAANI www.aikopa.fi HR-OSAAJAN ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op) Tervetuloa
LisätiedotSUOMEN VESIALAN KANSAINVÄLINEN STRATEGIA: Tiivistelmä
SUOMEN VESIALAN KANSAINVÄLINEN STRATEGIA: Tiivistelmä Luonnos 23.4.2008 Visio ja avainsanat Kansainvälinen vesialan strategia rakentuu seuraavalle pitkän aikavälin visiolle: Suomen vesialan toimijat ehkäisevät
LisätiedotRakennetaan älykästä ja avointa Eurooppaa
Rakennetaan älykästä ja avointa Eurooppaa EU:n merkitys Suomen elinkeinoelämälle Ulkomaankaupasta 2/3 EU-sisämarkkinoilla Työntekijöiden liikkuminen vaivatonta Sijoituskannasta 80 % EU-maissa Neuvotteluvoima
LisätiedotKehitysyhteistyön tuloksellisuus
Kehitysyhteistyön tuloksellisuus IV korkean tason foorumi (HLF4) 30.11.-1.12.2011, Busan Click to edit Master subtitle style Mihin tuloksellisuudella viitataan? 1) Kehitysyhteistyön tuloksiin (development
LisätiedotMitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan?
Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan? Lappajärvi 19.11. 2014 Laura Liuska / VYYHTI-hanke Välittäjäorganisaatio: mikä ja miksi? Vesienhoidossa vapaaehtoisen paikallisen kunnostustoiminnan
LisätiedotKauppapolitiikan keinot suomalaisten yritysten kilpailukyvyn parantamisessa. Alivaltiosihteeri Markku Keinänen, Ulkoministeriö
Kauppapolitiikan keinot suomalaisten yritysten kilpailukyvyn parantamisessa Alivaltiosihteeri Markku Keinänen, Ulkoministeriö 11.10.2017 Kauppapolitiikan uudet suuntaukset Aiempaa näkyvämpi osa EU:n ulkoista
LisätiedotMEK:in tuotekehitystyön suuntaviivat ja laatukriteerit. Tutkimus- ja kehitysjohtaja Mari Righini mari.righini@visitfinland.com
MEK:in tuotekehitystyön suuntaviivat ja laatukriteerit Tutkimus- ja kehitysjohtaja Mari Righini mari.righini@visitfinland.com MEK VisitFinland ensisijaisia tehtäviä: Suomen maabrändin luominen ja sitä
LisätiedotMatti Nykänen TeamFinland koordinaattori Päijät Häme
Matti Nykänen TeamFinland koordinaattori Päijät Häme Team Finland pähkinänkuoressa Team Finland verkosto kokoaa yhteen yrityksille suunnatut valtiorahoitteiset kansainvälistymispalvelut Tarjolla on palveluita
LisätiedotLiite 1: Team Finland Markkinoiden mahdollisuudet
Asiakirjatyyppi 1 (7) Liite 1: Team Finland Markkinoiden mahdollisuudet Sisällysluettelo 1 Dokumentin tarkoitus... 2 2 Markkinoiden mahdollisuudet -palvelu osana Team Finlandin palvelusalkkua... 2 Asiakirjatyyppi
LisätiedotJärkevää sääntelyä koskeva sidosryhmien kuuleminen Euroopan unionissa. Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry vastaa lausuntonaan seuraavaa:
Lausunto 1 (5) Edunvalvonta/TK 20.9.2012 SAK 10670 / 2012 Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry PL 157 00531 Helsinki Tunnistenumero: 73707199645-17 Järkevää sääntelyä koskeva sidosryhmien kuuleminen
LisätiedotPoPSTer Viestintäsuunnitelma
PoPSTer Viestintäsuunnitelma PoPSTer POHJOIS-POHJANMAAN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLTO OSANA TULEVAISUUDEN MAAKUNTAA Viestintäsuunnitelma 1. Viestinnän lähtökohdat ja periaatteet Sosiaali ja terveydenhuollon
LisätiedotKKV:n selvitys palveluasumisen markkinoista. Ulla Maija Laiho HYVÄ neuvottelukunta 15.10.2014
KKV:n selvitys palveluasumisen markkinoista toimenpide ehdotukset id TEM:lle Ulla Maija Laiho HYVÄ neuvottelukunta 15.10.2014 Hoivapalvelualan yritysten liiketoimintaosaamisen i i i khi kehittäminen i
LisätiedotTEAM FINLAND PALVELUT KANSAINVÄLISTYVILLE YRITYKSILLE
HYVÄ kehittäjäristeily 1.10.2014 TEAM FINLAND PALVELUT KANSAINVÄLISTYVILLE YRITYKSILLE Marko Laiho, TEM Team Finland ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Team Finlandin perusteesit 2. Ajankohtaista Team Finland toiminnassa
LisätiedotPieksämäen kaupungin Strategia 2020
Liitenro1 Kh250 Kv79 Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 2 Pieksämäen kaupungin strategia 2020 Johdanto Pieksämäen strategia vuoteen 2020 on kaupungin toiminnan punainen lanka. Strategia on työväline,
LisätiedotUlkoasiainministeriö E-KIRJE UM TUO-30 Yrjölä Heikki(UM) VASTAANOTTAJA: Suuri valiokunta / Ulkoasiainvaliokunta
Ulkoasiainministeriö E-KIRJE UM2014-00963 TUO-30 Yrjölä Heikki(UM) 25.07.2014 VASTAANOTTAJA: Suuri valiokunta / Ulkoasiainvaliokunta Asia Kaksikäyttötuotteiden vientiä koskeva Euroopan unionin valvontajärjestelmä
LisätiedotEU ja julkiset hankinnat
EU ja julkiset hankinnat Laatua hankintoihin Julkiset hankinnat - taustaa EU2020-strategia edellyttää entistä voimakkaampaa panostusta osaamis- ja innovaatiotalouteen, vähähiiliseen ja resurssitehokkaaseen
LisätiedotResurssitehokkuus - Mitä EU:sta on odotettavissa ja mitä se merkitsee Suomelle ja elinkeinoelämälle?
Resurssitehokkuus - Mitä EU:sta on odotettavissa ja mitä se merkitsee Suomelle ja elinkeinoelämälle? Mikael Ohlström, johtava asiantuntija Toimittajataustainfo Miten EU:n resurssitehokkuuspolitiikassa
LisätiedotYS - seudullisten yrityspalvelujen uudistaminen
YS - seudullisten yrityspalvelujen uudistaminen ELY-keskuksen, TE-toimiston ja seudun kuntien välillä on ollut seitsemän YS-sopimusta. Aluekohtaisesta YS-toiminnan palvelujen koordinoinnista vastaa TE-toimisto.
Lisätiedot