Itä-Suomi Uusiutuu. Itä-Suomen bioenergiaohjelma 2020
|
|
- Kauko Hämäläinen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Itä-Suomi Uusiutuu Itä-Suomen bioenergiaohjelma 2020 Julkaisu
2
3 Julkaisu Itä-Suomi Uusiutuu Itä-Suomen bioenergiaohjelma 2020 Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Joensuu 2011
4 Itä-Suomi Uusiutuu Itä-Suomen bioenergiaohjelma 2020 ISBEO 2020 Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Pielisjoen linna, Siltakatu JOENSUU Puhelin (013) Faksi (013) kirjaamo@pohjois-karjala.fi Taitto Laura Jussila Kuvat Kansi Jouko Parviainen Oona Lohilahti (ala oikea) Jouko Parviainen 6, 9, 18-19, 24, 32 Oona Lohilahti 10, 34 Stock.XCHNG kuvapankki 13, 20, 23, 28, 31 Hanne Lohilahti 14 Joensuu 2011 Julkaisu on saatavana vain internetistä: > Tietopalvelu > Julkaisut ISBN (PFD) ISSN
5 ESIPUHE Itä-Suomi on edistyksellinen bioenergian tuottaja ja käyttäjä. Bioenergiaklusteri nähdään maakunnissa merkittävänä, kansainvälisestikin kilpailukykyisenä toimijana, joka luo työtä ja varallisuutta alueelle. Maakunnissa on meneillään toimenpiteitä myös muiden uusiutuvien energialähteiden käytön ja energiatehokkuuden lisäämiseksi. Itä-Suomessa on vahvaa ilmasto- ja energiaalan osaamista, tutkimusta ja koulutusta, mikä mahdollistaa uudenlaisia avauksia kehittämistyössä sekä osaamisen ja teknologian viennissä. Itä-Suomen bioenergiaohjelma 2020 on viiden itäisen maakunnan yhteistyön tulos. Ilmastonmuutoksen myötä bioenergiamarkkinoiden on ennakoitu kasvavan voimakkaasti. Alueen profiloiminen bioenergia-alan osaajaksi ja bioenergian käytön edelläkävijäalueeksi vahvan, yhteisen viestinnän avulla tuo kilpailuetua alan toimijoille ja koko Itä-Suomelle. Itä-Suomi haluaa uusiutua kestävästi, taloudellisesti kannattavasti ja menestyen, avautuvat mahdollisuudet hyödyntäen ja alueen erityispiirteet tunnistaen. Maakuntien liitot ovat tärkeässä asemassa kehitettäessä uusiutuvan energian klusteria. Ne toimivat strategisesti tärkeinä yhteistyöjohtajina ja voivat viestinnällä nostaa klusterin merkittävyyttä alueella ja yhteisessä edunvalvonnassa. Maakuntien liitot toteuttavat bioenergiaohjelmalla vahvaa aluekehitysyhteistyötä ja kilpailukykypolitiikkaa sekä varmistavat alueen turvallisen energiahuollon tulevaisuudessa. Ilmasto- ja energiapolitiikka on noussut globaalin, poliittisen keskustelun ytimeen 2000-luvulla. Kansainväliset sopimukset sekä EU:n ja Suomen kansalliset tavoitteet luovat myös maakunnille velvoitteita ja mahdollisuuksia uudistaa toimintarakenteitaan. Maakuntaliittojen merkitys alueellisten luonnonvarojen hallintaa ja ympäristöä käsittelevien ohjelmien laadinnassa on kasvanut. Liittojen yhteistyöllä pystytään toisaalta ohjaamaan alueellista energia- ja ilmastopolitiikkaa ja toisaalta toteuttamaan tehokkaasti maakuntien omaa ohjelmatyötä yhdistämällä ja suuntaamalla voimavaroja yhteisiin toimenpiteisiin. Kestävä luonnonvarojen hallinta ja biotalouden osaamisen kehittäminen nähdään myös yhä tärkeämpänä, poliittisena kysymyksenä ja alueellisen ohjelmatyön osana. Ilmastonmuutoksen hillinnässä ja ilmastonmuutokseen sopeutumisessa on paikallis- ja aluetasolla erilaiset lähtökohdat ja edellytykset. Itä-Suomi on profiloitunut mittavien bioenergiaraakaaineiden korjuussa ja jalostuksessa, korkealla bioenergian käyttöasteella, bioenergiaklusterin osaamisella ja laitevalmistuksella sekä kokonaisuudessaan uusiutuvan energian edelläkävijäalueena. Itä-Suomessa on alaan liittyvää merkittävää innovaatio- ja kehitystoimintaa. Vahvalla ja yhteisellä viestinnällä voidaan tätä profiilia edelleen vahvistaa ja rakentaa Itä-Suomi-kuvaa ilmastopäästöistään huolehtivana (metsä)bioenergian käytön edelläkävijänä.
6 Itä-Suomen bioenergiaohjelmassa käsitellään alueiden energiantuotantoa ja -käyttöä sekä siihen liittyvää teknologia-, tutkimus- ja palveluosaamista elinkeinopoliittisesta näkökulmasta. Maakuntaliittojen yhteisen ohjelmatyön jatkamiselle bioenergiasektorilla on nähty olevan erityistä tilausta alan merkityksen edelleen kasvaessa ja alan itäsuomalaisten toimijoiden yhteistyön vahvistuessa. Samaan aikaan toimintaympäristön haasteet, erityisesti metsäteollisuuden rakennemuutos, koskettavat erityisesti Itä-Suomea ja vaikuttavat oleellisesti myös bioenergiasektoriin. Vahvaa bioenergia-alan yhteistyötä Itä-Suomen maakuntien välillä on tehty jo 1990-luvulta lähtien. Itä-Suomen bioenergiaohjelmassa 2020 on uudistettu ja päivitetty Itä-Suomen bioenergiaohjelma 2015, joka hyväksyttiin vuonna Käsissänne on nyt ohjelma, joka viitoittaa kestävämpää tulevaisuutta ja luo osaltaan yhteistä tahtotilaa ja ilmapiiriä Itä-Suomen profiloitumiseksi bioenergian osaajana ja edelläkävijäalueena ei vain Suomessa vaan myös kansainvälisesti. Ohjelman rakenteella on pyritty siihen, että niin Itä-Suomen maakuntaliittojen kuin muidenkin toimijoiden olisi helpompi tarttua ohjelmaan ja toteuttaa sitä käytännössä. Ohjelman tavoitteiden toteutumiseksi tarvitaankin mukaan koko laaja toimintakenttä tällöin siitä tuleva hyöty koskettaa mahdollisimman monia toimijoita ja kansalaisia! Itä-Suomen bioenergiaohjelman ohjausryhmä Pasi Pitkänen (pj.), Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Jari Lantta, Etelä-Karjalan liitto Jarmo Vauhkonen, Etelä-Savon maakuntaliitto Jyrki Haataja, Kainuun maakunta -kuntayhtymä Juhani Pirskanen, Pohjois-Savon liitto Ari Alsio, Pohjois-Karjalan maakuntahallitus Ari Berg, Etelä-Karjalan maakuntahallitus Heikki Tirkkonen, Suur-Savon sähkö Timo Karjalainen, Kajaanin yliopistokeskus Kari Tarkiainen, Pohjois-Savon liitto
7 Sisältö 1 JOHDANTO ITÄ-SUOMEN NYKYTILA JA ERITYISPIIRTEET TAVOITTEET Energiansäästö ja energiatehokkuuden parantaminen Uusiutuvaan energiaan vahvasti perustuva energiaomavaraisuus Hajautettu energiantuotanto uusiutuvilla energialähteillä Kansainvälisesti kilpailukykyinen ja vientiin suuntautunut osaaminen Itäsuomalaisen osaamisen tunnistaminen ja siitä viestiminen ITÄ-SUOMEN TYÖKALUPAKKI TEHTÄVÄT Omien polttoainevarojen tuotannon ja käytön lisääminen ja tehostaminen Puuenergian kestävä tuotanto ja käyttö Muun uusiutuvan energian tuotanto ja käyttö Energiasektorin infrastruktuurin turvaaminen ja polttoainelogistiikan kehittäminen Energia- ja materiaalitehokkuutta rakentamiseen ja muuhun toimintaan Koulutuksen ja tutkimuksen kehittäminen Itä-Suomessa Pienen kokoluokan sähkön ja lämmöntuotannon käyttöönotto ja pilotointi Kansainvälisen kilpailukyvyn parantaminen ja vienti Ajantasaisen bioenergia-tiedon tuottaminen, viestintä ja brändin rakentaminen ITÄ-SUOMEN BIOENERGIAOHJELMAN TOIMEENPANO Koordinaatioryhmä toimii yhteisenä pöytänä Maakuntaliittojen rooli...33 Liite 1 Itä-Suomen bioenergiaohjelman kärkiviestit, tiivistelmä...35
8
9 1 JOHDANTO Itä-Suomen bioenergiaohjelma 2020 ISBEO 2020 on viiden itäisen Suomen maakunnan, Etelä-Karjalan, Etelä-Savon, Kainuun, Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon, yhteinen ohjelma, jolla konkretisoidaan kansallisia ja alueellisia ilmasto- ja energiatavoitteita käytännön toimenpiteiksi. Uusiutuva energia muodostaa jo tällä hetkellä yli puolet (55 %) Itä-Suomen loppuenergian kulutuksesta samalla, kun alue on profiloitunut mittavien bioenergiaraaka-aineiden korjuussa ja jalostuksessa, bioenergiaklusterin osaamisessa ja laitevalmistuksessa sekä uusiutuvan energian edelläkävijäalueena. Näiden vahvistamiseksi ja kehittämiseksi Itä- Suomi haluaa toimia yhteistyössä ja eturintamassa 1) vahvasti uusiutuen, 2) alueen erityispiirteet huomioiden, 3) taloudellisesti kannattavasti ja menestyen sekä 4) hyödyntäen avautuvat mahdollisuudet. Politiikkaohjaus ilmasto- ja energiasektorilla Kansainvälinen ilmastopolitiikka vaikuttaa EU:n ja kansallisen tason politiikkaohjaukseen. EU:n jäsenmaille asetetut tavoitteet kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisestä, energiankulutuksen vähentämisestä ja uusiutuvan energian lisäämisestä vuoteen 2020 mennessä puolestaan vaikuttavat suoraan kansalliseen ja alueelliseen politiikkaan. Myös ilmastonmuutokseen sopeutuminen, ilmastonmuutoksen haitallisten vaikutusten vähentäminen ja mahdollisten etujen hyödyntäminen ovat osa ilmasto- ja energiapolitiikan kokonaisuutta. Kansallisessa pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategiassa sekä ilmastopoliittisessa tulevaisuusselonteossa asetetaan EU:n taakanjakoa toteuttavia, velvoittavia tavoitteita kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisen keinoista ja annetaan suuntaviivoja kehitykselle pidemmälle tulevaisuuteen. Itä-Suomen bioenergiaohjelmassa tarkastellaan Itä-Suomen suuralueen kannalta merkittäviä toimia kansallisten tavoitteiden toteuttamiseksi ja tulevaisuuden muutostekijöihin varautumiseksi. Kansallisen luonnonvarastrategian tavoitteiden keskiöön nousevat materiaalitehokkuus ja luonnonvarapohjaisten tuotteiden jalostusasteen nostaminen. Alueena Itä-Suomi antaa mahdollisuuden kehittää paikallisesti ja alueellisesti luonnonvarataloutta ja kestävää energiantuotantoa ottaen huomioon myös ympäristö- ja sosiaaliset näkökohdat. EU:n tavoitteena onkin luonnonvarojen käytön irtikytkentä talouskasvusta, luonnonvaratehokkuuden lisääminen ja globaalin luonnonvarapolitiikan edistäminen. Tavoitteena on kytkeä luonnonvarakysymykset, ilmasto- ja energiakysymykset sekä luonnon monimuotoisuus yhteiseksi kokonaisuudeksi. Kansallinen luonnonvaraselonteko painottaa, että jatkossa eri luonnonvaroihin liittyviä politiikkoja ja ohjelmia tulee tarkastella yhteisen luonnonvarastrategisen viitekehyksen alla myös aluetasolla. Luonnonvarapolitiikan tavoitteiden toteuttamisessa maakuntatasolla on erityinen roolinsa. Itäsuomalaisella yhteistyöllä pyritään yhdistämään alueiden voimavarat niiltä osin kuin yhteistyöllä pystytään saavuttamaan parempia tuloksia. Itä-Suomen bioenergiaohjelmayhteistyö Itä-Suomen bioenergiaohjelmatyö on hyvä esimerkki toimivasta yhteistyöstä liittojen välillä. Edellisen bioenergiaohjelman arviointi toteutettiin pohjaksi uudelle ohjelmalle. Bioenergiaklusteri on kehittynyt Itä-Suomessa merkittäväksi tekijäksi aluetaloudessa. Bioenergiaan ja uusiutuvaan energiaan liittyviä hankkeita oli arvioinnin aikaan käynnissä yhteensä 84. Näistä suurin osa liittyi uusiutuvan energian- ISBEO
10 tuotannon ja energiatehokkuuden edistämiseen sekä niihin liittyvien liiketoimintamallien kehittämiseen. Maakunnissa on useita kymmeniä uusiutuvaan energiaan liittyviä pieniä, keskisuuria ja suuria yrityksiä. Investointeja uusiutuvaan energiaan, etenkin bioenergialämpölaitoksiin, on tehty useita (esimerkkeinä isoista investoinneista ovat Lappeenranta, Kuopio ja Joensuu). Alueellisissa ohjelmissa bioenergian rooli on merkittävä: bioenergia on nähty alueen mahdollisuutena ja siihen ollaan valmiita panostamaan klusterin kehittämiseksi. Ohjelman painotukset Uusiutuva Itä-Suomi tunnistaa ja tunnustaa alueen erityispiirteet ja hyödyntää ne mahdollisuutena kehittää aluetta ja sen bioenergiaklusteria. Ohjelman tavoitteena on alueen energiaomavaraisuuden kasvattaminen, bioenergian saatavuuden varmistaminen omaan käyttöön ja vientiin, bioenergian hankintaan ja käyttöön liittyvien liiketoimintamallien kehittäminen sekä yrittäjyyden ja klusterin verkostotoiminnan edellytysten parantaminen. Kunkin maakunnan omalla kotikentällä on merkittävä rooli bioenergiasektorin toiminnassa ja kehittämisessä. Maakunnallisilla toimilla täydennetään ja kehitetään alueen nykyistä pitkälti biomassoihin perustuvaa lämmön- ja sähköntuotantoinfrastruktuuria. Alueiden yhteistyöllä pystytään paremmin vastaamaan hajautetun, uusiutuvan energiantuotannon haasteisiin. Ohjelmassa painotetaan uusiutuvan energian tuotannon ja siihen liittyvän teknologiatuotannon sekä logistiikkaketjujen aluetalous- ja työllisyysvaikutuksia. Itä-Suomessa kehitetään vihreää liiketoimintasektoria ja kokonaisvaltaista biotaloutta. Ohjelmalla vahvistetaan suuralueen asemaa valtakunnallisessa energiapolitiikassa kohdistetun viestinnän ja edunvalvontatyön avulla. Viestinnällä rakennetaan myös bioenergiankäytön edelläkävijäalue -mielikuvaa. Bioenergian korkea käyttöaste ja Itä-Suomen matalat ilmastopäästöt tuovat kilpailuetua ja vetovoimaa alueelle ja alueella toimiville yrityksille, kun ilmastopäästöjen ja hiilijalanjäljen merkitys valintaperusteena tuotteita ja palveluja valittaessa esim. matkailumarkkinoilla kasvaa. Ohjelmassa kiinnitetään huomiota tehostuvan bioenergiantuotannon riskienhallintaan ja nostetaan esille keskeiset uhkatekijät, jotka liittyvät tuotannon kasvattamiseen. Ohjelmassa otetaan myös huomioon bioenergiatuotannon lisäämisen ilmastovaikutukset. Ohjelma tarvitsee jatkotyöstämistä ja konkretisointia, mutta jo nykyisellään se palvelee itäsuomalaisia alan toimijoita ja rahoittajia erityisesti ylimaakunnallisten toimien suunnittelussa, missä yhteydessä kullakin maakunnalla on nähty olevan selkeät omat vahvuusalueensa. Yhteistyön vahvistaminen sekä koulutus-, tutkimus- ja kehittämisorganisaatioiden että yritysten välillä on tärkeää, jotta alue pystyy vastaamaan tulevaisuuden haasteisiin vahvana ja monipuolisena toimijana. Ohjelman tavoitteet tulee ottaa huomioon kehittämistyössä erityisesti näissä organisaatioissa. Ohjelmalla vaikutetaan aluetalouden kasvuun (lisääntyvä liikevaihto ja uudet työpaikat) maakuntaliittojen omaan toimintaan ja alueen muihin julkisiin organisaatioihin (strategiat) poliittisiin päätöksentekijöihin sekä kansallisella että alueellisella tasolla (edunvalvonta) yrityksiin ja muihin toimijoihin sekä kansalaisiin viestittämällä yhteisesti sovitusta tahtotilasta ja tavoitteista (käytännön toimijakenttä) mielikuvaan Itä-Suomesta bioenergian edelläkävijäalueena. Uusiutuvan energian klusterin kehittämiseen ja tavoitteiden toteuttamiseen aluetasolla liittyy useita maakunnallisia ohjelmia ja asiakirjoja. Sektorin kehitystä ohjaavat erityisesti maakuntaohjelmat ja -suunnitelmat sekä maakuntakaavat. Maakunnalliset ympäristö-, metsä- ja maaseutuohjelmat ohjaavat alueiden luonnonvarojen käyttöä. Lisäksi useissa maakunnissa on valmisteilla maakunnallisia tai ylimaakunnallisia ilmasto- ja energiaohjelmia ja 8 Itä-suomi Uusiutuu
11 -strategioita, jotka määrittävät maakunnalliset toimet tällä sektorilla kokonaisvaltaisesti. Itä-Suomessa on kansainvälisestikin arvioituna ainutlaatuinen ja merkittävä bioenergia-, erityisesti metsäenergiaklusteri ja alan osaamiskeskittymä. Tämän osaamisen tunnettuuden parantaminen ja vahvistaminen vaatii vahvaa viestintää, jota kannattaa tehdä yhteistyössä maakuntien ja alan toimijoiden kanssa itäsuomalaisella tasolla. Viestintäyhteistyö onkin todettu ohjelman valmistelun yhteydessä yhdeksi keskeiseksi toimenpiteeksi. ISBEO
12
13 2 ITÄ-SUOMEN NYKYTILA JA ERITYISPIIRTEET Itä-Suomen bioenergiaohjelmassa tunnistetaan ja tunnustetaan alueelliset erityispiirteet, joiden pohjalta ohjelman tavoitteet on asetettu. Ohjelmassa hyödynnetään alueen omia resursseja kansallisten tavoitteiden toteuttamiseksi ja kehitetään klusterin toimintaa tulevaisuuden haasteisiin vastaamiseksi. Niille alueille, joilla kehitystoimintaa tarvitaan edelleen, suunnataan resursseja ja investointipääomaa. Tavoitteena alueella on olemassa olevan yhdyskuntarakenteen hyödyntäminen mahdollisimman tehokkaasti. uusiutuvan energian osuus oli yli puolet, 55,3 %. Uusiutuvan energian osuus Suomen kokonaisenergiankulutuksesta oli samana vuonna 27,7 % 1. Itä-Suomelle on omaleimaista mittavat luonnonvarat sekä asutus- ja palvelurakenne, joka jakaantuu keskuksiin ja niiden ympäristöihin sekä harvaan asuttuun haja- ja vapaa-ajan asutukseen. Verkostoitunut bioenergiaklusteri muodostaa merkittävän kilpailuedun alueella nyt ja yhä vahvemmin tulevaisuudessa. Energiahuoltovarmuus on entistäkin tärkeämpi kysymys tulevaisuuden globaalilla energiapolitiikan kentällä. Itä-Suomessa on mahdollisuudet hajautettuun, omavaraiseen energiantuotantoon, joka perustuu alueiden omiin energiavarantoihin ja paikalliseen yrittäjyyteen. Myös alueen oman energiateknologian hyödyntäminen ja pilotointi avaa markkinoita laajemminkin. Uusiutuvan energian liiketoimintasektori on jo tällä hetkellä merkittävä aluetalouden kannalta. Alueella toimii myös useita asiantuntija- ja tutkimusorganisaatioita, joiden yhteistyötä kannattaa kehittää ja osaamista ja tietotaitoa hyödyntää (ks. luku 4). Energiantuotanto ja -käyttö Kuva 1. Primäärienergian kulutus Itä-Suomessa vuonna 2008 (Karjalainen 2010). Itä-Suomen maakunnissa käytettiin runsaasti erityisesti puuenergiaa. Esimerkiksi vuonna 2009 keskimäärin 7,7 MWh asukasta kohden: muualla Suomessa vastaava luku oli 4,1 MWh/as. Kokonaisenergiankäytöstä puuenergian osuus oli peräti 40 %, josta sellun tuotannon sivutuotteena syntyvän mustalipeän osuus oli yli puolet, 56 %. Itä-Suomi on bioenergiapankki: Itä-Suomen energiaomavaraisuus jo vuonna 2008 oli peräti 56 %. Itä-Suomen osuus koko Suomen primäärienergiankulutuksesta vuonna 2008 oli noin 17 % ja sähkönkulutuksesta noin 17 % (2009). Itä-Suomessa uusiutuvan energian osuus on lähes kaksinkertainen muuhun Suomeen verrattuna. Itä-Suomessa käytettiin vuonna 2008 primäärienergiaa yhteensä GWh, josta Turpeen osuus Itä-Suomessa vuonna 2008 pienkiinteistöissä ja lämpö- ja voimalaitoksissa käytetyistä polttoaineista oli yhteensä 11 %. 1 Karjalainen, Timo Itä-Suomen energiatilastointi, Kajaanin yliopistokeskus. ISBEO
14 Turpeen käyttö metsäenergian seospolttoaineena on perusteltua silloin, kun sillä korvataan fossiilisia tuontipolttoaineita ja se varmistaa metsäenergian tehokkaan ja puhtaamman polttoprosessin. Turpeella on lisäksi huoltovarmuusvelvoite. Polttoturpeen käytölle ei ohjelmassa aseteta kasvutavoitteita. Sen sijaan turpeen verotus ja päästöoikeuksien hinnankehitys voivat vaikuttaa turpeenkäytön vähenemiseen lämpö- ja voimalaitoksissa. Jätteiden energiakäytön perustana on jätehierarkian mukaisesti jätteiden synnyn vähentäminen ja jätejakeiden kierrättäminen. Jätteiden hyötykäytössä hyödynnetään biokaasun tuotantoa ja erillislajitellun jätteen energiajakeen rinnakkaispolttoa. Metsätalouden ja -teollisuuden merkitys alueen energiahuollossa Metsäsektori työllistää Itä-Suomessa noin henkilötyövuotta, ja puunjalostusteollisuuden liikevaihto on yli 5 mrd. euroa, joten metsäsektorista voidaan puhua Itä-Suomen talouden kivijalkana. Teollisuuden rakenne Itä- Suomessa on merkittäviltä osin painottunut metsäteollisuuteen ja -teknologiaan. Metsäteollisuuden merkitys alueellisessa energiantuotantorakenteessa on tärkeä. Metsäteollisuuden sivutuotteita ovat metsäteollisuuden jäteliemet, keskeisimpänä mustalipeä, teollisuuden puutähdehake, kuori sekä sahanpuru ja muut purut. Mustalipeän osuus Itä-Suomessa käytetyistä uusiutuvista polttoaineista oli yhteensä 42 % vuonna Yhteensä metsäteollisuuden sivutuotteiden osuus uusiutuvista oli 54 %. Vuoteen 2008 verrattuna metsäteollisuuden sivutuotteiden osuus energiantuotannossa tulee kasvamaan noin %, sillä vuoden 2008 tuotantotaso oli alhainen sekä selluntuotannon että sahauksen laskusuhdanteen vuoksi. Metsäteollisuuslaitosten lakkautukset alueella ovat mahdollisia ja niiden aiheuttamiin muutoksiin alueellisessa energiantuotannossa tulee varautua. Muutokset vaikuttavat ensitilassa kertyviin hakkuumääriin ja tätä kautta kertyviin hakkuutähde- ja kantomääriin sekä teollisuuslaitosten käyttämään uusiutuvaan energiaan. Energianhuoltoa tulee kehittää niin, että energiansaanti metsästä toteutuu myös mahdollisista muutoksista huolimatta. Yhdyskuntarakenne Luonnonolojen, lähinnä runsaiden vesistöjen, takia Itä-Suomen alue- ja yhdyskuntarakenne on rikkonainen ja hajanainen. Metsät ja vesistöt hallitsevat Itä-Suomea. Metsien osuus on ⅔ ja vesistöjen ⅓ pinta-alasta, joten Itä-Suomea voi perustellusti luonnehtia Metsä-Suomeksi ja Järvi-Suomeksi. Keskusten ja taajamien osuus Itä-Suomen pinta-alasta on vain noin 1 %. Alle 70 % alueen väestöstä (n ) asuu taajamissa. Yksi koko Itä-Suomen erityispiirre esimerkiksi Lappiin verrattuna on huomattavasti kattavampi yhdyskunta- ja väestörakenne ja alhaisempi taajama-aste keskimäärin samansuuruisesta ja alhaisesta väestötiheydestä huolimatta (väestötiheys keskimäärin noin 10 as./km 2 ). Väestökehityksen ja valtakunnallisen kaupungistumiskehityksen myötä tämä rakenne on toisaalta hitaasti laimenemassa (valoja sammuu) ja muuttumassa yhä pistemäisemmäksi, toisaalta vapaa-ajan asutuksen myötä vahvistumassa ja muuttumassa yhä osa-aikaisemmaksi. Koko maan vapaa-ajan asunnoista lähes kolmannes (lähes ) sijaitsee juuri Itä-Suomessa ja Saimaan alueella. Monessa kunnassa vapaa-ajan rakennuksia on enemmän kuin asuinrakennuksia. Itä-Suomen kehityksen lähtökohtana on olemassa oleva yhdyskuntarakenne ja sen hidas uusiutuminen ilman kasvukeskuksille tyypillisiä väestönkasvu-, laajentumis- ja uudisrakentamispaineita. Toimivan alue- ja yhdyskunta- 12 Itä-suomi Uusiutuu
15 rakenteen sekä sujuvan arjen turvaamiseksi korostuvat liikkumistarpeen ja laajentuneiden asiointi- ja työssäkäyntialueiden kokonaisvaltainen tarkastelu. Taustalla ovat toisaalta yhteiset ilmastotavoitteet ja yhdyskuntarakenteen eheyttäminen. Toisaalta kysymys on olemassa olevan ja hitaasti muuttuvan rikkonaisen rakenteen elinvoimaisuudesta ja peruspalvelutason turvaamisesta, palvelujen saatavuudesta ja saavutettavuudesta työpaikkojen, palvelujen ja valtion ylläpitämän joukkoliikenteen keskittyessä osin koko ajan kauemmaksi. Rakenteesta johtuen valtaosa Itä-Suomen henkilö- ja tavaraliikenteen matkaketjuista on riippuvaisia maantieliikenteestä, ja lisäksi henkilöliikenteen matkaketjut ovat erittäin riippuvaisia henkilöautoista. Kansallisen kilpailukyvyn ja Itä-Suomen elinvoimaisuuden kannalta korostuu myös alueen merkitys kansallisena raaka-ainepankkina ja vetovoimaisena matkailu- ja virkistysalueena erilaisine raaka-aine-, tavara (tuote)- ja asiakasvirtoineen. Itäsuomalainen ympäristö ja luonnonvarat Itä-Suomen alueella on merkittävät luonnonvarat, jotka kestävästi käyttöönotettuna muodostavat alueelle kilpailuedun. Vuoden 2010 Suomen puuston vuosikasvusta Itä-Suomen osuus oli 38 % (metsäkeskuksittain jaoteltuna). Metsien puuston hiilinieluvaikutus vuonna 2009 Itä-Suomessa oli yhteensä yli 12 milj. tonnia hiilidioksidiekvivalenttia. Lisäksi hiiltä sitoutuu kivennäismaan maaperään. Hiiltä vapautuu puolestaan turv ta, soilta, pelloilta ja vesistöistä. Suojelualueverkoston muodostaman hiilivaraston hiili on sitoutuneena kasvillisuuteen ja maaperään eikä näin ollen ole mukana hiilen nopeassa kierrossa. Talousmetsien kasvukyvystä ja hakkuumäärien sekä metsäenergian korjuun kestävyydestä huolehtiminen pitää yllä hiilinielua, jonka lasketaan kompensoivan metsäenergian poltosta vapautuvat kasvihuonekaasupäästöt. ISBEO
16 Osaaminen Itä-Suomessa on kansainvälisesti ja kansallisesti merkittävää uusiutuvaan energiaan liittyvää tutkimus- ja liiketoimintaosaamista. Metsäbioenergian hankinnan logistiikan tutkimus Itä-Suomen tutkimus- ja asiantuntijaorganisaatioissa on tänä päivänä kansainvälisesti tunnustettua. Itä-Suomessa on myös korkeatasoista ympäristövaikutusten ja luonnonvarojen hallinnan tutkimusta, jota hyödynnetään alueen luonnonvarojen kestävässä käytössä ja hallinnassa. Alueen metsä-, energia- ja ympäristökoulutus perustuu korkeatasoiseen tutkimukseen. Metsäteknologiaosaaminen on keskittynyt Itä- Suomeen. Suomessa on Metsäntutkimuslaitoksen (Metlan) mukaan maailman merkittävin metsäkoneita valmistava teollisuuskeskittymä josta suuri osa Itä-Suomessa. Suurin osa laiteteknologiasta menee vientiin. Metsäteknologiateollisuus on jatkanut kasvuaan muusta metsäteollisuuden rakennemuutoksesta huolimatta. Metsähakkeen tuotantomäärien kasvaessa pystytään koneenrakennuksessa ja teknologioiden kehittämisessä saavuttamaan nopeampaa kehitystä. Itä-Suomessa sijaitsee Suomen tulisijavalmistuksen ehdoton keskittymä. Tulisijateknologia on ollut vahvan kehityksen alla ja se on tänä päivänä myös merkittävä vientituote. Mittaus- ja tietojärjestelmien tutkimuskeskuksessa, Cemis:ssä, on mukana viisi organisaatiota (kaksi yliopistoa, kaksi tutkimuslaitosta ja ammattikorkeakoulu) ja sen henkilöstömäärä on 120 henkilöä. Keskuksessa on bioenergiaan liittyvää mittaustoiminnan kehittämistä esimerkiksi kemiallisen metsäteollisuuden mittausteknologioiden kehittämisessä. Keskeisiä kohteita on nestemäisten biopolttoaineiden tuotantoon liittyvän analytiikan kehittäminen. Cemis on mukana myös biomassan polttoon liittyvän analytiikan ja mekaanisen puunjalostuksen mittausteknologioiden kehittämisissä. Yksi keskeisimmistä mielenkiinnon kohteista on online-kosteusmittaus puutavarasta ja biopolttoaineista. Measurepolis Development Oy on mittaus- ja tietojärjestelmiin erikoistunut kehitysyhtiö, jonka tehtävänä on luoda kannattavaa liiketoimintaa asiakkailleen mittaus- ja tietojärjestelmäalalla. MPD on mukana mm. useissa bioenergiaan liittyvissä teknologian ja liiketoiminnan kehittämishankkeissa. Kuva 2. Itä-Suomen profiili energiasektorilla ja yhdyskuntarakenteessa (ka. Suomi 100 %). 14 Itä-suomi Uusiutuu
17 3 TAVOITTEET ISBEO 2020 VISIO Itä-Suomi tunnetaan bioenergian, erityisesti metsäbioenergian, käytön maailmanluokan osaajana ja edelläkävijänä. Uusiutuvan energian osuus alueen loppuenergian kulutuksesta on lähes 80 %. Energiaa käytetään tehokkaasti, ja energiantuotantosektorin kasvihuonekaasupäästöt ovat esimerkillisen matalalla tasolla. Lämmön- ja sähköntuotannon suhteen alue on lähes energiaomavarainen 2. Kansainvälisesti verkottunut vihreä liiketoiminta 3 (erityisesti bioenergia) muodostaa alueen merkittävimmän tuotannonalan ja toimijaverkoston. Itä-Suomi on merkittävä metsäenergiapankki, ja alueen luonnonvarojen käyttö on kestävällä pohjalla. 2 Energiaomavaraisuus (lähes) tarkoittaa, että Itä-Suomessa sähköön ja lämpöön käytetty energiamäärä tuotetaan lähes kokonaan alueella. 3 Vihreäksi liiketoiminnaksi voidaan lukea kaikki eri palveluihin ja tuotteisiin liittyvä liiketoiminta, joka vähentää raaka-aineiden ja energian kulutusta, pienentää kasvihuonekaasupäästöjä, korvaa myrkyllisiä raaka-aineita vähemmän haitallisilla sekä parantaa tuotteiden ja jätteiden kierrätystä. 3.1 Energiansäästö ja energiatehokkuuden parantaminen Tavoite: Energiansäästön tavoite Itä-Suomessa on 10 % (7 TWh) vuoteen 2020 mennessä Energiankulutuksen vähentäminen on ensisijaisessa asemassa energiasektorin päästöjen vähentämisessä ja energiaomavaraisuuden nostamisessa. Jäljelle jäävä energiantarve tyydytetään Itä-Suomessa mahdollisimman pitkälle uusiutuvilla energianlähteillä. Energiankulutuksen 10 %:n vähennystavoite vuoteen 2020 mennessä tarkoittaa yhteensä lähes 7 TWh:n vähennystä kokonaisenergiankäytössä verrattuna vuoden 2008 tilanteeseen. Kasvihuonekaasupäästöt teollisuuden ja lämpölaitosten energiantuotannosta (suurimmat) sekä maantieliikenteestä asukasta kohden vuonna 2008 Itä-Suomessa oli keskimäärin 5 tonnia CO 2 -ekv. (VAHTI- ja HERTTA -tietokannat). Alueen energiansäästötavoite on hieman kansallista tavoitetta pienempi alueen energiaintensiivisen teollisuuden takia. Runsas metsäteollisuus käyttää paljon energiaa mutta tuottaa samalla alueelle uusiutuvaa bioenergiaa. Energiatehokkuus ja energiansäästö ovat keskeisimmät maakuntien energiantuotantoa ja -käyttöä ohjaavat tavoitteet. Jäljelle jäävä energiantarve tyydytetään uusiutuvan energian tuotannon osuuden lisäämisellä. Energiansäästöä, energiatehokkuutta ja energiankulutuksen vähentämisen tarkoituksenmukaisuutta tarkastellaan tarkemmin maakunnallisissa ja kunnallisissa ilmasto- ja energiaohjelmissa. Materiaali- ja energiatehokkuudella voidaan keskeisesti vaikuttaa talouden kilpailukykyyn, luonnonvarojen kestävään käyttöön ja ympäristönäkökohtiin. Ennakoiva ja muutokseen sopeutuva yritystoiminta on etulyöntiasemassa ISBEO
18 energiatehokkuuden markkinoiden kehityksessä. Suomi on jo nyt energiavirtojen hallintaan liittyvän osaamisen viejä: energiatehokkuuden ja energiansäästön markkinat ovat jo nyt suuremmat kuin energiatuotannossa, ja ala tulee kasvamaan merkittävästi jatkossa. Indikaattoreita: Alueen energiankäyttöä ja kasvihuonekaasupäästöjä seurataan säännöllisen tilastoinnin avulla. Kuntien energiatehokkuussopimuksiin ja -ohjelmaan liittyneiden kuntien määrä ja niiden säästämä energia. Itä-Suomen energiainfon perustaminen ja toiminta. Keskeiset toimijat: kaikki maakunnat. Koordinointi: Kainuun maakunta. Uusiutuvan energian osuus Itä-Suomen primäärienergiankäytöstä vuonna 2008 oli yhteensä 55 %. Energiaomavaraisuusaste sähkön- ja lämmöntuotannossa oli 56 % (turve mukaan luettuna). Itä-Suomi asettaa tavoitteekseen nostaa uusiutuvan energian osuuden loppuenergiankulutuksesta 78 %:iin ja energiaomavaraisuusasteen 83 %:iin. Alueellista energiahuoltoa kehitetään niin, että se nojaa paikallisiin, uusiutuviin energialähteisiin, ja energianhankinta- ja tuotantoverkosto on logistisesti tehokas ja toimintavarma. Itä-Suomen bioenergiaohjelmassa maakunnilla on yhteisiä tavoitteita alueen energiahuollon kehittämiselle. Kukin maakunta vastaa kestävän alueellisen energiantuotannon tavoitteistaan maakunnallisten ohjelmien kautta. Tavoitteiden toteutumiseksi mukaan tarvitaan niin teollisuus, julkinen sektori, yritykset kuin kotitaloudetkin. Kuntien rakennusvalvonta on keskeisessä asemassa ohjaamassa rakennusten siirtymistä uusiutuviin energianlähteisiin. Indikaattori: uusiutuvien energiajakeiden osuus alueen kokonaisenergiankäytöstä, uusiutuvan energian työllistävyys ja liikevaihto. Fossiiliset lämmön- ja sähköntuotannossa 7 % Liikenteen uusiutuvat 5 % Turve 5 % Muu uusiutuva (ml. kierrätyspolttoaineet) 4 % Tuulivoima 1 % Fossiiliset liikenteessä 8 % Vesivoima 7 % Puuenergia 62 % 3.2 Uusiutuvaan energiaan vahvasti perustuva energiaomavaraisuus Tavoite: Uusiutuvan energian osuus loppuenergiankulutuksesta 78 %, omavaraisuusaste 83 % (ml. turve) Biokaasu 1 % Kuva 3. Primäärienergialähteiden jakauma Itä- Suomessa vuonna Metsähake Tavoite: metsähakkeen osuus alueen primäärienergiatuotannosta 12,5 % eli GWh. Itä-Suomen energiantuotannossa käytettiin vuonna 2009 noin 27 % kaikesta Suomessa käytetystä metsähakkeesta 4. Keskimäärin metsähakkeen käyttö Itä-Suomessa on ollut vuosina noin 1,2 milj. m 3. Metsähakkeen korjuupotentiaali on Itä-Suomessa merkittävä myös kansallisesti. Itä-Suomen metsähakkeen vuosittainen teknis-taloudellinen korjuupotentiaali on 5,9 milj. m 3 (lähes GWh) eli yhteensä 32 % koko Suomen teknis-taloudellisesta korjuupotentiaalista 5. Tällä hetkellä Itä-Suomessa käytetään korjuupotentiaalista noin 20 %, ja jos ohjelman tavoite 2020 toteutuu, niin silloin korjuupotentiaalista käytetään vuositasolla noin 60 %. 4 Metinfo Laitila, J., Asikainen, A. & Anttila, P Energiapuuvarat. s julkaisussa: Kuusinen, M., Ilvesniemi, H. (toim.) Energiapuun korjuun ympäristövaikutukset, tutkimusraportti. Tapion ja Metlan julkaisuja. 16 Itä-suomi Uusiutuu
19 Taulukko 1. Metsähakkeen nykyinen käyttö ja tavoitteet maakunnittain (GWh). Vuosi E-K E-S Kainuu P-K P-S I-S tavoite Polttopuu Tavoite: pienkiinteistöjen polttopuun tuotanto ja käyttö GWh. Pienkiinteistöjen polttopuun käyttö Itä-Suomessa oli vuonna 2008 yhteensä noin GWh. Pääosa polttopuusta käytetään lähialueella. Polttopuun käytön ennustetaan kasvavan maltillisesti tulevaisuudessa Itä-Suomessa. Sen lisäksi Itä-Suomessa on erinomaisia edellytyksiä laajenevalle polttopuuyrittäjyydelle, jota energian hinnan nouseminen vauhdittaa. Puupelletti Tavoite: puupellettien käyttö 500 GWh ja tuotanto kokonaisuutena GWh (viennin näkökulma). Puupellettien käyttö Itä-Suomessa vuonna 2010 oli yhteensä noin 144 GWh. Tästä kokonaisuudesta suurkäyttöä oli noin 61 % ja pellettien pienkäyttöä noin 39 % (pienkäyttö arvioitu valtakunnallisesta luvusta). Pellettien tuotanto Itä-Suomessa on ollut viime vuosina suuruusluokassaan tonnin välillä, eli noin puolet tuotantokapasiteetista. Pellettien käytön ennustetaan kasvavan merkittävästi alueen kotitalouksissa sekä pienissä ja keskisuurissa lämpölaitoksissa. Pellettien vienti Itä-Suomesta voi kasvaa merkittävästikin, jos olemassa olevat kivihiililaitokset siirtyvät pelletin käyttöön. Pellettituotannon kasvu on riippuvainen myös Keski-Euroopan markkinoista. Tällä hetkellä pellettien pääasiallinen raaka-aine Itä-Suomessa on mekaanisen metsäteollisuuden sivutuotteet. Vuoteen 2020 mennessä pellettien raaka-ainepohja laajentuu myös pienpuuhun. Pellettien tuotannosta suuri osa suuntautuu vientiin muualle Suomeen ja ulkomaille. Jalostetut biopolttoaineet ja uudet teknologiat Tavoite: jalostettujen, puupohjaisten biopolttoaineiden käyttö GWh ja tuotanto kokonaisuutena huomattavasti suurempi, uusien teknologioiden käyttöönotto (erityisesti biomassan kaasutusteknologia). Jalostetuilla, puupohjaisilla biopolttoaineilla tarkoitetaan uusia lämmityksessä, sähköntuotannossa ja liikenteessä käytettäviä tuotteita, joita ovat esimerkiksi liikenteen biopolttonesteet, pyrolyysiöljy ja biohiili. Liikenteen biopolttoaineiden käyttö ei ollut vielä alkanut Itä-Suomessa vuonna Itä-Suomessa asetetaan tavoitteeksi tuottaa itse alueella käytetyistä liikenteen polttoaineista 20 % uusiutuvilla energialähteillä vuoteen 2020 mennessä. Tavoitteena on, että alueelle rakennetaan vähintään yksi, suuren kokoluokan, puupohjaisia raakaaineita käyttävä liikenteen biopolttonestejalostamo sekä useita keskisuuren ja pienemmän kokoluokan tuotantolaitoksia. Itä-Suomessa on erinomaisia edellytyksiä uusien puuta ja muita biomassoja käyttävien energiantuotantoteknologioiden, erityisesti kaasutusteknologian, käyttöönotolle. Puupohjaisten biopolttonesteiden pienemmän mittakaavan investoinnit Itä- Suomessa ovat todennäköisimpiä pyrolyysiöljyn tuotannossa. Pyrolyysiöljy korvaa raskasta polttoöljyä teollisuudessa. Raskaan polttoöljyn kasvihuonekaasuvaikutukset ovat merkittävät ja sen hinta tulee nousemaan seuraavan kymmenen vuoden jaksolla. Alueella edistetään myös biohiilen jalostuslaitosten investointeja. ISBEO
20 Vesivoima Tavoite: GWh. Lämpöpumput Tavoite: GWh. Vesivoimalla tuotettiin Itä-Suomessa vuonna 2008 yhteensä GWh sähköenergiaa. Kainuussa vesivoimalla tuotettiin alueen sähkönkulutusta vastaava määrä energiaa. Itä-Suomessa tavoitteena on säilyttää tuotanto ennallaan ja tehostaa käytössä olevia voimaloita. Tuulivoima Tavoite: Tuulivoimalla tuotetaan sähköä 500 GWh. Alueella ei ollut tuulivoiman tuotantoa vielä vuonna Alueella jo käynnissä olevista hankkeista ja eri toimijoiden kaavailuista voidaan kuitenkin olettaa, että tuulivoiman tuotantoa rakentuu vahvasti myös Itä-Suomeen. Itä- ja Keski-Suomen alueilla selvitetään parhaillaan suuren kokoluokan tuulivoimapuistoille parhaiten soveltuvia alueita osana maakuntakaavoitusta. Selvitystyössä on löydetty jokaisesta maakunnasta useita potentiaalisia alueita tuulipuistoille. Konsulttien tekemien laskelmien perusteella jokaisesta maakunnasta löytyy yksi tai muutamia rannikkoalueeseen verrattavia hyvätuulisia ja siten tuulivoimainvestoinneille kannattavia alueita. Kansallisesti on lähdetty siitä, että tuulivoimalla tuotetaan noin 2 % loppuenergian kulutuksesta. Itä-Suomessa tuulivoimassa lähdetään investointien lähes nollatilanteesta, joten tavoitteeksi asetetaan vuoteen 2020 mennessä 1 % alueen loppuenergian kulutuksesta eli noin 500 GWh tuulivoimaa. Lämpöpumpuilla tavoitellaan kansallisesti jopa 8 TWh:n tuotantoa nykyisen 2 TWh:n sijaan. Ilmalämpöpumppujen käyttöönottoa edistetään korjausrakentamisessa erityisesti vanhan sähkölämmitteisen rakennuskannan energiatehokkuuden parantamiseksi. Niissä uudisrakennuskohteissa, joissa vielä pääasialliseksi lämmitysmuodoksi valitaan suora sähkölämmitys, rakentajia ohjataan lämpöpumpun käyttöönottoon energiatehokkuuden parantamiseksi. Maalämmön käyttöönottoa ohjataan kohteisiin, joissa alue- tai mikrolämpölaitosverkkoon liittyminen ei ole kustannustehokasta tai muutoin mahdollista. Biokaasu Tavoite: biokaasun tuotanto 400 GWh, josta osa liikennekäytössä. Biokaasutuotanto kolmen maakunnan (Pohjois-Karjala, Pohjois-Savo, Etelä-Savo) alueella vuonna 2008 oli yhteensä 32 GWh. Biokaasun käyttöä lämmön ja sähkön tuotannossa edistetään politiikkatoimin. Biokaasun jalostusasteen nostamiseksi ja alueen liikenteen kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi edistetään liikennebiokaasun tuotantoa ja käyttöönottoa alueella. Biokaasutuotanto pitää sisällään maatalouspohjaisten peltobiomassojen, lietteen, lannan ja muiden eläinperäisten ainesten biologisen hajottamisen biokaasuksi sekä jäteliemien ja kaatopaikkojen biokaasun tuotannon. Suurin potentiaali biokaasun tuotantoon Itä-Suomessa on maatiloilla ja kun- 18 Itä-suomi Uusiutuu
21 tien jätevedenpuhdistamoilla sekä erilliskerätyn biojätteen mädättämöissä. Tavoitteeseen pääsemiseksi biokaasulaitosinvestointeja tulisi tehdä maakunnassa useita kymmeniä. Maakuntien liitot voivat edistää kuntien yhteistyötä liikennebiokaasutuotannon käynnistämisessä ja ohjata rahoitusta biokaasutuotannon investointihankkeisiin. Vuoteen 2015 mennessä biojätteen läjitys kaatopaikoille tulee EU:n jätelainsäädännön myötä loppumaan. Biojätteen hyödyntämiselle on tästä johtuen synnytettävä runsaasti uutta kapasiteettia. Biokaasuteknologialla voidaan korvata jätteen energia-arvo kokonaisuudessaan lannoitearvo säilyttäen. Peltobiomassat Tavoite: 250 GWh. Peltobiomassoissa keskeisimmät kasvatettavat lajikkeet ovat ruokohelpi ja energiapajut. Muita peltoenergiakasvilajikkeita on myös runsaasti. Aurinkoenergia Tavoite: 40 GWh. Aurinkoenergian hyödyntäminen on Itä-Suomessa vielä vähäistä. Tavoitteena on lisätä aurinkoenergian käyttöä etenkin vapaa-ajan asunnoissa ja haja-asutusalueella sekä muiden lämmitysratkaisujen tukena (erityisesti lämpimän veden tuotannossa) että pienimuotoisessa sähköntuotannossa. Liikenteen uusiutuvat Tavoitteena Itä-Suomessa on korvata 25 % liikenteen käyttämästä fossiilisesta energiasta alueella tuotetuilla uusiutuvilla ml. liikenteen biopolttoaineet, uusiutuva sähkö ja liikennebiokaasu. Valtatietä 6 kehitetään uusiutuvan energian valtatienä. 3.3 Hajautettu energiantuotanto uusiutuvilla energialähteillä Tavoite: alueen energiantuotantoa kehitetään myös pienemmässä kokoluokassa Hajautettu energiantuotanto on keskitettyä tuotantoa tukevaa eikä sitä poissulkevaa. Hajautetulla energiantuotannolla varmistetaan alueen energiahuoltovarmuus sekä luodaan työpaikkoja ja osaamista alueelle. Hajautetulla energiantuotannolla tarkoitetaan nimenomaisesti sähköntuotantoa suuren kokoluokan ohella pienessä kokoluokassa. Käytännössä tämä voi tarkoittaa uusia ratkaisuja esimerkiksi Itä-Suomen lukuisissa aluelämpölaitoksissa (investoinnit yhdistettyyn CHP-lämmön- ja sähköntuotantoon) tai sitten esimerkiksi useiden maatilojen yhteisiä biokaasureaktoriratkaisuja. Sen lisäksi puhutaan ns. mikrokokoluokasta, jossa sähköä tuotetaan kiinteistökohtaisesti mm. aurinko- ja tuulienergiaa hyödyntäen. Tiiviisti rakennetuissa taajamissa keskitettyä kaukolämpöä tai aluelämpöä suositaan aina silloin, kun se on kustannustehokasta. Indikaattori: pien-chp-laitosten (50 kwe 2 MWe kokoluokan sähköntuotannon) investoinnit alueella. ISBEO
22 3.4 Kansainvälisesti kilpailukykyinen ja vientiin suuntautunut osaaminen Tavoite: Itä-Suomessa luodaan bioenergia-alasta työtä ja hyvinvointia, joka heijastuu myös alueen ulkopuolelle erilaisena osaamisena, palveluina ja tuotteina 3.5 Itäsuomalaisen osaamisen tunnistaminen ja siitä viestiminen Tavoite: itäsuomalainen osaaminen ja uusiutuvan energian resurssit on tunnistettu, ne tunnetaan ja niitä hyödynnetään sekä paikallisesti että kansainvälisesti Metsäbioenergiasektorin kuin myös muun uusiutuvan energian tuotannon ja käytön kasvu vaatii yhä enemmän osaavaa työvoimaa. Itä- Suomen alueella varaudutaan ennakoivasti sektorin työvoimatarpeen kasvuun ja osaamisen turvaamiseen niin kuin laajemminkin Euroopan unionin alueella. Tavoite edellyttää koulutus- ja asiantuntijapalveluiden korkeaa tasoa. Globaalissa liiketoimintaympäristössä menestyminen vaatii itäsuomalaisten voimavarojen kokoamista ja tiivistä yhteistyötä eri toimijoiden ja alueiden kanssa. Laajalla verkostoyhteistyöllä voidaan koota eri maakunnissa sijaitsevilta osaamisaloilta vahvuuksia, hallita laajempia hankkeita ja hankekokonaisuuksia sekä kehittää yhä monipuolisempia tuotteita ja palveluita. Puuperäisten polttoaineiden vienti eteläisen Suomen ja rannikkoseutujen suuriin lämpöja voimalaitoksiin sekä biojalostamoihin alkaa todennäköisesti ohjelmakaudella. Puuperäisten polttoaineiden jalostusasteen nostamisella vastataan myös vientitarpeeseen. Itä-Suomen olemassa olevaa osaamista hyödynnetään kansallisen bioenergiaklusterin kehittämisessä. Alueen uusiutuvan energian varat otetaan tehokkaasti ja kestävästi käyttöön. Viestinnällä tuodaan esille Itä-Suomen osaamista ja profiilia erityisesti metsäenergian hyödyntäjänä, polttoainepankkina sekä alan osaamisen ja teknologian tarjoajana. Tavoitemielikuvaa Itä-Suomesta bioenergiankäytön edelläkävijänä ja mallialueena rakennetaan systemaattisesti eri kohderyhmille faktoihin perustuvilla kärkiviesteillä, joiden ympärille on koottu konkreettisia esimerkkejä ja tarinoita. Viestintää kohdistetaan toimijoille alueellisesti, kansallisesti ja kansainvälisesti. Indikaattori: Itä-Suomen näkyvyys ja vaikuttavuus kansallisella ja kansainvälisellä tasolla (valtakunnalliset tapahtumat, mediajulkisuus). Indikaattorit: valmistuneiden määrä Itä-Suomessa (alan koulutuslaitoksissa) uusiutuvan energian vientihankkeiden ja vientiyritysten määrä biopolttoainejalosteiden viennin arvo. 20 Itä-suomi Uusiutuu
23 4 ITÄ-SUOMEN TYÖKALUPAKKI Ohjelman työkalupakkiin on koottu ne keskeiset toimintamuodot, jotka maakuntaliitoilla on käytettävissä ja joiden avulla myös muita toimijoita aktivoidaan ja autetaan tarttumaan tehtäviin, joilla ohjelmassa asetetut tavoitteet pyritään saavuttamaan. VIESTINTÄ Viestinnällä vahvistetaan Itä-Suomen alueen asemaa toimijana kansallisessa ja kansainvälisessä energiakentässä. Viestintä palvelee kaikkia ohjelman toimenpidekokonaisuuksia ja sen avulla sitoutetaan toimijat ohjelman tavoitteisiin ja aktivoidaan heitä tavoitteiden mukaisiin toimiin. Lisäksi viestinnän avulla huolehditaan alueen edunvalvonnasta kansallisessa energiapolitiikassa. Ohjelmassa luodaan kärkiviestit markkinointia varten sekä parannetaan ohjelman ja toimijoiden tunnettuutta kansallisesti. Kärkiviestien avulla rakennetaan myös Itä-Suomi-kuvaa bioenergian käytön edelläkävijäalueena ja osaamiskeskittymänä yhteistyössä toimijoiden kanssa. Käytännön esimerkki: Itä-Suomen bioenergiaohjelman www-sivut ( palvelevat tietovarastona ja kiinnostuksen herättäjänä. Sivut suunnitellaan valittujen kärkiviestien varaan ja niiltä ohjataan eteenpäin tiedon lähteille ja maakuntien omille sivuille. Sivuilta löytyvät myös muut viestinnän työkalut ja apuvälineet. NEUVONTA Neuvonta on keskeisessä osassa energiatehokkuuden ja energiansäästön tavoitteiden toteuttamisessa. Neuvonnan kohderyhminä ovat alueen asukkaat, yritykset ja muut organisaatiot. Neuvonnalla edistetään myös uusiutuvien energiantuotantomuotojen käyttöönottoa. Itäsuomalaisella tasolla neuvontaa kehitetään ja pilotoidaan kahdessa työ- ja elinkeinoministeriön rahoittamassa energianeuvontakokonaisuuteen kuuluvassa hankkeessa. Pilottien tulokset siirretään erityisesti itäsuomalaisten toimijoiden käyttöön ISBEO-verkoston kautta. Tiedon ja kokemusten vaihtoa ja toimintamallien siirtämistä tehdään jo hankevaiheen aikana järjestämällä hankkeiden välisiä seminaareja ja tapaamisia. Käytännön esimerkki: Energiatehokkuutta korjaamiseen ja rakentamiseen Pohjois-Karjalassa -neuvontahankkeessa kehitetään yhteistyömalleja kuntien rakennusvalvonnan ja muiden neuvontaa antavien toimijoiden välille. Rakentajat ja peruskorjaajat saavat koulutusta, neuvontaa ja tietoa rakennusten energiatehokkuus- ja lämmitystapavaihtoehtojen valintaan jo rakennushankkeen suunnittelu- ja toteutusvaiheessa. Hankkeessa koulutetaan myös rakennusalan ammattilaisia ja viranomaisia. Neuvontahanke toteutetaan Joensuun ja Kontiolahden kuntien rakennusvalvonnan yhteistyönä. Hankkeen koordinaattorina toimii Pohjois-Karjalan maakuntaliitto, joka vastaa myös tulosten levittämisestä muiden itäsuomalaisten hyödyntäjien käyttöön. Loma-asukkaiden energia- ja ekotehokkuusneuvonta -hankkeessa jalkautetaan tuoretta tutkimustietoa uudella, erityisesti loma-asunnon ekotehokkuutta kuvaavalla Ekopassilla. Ekopassi vastaa kiinteistöjen energiatodistusta, mutta huomioi myös jätevesien käsittelyn, jätehuollon ja materiaalitehokkuuden. Hankkeen toimet keskittyvät Mäntyharjun lomaasuntomessuille, jossa kuluttajien lisäksi tietoa jaetaan monin eri tavoin myös alan ammattilaisille ja muille neuvontaorganisaatioille toimijoille. Hanke toteutetaan Mikkelin ammattikorkeakoulun Etelä-Savon energiatoimistossa ja toimintamalli jalkautetaan Itä-Suomen bioenergiaohjelman yhteistyönä myös muualle Itä- Suomeen. Itä-Suomessa on kaikkiaan lähes ISBEO
24 loma-asuntoa, mikä vastaa viidennestä koko Suomen loma-asuntokannasta. VERKOTTUMINEN Uusiutuvan energian klusterin kehittämiseksi ja alueen energiahuollon uudistamiseksi tarvitaan yhteistyötä alueen toimijoiden kesken. Osaamiskeskukset toimivat merkittävänä verkottumisen edistäjänä uusiutuvan energian klusterilla. Yhteistyötä kehitetään tutkimuslaitosten, koulutuksen, yritystoiminnan ja rahoittajaorganisaatioiden kanssa eri tasoilla. Yritysten kilpailukykyä vahvistetaan alueen yhteistyöverkostoiden avulla. kansainvälisen yhteistyön vahvistamisessa. Korjuuteknologian ja logistiikan tutkimus voi tarjota teknologiateollisuuden kansainvälistä kilpailukykyä edistäviä tuloksia. Käytännön esimerkki: Metsäbioenergian tutkimus- ja innovaatiotoiminnan laajan yhteistyön käynnistäminen: Itä-Suomi pyrkii edistämään suomalaisen metsäenergiasektorin kehitystä kansainvälisten, asiakaslähtöisten ja kokonaisvaltaisten ratkaisujen edelläkävijäksi ja tuottajaksi. Mukana yhteistyössä ovat alueen yliopistot, ammattikorkeakoulut sekä tutkimuslaitokset ja yritysmaailman edustajat. DEMONSTROINNIT Käytännön esimerkki: Vuosittain järjestettävä Itä-Suomen Bioenergiapäivä pureutuu ajankohtaisiin teemoihin ja kokoaa alueen energiatoimijat ja -vaikuttajat yhteen. TUTKIMUSYHTEISTYÖ Tutkimusyhteistyötä ja yliopistollista koulutusyhteistyötä lisätään Itä-Suomen yliopiston ja Lappeenrannan teknillisen yliopiston välillä. Ammattikorkeakoulutasolla yhteistyötä kehitetään Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun, Savonia-ammattikorkeakoulun ja Mikkelin ammattikorkeakoulun välillä. Uusien liiketoimintamallien ja teknologioiden kehittäminen ja demonstrointi sekä mahdollisuuksien tuominen esiin on oleellista uuden liiketoiminnan synnyttämisessä ja teknologian käyttöönotossa. Best practise -toimintoja edistetään alueella. Biopolttoaineiden tuotannon kehittämiskohteissa tarvitaan teknologian lisäksi liiketoimintakonseptien osaamisen kehittämistä. Yhteistyön tarve korostuu erityisesti uusien järjestelmien pilottikohteiden suunnittelussa ja toteutuksessa. Erityisesti tuetaan itäsuomalaisten yritysten tuotteiden ja palvelujen käyttöönottoa ja pilotointia. YRITYSTEN AKTIVOIMONEN Bioenergiatutkimuksen alueella pyritään yhteistyöhön alueen tutkimusorganisaatioiden (Metsäntutkimuslaitos, Euroopan metsäinstituutti, Suomen ympäristökeskus, MTT Sotkamo, Kajaanin yliopistokeskus ja CEMIStutkimus- ja koulutuskeskus) kanssa, jotta tutkimus tukisi alueella alan yritysten tuotekehitystä ja uusien innovaatioiden syntymistä ja arviointia. Lisäksi biomassojen laajamittaisen käytön ekologinen ja taloudellinen kestävyys varmistetaan ennakoivalla, monitieteisellä tutkimuksella (Itä-Suomen yliopisto). Koulutusorganisaatiot ovat merkittävässä asemassa Yrityksiä kannustetaan tuote- ja liiketoimintamallien kehitykseen sekä palvelu- ja tuotantoketjuyhteistyöhön. Vientiin kannustamiseksi yrityksille tarjotaan mahdollisuuksia osallistua yhteismarkkinointiin ja messuyhteistyöhön. Kehittämisyhtiöt ovat keskeinen yritysten toimintaa aktivoiva toimija. Käytännön esimerkki: Wenet-verkostossa toteutetaan yrityksille suunnattuja vienninedistämistukitoimenpiteitä. 22 Itä-suomi Uusiutuu
25 HANKERAHOITUS EDUNVALVONTA Hankerahoituksen suuntaamisella ohjelman tavoitteiden mukaisiin hankkeisiin sekä maakunnallisesti että ylimaakunnallisissa yhteistyöhankkeissa pyritään vahvistamaan ja monipuolistamaan alueen hankekantaa. Käytännön esimerkki: Haetuista hankkeista keskustellaan yhteisessä pöydässä (Itä-Suomen bioenergiaohjelman ohjausryhmä) sekä mietitään jo lähtökohtatilanteessa hankkeiden hyvien toimintamallien ja tietojen levittämistä sekä muita yhteistyömahdollisuuksia Itä-Suomen alueella. Itä-Suomen bioenergiaohjelman ohjausryhmä toteuttaa yhteistyötä maakuntaliittojen hanketoimijoiden ja maakunnissa toimivien maakuntien yhteistyöryhmien (MYR) kanssa. Edunvalvonnalla vaikutetaan Itä-Suomen suuralueena kansallisen energia- ja ilmastopolitiikan valmisteluun. Käytännön esimerkki: Asiantuntijatilaisuuksien järjestäminen esimerkiksi eduskuntaan ja yhteisten kannanottojen valmistelu. Itä-Suomen bioenergiaohjelmaan liittyvä edunvalvonta toteutetaan tiiviissä yhteistyössä ohjausryhmän sekä Itä-Suomen neuvottelukunnan välillä. ISBEO
26
27 5 TEHTÄVÄT 5.1 Omien polttoainevarojen tuotannon ja käytön lisääminen ja tehostaminen Energiaomavaraisuuden tavoitteeseen pääsemiseksi tarvitaan energiansäästön lisäksi alueen omien energiavarojen tuotannon ja käytön tehostamista. Keskeisenä työkaluna tavoitteeseen pääsemiseksi on energianeuvonnan kehittäminen. Infrastruktuurin toimintavarmuus ja kestävän metsäenergian korjuu- ja logistiikkaketjujen kehittäminen on tärkeää Itä-Suomessa etenkin metsäenergian kustannustehokkaan hankinnan ja polttoaineen laadunvarmistuksen kannalta. Logistiikkaketjut Itä-Suomesta muualle Suomeen antavat mahdollisuuden itäsuomalaisen biopolttoaineen käytölle rannikon ja metropolialueen hiilivoimalaitoksissa. Logistiikkaketjuja tarkastellessa tulee ottaa huomioon verkoston yhteistoiminta ja asiakaslähtöisyys tuotteiden ja palvelujen tarjonnassa. Yhteistyössä pystytään tehokkaammin toimittamaan suuriakin metsäenergiamääriä esimerkiksi energiayhtiöille. Logistiikan kehittämisessä huomioidaan niin tie-, raide- kuin vesistöliikenteen kuljetusten kapasiteetti ja työvoimatarve. Itä-Suomessa olevien vesistöliikennemahdollisuuksien etuina ovat pienet ilmastopäästöt ja kustannustehokkuus suhteessa rahdin määrään. Venäjän puuntuonnin maantie- ja raidekuljetuksista jopa 90 % tuli Itä-Suomen raja-asemien kautta vuonna NEUVONTA DEMONSTROINNIT HANKERAHOITUS Puuenergian kestävä tuotanto ja käyttö Puuenergian kestävän hankinnan ja tuotannon teknologian kehittäminen: koneet ja laitteet Keskeinen toimijataho: Pohjois-Karjala (Pohjois-Karjalan maakuntaliitto, yritykset ja koulutus- ja tutkimuslaitokset) Kestävien puuenergian tuotantotapojen kehittäminen ja ympäristövaikutusten arvioinnin tutkimus Keskeinen toimijataho: Pohjois-Karjala (Pohjois-Karjalan maakuntaliitto, yritykset ja koulutus- ja tutkimuslaitokset) Jalostettujen puupolttoaineiden vienti Itä- Suomen ulkopuolelle Keskeinen toimijataho: Itä-Suomen maakunnat (Itä-Suomen maakuntien liitot, yritykset ja Itä-Suomen neuvottelukunta) Muun uusiutuvan energian tuotanto ja käyttö Biokaasutuotannon lisääminen lämmön ja sähköntuotannossa Keskeinen toimijataho: Pohjois-Savo (Pohjois-Savon liitto ja Savonia-ammattikorkeakoulu) Tuulivoimapuistojen perustaminen Keskeinen toimijataho: Etelä-Karjala (Etelä-Karjalan liitto ja Lappeenrannan teknillinen yliopisto) Biokaasun käyttöönotto liikenteessä (myös raide- ja vesiliikenteessä sekä työkoneissa) Keskeinen toimijataho: Pohjois-Karjala (Pohjois-Karjalan maakuntaliitto, liikennebiokaasuhankkeet) Energianeuvonnan kehittäminen alueella Keskeinen toimijataho: Etelä-Savo (Etelä-Savon maakuntaliitto, Etelä-Savon ELY-keskus ja Mikkelin ammattikorkeakoulu) Ajantasaisen energia-alaan liittyvän alu- ISBEO
ISBEO 2020 ITÄ-SUOMEN BIOENERGIAOHJELMA
ISBEO 2020 ITÄ-SUOMEN BIOENERGIAOHJELMA 2020 www.isbeo2020.fi ITÄ-SUOMEN BIOENERGIAOHJELMAPROSESSI Jatketaan vuoden 2008 bioenergiaohjelmaa (Itä-Suomen neuvottelukunnan päätös 2009) Muuttunut poliittinen
LisätiedotItä-Suomi Uusiutuu Itä-Suomen bioenergiaohjelma 2020
Itä-Suomi Uusiutuu Itä-Suomen bioenergiaohjelma 2020 ESITYKSEN PÄÄKOHDAT A) JOHDANTO B) ITÄ-SUOMEN ASEMOITUMINEN BIOENERGIASEKTORILLA TÄNÄÄN C) TAVOITETILA 2020 D) UUSIUTUMISEN EVÄÄT ESITYKSEN PÄÄKOHDAT
LisätiedotItä-Suomi Uusiutuu. Itä-Suomen bioenergiaohjelma 2020 ISBEO 2020. Luonnos 28.10.2011
Itä-Suomi Uusiutuu Itä-Suomen bioenergiaohjelma 2020 ISBEO 2020 Luonnos 28.10.2011 SISÄLTÖ ESIPUHE... 1 1 JOHDANTO... 2 2 ITÄ-SUOMEN NYKYTILA JA ERITYISPIIRTEET... 4 3 TAVOITTEET... 7 3.1. ENERGIANSÄÄSTÖ
LisätiedotItä-Suomi Uusiutuu. Itä-Suomen bioenergiaohjelma 2020 ISBEO 2020. Luonnos 28.4.2011
Itä-Suomi Uusiutuu Itä-Suomen bioenergiaohjelma 2020 ISBEO 2020 Luonnos 28.4.2011 SISÄLTÖ ESIPUHE... 1 1 JOHDANTO... 2 2 ITÄ-SUOMEN NYKYTILA JA ERITYISPIIRTEET... 4 4 TAVOITTEET... 7 1. ENERGIANSÄÄSTÖ
LisätiedotItä-Suomi Uusiutuu. Itä-Suomen bioenergiaohjelma 2020 ISBEO 2020. Luonnos 28.10.2011
Itä-Suomi Uusiutuu Itä-Suomen bioenergiaohjelma 2020 ISBEO 2020 Luonnos 28.10.2011 SISÄLTÖ ESIPUHE... 1 1 JOHDANTO... 2 2 ITÄ-SUOMEN NYKYTILA JA ERITYISPIIRTEET... 4 3 TAVOITTEET... 7 3.1. ENERGIANSÄÄSTÖ
LisätiedotItä-Suomi Uusiutuu ITÄ-SUOMEN BIOENERGIAOHJELMA 2020. Luonnos 11.4.2011
Itä-Suomi Uusiutuu ITÄ-SUOMEN BIOENERGIAOHJELMA 2020 Luonnos 11.4.2011 SISÄLTÖ ESIPUHE... 1 1 JOHDANTO... 2 2 ITÄ-SUOMEN NYKYTILA JA ERITYISPIIRTEET... 4 3 TAVOITTEET... 7 1. ENERGIANSÄÄSTÖ JA ENERGIATEHOKKUUDEN
LisätiedotKainuun bioenergiaohjelma
Kainuun bioenergiaohjelma Kajaanin yliopistokeskus/cemis-oulu Metsäenergia Kainuussa seminaari 20.11.2012 Sivu 1 19.11.2012 Esityksen sisältö Kainuun bioenergiaohjelma 2011-2015 Ohjelman päivitys - Nettikysely
LisätiedotEsimerkki projektin parhaista käytännöistä: Kainuun bioenergiaohjelma
Esimerkki projektin parhaista käytännöistä: Kainuun bioenergiaohjelma Johtaja Jorma Tolonen Metsäkeskus Kainuu Projektipäällikkö Cemis-Oulu Sivu 1 9.12.2011 Esityksen sisältö Kainuun bioenergiaohjelma
LisätiedotMetsäbiotalous ja Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2017
Metsäbiotalous ja Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2017 Jarno Turunen Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Lieksa 20.5.2014 Strateginen sitoutuminen ja visio Pohjois-Karjalan strategia
LisätiedotKainuun bioenergiaohjelma 2006-2010 KAIBIO. Timo Karjalainen Joensuu 12.12.2006
KAIBIO Timo Karjalainen Joensuu 12.12.2006 Bioenergiaohjelman lähtötilanne Kainuun puuenergiaohjelma 1999-2006 Ohjelmatyön toteutus Kainuun Etu Oy (hallinnoija) Ohjelman laatija Kajaanin yliopistokeskus
LisätiedotKohti puhdasta kotimaista energiaa
Suomen Keskusta r.p. 21.5.2014 Kohti puhdasta kotimaista energiaa Keskustan mielestä Suomen tulee vastata vahvasti maailmanlaajuiseen ilmastohaasteeseen, välttämättömyyteen vähentää kasvihuonekaasupäästöjä
LisätiedotMetsäbiotalouden ja uusiutuvan energian kasvuohjelman valmistelu
Metsäbiotalouden ja uusiutuvan energian kasvuohjelman valmistelu MetsäBio hanke Ossi Klemetti, Kainuun Etu Oy Timo Karjalainen, Kajaanin yliopistokeskus 1 Taustaa Kainuun talousmetsät ovat vahvasti vajaakäytössä.
LisätiedotKanta-Hämeen kestävän energian ohjelma
en monipuolisista luonnonvaroista lähienergiaa kestävästi, taloudellisesti ja paikallisesti työllistäen en kestävän energian ohjelma Hämeenlinna 30.11.2011 Kestävää energiaa Hämeestä - hanke Toteuttanut
LisätiedotEnergiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016
Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 PLEEC -hanke PLEEC Planning for energy efficient cities Rahoitus EU:n tutkimuksen 7. puiteohjelma Kumppanit 18 partneria
LisätiedotMetsäenergian uudet tuet. Keski-Suomen Energiapäivä 2011 2.2.2011 Laajavuori, Jyväskylä
Metsäenergian uudet tuet Keski-Suomen Energiapäivä 2011 2.2.2011 Laajavuori, Jyväskylä Uusiutuvan energian velvoitepaketti EU edellyttää (direktiivi 2009/28/EY) Suomen nostavan uusiutuvan energian osuuden
LisätiedotITÄ-SUOMEN ENERGIATILASTO 2014
ITÄ-SUOMEN ENERGIATILASTO 2014 Kajaanin yliopistokeskus 11.2.2016 ITÄ-SUOMEN ENERGIATILASTO 2014 Sisältö 1 Itä-Suomen energiatilastointi...1 2 Tietojen tarkkuus...1 3 Aineiston keruu...2 4 Tilaston lähdetiedot...2
LisätiedotClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009
ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 Ritva Heikkinen Asiantuntija, Energia ja ympäristö Innovaatiot ja kansainvälistyvä liiketoiminta Pohjois-Pohjanmaan TE-keskus ClimBus Climbus Business Breakfast
LisätiedotEnergia ja ympäristö liiketoiminta-alue. DM 420002 01-2009 Copyright Tekes
Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue Energia- ja ympäristöklusteri Energialiiketoiminta Ympäristöliiketoiminta Energian tuotanto Polttoaineiden tuotanto Jakelu Siirto Jakelu Jalostus Vesihuolto Jätehuolto
LisätiedotEnergiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.
Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Sisältö Keski-Suomen Energiatoimisto, kuluttajien energianeuvonta
LisätiedotKymenlaakson energia- ja ilmastostrategiatyö alustava strategialuonnos
Kymenlaakson energia- ja ilmastostrategiatyö alustava strategialuonnos www.ekokymenlaakso.fi Pia Outinen 1 1 Tavoite ja tarkoitus Tehtävä Kymenlaaksolle Strategia sisältää Kymenlaakson vision, toiminnalliset
LisätiedotMauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu 23.5.2013. Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin?
Mauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu 23.5.2013 Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin? Vanhasen hallituksen strategiassa vuonna 2020 Vuonna 2020: Kokonaiskulutus
LisätiedotAlustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia
Kuntamarkkinat 12.9.2013: Mistä rahoitus kunnan päästövähennystoimenpiteisiin? Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto
LisätiedotBioenergia-alan kehittäminen maaseuturahastossa 2014-2020 Kukka Kukkonen, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus. Sivu 1 18.2.2015
Bioenergia-alan kehittäminen maaseuturahastossa 2014-2020 Kukka Kukkonen, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Sivu 1 18.2.2015 Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava
LisätiedotSavon ilmasto-ohjelma
Savon ilmasto-ohjelma Kuntien ilmastokampanjan seminaari 15.11.2011 Anne Saari 1 Kansainvälinen ilmastopolitiikka Kioton sopimus 16.2.2005, v. 2012 jälkeen? Durbanin ilmastokokous 28.11. 9.12.2011 EU 2008:
LisätiedotIlmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) 2012-2015. ILMASE työpaja 6.11.2012
Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) 2012-2015 ILMASE työpaja 6.11.2012 Erikoistutkija Pasi Rikkonen, KTT, MMM(agr.) MTT taloustutkimus Ilmasto- ja energiapolitiikan
LisätiedotMetsäalan rakennemuutos ja toimintaedellytykset. 28.4.2009 Joensuu. Metsäalan strateginen ohjelma MSO Juha Ojala
Metsäalan rakennemuutos ja toimintaedellytykset 28.4.2009 Joensuu Metsäalan strateginen ohjelma MSO Juha Ojala Metsäsektori Suomessa + Klusteri työllistää suoraan ja välillisesti n. 200 000 työntekijää
LisätiedotPohjois-Karjalan Bioenergiastrategia 2006-2015
Pohjois-Karjalan Bioenergiastrategia 2006-2015 Bioenergian tulevaisuus Itä-Suomessa Joensuu 12.12.2006 Timo Tahvanainen - Metsäntutkimuslaitos (Metla) Eteneminen: - laajapohjainen valmistelutyö 2006 -
LisätiedotProHINKU Prosessit hiilineutraaleiksi pyrkivissä kunnissa
ProHINKU Prosessit hiilineutraaleiksi pyrkivissä kunnissa Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 12.1.2011 HAUS kehittämiskeskus Oy, Helsinki Kohti hiilineutraalia
LisätiedotVihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous
Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous MMM:n tiekartta biotalouteen 2020 1 MMM:n hallinnonalan strategiset päämäärät Pellot, metsät, vedet, kotieläimet sekä kala- ja riistakannat ovat elinvoimaisia
LisätiedotIhmisen paras ympäristö Häme
Ihmisen paras ympäristö Häme Hämeen ympäristöstrategia Hämeen ympäristöstrategia on Hämeen toimijoiden yhteinen näkemys siitä, millainen on hyvä hämäläinen ympäristö vuonna 2020. Strategian tarkoituksena
LisätiedotMetsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025
Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025 Metsäneuvos Marja Kokkonen MMM/LVO/MBY Puuta liikkeelle ja luontopolitiikkaa luottamuksella seminaari 14.10.2015
LisätiedotEnergiamarkkinoiden nykytila ja tulevaisuus
Energiamarkkinoiden nykytila ja tulevaisuus 27.10.2015 Juha Vanhanen Gaia Consulting Oy Gaia Consulting Oy Kestävän liiketoiminnan konsulttitoimisto vuodesta 1993 Strateginen kumppani ja käytännön toteuttaja
LisätiedotKAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia
KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia Kainuun ilmastostrategia 2020-projekti valmistellaan maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi
LisätiedotLisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja
Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja Energiateollisuus ry:n syysseminaari 13.11.2014, Finlandia-talo
LisätiedotÖljyhuippu- ja bioenergiailta 25.04.07. Yhdyskuntien ja teollisuuden sivuainevirtojen ja biomassan hyödyntäminen sähköksi ja lämmöksi
Öljyhuippu- ja bioenergiailta 25.04.07 Yhdyskuntien ja teollisuuden sivuainevirtojen ja biomassan hyödyntäminen sähköksi ja lämmöksi Esa Marttila, LTY, ympäristötekniikka Jätteiden kertymät ja käsittely
LisätiedotCleantech-osaamisen kärjet ja kehittämistarpeet Lahden seudulla Lahti Science Day 2017 Mari Eronen
Cleantech-osaamisen kärjet ja kehittämistarpeet Lahden seudulla Lahti Science Day 2017 Mari Eronen Cleantech-osaamisen kärjet ja kehittämistarpeet Lahden seudulla Selvityksessä kartoitettiin energiatehokkuuden
LisätiedotBioenergian tulevaisuus Lapissa, avaus Rovaniemi, 9.10.2014
13.10.2014 Bioenergian tulevaisuus Lapissa, avaus Rovaniemi, 9.10.2014 Heli Viiri aluejohtaja Suomen metsäkeskus, Lappi Puun käyttö Suomessa 2013 Raakapuun kokonaiskäyttö oli viime vuonna 74 milj. m3,
LisätiedotKestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia. Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma
Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Sisältö 1. Biotalous on talouden seuraava aalto 2. Biotalouden
LisätiedotOSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella?
OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA myös uudella ohjelmakaudella? Etelä-Suomen työllisyys llisyys- ja kilpailukyky tavoite Etelä-Suomen EAKR - toimenpideohjelma 2007 2013 EK 5.3.2007 Ohjelman määrälliset
LisätiedotAsumisen energiailta - Jyväskylä 13.10.2010. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi
Asumisen energiailta - Jyväskylä 13.10.2010 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Keski-Suomen Energiatoimisto Perustettu 1998 jatkamaan Keski-Suomen liiton
LisätiedotKUNTIEN ILMASTOTYÖ. Savon ilmasto-ohjelman seminaari Kestävä yhdyskunta 8.5.2012, Mikkeli
KUNTIEN ILMASTOTYÖ Savon ilmasto-ohjelman seminaari Kestävä yhdyskunta 8.5.2012, Mikkeli Marita Savo, ympäristötarkastaja Mikkelin kaupunki/mikkelin Seudun Ympäristöpalvelut Kuntaliiton selvitys 2012:
LisätiedotTONNI, INNO ja ONNI. Inno
TONNI, INNO ja ONNI Tonni, Inno ja Onni ovat VTT:n laatimia tulevaisuusskenaarioita vuoteen 2050. Skenaarioiden lähtökohtana on ollut kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen 80 prosenttia vuoden 1990 tasosta.
LisätiedotSuomen energia- ja ilmastostrategia ja EU:n kehikko
Suomen energia- ja ilmastostrategia ja EU:n 2030- kehikko Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Ilmasto- ja energiapolitiikan aamupäivä, Rake-sali 27.4.2016 Agenda Strategian valmisteluprosessi EU:n 2030 tavoitteet
LisätiedotTechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistumisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke
TechnoGrowth 2020 Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistumisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke Hanketiedot Hankkeen nimi: TechnoGrowth 2020 teknologia- ja energia-alan
LisätiedotEnergia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK
Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Gigaluokan muuttujia Kulutus ja päästöt Teknologiamarkkinat
LisätiedotLapin bioenergiaohjelma 2009 2013
Lapin bioenergiaohjelma 2009 2013 Taustaa Bioenergiaohjelman suunnittelu aloitettiin Lapin TE-keskuksen aloitteesta joulukuussa 2008 Ohjelma päivitettiin syksyllä 2009 Lapin bioenergian koordinaatiohankkeen
LisätiedotHiilineutraalit kunnat
Hiilineutraalit kunnat Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus Kuntien 5. ilmastokonferenssi 5.-6.5.2010, Tampere Hiilineutraalit kunnat (Hinku) hanke hanke lähtenyt liikkeelle 7 yritysjohtajan ja Suomen ympäristökeskuksen
LisätiedotVN-TEAS-HANKE: EU:N 2030 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN
VN-TEAS-HANKE: EU:N 23 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN Seminaariesitys työn ensimmäisten vaiheiden tuloksista 2.2.216 EU:N 23 ILMASTO-
LisätiedotKotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys
Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys 11.1.16 Tausta Tämä esitys on syntynyt Mikkelin kehitysyhtiön Miksein GreenStremiltä tilaaman selvitystyön
LisätiedotBIOENERGIAN KÄYTÖN LISÄÄNTYMISEN VAIKUTUS YHTEISKUNTAAN JA YMPÄRISTÖÖN VUOTEEN 2025 MENNESSÄ 12.12.2006
BIOENERGIAN KÄYTÖN LISÄÄNTYMISEN VAIKUTUS YHTEISKUNTAAN JA YMPÄRISTÖÖN VUOTEEN 2025 MENNESSÄ BIOENERGIAN KÄYTÖN LISÄÄNTYMISEN VAIKUTUS VUOTEEN 2025 MENNESSÄ Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa on
LisätiedotJyväskylän energiatase 2014
Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän kaupunginvaltuusto 30.5.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 1.6.2016 Jyväskylän energiatase 2014 Öljy 27 % Teollisuus
LisätiedotResurssiviisas tulevaisuus - seminaari 26.5.2016, Kuopio Hille Hyytiä
Eurooppalaiset ja valtakunnalliset energiatehokkuustavoitteet, kuinka yritysten kilpailukykyä voidaan parantaa vähähiilisin ja energiatehokkain ratkaisuin? Resurssiviisas tulevaisuus - seminaari 26.5.2016,
LisätiedotHallituksen energia- ja ilmastoselonteko ja EU:n energiatehokkuusvaatimukset
Maantiekuljetukset, logistiikka ja ympäristönhallintaseminaari Helsingin messukeskus 17.5.2006 Hallituksen energia- ja ilmastoselonteko ja EU:n energiatehokkuusvaatimukset Yli-insinööri Pentti Puhakka
LisätiedotILMASTO- JA ENERGIAOHJELMA 2020
POHJOIS-KARJALAN ILMASTO- JA ENERGIAOHJELMA 2020 Paikallisesti Uusiutuvasti Vietävän tehokkaasti Miksi lähdettiin ohjelmaa tekemään? Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia (2008): Valtioneuvosto
LisätiedotSavon ilmasto-ohjelma Kuntalaisten silmin
Savon ilmasto-ohjelma Kuntalaisten silmin www.ymparisto.fi/savonilmasto-ohjelma Pohjois-Savon ELY-keskuksen kuntakoulutus 5.12.2012 Suonenjoki 12.12.2012 Mikkeli 1 Maapallon ilmasto muuttuu - nopeus? 2
LisätiedotMaakuntajohtaja Anita Mikkonen
KESKI-SUOMEN ENERGIAPÄIVÄ 28.1.2010 ENERGIANTUOTANTO JA -KULUTUS KESKI-SUOMESSA 10-20 VUODEN KULUTTUA Maakuntajohtaja Anita Mikkonen SISÄLTÖ 1. Energialähteet nyt ja 2015 2. Energianhuolto 2010 3. 10-20
LisätiedotIlmasto- ja energiapolitiikka ja maakunnat. Jyväskylä
Ilmasto- ja energiapolitiikka ja maakunnat Jyväskylä 28.1.2010 1. Suomen ilmasto- ja energiapolitiikka vuoteen 2020 2. Tulevaisuusselonteko: kohti vähäpäästöistä Suomea 3. Esimerkkejä maakuntien ilmastopolitiikasta
LisätiedotILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET. Hannu Koponen 21.9.2011
ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET Hannu Koponen 21.9.2011 Sektorikohtaiset tavoitteet vuoteen 2020 Vertailuvuosi 2004-2006 Liikenne -30% Lämmitys -30% Sähkönkulutus -20% Teollisuus ja työkoneet -15% Maatalous
LisätiedotKymen Bioenergia Oy NATURAL100
Kymen Bioenergia Oy NATURAL100 Maakaasuyhdistys 23.4.2010 Kymen Bioenergia Oy KSS Energia Oy, 60 % ajurina kannattava bioenergian tuottaminen liiketoimintakonseptin tuomat monipuoliset mahdollisuudet tehokkaasti
LisätiedotPERUSTIETOA ILMASTONMUUTOKSESTA
PERUSTIETOA ILMASTONMUUTOKSESTA Kasvihuoneilmiö ja ilmastonmuutos Ilmakehän aiheuttama luonnollinen kasvihuoneilmiö Maapallon ilmakehä toimii kasvihuoneen lasikaton tavoin päästäen auringosta tulevan säteilyn
LisätiedotManner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020
Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Maakunnan yhteistyöryhmä 8.12.2014 Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen
LisätiedotKiertotalous ja ravinteiden kierrätys hallitusohjelmassa
Kiertotalous ja ravinteiden kierrätys hallitusohjelmassa Marja-Liisa Tapio-Biström MMM Luomutoimijoiden kiertotalousseminaari Hämeenlinna 29.1.2016 31.1.2016 1 Sisältö tulevaisuuden mahdollisuudet biotalousstrategia
LisätiedotVISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa
MENESTYKSEN VETURIT strategiset tavoitteet 2020 Uusiutuva Etelä-Savo 2020 maakuntastrategia Esitys mkh :lle 21.10.2013 VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta,
LisätiedotEnergiaa ja ilmastostrategiaa
Säteilevät naiset seminaari 17.3.2009 Energiaa ja ilmastostrategiaa Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto Kasvihuonekaasupäästöt, EU-15 ja EU-25, 1990 2005, EU:n päästövähennystavoitteet
LisätiedotRakennusten energiahuollon ja lämmityksen uusia liiketoimintamahdollisuuksia
Rakennusten energiahuollon ja lämmityksen uusia liiketoimintamahdollisuuksia Rakennusten energiaseminaari 8.10.2015 Raimo Lovio Aalto yliopiston kauppakorkeakoulu Esityksen sisältö Energiatehokkuuden parantaminen
LisätiedotUusiutuvien luonnonvarojen tutkimus ja kestävän talouden mahdollisuudet
Uusiutuvien luonnonvarojen tutkimus ja kestävän talouden mahdollisuudet Ympäristölounas Lammin biologinen asema 29.5.2015 Ilkka P. Laurila, kehitysjohtaja Luonnonvarakeskus ilkka.p.laurila@luke.fi Ilkka
LisätiedotLow Carbon Finland 2050 Tulokset. Tiina Koljonen, johtava tutkija VTT
Low Carbon Finland 2050 Tulokset Tiina Koljonen, johtava tutkija VTT 2 Kolme vähähiilistä tulevaisuudenkuvaa Tonni, Inno, Onni Eri lähtökohdat Suomen elinkeino- ja yhdyskuntarakenteen sekä uuden teknologian
LisätiedotItä-Suomen maakuntien energian käyttö
Itä-Suomen maakuntien energian käyttö Itä-Suomen bioenergiapäivä Kajaani 21.11.2016 Timo Karjalainen Kajaanin yliopistokeskus ITÄ-SUOMEN BIOENERGIAOHJELMA 2020 ITÄ-SUOMEN ENERGIATILASTO 2014 24.11.2016
LisätiedotTechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistamisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke
Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistamisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke Iisalmen Teollisuuskylä Oy Kehitysyhtiö Savogrow Oy Taustaa Pohjois-Savon kone- ja energiateknologian
LisätiedotEnergian tuotanto ja käyttö
Energian tuotanto ja käyttö Mitä on energia? lämpöä sähköä liikenteen polttoaineita Mistä energiaa tuotetaan? Suomessa tärkeimpiä energian lähteitä ovat puupolttoaineet, öljy, kivihiili ja ydinvoima Kaukolämpöä
LisätiedotJUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU
JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA....YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU TEKSTI: Lauri Kuukasjärvi, Ilona Mansikka, Maija Toukola, Tarja
LisätiedotBotniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot
2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot
LisätiedotUUSIUTUVAN ENERGIAN TUKIPAKETTI Syyskuu 2010 Pöyry Management Consulting Oy
UUSIUTUVAN ENERGIAN TUKIPAKETTI Syyskuu 2010 Pöyry Management Consulting Oy UUSIUTUVIEN ENERGIALÄHTEIDEN 38 % TAVOITE EDELLYTTÄÄ MM. MERKITTÄVÄÄ BIOENERGIAN LISÄYSTÄ SUOMESSA Suomen ilmasto- ja energiapolitiikkaa
LisätiedotBiotalouden uudet arvoverkot
Biotalouden uudet arvoverkot Metsäbiotalouden Roadshow 2013 24.9.2013 Kokkola Petri Nyberg Jyväskylä Innovation Oy Kuva, jossa ihmisiä, tässä markkeerauskuva Sisältö Taustaa Projektin kuvaus Tunnistettuja
LisätiedotBiotalouden mahdollisuudet. Jouko Niinimäki & Antti Haapala Oulun yliopisto
Biotalouden mahdollisuudet EU:n energiaomavaraisuus ja -turvallisuus EU:n raaka-aineomavaraisuus ja turvallisuus EU:n kestävän kehityksen tavoitteet Metsäteollisuuden rakennemuutos Suomen metsäala on merkittävässä
LisätiedotBioenergian käytön kehitysnäkymät Pohjanmaalla
1 Bioenergian käytön kehitysnäkymät Pohjanmaalla Vaskiluodon Voima Oy:n käyttökohteet Kaasutuslaitos Vaskiluotoon, korvaa kivihiiltä Puupohjaisten polttoaineiden nykykäyttö suhteessa potentiaaliin Puuenergian
LisätiedotMetsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti. Markus Hassinen Liiketoimintajohtaja, Bioheat Metsäakatemian kurssi no.32
Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti Markus Hassinen Liiketoimintajohtaja, Bioheat Metsäakatemian kurssi no.32 Vapon historia - Halkometsistä sahoille ja soille 18.4.2011 Vuonna 1945 Suomi
LisätiedotBioenergia-alan ajankohtaisasiat TEM Energiaosasto
Bioenergia-alan ajankohtaisasiat TEM Energiaosasto Bioenergia-alan toimialapäivät Noormarkku 31.3.2011 Ylitarkastaja Aimo Aalto Uusiutuvan energian velvoitepaketti EU edellyttää (direktiivi 2009/28/EY)
LisätiedotUudistuva metsäteollisuus - Rakennemuutos ja innovaatiot. Anne Brunila toimitusjohtaja Metsäteollisuus ry
Uudistuva metsäteollisuus - Rakennemuutos ja innovaatiot Anne Brunila toimitusjohtaja Metsäteollisuus ry Metsäsektorin muutosajurit Teknologinen kehitys ja markkinoiden muutos (1) 2 Paperin ja sähköisen
LisätiedotJyväskylän energiatase 2014
Jyväskylän energiatase 2014 Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 18.2.2016 Jyväskylän energiatase 2014 Öljy 27 % Teollisuus 9 %
LisätiedotRakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja
Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta
LisätiedotPohjois-Karjalan ilmasto- ja energiaohjelma 2020
PAIKALLISESTI UUSIUTUVASTI VIETÄVÄN TEHOKKAASTI Pohjois-Karjalan ilmasto- ja energiaohjelma 2020 Seminaari ilmastonmuutoksesta sekä ilmasto-ohjelmista 30.5.2011, Varkaus Pohjois-Karjalan maakuntaliitto
LisätiedotKymenlaakson ilmasto- ja energiayhteistyö 18.9.2013
Kymenlaakson ilmasto- ja energiayhteistyö 18.9.2013 Taustaa Kansallinen ilmasto- ja energiastrategia Kymenlaakson maakuntaohjelma Kuntien tavoitteet, strategiat, alueellisen yhteistyön tarve ja kuntaliiton
LisätiedotUusia mahdollisuuksia suuren ja pienen yhteistyöstä
Uusia mahdollisuuksia suuren ja pienen yhteistyöstä Olli Laitinen Metsäliitto Puunhankinta 1 2 3 Edistämme kestävän kehityksen mukaista tulevaisuutta Tuotteidemme pääraaka-aine on kestävästi hoidetuissa
LisätiedotPk -bioenergian toimialaraportin julkistaminen. Toimialapäällikkö Markku Alm Bioenergiapäivät 23.11.2010 Helsinki
Pk -bioenergian toimialaraportin julkistaminen Toimialapäällikkö Markku Alm Bioenergiapäivät 23.11.2010 Helsinki Bioenergian toimialaa ei ole virallisesti luokiteltu tilastokeskuksen TOL 2002 tai TOL 2008
LisätiedotKasvua biotalouteen rajapinnoista, esimerkkinä INKA ohjelma
Kasvua biotalouteen rajapinnoista, esimerkkinä INKA ohjelma Alueellinen maaseutuverkostopäivä: Biotalouden mahdollisuudet Joensuu 22.10.2015 Harri Välimäki Joensuun Tiedepuisto Oy Mikä ihmeen biotalous?
LisätiedotTAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOSTRATEGIAN SEURANTA
TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOSTRATEGIAN SEURANTA Pirkanmaan ilmastoseminaari 6.3.2014 Kaisu Anttonen Ympäristöjohtaja Tampereen kaupunki Strategian taustaa EUROOPAN TASOLLA osa EU: ilmasto- ja energiatavoitteita
LisätiedotMaailman ensimmäinen uuden sukupolven biotuotetehdas. Metsä Group
Maailman ensimmäinen uuden sukupolven biotuotetehdas 1 Maailman ensimmäinen uuden sukupolven biotuotetehdas Metsäteollisuushistorian suurin investointi Suomessa 1,1 miljardia euroa Sellun tuotanto 1,3
LisätiedotToimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta
Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina Kestävä yhdyskunta Tekesin ohjelma 2007 2012 Kestävä yhdyskunta Rakennus- ja kiinteistöalan kansantaloudellinen merkitys on suuri. Toimialalla on myös
LisätiedotPUUPOHJAISET LIIKENNEPOLTTOAINEET JA TIELIIKENTEEN KASVIHUONEKAASUJEN VÄHENTÄMINEN SUOMESSA Esa Sipilä, Pöyry Management Consulting Oy
PUUPOHJAISET LIIKENNEPOLTTOAINEET JA TIELIIKENTEEN KASVIHUONEKAASUJEN VÄHENTÄMINEN SUOMESSA Esa Sipilä, Pöyry Management Consulting Oy ForestEnergy2020-tutkimusohjelman vuosiseminaari, Joensuu 7 Lokakuuta
LisätiedotSuomen metsäbiotalouden tulevaisuus
Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus Puumarkkinapäivät Reima Sutinen Työ- ja elinkeinoministeriö www.biotalous.fi Biotalous on talouden seuraava aalto BKT ja Hyvinvointi Fossiilitalous Luontaistalous Biotalous:
LisätiedotMAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto
MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto 1 Sisältö 1) Näkökulmia maakunnan heikkoudet, uhat, vahvuudet ja mahdollisuudet 2) Haluttu muutos
LisätiedotMetsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet
Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet Satu Helynen ja Martti Flyktman, VTT Antti Asikainen ja Juha Laitila, Metla Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan
LisätiedotForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu
ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-
LisätiedotVÄHÄHIILISYYS JA KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 - SUOMEN RAKENNERAHASTO-OHJELMA
VÄHÄHIILISYYS JA KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 - SUOMEN RAKENNERAHASTO-OHJELMA Vähähiilisen yhteiskunnan toteutuminen edellyttää muutoksia asenteissa ja rakenteissa, uusia toimintatapoja ja -malleja,
LisätiedotMetsäsektorin tulevaisuus ja Metsäalan strateginen ohjelma
Metsäsektorin tulevaisuus ja Metsäalan strateginen ohjelma Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Esityksen sisältö Kolme tulevaisuuden kuvaa 1.
LisätiedotPuhtaiden luonnonvarojen energinen maakunta Pohjois-Karjalan maaseudun kehittämissuunnitelma vuosille 2014-2020 Sivu 12 1.10.2013 Puhtaiden luonnonvarojen energinen maakunta Pohjois-Karjalan maaseudun
LisätiedotEU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus
EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus Peruslähtökohtia EU:n ehdotuksissa Ehdollisuus - Muun maailman vaikutus
LisätiedotPohjois-Karjalan energianeuvontahanke
Pohjois-Karjalan energianeuvontahanke Rakentajailta 2 Energia 21.11.2013 Joensuu Pasi Pitkänen Pohjois-Karjalan maakuntaliitto ENEMMÄN ENERGIASTA I Kuluttajien energianeuvonta I eneuvonta.fi Pohjois-Karjalan
LisätiedotKehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa. Hakuinfo 12.6.
Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa Hakuinfo Hilkka Laine Hankkeilla tuetaan Keski-Suomen strategian toteutumista Etusijalla ovat
Lisätiedot