Tervetuloa Lapuan kaupungin palvelukseen

Transkriptio

1 Tervetuloa Lapuan kaupungin palvelukseen Tervetuloa monipuolisten osaajiemme joukkoon! SISÄLTÖ Lapuan kaupungissa työskentelee vuosittain noin henkilöä. Joukossamme on monenlaisia osaajia eri ammattialoilta ja sinä olet nyt osa tätä osaavaa ja vireää henkilöstöä. Palveluiden tuottaminen edellyttää osaavaa, koulutettua ja hyvinvoivaa henkilöstöä. Siksi me Lapualla olemme kiinnittäneet erityisen paljon huomiota henkilöstömme kehittämiseen, koulutukseen ja hyvinvointiin. Järjestämme henkilöstöllemme säännöllisiä koulutustilaisuuksia ja pyrimme kehityskeskusteluilla varmistamaan, että työntekijöidemme osaaminen ja jaksaminen ovat kunnossa. Jokaisella on mahdollisuus kehittyä ammatissaan mm. erilaisia kursseja ja koulutusohjelmia käymällä. Kaupunki pyrkii henkilöstöpolitiikassaan tasa-arvoisuuteen, jolloin kaikilla ikään, sukupuoleen tai muuhunkaan syyhyn katsomatta on oikeus tasavertaiseen kehittymiseen urallaan ja työtehtävissään. Käytössäsi ovat monipuoliset liikunta- ja virkistyspalvelut, joiden käyttöä kaupunki tukee. Kaupungilta voit ostaa mm. 20 euron liikuntapassin, jolla voit käyttää liikuntapalveluita ja virkistysuimala Sateenkaaren palveluita yhteensä seitsemänkymmenen euron edestä. Myös työterveyspalvelumme ovat erittäin hyvät. Normaalien työterveyspalveluiden lisäksi työterveyshuolto järjestää paljon ennaltaehkäisevää valistus- ja neuvontatyötä, josta esimerkkinä mm. tupakoinnin lopettamisryhmä. Olet lämpimästi tervetullut joukkoomme! Paavo Latva-Rasku kaupunginjohtaja Perusfaktaa Lapuan kaupungista Johtamistavat ja pelisäännöt 2 Palvelussuhteen perusasiat Työturvallisuus 5 Työterveyshuolto 6 Ympäristöasiat 7 Asiakaspalvelu 7 Yhteistyökumppanit ja sidosryhmät Koulutus, kehittäminen ja työkyvyn ylläpitäminen Viestintä ja vuorovaikutus Harrastus ja virkistystoiminta Yhteistoimintamenettely

2 PERUSFAKTAA LAPUAN KAUPUNGISTA YLEISTIEDOT Kirkkopitäjä v Kauppala v Maalaiskunta v Kaupunki v Asukasluku Maapinta-ala 737,5 km 2 Vesipinta-ala 13,6 km 2 KAUPUNGIN HALLINTO KAUPUNGINVALTUUSTO 35 jäsentä Puheenjohtaja Pekka Hella (Kesk), I varapuheenjohtaja Kai Pöntinen (Kok), II varapuheenjohtaja Harri Paavola (Kok.). Paikkajakauma: Kesk 14, Kok 12, SDP 3, VAS 1, KD 3, PS 2 KAUPUNGINHALLITUS 11 jäsentä Puheenjohtaja Panu Lahdensuo (Kok), I varapuheenjohtaja Maiju Lemettinen (Kesk), II varapuheenjohtaja Riitta Ampiala (Kesk) KAUPUNGIN JOHTORYHMÄ Kaupunginjohtaja Paavo Latva-Rasku, hallintojohtaja Jari Jokinen, talousjohtaja Tuula Kuisti, kaupungininsinööri Ahti Latvala, sivistysjohtaja Juha Valta, vs. perusturvajohtaja Sirkka Eväsoja. SUURIMMAT TYÖNANTAJAT 2006 Lapuan kaupunki 905 henkilöä Metso Power Oy 207 Nammo Lapua Oy 142 Härmänmaan ammatti-insituutti 85 Veljekset Ala-Talkkari Oy 85 Lapuan kihlakunta 62 Lapuan tmk-seurakunta 57 Lapuan Nahka Oy 56 BE Group Oyj 51 Lapua Ketjut Oy 45 YSTÄVYYSKAUPUNGIT Ruotsissa Hagfors, Saksassa Hohenlockstedt, Virossa Rakvere ja Someru sekä USAssa Lantana KULTTUURI- JA VAPAA-AIKAPALVELUITA AIKAPALVELUITA KULTTUURIKESKUS LAPUAN VANHA PAUKKU Kustaa Tiitun tie Kaupunginkirjasto, kansalaisopisto, musiikkiopisto ja Alajoki-sali Pajakappeli, elokuvateatteri, Ison Prässin kahvila Lapuan Taidemuseo, Taidenäyttelytila Patruunagalleria, Pohjanmaan valokuvakeskus, Pyhälahden valokuvaamomuseo, Patruunatehtaan museo Pienteollisuutta ja myymälöitä JOKILAAKSON MATKAILUPUUTARHA, Siiriläntie 3 Yli 2 hehtaarin pihapiiri, alueelle istutettu jo yli 6000 monivuotista kasvia, kesäkahvila Nukkeruusu, lasten puutarha Perinnekasvipuisto, vt. 19, Koveron sillan vieressä URHEILUKESKUS, Urheilukatu VIRKISTYSUIMALA SATEENKAARI: 25 metrin allas, opetus-, pore-, kylmä- ja lasten leikkialtaat, suomalaiset saunat, höyrysauna ja tilaussauna URHEILUTALO: iso sali 990m 2, sulkapallokenttä, squashkenttä, paini- ja kuntosali, kokoustilat, Sateenkaari Cafe JÄÄHALLI: katsomopaikkoja 550, kahvio Keskusurheilukenttä, pesäpallokenttä hiekkatekonurmi), tenniskenttiä (2) SIMPSIÖN ULKOILUALUE RINNEHIIHTOKESKUS: 5 laskettelurinnettä, koulurinne, pulkkamäki, kv. mitat täyttävä paippi, hyppyrimäki K 35 m, ala- ja yläkahvio, uimaranta kesäisin Valaistuja murtomaalatuja/pururatoja, asuntovaunuja mökkialue, hiihtomaja, avanto ja sauna, merkitty luontopolku, jalkapallokenttä, kiintorastiverkosto ja näkötorni Katso kaupungin tarjoamat palvelut ja tapahtumat Lapualla osoitteessa KAUPUNGIN TOIMINTATAVAT JA PELISÄÄNNÖT Lapuan kaupunki edistää tasa-arvoisuutta ja yhdenvertaisuutta kaikessa toiminnassaan. Kaupunki haluaa tuottaa palveluita laadukkaasti ja henkilöstöään kunnioittaen. Kaiken A ja O on avoimuus ja yhteishenki. Kaupunki pyrkii olemaan myös palkkauksen osalta kannustava mutta myös mahdollisimman yhdenvertainen. Samalla kaupunki odottaa myös työntekijöiltään ahkeraa työotetta, rehellisyyttä ja yhteistyökykyä muita työyhteisön jäseniä kohtaan. Sivu 2

3 LAPUAN KAUPUNGIN ORGANISAATIOYKSIKÖT HALLINTOKESKUS PERUSTURVAKESKUS SIVISTYSKESKUS TEKNINEN KESKUS Yleishallinto (Kanslia) Hallinto-, talous- ja Hallinto Kaavoitus ja suunnittelu Taloushallinto kehittämispalvelut Peruskoulut Kiinteistö- ja mittaustoiminta (Rahatoimisto) Terveyspalvelut Lukio Liikelaitokset Elinkeinot (Yrityskeskus) Laitoshoito Musiikkiopetus Liikenneväylät ja yleiset Kuluttajaneuvonta Ympäristöterveydenhuolto Kirjasto alueet Maaseutuelinkeinot Sosiaalipalvelut Kulttuuritoimi Asunto ja tilapalvelu Lomitus Sosiaalityö Nuoriso- ja raittiustoimi Rakentaminen ja Vanhustyö Liikuntatoimi kunnossapito Velkaneuvonta Kansalaisopetus ATK Yleinen edunvalvonta Ympäristöosasto PALVELUSSUHTEEN PERUSASIAT Työsuhde ja virkasuhde Työsuhde syntyy, kun työntekijä sitoutuu tekemään työnantajalle työtä tämän johdon ja valvonnan alaisena. Työsuhde on yksityisoikeudellinen palvelussuhde. Virkasuhde syntyy viranomaisen yksipuolisella, joskin henkilön suostumusta edellyttävällä hallintopäätöksellä. Virkasuhde on julkisoikeudellinen palvelussuhde. Virka- ja työsuhteen perustunnusmerkit: työn tekeminen työnantajan lukuun vastiketta vastaan työnantajan johdon ja valvonnan alaisena työsopimuksen tai hallintopäätöksen perusteella Eroavaisuudet työ ja virkasuhteissa ovat viime vuosina vähentyneet. Palvelussuhteiden ehdoista sovitaan työsopimussuhteisilla työsopimuksessa, viranhaltijoilla määräykset ovat laissa kunnallisesta viranhaltijasta sekä virka ja työehtosopimuksissa. Kunta-alan henkilöstöstä hieman yli puolet on virkasuhteisia. Lapualla virkasuhteisia on n. Koeaika Koeajan tarkoitus on molemminpuolisen soveltuvuuden selvittäminen. Koeaika on voimassa molempien hyväksi. Myös työntekijä voi tehdä ns. koeaikapurun. Työnantaja voi purkaa työsopimuksen ilma työsopimuslaissa tarkoitettuja irtisanomis tai purkamisperusteita, muttei kuitenkaan koeajan tarkoitukseen nähden epäasiallisilla perusteilla. Koeaika on enintään neljän kuukauden pituinen. 24 % ja työsuhteisia 76 %. Viranhaltijan ja työntekijän oikeudet ja velvollisuudet: Oikeus virka ja työehtosopimuksen mukaiseen palkkaan lakien ja sopimusten antamaan suojaan järjestäytymiseen terveelliseen ja turvalliseen työympäristöön Velvollisuus suorittaa työ huolellisesti noudattaa työnjohdon ohjeita kieltäytyä työnantajan kanssa kilpailevasta toiminnasta pitää liike- ja ammattisalaisuudet ottaa huomioon työnantajan etu Viranhaltijalla on lisäksi aktiivinen velvollisuus suorittaa virkaan kuuluvat tehtävät asianmukaisesti ja viivytyksettä sekä toimittava tehtävässään tasapuolisesti ja käyttäydyttävä asemansa ja tehtävänsä edellyttämällä tavalla. Poikkeustapauksessa, mikäli työntekijälle järjestetään erityinen työhön liittyvä, yhtäjaksoisesti yli neljä kuukautta kestävä koulutus, voi koeajan pituudeksi sopia enintään kuusi kuukautta. Jos työsopimusta ei ole purettu koeajan kuluessa, työsuhde jatkuu koeajan jälkeen alun perin sovitun mukaisesti. Viranhaltijan koeajasta päättää ottava viranomainen ja se voi olla enintään kuuden kuukauden mittainen. Sivu 3

4 Sopimusala Jokainen palvelussuhteessa oleva kuuluu jonkin virka- ja työehtosopimuksen piiriin, niin myös sinä. Palkoista, työajoista ja muista palvelussuhteen ehdoista sovitaan virka- ja työehtosopimuksilla. Kunta-alalla on viisi suurta sopimusalaa. Yli kaksi kolmasosaa henkilöstöstä on kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen piirissä. Opettajilla, lääkäreillä, teknisellä henkilöstöllä ja tuntipalkkaisilla Palkkaus Palkkaus määräytyy käytettävän virka ja työehtosopimuksen mukaan. Tehtäväkohtaisen palkan lisäksi maksetaan työehtosopimuskohtaisesti eri lisiä kuten henkilökohtaisen lisän vuosisidonnaista osaa, henkilökohtaisen lisän harkinnanvaraista osaa (mm. KVTES), palvelulisiä ja määrävuosilisiä (OVTES), henkilökohtaista lisää ja ammattialalisää (TS). Lomat Jokaiselle kaupungin palvelussuhteessa olevalle kertyy vuosilomaa heti palvelussuhteen alettua. Vuosiloman pituus määräytyy täysien lomanmääräytymiskuukausien lukumäärän, henkilökohtaisen lisän vuosisidonnaisen osaan oikeuttavan palvelusajan ja palvelussuhteen pituuden mukaan. Vuosilomapäivät kertyvät lomanmääräytymisvuoden aikana, joka on lomakautta edeltävän maaliskuun lopussa päättyvä ajanjakso. Lomia pidetään pääsääntöisesti lomakautena, joka on Lisäksi lomapäiviä on mahdollista pitää myös muulloin, esimerkiksi talvilomana. Työnantaja määrää loma-ajan kuultuaan viranhal- työntekijöillä on omat virka- ja työehtosopimukset. Lapuan Kaupungin henkilöstöä kuuluu yhteensä viiden eri työehtosopimuksen piiriin: Kunnallinen virka- ja työehtosopimus (KVTES), Tuntipalkkaisten työehtosopimus (TTES), Opetushenkilöstön virka- ja työehtosopimus (OVTES), Teknisen alan virka ja työehtosopimus (TS) sekä Lääkärisopimus (LS). Käytettävä työehtosopimus näkyy työsopimuksessasi tai viranottomääräyksessä. Kaupungin palkanmaksupäivät ovat seuraavat: Vakinaiset kuukausipalkkaiset viranhaltijat ja työntekijät kuukauden 7.,13. tai 25. päivä Määräaikaiset kuukauden 25 päivä OVTES:n alaiset määräaikaiset 31. päivä Tuntipalkkaiset kuukauden 15. ja viimeistä päivää seuraavana seitsemäntenä työpäivänä. tijan/työntekijän mielipiteen sen ajankohdasta. Työnantajan on ilmoitettava loman ajankohta pääsääntöisesti kuukautta, viimeistään kuitenkin kaksi viikkoa ennen loman alkua. Tarkemmat säännökset omasta lomaoikeudestasi löydät alasi virka ja työehtosopimuksesta. Myös esimiehesi on velvollinen neuvomaan Sinua lomiin liittyvissä kysymyksissä. KEIHIN OTTAA YHTEYTTÄ PALVELUSSUHTEISIIN LIITTYVISSÄ ASIOISSA Tärkeintä on ensin selvittää asia esimiehen kanssa, useimmat asiat selviävät jo tässä vaiheessa. Mikäli asia kuitenkin jää tämänkin jälkeen epäselväksi, voi ottaa yhteyttä alla mainittuihin henkilöihin. Palvelussuhdeasiat yleensä Jari Jokinen, hallintojohtaja , Päivi Niemistö, kansliasihteeri , Palveluvuosiin sidotut palkanlisät Esa Tienhaara, toimistosihteeri , Palkkaukseen liittyvissä asioissa ota yhteys ao. palkkasihteeriin. Palkkasihteerien vastuualueet: Terttu Laakeri : terveyspalvelut, vanhustyö, Hallintokeskus pl. lomittajat Arja Paloniemi : terveyspalvelut, vanhustyö, Teknisen keskuksen kuukausipalkkaiset; Paula Hautamäki : perusturvakeskuksen hallinto, sosiaalityö, päiväkodit, perhepäivähoito; Sirpa Mäki : perhepäivähoito, musiikki ja kansalaisopisto; Anna-Maija Mäki-Panula ja Keijo Rajala : perusopetus, lukio, tuntipalkat, omaishoito. Lomatoimenjohtaja Ritva Kortteiseen voivat lomittajat ottaa yhteyttä Sivu 4

5 Työaika Kunnan viranhaltijoiden ja työntekijöiden työaikaa säätelee työaikalaki (605/1996) sekä yleiset virkaehtosopimusjärjestelmät. Lapuan kaupungin käytössä olevat työaikajärjestelmät ovat yleistyöaika (viikkotyöaika 38 h 15 min), toimistotyöaika (viikkotyöaika 36 h 15 min), jaksotyö (= vuorotyössä olevilla, työaika esim. kolmen viikon jaksolla 114 h 45 min). Lisäksi jotkut yksittäiset henkilöt tekevät 37 tunnin viikkotyöaikaa. Opettajien työaika määräytyy opetusvelvollisuuteen ja ylitunteihin. Osalla toimisto ja yleistyöajassa olevasta henkilökunnasta on käytössä ns. liukuvan työajan järjestelmä, tällöin työajan seurantaan käytetään työajanseurantalaitetta. Käytännössä järjestelmä merkitsee muovista avaimenperää eli takia, joka toimii avaimena kiinteistöjen ulko-oviin ja kellokorttina. Periaate on, että miinus-saldoa saa olla enintään 4 tuntia ja plus-saldoa puolestaan viikkotyöajan verran. Plussatunteja voi esimiehen hyväksyessä vaihtaa myös kokonaisiin vapaapäiviin. Tauot Jos vuorokautinen työaika on pidempi kuin 6 tuntia, työntekijällä on oikeus vähintään puolen tunnin pituiseen lepoaikaan (ruokailutauko), jota ei lueta työaikaan ja jona aikana saa poistua työpaikalta. Jaksotyötä tekeville ruokatauko järjestetään siten, että se toteutetaan joko työpaikalla tai ao. laitoksen ruokalassa ja jonka pituus on enintään 20 minuuttia. vaihteesta. Ruokatauon lisäksi työntekijällä on oikeus työaikaan kuuluvaan kahvitaukoon, jona aikana ei saa poistua työpaikalta. Kahvitauon pituus on 10 minuuttia. Koska useassa kaupungin toimipisteissä ei ole järjestetty työpaikkaruokailua, kaupunki on sopinut ravintoloiden kanssa ruokailusopimuksia. Ateriointi ravintoloissa tapahtuu lounaslipukkeilla, joita saa puhelin- Toimintaohjelma Kaupungin työsuojeluohjelman tavoitteena on tukea henkilöstön työkykyä, fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointia sekä poistaa työolojen haittoja. Työsuojeluohjelma velvoittaa työnantajan ja työnte- TYÖTURVALLISUUS Työpaikan uhkatekijät ja ohjeistukset Huolimatta turvallisuuteen panostamisesta jokainen työ sisältää omat vaaransa. On tärkeää, että tapaturmia ja haavereita ehkäistään ennen niiden tapahtumista. Esimiehesi on jo perehdyttämisvaiheessa velvollinen kertomaan työn uhkatekijöistä sekä miten niiltä voidaan suojautua. Uhkatekijöiden varalta on useimmiten olemassa erilaisia ohjeistuksia (esim. Työturvallisuuskansio), joihin sinulla on oikeus ja velvollisuus tutustua esimiehesi johdolla. Kaupunki arvostaa aktiivisuuttasi työturvallisuuden kehittämisessä. Henkilöstön velvollisuuteen kuuluu aina ilmoittaa viipymättä työnantajalle, mikäli koneissa ja laitteissa, työmenetelmissä, kijjät huolehtimaan yhdessä työsuojeluasioista. Työsuojeluorganisaatioon kuuluvilla on toimeenpanovalta ja vastuu työsuojeluasioissa. Myös työntekijät ovat vastuussa omasta työturvallisuudesta ja turvallisuusohjeiden noudattamisesta. työolosuhteissa ja suojavarusteissa on sellaisia vikoja, jotka voivat aiheuttaa vaaraa tai haittaa työntekijöiden terveydelle tai turvallisuudelle. Työturvallisuusasioissa tärkein laki on työturvallisuuslaki (728/2002). Jokaisessa työpaikassa on lisäksi tähän lakiin perustuva erillinen työsuojeluohjelma. Voit tehdä aloitteita työturvallisuus- ja muissakin työpaikkaasi liittyvissä asioissa mm. kaupungin sivuilla ja kirjallisesti esimiehellesi. Kaikki toteutuneet aloitteet pyritään palkitsemaan aloitetoiminnan periaatepäätöksen mukaisesti. Sivu 5

6 Suojavälineet Mikäli työhösi kuuluu suojavälineiden käyttöä, tulee näitä aina ehdottomasti käyttää. Tällaisia ovat mm. silmiä suojaavat suojalasit, turvakengät ja muu turvavaatetus. Suojavälineiden oikeanlaiseen käyttöön tulee perehtyä huolellisesti, jotta niitä käytettäisii oikein ja jotta niiden työturvallisuushyöty olisi paras mahdollinen. Mikäli huomaat, että suojavälineissä on jotain vikaa, ilmoita tästä esimiehelle tai työsuojeluvaltuutetulle, jolloin saat ehjät ja asianmukaiset suojavälineet tilalle. Työsuojeluorganisaatio Kaupungin työsuojeluorganisaatio koostuu seuraavista henkilöistä: Työsuojelupäällikkö Seppo Saranpää, Työsuojeluvaltuutetut Marita Hakala, , Jouni Mastomäki, Seppo Hakola, , Työsuojeluvaltuutettujen tehtävänä on huolehtia yhteistyössä työnantajan kanssa työntekijöiden turvallisuudesta ja terveydestä, esimerkiksi ehkäistä työtapaturmat. Työsuojeluasiamiehinä toimivat pääluottamusmiehet ja luottamusmiehet. Työsuojelun keskustoimikuntana toimii työsuojelutoimikunta. TYÖSUOJELUTOIMIKUNTA Työsuojeluvaltuutetut yhteystietoineen vuosille : Työnantajan edustajat: Seppo Saranpää, työsuojelupäällikkö Riitta Ampiala, kh:n valitsema edustaja Toimihenkilöasemassa olevan henkilökunnan edustajat: työsuojeluvaltuutettu Marita Hakala varavaltuutettu, Seppo Smolander toimikunnan jäsen Mikko Huhtala toimikunnan varajäsen Pirjo Honkavirta Työntekijäasemassa olevan henkilökunnan edustajat: työsuojeluvaltuutettu Jouni Mastomäki varavaltuutettu Harri Perämäki varavaltuutettu Marita Mäkinen työsuojeluvaltuutettu Seppo Hakola varavaltuutettu Marja Linkoaho toimikunnan jäsen Leena Takamaa toimikunnan varajäsen Pirkko Talola toimikunnan jäsen Riitta Kojola toimikunnan varajäsen Sirpa Vieri TYÖTERVEYSHUOLTO Kaupungin henkilöstöillä on käytössään monipuoliset työterveyspalvelut. Käytössäsi on neljän terveydenhoitajan ja yleislääkärin tarjoamat palvelut. Työterveyshuolto sijaitsee Lapuan terveyskeskuksen yhteydessä osoitteessa Sairaalantie 2. Työterveyshuollon terveydenhoitajien yhteystiedot ovat: /Timo Turja, /Paula Rintala, /Paula Saari, /Raija Koivuluoma. Lääkärin vastaanotto on tiistaisin klo ja torstaisin klo TOIMINTATAVAT SAIRASTUESSA Sairaudesta johtuvan työkyvyttömyyden vuoksi on oikeus saada virka-/työvapaata (sairauslomaa). Työkyvyttömyydestä on esitettävä hyväksyttävä lääkärintodistus. Enintään 5 päivän sairauslomiin riittää myös terveyden- tai sairaanhoitajan todistus. Enintään 3 päivän sairauslomiin riittää oma selvitys. Sairauspoissaoloista tehdään hakemus esimiehelle ja siihen liitetään tarvittavat todistukset. Viranhaltijalle/työntekijälle voidaan myöntää, ellei muuta hoitoa ole saatu järjestetyksi, tilapäistä hoitovapaata alle 10-vuotiaan lapsen äkillisen sairastumisen johdosta enintään neljä työpäivää. Tilapäisestä hoitovapaasta maksetaan palkka enintään kolmelta peräkkäiseltä kalenteripäivältä. Sivu 6

7 YMPÄRISTÖASIAT Lapuan kaupunki pitää erittäin tärkeänä, että ympäristönsuojelullisia ja kestävän kehityksen arvoja noudatetaan myös kaupungin toiminnassa. Näitä periaatteita henkilökunnan tulee toteuttaa konkreettisesti mm. huomioimalla ympäristöystävällisyys jokapäiväisessä työskentelyssä. Myös kierrätystä on suosittava, mikäli mahdollista. Esimerkki materiaalien ympäristöystävällisestä ja säästäväisestä käytöstä on vaikkapa tulostuspaperin järkevä käyttö tai koneiden tarpeeton tyhjäkäyttö. Jokainen on velvollinen säästämään luontoa, niin myös mekin omissa työtehtävissämme. ASIAKASPALVELU KUNNAN KESKEISIMMÄT PALVELUTEHTÄVÄT JA ASIAKKAAT Kunnan keskeisin tehtävä on tuottaa hyvinvointipalveluita kuntalaisille. Lisäksi kunnan tehtäviin kuuluvat erilaiset viranomaistehtävät. Voidaan sanoa, että keskeisimmät kunnan asiakkaat ovat sen asukkaat. Muita asiakkaita ovat mm. muut viranomaiset ja erilaiset yritykset ja yhteisöt. Lapuan kaupungin järjestämissä palveluissa pyri- tään korkeaan laatuun, jolloin tärkeäksi arvoksi nousee hyvä asiakaspalvelu. Jokaisen henkilökunnan jäsenen tulee palvella kohtaamaansa asiakasta ystävällisesti, viipymättä ja asiallisesti. KAUPUNGIN YHTEISTYÖKUMPPANIT JA SIDOSRYHMÄT SEUTUYHTEISTYÖ, KUNTAYHTYMÄT JA MERKIT- TÄVIMMÄT OSTOPALVELUT Itse tuottamiensa palveluiden lisäksi kaupunki hoitaa palvelutehtäväänsä yhteistyössä muiden kuntien kanssa. Nykyisellään tärkeä yhteistoiminnan foorumi on seutukunta. Lapuan kaupunki kuuluu Seinäjoen seutukuntaan, jonka muita kuntia ovat Ilmajoki, Nurmo, Seinäjoki ja Ylistaro. Lapuan kaupunki kuuluu mm. Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin, Härmänmaan ammatti-instituutin, Eskoon sosiaalipalveluiden ja Seinäjoen koulutuskuntayhtymiin. Merkittävämmin kaupunki ostaa ulkopuolisilta teknisen sektorin ja vanhustenhoidon palveluita. KUNTA JA PALVELURAKENNEUUDISTUS Kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta annetun lain 7 velvoittaa 17 laissa nimettyä kaupunkiseutua laatimaan mennessä yhteistyösuunnitelman eli kaupunkiseutusuunnitelman. Kaupunkiseutusuunnitelman tulee sisältää suunnitelma siitä, miten kaupunkiseudulla parannetaan maankäytön, asumisen ja liikenteen yhteensovittamista sekä palvelujen käyttöä yli kuntarajojen. Seinäjoen kaupunkiseutu on yksi lain nimeämistä kaupunkiseuduista. Lain nimeämiä yhteistyövelvoitteen kuntia ovat Seinäjoki, Ilmajoki, Lapua, Nurmo ja Ylistaro. Kaupunkiseutusuunnitelmaa koskevaan valmisteluun on kutsuttu myös Alavuden ja Kurikan kaupungit sekä Jalasjärven ja Kuortaneen kunnat. Suunnitelman tulee toteuttamisohjelmineen olla valmis KOULUTUS, KEHITTÄMINEN JA TYÖKYKY Henkilöstölle pyritään järjestämään koulutusta henkilön tarpeiden mukaan. Kaupungin pääperiaatteena on, että kaikilla on tasavertaiset mahdollisuudet kouluttautumiseen ja itsensä ammatilliseen kehittämiseen. Työantaja ja työntekijäjärjestöt ovat hyväksyneet suositussopimuksen henkilöstökoulutuksesta. Kouluttautumiseen pyritään myös kannustamaan. Koulutus ja sen tarpeellisuus katsotaan aina yhdessä esimiehen kanssa, joka antaa lopullisen hyväksymisensä kurssille tai koulutukseen lähtemisestä. Sivu 7

8 VIESTINTÄ JA VUOROVAIKUTUS SISÄISEN JA ULKOISEN VIESTINNÄN KANAVAT Sisäistä viestintää hoidetaan usealla eri tavalla. Jo perinteiseksi viestintäkanavaksi on muodostunut useita kertoja vuodessa ilmestyvä henkilöstötiedote. Sen lisäksi henkilöstön oma tiedotuskanava, henkilöstölehti TIAROOTUS ilmestyy kaksi kertaa vuodessa, syksyisin ja keväisin. Sisäistä tiedotusta järjestetään lisäksi myös työpaikkakokouksissa ja erilaisissa tiedotustilaisuuksissa. Henkilöstölle suunnattuja tiedotteita voi lukea myös verkosta kaupungin kotisivuilta: www. lapua.fi/päätöksenteko ja talous/tiedotukset henkilöstölle Ulkoista viestintää kaupunki hoitaa mm. sanomalehtien ja sähköisen median (internet, radio, tv) kautta. VIESTINTÄVASTUUT JA VELVOLLISUUDET Tiedotusvälineille kaupungin ulkoisesta viestinnästä vastaavat useimmiten kaupunginjohtaja, palvelualueiden päälliköt sekä kaupungin yhteyspäällikkö. Myös muiden viranhaltijoiden ja työntekijöiden velvollisuuksiin kuuluu kysyttäessä antaa tietoa oman vastuualueensa asioista. HARRASTUS- JA VIRKISTYSTOIMINTA HENKILÖKUNTANEUVOSTO Kaupungin henkilöstön harrastus- ja virkistystoimintaa järjestää ja koordinoi henkilökuntaneuvosto. Neuvosto järjestää henkilökunnalle erilaista liikuntaa, mm. liikuntapäiviä, pikkujoulun ja erilaisia matkoja. Henkilökuntaneuvostossa on edustettuna kaikki ammattiliitot ja se toimii omalta osaltaan henkilöstön edunvalvontaelimenä ottaen kantaa mm. kaupungin henkilöstöpoliittisiin asioihin. Henkilökuntaneuvoston järjestämään toimintaan voi osallistua koko kaupungin henkilökunta. Neuvoston toiminnasta voi tiedustella Marita Vaahtoniemeltä, puh Henkilökuntaneuvoston kokoonpano Jäsen Varajäsen JHL Asta Häyrynen Terttu Järvi Kaarina Malkamäki Riitta Kojola Satu Linkoaho Johanna Alavainio Aino Tuomaala Seppo Malkamäki Seppo Hakola Maria-Leena Rauhala JUKO Sirpa Laurila Liisa Nirha Martti Koski Pia Latomäki Sirkku Kaappola Jyty Marita Vaahtoniemi Seppo Saranpää Harri Näykki Heikki Nikkola Tuula Kangasluoma KTN Minna Rintasalo Paula Turja Tehy Piia Raninen Kirsi Pelkkikangas Kirsi Linjamäki Tuija Mäenpää Super Maria Mäkinen Armi Kujanpää YHTEISTOIMINTAMENETTELY Laki työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta säätelee kuntien yhteistoimintaa. Yhteistoimintamenettelyn piiriin kuuluvat henkilöstön asemaan olennaisesti vaikuttavat palvelutoiminnan muutokset, kehittämishankkeet sekä olennaiset muutokset työtehtävissä, töiden ja työtilojen järjestelyissä. Kunnan on ennen asian ratkaisemista neuvoteltava valmisteilla olevan toimenpiteen perusteista, vaikutuksista ja vaihtoehdoista ainakin niiden viranhaltijoiden ja työntekijöiden tai heidän edustajiensa kanssa, joita asia koskee.yhteistoimintaneuvotteluissa sinua edustaa ammattiliittosi pääluottamusmies. Jos et ole vielä liittynyt oman alasi ammattiliittoon, tee se nyt. Liittoon kuulumisesta on monia etuja. Liitot valvovat jäsentensä etuja ja ne tarjoavat mm. neuvontaa työsuhdekysymyksissä. Liittojen edustajat (pääluottamusmiehet) ovat: Martti Koski JUKO Seppo Saranpää Jyty Seppo Malkamäki JHL Mikko Huhtala KTN Armi Kangaskoski Super Katri Lahdensuo Tehy