Dinosaurukset tietoisku sunnuntaisin klo 13
|
|
- Jaana Uotila
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Dinosaurukset tietoisku sunnuntaisin klo 13 Tietoiskun kesto: n. 20 minuuttia + mahdolliset kuulijoiden kysymykset Yleistä: - Vahtimestari kuuluttaa tietoiskun n. 10 minuuttia ennen sen alkamista - Tietoiskut alkavat museon ala-aulasta, josta siirrytään EH-näyttelyyn dinosaarekkeelle shunon ja giganoton eteen Kuvaus: - Noin 20 minuutin tietoisku dinosauruksista. Yleistä dinosauruksista sekä esillä olevien kasvinsyöjä- ja petodinosaurusten esittely. Tarvittavat varusteet: - Eläköön elämä -kuvakansio - Kivihiilimetsän luukussa: gastroliitit (hartsikopioita) & Araucarian fossiolituneita käpyjä - Huom! Säästät aikaa kun varaat gastroliitit valmiiksi opasliivin taskuun! Lyhyt käsikirjoitus (EH-käsikirjoitusta mukaellen) Taustaa Trias-, jura- ja liitukauteen jakautuva mesotsooinen maailmankausi ( miljoonaa vuotta sitten) oli dinosaurusten valta-aikaa. Ensimmäiset dinosaurukset ilmestyivät n. 225 miljoonaa vuotta sitten triaskaudella. Dinosaurusten hallitsivat maailmaa tavattoman kauan, noin 160 miljoonaa vuotta. Dinosauruslajeja tunnetaan tänä päivänä yli 800 erilaista ja uusia lajeja löytyy edelleen aika ajoin. Dinosauruksia on ollut kaiken kokoisia pienistä noin kanan kokoisista aina valtaviin jättiläisiin. Kaikki tietomme dinosauruksista perustuvat fossiililöytöihin, eli kivettyneisiin dinosaurusten jäänteisiin. Tällaisia ovat kivettyneiden luiden (ja hyvin harvoin täydellisten luurankojen) lisäksi myös esimerkiksi kivettyneet dinosaurusten munat ja munankuoret ja jopa kokonaiset pesät sekä dinosaurusten kivettynyt kakka (koproliitit) sekä jalanjäljet. Dinosauruksista on tehty fossiililöytöjä eri puolilta maapalloa (osoita karttaa, jossa 25 lajin otos), paljon esimerkiksi Pohjois- ja Etelä-Amerikasta sekä Kiinan alueelta. Suomesta dinosaurusfossiileja ei kuitenkaan voida löytää. Tähän ovat syynä jääkaudet valtavat jäämassat veivät sulaessaan tehokkaasti mukanaan ne maakerrokset, joista dinosauruslöytöjä olisi voitu tehdä. Suomen maankamaraa on verrattu paksuun kirjaan, josta on jäljellä vain kansiin kiinnittyneet alku- ja loppulehdet, mutta itse kirjan sisältö puuttuu. Ikivanhan, prekambrisen kallioperän päällä on hyvin nuori, vasta viime jääkauden aikana tai sen jälkeen syntynyt maaperä. Lähes kaikki tuon yli tuhat miljoonaa vuotta pitkän aikavälin kivilajit ja kerrostumat ovat kuluneet Suomesta pois ja puuttuvat ja niiden mukana myös dinosauruksista kertovat jäänteet.
2 Dinosaurusten aikana Suomen maaperä oli kuivaa maata ja mitä todennäköisimmin monen dinosauruksen elinympäristöä. Lähialueiden kuten Etelä-Ruotsin Skoonesta ja Keski-Euroopasta tehtyjen fossiililöytöjen nojalla on päätelty, että Suomessakin saattoi elää esimerkiksi tyrannosauruksia, raptoreita ja hadrosauruksia eli ankannokkaliskoja. Kasvinsyöjädinosaurukset Mahtavimmat koskaan maan kamaralla eläneet otukset olivat kasvinsyöjädinosauruksia eli sauropodeja. Sauropodeja oli monenmuotoisia, aivan kuten kasvinsyöjänisäkkäitä nykyisin. Suurin osa sauropodeista liikkui neljällä jalalla, mutta jotkin pienempikokoisista lajeista liikkuivat myös kahdella jalalla kuten pedot. Mesotsooisen maailmankauden puolessavälissä kehittyneet jättiläismäiset pitkäkaulaiset kasvinsyöjädinosaurukset pystyivät kurottautumaan pitkine kauloineen jopa yli 12 metrin korkeudessa huojuviin lehvästöihin (olisi voinut kurkistaa kerrostalon 4. kerroksesta sisään!). Esimerkiksi täysikasvuinen Brachiosaurus saattoi olla 23 metriä pitkä ja painaa tonnia. Yhteistä kaikille kasvinsyöjädinosauruksille oli kasvien riipimiseen sopeutuneet hampaat. Joillakin hampaat olivat yksinkertaiset, eikä niillä voinut jauhaa eikä pureskella. Monilla, varsinkin liitukautisilla kasvinsyöjädinosauruksilla, kehittyi kuitenkin vertaansa vailla olevat hammaspatteristot, jotka soveltuivat mainiosti sitkeidenkin kasvinosien hienontamiseen. Kasvinsyöjien vartalot olivat suuria ja tynnyrimäisiä ja sopeutuneet käsittelemään suuria ruokamääriä. Suurimmat sauropodit kuluttivat arviolta 200 kg kasviravintoa päivässä siihen verrattuna nykysuositusten mukainen puoli kiloa kasviksia päivässä ei ole kohtuuton vaatimus! Monet kasvinsyöjädinosaurukset olivat myös suhteellisen pienipäisiä. Valtavan Diplodocuksen pää ei ollut hevosen päätä suurempi, vaikka eläin oli noin 30 metriä pitkä ja painoi 15 tonnia! Shunosaurus Shunosaurus lii -luurangon kopio Kiinasta (pituus 8,5 m): Shunosaurus lii oli keskikokoinen kasvinsyöjädinosaurus, joka eli jurakauden puolivälissä. Alkuperäinen luuranko on löydetty Zizongista, Sichuanista, Etelä-Kiinasta. Shunosauruksen hännänpäähän oli syntynyt yhteenluutuneista ihopanssarinluista ja häntänikamista iso kurikka. Tätä luunuijaa eläin mahdollisesti käytteli lisääntymisaikana parittelumenoissa mm. hätistämään kilpailijoita, ja muulloin se toimi pelottavana aseena petodinosauruksia vastaan. Rebbachisauruksen gastroliitteja: Sauropodien luurankojen sisältä on löytynyt kasoittain pyöreäksi kuluneita kiviä. Nämä gastroliiteiksi kutsutut kivet olivat jauhinkiviä, jotka eläin nielaisi vatsaansa ruuan jauhamiseksi ja hienontamiseksi. Lihaksikkaassa vatsassa kasvimassa hajosi jauhinkivien ja ruoansulatusentsyymien yhteistyönä. (Rebbachisaurus tessonei eli n. 100 milj. vs. ja oli n. 17 m, painoi n. 10 tonnia. Kyseinen fossiili on löydetty Neuquenin maakunnasta, Argentiinan Patagoniasta.) Muutama gastroliitti (hartsikopioita) KOSKETELTAVAKSI & TARKASTELTAVAKSI kivihiilimetsän opastuslaatikossa (varaa valmiiksi opasliivin taskuun!)
3 Muuten, tiedättekö mitkä eläimet syövät vielä nykyäänkin kiviä? Se selviää hetken kuluttua (esittele Archaeopteryx petodinojen jälkeen). Petodinosaurukset Petodinosauruksilla osa hampaista kehittyi saaliin kiinnipitämiseen, osa oli veitsenteräviä paloitteluhampaita. Kaikki tuntemamme petodinosaurukset liikkuivat kahdella jalalla. Useimmat olivat nopealiikkeisiä saalistajia, joilla oli myös suhteellisen suuret aivot. Jotkut petodinosaurukset olivat luultavasti varsin älykkäitä eläimiä. Giganotosaurus Giganotosaurus carolinii -luurangon kopio Argentiinasta: Giganotosaurus on toistaiseksi (painoltaan) suurin löydetty petodinosaurus, joka eli liitukauden loppupuolella noin miljoonaa vuotta sitten Etelä-Amerikan eteläosissa. Se kasvoi jopa 14 metrin mittaiseksi ja saattoi painaa jopa 8 tonnia. Muiden petodinosaurusten tavoin se liikkui vahvojen takajalkojensa varassa, ja sen pitkä häntä toimi eturuumiin vastapainona. Fossiloituneiden jälkijonojen perusteella on arvioitu giganotosauruksen kaltaisten dinosaurusten kävelyvauhdiksi noin 8 km/h. Tämänkokoinen suuriyksilö on voinut hyökätessään saavuttaa nopeudeksi noin 50km/h. Giganotosauruksen lähisukulaisia olivat Pohjois-Afrikassa elänyt, lähes samankokoinen, Carcharodontosaurus saharicus ja Pohjois-Amerikasta löydetty Allosaurus. Sen pääravinnon muodostivat alueelta löydetyt suuret sauropodit kuten Argentinosaurus. Tyrannosaurus rex Tyrannosaurus rex, kallo: Petodinosauruksista tunnetuin on Tyrannosaurus rex. Tämä kuuluisa dinosaurus eli liitukauden lopun Pohjois-Amerikassa noin miljoonaa vuotta sitten. Se kasvoi jopa 12 metrin pituiseksi ja saattoi painaa 6 8 tonnia. T. rex kasvoi nopeasti jopa 2 kiloa päivässä erityisesti murrosiässä, vuotiaana ja eli kaikkiaan n. 30 vuotta vanhaksi. Muidenkin petodinosaurusten tavoin se liikkui vahvojen takajalkojensa varassa, ja sen pitkä häntä toimi eturuumiin vastapainona. PETO VAI RAADONSYÖJÄ? Tyrannosaurus rexin petomaisuudesta on kiistelty jo yli 80 vuotta. Muista dinosauruksista on löydetty T.rexin aiheuttamia puremajälkiä, mutta tutkijat ovat löytäneet todisteita myös siitä, että T.rex olisi syönyt raatoja. Kenties Tyrannosaurus rex oli dinosaurus, joka sekä saalisti että söi raatoja aina tilanteiden ja olosuhteiden mukaan. Monet nykyiset suurpedot, kuten leijonat ja hyeenat, käyttäytyvät samalla lailla. Tämä näytteillä oleva kallo on kopio aidosta Tyrannosaurus rexin kallosta, joka on New Yorkissa luonnontieteellisessä museossa (American Museum of Natural History). Kallo kuuluu eläimelle, joka on ollut vajaa 11 metriä pitkä. Vertailkaa Giganoton ja T.rexin hampaita! Rexin hampaat ovat pyöreä reunaisia, Giganotolla terävän sahalaitaiset (tukimateriaalina lähikuvat hampaista) Coelophysiksen pesä: Dinosaurukset munivat kuorellisia munia, kuten niiden nykyään elävät sukulaiset, linnut ja krokotiilit. Ainakin jotkut dinosaurukset käyttivät samaa pesää vuodesta toiseen. Osa dinosauruksista oli ilmeisesti myös sosiaalisia eläimiä, sillä pesät saattoivat sijaita yhdyskunnissa. Esillä oleva pesä kuuluu pienelle petodinosaurukselle Coelophysikselle (Coelophysis oli aikuisena
4 vajaan 3 metrin mittainen). Suurimpien dinosaurusten munat olivat noin jalkapallon tai melonin kokoluokkaa (eivät suurempia vaikka niin voisikin ajatella). Vielä kasvinsyöjiä - Triceratops Triceratops horridus eli hirmuinen kolmisarvinaama oli yksi viimeisistä dinosauruksista. Täysikasvuinen Triceratops oli noin 8 metriä pitkä ja 6 7 tonnia painava kasvinsyöjä, jolla oli yli metrin mittaiset sarvet. Ravinnokseen se käytti karkeaa kasvimateriaalia, jota se pilkkoi papukaijamaisella nokallaan ja saksimaisilla hampaillaan. Eli Pohjois-Amerikassa samoilla alueilla samaan aikaan kuin T. rex jos T. rexit olivat petoja, ne saalistivat varmasti Triceratopseja ravinnokseen. Jos aikaa tuntuu riittävän, voit tässä käydä sarjakuvan avulla läpi sen, miten dinosaurus fossiloituu. Esimerkkinä suohon vajoava Triceratops. Kun dinosaurukset saivat siivet Pyydä kuulijoita kulkemaan Archaeptoryxin ohi ja miettimään samalla onko se lintu vai pieni petodinosaurus. Kokoa porukka dinosaarekkeen toiselle puolelle Megazostrodon-rekonstruktion lähelle. Kysy mitä mieltä kuulijat ovat! Yleensä tulee molempia vastauksia, joku saattaa sanoa että kumpaakin. Kerro vastaus: linnut ovat pienten petodinosaurusten jälkeläisiä. Voidaan sanoa, että kaikki dinosaurukset eivät hävinneetkään jotkut vain muuttuivat. Dinosauruksilla ja linnuilla on yhtäläisyyksiä mm. lisääntymisessä! Ja muistattehan vielä kuinka suuret kasvinsyöjädinosaurukset nielivät kiviä sulattaakseen kasvimassaa! Näin tekevät myös esim. kanalinnut. Huom! Katossa liitävät lentoliskot eivät edusta lintujen esi-isien kehityslinjaa, vaikka usein niin luullaankin. Lisätietoa: Nykyisin pidetään melko varmana, että linnut ovat kehittyneet pienistä petodinosauruksista mesotsooisen kauden puolivälissä. Joillakin muodoilla oli suomujen sijaan alun perin lämmönsäätelyyn kehittynyt höyhenpeite ja jopa alkeellisia sulkia, jotka saattoivat toimia laskuvarjon tavoin. Vähitellen nämä pidentyneet höyhenet muuttuivat pyrstö- ja siipisuliksi. Eläimet oppivat ensin liitämään, ja lihasten voimistuessa myös lentämään. Läheisimpiä sukulaisia lintujen kantamuodolle ovat Dromaeosauridae-heimon raptorit, sillä niillä oli samankaltainen kallo, kaula, selkä, lantio, takaraajat ja häntä kuin varhaisilla linnuilla. Dromaeosaurideihin kuuluu myös kuuluisa nelisiipidinosaurus Microraptor gui, jolla oli siipimäiset rakenteen sekä etu- että takaraajoissa. Archaeopteryx-rekonstruktio: Kuuluisin alkulintu on Archaeopteryx lithographica, joka eli noin 150 miljoonaa vuotta sitten. Sillä oli dinosaurusmainen pää ja häntä, mutta nykylinnun kaltainen sulkapeite. Archaeopteryx oli aito lentäjä, joka pyrähteli lyhyitä matkoja fasaanin tavoin. Se kiipeili kuitenkin enimmäkseen puissa, saalisti oksistossa eläviä pieniä eläimiä tai tiputtautui maahan niiden niskaan. Ensimmäinen alkulinnun Archaeopteryx lithographica fossiili löydettiin vuonna 1861 Solnhofenista Saksasta. Esillä oleva kopio on tehty Blumembergistä vuonna 1877 tehdystä löydöstä. Alkuperäistä fossiilia säilytetään Berliinin Humboldt-yliopiston luonnontieteellisessä museossa.
5 Vrt. Compsognathus keskisaarekkeessa: Compsognathus longipes "pitkäjalkainen siroleuka" oli yksi pienimmistä tunnetuista petodinosauruksista. Tämä nopealiikkeinen dinosaurus eli jurakauden loppupuolella Euroopassa. Siroleualla oli todennäköisesti myös lähisukulaisensa, Kiinasta löydetyn Sinosauropteryx priman, tavoin lämpöeristeenä karvamaiset untuvat. Rekonstruktion pohjana on käytetty paleontologi Gregory S. Paulin luurankorekonstruktiota vuodelta Nisäkkäiden alkusoitto Tietoisku on kiva päättää kertomalla muutama sana varhaisista nisäkkäistä. Esittele dinosaarekkeen pikku hiirulaiset eli Megazostrodon-rekonstruktiot lyhyesti: Ensimmäiset varsinaiset nisäkkäät ilmestyivät jo mesotsooisen aikakauden alkupuolella. Ne olivat pieniä karvapeitteisiä nelijalkaisia, jotka liikkuivat hämärän tullen ja öisin aluskasvillisuuden seassa ja pyydystivät hyönteisiä ja muita selkärangattomia. Yksi varhaisimmista tunnetuista nisäkkäistä on tämä Megazostrodon (joka keikkuu plateosauruksen luun päällä), joka oli pieni, päästäisen kaltainen otus. Megazostrodon sukulaisineen eli ainakin Etelä-Afrikassa, Kiinassa ja Britanniassa triaskauden loppupuolella yli 200 miljoonaa vuotta sitten. Nykyiset nisäkkäät polveutuvat kuitenkin toisesta nisäkästyypistä, jota edustaa samoihin aikoihin elänyt Kuehneotherium. Jurakaudella nisäkkäät monipuolistuvat nopeasti, ja sen lopulta tunnetaan jo joitakin hyvinkin erikoistuneita nisäkkäitä. Yleisimpiä olivat kasveja ja siemeniä syöneet, jyrsijää muistuttaneet eläimet. Kaakkois-Aasiasta on löydetty jopa kaloja metsästänyt saukkomainen vesinisäkäs (Castorocauda) ja puissa hyönteisiä saalistanut ilmassaliitelijä (Volaticotherium). Kaakkois-Aasian kotoperäisiin nisäkkäisiin kuului myös mesotsooisista nisäkkäistä suurin, pieniä dinosauruksia metsästellyt, mäyrän kokoinen Repenomamus. Mesotsooisen aikakauden lopulla nisäkkäiden monimuotoisuus lisääntyi entisestään yhdessä kukkakasvien ja hyönteisten kanssa. Nisäkkäiden kehitys nykyiseen monimuotoisuuteen alkoi toden teolla vasta, kun dinosaurukset olivat hävinneet.
6 Lisätietoa, lentoliskot Erilaisille eläimille on kehittynyt kyky lentää tai liitää. Lentävältä eläimeltä vaaditaan paljon on oltava kevytrakenteinen, mutta vahva, siipien on oltava kyllin isot ja hermoston hyvin kehittynyt. Lentotaidosta on kuitenkin myös etua: ilmasta saattaa pienehköllä vaivalla etsiä ravintoa isolta alueelta, ja mikäli elinympäristön olosuhteet huononevat tai maapedot uhkaavat, lentotaitoinen eläin pystyy nopeasti hakeutumaan muualle. Mesotsooisella maailmankaudella lentävät hyönteiset saivat seuraa erikokoisista lentoliskoista eli siipisauruksista. Lentoliskot olivat kevytrakenteisia, ja niiden etujalkojen ja ruumiin välissä oli ihopoimu, jonka avulla ne pystyivät taitavasti lentämään tai liitämään. Lentoliskojen aika kesti 165 miljoonaa vuotta, ja ne hävisivät dinosaurusten lailla liitukauden lopun massasukupuutossa. Dinosaurusten aikaan ilmojen valtiaita olivat siipisaurukset. Lentoliskojen koko vaihteli varpusenkokoisista liitelijöistä jättiläisiin, joiden siipien väli oli jopa 15 metriä. Ylhäällä liitelee rekonstruktioita Dimorphodon-lentoliskoista, jotka elivät jotka elivät jurakauden alkupuolella Englannissa. Anhanguera santanae -lentoliskojen (rekonstruktio) siipien kärkiväli saattoi olla viitisen metriä. Anhanguera santanae -fossiileja on löydetty Koillis-Brasilian varhaisliitukautisen Santana-muodostuman kivistä. Kuten kaikki lentoliskot, myös Anhanguera oli kevytrakenteinen ja sopeutunut erinomaisesti ilmassa liikkumiseen. Varhaisliitukaudella Anhanguera lensi Santanan alueella olleen suuren murtovesijärven rantamilla ja kalasteli järvessä runsaana eläneitä kaloja. Eläimen kuollessa sen jäänteet huuhtoutuivat järveen, jossa ne kerrostuivat hienojakoiseen kalkkimutaan. Tästä mudasta on kivettynyt myöhemmin Santana-muodostumana tunnettu kalkkikiviesiintymä josta edelleen löydetään hyvin säilyneitä kala-, hyönteis-, matelija-, dinosaurus-, ja lentoliskofossiileja. Santana on myös yksi niitä harvoja paikkoja maailmassa, josta löydetyt fossiilit ovat usein vielä kolmiulotteisia, eivätkä ne ole myöhempien sedimenttien painosta rutistuneet kasaan.
JÄTTIhampaan. ar voitus
JÄTTIhampaan ar voitus Fossiili on sellaisen olion tai kasvin jäänne, joka on elänyt maapallolla monia, monia vuosia sitten. Ihmiset ovat löytäneet fossiileja tuhansien vuosien aikana kivistä ja kallioista
LisätiedotDinosaurusten maailma! (1h)
1 Markku Liinamaa 15.09.09 Dinosaurusten maailma! (1h) Opastuskäsikirjoitus Kuvaus: Pienten tutkimusmatkailijoiden retkellä tutustutaan valtavan kokoisiin dinosauruksiin, mutta ei unohdeta niitä pienimpiäkään.
LisätiedotLataa Dinosaurusten maailma -jättikirja - Steve Brusatte. Lataa
Lataa Dinosaurusten maailma -jättikirja - Steve Brusatte Lataa Kirjailija: Steve Brusatte ISBN: 9789522205476 Sivumäärä: 144 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 27.78 Mb Dinosaurukset saivat alkunsa yli 230
LisätiedotOpettajalle SUKUPUUTTOON KUOLLEITA ELÄINLAJEJA TAVOITE TAUSTATIETOA JA VINKKEJÄ
Opettajalle TAVOITE Oppilas ymmärtää, että olosuhteet maapallolla muuttuvat jatkuvasti ja että se vaikuttaa kasveihin ja eläimiin. TAUSTATIETOA JA VINKKEJÄ Lajien väheneminen ei ole yksinomaan negatiivinen
LisätiedotLataa Mahtava dinosauruskirja - Robert Mash. Lataa
Lataa Mahtava dinosauruskirja - Robert Mash Lataa Kirjailija: Robert Mash ISBN: 9789512349449 Sivumäärä: 32 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 12.30 Mb Dinosaurukset ovat ällistyttävimpiä maan pinnalla koskaan
LisätiedotTEKSTIOSA 31.10.2008 AMMATTIKORKEAKOULUJEN TEKNIIKAN JA LIIKENTEEN VALINTAKOE
TEKSTIOSA 31.10.2008 AMMATTIKORKEAKOULUJEN TEKNIIKAN JA LIIKENTEEN VALINTAKOE YLEISOHJEITA Valintakoe on kaksiosainen: 1) Lue oheinen teksti huolellisesti. Lukuaikaa on 20 minuuttia. Voit tehdä merkintöjä
Lisätiedot6. Opetusvinkki ja tehtävä: tiedon esittäminen -selvitystehtävä ja oma näyttely
6. Opetusvinkki ja tehtävä: tiedon esittäminen -selvitystehtävä ja oma näyttely tavoite: Oppia ymmärtämään museoiden ja näyttelyiden merkitys sekä oppia käyttämään niitä iloksi ja hyödyksi. idea: Tutustutaan
LisätiedotJättimäiset dinosaurukset. Oppimistehtävät 2. asteelle
Jättimäiset dinosaurukset Oppimistehtävät 2. asteelle 1 Oppimistehtävien tavoitteet: Tehtävien tavoitteena on toimia näyttelyn teemoihin orientoivina ja niitä syventävinä Heureka-käyntiä varten ja Heureka-käynnin
LisätiedotJättimäiset dinosaurukset. Opettajan materiaalit
Jättimäiset dinosaurukset Opettajan materiaalit 1 Tästä tiedostosta löydät täydentävää lisätietoa Jättimäiset dinosaurukset -näyttelyyn ja oppimistehtäviin liittyen. Mistä dinosaurukset tulivat? Kuinka
LisätiedotElämää niityllä... 4. Eurooppa osana maailmaa... 32. Elämää aavikoilla, savanneilla ja sademetsissä... 88. Ihminen...126. Elämän kehitys...
Elämää niityllä......................... 4 Niitty on valoisa kasvupaikka......................8 Perhoset viihtyvät niityllä.........................12 3. Heinäsirkka ja hepokatti niityn soittoniekat....18
LisätiedotPRELIMINÄÄRIKOE. Lyhyt Matematiikka 3.2.2015
PRELIMINÄÄRIKOE Lyhyt Matematiikka..015 Vastaa enintään kymmeneen tehtävään. Kaikki tehtävät arvostellaan asteikolla 0-6 pistettä. 1. a) Sievennä x( x ) ( x x). b) Ratkaise yhtälö 5( x 4) 5 ( x 4). 1 c)
LisätiedotMerisuo & Storm Monenlaista luettavaa 1. Sisältö
Merisuo & Storm 1 Sisältö Opettajalle.................................... 3 Hiiri räätälinä (kansansatua mukaellen).............. 5 Tiainen ja karhu (kansansatua mukaellen)............ 7 Taikapata (kansansatua
LisätiedotJättimäiset dinosaurukset. Oppimistehtävät alakoululaisille
Jättimäiset dinosaurukset Oppimistehtävät alakoululaisille 1 Oppimistehtävien tavoitteet: Tehtävät toimivat näyttelyn teemoihin orientoivina ja niitä syventävinä Heureka-käyntiä varten ja Heureka-käynnin
LisätiedotMerja Vaaramaa OuLUMA, sivu 1
Merja Vaaramaa OuLUMA, sivu 1 Ovelat ötökät Arviolta noin puolet kaikista maapallon eliölajeista kuuluu hyönteisten ryhmään. Maapallolla tunnetaan yli miljoona hyönteislajia ja Suomessakin hiukan alle
LisätiedotTIEDOKSI! Kaikkiin kysymyksiin ei välttämättä näyttelyssä löydy suoraa vastausta infokylteistä. Osa
Helpompi OPETTAJALLE Meret ja muut vesistöt ovat täynnä toinen toistaan ihmeellisempiä ja mahtavampia eläimiä. Näiden tehtävien avulla pääset tutustumaan näihin otuksiin paremmin. TIEDOKSI! Kaikkiin kysymyksiin
LisätiedotVäritystehtävä VESILINTUJA Kesä tulee muuttolinnun siivin
Väritystehtävä VESILINTUJA Kesä tulee muuttolinnun siivin Suurin osa Lapin linnuista on muuttolintuja. Kaukaisimmat muuttolinnut viettävät talvensa tuhansien kilometrien päässä, Afrikassa tai Intiassa
LisätiedotEI JULKAISTAVAKSI ENNEN 23.11.2006 KLO 11.00 CET/BRYSSELIN AIKAA
HUUMEET EUROOPASSA FAKTATIETOA JA LUKUJA EMCDDA:n Vuosiraportti 2006 Euroopan huumeongelmasta sekä Tilastotiedote 2006 (2006 Statistical bulletin) Ei julkaistavaksi ennen: klo 11.00 CET 23.11.2006 Nämä
LisätiedotLataa Dinosaurusten salaisuudet - Carey Scott. Lataa
Lataa Dinosaurusten salaisuudet - Carey Scott Lataa Kirjailija: Carey Scott ISBN: 9789513145446 Sivumäärä: 61 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 22.03 Mb Tämä kirja kertoo kaiken, mitä olet aina halunnut tietää
Lisätiedotkysymyksistä vaatii oppilaiden omaa päättelykykyä. Myös henkilökuntaamme voi pyytää auttamaan ja antamaan vinkkejä tehtäviin!
Haasteellisempi OPETTAJALLE Meret ja muut vesistöt ovat täynnä toinen toistaan ihmeellisempiä ja mahtavampia eläimiä. Näiden tehtävien avulla pääset tutustumaan näihin otuksiin paremmin. TIEDOKSI! Kaikkiin
LisätiedotAlkionkehityksen vaiheet (kertaus) Postnataalinen kehitys: (lat. natus = syntymä) 2 moodia
1 2 Kehitysbiologia ja kehitysfysiologia Lisääntymisen fysiologia: Seppo Saarela Alkionkehitys: kehitysbiologian luennot (EH) Cambell Biology luku 47 (Animal development) Kehitysbiologia = alkionkehitys,
LisätiedotMeripihka. Trilobiitti. 1. Fossiilit. Hominidin kallo. Kivettynyt metsä. Ramses Suuri. Jäätynyt mammutti. Jäämies
Meripihka 1. Fossiilit Trilobiitti Hominidin kallo Ramses Suuri Kivettynyt metsä Jäämies Jäätynyt mammutti Fossiili = aiemmalta geologiselta kaudelta peräisin oleva eliön jäänne (sanakirjan mukaan myös
LisätiedotLataa Dinosaurus. Lataa. Lataa kirja ilmaiseksi suomalainen Dinosaurus Lataa Luettu Kuunnella E-kirja Suomi epub, Pdf, ibook, Kindle, Txt, Doc, Mobi
Lataa Dinosaurus Lataa ISBN: 9789512098750 Sivumäärä: 217 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 32.47 Mb Tiesitkö että Argentinosaurus oli yhtä painava kuin 17 elefanttia! Tai että dinosaurukset elivät maapallolla
LisätiedotNaurulokki. Valkoinen lintu, jolla on harmaa selkä ja tummanruskea huppu päässä Jalat ja nokka punaiset. Elää lähes koko Suomessa
Naurulokin pesintä Naurulokki Valkoinen lintu, jolla on harmaa selkä ja tummanruskea huppu päässä Jalat ja nokka punaiset Elää lähes koko Suomessa Missä naurulokit ovat talvella? Ulkomailta löydetyt suomalaiset
LisätiedotVARESJÄRVI KOEKALASTUS
Varsinais-Suomen Kalavesien Hoito Oy Puutarhakatu 19 A 20100 TURKU www.silakka.info VARESJÄRVI KOEKALASTUS 2012 Chris Karppinen Varsinais-suomen kalavesien Hoito Oy 1. Johdanto Maataloustuottajain säätiö
LisätiedotVesijärven ötököitä. kasveja
Vesijärven ötököitä kasveja JA Vesijärvi sijaitsee Lahden, Hollolan ja Asikkalan alueella ensimmäisen ja toisen Salpausselän välissä. Vesijärvi laskee Etelä-Päijänteeseen Vääksynjoen kautta. Muodoltaan
LisätiedotKeski-Suomen luontomuseo
Keski-Suomen luontomuseo Tehtävät 3-4 lk. Keski-Suomen luontomuseo Keski-Suomen luontomuseo 2 Tässä on museon pohjapiirros. Siihen on merkitty numeroilla, millä kohdalla kukin tehtävä tehdään. Pohjapiirros
LisätiedotBARBET JALOSTUSKATSELMUS
RET JLOSTUSKTSELMUS 1(8) Paikka Hämeenlinna rvioija Markku Santamäki Koiran nimi Tulimaan Valo Rekisterinumero FI33062/12 Sukupuoli U Tunnistusmerkintä tarkastettu Syntymäaika 22.4.2012 ika 25.7.2015 N
LisätiedotPILTDOWN TUTKIMUKSET JATKUVAT
PILTDOWN TUTKIMUKSET JATKUVAT Piltdownin ihminen on kuuluisimpia arkeologisia väärennöksiä. Tämä apinan ja ihmisen väliltä puuttuva lenkki on lopultakin paljastunut taitavasti tehdyksi väärennökseksi,
LisätiedotI KÄSIVARREN PÄTTIKÄN KIRVESPUU... 1 II VALLIJÄRVEN SUOMIPUU... 3 III. KOMPSIOJÄRVEN MYSTEERIPUU 330 EAA... 5
Sisällysluettelo: I KÄSIVARREN PÄTTIKÄN KIRVESPUU... 1 II VALLIJÄRVEN SUOMIPUU... 3 III. KOMPSIOJÄRVEN MYSTEERIPUU 330 EAA... 5 IV. SANTORIN AIKAINEN TULIVUORIPUU 1679-1526 EAA.... 7 V. SAARISELÄN KELOKIEKKO...
LisätiedotIhmisen evoluutio. Afrikkalainen etelänapina. Lotta Isaksson 9A
Lotta Isaksson 9A Ihmisen evoluutio Evoluutio tarkoittaa lajinkehitystä, jossa eliölajit muuttuvat vähitellen ympäristöolojen aiheuttaman valikoitumisen ja perinnöllisen muuntelun takia. Perinnöllinen
LisätiedotTunnista lajit ja logot
Tunnista lajit ja logot Tehtävässä testataan kuinka monta lähiympäristön eläin- tai kasviasukasta oppilaat tuntevat. Tarkoituksena on sen jälkeen miettiä, miksi näistä (ja muista) lajeista on syytä välittää.
LisätiedotLUOMINEN JA EVOLUUTIO
LUOMINEN JA EVOLUUTIO Maailman syntyminen on uskon asia Evoluutioteoria Luominen Teoria, ei totuus Lähtökohta: selittää miten elollinen maailma olisi voinut syntyä, jos mitään yliluonnollista ei ole Ei
LisätiedotJohdatus biologian opetukseen kevät 2018 Oppimateriaali Nelli Aalto, Lauri Perkiö & Susanna Stenberg. Nisäkkäät
Johdatus biologian opetukseen kevät 2018 Oppimateriaali Nelli Aalto, Lauri Perkiö & Susanna Stenberg Nisäkkäät Nelli Aalto 2018 Nisäkkäiden kehityshistoria Nykypäivänä nisäkkäät asuttavat lähes jokaista
LisätiedotKaikki eläimet täyttävät alla olevat seitsemän elämälle välttämätöntä ehtoa: 2. Hengittäminen Voi ottaa sisään ja poistaa kehostaan kaasuja
Eläinten luokittelu Elämän ehdot Kaikki eläimet täyttävät alla olevat seitsemän elämälle välttämätöntä ehtoa: 1. Liikkuminen Pystyy liikuttelemaan kehoaan 2. Hengittäminen Voi ottaa sisään ja poistaa kehostaan
LisätiedotBI4 IHMISEN BIOLOGIA KOHTI IHMISYYTTÄ
BI4 IHMISEN BIOLOGIA KOHTI IHMISYYTTÄ TIETO IHMISEN EVOLUUTIOSTA LISÄÄNTYY JATKUVASTI Ihmisen evoluution päälinjat ovat selvinneet tutkimalla fossiileja Fossiilien ikä voidaan määrittää radioaktiivisten
LisätiedotOULUN YLIOPISTON ELÄINMUSEO Dioraama III
OULUN YLIOPISTON ELÄINMUSEO Dioraama III 1) Elämää tuntureilla Tunturi-Lapissa luonnonolot ovat ankarat. Tuntureiden eläimet ovat sopeutuneet niukkaan kasvillisuuteen ja lyhyeen kesään. Etsi keväisestä
LisätiedotKenguru 2015 Benjamin (6. ja 7. luokka)
sivu 1 / 8 NIMI LUOKKA Pisteet: Kenguruloikan pituus: Irrota tämä vastauslomake tehtävämonisteesta. Merkitse tehtävän numeron alle valitsemasi vastausvaihtoehto. Väärästä vastauksesta saat miinuspisteitä
LisätiedotHARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%)
1 Johdanto Tämän tutkimusyhteenvedon tehtävänä on antaa tietoja kansalaisten liikunnan ja kuntoilun harrastamisesta. Tutkimuksen tarkoituksena on ollut selvittää, missä määrin kansalaiset harrastavat liikuntaa
LisätiedotMatkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat
Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä
LisätiedotRetkiä Mynälahdelle retkiesimerkit
Retkiä Mynälahdelle retkiesimerkit Sisällysluettelo Alkusanat... 1 Puuretki pienimmille oppilaille... 2 Halataan puita!... 2 Erilaiset puut... 2 Elämää vanhoissa puissa... 3 Lempipuu... 3 Vesistöretki
LisätiedotLataa Universumi sisällämme - Neil Shubin. Lataa
Lataa Universumi sisällämme - Neil Shubin Lataa Kirjailija: Neil Shubin ISBN: 9789525985139 Sivumäärä: 237 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 34.83 Mb Neil Shubin kertoo kirjassaan, miten maailmankaikkeuden
LisätiedotLuku 8 Miten järvessä voi elää monta kalalajia?
Luku 8 Miten järvessä voi elää monta kalalajia? 8. Miten järvessä voi elää monta kalalajia? Sisällysluettelo Eri kalalajit viihtyvät järven erilaisissa ympäristöissä. (54A) Suun muoto ja rakenne paljastavat
LisätiedotHELSINKI PRESIDENTINLINNA 2013 KM 39404 OSTEOLOGINEN ANALYYSI HISTORIALLISEN AJAN KAUPUNKITONTIN KAIVAUKSEN LUISTA
1 HELSINKI PRESIDENTINLINNA 2013 KM 39404 OSTEOLOGINEN ANALYYSI HISTORIALLISEN AJAN KAUPUNKITONTIN KAIVAUKSEN LUISTA Nauta FM Katariina Nurminen 31.12.2013 2 Katja Vuoriston johtamalta Helsingin Presidentinlinnan
LisätiedotJättimäiset dinosaurukset. Oppimistehtävät varhaiskasvatukseen
Jättimäiset dinosaurukset Oppimistehtävät varhaiskasvatukseen 1 Oppimistehtävien tavoitteet: Tehtävät toimivat näyttelyn teemoihin orientoivina ja niitä syventävinä Heureka-käyntiä varten ja Heureka-käynnin
LisätiedotKäsivarren Pättikän lammen pohjamudasta paljastunut Kirvespuu (näyte PAT4973) sijaitsee nykyisen metsänrajan tuntumassa. Kuvassa näkyvä rungon
Käsivarren Pättikän lammen pohjamudasta paljastunut Kirvespuu (näyte PAT4973) sijaitsee nykyisen metsänrajan tuntumassa. Kuvassa näkyvä rungon tyvipätkä on osa pitemmästä noin 15 metrisestä aihkimännystä,
LisätiedotMEKANIIKAN TEHTÄVIÄ. Nostotyön suuruus ei riipu a) nopeudesta, jolla kappale nostetaan b) nostokorkeudesta c) nostettavan kappaleen massasta
MEKANIIKAN TEHTÄVIÄ Ympyröi oikea vaihtoehto. Normaali ilmanpaine on a) 1013 kpa b) 1013 mbar c) 1 Pa Kappaleen liike on tasaista, jos a) kappaleen paikka pysyy samana b) kappaleen nopeus pysyy samana
LisätiedotOULUN YLIOPISTO, BIOLOGIAN LAITOS Puututkimus
OULUN YLIOPISTO, BIOLOGIAN LAITOS Puututkimus Puu on yksilö, lajinsa edustaja, eliöyhteisönsä jäsen, esteettinen näky ja paljon muuta. Tässä harjoituksessa lähestytään puuta monipuolisesti ja harjoitellaan
LisätiedotSUOMEN ESIHISTORIA. Esihistoria
Suomen esihistoria / Ulla-Riitta Mikkonen 1 SUOMEN ESIHISTORIA Suomen historia jaetaan esihistoriaan ja historiaan. Esihistoria tarkoittaa sitä aikaa, kun Suomessa ei vielä ollut kristinuskoa. Esihistorian
LisätiedotLefkoe Uskomus Prosessin askeleet
Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet 1. Kysy Asiakkaalta: Tunnista elämästäsi jokin toistuva malli, jota et ole onnistunut muuttamaan tai jokin ei-haluttu käyttäytymismalli tai tunne, tai joku epämiellyttävä
LisätiedotPielisen ja Höytiäisen järvilohi- ja taimenmerkintöjen tulokset v. 2008-2010 istukaseristä
ISTUTETAANKO TURHAAN? Pielisen ja Höytiäisen järvilohi- ja taimenmerkintöjen tulokset v. 2008-2010 istukaseristä Jorma Piironen RKTL Joensuu Lohikalaistutuksilla tavoitellaan kalastettavaa kalakantaa.
LisätiedotRajahaastattelututkimukset
Rajahaastattelututkimukset www. mek.fi Talvi 1998-1999 - Talvi 2001-2002 Yhteenveto tuloksista ja tapahtuneesta kehityksestä Saapuneet matkan tarkoituksen mukaan... 2 Saapuneet vapaa-ajan matkailijat matkan
LisätiedotTervetuloa Työnvälitykseen
Tervetuloa Työnvälitykseen Välkommen till Arbetsförmedlingen Finska Tämä on Työnvälitys Haetko työtä? Haluatko lisätietoja työmarkkinoista? Tarvitsetko vinkkejä ja neuvoja löytääksesi haluamasi työn?
LisätiedotBI4 Ihmisen Biologia KAUSTISEN MUSIIKKILUKIO
BI4 Ihmisen Biologia KAUSTISEN MUSIIKKILUKIO 2016-2017 Tervetuloa BI4-kurssille! Kurssin tavoitteena on, että opiskelija osaa: ihmissolun erilaistumisen pääperiaatteet sekä kudosten ja elinten rakenteet
LisätiedotFYSIIKAN HARJOITUSTEHTÄVIÄ
FYSIIKAN HARJOITUSTEHTÄVIÄ MEKANIIKKA Nopeus ja keskinopeus 6. Auto kulkee 114 km matkan tunnissa ja 13 minuutissa. Mikä on auton keskinopeus: a) Yksikössä km/h 1. Jauhemaalaamon kuljettimen nopeus on
LisätiedotLIHASKUNTO-OHJELMA KPV TYTÖT 02
LIHASKUNTO-OHJELMA KPV TYTÖT 02 OHJELMAN TARKOITUS ON PARANTAA: TASAPAINOA POLVIKONTROLLIA KESKIVARTALON HALLINTAA ALARAAJOJEN LIHASVOIMAA NIVELLIIKKUVUUTTA KOORDINAATIOTA HYPYN ALASTULOTEKNIIKKAA SEKÄ
LisätiedotKäsitteet: ilmanpaine, ilmakehä, lappo, kaasu, neste
8 3 Paine Käsitteet: ilmanpaine, ilmakehä, lappo, kaasu, neste i Ilma on ainetta ja se vaatii oman tilavuutensa. Ilmalla on massa. Maapallon ympärillä on ilmakehä. Me asumme ilmameren pohjalla. Me olemme
LisätiedotMAA1 päässälaskut. Laske ilman laskinta tälle paperille. Kirjaa myös välivaihe(et).
MAA1 päässälaskut Nimi: Laske ilman laskinta tälle paperille. Kirjaa myös välivaihe(et). 1. 4 (-5) + (-3) (-6) 2. 1 3 2 5 3 2 3. 5 8 6 7 4. 3 2 3 2 : 3 3 5. 1 0 1 1 1 2 1 3 2 2 2 6. 2 3 3 7. 2 1203 8 400
LisätiedotVESILINNUT OVAT SOPEUTUNEET ETSIMÄÄN RAVINTOA ERILAISISTA PAIKOISTA
VESILINNUT OVAT SOPEUTUNEET ETSIMÄÄN RAVINTOA ERILAISISTA PAIKOISTA JOKAISELLA LINTULAJILLA ON OMA EKOLOGINEN LOKERONSA 11 14 15 16 12 1 2 13 17 3 4 5 6 7 8 9 10 1. sinisorsa, 2. töyhtöhyyppä, 3. rantasipi,
LisätiedotSiltaaminen: Piaget Matematiikka Inductive Reasoning OPS Liikennemerkit, Eläinten luokittelu
Harjoite 2 Tavoiteltava toiminta: Materiaalit: Eteneminen: TUTUSTUTAAN OMINAISUUS- JA Toiminnan tavoite ja kuvaus: SUHDETEHTÄVIEN TUNNISTAMISEEN Kognitiivinen taso: IR: Toiminnallinen taso: Sosiaalinen
LisätiedotSHKY Laske+elijatutkimus. Toukokuu 2016
SHKY Laske+elijatutkimus Toukokuu 20 Johdanto Tutkimuksen tavoite Tutkimuksen tarkoituksena oli selvi+ää, miten saada jo laske+elua harrastavat henkilöt/taloudet vie+ämään useampia päiviä rinteessä? Lisäksi
LisätiedotBARBET JALOSTUSKATSELMUS
- ULKOMUOTO RET JLOSTUSKTSELMUS 1(8) Paikka Hämeenlinna rvioija Markku Santamäki Koiran nimi Laulava Laika Rekisterinumero FI46299/10 Sukupuoli U Tunnistusmerkintä tarkastettu Syntymäaika 15.7.2010 ika
LisätiedotNooa ja vedenpaisumus
Nettiraamattu lapsille Nooa ja vedenpaisumus Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: M. Maillot; Tammy S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org
LisätiedotPeliteoria luento 2. May 26, 2014. Peliteoria luento 2
May 26, 2014 Pelien luokittelua Peliteoriassa pelit voidaan luokitella yhteistoiminnallisiin ja ei-yhteistoiminnallisiin. Edellisissä kiinnostuksen kohde on eri koalitioiden eli pelaajien liittoumien kyky
LisätiedotIso-Lumperoisen verkkokoekalastus 2011
Iso-Lumperoisen verkkokoekalastus 2011 Juha Piilola Saarijärven osakaskunta 2011 Sisältö 1. Aineistot ja menetelmät...3 2. Tulokset ja tulosten tarkastelu saaliista ja lajeittain...4 Ahven...5 Särki...6
Lisätiedot5. Numeerisesta derivoinnista
Funktion derivaatta ilmaisee riippumattoman muuttujan muutosnopeuden riippuvan muuttujan suteen. Esimerkiksi paikan derivaatta ajan suteen (paikan ensimmäinen aikaderivaatta) on nopeus, joka ilmaistaan
LisätiedotBARBET JALOSTUSKATSELMUS
RET JLOSTUSKTSELMUS - ULKOMUOTO Gloria G de la Serve de la hapelle d'lexadre Lori 25.7.2015 1(8) Paikka Hämeenlinna ika 25.7.2015 rvioija Markku Santamäki Koiran nimi Gloria G de la Serve de la hapelle
LisätiedotDINOSAURUKSET MEDIASSA
DINOSAURUKSET MEDIASSA LAMK Muotoiluinstituutti Viestintä, multimediatuotanto 2014 Emmiina Jokinen MUL10 DINOSAURUKSET MEDIASSA LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULU Kulttuuriala Viestinnän koulutusohjelma Multimediatuotannon
LisätiedotRodun lisääntymistilanteen selvittäminen. Tampere 23.10.2010 Outi Niemi
Rodun lisääntymistilanteen selvittäminen Tampere 23.10.2010 Outi Niemi Miten lähteä liikkeelle? Suunnittelu Tietojen keruusta sopiminen rotuyhdistyksessä Sitouttaminen Tiedottaminen Tekninen toteutus Suunnittelu
LisätiedotSILUETTEJA. MUSTAPYRSTÖKUIRI (Limosa limosa)
SILUETTEJA MUSTAPYRSTÖKUIRI (Limosa limosa) 42 43 Maapallon pienin lintu, kimalaiskolibri, on peukalonpään kokoinen, alle kaksigrammainen minisiivekäs. Suurin lintu on puolestaan Afrikassa elävä lentokyvytön
LisätiedotTervetuloa testaamaan tietosi vesielämään liittyvistä. mielenkiintoisista asioista. Käytyäsi Särkänniemen Akvaariossa
Tervetuloa testaamaan tietosi vesielämään liittyvistä mielenkiintoisista asioista. Käytyäsi Särkänniemen Akvaariossa ja tutustuttuasi Ahdin Akatemiaan tietosi ovat varmasti karttuneet niin, että kysymyksiin
LisätiedotKaikki eläimet täyttävät alla olevat seitsemän elämälle välttämätöntä ehtoa: 2. Hengittäminen Voi ottaa sisään ja poistaa kehostaan kaasuja
Ravintoketjut Elämän ehdot Kaikki eläimet täyttävät alla olevat seitsemän elämälle välttämätöntä ehtoa: 1. Liikkuminen Pystyy liikuttelemaan kehoaan 2. Hengittäminen Voi ottaa sisään ja poistaa kehostaan
LisätiedotGEOLOGIA. Evon luonto-opas
Evon luonto-oppaan tekemiseen on saatu EU:n Life Luonto -rahoitustukea GEOLOGIA Korkokuva Evon Natura 2000 -alueen pohjois-, itä- ja länsireunoilla maasto kohoaa aina 180 m meren pinnan yläpuolelle asti.
LisätiedotLuku 1 Johdatus yhtälöihin
Luku 1 Johdatus yhtälöihin 1.1 Mikä on yhtälö? Tunnin rakenne: - Yhtälön rakenne ja tunnistaminen (tehtävä 1) ja yhtälön ja lausekkeen vertailua (n. 10min) - Yhtälö väitteenä Jokeri 3 (n. 30 min) - Tunnin
LisätiedotEvoluutio ja luominen. Mian tekemä esitys Jannen esittämänä
Evoluutio ja luominen Mian tekemä esitys Jannen esittämänä Väite: tiedemiehet ovat todistaneet evoluutioteorian todeksi Evoluutioteorialla tässä tarkoitan teoriaa, jonka mukaan kaikki elollinen on kehittynyt
LisätiedotHärkäpapu siipikarjan rehuna
Härkäpapu siipikarjan rehuna OMAVARA-hankkeen loppuseminaari 19.3.2013, Raisio Erja Koivunen 1 Kotimaiset rehuvalkuaiskasvit siipikarjan ruokinnassa Aikaisemmissa hankkeissa tutkittua MTT:llä on aikaisemmissa
LisätiedotKenguru 2011 Ecolier (4. ja 5. luokka)
sivu 1 / 6 NIMI LUOKKA/RYHMÄ Pisteet: Kenguruloikan pituus: Irrota tämä vastauslomake tehtävämonisteesta. Merkitse tehtävän numeron alle valitsemasi vastausvaihtoehto. Jätä ruutu tyhjäksi, jos et halua
LisätiedotMenneisyyden evoluutio
Menneisyyden evoluutio 1 Sisältö 3. Big Bang 4. Onko avaruudessa elämää? 5. Stephen Hawkin 6. Uskontojen luomisteoria 7. DNA ja Geenit 8. DNA ja Geenit tutkimuksissa 9. Geenivirheet ja mutaatio 10. Kambrikauden
LisätiedotKannelmäen peruskoulun lehti
Kannelmäen peruskoulun lehti Tämä lehti on kannelmäen peruskoulun oppilaiden tekemä lehti Tässä lehdessä esitetään oppilaiden tekemiä eri töitä, piirroksia ja sarjakuvia sekä raportti Super Schools viikosta
LisätiedotJALOSTUSTARKASTUSLOMAKE
JALOSTUSTARKASTUSLOMAKE PÄIVÄYS JA PAIKKA: Tarkastajat: KOIRAN TIEDOT KOIRAN NIMI: 16.9.2012 Tyrnävä Jaana Hartus Kaisa Vanhatalo, Satu Väliheikki, Tiina Kaltakari(sihteeri) Minitiimin You Make Hearts
LisätiedotÄLÄ KÄÄNNÄ SIVUA ENNEN KUIN VALVOJA ANTAA LUVAN!
A-osa 1 (9) TEKSTIOSA 31.10.2008 AMMATTIKORKEAKOULUJEN TEKNIIKAN JA LIIKENTEEN VALINTAKOE YLEISOHJEITA Valintakoe on kaksiosainen: 1) Lue oheinen teksti huolellisesti. Lukuaikaa on 20 minuuttia. Voit tehdä
LisätiedotÖLJYN VAIKUTUKSET LUONTOON. Öljyntorjunnan peruskurssi WWF, 15.10.2015 Jouni Jaakkola
ÖLJYN VAIKUTUKSET LUONTOON Öljyntorjunnan peruskurssi WWF, 15.10.2015 Jouni Jaakkola ÖLJY LUONNOSSA Öljy vaikuttaa luontoon monin eri tavoin sekä pinnan alla että rannoilla. Öljyn koostumus vaikuttaa sen
LisätiedotNeure - tehtäväluettelo 1 / 5 14.12.2005, 17:05
Neure - tehtäväluettelo 1 / 5 14.12.2005, 17:05 Matematiikka Huom! Mikäli tehtävällä ei vielä ole molempia teknisiä koodeja, tarkoittaa se sitä, että tehtävä ei ole vielä valmis jaettavaksi käyttöön, vaan
LisätiedotLiito-orava kartoitus Nouvanlahden ulkoilualueelle sekä eteläisen Kilpijärven länsirannalle.
Liito-orava kartoitus Nouvanlahden ulkoilualueelle sekä eteläisen Kilpijärven länsirannalle. Tarmo Saastamoinen 2010. Kuva.1 Kaatunut kuusenrunko Nouvanlahdesta. LIITO-ORAVA: Liito-orava (pteromys volans)on
LisätiedotKanarianpodenco. SVKL erikoiskoulutus 26. 27.2.2011
SVKL:n erikoiskoulutus 26. 27.2.2011 Kanarianpodenco Kanarianpodenco Kanarianpodenco http://www.kelb-tal-fenek.de/podcan/pcbilder.htm Kanarianpodenco Kanarianpodenco, FCI 329 Alkuperämaa Kanariansaaret
LisätiedotCopylefted = saa monistaa ja jakaa vapaasti. Oppitunti 11- Adjektiivien taivutus Audio osa 1. kaunis - ruma
1 Oppitunti 11- Adjektiivien taivutus Audio osa 1 kaunis - ruma kaunis joutsen ruma olio = ruma otus kaunis puutalo Suomessa on paljon kauniita puutaloja. ruma olio Oliolla on yksi silmä. Olio on sininen.
LisätiedotLiito-oravaselvitys Kauniainen 2008
Liito-oravaselvitys Kauniainen 2008 Sirkka-Liisa Helminen Ympäristötutkimus Yrjölä Oy SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO...3 2 LIITO-ORAVAN BIOLOGIA JA SUOJELU...3 3 MENETELMÄT...3 4 TULOKSET...4 4.1 Kavallintien
LisätiedotMAA1.1 Koe Jussi Tyni Kastellin lukio Tee pisteytysruudukko! Vastaa yhteensä 6 tehtävään. Muista kirjoittaa selkeät välivaiheet
MAA. Koe Jussi Tyni 0.9.0 Tee pisteytysruudukko! Vastaa yhteensä tehtävään. Muista kirjoittaa selkeät välivaiheet A-OSIO Vastaa tehtävistä A A kahteen ja palauta vastaukset. Tähän osioon on käytettävissä
LisätiedotYLIVOIMAINEN KUMINAKETJU KYLVÖSIEMENMÄÄRÄN VAIKUTUS TAIMETTUMISEEN JA SATOON
1 YLIVOIMAINEN KUMINAKETJU KYLVÖSIEMENMÄÄRÄN VAIKUTUS TAIMETTUMISEEN JA SATOON Erikoistutkija Marjo Keskitalo, MTT Kasvintuotannon tutkimus, Jokioinen. marjo.keskitalo@mtt.fi KOKEEN TAUSTAA Kuminan kylvösiemenmääräksi
LisätiedotKorvat: Muoto Keskikokoiset, leveät tyvestä, pyöristyneet kärjet. Sijainti Sijoittuneet päälaelle kauas toisistaan hiukan eteenpäin kaareutuneet.
RAG RAGDOLL ROTUMÄÄRITELMÄ Yleistä: Ulkomuoto Ragdolleissa on kolme erilaista kuviota: colourpoint, mitted ja bicolour ja 20 värimuunnosta kussakin, yhteensä 60. Ragdoll on kiinteä, suuri kissa, jolla
LisätiedotAasian kieliä ja kulttuureita tutkimassa. Paja
Esittäytyminen Helpottaa tulevan päivän kulkua. Oppilaat saavat lyhyesti tietoa päivästä. Ohjaajat ja oppilaat näkevät jatkossa toistensa nimet nimilapuista, ja voivat kutsua toisiaan nimillä. Maalarinteippi,
LisätiedotOpettajan. ABCs. Nimeä osat! Tavoite : Näitä kahta osa-aluetta käytetään tutustuttamaan
ABCs ja Nimeä osat! Tavoite : Näitä kahta osa-aluetta käytetään tutustuttamaan oppilaat Euroopan merieläimistön elämään ja samalla oppimaan aakkoset ja kirjoittamisen. Lyhyt esittely yksilöityjen eläimien
Lisätiedotetunimi, sukunimi ja opiskelijanumero ja näillä
Sisällys 1. Algoritmi Algoritmin määritelmä. Aiheen pariin johdatteleva esimerkki. ja operaatiot (sijoitus, aritmetiikka ja vertailu). Algoritmista ohjelmaksi. 1.1 1.2 Algoritmin määritelmä Ohjelmointi
LisätiedotTAJ MAHAL PORUKKAKUVA
1 Kuva: Markus Keskitalo TAJ MAHAL PORUKKAKUVA Reissuporukka Taj Mahalilla 26.1.2010: Markus, Vinod, Ville, Harri, Seppo, Marja, Jouni ja Saana 2 Intian lyhyt oppimäärä Valtiomuoto: tasavalta Pääkaupunki:
LisätiedotTEHTÄVÄMONISTE LUOKKALAISILLE
TEHTÄVÄMONISTE 5. 6. -LUOKKALAISILLE 1. OMA ELÄINSUHDE A) Mikä eläin? Kirjoita viivalle. B) Mitä tunteita eläin sinussa herättää? Piirrä ympyrään hymiö: C) Mitkä eläimet eivät elä Suomessa? Ympyröi. D)
LisätiedotIKILapsi-jumppa. Ikiliikkeen ja lasten voimistelun yhteistyön tulos
IKILapsi-jumppa Ikiliikkeen ja lasten voimistelun yhteistyön tulos IKILapsi-jumpissa matkustetaan muun muassa yhdessä maailman ympäri tunneleita alittaen ja yläilmoissa lentäen. Matkalla kokeillaan niin
Lisätiedot1) Maan muodon selvittäminen. 2) Leveys- ja pituuspiirit. 3) Mittaaminen
1) Maan muodon selvittäminen Nykyään on helppo sanoa, että maa on pallon muotoinen olet todennäköisesti itsekin nähnyt kuvia maasta avaruudesta kuvattuna. Mutta onko maapallomme täydellinen pallo? Tutki
LisätiedotLUONTOA VOI SUOJELLA SYÖMÄLLÄ
LUONTOA VOI SUOJELLA SYÖMÄLLÄ Syöminen vaikuttaa ympäristöön. Ruoan tuottamiseen tarvitaan valtavasti peltoja, vettä, ravinteita ja energiaa. Peltoja on jo niin paljon, että niiden määrää on vaikeaa lisätä,
Lisätiedot