KUMMIN KÄSIKIRJA. Kummilapsitoimisto PL 198, Hämeenlinna
|
|
- Ella Lehtinen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 KUMMIN KÄSIKIRJA Kummilapsitoimisto PL 198, Hämeenlinna Maaliskuu
2 1. TERVETULOA KUMMIKSI! Tervetuloa mukaan Kehitysmaiden lasten koulutustuki ry:n (KLK) kummitoimintaan. Päätöksesi ryhtyä kummiksi on yksi askel kohti tasa-arvoisempaa maailmaa. Kummina otat vastuuta maailman lasten hyvinvoinnista ja vaikutat lasten oikeuksien toteutumiseen. KLK:n kummina tuet ja edistät kehitysmaiden lasten koulunkäyntiä ja autat heidän perheitään selviytymään heille ylivoimaisesta haasteesta kouluttaa lapsensa. Kummiutesi merkitsee köyhälle lapselle aivan uudenlaisia mahdollisuuksia luoda kestävä pohja elämälleen ja turvata tulevaisuutensa. Sinulle kummius antaa tilaisuuden tutustua tukemasi lapsen elämään ja sen maan kulttuuriin, jossa kummilapsesi asuu. Kummin käsikirjasta löydät vastauksen moneen kysymykseen KLK:n kummitoiminnasta. Säilytä tämä julkaisu, sillä saatat tarvita sitä myöhemmin! 1.1. KLK:n kummitoiminta Kehitysmaiden lasten koulutustuki ry:n toiminta alkoi vuonna Kehitysmaissa työskennelleet Suomen Vapaakirkon (SVK) lähetystyöntekijät näkivät kohdemaissaan huutavan puutteen varattomien perheiden lasten koulutuksessa. Tämän tarpeen pohjalta he perustivat yhdistyksen, jonka kautta kummitoiminnasta kiinnostuneet saattoivat osallistua kehitysmaiden lasten tukemiseen. Näin kaikista köyhimmillekin lapsille avautui mahdollisuus päästä opintielle. Yhteyshenkilöinä toimivat kussakin kohdemaassa tuolloin työskennelleet Vapaakirkon lähetystyöntekijät. Kaksi vuosikymmentä yhdistys toimi täysin vapaaehtoisin voimin. Toiminnan laajentuessa ja työmäärän kasvaessa yhdistys päätyi v ostamaan sihteeri- ja kirjanpitopalvelut Suomen Vapaakirkon lähetystoimistosta. Vuonna 2006 yhdistys sai kummilapsisihteerin ja kummilapsitoimiston. Kohdemaissa kummilasten valinta ja kannatusten kanavointi on lähes kokonaan siirtynyt paikallisten yhteistyöjärjestöjen vastuulle. Toimintaa, jossa kummi saa kannatettavakseen nimetyn kummilapsen, kutsutaan kummiohjelmaksi. Kummiohjelmia KLK:lla on ollut vuosikymmenten aikana kymmeniä. Vuoden 2015 alussa niitä oli 10. Vuoden 2012 alusta KLK:n toiminta laajeni käsittämään myös kummihankkeita, joissa tuki kohdistuu nimettyjen kummilasten sijasta tiettyyn lapsiryhmään. Kummihankkeita oli vuoden 2015 alussa viisi. Vuoden 2015 alussa kummeja oli noin 500. Kummituen ansiosta noin 390 nimettyä lasta sai koulunkäynnin mahdollisuuden ja kummihankkeiden piirissä lapsia oli noin 500. Säännöllisten kannatusten lisäksi yhdistys saa lahjoituksia henkilöiltä, jotka haluavat osallistua toimintaan ilman omaa nimikkolasta tai - hanketta Kummitoiminta on kehitysyhteistyötä Kummitoiminta perustuu YK:n lapsen oikeuksien julistukseen (1959) sekä yleissopimukseen (1989). Näiden asiakirjojen perusajatus on, että kaikilla lapsilla on sama arvo ja samat oikeudet kotimaasta ja kotioloista riippumatta. Monissa KLK:n kummitoiminnan kohdemaissa julkinen sosiaalisektori ei pysty vastaamaan yhteiskunnallisiin tarpeisiin. Näissä maissa toimiikin paljon yksityisiä, vapaaehtoisia järjestöjä, jotka keskittyvät parantamaan maansa elinolosuhteita. Kehitysmaiden lasten perusoikeuksien toteutumisen puolesta työtä tekevät vapaaehtoiset järjestöt ovat yleensä hyvin riippuvaisia ulkopuolisesta taloudellisesta tuesta. Kummitoiminnan kautta myös me, yhdessä, osallistumme työhön kehitysmaiden lasten elinolojen parantamiseksi. Useat kummilapsiyhdistykset saavat toimintaansa avustusta Ulkoministeriön kehitysyhteistyövaroista. Tällöin kummilapsitoiminta on 2
3 sidottu laajempiin projekteihin, joissa autetaan koko kyläyhteisöä. Kummilapsitoiminta onkin kehitysyhteistyötä aivan ruohonjuuritasolla. KLK:n kummitoiminta on rahoitettu koko sen olemassaoloajan ainoastaan kummeilta ja lahjoittajilta saaduilla varoilla. Kehitysyhteistyöhankkeisiin sidottu toiminta ei kuitenkaan ole poissuljettu mahdollisuus tulevaisuudessa Kummikohteet KLK:n kummitoimintaa on Ecuadorissa, Intiassa, Kiinassa, Nepalissa, Perussa ja Thaimaassa*. Kohdemaissa olevat yhteistyöjärjestöt vastaavat pääosin kummitoiminnan käytännön toteutuksesta. Paikalliset yhteistyöjärjestöt tuntevat sikäläiset tarpeet parhaiten ja osaavat tehdä työtä paikallisen kulttuurin edellyttämällä tavalla. Yhteistyökumppaneiksi valitaan kansalaisjärjestöjä, joiden toimintatavat ja -tavoitteet vastaavat KLK:n tapoja ja tavoitteita. Kumppaneiden kanssa tehdään kirjallinen yhteistyösopimus. KLK toimii kristillisen arvomaailman pohjalta, ja sitä edellytämme myös yhteistyökumppaneiltamme. Koulutustuki ei kuitenkaan ole sidoksissa lasten tai heidän perheidensä uskonnolliseen taustaan tai heidän osallistumiseensa kristilliseen toimintaan. *) Maasta ei oteta uusia kummilapsia Kummiohjelmissa olevat lapset Kummilapset tulevat yhteiskunnan köyhimmistä ja kriisialttiimmista ryhmistä. Osa on orpoja molemmista tai toisesta vanhemmastaan. Toiset tulevat äärimmäisen köyhistä perheistä, joilla ei ole varaa huolehtia lapsistaan. Jotkut lapsista pääsevät tuen avulla satunnaisesti toimivasta syrjäisestä kyläkoulusta säännöllisesti toimivaan ja virallista opetussuunnitelmaa noudattavaan kaupunkikouluun, jolloin koulunkäynnistä on todellista hyötyä. Pitkän koulumatkan tai erittäin heikkojen kotiolojen vuoksi monet etenkin nepalilaisista ja intialaisista lapsista asuvat perhe- tai kouluasuntoloissa, joista käsin koulunkäynti on mahdollista. Osa KLK:n paikallisista yhteistyöjärjestöistä valitsee kummilapsia järjestelmällisesti toiminta-alueensa köyhimmistä kylistä tai tietyn kohderyhmän (kuten leprasairaat vanhemmat tai vammaislapset) joukosta. Myös lasten sukulaiset kyselevät joskus järjestöiltä, voisivatko nämä ottaa tietyn lapsen kannatuksensa piiriin. Saadessaan pyynnön lapsen ottamisesta kummituen piiriin KLK:n yhteistyöjärjestön työntekijä käy lapsen taustatiedot läpi. Näin varmistetaan se, että lapsi todella tarvitsee apua. Koska resurssit ovat rajalliset, apu täytyy pyrkiä suuntaamaan eniten tarvitseville. Kummilapset ovat tuen piiriin tullessaan pääsääntöisesti 3-16-vuotiaita tyttöjä ja poikia. (Joissakin maissa lapset saavat kaksi tai kolme vuotta esiopetusta ennen varsinaista alakoulua; nursery, lower kindergarten, upper kindergarten. Jotkut lapset taas ovat koulunkäynnin aloittaessaan jo 8-10-vuotiaita.) Oppilaan tukeminen jatkuu lukion loppuun saakka ( lk maasta riippuen), mikäli hänen on mahdollista opiskella niin pitkälle. Suuri määrä kummituen piirissä olleita nuoria on hankkinut lukion jälkeen itselleen ammatin, jotkut jopa yliopistokoulutuksen kautta. Kummituki on aina tarkoitettu kattamaan ensisijaisesti lapsen koulunkäynnistä aiheutuvat kulut. Tämän vuoksi yhteistyökumppanimme maksavat lasten koulu- ja asuntolamaksut suoraan kyseisiin kohteisiin Kummihankkeet Kummihankkeissa tuki ohjataan tietyn lapsiryhmän hyväksi, jolloin kummilla ei ole kannatettavana omaa nimettyä kummilasta. Tällaisia hankkeita ovat esimerkiksi orpolasten kouluruokailuhanke, erityislasten koulutushanke ja kyläkoulujen kehittämishanke. 3
4 1.6. Apu menee perille KLK vastaa siitä, että kummituki lähetetään yhteistyöjärjestöille. Yhteistyöjärjestöt omalta osaltaan vastaavat siitä, että niille lähetetyt varat käytetään sopimuksen- ja tarkoituksenmukaisesti. Noin 80% kummituesta lähetetään kohdemaihin. Loput käytetään kattamaan kummitoiminnasta Suomessa aiheutuvia kuluja, esimerkiksi palkka-, toimisto-, pankki-, tiedotus- ja postituskuluja 1.7. Kummina lapselle Kummina saat: - Kirjeen kummilapseltasi/ hankkeesta noin kerran tai kahdesti vuodessa - Kuvan kummilapsestasi noin kerran vuodessa - Mahdollisuuden pitää yhteyttä kummilapseesi kirjeitse - Mahdollisuuden tukea kummilastasi ja seu- rata hänen kehitystään - Mahdollisuuden rukoilla kummilapsesi puolesta Kaikissa kysymyksissäsi voit kääntyä KLK:n kummilapsisihteerin puoleen. Häneen saa yhteyden sähköpostilla kummilapset@svk.fi tai puhelimitse Kannatusmaksut Lasten kannatusmaksut vaihtelevat mm. maan, kouluasteen ja asumismuodon (koti/ asuntola) mukaan. Yleisimmin se on euroa kuukaudessa. Mikäli kannatussumma on tätä suurempi, samalle lapselle voidaan ottaa kaksi tai kolme kummia. Hankkeissa kummi voi valita itse kannatussumansa suuruuden. Kummina sitoudut maksamaan kannatusmaksun säännöllisesti. Maksun voi maksaa joko kuukausittain tai suuremmissa erissä muutaman kuukauden välein. Ilmoitathan välittömästi KLK:lle, mikäli jostain syystä et voi jatkaa kummiuttasi. Siten voimme tarpeen tullen löytää lapselle uuden kummin. Ilmoita myös mahdollisesta osoitteenmuutoksesta. Maksaessasi kannatusmaksuja on ehdottoman tärkeää käyttää KLK:lta saamaasi viitenumeroa. Näin varmistat, että maksu tulee juuri sinun kummilapsesi/ valitsemasi hankkeen hyväksi. Kätevimmin maksaminen käy pankin suoramaksun kautta tai kotitietokoneelta verkkopankkia käyttäen. Maksu onnistuu myös pankkisiirroilla, joita saa pyytämällä kummilapsitoimistosta. Taataksemme kummilapsille/ hankkeille säännöllisen kannatuksen lähetämme kummille tiedotteen, mikäli lapselle ei ole tullut riittävästi kannatusmaksuja (vajetta 100 euroa tai yli). Useimmiten maksuvajeet johtuvat erilaisista häiriöistä pankin suoramaksuissa tai yksinkertaisesti unohduksesta maksaa maksu ajallaan. Asia on helposti korjattavissa siinä vaiheessa, kun vajetta ei ole vielä kertynyt huomattavaa summaa. 2. YHTEYDENPITO KUMMILAPSEN KANSSA 2.1. Kirjeet ja kuvat kummilapselta Piditpä itse yhteyttä kummilapseesi tai et, saat häneltä terveisiä säännöllisesti. Mikäli itse kirjoitat kummilapsellesi, on hyvin mahdollista, että saamasi vastauskirjeet ovat henkilökohtaisempia ja että niitä tulee useammin. Kummilapsen kirjeet tulevat tavallisesti KLK:n kautta, koska paikallisten yhteistyöjärjestöjen on sekä helpompi että halvempi lähettää suurempi määrä kirjeitä yhdellä kertaa ja samaan osoitteeseen. KLK toimittaa kirjeet 4
5 kummeille. Joissakin tapauksissa paikallinen yhteistyöjärjestö lähettää kirjeet suoraan kummille, jos sellaisesta käytännöstä on yhteistyön alkaessa sovittu. Lasten lähettämät kiinan- ja espanjankieliset kirjeet käännetään aina suomeksi. Englanninkieliset kirjeet suomennetaan vain pyynnöstä, joten jos haluat saada kirjeet suomennettuina, ilmoita siitä kummilapsitoimistoon. KLK pyrkii siihen, että kaikki kummit saavat kummilapseltaan tervehdyksen kerran vuodessa. Pääsääntöisesti kummit saavat myös valokuvan kummilapsestaan vuoden välein (tulevat usein sähköpostilla). Aina tämä ei kuitenkaan onnistu, sillä lapsi saattaa olla poissa koulusta juuri sinä päivänä, kun kirjeitä kirjoitetaan ja valokuvia otetaan. Valokuvia ottaneen henkilön ei aina ole mahdollista tulla uudelle käynnille. Useimmiten koulujen opettajat tai yhteistyöjärjestöjen henkilökunta auttavat lapsia kirjeiden kirjoittamisessa, mikä luonnollisesti vaikuttaa niiden muotoiluun. Kaikki kummilapset eivät osaa englantia. Osa lapsista kirjoittaa ensin kirjeensä omalla kielellään, minkä jälkeen avustava henkilö kääntää sen. Toiset saattavat kopioida valmiita mallikirjeitä. Vaikka lapset osaisivatkin englantia, saattaa etenkin pienempien lasten olla vaikea ilmaista itseään kirjeessä. On hyvä muistaa, etteivät suomalaisetkaan ekaluokkalaiset kirjoita sujuvasti pitkää kirjettä. Lasten kasvaessa kirjeet usein muuttuvat, ja niistä saattaa tulla henkilökohtaisempia. Varsinkin vanhempien lasten kohdalla henkilökohtaisten kirjeiden määrä riippuu paljolti kummin omasta aktiivisuudesta. Moni kummilapsi ei ole nähnyt kummistaan edes valokuvaa, ja ventovieraalle ihmiselle saattaa olla vaikea kirjoittaa. Olemme kaikki myös erilaisia, ja toisten on vaikeampi kirjoittaa kirjeitä ja ilmaista itseään. Jos lapsella on useampi kuin yksi kummi, emme edellytä hänen kirjoittavan jokaiselle erikseen. Alkuperäinen kirje lähetetään yhdelle kummeista ja muille lähetetään siitä kopio. Aina tieto siitä, että kummilapsi on syystä tai toisesta jäänyt pois kummituen piiristä, ei valitettavasti tule aivan heti. Tällöin kummi saattaa odottaa kummilapsensa kirjettä turhaan. Mikäli et saa kummilastasi koskevaa postia vuoteen, pyydämme sinua ystävällisesti ottamaan yhteyttä kummilapsitoimistoon. Lähetämme tiedustelun kummilapsestasi yhteistyöjärjestöön. Vastauksen saatuamme välitämme tämän tiedon eteenpäin sinulle. Kummilapsen ei tulisi saada kummin osoitetta tietoonsa. Näin pyritään ehkäisemään tilanteita, joissa kummilapsen nimissä tulee kirjeitä, joissa pyydetään lisää rahaa tai muita avustuksia. Vaikka kirjeet saattavat olla hyvin vakuuttavia, niistä ei kannata heti huolestua. Lapsi ei välttämättä ole kirjoittanut kirjettä itse, vaan kirjeen on ehkä kirjoittanut sukulainen tai perheenjäsen, joka yrittää rahastaa kummia. Mikäli saat kerjuukirjeen, voit ottaa yhteyttä KLK:n toimistoon. Toimistosta otetaan yhteyttä paikallisiin hankevastaaviin ja selvitetään asia Kirjeet kummilapselle Voit itsekin kirjoittaa kummilapsellesi, vaikka sitä ei kummilta edellytetä. Kirjeen voit kirjoittaa englanniksi (Aasian maat) tai espanjaksi (Etelä-Amerikka) tai erityistapauksissa suomeksi tarvittaessa yhteyshenkilöt kääntävät kirjeen lapsen omalle kielelle. Lapsen on tietenkin paljon mieluisampaa kirjoittaa sinulle, mikäli itse kirjoitat hänelle silloin tällöin (1-2 kertaa vuodessa on riittävästi). Tervehdyksen ei tarvitse olla pitkä kirje; postikortti tai valokuva riittää hyvin. Monelle lapselle jo postikortti tai kirje on iloinen ja tärkeä asia. Kummilapsesi ilahtuu myös, jos lähe- tät hänelle valokuvia itsestäsi/perheestäsi. Kummilapsen kirjeiden kautta voit saada tietoa siitä, kuinka lapsi voi sekä mitä hän ajattelee ja tuntee. Pieni tervehdys maapallon toiselta puolelta laajentaa sekä kummilapsen että kummin maailmankuvaa. On syytä ottaa huomioon se, että vaikka kirjoittaisit lapselle useinkin, lapsi ei välttämättä vastaa kirjeisiin samassa tahdissa. Lapset kirjoittavat kirjeen yleensä silloin, kun niitä kirjoitetaan yhteistyöjärjestön organisoimana ja lähetetään yhteispostituksessa. Meille postimerkin hinta on mitätön summa, mutta 5
6 kehitysmaan köyhällä perheellä ei välttämättä ole rahaa kirjemaksuun. Kummilapselle menevä posti lähetetään SUORAAN yhteistyöjärjestölle tai yhteyshenkilölle KUMMILAPSEN KOTIMAAHAN. Osoitteen saat kummilapsitoimistosta. Kirjoita kuoreen vain yhteyshenkilön/ järjestön nimi ja osoite. Kuoren sisään laitetaan kummilapsen nimellä varustettu kirje/ kortti/ tervehdys. Lapsen osoitetietoja ei luovuteta kummille. (Ks Kummijärjestöjen eettinen ohjeisto kohta 4.) On syytä muistaa, että useimmilla yhteistyöjärjestöillä ei ole taloudellisia mahdollisuuksia palkata erikseen henkilöä hoitamaan kummilasten ja kummien välistä yhteyttä. Lapsiryhmät ovat suuria, ja kirjoitettavana on monta kirjettä. Samaan aikaan on hoidettava järjestön muutkin tehtävät. Mahdollisimman suuri osa kummituesta halutaan käyttää lasten hyväksi, ja yhden ylimääräisen henkilön palkasta koituvilla kustannuksilla voidaan auttaa useita lapsia Lahjat kummilapselle Jos haluat muistaa kummilastasi ylimääräisellä lahjalla esimerkiksi syntymäpäivänä tai jouluna, lapselle voi lähettää pienen paketin tai mieluummin vain kirjeeseen mahtuvan lahjan. Arvokasta lahjaa ei kannata lähettää, koska sellaisen saaminen asettaa lapset eriarvoiseen asemaan keskenään. Paketti voi myös kadota matkalla vääriin käsiin. Postimaksut kaukomaille ovat varsin korkeat, joten painavamman paketin maksu saattaa olla moninkertainen lahjan hintaan nähden. Suuri ja arvokas paketti voi myös jäädä tulliin, jolloin paikallisen järjestön edustaja saattaa joutua lähtemään pitkän matkan päähän lunastaakseen sen kalliiseen hintaan. Monessa maassa esimerkiksi 15 euroa on jo suuri rahasumma. Moni tavara, jota emme itse pidä merkittävänä, saattaa lapsen kotimaassa ollakin hyvin arvokas. Kannattaa myös ottaa huomioon, että kummikohteissa on paljon lapsia, joilla ei ole kummia tai joiden kummit eivät lähetä heille lahjoja. Mikäli yksi ja sama lapsi saa kovin monta ja arvokasta lahjaa, hän joutuu muihin lapsiin nähden erityisasemaan. Tämän takia muut lapset ja jopa lasten perheet saattavat olla hänelle kateellisia ja alkaa syrjiä lasta tai koko perhettä. (Ks Kummijärjestöjen eettinen ohjeisto kohta 2.) Joissakin kulttuureissa (paikallisen mittapuun mukaan) arvokkaan lahjan saaneen lapsen perhe kokee joutuvansa kiitollisuudenvelkaan, elleivät he lähetä vastalahjaa. Sellaisen lähettäminen voi kuitenkin olla heille mahdotonta tai suuren ponnistuksen takana. Parhaat lahjat ovat sellaisia, joista on iloa ja hyötyä useammalle lapselle. Tällaisia ovat esimerkiksi pallot, pelit ja koulutarvikkeet. Omalle kummilapsellesi voit lähettää pienen oman lahjan, vaikkapa värikyniä, vihkoja, tarroja, hiuspinnejä yms. Paras lahja on kuitenkin se koulunkäynnin mahdollisuus, jonka lapsi kummitukesi ansiosta saa Kun kummilapsi lopettaa tai keskeyttää koulunkäynnin Jossakin vaiheessa koittaa lopulta aika, jolloin nuori saa koulunsa päästötodistuksen ja aloittaa itsenäisen elämän. Kummituki päättyy, mutta vuosien tuen ansiosta nuori aikuinen on saanut mahdollisuuden itsenäiseen elämään. Tämä on luonnollisesti parasta palautetta, mitä kummituelleen voi saada. Koulun keskeyttäminen on monissa maissa köyhien perheiden lasten kohdalla suuri ongelma. Syitä koulun keskeyttämiseen on monia. Lapsen työpanosta saatetaan tarvita kotona pikkusisarusten hoitamisessa, maanviljelyssä tai karjanhoidossa. Perheen toimeentulon turvaamiseksi hänet saatetaan myös lähettää töihin kodin ulkopuolelle. Näissä tilanteissa KLK:n paikallinen yhteistyöjärjestö pyrkii aina kannustamaan vanhempia jatkamaan lapsen kouluttamista, mutta lo- 6
7 pullinen ratkaisu on luonnollisesti lapsen vanhempien tai muun huoltajan harkinnassa. Teini-ikään tullut tyttö voidaan myös naittaa, vaikka koulu olisi kesken. Vain poikkeustapauksissa avioitunut tyttö voi jatkaa koulunkäyntiä. Joissakin tapauksissa lapsen koulunkäynti päättyy, koska perhe muuttaa pois alueelta ja kummituen perille toimittaminen käy mahdottomaksi. Kummisuhteen katkeaminen saattaa tuntua ikävältä, mutta tuki ei kuitenkaan ole mennyt hukkaan. Kummilapsi on oppinut koulussa arvokkaita tietoja ja taitoja myöhempää elämäänsä varten ja joissakin kohteissamme saanut myös päivittäin ravitsevan aterian ja terveydenhoitopalveluja. Ne ovat myös hyvä pohja, mikäli lapsi myöhemmin jatkaa koulua. Jos kummilapsesi jostain syystä lopettaa, saat ehdotuksen uudesta kummilapsesta kummilapsitoimistosta. 3. MITEN MUUTEN VOIT OSALLISTUA? Voit kertoa kummitoiminnasta omassa ympäristössäsi ja hankkia uusia kummeja tai kannattajia. Esittelymateriaalia saat kummilapsitoimistosta. Olet tervetullut kummitapaamiseen, joka pidetään vuosittain Suomen Vapaakirkon kesäjuhlien yhteydessä. Sinne voit kutsua myös asiasta kiinnostuneita ystäviäsi. Mikäli harkitset merkkipäivämuistamisiesi lahjoittamista hyväntekeväisyyteen, yksi hyvä vaihtoehto on ohjata ne kummilapsitoimintaan. Viitetiedot saat tarvittaessa toimistosta. 4. SUOMALAISTEN KUMMILAPSIJÄRJESTÖJEN YHTEINEN EETTINEN OHJEISTO 4.1. Tarkoitus Seuraavien eettisten ohjeiden tarkoituksena on luoda suomalaisille kummijärjestöille yhteiset toimintaperiaatteet, jotka edistävät lasten perusoikeuksia sekä painottavat lasten henkisen ja fyysisen koskemattomuuden kunnioittamista kummilapsitoiminnassa. Allekirjoittaneet suomalaiset kummilapsijär- jestöt haluavat tällä ohjeistolla edesauttaa lasta kunnioittavan yhteyden muodostumista kummin ja lapsen välille. Nämä ohjeet koskevat suomalaisten järjestöjen työntekijöitä, kummeja, vapaaehtoisia sekä muita työmme kautta lapsiin yhteydessä olevia ihmisiä Kummitoiminnan perusta Kaiken kummitoiminnan pohjana on YK:n lapsen oikeuksien yleissopimus, johon kummijärjestöt ovat sitoutuneet. Sopimuksen artiklassa 3 todetaan: Kaikissa julkisen tai yksityisen sosiaalihuollon, tuomioistuinten, hallintoviranomaisten tai lainsäädäntöelimien toimissa, jotka koskevat lapsia, on ensisijaisesti otettava huomioon lapsen etu (Best Interest of a Child). Lähes kaikki maailman valtiot ovat allekirjoittaneet sopimuksen, mutta silti lasten oikeuksia rikotaan jatkuvasti. Muun muassa lasten käyttäminen sotilaina, lapsiprostituutio tai lapsityövoiman käyttö esimerkiksi huumerikollisuudessa turmelevat lapsen fyysistä ja henkistä kehitystä. Kummilapsityö on yksi tapa tehdä kehitysyhteistyötä. Työn keskeinen ajatus on konkreettisella tavalla huomioida erityisesti lasten asemaa ja oikeuksia niin Suomessa kuin yhteistyökumppanien maissa. 7
8 4.3. Menettelytapaohjeet Allekirjoittaneet järjestöt ovat sitoutuneet noudattamaan omassa työssään seuraavia periaatteita: 1. Kummilapsityön tavoitteena on parantaa lapsen koko elinympäristöä. Näin voidaan auttaa parhaiten myös yksittäistä lasta. 2. Kummitoimintaan kuuluu olennaisena osana kummin mahdollisuus yhteydenpitoon lapsen tai kummikohteen kanssa. Kummisuhteessa on kuitenkin tärkeää muistaa, että lapset ovat ensisijaisesti yhteisöjensä ja perheidensä jäseniä. Lapset asuvat köyhissä oloissa, joten on tärkeää, että yksi lapsi ei joudu erityisasemaan saamiensa kummilahjojen takia. Tämä aiheuttaa helposti kateutta muissa lapsissa ja kummilapsi sekä pahimmassa tapauksessa koko perhe voi joutua sosiaalisesti eristyksiin. Tämän seikan takia kummilapsijärjestöillä on tietyt perusohjeet ja suositukset kummien kirjeenvaihdosta ja lahjojen lähettämisestä. Näiden ohjeiden toteutumista kummijärjestöillä on myös velvollisuus valvoa. 3. Samoin asetetaan sääntöjä myös taloudelliselle avulle, jota annetaan yhdelle lapselle, varsinkin silloin, kun on kysymys rahallisesta avusta. 4. Kummien ja lasten välinen kirjeenvaihto kulkee järjestön tai paikallisten yhteistyökumppanien kautta, koska kummijärjestöillä on vastuu yhteydenpidosta. Turvataksemme projektiemme lasten koskemattomuuden ja edun emme luovuta lasten osoitetietoja kummeille emmekä kummien osoitetietoja lapsille tai heidän perheilleen ilman asianosaisten suostumusta. 5. Lapsen fyysisen koskemattomuuden rikkominen on pahin lapsen etua vahingoittava asia (Lasten oikeuksien sopimus, artikla 19). Erityistä huolellisuutta noudatetaan kummitoiminnassa mukana olevien työntekijöiden, harjoittelijoiden, vapaaehtoisten ja hallinnon edustajien valinnassa, jotta mahdolliselta lasten hyväksikäytöltä kaikissa tapauksissa vältyttäisiin. Nämä eettiset ohjeet koskevat myös mahdollisia kummivierailuja kohdemaihin seuraavalla tavalla: 1. Kummimatkasta on aina hyvissä ajoin ennen matkaa ilmoitettava Suomessa toimivalle järjestölle. 2. Kummin ja kummilapsen turvallisuuden takaamiseksi kummilla ei ole oikeutta omatoimisesti hoitaa vierailua. Lapsen tapaamisesta on aina sovittava paikallisen järjestön kanssa. Näillä toimenpiteillä järjestöt pyrkivät suojaamaan projektien piiriin kuuluvien lasten fyysistä ja henkistä tasapainoa ja turvaamaan heidän yhteisöjensä sosiaalisia rakenteita. Kummisuhteessa on tärkeää muistaa kulttuurierot ja erilaiset maailmankuvat. Järjestöt tekevät yhteistyötä ja seuraavat näiden periaatteiden toteutumista. KLK ry on allekirjoittanut kummitoiminnan eettiset ohjeet. 8
9 5. LAPSEN OIKEUKSIEN SOPIMUS (1989) Lyhennelmä YK:n lasten oikeuksien yleissopimus on lasten ihmisoikeuksien perusasiakirja. Alla sopimuksen kohdat on listattu lyhennettyinä versioina. 1. Jokainen alle 18-vuotias on lapsi. 2. Lapsen oikeudet kuuluvat jokaiselle lapselle. Lasta ei saa syrjiä hänen tai hänen vanhempiensa ulkonäön, alkuperän, mielipiteiden tai muiden ominaisuuksien vuoksi. 3. Lasta koskevia päätöksiä tehtäessä on aina ensimmäiseksi otettava huomioon lapsen etu. 4. Valtion on toteutettava Lapsen oikeuksien sopimuksen määräämät oikeudet. 5. Valtion on kunnioitettava vanhempien tai muiden lapsen huoltajien vastuuta, oikeuksia ja velvollisuuksia lapsen kasvatuksessa. 6. Jokaisella lapsella on oikeus elämään. Valtion on taattava mahdollisimman hyvät edellytykset lapsen henkiinjäämiselle ja kehitykselle. 7. Jokainen lapsi on rekisteröitävä heti syntymän jälkeen. Syntyneellä lapsella on oikeus nimeen ja kansalaisuuteen sekä, mikäli mahdollista, oikeus tuntea vanhempansa ja olla heidän hoidettavanaan. 8. Lapsella on oikeus säilyttää henkilöllisyytensä, kansalaisuutensa, nimensä ja sukulaissuhteensa. 9. Lapsella on lähtökohtaisesti oikeus elää vanhempiensa kanssa, jos hänellä on hyvä ja turvallista olla heidän kanssaan. Vanhemmistaan erossa asuvalla lapsella on oikeus tavata ja pitää säännöllisesti yhteyttä kumpaankin vanhempaansa. Tapaaminen voidaan estää, jos se on lapsen edun vastaista. 10. Jos lapsi ja hänen vanhempansa joutuvat eri valtioihin, on valtion velvollisuus käsitellä hakemus perheen jälleenyhdistämiseksi myönteisesti ja viivyttelemättä. 11. Valtioiden on estettävä lasten laittomat kuljetukset maasta. 12. Lapsella on oikeus ilmaista omat mielipiteensä kaikissa itseään koskevissa asioissa ja ne on otettava huomioon lapsen iän ja kehitystason mukaisesti. 13. Lapsella on oikeus ilmaista mielipiteensä, kunhan ne eivät loukkaa muiden oikeuksia. Lapsella on oikeus saada tietoa. 14. Lapsella on oikeus ajatuksen-, omantunnon- ja uskonnonvapauteen. Valtion tulee kunnioittaa vanhempien lapselle antamaa ohjausta tämän oikeuden käyttämisessä. 15. Lapsilla on oikeus järjestäytyä ja toimia yhdistyksissä. 16. Lapsella on oikeus yksityisyyteen, kotirauhaan ja kirjesalaisuuteen. Hänen kunniaansa tai mainettaan ei saa halventaa. 17. Lapsella on oikeus saada tietoa esim. television, radion ja lehtien välityksellä. Valtiolla on velvollisuus rohkaista tiedotusvälineitä tuottamaan lapsen hyvinvointia ja kehitystä tukevaa aineistoa. Lasta tulee suojella hänen hyvinvointinsa kannalta vahingolliselta aineistolta. 18. Vanhemmilla on ensisijainen ja yhteinen vastuu lapsen kasvatuksesta ja kehityksestä lapsen edun mukaisesti. Valtion on tuettava vanhempia lasten kasvatuksessa. 19. Lasta on suojeltava kaikelta väkivallalta, välinpitämättömältä kohtelulta ja hyväksikäytöltä. 20. Lapsella, joka ei voi elää perheensä kanssa, on oikeus saada valtiolta erityistä suojelua ja tukea. Tällöin on kiinnitettävä huomiota lapsen kasvatuksen jatkuvuuteen sekä lapsen etniseen, uskonnolliseen ja kielelliseen taustaan. 9
10 21. Lapsi voidaan adoptoida, jos se on lapsen kannalta paras vaihtoehto. 22. Valtion tulee suojella pakolaislapsia ja huolehtia heidän tässä sopimuksessakin lueteltujen oikeuksiensa toteutumisesta. 23. Vammaisen lapsen erityistarpeet tulee huomioida ja hänen tulee saada nauttia täysipainoisesta ja hyvästä elämästä. 24. Lapsella on oikeus elää mahdollisimman terveenä ja saada tarvittaessa hoitoa. 25. Kodin ulkopuolelle sijoitetun lapsen hoito ja sijoituksen perusteet tulee tarkistaa ajoittain. 26. Lapsella on oikeus sosiaaliturvaan. 27. Lapsella on oikeus hänen ruumiillisen, henkisen, hengellisen, moraalisen ja sosiaalisen kehityksensä kannalta riittävään elintasoon. 28. Lapsella on oikeus käydä ilmaiseksi peruskoulua. Valtion on edistettävä toisen asteen koulutusta ja opinto-ohjausta sekä ehkäistävä koulunkäynnin keskeyttämistä. 29. Koulutuksen tulee kehittää lapsen kykyjä, ihmisoikeuksien, lapsen vanhempien sekä oman ja muiden kulttuurien kunnioittamista sekä suvaitsevaisuutta. 30. Vähemmistöryhmään tai alkuperäiskansaan kuuluvalla lapsella on oikeus ryhmänsä kulttuuriin, uskontoon ja kieleen. 31. Lapsella on oikeus lepoon, leikkiin ja vapaa-aikaan sekä taide- ja kulttuurielämään. 32. Lapsella ei saa teettää työtä, joka haittaa hänen opintojaan tai vahingoittaa hänen terveyttään tai kehitystään. 33. Lasta on suojeltava huumeidenkäytöltä. 34. Lasta on suojeltava kaikenlaiselta seksuaaliselta hyväksikäytöltä. Artiklat 34. ja 35.: kts. lisäpöytäkirja koskien lapsikauppaa ja lasten hyväksikäyttöä prostituutiossa ja pornografiassa 36. Lasta on suojeltava kaikelta hyväksikäytöltä. 37. Lasta ei saa kiduttaa. Lasta ei saa rankaista julmalla tai halventavalla tavalla. Lapsen vangitsemista on käytettävä vasta viimeisenä keinona ja tällöin lasta on kohdeltava inhimillisesti ja hänen ikänsä huomioiden. 38. Alle 18-vuotiasta ei saa värvätä armeijaan eikä hän saa osallistua sodankäyntiin. Aseellisissa selkkauksissa on suojeltava lapsia. (Ikäraja nostettu lisäpöytäkirjassa viidestätoista kahdeksaantoista vuoteen.) Artikla 38: kts. lisäpöytäkirja lasten osallistumisesta aseellisiin konflikteihin 39. Väärinkäytösten uhriksi joutunutta lasta on autettava toipumaan ja hänen sopeutumistaan yhteiskuntaan on edistettävä. 40. Lakia rikkonutta tai siitä epäiltyä lasta on kohdeltava hänen ihmisarvoaan kunnioittaen ja hänen ikänsä huomioon ottaen. 41. Jos valtion kansallinen lainsäädäntö turvaa lapselle paremmat oikeudet kuin tämä sopimus, sitä on noudatettava. 42. Valtion tulee huolehtia, että kaikki kansalaiset tuntevat lapsen oikeudet. 43. Tämän sopimuksen noudattamista valvoo YK:n lapsen oikeuksien komitea. 44. Valtioilla on velvollisuus raportoida säännöllisesti lapsen oikeuksien toteutumisesta. 45. Erityisjärjestöillä, UNICEF:illa ja muilla YK:n elimillä on oikeus ja velvollisuus arvioida ja edistää sopimuksen täytäntöönpanoa Nämä artiklat koskevat sopimukseen liittymistä, sen voimaantuloa ja muutoksia. 35. Valtioiden on estettävä lapsikauppa. 10
KUMMIN KÄSIKIRJA. Kummilapsitoimisto Sairaalankatu 5-7, Tampere ,
KUMMIN KÄSIKIRJA Kummilapsitoimisto Sairaalankatu 5-7, 33100 Tampere kummilapset@svk.fi 010 3288 013, 050 441 3190 www.klkry.net Tammikuu 2017 1 1. TERVETULOA KUMMIKSI! Olet tervetullut mukaan Kehitysmaiden
LisätiedotJokainen alle 18-vuotias on lapsi.
Jokainen alle 18-vuotias on lapsi. Lapsen oikeudet kuuluvat jokaiselle lapselle. Ketään lasta ei saa syrjiä hänen tai hänen vanhempiensa ominaisuuksien, mielipiteiden tai alkuperän vuoksi. Lapsia koskevia
Lisätiedotlapsilla on omat oikeudet?
Tiesitkö, että lapsilla on omat oikeudet? Ihmisoikeudet kuuluvat jokaiselle iästä riippumatta. YK:n lapsen oikeuksien yleissopimus on tehty turvaamaan lapsen erityisiä tarpeita ja etua. Lapsen oikeuksien
Lisätiedot16.9.2008. Lapsen oikeuksien sopimus. Lapsen etu (artikla 3) Oikeus elämään, henkiinjäämiseen ja kehittymiseen (artiklat 6, 24, 27, 28, 31 ja 32)
Luentorunko Lapsen oikeuksien sopimus - pikakelaus Sopimuksen toimeenpanovelvoitteet Lapsen oikeuksien sopimuksen toimeenpano kehitysmaissa Rauno Merisaari, ihmisoikeusneuvonantaja, Ihmisoikeuspoltiikan
Lisätiedot1. Lapsen oikeuksien julistus koskee kaikkia alle 18-vuotiaita. Lapsen oikeuksien julistuksessa lapsiksi kutsutaan sekä lapsia että nuoria.
Lapsen oikeuksien julistus Barnkonventionen på finska för barn och ungdomar YK:n lapsen oikeuksien julistus annettiin vuonna 1989. Lapsen oikeuksien julistuksessa luetellaan oikeudet, jotka jokaisella
LisätiedotLapsen oikeudet ovat aikuisten velvollisuuksia Lapsiystävällisen kunnan rakennuspalikat Pikkusyöte
Lapsen oikeudet ovat aikuisten velvollisuuksia Lapsiystävällisen kunnan rakennuspalikat Pikkusyöte 16.8.2018 Jaana Tervo, THL Lapsen oikeuksien sopimus Lapset ovat toimijoita joilla on omia oikeuksia:
LisätiedotKÄSIKIRJA LAPSEN KUMMILLE
KÄSIKIRJA LAPSEN KUMMILLE SISÄLTÖ TERVETULOA SOS-KUMMIKSI 4 Tervetuloa SOS-kummiksi 5 Miten tukesi käytetään? Kuva: Magnus Jønck/Diegos Kuva: Dominic Sansoni KUMMIUDESTA 6 Kummina oleminen 7 Kummilapsi
LisätiedotLASTEN OIKEUDET. Setan Transtukipiste. Oikeudesta olla prinssi tai prinsessa tai miettiä vielä
LASTEN OIKEUDET Setan Transtukipiste Oikeudesta olla prinssi tai prinsessa tai miettiä vielä >> SUKUPUOLEN MONINAISUUS ON JOIDENKIN LASTEN OMINAISUUS Joskus lapsi haluaa olla välillä poika ja välillä tyttö.
LisätiedotMinulla on oikeuksia, sinulla on oikeuksia, hänellä on oikeuksia. Yleistä lasten oikeuksista
Minulla on oikeuksia, sinulla on oikeuksia, hänellä on oikeuksia Yleistä lasten oikeuksista Kaikilla ihmisillä on oikeuksia. Alle 18-vuotiailla lapsilla ja nuorilla on lisäksi omia erityisoikeuksiaan.
LisätiedotYK:n lapsen oikeuksien yleissopimus lapsen oikeuksien perustana
YK:n lapsen oikeuksien yleissopimus lapsen oikeuksien perustana Reetta Kallio Asiantuntija, Lastensuojelun Keskusliitto Etelä-Pohjanmaan LAPE -seminaari 9.2.2018 Lastensuojelun Keskusliitto Armfeltintie
Lisätiedot17.11.2014/EI. Johdatus lapsen oikeuksien sopimukseen
17.11.2014/EI Johdatus lapsen oikeuksien sopimukseen Lapsen ihmisoikeuksien kehittyminen (1) Maailman työjärjestön ILO:n yleissopimukset, lapsityövoiman käytön rajoitukset (1919) Kansainliiton lapsen oikeuksien
LisätiedotYK:N VAMMAISTEN IHMISTEN OIKEUKSIA KOSKEVA YLEISSOPIMUS
YK:N VAMMAISTEN IHMISTEN OIKEUKSIA KOSKEVA YLEISSOPIMUS Tekstin kokoaminen ja kuvat: Tommi Kivimäki SOPIMUKSEN ARTIKLAT 5-30: 5. Vammaisten syrjintä on kielletty Vammaisten ihmisten on saatava tietoa ymmärrettävässä
LisätiedotSinun ja kummilapsesi kirjeenvaihto
Sinun ja kummilapsesi kirjeenvaihto 1 Kirjeen saaminen on aina iloinen yllätys Kummilapsesi ilahtuu varmasti, jos toisinaan muistat häntä postikortilla tai lyhyellä kirjeellä. Postikortit ovat suositeltavia,
LisätiedotLAPSEN OIKEUKSIEN YLEISSOPIMUS 20 VUOTTA
LAPSEN OIKEUKSIEN YLEISSOPIMUS 20 VUOTTA 1 YK:n lapsen oikeuksien yleissopimus täyttää 20 vuotta 20.11.2009 Yleissopimus lapsen oikeuksista hyväksyttiin YK:n yleiskokouksessa 20.11.1989. 2 Lapsen ihmisoikeuksien
LisätiedotLapsen saattohoito YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen näkökulmasta
Lapsen saattohoito YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen näkökulmasta Pyöreän pöydän keskustelu 14.3.2016 Säätytalo, Helsinki 14.3.2016 1 Eettiset koodistot/ ohjeet Terveys-/ lääkintäoikeus Sosiaalioikeus
LisätiedotLastensuojeluohjeistus. Suomen World Vision
Lastensuojeluohjeistus Suomen World Vision Pyydämme, että tukijana tai yhteistyökumppanina Olet tarkka siitä, miten puhut, toimit ja olet vuorovaikutuksessa lasten kanssa. Aikuisen käytöksen tulee osoittaa
LisätiedotTiedätkö lasten ihmisoikeuksista?
Tiedätkö lasten ihmisoikeuksista? Ihmisoikeudet kuuluvat kaikille, myös jokaiselle lapselle. SUOMI FINNISH Lapsia ovat alle 18-vuotiaat. Mitä YK:n lapsen oikeuksien sopimus tarkoittaa? Yhdistyneet Kansakunnat
LisätiedotTiedätkö lasten ihmisoikeuksista?
Tiedätkö lasten ihmisoikeuksista? Ihmisoikeudet kuuluvat kaikille ihmisille, myös jokaiselle lapselle. Lapsia ovat kaikki alle 18-vuotiaat. Mitä YK:n lapsen oikeuksien sopimus tarkoittaa? Yhdistyneet Kansakunnat
LisätiedotVarhaiskasvatus lapsen oikeuksien näkökulmasta
Esa Iivonen, johtava asiantuntija, MLL Kommenttipuheenvuoro - Varhaiskasvatuksen tulevaisuus -seminaari 27.9.2017 Varhaiskasvatus lapsen oikeuksien näkökulmasta Lapsen oikeuksien sopimus lasten hyvinvoinnin
LisätiedotTiedätkö, mitä ovat lasten ihmisoikeudet? Selkokielinen esite
LAPSIASIAVALTUUTETTU Tiedätkö, mitä ovat lasten ihmisoikeudet? Selkokielinen esite Ihmisoikeudet kuuluvat kaikille. Ne kuuluvat myös kaikille lapsille. Lapsia ovat alle 18-vuotiaat. Mitä YK:n lapsen oikeuksien
LisätiedotLapsen oikeuksien sopimus täyttää 30 vuotta !
Lapsen oikeuksien sopimus täyttää 30 vuotta 20.11.2019! YK:n lapsen oikeuksien sopimus takaa lapselle oikeuden olla oma itsensä Ihmisoikeudet kuuluvat kaikille. Ketään ei saa syrjiä. Jokaisella lapsella
LisätiedotLAPSELLA ON OIKEUKSIA
LAPSELLA ON OIKEUKSIA Save the Children TURVAAVAT LASTEN HYVÄN ELÄMÄN MAHDOLLISUUDET ON LAADITTU NOUDATETTAVIKSI ON LAADITTU NOUDATETTAVIKSI SISÄLTÄVÄT LAPSIA VAHVASTI SUOJELEVIA PERIAATTEITA LAPSILLE
LisätiedotLapsen oikeuksien sopimuksen ja lapsipolitiikan toteuttamisen valossa. Hannele Sauli, Pasi Reinikainen, Salla Säkkinen & Sirkka Rousu
Lapsen oikeuksien sopimuksen ja lapsipolitiikan toteuttamisen valossa Hannele Sauli, Pasi Reinikainen, Salla Säkkinen & Sirkka Rousu Tavoitteena on luoda kansallinen vakiintuneesti kerääntyvän seurantatiedon
LisätiedotVapaaehtoistoiminnan linjaus
YHDESSÄ MUUTAMME MAAILMAA Vapaaehtoistoiminnan linjaus Suomen Punainen Risti 2008 Hyväksytty yleiskokouksessa Oulussa 7.-8.6.2008 SISÄLTÖ JOHDANTO...3 VAPAAEHTOISTOIMINNAN LINJAUKSEN TAUSTA JA TAVOITTEET
LisätiedotLapsen oikeuksien sopimus täyttää 30 vuotta !
Lapsen oikeuksien sopimus täyttää 30 vuotta 20.11.2019! YK:n lapsen oikeuksien sopimus takaa lapselle oikeuden olla oma itsensä Ihmisoikeudet kuuluvat kaikille. Ketään ei saa syrjiä. Jokaisella lapsella
LisätiedotTähän alle/taakse voi listata huomioita aiheesta Leikki ja vapaa aika.
Leikki ja vapaa-aika Lähes aina 1. Yhteisössäni minulla on paikkoja leikkiin, peleihin ja urheiluun. 2. Löydän helposti yhteisöstäni kavereita, joiden kanssa voin leikkiä. 3. Minulla on riittävästi aikaa
LisätiedotSukupuolinäkökulma YK:n lapsen oikeuksien sopimukseen
Tämän menetelmän käyttämiseksi pitää olla riittävästi taustatietoa. Se edellyttää tutustumista opintopaketin luvun 6 teksti- ja videoaineistoon. Sukupuolinäkökulma YK:n lapsen oikeuksien sopimukseen YK:n
LisätiedotKUMMIN OPAS. Kenialainen kummilapseni on
KUMMIN OPAS Kenialainen kummilapseni on KUMMIN OPAS TOIMINNAN YLEISET TAVOITTEET 3 YHTEISTYÖKUMPPANIT NAKURUSSA 3 KUMMIMAKSU 3 KUMMISUHTEEN KESTO 4 KOULUNKÄYNTI KENIASSA 4 KUMMIKIRJEENVAIHTO 5 LAHJOJEN
LisätiedotKuva: Unelmien koulu, jonka on piirtänyt 12-vuotias Elish Nepalista. Lapsi on mukana Fidan kummiohjelmassa, ja koulu jota hän käy, on hyvin paljon
1 Suomen keskustelussa mainitaan usein OPPIMISVELVOLLISUUS, mutta kyseessä on lapsen oikeus käydä koulua YK:n Lapsen oikeuksien sopimuksen 28. artikla: Lapsilla on oikeus käydä koulua. Lapsityö (LOS 31.
LisätiedotLapsen oikeuksien toteutuminen meillä ja muualla. Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 15.9.09 Sointu Möller, YL
Lapsen oikeuksien toteutuminen meillä ja muualla Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 15.9.09 Sointu Möller, YL Yk:n lapsen oikeuksien sopimus (LOS) Hyväksytty YK:ssa 20.11.1989 Voimassa Suomessa vuodesta
LisätiedotKummin käsikirja. Sisältö:
Kummin käsikirja Kummin käsikirja Tästä oppaasta löydät lisätietoa Interpedian kehitysyhteistyöstä ja kummitoiminnasta. Kummina tai kuukausilahjoittajana juuri sinä vaikutat lasten oikeuksien toteutumiseen
LisätiedotKOHTI YHTEISTÄ LAPSIKÄSITYSTÄ LAPSEN OIKEUKSIEN SOPIMUS LAPSIKÄSITYSTEN YHDISTÄJÄNÄ
Suvianna Hakalehto Lapsi- ja koulutusoikeuden apulaisprofessori KOHTI YHTEISTÄ LAPSIKÄSITYSTÄ LAPSEN OIKEUKSIEN SOPIMUS LAPSIKÄSITYSTEN YHDISTÄJÄNÄ LAPSEN OIKEUDELLISEN ASEMAN KEHITYS lapsi sosiaalisena
LisätiedotTähän alle/taakse voi listata huomioita aiheesta Leikki ja vapaa aika.
Leikki ja vapaa-aika Lähes aina 1. Yhteisössäni minulla on paikkoja leikkiin, peleihin ja urheiluun. 2. Löydän helposti yhteisöstäni kavereita, joiden kanssa voin leikkiä. riittävästi aikaa leikkiä ja
LisätiedotEsikoulu ja koulu Hässleholmin kunnassa
Esikoulu ja koulu Hässleholmin kunnassa Lapsi- ja kouluasioiden hallinto vastaa esikoulusta, pedagogisesta hoidosta, vapaa-ajankodista, peruskoulusta, lukiosta, erityiskoulusta ja kulttuurikoulusta. Kun
LisätiedotPaikalliset arvokkuustakuut Norrköpingin kunnan vanhustenhuollossa
Paikalliset arvokkuustakuut Norrköpingin kunnan vanhustenhuollossa HOITO- JA HOIVATOIMISTO Paikalliset arvokkuustakuut Norrköpingissä Arvokas elämä ja hyvinvointi Kansallinen arvoperusta Erään sosiaalipalvelulakiin
LisätiedotKansalaisen oikeudet ja velvollisuudet
Kansalaisen oikeudet ja velvollisuudet Oikeus (laki sanoo, että saa tehdä jotakin) Suomen uusi perustuslaki tuli voimaan 1.3.2000. Perustuslaki on tärkeä laki. Perustuslaki kertoo, mitä ihmiset saavat
LisätiedotLapsen oikeuksien sopimus/ Henkinen väkivalta Mirella Huttunen, Kotimaan vaikuttamistyön päällikkö
Lapsen oikeuksien sopimus/ Henkinen väkivalta Mirella Huttunen, Kotimaan vaikuttamistyön päällikkö YK:n lapsen oikeuksien sopimus 19 artikla Sopimusvaltiot ryhtyvät kaikkiin asianmukaisiin lainsäädännöllisiin,
LisätiedotBerner-konsernin toimittajia koskevat eettiset toimintaohjeet
1/5 Berner-konsernin toimittajia koskevat eettiset toimintaohjeet Berner-konsernin yhteistyökumppaneiden ja toimittajien (tästä eteenpäin Toimittaja ) on noudatettava kaikkea soveltuvaa lainsäädäntöä,
LisätiedotParaneeko lapsen asema lakiuudistuksen myötä? Lapsen edun ja osallisuuden toteutumisen arviointia. Erofoorumi
Paraneeko lapsen asema lakiuudistuksen myötä? Lapsen edun ja osallisuuden toteutumisen arviointia Erofoorumi 2018 22.3.2018 1 Lapsen asemaan koskevat keskeiset muutokset Lakiuudistuksen tavoite : lapsen
LisätiedotAvoin hallinto Lapsen oikeuksien iltapäivä 16.11.2015
Avoin hallinto Lapsen oikeuksien iltapäivä 16.11.2015 Johdatus lapsen oikeuksien sopimukseen Merike Helander Lapsiasiavaltuutetun toimisto Merike Helander, lakimies 16.11.2015 2 YK:n yleissopimus lapsen
LisätiedotOppilas- ja opiskelijahuoltolaki lapsen oikeuksien näkökulmasta
Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki lapsen oikeuksien näkökulmasta Ohjelmajohtaja L A S T E N S U O J E L U N K E S K U S L I I T T O Arm feltintie 1, 00150 Helsinki Puh. (09) 329 6011 toim isto@lskl.fi Lapsen
LisätiedotIHMISOIKEUSPERUSTAINEN
IHMISOIKEUSPERUSTAINEN LÄHESTYMISTAPA KIRSI POLLARI, erityisasiantuntija, Lastensuojelun Keskusliitto MIINA WECKROTH, hankepäällikkö, Minua kuullaan -hanke 4.3.2019 LAPE Lapsi- ja perhepalveluiden palvelujärjestelmän
LisätiedotSuvianna Hakalehto-Wainio OTT,VT Asiantuntijalakimies. Lapsen osallisuus lastensuojelussa
Suvianna Hakalehto-Wainio OTT,VT Asiantuntijalakimies Lapsen osallisuus lastensuojelussa Esityksen rakenne 1) Lapsen oikeuksista Lapsen oikeuksien sopimus: keskeiset periaatteet Lasten oikeuksien toteutumisen
LisätiedotRANGAISTUS JA LAPSEN HUOMIOINTI KÄYTÄNNÖSSÄ
RANGAISTUS JA LAPSEN HUOMIOINTI KÄYTÄNNÖSSÄ 4.11.2013 Karoliina Taruvuori, apulaisjohtaja Riihimäen vankila Perusteet lapsi- ja perhetyölle Rikosseuraamuslaitoksessa YK:n lapsen oikeudet lapsella on oikeus
LisätiedotLapsen oikeudet toteutuvat arjessa - perusoppimäärä lapsen oikeuksista kuntapäättäjille
Lapsen oikeudet toteutuvat arjessa - perusoppimäärä lapsen oikeuksista kuntapäättäjille Lapsen oikeudet ovat ihmisoikeuksia Ihmisoikeudet ovat jakamattomia, toisistaan riippuvaisia, yleisiä, luovuttamattomia,
LisätiedotLapsen itsemääräämisoikeuden käyttäminen 25.11.2014
Lapsen itsemääräämisoikeuden käyttäminen 25.11.2014 Lapsen itsemääräämisoikeuden käyttäminen Alaikäiset ja biopankit -keskustelu 25.11.2014 Merike Helander Merike Helander, lakimies 25.11.2014 2 Esityksen
LisätiedotLapsen oikeuksien päivää vietetään 20. marraskuuta
Kasvata ilolla Lapsen oikeuksien päivää vietetään 20. marraskuuta Lapsen oikeudet toteutuvat kun aikuiset ottavat niistä vastuun sekä kunnioittavat lapsen ihmisarvoa. Lapsen oikeuksissa on kysymys myös
LisätiedotTervetuloa Teinilän Lastenkotiin
Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Lapsen nimi: LASTEN OIKEUKSIEN JULISTUS Lapsella on oikeus Erityiseen suojeluun ja hoivaan Riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista Osallistua ikänsä ja kehitystasonsa
LisätiedotKATSAUS KAIRON KATULAPSIIN JA LASTEN OIKEUKSIIN
Päivi Arvonen KATSAUS KAIRON KATULAPSIIN JA LASTEN OIKEUKSIIN Kuka on katulapsi? Lapsi joka asuu kadulla ja on vailla vakinaista asuntoa on katulapsi. Myös lasta, joka joutuu vieeämään päivät kadulla elantoa
LisätiedotVapaa-ajan toiminnat. Ei ikinä totta. Joskus totta. Aina totta Kommentit. Yleensä totta
Vapaa-ajan toiminnat 1. Yhteisössäni minulla on paikkoja toimintaan, peleihin ja urheiluun. 2. Löydän helposti yhteisöstäni kavereita, joiden kanssa voin tehdä kaikkea. riittävästi aikaa toimintaan ja
Lisätiedotasema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli
Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet Lakia sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista kutsutaan lyhyesti asiakaslaiksi.
LisätiedotPRIDE-kotitehtävä VIIDES TAPAAMINEN. Lapsen oikeus perhesuhteisiin PRIDE-KOTITEHTÄVÄT. Kotitehtävä 5 / Sivu 1
Kotitehtävä 5 / Sivu 1 Nimi: PRIDE-kotitehtävä VIIDES TAPAAMINEN Lapsen oikeus perhesuhteisiin Perhe ja perhesuhteiden ylläpitäminen ovat tärkeitä mm. lapsen itsetunnon, identiteetin ja kulttuurisen yhteenkuuluvuuden
LisätiedotVT Mirjam Araneva Lastensuojelun perhehoidon päivät Lastensuojelun perhehoito julkisena hallintotehtävänä
VT Mirjam Araneva Lastensuojelun perhehoidon päivät 8.11.2018 Lastensuojelun perhehoito julkisena hallintotehtävänä Mikä on julkinen hallintotehtävä ja mitä vaatimuksia sen hoitamiseen liittyy? Julkinen
LisätiedotLapsen edunvalvonnasta lastensuojeluasioissa
Lapsen edunvalvonnasta lastensuojeluasioissa Rovaniemi 12.9.2013 Oikeusturvayksikön päällikkö, ylitarkastaja Keijo Mattila, 12.9.2013 1 PERUSOIKEUDET LAPSEN SUOJANA Perustuslain 6.3 : Lapsia on kohdeltava
LisätiedotSaa mitä haluat -valmennus
Saa mitä haluat -valmennus Valmennuksen jälkeen Huom! Katso ensin harjoituksiin liittyvä video ja tee sitten vasta tämän materiaalin tehtävät. Varaa tähän aikaa itsellesi vähintään puoli tuntia. Suosittelen
LisätiedotKatastrofin ainekset
Katastrofin ainekset KOULUTUKSEN Katastrofi Monessa maassa yhä useampi lapsi aloittaa koulunkäynnin. Koulua käymättömien lasten määrä laski vuosien 2000 ja 2011 välillä lähes puoleen, 102 miljoonasta 57
LisätiedotLapsi perheen ja hallinnon välissä
Lapsi perheen ja hallinnon välissä Lasten ja perheiden eroauttaminen -seminaari Pentti Arajärvi 11.11.2015 1 Lapsen oikeuksien yleissopimus 3 artikla 1. Kaikissa julkisen tai yksityisen sosiaalihuollon,
LisätiedotYhdenvertaisuusnäkökulmia maakuntahallintoon
Yhdenvertaisuusnäkökulmia maakuntahallintoon Kohti lapsiystävällisiä maakuntia, LAPE seminaari 24.1.2018 Kirsi Pollari, erityisasiantuntija, Lastensuojelun Keskusliitto Lastensuojelun Keskusliitto Armfeltintie
LisätiedotROMANIT - vanha vähemmistö Romanit ovat lähteneet Intiasta 800-luvulla ja asettuneet Eurooppaan 1300-luvulta alkaen.
Koulutusaineiston pohdintatehtäviä ROMANIT EUROOPASSA Ihmisoikeudet, liikkuvuus ja lapset 1. OSA: ROMANIT - Vähemmistönä Euroopassa ROMANIT - vanha vähemmistö Romanit ovat lähteneet Intiasta 800-luvulla
LisätiedotVanhemmuussuunnitelma
Vanhemmuussuunnitelma Yhteinen lapsemme on / Yhteisiä lapsiamme ovat: Kunnioitamme toisiamme vanhempina, hyväksymme toistemme merkityksen lastemme elämässä ja toimimme yhteistyökumppaneina lastemme kasvattamisessa.
LisätiedotVanhemmuussuunnitelma
Vanhemmuussuunnitelma Yhteinen lapsemme on / Yhteisiä lapsiamme ovat: Kunnioitamme toisiamme vanhempina, hyväksymme toistemme merkityksen lastemme elämässä ja toimimme yhteistyökumppaneina lastemme kasvattamisessa.
LisätiedotEsa Iivonen Päivähoidosta varhaiskasvatukseen seminaari Lapsella on oikeus leikkiin
Esa Iivonen Päivähoidosta varhaiskasvatukseen seminaari 12.9.2014 Lapsella on oikeus leikkiin Lapsen oikeuksien sopimus Lapsen oikeuksien sopimukseen on koottu lapsille tärkeät ihmisoikeudet. Sopimus hyväksyttiin
LisätiedotLapsen oikeuksien sopimus
Lapsen oikeuksien sopimus 1. YK:n yleissopimus lapsen oikeuksista - lapsen oikeuksien perusta 2. Lapsen oikeuksien sopimus - toimijat 3. Lapsen oikeuksien sopimuksen täytäntöönpano 4. Lapsen oikeuksien
LisätiedotTasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutus vammattomalle vapaaehtoiselle. Kehitysvammaisten Tukiliitto Best Buddies -projekti Marraskuu 2013
Tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutus vammattomalle vapaaehtoiselle Kehitysvammaisten Tukiliitto Best Buddies -projekti Marraskuu 2013 Tämä on esimerkki tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutuksesta.
LisätiedotLapsiperheiden palvelut ja lastensuojelupalvelut
Lapsiperheiden palvelut ja lastensuojelupalvelut Lastensuojelun perusta Vanhemmat ovat ensisijaisesti vastuussa lapsen huolenpidosta ja kasvatuksesta. Tähän tehtävään heillä on oikeus saada apua yhteiskunnalta.
LisätiedotLapsen oikeudet säädösvalmistelusta käytäntöön HAUS,
Lapsen oikeudet säädösvalmistelusta käytäntöön HAUS, 24.9.2015 Lapsen oikeuksien sopimus Merike Helander Lapsiasiavaltuutetun toimisto Merike Helander, lakimies 24.9.2015 2 YK:n yleissopimus lapsen oikeuksista
LisätiedotLasten ja perheiden tukeminen - kirkot, uskonnolliset yhteisöt ja viranomaiset yhteistyössä
Lasten ja perheiden tukeminen - kirkot, uskonnolliset yhteisöt ja viranomaiset yhteistyössä Raija Harju-Kivinen 3.11.2014 1 Miksi lasten ja lapsiperheiden asiat on tärkeitä nostaa keskusteluun? Raija Harju-Kivinen
LisätiedotMe, media ja maailma. - kansalaisjärjestö globaalikasvattajana
Me, media ja maailma - kansalaisjärjestö globaalikasvattajana 14.5.2008 Planin kansainvälisyyskasvatus kansainvälisyyskasvatus mahdollistaa ei vain perusymmärryksen lapsen oikeuksista ja kehitysyhteistyöstä
LisätiedotPALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ
VOIKUKKIA 2015 PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ Hei hyvä vanhempi! Kiitos osallistumisestasi vanhempien VOIKUKKIA-vertaistukiryhmään. Haluaisimme tietää millaisia tunnelmia ja ajatuksia vertaistukiryhmäkokemus
Lisätiedot1 (6) ESITYS IHMISKAUPAN UHRIEN AUTTAMISJÄRJESTELMÄÄN
1 (6) ESITYS IHMISKAUPAN UHRIEN AUTTAMISJÄRJESTELMÄÄN Ota aina yhteyttä auttamisjärjestelmään myös puhelimitse, kiireellistä palvelua vaativassa tapauksessa jo ennen esityksen lähettämistä. (Puh. 02954
LisätiedotLapsen itsemäärämisoikeus sukupuoleen Pyöreä pöytä
Lapsen itsemäärämisoikeus sukupuoleen Pyöreä pöytä 13.11.2017 Lapsen itsemääräämisoikeus terveydenhuollossa Merike Helander Merike Helander, lakimies 13.11.2017 2 YK:n yleissopimus lapsen oikeuksista (Sops
LisätiedotMoniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013. Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry
Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013 Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry Päiväys Moniammatillinen yhteistyö Lasten ja perheiden
LisätiedotKodin ulkopuolella asuvat vammaiset lapset ja lakiuudistukset
Kodin ulkopuolella asuvat vammaiset lapset ja lakiuudistukset Sanna Ahola Erityisasiantuntija 28.11.2016 Esityksen nimi / Tekijä 1 Milloin lapsi voidaan sijoittaa kodin ulkopuolelle? Lastensuojelulain
LisätiedotTOIMINTASUUNNITELMA 2015
TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Me Itse ry Toimintasuunnitelma 2015 Me Itse ry edistää jäsentensä yhdenvertaisuutta yhteiskunnassa. Teemme toimintaamme tunnetuksi, jotta kehitysvammaiset henkilöt tunnistettaisiin
LisätiedotESITYS IHMISKAUPAN UHRIEN AUTTAMISJÄRJESTELMÄÄN
.. ESITYS IHMISKAUPAN UHRIEN AUTTAMISJÄRJESTELMÄÄN Ota aina yhteyttä auttamisjärjestelmään myös puhelimitse, kiireellistä palvelua vaativassa tapauksessa jo ennen esityksen lähettämistä. (Puh. 02954 63177)
LisätiedotLAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle)
LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle) Lapsi Haastattelija Päivä ja paikka 1 LAPSI JA HÄNEN PERHEENSÄ Vanhempasi ovat varmaankin kertoneet Sinulle syyn siihen, miksi olen halunnut tavata Sinua.
LisätiedotLapsen oikeudet säädösvalmistelusta käytäntöön , Tieteiden talo
Lapsen oikeudet säädösvalmistelusta käytäntöön 28.9.2016, Tieteiden talo Klo 9.00 Koulutuspäivän avaus lapsiasiavaltuutettu Tuomas Kurttila Klo 9.10 10.25 Lapsen oikeuksien sopimus lakimies Merike Helander,
LisätiedotCode Eettiset of ohjeemme. It s all about values
Code Eettiset of ohjeemme Conduct It s all about values JOHDANTO Eettisten ohjeidemme perustana ovat Nordzuckerin arvot, jotka ovat yrityskulttuurimme kulmakivi. Arvot ohjaavat toimintaamme pulmatilanteissa,
LisätiedotLapsen oikeudet säädösvalmistelusta käytäntöön
Lapsen oikeudet säädösvalmistelusta käytäntöön 10.9.2018 1 Yhdenvertaisuuden huomioiminen Anssi Pirttijärvi 6.9.2018 10.9.2018 2 Perustuslaki 6 Yhdenvertaisuus Ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä.
LisätiedotOMANTUNNONVAPAUS, OSALLISTUMINEN, OIKEUS OMAAN KULTTUURIIN
OMANTUNNONVAPAUS, OSALLISTUMINEN, OIKEUS OMAAN KULTTUURIIN STANDARDI Asukkailla on oikeus osallistua sosiaaliseen, kulttuuriseen, uskonnolliseen tai yhdistystoimintaan sekä liikuntaan ja urheiluun tai
LisätiedotPALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ
VOIKUKKIA 2014 PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ Hei hyvä vanhempi! Kiitos osallistumisestasi vanhempien VOIKUKKIA-vertaistukiryhmään. Haluaisimme tietää millaisia tunnelmia ja ajatuksia vertaistukiryhmäkokemus
LisätiedotYK:n yleissopimus LAPSEN OIKEUKSISTA
YK:n yleissopimus LAPSEN OIKEUKSISTA Painotuote Sisältö YK:n yleissopimus lapsen oikeuksista Esipuhe 4 YLEISSOPIMUS LAPSEN OIKEUKSISTA Johdanto 5 Osa I 7 Art. 1 Määritelmä lapsesta 7 Art. 2 Syrjimättömyys
LisätiedotLapsilähtöisyys rikosseuraamusalalla Mikkeli
Lapsilähtöisyys rikosseuraamusalalla 19.11.2015 Mikkeli Lapsivaikutusten arviointi päätöksenteossa Merike Helander Lakimies, lapsiasiavaltuutetun toimisto Merike Helander. lakimies, lapsiasivaltuutetun
Lisätiedot1. YK:n lapsen oikeuksien yleissopimus
7 1. YK:n lapsen oikeuksien yleissopimus Lapsen oikeudet kuuluvat jokaiselle lapselle. Lasta ei saa syrjiä hänen tai hänen vanhempiensa ulkonäön, alkuperän, mielipiteiden tai muiden ominaisuuksien vuoksi.
LisätiedotLapsi ja vanhempien ero Lapsen oikeuksien näkökulma
Esa Iivonen Lapsi erotilanteessa toteutuuko lapsen etu? Lapsiasiavaltuutetun seminaari 16.12.2014 Lapsi ja vanhempien ero Lapsen oikeuksien näkökulma Lapsen oikeuksien sopimuksessa (LOS) turvattujen oikeuksien
LisätiedotLapsen oikeus saada etunsa arvioiduksi LSL 4.2 merkitys ja käytäntö päätösten perustelussa
IDEA-projekti I koulutus 16.3.2018 Tampereen yliopisto / VT Mirjam Araneva Lapsen oikeus saada etunsa arvioiduksi LSL 4.2 merkitys ja käytäntö päätösten perustelussa - 7/1998 lapsen etu -projekti Lastensuojelun
LisätiedotRakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat
Kummikirje 1-2016 3.5. 2016 Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat Olen uusi Venäjän alueen kummityön kordinaattori Ammi Kallio. Tämä on ensimmäinen kummikirje, jonka kirjoitan teille alueelta.
LisätiedotValtakunnalliset lastensuojelupäivät Lapsen etu ja vuoroasuminen Katja Niemelä, perheoikeudellisten asioiden päällikkö, Helsinki
Valtakunnalliset lastensuojelupäivät Lapsen etu ja vuoroasuminen Katja Niemelä, perheoikeudellisten asioiden päällikkö, Helsinki Lapsenhuoltolain uudistaminen pääministeri Juha Sipilän hallitusohjelmassa
LisätiedotKieliohjelma Atalan koulussa
Kieliohjelma Atalan koulussa Vaihtoehto 1, A1-kieli englanti, B1- kieli ruotsi 6.luokalla 1 lk - 2 lk - 3 lk englanti 2h/vko 4 lk englanti 2h/vko 5 lk englanti 2-3h/vko 6 lk englanti 2-3h/vko, ruotsi 2h/vko
LisätiedotTERVETULOA RIPPIKOULUUN!
TERVETULOA RIPPIKOULUUN! Mikä ihmeen ripari? Edessäsi on nyt ainutkertainen elämän jakso, jolloin sinulla on mahdollisuus osallistua rippikouluun yhdessä ikätovereidesi kanssa. Rippikoulussa eli riparilla
LisätiedotAsia: Lapsiasiavaltuutetun lausunto luonnoksista hallituksen esityksiksi omaishoitolain ja perhehoitolain muuttamiseksi
LAPS/14/2016 20.4.2016 1 /5 Sosiaali- ja terveysministeriölle Viite: Lausuntopyyntö 30.3.2016, STM108:00/2015, STM109:00/2015 Asia: Lapsiasiavaltuutetun lausunto luonnoksista hallituksen esityksiksi omaishoitolain
LisätiedotPuolueettomuus. Autettavan Toiminnan ehdoilla toimiminen ilo
Puolueettomuus Vapaaehtoistoiminnassa toimitaan tasapuolisesti kaikkien edun mukaisesti. Vapaaehtoinen ei asetu kenenkään puolelle vaan pyrkii toimimaan yhteistyössä eri osapuolten kanssa. Mahdollisissa
LisätiedotIDEA-projekti. II koulutus Tampereen yliopisto
IDEA-projekti II koulutus 3.-4.5.2018 Tampereen yliopisto Twitter: @IDEAchildrights @UniTampere #lapsenoikeudet Co-funded by the Rights, Equality and Citizenship (REC) Programme of the European Union Toimiva
LisätiedotKoulukokemusten kansainvälistä vertailua 2010 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study).
Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 1 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa 1994-1 WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study). Pääjohtaja Aulis Pitkälä Tiedotustilaisuus 8.8.12, Opetushallitus Osaamisen
LisätiedotPALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ
VOIKUKKIA 03/2017 PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ Hei hyvä vanhempi! Kiitos osallistumisestasi vanhempien VOIKUKKIA-vertaistukiryhmään. Haluaisimme tietää millaisia tunnelmia ja ajatuksia vertaistukiryhmäkokemus
LisätiedotFRA. Ihmisten oikeus asua itsenäisesti. Suomen tapaustutkimus raportti *** *** EUROPEAN UNION AGENCY FOR FUNDAMENTAL RIGHTS * *
*** FRA * * *** EUROPEAN UNION AGENCY FOR FUNDAMENTAL RIGHTS Ihmisten oikeus asua itsenäisesti Suomen tapaustutkimus raportti Sisältö Sivu dlfra... EUROPEAN UNION AGENCY FOR FUNDAMENTAL RIGHTS Johdanto
LisätiedotJohdatus lapsivaikutusten arviointiin 30.11.2015
Johdatus lapsivaikutusten arviointiin Akaa 24.11.2015 Lapsivaikutusten arviointi Virkamiesten ja päättäjien työkalu lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen sekä palveluiden
LisätiedotKetkä ovat täällä tänään? Olen. 13 1. Nainen. 16 2. Mies
Ketkä ovat täällä tänään? Olen 13 1. Nainen 16 2. Mies 1 Taustatiedot Ketkä ovat täällä tänään? Ikä 5 1. < 25 1 6 8 6 3 2. < 35 3. < 45 4. < 55 5. < 65 6. 65 tai yli 2 7 3 5 1 9 Olen Ammatti 4 1. opiskelemassa
Lisätiedot