OULUN ILMANLAATU PAASTOKARTOITUS (.. ')

Transkriptio

1 OULUN ILMANLAATU PAASTOKARTOITUS (.. ') OULUN KAUPUNKI YMPÄRISTÖNSUOJELUTOIMISTO JULKAISU 1/1988

2 OULUN ILMANLAATU PÄÄSTÖKARTOITUS 1987 Oulun kaupunki Ympäristönsuojelutoimisto Julkaisu 1/1988

3 1 JOHDANTO Ilmansuojelulain mukaan kunnan tehtävänä on alueellaan valvoa ja edistää ilmansuojelua. Ilmansuojelutehtävien hoitaminen edellyttää tietoa alueen ilmanlaatuun vaikuttavista tekijöistä. Tämän päästökartoituksen tavoitteena oli selvittää keskeisimpien ilman epäpuhtauksien kokonaispäästömäärät, eri päästölähteiden osuudet sekä päästöjen alueellinen jakautuminen Oulun kaupungissa. Ensimmäinen ilman epäpuhtauksien päästökartoitus Oulussa on tehty vuonna 1970 Työterveyslaitoksen toimesta. Tämän jälkeen on tehty vuonna 1975 rikkiemissiotutkimus Oulun kaupungin rakennusviraston toimeksiannosta. Päästömäärät ovat kuitenkin viimeisen kymmenen vuoden aikana suuresti muuttuneet, mikä johtuu muutoksista teollisuudessa, energiantuotannossa ja liikenteessä. Myös päästöjen mittausja arviointimenetelmissä on tapahtunut kehitystä. Edellä esitettyjen seikkojen vuoksi katsottiin aiheelliseksi kartoittaa kaupungin ilman epäpuhtauspäästöt uudelleen ja tarkemmin. Päästökartoitus on tehty Oulun kaupungin ympäristönsuojelutoimistossa ja se on perusta muille ilmanlaadun kehitystä selvittäville tutkimuksille. Tavoitteena on laatia kokonaisarvio kaupungin nykyisestä ilmansuojelutilanteesta. Päästökartoituksen lisäksi tullaan tekemään ilmanlaadun mittauksia, bioindikaattoritutkimuksia sekä leviämisselvityksiä. Saatua tietämystä voidaan käyttää kaupungin ilmansuojelutoimia suunniteltaessa ja toteutettaessa.

4 2 PÄÄSTÖKARTOITUKSEN TEKEMINEN Päästökartoituksessa arvioitiin teollisuuden, energiatuotannon ja tieliikenteen aiheuttamien keskeisimpien ilman epäpuhtauksien päästömäärät. Päästöjä tarkasteltiin alueittain kaupunkisuunnittelussa käytetyn suurjaon perusteella. Kultakin alueelta arvioitiin piste- ja pintalähteiden epäpuhtauspäästöt. Päästötiedot perustuvat ilmansuojelulain mukaan ilmoitusvelvollisten laitosten ilmansuojeluilmoituksiin, Oulun lääninhallituksen ympäristönsuojelutoimistosta saatuihin päästötietojen päivityslomakkeisiin, kyselylomakkeilla saatuihin tietoihin, puhelinkeskusteluihin sekä tarkastuskäynteihin. Piste- ja pintalähteiden osalta arvioitiin rikkidioksidi- (SOZ), typenoksidi- (NO x ) ja hiukkaspäästöt. Teollisuuden rikkivetypäästöt (HZS) ja haisevat rikkiyhdisteet on muutettu laskennallisesti rikkidioksidiksi ja sisällytetty rikkidioksidin kokonaispäästöihin. Tieliikenteen osalta kartoitettiin hiilimonoksidi- (CO), typenoksidi- (NO ), hiilivety- (HC), hiukkas- ja lyijyx päästöt. Tiedot ovat pääosin vuodelta Pistelähteinä kartoituksessa pidettiin teollisuuslaitosten lisäksi yksiköitä, joissa poltettiin raskasta polttoöljyä ja yksiköitä, joissa poltettiin kevyttä polttoöljyä yli 100 t/a. Pistelähteiden sijainti ja päästökorkeudet on esitetty kuvassa 1. Pistelähteiden päästötiedot saatiin ilmansuojeluilmoituksista, lääninhallituksen päivityslomakkeista sekä laskennallisesti polttoainekulutuksen perusteella käyttämällä taulukossa 1 esitettyjä päästökertoimia. Ilmoitusvelvollisten laitosten (liite 1) typenoksidipäästöjen arvioinnissa on huomioitu kattilatyyppi ympäristöministeriön ohjeiden mukaisesti.

5 KUVA 1. Pistelähteiden päästökorkeudet Oulussa....:::;::t~. m 100 BO o $"ui'1iiui: N:o 1.)11, 1 K(S 2 uuy J UtJl 10 KAU.. ~uo (. KM! 7 IIAI U IUI q PUIJ 10 KlA 11 PA I 1Z KA I l' t \\ L 1/, ~,,'N 1', Klli\ 'II ImI KeSKUS!A tuiylln", OutU'l5UU KAIJKQlII\ I NI 0 wo 11.\SAAn 1 I(AAKIWHI HA1KKlJl A luir,' rum ]\'A!.JNKANG,\,j ':OSKCI II f'alrnlnll KA I JO~11Al!JlJ ml! W.!fI SflNr;p.!iUU Klll!\'r~~jUnllA o 4-8,!! Å

6 4 Pintalähteiden päästöt muodostuivat pääosin asuin-, liikeja teollisuusrakennusten sekä julkisten rakennusten ja liikenteen energiantuotannosta. Pintalähteiden päästöt laskettiin polttoainetyyppien, polttoainekulutuksen ja päästökertoimien avulla. Polttoainekulutus ja energiantarve arvioitiin erikseen rakennuksen käyttötarkoituksen mukaan Oulun kaupungin energialaitokselta satujen tieto- TAULUKKO 1. Eri polttoaineiden ominaispäästökertoimet NO x hiukkaset kg/t kg/t kg/t kevyt polttoöljy 4 4, 3 1 ) 0,3 (POK) raskas polttoöljy 46 8, 1 2 ) 1,5 tai (POR) 3,0 (=ei vesiemulsiota) kivihiili puu - 0, ) ominaispäästö 100 mg/mj 2) ominaispäästö 200 mg/mj, prof. M.Hupa, Abo Akademi, suullinen tiedonanto POK:n lämpöarvo 43,0 MJ/kg POR:n - n - 40,5 MJ/kg n puun 12,0 MJ/kg kivihiilen - n - 29,0 MJ/kg

7 5 jen perusteella (taulukko 2). Rakennusten käyttötarkoitus suuralueittain saatiin tilastokeskuksen väestönlaskentatietojen perusteella. Lähtötietoina päästöarvioinnissa käytettiin suuraluekohtaisia rakennustilavuuksia, joista vähennettiin kauko- ja sähkölämmityksen piirissä olevat kiinteistöt. Jäljelle jääneiden ei asuinrakennusten lämmitystapa tarkastettiin vielä tapauskohtaisesti. TAULUKKO 2. Päästölaskelmissa käytetty kevyen polttoöljyn kulutus ja energiantarve eri rakennustyypeissä (Oulun kaupungin energialaitos, Lämpölaitososasto ). POK:n suhde- (käyt. puulämrakennustyyppi hyöty- energiantarve kulutus korjaus mityksen yht. ) kg/m 3 /a 0,70 kwh/m 3 MJ/m 3 asuinrakennukset (0 ) 4,7 6,7 80 = 280 liikerakennukset, julkiset rakennukset (1-5) 4,1 5,9 70 = 245 teollisuusrakennukset ( 6 ) 3,6 5,1 61 = 215 varastot (7-8) 2,2 3,1 37 = 130 liikenteen rakennukset ( 9 ) 4,1 5,9 70 = 245 (huoltoasemat yms. )

8 6 Tieliikenteen kokonaispäästöt.oulussa arvioitiin kaupungin autokannan, autokannan koostumuksen ja keskimääräisen ajosuoritteen avulla käyttäen ominaispäästökertoimia (taulukko 3). Autokantatiedot kuvaavat tilannetta (liite 2). Lyijypäästöjen laskennassa käytettiin keskimääräisenä polttoaineen kulutuksena 8,5 1/100 km. Koska kokonaispäästöarvio on suhteellisen karkea, laskettiin myös yksityiskohtaisemmat tieliikennepäästöt kuormituksen suhteen keskeisiltä eli niiltä tieosuuksilta, joilta on saatavissa liikennelaskentatulokset. Käytettävissä oli liikennelaskenta vuodelta 1986, jonka perusteella on arvioitu keskivuorokausiliikenne (KVL) vuodelle TAULUKKO 3. Liikenteen ominaispäästökertoimet. Ominaispäästökertoimet Ajoneuvolaji Pb hiukkaset CO HC NO x mg/km g/km g/km g/km g/km henkilöautot, bensiini 12,75 0,1 36 3,8 2,55 diesel 0,4 0,7 0,4 0,65 pakettiautot, 42 3,5 bensiini 12,75 0,1 5,2 diesel 0,4 0,7 kuorma-autot 0,9 4,0 2,4 21 linja-autot 0,9 8,5 3,3 18

9 7 Laskentaperusteet erilaisille.tieosuuksille on esitetty liitteessä 3. Lisäksi arvioitiin Oulun ohikulkutien, valtatien n:o 4, aiheuttama kuormitus Oulun alueella. Päästöjen arvioinnin osalta on todettava, että rikkipäästöt voidaan laskea suhteellisen luotettavasti polttoaineen rikkipitoisuuden perusteella, mutta esim. typenoksidin päästöt vaihtelevat suuresti poltto-olosuhteiden ja kattilatyypin mukaan. Erityisen ongelmallista on liikenteen kokonaispäästöjen luotettava arviointi. Kirjallisuudessa esitetyt päästökertoimet poikkeavat suuresti toisistaan. Tähän päästökartoitukseen on pyritty valitsemaan uusimpaan tietoon pohjautuvat ja mahdollisimman luotettavat päästökertoimet. Päästötiedon karttuessa on mahdollista tarkentaa nyt saatuja tuloksia.

10 8 PÄÄSTÖKARTOITUKSEN TULOKSET Päästökartoituksen tulokset on esitetty seuraavien kuvien ja taulukoiden avulla. Pistelähteet Kuva 2. Pistelähteiden rikkidioksidipäästöt Oulussa v Kuva 3. Pistelähteiden typenoksidipäästöt Oulussav Kuva 4. Pistelähteiden hiukkaspäästöt Oulussa v Taulukko 4. Pistelähteiden päästöt Oulussa v Taulukko 5. Piste- ja pintalähteiden päästöt suuralueittain Oulussa v Pintalähteet Taulukko 5. katso edellä. Kuva 5. Pintalähteiden rikkidioksidipäästöt suuralueittain Oulussa v (t/a). Kuva 6. Pintalähteiden typenoksidipäästöt suuralueittain Oulussa v (t/a). Kuva 7. Pintalähteiden hiukkaspäästöt suuralueittain Oulussa v (t/a).

11 9 Liikenne Taulukko 6. Tieliikenteen päästöt Oulussa v autokannan ja ajosuoritteen perusteella. Taulukko 7. Tieliikenteen päästöt tieosuuksittain Oulussa v (vrt. kuva 8). Kuva 8. Tieliikenteen päästölaskennassa huomioidut tieosuudet (vrt. taulukko 7). Taulukko 8. Tieliikenteen päästöt valtatiellä n:o 4 välillä Lentokentäntien risteys - Kemintien risteys (t/a). Yhteenveto Taulukko 9. Oulun kaupungin ilman epäpuhtauspäästöt. MUUT PARTEK OYKS , ,\ , KEMIRA , VE ITS1LUOTO TURVEVOIMAL / KUVA 2. Pistelähteiden rikkidioksidipäästöt Oulussa v (t/a, %-osuudet sektoreissa).

12 10 MUUT OYKS , VEITSILUOTO , ~---- TURVEVOIMAL KEMIRA / KUVA 3. Pistelähteiden typenoksidipäästöt Oulussa v (t/a, %-osuudet sektoreissa). MUUT NOKIA KEMIRA , , , PARTEK VEITSILUOTO 1148 TURVEVO IMAL. 500 J KUVA 4. Pistelähteiden hiukkaspäästöt Oulussa v (t/a, %-osuudet sektoreissa).

13 11 TAULUKKO 4. Pistelähteiden päästöt Oulussa vuonna Laitos Suuralue '0 x hiukk. muut t/a t/a t/a t/a My11ytullin Keskusta 14,1 3,2 0,1 1ärnj;xjkeskus, OKE OYKS, Oulunsuu ,1 16,6 sairaalan lärnj;xjkeskus Veitsiluoto Oy Nuottasaari 3640, ,7 liuottimia 5,8 klooriyhd. Lihakunta, Nuottasaari 40,6 8,5 1,5 lämpökeskus Limingantul1in Nuottasaari 50,5 8,6 1,9 lämpökeskus, OKE Oulun Tri-Pe Oy Nuottasaari 3,1 0,7 0,2 Oy Lohja Ab, Maikkula 23,2 5,2 1,8 Neste Oy, Tuira 35,6 6,0 2,2 Vihreäsaaren lärnj;xjkeskus Neste Oy, Tuira 5,3 0,9 0,4 bitumivarasto Oy Rettig Ab, Tuira 1,9 2,1 0,1 Makeiset Kemira Oy Puolivälin- 1007, N-yhd. (=sikar:gas sältää NH 4 -N- ja 1'0 -N-yhdisteet) 3 Rajaville Oy, Puolivälin- 6,4 1,3 0,5 halli 4 kar:gas

14 12 TAULUKKO 4. jatkoa Laitos Suuralue x hiukl<. muut t/a t/a t/a t/a Toppilan turve- Koskela voimalaitos, OKE Raision YhtyIrä Koskela 1,0 1,0 0,1 Ma11asjuana Oy, Koskela 28,8 5,1 1,9 Toppilan tehdas Neste Oy, Koskela 37,9 6,6 2,5 Rajavillen lämpökeskus Veitsiluoto Oy, Pateniemi 7,7 7,6 25,2 PatenienE!l sahan lämpökeskus M2dipolar / 5anginsuu 72,0 16,0 0,9 249 liuottimia Farnos-YhtyIrä Oy Oy Partek Ab, KoIvensuora 140, en mineraalivillatehdas Lemninkäinen Oy, Korvensuora 30 5,8 1 Ruskon asfalttiasema Oy Nokia Ab, Korvensuora ,4 He käämilankatehdas YHTEENSÄ 7319,9 3269,7 2254,9

15 TAULUKKO 5. Piste- ja pintalähteiden päästöt suuralueittain Oulussa v Suuralue S02 (t/a) NO (t/a) hiukkaset (t/a) x pinta piste pinta piste pinta piste yht. lähteet lähteet lähteet lähteet yht. lähteet lähteet yht. Keskusta 4,3 14,1 18,4 4,4 3,2 7,6 3,4 0,1 3,5 Höyhtyä 7,1-7,1 7,6-7,6 2,1-2,1 Oulunsuu 3, ,6 4,0 41,1 45,1 3,2 16,6 19,8 Kaukovainio 0,7-0,7 0,8-0,8 0,1-0,1 Nuottasaari 10,6 3734,5 3745,1 11,5 486,8 498,3 1,9 1151,6 1153,5 Kaakkuri 3,2-3,2 3,6-3,6 3,6-3,6 Maikku1a 2,4 23,2 25,6 3,0 5,2 8,2 6,0 1,8 7,8 Tuira 7,6 42,8 50,4 8,2 9,0 17,2 4,0 2,7 6,7 Puolivälinkangas 6,5 1013,7 1020,2 7,1 1132,3 1139,4 2,6 210,5 213,1 Koskela 8,7 1991,7 2000,4 9,5 1555,7 1565,2 3,2 504,5 507,7 Pateniemi 9,8 7,7 17,5 10,9 7,6 18,5 9,0 25,2 34,2 Kaijonharju 1,8-1,8 2,1-2,1 2,6-2,6 Myllyoja 3,7-3,7 4,2-4,2 4,6-4,6 Sanginsuu 0,8 72,0 72,8 1,3 16,0 17,3 6,3 0,9 7,2 Korvensuora 3,7 170,2 173,9 4,2 12,8 17,0 4, ,0 f-' W YHTEENSÄ 74,5 7319,9 7394,4 82,4 3269,7 3352,1 56,6 2254,9 2311,5

16

17 o.:.: 1 :!!iioid 'iiijo

18 KUVA 7. Pintalähteiden hiukkaspäästöt suuralueittain Oulussa v (t/aj. t/a > 9 :Ju"rolutl ":n t ~h. Nln" KCS K(SKU'iIA 1l0Y 1t1lV1l1' A (JUl OUllJ'ISUlJ, ",U KAUKOVA]NIO NUO NUOli,",Mr!' :::::::: 6-9, '" KAAKlilJlll 1 r~a r MA Il-:ICIJI A U ful IUIIM I 'LA Ka~I([l,\ 11 I'lilrNIHtl '" IJ IlYl. mll 'TU,JA ~AN ~ANr,I\!ilJU < 3 " 0, puu "UO! I',,\I.lM<flNGAS " 'AI K" J.H1~)IAllJlJ 1',,'!lA l\of!\'1,,'ju0i1a Å

19 17 TAULUKKO 6. Tieliikenteen päästöt Oulussa vuonna 1987 autokannan ja ajosuoritteen perusteella. Ajoneuvolaji Pb hiukk. CO HC NO x t/a t/a t/a t/a t/a henkilöautot, bensiini 6, diesel pakettiautot, bensiini 0, diesel 9 15 kuorma-autot linja-autot YHTEENSÄ 6, TAULUKKO 7. Tieliikenteen päästöt tieosuuksittain Oulussa v tieosuutta (1; kg/d) ja kilaretriä kohden (II; kg/km/d). A = tieosuuden n:o, vrt. kuva 8, B = napeusrajoitus (km/h), C = osuuden pituus (m), D = keskivuorokausiliikenne (KVL). A B C D Pb hil.lkkaeet CO HC NO x 1 II 1 II 1 II 1 II 1 II ,05 0,07 0,9 1, ,4 2,0 12,9 18, ,47 0,13 8,0 2, ,2 3,4 122,3 34, ,22 0,16 3,7 2, ,5 4,6 28,1 20, ,18 0,11 3,1 1, ,4 3,3 23,6 14, ,06 0,06 0,9 0, ,7 1,7 7,2 7, ,02 0,06 0,4 1, ,713,4 2,1 6, ,39 0,23 6,7 3, ,8 6,9 51,1 30, ,20 0,06 3,3 0, ,1 1,4 46,8 13, ,01 0,03 0,2 0, ,4 1,3 1,7 5, ,01 0,03 0,2 0, ,4 1,3 1,7 5,7

20 18 'I7\IJI.lJKKO 7. jatkee A B C D Pb hil.lkkaeet CO HC NO x 1 II 1 II 1 II 1 II 1 II CXXl ,11 0,06 1,9 1, ,3 1,7 14,3 7, ,01 0,05 0,2 1, ,4 2,0 1,9 9, ,01 O,CJ7 0,2 1, ,0 13,3 0,9 6, ,16 0,11 2,7 1, ,8 3,3 20,8 14, ,04 0,13 0,7 2, ,2 4,0 5,2 17, ,27 0,13 21,7 2, ,0 4,0 452,5 47, ,44 0,28 7,5 4, ,5 7,2 105,5 65, ,05 0,08 0,8 1, ,2 2,0 11,1 18, ,04 0,04 0,7 0, ,6 9,1 3,8 4, ,03 0,04 0,6 0, ,8 9,1 3,0 4, ,06 0,08 1,1 1, ,9 2,4 22,0 27, ,73 0,13 12,4 2, ,8 4,0 259,3 47, ,11 0,09 1,9 1, ,2 2,7 37,7 31, ,18 0,18 3,0 3, ,6 4,6 42,2 42, ,01 0,03 0,1 0, ,2 0,7 0,9 3, ,12 0,08 2,1 1, ,2 2,0 29,5 18, ,31 0,14 5,4 2, ,4 4,3 38,5 17, ,01 0,03 0,2 0, ,7 6,8 1,2 3, ,04 0,10 0,7 1, ,1 20,3 3,6 9, ,09 O,CJ7 1,5 1, ,3 13,6 7,1 5, ,04 0,10 0,6 1, ,2 18,0 3,2 8, ,05 0,03 0,8 0, ,8 6,8 4,4 3, ,01 0,04 0,2 0, ,3 9,2 1,0 4, ,14 0,14 2,4 2, ,4 29,4 13,0 13, ,17 0,10 3,0 1, ,6 20,4 15,3 9, ,05 0,04 0,8 0, ,3 1,0 5,8 4, ,15 0,08 2,6 1, ,5 2,3 19,5 10, CXXl ,26 0,13 4,5 2, ,9 3,5 63,3 31, ,22 0,13 3,8 2, ,7 3,9 29,2 17, ,02 0,08 0,3 1, ,714,8 1,6 6,4

21 19 TAlJllJI<I<O 7. jatkr:a A B C D Pb hiukkasat CO HC NO x 1 II 1 II 1 II 1 II 1 II JX) ,45 0,20 7,7 3,5 2S ,4 6,1 58,3 26, ,05 0,11 0,9 2, ,222,7 4,5 10, B ,07 0,00 1,1 1, ,4 15,8 6,0 7, ,07 0,14 1,1 2, ,6 27,2 6,0 12, B ,10 0,12 1,8 2, ,1 24,8 9,4 11, ,24 0,24 4,1 4,1 4BO 4BO 49,749,7 22,0 22, ,07 0,11 1,2 1, ,722,6 6,5 10,0 4B ,06 0,09 1,1 1, ,2 20,3 5,9 9, ,09 0,16 1,5 2, ,4 31,6 7,7 14, ,17 0,15 2,9 2, ,8 31,6 15,4 14, ,02 0,06 0,3 0, ,2 9,1 1,4 4, ,20 0,19 3,4 3,2 3BB ,3 38,4 18,9 18, ,27 0,17 4,7 3, B 56,0 36,1 25,8 16, ,12 0,14 2,1 2, ,0 29,4 11,1 13, ,01 0,03 0,2 0, ,7 9,0 1,2 4, ,09 0,13 1,6 2, ,8 4,0 12,0 17, ,13 0,12 2,2 2, B 26,123,7 11,6 10, ,26 0,22 4,5 3, ,2 45,2 24,0 20, ,21 0,10 3,6 1, ,7 20,3 19,4 9, ,26 0,17 4,5 3,0 22B 152 7,9 5,3 34,4 22, ,07 0,20 1,2 3, ,1 6,0 9,0 25, B25 0,10 0,07 1,7 1, ,914,7 8,8 6, ,20 0,00 3,4 1,3 3BB ,3 15,8 17,9 7, ,09 0,00 1,6 1, ,7 2,5 11,8 10, ,02 0,00 0,3 1, ,0 16,0 1,8 7, ,12 0,13 2,1 2, ,7 4,1 16,1 17, ,31 0,00 5,3 1, ,1 2,4 40,3 10,7 YHT. kg/d 10,39 177, ,4 1922,0 YHT. t/a 3,79 64, ,1 701,5

22 20 OULUN LIIKENNEVERKKO v pääkatu tai päätie muu tärkeä väylä KUVA 8. Tieliikenteen päästölaskennassa huomioidut tieosuudet (vertaa taulukkoon 7).

23 21 TAULUKKO 8. Tieliikenteen päästöt valtatiellä n:o 4 välillä Lentokentäntien risteys - Kemintien risteys (t/a). Pb 1,03 HC 29,8 CO 371,6 hiukkaset 17,6 NO 334,7 x TAULUKKO 9. Oulun kaupungin ilman epäpuhtauspäästöt v (t/a). pinta- piste- liilähteet lähteet kenne YHTEENSÄ hiukkaset S NO x CO HC Pb 6 6

24 22 TULOSTEN TARKASTELU Oulun kaupungin ilman epäpuhtaudet ovat pääosin peräisin pistelähteistä. Taulukoihin 10 ja Ilon koottu vuoden 1969 ja nyt tehdyn päästökartoituksen tulokset. Vaikka arviointimenetelmät eivät kaikilta osin ole samanlaiset, voidaan tuloksista nähdä päästömäärien kehityssuuntia. Rikkidioksidipäästöt ovat tutkimusjaksojen välisenä aikana selvästi pienentyneet. Vuoden 1987 kartoituksessa rikkivetypäästöt laskettiin mukaan rikin kokonaispäästöihin. Vuonna 1969 rikkivetypäästöjä ei arvioitu. Oulun rikkivetypäästöt vuonna 1987 olivat 954 t (Veitsiluoto 924 t, Kemira Oy 23 t ja Oy Partek Ab 7 t), ja näin ollen rikkipäästöt rikkidioksidiksi laskettuna ilman rikkivetypäästöjä olivat t. Pistelähteiden osuus rikkipäästöistä v oli noin 99 %. Pääosa näistä eli 90 % on peräisin kolmesta suurimmasta lähteestä, joiden osuudet pistepäästöistä ovat Veitsiluoto Oy Oulun tehtaat 50 % (3 640 t), Toppilan turvevoimalaitos 26 % (1 924 t) ja Kemira Oy Oulun tehtaat 14 % (1 007 t). Muiden pistelähteiden osuudet ovat suhteellisen vähäiset. Pintalähteiden päästöt ovat lisääntyneen kaukolämmön myötä vähentyneet oleellisesti. Vuonna 1969 pintalähteiden prosentuaalinen osuus rikkidioksidin kokonaispäästöstä oli 14 % ja vuonna 1987 vain 1 %. Vuonna % oululaisista asui kaukolämmitetyissä kiinteistöissä. Suurimmat pintalähdepäästöt tavataan alueilla, joilla asuntojen talokohtainen lämmitys on vielä suhteellisen yleistä, kuten Pateniemi, sekä alueilla, joilla on paljon kaukolämpöön kuulumattomia varasto- ja liikerakennuksia, kuten Nuottasaari. Nyt tehdyssä kartoituksessa ei laskettu liikenteen rikkidioksidipäästöjä erikseen, sillä niiden merkitys kokonaispäästöjen kannalta on vähäinen.

25 TAULUKKO 10. Oulun kaupungin päästökartoituksen tulokset v ja v sekä ennuste vuodelle pinta- pisteliikenne yhteensä talokoht. ennuste lähteet lähteet jätt.poltto vuode11e I hiukkaset ,5-1, NO ,75-1, x CO HC Pb aldehydit org.hapot kaasum. fluori 6 6 klooriyhdisteet N W

26 24 TAULUKKO 11. Eri päästölähteiden osuudet (%) kokonaispäästöistä v ja v pinta- pisteliikenne talokoht. lähteet lähteet jätteenpoltto <1 NO <1 x hiukkaset Typenoksidien kokonaispäästöt ovat päästökartoitusten välisenä aikana nousseet, mikä on seurausta liikenteen määrän kasvusta. ovat sitävastoin vähentyneet. Teollisuuden aiheuttamat typenoksidipäästöt Liikenteen osuus kokonaispäästöistä on n. 44 % (2 623 t) kun se vuonna 1969 oli 23 %. Pistelähteiden osuus on n. 55 % (3 270 t) ja pintalähteiden 1 % (82 t), vastaavat osuudet vuonna 1969 olivat 73 % ja 2 %. Pistelähteiden päästöistä 96 % on peräisin emo kolmesta suurimmasta päästölähteestä. Toppilan turvevoimalan osuus pistepäästöistä on 47 % (1 543 t) Kemira Oy:n 35 % (1 131 t) ja Veitsiluoto Oy:n 14 % (469 t). Pintalähteiden NO x -päästöjen alueelliset erot perustuvat erilaisiin lämmitystapoihin ja suurimmat pitoisuudet sijoittuvat alueille, joilla talokohtaista lämmitystä on paljon.

27 25 Hiukkaspäästöjen kokonaismäärä on Oulussa laskenut. Sekä piste- että pintalähteiden päästömäärät ovat pienentyneet, sen sijaan liikenteen aiheuttama hiukkaskuormitus on kohonnut. Hiukkaspäästöistä pistelähteiden osuus on 92 %, pintalähteiden 2 % ja liikenteen 6 %. Suurin yksittäinen päästölähde on Veitsiluoto Oy, jonka hiukkaspäästöt ovat 51 % (1 148 t) pistelähteiden päästöistä ja 47 % kokonaispäästöistä. Toppilan turvevoimalaitoksen osuus pistepäästöistä on 22 % (500 t), Oy Partek Ab Mineraalivillatehtaan 13 % (300 t)ja Kemira Oy:n 9 %. Pintalähteiden päästöt ovat suurimmat Pateniemen, Sanginjoen ja Maikkulan alueilla, missä mm. puulämmityksen osuus on muita alueita suurempi. Liikenteestä peräisin olevien päästöjen määrään vaikuttaa auton moottorityyppi ja rakenne, polttoaine, valmistusvuosi, ajomäärä ja kunto, ajotapa ja -nopeus sekä ilman lämpötila. Luotettavien päästökertoimien määrittäminen Suomen liikenne- ja sääolosuhteita vastaaviksi on hyvin vaikeaa, ja esimerkiksi hiilimonoksidin kokonaispäästö saattaa olla arvioitu todellista suuremmaksi. On arvioitu, että liikenteen osuus kaupunkialueiden hiilimonoksidin kokonaispäästöistä on %, typenoksidien kokonaispäästöistä %, hiilivetyjen kokonaispäästöistä % ja hiukkasten kokonaispäästöistä %. Lyijypäästöt ovat lähes kaikki liikenteestä peräisin. Liikenteen päästöjen ongelmallisuutta lisää päästöpaikan mataluus mistä johtuen epäpuhtauspitoisuudet ovat suurimmat kaduilla ja teillä hengityskorkeudella. Eri tieosuuksia verrattaessa erityisesti typenoksidipäästöt olivat suurimmat tieosuuksilla, joilla keskimääräinen vuorokausiliikenne ja ajonopeus ovat suuria. Siten päästöjen suhteen ongelmallisin tieosuus on kaupunkia halkova Pohjantie. Hiilimonoksidi- ja hiilivetypäästöt ovat korkeimmat kaupungin

28 26 keskustassa, missä ajonopeudet ovat alhaisempia. Hiilimonoksidin ja hiilivetyjen osalta ongelmallisimmat yksittäiset tieosuudet ovat Saaristonkatu ja Merikoskenkatu. Yhteenvetona päästökartoituksen tuloksista voidaan todeta, että Oulun kaupungin rikkidioksidi- ja hiukkaspäästöjen kehitys on viime vuosikymmeninä ollut myönteinen. Typenoksidipäästöt ovat sen sijaan kasvaneet. Vuonna 1969 rikkidioksidin kokonaispäästöt olivat t/a, vuonna t/a ja vuonna t/a. Oulun kaupungin rikkidioksidipäästöjen osuuden koko maan päästöistä arvioitiin 1970-luvulla olevan n. 2 %. Osuus oli vuonna 1987 yhä sama (2 %), mikä oli seurausta rikkidioksidipäästöjen vähenemisestä myös valtakunnan tasolla. Lähitulevaisuudessa Oulun kaupungin päästömääriin tulee vaikuttamaan Veitsiluoto Oy Oulun tehtaiden uudistustyöt. Tehtaan ilmoituksen mukaan sellutehtaan ja voimalaitoksen rikkidioksidipäästöt alenevat tonnista 816 tonniin vuodessa ja haisevat rikkiyhdisteet 924 tonnista 84 tonniin vuodessa. Hiukkaspäästöt alenevat tonnista 783 tonniin vuodessa. Näin ollen rikkidioksidin kokonaispäästöt Oulussa tulevat olemaan noin t vuodessa ja hiukkaspäästöt noin t vuodessa. Liikenteen aiheuttamien typenoksidien päästöjen suhteen valtioneuvosto on tehnyt päätöksen, jonka vaikutuksesta päästöjen kasvu taittuu. Uudet ohjearvot koskevat uusia automalleja alkaen ja uusia henkilöautoja alkaen, joten päätöksen vaikutus kokonaispäästöihin on nähtävissä vasta ensi vuosikymmenellä. Päästökartoitusta on perusteltua tarkentaa ja laajentaa päästötilanteen muuttuessa, arviointimenetelmien luotettavuuden kehittyessä ja tiedon lisääntyessä mm. orgaanisten ilman epäpuhtauksien osalta.

29 27 KÄYTETTY KIRJALLISUUS Auto ja tie Suomen tieyhdistys. Kuopion ilman laatu. Päästökartoitus. - Vuosittaisju1kaisut ja erillistutkimukset No B/4. Kuopio Laamanen, A., Riekkinen, A-L. ja Rantanen, Y., Oulun yhdyskuntai1ma v Työterveyslaitoksen tutkimuksia No Liikenneva1o-ohjauksen kehittämissuunnite1ma Oulun kaupunki, TVL Oulun piiri, Suunnittelukolmio Oy Olsson, L. Luftföroreningar från vägtrafik i Sverige. Statens Naturvårdsverket, rapport pm Pienten ja keskisuurten (1-50 MW) kattilalaitosten kiintoainepäästöjen ohjearvojen selvittely. - Ympäristön- ja luonnonsuojeluosaston julkaisu A: Rikkiemissiotutkimus v Oulun yleiskaavoitus. Toimialoittaisen ilmansuojelutyöryhmän mietintö. Komiteanmietintö 1981:70. Typen oksidien päästöt Suomessa 1980-ja 1990-luvui11a. Ympäristön- ja luonnonsuojeluosaston julkaisu A:

30 28 LIITE 1. ILMANSUOJELULAIN MUKAAN ILMOITUSVELVOLLISET LAITOKSET OULUSSA: Kemira Oy Lihakunta Medipolar/Farmos-yhtymä Oy Oulun kaupunki, Energialaitos, Toppilan lämpövoimala Oulun kaupunki, Energialaitos, Limingantullin lämpökeskus Oulun kaupunki, Energialaitos, Myllytullin lämpökeskus Oy Nokia Ab Kaapeli (Käämilankatehdas) Oulun yliopistollinen keskussairaala Oy Partek Ab, Oulun mineraalivillatehdas Lemminkäinen Oy, Ruskon asfalttiasema TVL, Asfalttiasema, Oulu, Sarvikangas Veitsiluoto Oy, Kemianteollisuus Veitsiluoto Oy, Lateksiteollisuus Veitsiluoto Oy, Sahateollisuus Veitsiluoto Oy, Sellutehdas

31 29 LIITE 2. OULUN KAUPUNGIN AUTOKANTATIEDOT (Auto Ja tie 1986) Autoja (1krn) Oulu Koko maa Bensiini Diesel YHT Ajosuorite auton bensiini- diese1- ajosuorite ajosuorite ajosuorite autot autot km bens. km diesel km/v (1km) (1km) autot yht. autot yht. Henkilöautot Linja-autot Kuorma-autot ) Pakettiautot ) Laskettu dieselautojen yhteyteen

32 LIITE TIEOSUUKSITTAISTEN LIIKENNEPERÄISTEN PÄÄSTÖJEN LASKENTAPERUSTEET Oulussa bensiiniautoja 82 % ja dieselautoja 18% Kaupunkiajo - keskinopeus 17 km/h - tyhjäkäynnin osuus ajoajasta 30 % - huippunopeus 50 km/h Ominaispäästökertoimet CO g/km HXC y g/km NO x g/km bensiiniautot 25 2,5 1,0 dieselautot 1,06 0,56 0,74 Maantieajo - dieselkäyttöisille autoille on käytetty maantieajossa ylläolevia kertoimia - bensiinikäyttöisille henkilöautoille on määritetty hiilimonoksidille, hiilivedyille ja typen oksideille kertoimet tasaisille nopeuksille 60, 80 ja 100 km/h - kertoimiin on lisätty 30 % muuntelevasta ajosta johtuen Ominaispäästökertoimet nop. km/h CO g/km HxC y g/km NO x g/km 60 10,8 0,26 1,5 80 4,6 0,21 2, ,3 0,26 4,4 Hiukkaspäästöt on laskettu sekä kaupunki- että maantieajossa seuraavilla kertoimilla: bensiinikäytt. dieselkäytt. ajoneuvot ajoneuvot henkilö- ja pakettiautot bussit- ja raskaat ajoneuvot 0,1 g/km 0,2 g/km 0,4 g/km 0,9 g/km Lyijyn päästökertoimena on käytetty arvoa 12,75 mg/km. (bensiinin lyijypitoisuus 0,15 gil, keskimääräinen kulutus 8,5 1/100 km) R. Valli, Ympäristöministeriö, suull. tiedonanto