VAKAVA TOIMENPIDEOHJEET

Transkriptio

1 VAKAVA TYÖTAPATURMA TOIMENPIDEOHJEET

2 Sisältö Lakisääteisen tapaturmava kuutuksen yleiset periaatteet...4 Mikä on vakava työtapaturma?... 6 Toimenpiteet välittömästi tapaturman jälkeen...7 Jos epäilet, että työnantaja laiminlyö viranomais- ja tapaturmailmoitukset...7 Tapaturman tutkinta... 8 Oikeusturva vakavissa tapaturma- ja ammattitautiasioissa...10 Oikeusavun hakeminen Palkanmaksu tapaturman jälkeen Tapaturmavakuutuslain mukaiset korvaukset työtapaturma-asioissa Vahingonkorvaus työnantajalta...19 Jos asian käsittely ei menekään suunnitellusti Loppuyhteenveto Johdanto Työtapaturman sattuessa on työpaikalla ja sen organisaatioissa usein melkoinen hätä päällä. Tämän vuoksi joskus käy niin, että tapaturman uhria on autettu puutteellisesti tai on jätetty lain määräyksiä huomioimatta. Nämä toiminnan puutteet saattavat myöhemmissä asian käsittelyvaiheissa aiheuttaa suuriakin menetyksiä ja asioiden hoitaminen kokonaisvaltaisesti alkuvaiheiden jälkeen on usein erittäin hankalaa. Sattuneen tapaturman oikea käsittely työpaikoilla on ensi arvoisen tärkeää. Käsittelyn osaaminen kohentaa työsuojelun tasoa työpaikalla. Oikein tehty tapaturman jälkeinen työpaikan selvitystyö nimittäin mahdollistaa sen, että monta tapaturmaa edeltänyttä vaaratilannetta voidaan tunnistaa ja toimia siten, että estetään vastaavien tapaturmien syntyminen jatkossa. Tämän kirjasen tavoitteena on ohjeistaa ja opastaa Metalliliiton työpaikkoja siinä, miten jäseniä autetaan työtapaturmatilanteissa oikein. Ohjeistus on apuna työtapaturmien selvittelyssä myös ammattiosastoille sekä aluetoimistojen ja keskustoimiston toimitsijoille. Työsuojelutyön painopisteen tulee kuitenkin olla ennaltaehkäisevässä toiminnassa. Tällä oppaalla pyritään ohjaamaan työsuojelutyötä sellaiseksi, että asiat hoidetaan jo etukäteen. Tällöin toteutuu työturvallisuuslainsäädännön keskeinen sisältö eli vaarojen tunnistaminen ja riskien arviointi. Pentti Halttu Työsuojelusihteeri pentti.halttu@metalliliitto.fi Metallityöväen Liitto ry PL HELSINKI 2 vakava työtapaturma vakava työtapaturma 3

3 Lakisääteisen tapaturmavakuutuksen yleiset periaatteet Lakisääteisen tapaturmavakuutuksen tarkoituksena on korvata työssä sattuneista tapaturmista ja ammattitaudeista työntekijöille tai heidän omaisilleen aiheutuneet menetykset ja vahingot. Nykyään lakisääteinen tapaturmavakuutus kattaa likimain kaikki työhön liittyvissä olosuhteissa sattuneet tapaturmat ja työstä aiheutuneet sairaudet. Alun perin lakisääteinen tapaturmavakuutus on säädetty työntekijöiden ja virkamiesten turvaksi. Nykyään työntekijöiden ja virkamiesten lisäksi lakisääteisen tapaturmavakuutuksen korvauksiin oikeutettuja ovat myös erityisryhmät, kuten esimerkiksi käytännön harjoittelussa olevat koululaiset ja opiskelijat. Lakisääteisellä tapaturmavakuutuksella on kaksi peruslähtökohtaa: 1. Työntekijän oikeus saada tapaturmavakuutuslain mukaiset korvaukset työtapaturman ja ammattitaudin aiheuttamista menetyksistä. 2. Työnantajan velvollisuus vakuuttaa työntekijänsä ottamalla vakuutus valitsemastaan vakuutusyhtiöstä. Työtapaturma voi sattua varsinaisessa työssä työstä johtuvissa olosuhteissa työpaikalla työmatkalla työntekijän ollessa työnantajan asialla pelastustoiminnassa ihmishenkeä tai työnantajan omaisuutta varjeltaessa sodassa tai aseellisessa selkkauksessa Suomessa ja ulkomailla Mikä on korvattava työtapaturma? Tapaturmavakuutuslain 4 mukaan työssä, työhön liittyvissä olosuhteissa tai työmatkalla sattuva: äkillinen (yhtäkkinen ja nopea esim. putoaminen, kaatuminen, törmäys) ennalta arvaamaton (odottamaton ja yllättävä tapahtuma) ja ulkoisen tekijän aiheuttama (vahingon aiheuttaa esim. liukkaus, kuoppa tiessä, päälle kaatuva tai esim. kehoon osuva esine) tapahtuma, jonka seurauksena työntekijälle syntyy vamma tai sairaus Tapaturmana voidaan korvata myös aikaisemman sairauden tai vamman paheneminen. Työtapaturmana korvataan myös ammattitauti vamma, joka on syntynyt lyhyenä, enintään vuorokauden pituisena aikana ja joka ei ole ammattitauti työliikkeen yhteydessä syntynyt lihaksen tai jänteen kipeytyminen (esimerkiksi selän venähdys) hiertymä tai hankauma lämpö- tai paleltumavamma ilmanpainevamma polvilumpion tai kyynärpään tulehdus Tapaturman ja ammattitaudin kohdalla pitää kuitenkin olla syy-yhteys! Työtapaturma ja ammattitauti Työtapaturma voi sattua työpaikalla, mutta myös työmatkalla Työmatka: säännöllisesti käytetty lyhin työmatkareitti Korvattavat olosuhteet poikkeamien aikana: lapsen päiväkotiin vienti ja haku ruokakaupassa käynti KOTI RUOKAKAUPPA korvataan PÄIVÄKOTI korvataan RAVINTOLA ei korvata MUU KAUPPA ei korvata TYÖPAIKKA ÄKILLISET Työtapaturmat ammattitaudit vammat kemialliset pahoinpitelyt biologiset Hitaasti syntyvät fysikaaliset Lyhyenä aikana syntyneet vammat kipeytymät hiertymät venähdykset paleltumat 4 vakava työtapaturma vakava työtapaturma 5

4 Mitä tarkoittaa syy-yhteys? Syy-yhteys tarkoittaa tapaturman ja vamman tai sairauden välistä syyseuraussuhdetta. Ammattitaudin osalta sillä tarkoitetaan sairauden ja altistavan tekijän välistä syy-seuraussuhdetta. Syy-yhteys on useimmissa tapauksissa selvä asia. Toisinaan sen olemassaolon arvioiminen on kuitenkin todennäköisyysharkintaa, jolloin arvioidaan, onko tapaturma voimakkuudeltaan riittävä ja mekanismiltaan sopiva aiheuttamaan juuri kyseisen vamman tai sairauden. Syy-yhteysharkinta perustuu lääketieteelliseen tietämykseen ja kokemukseen vammojen ja sairauksien syntymekanismeista. Mikä on vakava työtapaturma? Vaikealaatuiseksi työtapaturman aiheuttamaksi vammaksi voidaan katsoa aluehallintoviraston (entisen työsuojelupiirin) ohjeen mukaisesti seuraavat vammat: pitkien luiden murtumat tai murtumat, jotka voivat vaatia leikkaushoitoa, vaikeahko selkärangan murtuma, kasvoluiden murtumat, kylkiluiden monimurtumat ja veririnta, vaikeahko kallonmurtuma, vaikea kaula-, rinta- tai lannerangan murtuma vaikea sijoiltameno, josta jää pysyvää haittaa ruumiinjäsenen, esimerkiksi sormen tai sen osan menetys, raajan lyhentymä leikkaushoitoa vaatinut vatsaontelon elinten vamma aivovamma, josta on jäänyt lievääkin haittaa puheen, näön tai kuulon kadottaminen tai pysyvä heikentyminen, silmän menetys ihonsiirtoja vaativat palo- tms. ihovauriot, laaja palovamma tai paleltuma pahasti rumentava epämuotoisuus, kuten korvalehtien menetys tai nenän tai sen osan menetys sekä muu vaikea ruumiinvirhe pysyväinen vaikea terveydenhaitta tai hengenvaarallinen tauti tai vioittuma Tilanteessa, jossa vammojen lopullinen vaikeusaste jää epäselväksi, on ilmoituksen tekeminen tarpeellista, sillä vammojen laatu saattaa selvitä vasta myöhemmissä tutkimuksissa. Toimenpiteet välittömästi tapaturman jälkeen Kun vakava tapaturma on sattunut, on ensin selvitettävä uhrin tila. Sen jälkeen on otettava yhteyttä hätäkeskukseen numeroon 112 sekä ilmoitettava työnantajalle tapaturmasta. Kun yhteys otetaan hätäkeskukseen, menee tieto aina myös poliisiviranomaiselle, mutta on kuitenkin viisasta ottaa myös itse yhteys poliisiin ja varmistaa, että tieto tapaturmasta on tullut heille. Lisäksi laki työsuojelun valvonnasta (44/2006) ja sen 46 edellyttää työnantajaa viipymättä ilmoittamaan työsuojeluviranomaiselle sellaisesta työtapaturmasta tai työstä johtuvasta ammattitautitapauksesta, jonka seurauksena on ollut kuolema tai vaikealaatuinen vamma. Kun työtapaturma sattuu ja työntekijä joutuu hakeutumaan sairaanhoitoon, on mahdollisuuksien mukaan pyrittävä saamaan mukaan jo ensimmäiselle käynnille työnantajan antama työtapaturmavakuutuksen vakuutustodistus. Se helpottaa korvausasian selvittelyn käynnistymistä ja sen perusteella työntekijän ei tarvitse maksaa sairaanhoidosta asiakasmaksuja. Vakuutustodistuksesta hoitolaitos saa tiedon työnantajan vakuutusyhtiöstä. Vakuutustodistuksen voi toimittaa hoitolaitokseen myös jälkikäteen. Jos epäilet, että työnantaja laiminlyö viranomais- ja tapaturmailmoitukset M ikäli työnantaja ei tee viranomaisille ilmoitusta tai on epäiltävissä, että tapaturmailmoitusta ei tulla tekemään, voi työntekijä itse saattaa korvausasian vireille. Tällöin on työntekijän tehtävä vakuutusyhtiölle kirjallinen ilmoitus, josta käy ilmi henkilötiedot, työnantajan nimi ja osoite sekä missä, milloin ja miten tapaturma sattui. (Jo pelkkä tapaturman johdosta annettu E-lausunto käynnistää vakuutusyhtiössä asian selvityksen). Tapaturmailmoitus tehdään siihen vakuutusyhtiöön, josta työnantaja on ottanut vakuutuksen. Työnantajan tapaturmavakuutusyhtiön nimen ja osoitteen on oltava näkyvissä työpaikalla esimerkiksi ilmoitustaululla. Jos et saa selville oikean vakuutusyhtiön nimeä, voit tehdä ilmoituksen mihin tahansa tapaturmavakuutusyhtiöön. Jos työnantajalla ei ole vakuutusta, Tapaturmavakuutuslaitosten liitto huolehtii korvausasian käsittelystä. 6 vakava työtapaturma vakava työtapaturma 7

5 Tapaturman tutkinta Poliisiviranomainen menee usein välittömästi paikalle saatuaan tiedon vakavasta tapaturmasta, usein yhtä aikaa sairaankuljetuksen kanssa, ja suorittaa viranomaisena ensimmäisen tutkinnan ja valokuvien oton. Työsuojeluviranomaiset suorittavat tapaturmasta tiedon saatuaan oman tutkintansa. Heidän tehtävänsä on selvittää mahdollinen lakien ja määräysten rikkominen sekä tutkinnan kautta se, miten tapaturma sattui ja miten samankaltaisten tapahtumien toistuminen voitaisiin estää. Selvitysten jälkeen työsuojeluviranomainen usein pyytää poliisiviranomaisilta virka-apua mahdollisen työsuojelurikoksen selvittämiseksi. Tämä tapahtuu siten, että työsuojeluviranomainen pyytää poliisia suorittamaan asian johdosta tutkinnan ja tekemään sen yhteydessä tarpeelliset poliisikuulustelut. Viranomaistutkinnan yhteydessä (poliisikuulustelussa) on aina tapaturman uhrin ilmoitettava, että hän hakee vahingonkorvausta ja vaatii rangaistusta tapaturman johdosta. Uhri ei välttämättä ymmärrä tapaturmaan johtaneitten asioitten välisiä syy-yhteyksiä. Hän saattaa käyttäytyä siten kuin meistä moni kaatuessaan liukkaalla kadulla. Ei kai kukaan nähnyt? on ehkä ensimmäinen ajatus. Omaa syytänihän se on, kun kaaduin. Hän ei ehkä heti osaa ajatella, että liukkauden torjunta olisi ollut huonosti tehty tai että jotkut ovat mahdollisesti laiminlyöneet valvontavelvollisuutensa. Kuulustelujen jälkeen asia siirtyy yleisen syyttäjän tutkittavaksi. Hän pyytää työsuojeluviranomaisilta lausuntoa kuulusteluissa esiin tulleista asioista. Tässä yhteydessä saatetaan kuulla myös asiaa hoitavaa liiton toimitsijaa. Lausuntokäsittelyn jälkeen yleinen syyttäjä päättää, nostetaanko syytteitä ja minkä lainkohtien rikkomuksista syyte nostetaan. Tutkinta ja tiedon kulku ovat ensiarvoisen tärkeitä tapaturmassa loukkaantuneen oikeusturvan kannalta. Työpaikalla suoritettava oma tapaturmatutkinta Työpaikalla on hyvä suorittaa aina oma tapaturmatutkinta. Sen tarkoituksena on antaa työpaikalle tietoa, jolla voidaan opastaa henkilöstöä välttämään ko. tapaturmaan liittyvä toimintatapa sekä ohjata heitä uudenlaiseen, ennakoivaan työsuojelukulttuuriin. Työpaikan oman tapaturmatutkinnan apuna on hyvä käyttää kirjaa nimeltä Työkirja tapaturmien ja vaaratilanteiden tutkimiseen. Kirjan ovat toimittaneet Tapaturmavakuutuslaitosten Liitto, Työturvallisuuskeskus, Työterveyslaitos sekä Turvatekniikan keskus. Edeltävät tapahtumat tapaturmatutkinta Kohtaamistilanne Seuraus Edeltävä tapahtuma Edeltävä tapahtuma Edeltävä tapahtuma Normaalitoiminta Ei esiinny niitä tapahtumia, jotka johtivat tapaturmaan Ihmisen joutuminen vamman aiheuttajan vaikutuksen alaiseksi Vamman aiheuttajan muodostuminen ja olemassaolo Ihminen ja vamman aiheuttaja kohtaavat samassa paikassa samanaikaisesti Vamma Edeltävä tapahtuma Edeltävä tapahtuma Edeltävä tapahtuma 8 vakava työtapaturma vakava työtapaturma 9

6 Keiden olisi hyvä osallistua työpaikan omaan tutkintaan Työpaikan oma tutkinta pitäisi aloittaa välittömästi. Siihen tulisi osallistua työsuojelupäällikön esimiehen työsuojeluvaltuutetun mahdollisen osaston työsuojeluasiamiehen. Tutkinta on hyvä suorittaa niin, että selvitetään ja dokumentoidaan tapaturmaa edeltäneet tapahtumat dokumentoidaa mitkä tekijät tapahtumahetkenä ja tapahtumapaikalla vaikuttivat tapaturman syntyyn tämän jälkeen selvitetään vielä mahdolliset puutteet työturvallisuudessa, ohjeistuksessa tai menetelmissä, jotka johtivat tai myötävaikuttivat tapaturmaan Tutkinnan tuloksista tulee tehdä kirjallinen raportti. Siihen pitää sisältyä myös ehdotus toimintamallin muutokseksi, jotta työpaikalla voidaan jatkossa ehkäistä vaarat, jotka aiheuttivat tapaturman. Selvitystyöstä on tiedotettava myös henkilökunnalle. Selvitystyössä tulee huomioida seuraavia asioita: mitä uusia työmenetelmiä on vastedes käytettävä voidaanko ennaltaehkäistä ja torjua tapaturmia läheltä piti -tilanteiden ilmoituksilla ketkä ovat vastuussa muutosten toteutuksesta miten uuden ohjeen valvonta ja seuranta toteutetaan. Oikeusturva vakavissa tapaturma- ja ammattitautitapauksissa nostamana kanteena tapaturman korvausasiassa. Oikeusapu voidaan myöntää jäsenelle myös silloin, kun hänellä on todettu ammattitauti, jonka vakavuus edellyttää vahingonkorvauksen hakemista työnantajalta. Oikeusavun oikeudenkäyntiin saa liiton sääntöjen edellyttämällä tavalla sekä järjestäytyneen (työnantajaliittoon kuuluvan) että järjestäytymättömän (työnantajaliittoon kuulumattoman) työnantajan palveluksessa ollut jäsen. Oikeusavun perusteet Metalliliiton jäsenelleen antama oikeusapu perustuu liiton sääntöjen 16 :ään, jossa asia on ilmaistu seuraavasti: 16 Oikeusapu 1. Ammattiosaston jäsen voi saada liitolta avustusta oikeudenkäynnissä, jos hän on ennen oikeusavun tarvetta ollut ammattiosaston jäsen vähintään kuusi (6) kuukautta ja maksanut liittomaksunsa vähintään kuudelta (6) kuukaudelta. Oikeudenkäynnin on lisäksi oltava sellainen, että se on aiheutunut jäsenen edustaessa liittoa tai ammattiosastoa tai työsopimussuhteesta. 2. Oikeusavun saamista varten jäsenen on käännyttävä ammattiosastonsa toimikunnan puoleen, jonka on lähetettävä lausuntonsa ohella kaikki asiaa koskevat asiakirjat liiton toimistoon. Liittotoimikunta päättää ohjeista, joiden perusteella päätös oikeusavun myöntämisestä tehdään. Jos oikeudenkäynti on aloitettu ennen kuin päätös asian ottamisesta liiton oikeusavun piiriin on tehty, oikeusapua myönnetään vain poikkeustapauksissa. 3. Jos oikeusapu on myönnetty, liittoon on vaadittaessa lähetettävä tietoja ja selostuksia oikeudenkäynnin kulusta ja asian päätyttyä sen lopputuloksesta. 4. Jos jäsenelle on myönnetty oikeusapu ja tuomioistuin velvottaa vastapuolen korvaamaan jäsenelle oikeudenkäynnistä aiheutuneet kulut, nämä tulevat liitolle korvaukseksi annetusta oikeusavusta. Työtapaturmat ja ammattitaudit ja oikeusapu Metalliliiton jäsenelle voidaan myöntää oikeusapu, kun hän on joutunut vakavan työtapaturman uhriksi ja hänen asiansa on mitä ilmeisimmin menossa oikeuskäsittelyyn joko rikosasiana syyttäjän kautta tai liiton 10 vakava työtapaturma vakava työtapaturma 11

7 Työsuojeluvahinko / miksi on haettava oikeusapua? Työturvallisuusrikos Valvova viranomainen katsoo työ - turval lisuutta rikotun ja esittää yleiselle syyttäjälle syytteen nostamista syyttäjän päätös / haaste liitto ei yleensä vaadi rikos oikeudenkäyntiä Onnettomuus / tapaturma Oikeusapu Oikeusavun hakeminen Vahingonkorvausvaatimus Työsuojeluvaltuutetun ja / tai onnettomuuden uhrin pitää oikeusavun saamista varten ottaa yhteyttä oman ammattiosastonsa toimikuntaan, jonka on täytettävä liiton oikeusapuhakemus ohjeiden mukaan. Ammattiosaston nimenkirjoittajat allekirjoittavat oikeusapuhakemuksen, liittävät siihen kaikki asiaa koskevat asiakirjakopiot, mahdolliset lääkärinlausunnot sekä kolme kappaletta jäsenen allekirjoittamia valta- ja siirtokirjoja ja toimittavat ne liiton toimistoon. Ammattiosaston tulee sääntöjen mukaan antaa myös tiivistelmä oikeusavun hakemiseen johtaneista syistä. Oikeusapuanomukseen on liitettävä mukaan kopioina ainakin seuraavat asiakirjat: tapaturman selvitys työsuojeluviranomaisen asiakirjat poliisiviranomaisen kuulustelupöytäkirjat työsuojeluviranomaisen lausunto syyttäjälle syyttäjän vaatimukset. vahingonkorvausta vaaditaan yleensä työnantajalta työsopimuksen rikkomusperusteen nojalla TSL 2 luku 3 sekä 12 luku 1 perusteella tukee työturvallisuuden edistämiseksi tehtävää työtä Oikeusapuasian käsittely Oikeusapuhakemus liitteineen tulee osoittaa liiton oikeudelliselle yksikölle. Mikäli hakemus on postitettu suoraan jollekin toimitsijalle, tulee toimitsijan saattaa hakemus oikeudellisen yksikön sihteerille kirjattavaksi. Toimitsijan tehtävät tapaturmaa koskevassa oikeusapuasiassa Ensin toimitsija selvittää, onko työpaikalla työsuojeluvaltuutettu sekä hankkii tämän yhteystiedot. Jäseneltä on selvitettävä, onko oikeusapuhakemukseen liitettyjen asiakirjojen lisäksi olemassa muita tapauksen käsittelyssä mahdollisesti tarvittavia asiakirjoja, kuten työsopimusta, poliisitutkintapöytäkirjoja, lääkärintodistuksia tms. Työsuojeluvaltuutetulta pyydetään muita mahdollisia asiakirjoja; nämä voivat liittyä esimerkiksi yhteistoimintamenettelyyn tai olla työsuojelutarkastusta koskevia työsuojeluviranomaisen dokumentteja. Pyritään siis hankkimaan kaikki näyttö, mitä asiakirjojen avulla voi olla saatavissa. Tämän lisäksi selvitetään, mitä henkilötodistelua on saatavissa asian selvittämiseksi. Onko tapahtumahetkellä ja -paikalla ollut työkavereita, pääluottamusmies / luottamusmies, työsuojeluvaltuutettu, työnjohto, asiakkaita tai muita, jotka voisivat tulla todistamaan asiassa, tai joilta voisi saada lisätietoja tapahtumasta? Työturvallisuusvahingot oikeusapua myönnettäessä arvioidaan Esitutkintaaineisto Työpaikalla toteutettava työsuojeluyhteistyö mihin Arvioinnissa kiinnitetään huomio? Onko työturvallisuus- Määräyksiä rikottu työsuojelupiirin näkemys Onko huolehdittu opetuksesta, ohjeista ja valvonnasta 12 vakava työtapaturma vakava työtapaturma 13

8 Mihin oikeusapua on myönnetty Metalliliitto on myöntänyt oikeusapua työturvallisuusrikos- ja niihin liittyviin vahingonkorvausasioihin. Työturvallisuusvahingot oikeusavun myöntäminen Kuolemantapauksiin Isosyaniitin, epoksin, Juotoshuurujen aiheuttamaan astmaan Oikeusapua myönnetty pääasiassa Ruostumattoman teräksen aiheuttamaan astmaan Palkanmaksu tapaturman jälkeen Teknologiateollisuuden TES 19 (vastaavat määräykset löytyvät muiden sopimusalojen TES:istä) Tapaturman sattuessa siinä tilanteessa, että työntekijän työsuhde on alle kuukauden mittainen, työnantaja maksaa vain 50 % todellisesta palkasta. Koska tapaturmavakuutuslaki lähtee täyden korvauksen periaatteesta, tällöin pitää huolehtia siitä, että vakuutusyhtiölle ilmoitetaan maksetun sairausajan palkan olevan 50 % todellisesta palkasta, jolloin tapaturmavakuutus maksaa täyttä palkkaa vastaavan korvauksen. Tapaturmatilanteessa maksetaan palkka myös ns. karenssipäivältä. Muussa tilanteessa maksetaan palkkaa seuraavasti: Vakaviin tapaturmiin Vaikeisiin luunmurtumiin Työsuhteen pituus Kalenteriajanjakso vähintään 1 kk mutta alle 3 vuotta 28 päivää 3 vuotta mutta alle 5 vuotta 35 päivää 5 vuotta mutta alle 10 vuotta 42 päivää 10 vuotta tai kauemmin 56 päivää Sairausajan palkka maksetaan kunkin korvattavan työpäivän työtuntijärjestelmän mukaisilta säännöllisiltä työtunneilta. Työnantaja ilmoittaa sattuneesta tapaturmasta vakuutusyhtiölle, jolloin vakuutusyhtiö aloittaa tapaturmavakuutuslain mukaisen päivärahan maksun. Työehtosopimuksen perusteella työnantaja siis maksaa palkkaa ja nostaa tapaturmapäivärahan. Kun työnantajan maksuvelvoite päättyy, maksaa vahinkovakuutusyhtiö päivärahan, mikäli työkyvyttömyys tapaturman vuoksi vielä jatkuu, tapaturman uhrille. Tapaturmasta maksetaan päivärahaa kaikilta päiviltä, myös lauantailta ja sunnuntailta. Tapaturmavakuutuslain mukaiset korvaukset työtapaturma-asioissa Tapaturmavakuutuslain mukaisten korvausten saaminen ei edellytä sitä, että työtapaturma olisi aiheutunut työnantajan moitittavasta toiminnasta. Mitä korvataan? sairaanhoito- ja lääkekulut ilman omavastuuta E-lausunto lääkäriltä vakuutusyhtiöön matkakulut hoitoon pääsemiseksi ilman omavastuuta tarpeelliset tutkimuskulut vamman tutkimiseksi, vaikka vamma ei lopulta osoittautuisikaan työtapaturmaksi tai ammattitaudiksi lääkärinpalkkiot myös yksityiseltä, mutta yksityisellä tehtäviin tutkimuksiin on saatava maksusitoumus etukäteen vakuutusyhtiöltä päivärahaa, jos tapaturman vuoksi työkyvyttömyyttä enemmän kuin kaksi päivää sattumispäivän lisäksi (maksu työnantajalle, jos tämä maksaa palkkaa) tapaturmaeläke, haittaraha ja kuntoutus 14 vakava työtapaturma vakava työtapaturma 15

9 Ansionmenetyskorvaukset tapaturmaeläke 100 % työnantaja maksaa ensin TES:n mukaisen sairaajan palkan Vakuutusyhtiö 85 % 70 % 100 % työnantaja maksaa ensin TES:n mukaisen sairaajan palkan Vakuutusyhtiö 85 % vahvistetuista vuosityöansioista Palkka Neljän viikon päiväraha Päiväraha/ vuosityöansio Tapaturmaeläke Tapaturmaeläke Palkka Päiväraha Työkyvyttömyysajat / kuntoutusajat / täysi eläke Osaeläke, jos ansionalenemaa väh. 10 % tapaturma vuosi tapaturmasta 65-vuotispäivä tapaturma vuosi tapaturmasta työhönpaluu / kuntoutus Päiväraha työtapaturmasta maksetaan tapaturmista, joista aiheutuu työkyvyttömyyttä vähintään 4 päivää jokaiselta kalenteripäivältä, ennakonpidätyksen alaista tuloa 4 viikon ajalta tapaturman sattumisesta työantajan maksaman sairausajan palkan suuruinen, ja tällöin päiväraha maksetaan työnantajalle mikäli sairausajan palkkaa ei makseta, määräytyy päiväraha tapaturmaa edeltäneiden 4 viikon ansioista ja se maksetaan vahingoittuneelle itselleen 4 viikon jälkeen tapaturman sattumisesta päiväraha on vuosityöansio:360 ja se maksetaan vahingoittuneelle Tapaturmaeläke jos työkyvyttömyys jatkuu vielä vuoden kuluttua työtapaturmasta, maksetaan vahingoittuneelle tapaturmaeläkettä täysin työkyvyttömälle 85 % vuosityöansiosta, kunnes työntekijä täyttää 65 vuotta, sen jälkeen 70 %; jos työkyvyttömyys on osittainen, maksetaan vastaava osa täydestä tapaturmaeläkkeestä työkyvyn aleneman tulee olla vähintään 10 %, jotta korvausta suoritetaan ansiot ovat laskeneet aiemmasta sattuneen työtapaturman vuoksi Haittaraha maksetaan, jos vammasta jää pysyvä yleinen haitta (työtapaturman ja ammattitaudin aiheuttamaa toimintakyvyn aleneminen) toimintakyvyn alentumista arvioitaessa vertailuna käytetään samanikäisen terveen henkilön toimintakykyä ja otetaan huomioon ne rajoitukset, joita korvattava vamma tai sairaus aiheuttaa joka päiväisessä selviytymisessä ei kuitenkaan korvata ansionmenetystä tai vammautuneen hoitoa tai avuntarvetta (korvataan erikseen) voidaan arvioida aikaisintaan vuoden kuluttua tapahtumasta yleisen haitan suuruuden määrittämiseen käytetään tapaturmavakuutuslain perusteella annettua haittaluokitusta, jossa vammat ja sairaudet on jaettu 20 haittaluokkaan; luokista 1 10 maksetaan kertakorvaus, luokista korvauksensaajan valinnan mukaan joko kertakaikkinen tai jatkuva korvaus 16 vakava työtapaturma vakava työtapaturma 17

10 Työeläke ja työkyvyn alenema vaikka tapaturmasta tai ammattitaudista on myönnetty tapaturmaeläke, on aina haettava työeläkettä, jotta työeläkkeen kertymä ei katkeaisi missään tilanteessa työkyvyn alenema työtapaturmasta tai ammattitaudista on oltava vähintään 10 % selvitettävä jäljellä oleva kyky hankkia ansiotuloja sellaisella saatavissa olevalla työllä, jota voidaan kohtuudella edellyttää koulutus, työtausta, ikä, asumisolosuhteet ym. vaikuttavat arviointiin Kuntoutus tarpeen on johduttava työtapaturmasta tai ammatti taudista työ- tai toimintakykyyn liittyvää kuntoutusta avo- tai laitoskuntoutuksena toteutettavaa kuntoutushoitoa korvataan tarpeelliset apuvälineet ym. myös ammatillinen kuntoutus /työ- ja ansiokyvyn menetys korvataan tavoitteena työhön paluu työkokeilun ja mahdollisen uudelleenkoulutuksen avulla kuntoutuksen ajalta täysi tapaturmaeläke kuntoutuspäätöksestä voi valittaa. Muut korvaukset lakisääteisestä tapaturmavakuutuksesta rikkoutuneet silmälasit, sormus, proteesit ym. korvataan, jos on aiheutunut myös ruumiinvamma sairaanhoitokuluina korvataan vaatteet ja jalkineet, jotka on jouduttu rikkomaan avun antamiseksi fysikaalisen hoidon aiheuttama ansionmenetys kodin- ja lastenhoidosta aiheutuvat välttämättömät ylimääräiset menot kunnallisen kotihoidon taksojen mukaan perhe-eläke kuolemantapauksen yhteydessä hautausapu kuolemantapauksen yhteydessä opaskoiralisä haittalisä, kun vahingoittunut ei tule toimeen ilman toisen henkilön apua vaatelisä, jos tekojäsen tms. aiheuttaa vaatteiden erityistä kulumista Vahingonkorvaus työnantajalta Mikäli vakava työtapaturma tai ammattitauti on aiheutunut sen vuoksi, että työpaikan työturvallisuudessa on ollut puutteellisuuksia, työntekijällä on tapaturmavakuutuslain korvausten lisäksi oikeus saada työnantajaltaan vahingonkorvausta. Työtapaturman osalta Työsopimuslain 2 luvun 3 :n mukaan työnantajan on huolehdittava työntekijöiden työn turvallisuudesta. Työntekijällä on siis työsopimuksensa sopimussuhteen perusteella lakisääteinen oikeus siihen, että työskennellessään työpaikallaan hän ei menetä työkykyään kokonaan eikä osittain. Tämän oikeuden loukkaaminen voi johtaa vahingonkorvaukseen. Vakavassa työtapaturma-asiassa ilmenee usein, että työnantaja on jättänyt huomiotta työsopimuslain 2 luvun 3 mukaisen huolehtimisvelvoitteen. Työnantaja on siten korvausvelvollinen aiheuttamastaan virheestä työsopimuslain 12 luvun 1 :n mukaisesti. Ammattitaudin osalta Vastaavaa työnantajan korvausvelvollisuutta voidaan soveltaa myös vakaviin ammattitautitapauksiin. Tällöin edellytetään, että työntekijän saama ammattitauti on sellainen, että sen haitta ja vakavuus on työkyvyttömyyden peruste. Lisäksi pitää selvittää, onko ammattitauti aiheutunut työnantajan huolimattomuudesta tai tahallisista laiminlyönneistä. Näissä tilanteissa on oltava yhteydessä paikalliseen aluehallintovirastoon (entiseen työsuojelupiiriin), joka suorittaa asiassa työpaikkatarkastuksen ja pyytää mahdollisesti tutkinta-apua poliisiviranomaiselta tahallisuuden ym. selvittämiseksi. Jos työntekijä on työskennellyt työpaikassa, jossa on useita työnantajia (yhteinen työpaikka), on työntekijällä mahdollisuus saada korvauksia vahingonkorvauslain mukaan siltä työnantajalta, jonka työssä tapaturma sattui. 18 vakava työtapaturma vakava työtapaturma 19

11 Toimenpiteet tapaturman uhrin vahingonkorvausasian eteenpäin viemiseksi Ennen oikeuteen menoa on hyvä toimittaa liittoon jäsenen oikeusapuhakemus sekä asiakirjat, jotka on lueteltu edellä oikeusavun hakemisen kohdassa. Liiton toimitsija tai liiton osoittama lakitoimisto esittää vaatimuksen vahingonkorvauksesta. Vaatimus voidaan esittää useassa eri kohdassa asian käsittelyn aikana. Tällöin voidaan hakea korvauksia esim. seuraavista asioista: kivusta ja särystä sekä muusta tilapäisestä haitasta pysyvästä toiminnallisesta haitasta (tapaturmavakuutuslain mukainen haittaraha ei ole täysi korvaus) pysyvästä kosmeettisesta haitasta psyykkisistä haitoista ansiotulojen menetyksestä Jos asian käsittely ei menekään suunnitellusti Miten toimii muutoksenhaku Jos vakuutusyhtiöltä tulee kielteinen päätös tapaturma-asiaan, on syytä selvittää mahdollisuus valittaa päätöksestä. yhteys vakuutusyhtiöön: jos kyse on huolimattomuudesta, asia selviää yleensä puhelimessa vakuutusyhtiö voi tehdä itseoikaisun, jos päätös perustuu sen virheeseen vakuutusyhtiön kielteisestä päätöksestä voi valittaa tapaturmaasioiden muutoksenhakulautakuntaan, valitusaika kalenteripäivää päätökseen merkitystä postituspäivästä muutoksenhakulautakunnan kielteisestä päätöksestä voi valittaa vakuutusoikeuteen, valitusaika sama muutoksenhaku on maksutonta, päätökset tehdään papereiden perusteella muutoksenhakulautakunta käsittelee asiaa keskimäärin 7 kk (v. 2009) vakuutusoikeus käsittelee asiaa n. 12 kk (v. 2009) asian vireillä ollessa lautakuntaan tai vakuutusoikeuteen voi vakuutusyhtiön kautta toimittaa koko ajan asiaan vaikuttavia selvityksiä, esimerkiksi kaikki uudet lääkärinlausunnot Jos liitto on myöntänyt tapaturma-asiaan oikeusavun, kannattaa ottaa yhteyttä asiaa hoitavaan toimitsijaan ja pyytää häneltä neuvoja. Hän voi myös tarvittaessa toimittaa valtakirjalla lisäselvityksiä valitusta käsitteleviin elimiin. Vakuutusyhtiö saattaa evätä korvauksen muun muassa seuraavista syistä: ei ole osoitettavissa riittävää syy-yhteyttä vamman ja tapahtuman välillä puuttuu ns. tapaturmamomentti (= äkillinen, ennalta arvaamaton tms. tapaus) vammasta aiheutuva työkyvyn alenema on alle 10 % vamman tai kipeytymisen aiheuttaa sairaus (muu kuin ammattitauti) tapaturma ei ole sattunut työssä tai työstä aiheutuvissa olosuhteissa tai työmatkalla Yleistä on myös, että korvaushakemus on puutteellinen eikä ota huomioon kaikkia potilaalle aiheutuneita kuluja, jolloin vakuutusyhtiö ei niitä oma-aloitteisesti korvaa. Tällaisia kuluja ovat mm. apulaitehankintojen omavastuuosuudet, lääkärinpalkkiot ja matkakustannukset. 20 vakava työtapaturma vakava työtapaturma 21

12 Loppuyhteenveto Työtapaturma on todella kova paikka sen kohdanneelle henkilölle. Usein käy niin, että henkilö ei kykene toimimaan siten, että hän saisi kaiken sen avun ja korvaukset, mitä lain mukaan hänelle kuuluu. Myös työsuojeluhenkilöiden toimissa saattaa esiintyä puutteita, jotka usein johtuvat tietämättömyydestä. Liiton tietoon on tullut tapaturmia, joiden hoitamisessa on ollut suuria puutteita jo heti tapahtuman alkuvaiheessa. Tästä on seurannut ylimääräisiä ongelmia ja uhrin oikeusturva on kärsinyt. Suurimmat puutteet ovat esimerkiksi: Tapaturmasta ei ole ilmoitettu hätäkeskukseen tai poliisiviranomaisille, jolloin tapaturman tapahtumia ei ole voitu todentaa jälkikäteen, ja varsinainen vamman aiheuttanut tapaturma on jäänyt epäselväksi. Tietoa ei ole mennyt myöskään työsuojeluviranomaiselle, jolloin mah-dollisesta rikoksesta tehtävä tutkinta on jäänyt tekemättä ja mahdolli-nen syyte nostamatta. Uhri on viety hoitoon omatoimisesti ja jätetty selvittämättä lääkärille, mitä tarkalleen ottaen tapaturmassa on sattunut ja mikä sen on aiheuttanut. Tällöin lääkäri on voinut kirjoittaa vääriä johtopäätöksiä lausuntoonsa. Näiden puutteiden vuoksi tapaturman uhri voi saada vääriä päätöksiä tapaturmavakuutusyhtiöltä. Usein vakuutusyhtiö myös tulkitsee vammojen olevan sairausperäisiä, millä perusteella se jättää korvaamatta tapaturman ja siitä aiheutuneiden vammojen hoidon. Tapaturman oikea hoitaminen heti alkuvaiheessa on ensiarvoisen tärkeää. Jos sitten myöhemmin tapaturma johtaa työkyvyttömyyteen, uhri saa tapaturmaeläkkeen, jonka suuruus on 85 % ansioista 65 ikävuoteen asti ja sen jälkeen 70 %. Lisäksi tulevat korvattavaksi lääkkeet, mahdolliset kuntoutustoimenpiteet jne. Jos tapaturma-asioiden hoito on ollut puut teellista, voi syntyä tilanne, että uhri saa tapaturman johdosta tulleesta työkyvyttömyydestä kor vaukseksi vain työkyvyttömyyseläkkeen, jonka suuruus on n. 60 % ansioista. Asioiden selvittäminen ja korjaaminen jälkikäteen on suuritöistä ja monesti sellaista, ettei niilläkään toimenpiteillä saada muutettua jo annettuja päätöksiä. Siitä syystä tiedon ja koulutuksen lisääminen niin työpaikan työsuojelupäällikölle kuin koko työsuojeluorganisaatiolle on paras keino parantaa työntekijöiden turvaa työtapaturma-asioissa. Lähteet: Työterveyslaitos Tapaturmavakuutuslaitosten liiton kalvosarja 2005 Metallityöväen Liiton materiaalit 22 vakava työtapaturma

13 metalliliitto 2010 / PaiNO KEHITYS OY Metallityöväen Liitto ry puh PL 107, Helsinki