EAKR-TOIMENPIDOHJELMIEN JA KANSALLISEN RAKENNERA- HASTOKAUDEN ARVIOINTI VUOSINA

Transkriptio

1 Vastaanottaja TEM Asiakirjatyyppi Väliraportti Päivämäärä EAKR-TOIMENPIDOHJELMIEN JA KANSALLISEN RAKENNERA- HASTOKAUDEN ARVIOINTI VUOSINA TEEMA 3: EAKR-RAHOITUKSEN MERKITYS ALUEELLISTEN OSAAMISYMPÄRISTÖJEN KE- HITTÄMISESSÄ SEKÄ OSAAMISTA, INNOVAA- TIOTOIMINTAA JA VERKOTTUMISTA MITTAA- VIEN INDIKAATTOREIDEN KEHITTÄMINEN

2 1 Sisältö 1. Johdanto Arvioinnin kohde Alueelliset osaamis- ja innovaatioympäristöt arvioinnin kohteena 3 2. Arvioinnin toteutus ja aineisto 5 3. EAKR-ohjelmatoiminta osaamis- ja innovaatioympäristöjen kehittämisessä Ohjelmien tavoitteet ja temaattiset painotukset Painopisteiden toteutuminen suunniteltujen hankkeiden valossa Arvionnin alustavat havainnot työvaiheittain Systemaattinen analyysi hankkeiden loppuraporteista Työvaiheen toteutus Rahoitettujen hankkeiden sisällöt Keskeisimmät havainnot Maakuntakohtaisten innovaatio- ja osaamisprofiilien muodostaminen Johtopäätöksiä Verkostoanalyysi Taustaa Verkostoanalyysin menetelmät Pilottitutkimus verkostohankkeiden vaikuttavuudesta Yritysten asema verkostohankkeissa verkostoanalyysin alustavia tuloksia Yritysten saama lisäarvo verkostotoiminnasta Verkottumisen ja liiketoiminnan yhteys Johtopäätöksiä 3 5. arviointityön jatko lähdeluettelo 33 Liite 1: Maakuntakohtaiset havainnot Liite 2: Hankkeiden teema-alueittaisessa luokittelussa käytetyn luokituksen muodostaminen Liite 3: Indikaattorimääritelmät

3 2 1. JOHDANTO 1.1 Arvioinnin kohde Suomen rakennerahastostrategian päämääränä on vahvistaa kansallista ja alueellista kilpailukykyä, työllisyyttä ja hyvinvointia. Strategian tavoitteena on tukea toimia, joilla voidaan kansallisesti ja alueellisesti vastata kiristyvään kansalliseen ja kansainväliseen kilpailuun, ennakoida ja reagoida joustavasti maailmantalouden muutoksiin, luoda houkuttelevia yritys-, osaamis-, työ- ja asuinympäristöjä sekä edistää alueiden välisten kehittyneisyyserojen tasoittamista. Strategian tavoitteisiin pyritään kohdentamalla rakennerahastovarat ja niitä vastaavat kansalliset vastinrahat neljälle toisiaan täydentävälle painopistealueelle, jotka ovat: 1. Yritystoiminnan edistäminen 2. Innovaatiotoiminnan ja verkostoitumisen edistäminen ja osaamisrakenteiden vahvistaminen 3. Osaaminen, työvoima, työllisyys ja yrittäjyys 4. Alueiden saavutettavuuden ja toimintaympäristön parantaminen Painopisteitä 1, 2 ja 4 toteutetaan Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) toimenpitein ja painopistettä 3 Euroopan sosiaalirahaston (ESR) toimenpitein. Suuralueittaisissa EAKR-toimenpideohjelmissa tuki kohdentuu usean toimintalinjan kautta, jotka ovat: Yritystoiminnan edistäminen (TL 1) Innovaatiotoiminnan ja verkostoitumisen edistäminen sekä osaamisrakenteiden vahvistaminen (TL 2) Alueiden saavutettavuuden ja toimintaympäristön parantaminen (TL 3) Länsi-Suomen ja Etelä-Suomen osalta ohjelmassa on mukana lisäksi: Suurten kaupunkiseutujen kehittäminen (TL 4) Ylimaakunnallisia hankkeita on koottu oman toimintalinjansa alle, joka on muodollisesti osa Etelä-Suomen EAKR-ohjelmaa: Suuralueet - toimenpiteiden temaattinen keskittäminen (TL 5) Kansallisen rakennerahastostrategian mukaan innovaatiotoiminnan ja verkostoitumisen edistämisen ja osaamisrakenteiden vahvistamisen toimintalinjan alla toteutettavien kehittämistoimien tavoitteena on alueiden kilpailukyvyn pitkäjänteinen ja kestävä kehittäminen. Tähän pyritään vahvistamalla alueellisia innovaatio- ja osaamisrakenteita sekä soveltavan tutkimuksen roolia. Toimintalinjan alla tuetaan myös yritysten toimintaympäristön kehittämistä kuten yrityshautomotoiminnan edistämistä ja siihen liittyviä hankkeita. Siten toimintalinjan kehittämistoimet edistävät välillisesti myös yritysten toimintaedellytyksiä. Tämä arviointiraportti on osa EAKR-toimenpideohjelmien ja kansallisen rakennerahastostrategian vuosien arvioinnin teema 3:n arviointia ja kokoaa yhteen sen tähänastiset tulokset. Teeman 3 arvioinnissa keskitytään analysoimaan pääosin toimintalinjan 2 toimenpiteitä, joihin osaamis- ja innovaatioympäristöjen kehittämiseen kohdistuvat hankkeet pääosin kohdistuvat. Myös osa toimintalinjan 5 hankkeista kohdistuu tämän teeman ympärille. Arviointi kattaa neljän suuralueittaisen EAKR-toimenpideohjelman arvioinnin. Kukin ohjelma-alue on määritellyt omassa ohjelma-asiakirjassaan toimintalinjan 2 kehittämispainotuksen alueiden erityispiirteet ja kehittämistarpeet huomioiden. Nämä eroavaisuudet otetaan huomioon myös tuloksien ja tavoitteiden toteuman arvioinnissa.

4 3 Arvioinnin tavoitteena on keskittyä erityisesti analysoimaan rakennerahastotoiminnan merkitystä erilaisten osaamis- ja innovaatioympäristöjen kehittämisessä 1. Lisäksi tavoitteena on tuottaa tietoa siitä, millaisia osaamista ja innovaatiotoimintaa edistäviä rakenteita rakennerahastoohjelmilla on tuettu, miten rakennerahastotoimet ovat edesauttaneet alueiden osaamis- ja innovaatioympäristöjen kehittymistä ja mikä rooli rakennerahastoilla kaiken kaikkiaan on alueiden osaamisen ja innovaatiotoiminnan edistämisessä. Osaamis- ja innovaatioympäristöjen kehittämistä arvioitaessa on tärkeää pitää mielessä, että EAKR-rahoitus on kehittämistyössä vain yksi instrumentti (joskin varsin merkittävä) muiden joukossa. Rakennerahasto-ohjelmien osalta EAKR:n ja ESR:n toimet tukevat ja täydentävät toisiaan osaamis- ja innovaatiojärjestelmien rakentamisessa. Verkostojen ja kansainvälistymisen osalta muun muassa raja-alueohjelmissa on ollut käynnissä varsin paljon teemaan liittyviä hankkeita. Kansallisella tasolla osaamis- ja innovaatioympäristöjen kehittämiseen liittyen on rakennerahastokauden aikana ollut useita kansallisia erityisohjelmia, kuten Osaamiskeskusohjelma (OSKE), Aluekeskusohjelma (AKO) sekä Koheesio- ja kilpailukykyohjelma (KOKO). Erityisesti OS- KE:n, mutta osin myös AKO- sekä KOKO- ohjelmien toimenpiteet ovat linkittyneet toimintalinjan 2 mukaisen innovaatio- ja kehittämistoiminnan mahdollisuuksien kehittämiseen ja sekä OSKE:n osalta kärkiklusterien kehittämiseen. EAKR-ohjelmien kansallista kehittämistyötä tukeva rooli on sitä kautta korostunut juuri osaamis- ja innovaatioympäristöjen kehittämisessä. Ohjelmien välinen työnjako on pitkälti noudattanut sitä linjaa, että EAKR-ohjelma on tukenut kansallisia ohjelmainstrumentteja niiltä osin kuin näiden ohjelmien strategiset tavoitteet ovat olleet samansuuntaisia. Tämä on näkynyt myös rahoituksessa siten että kansallisten ohjelmien rahoitusta ei ole (eikä lain mukaan ole voitu) käytetty EU-rahoituksen kansallisena vastinrahana, kun taas EAKR:n rahoitus on osin linkittynyt kansallisten ohjelmien toteuttamiseen. EAKR-ohjelman toiminta on arviointiteeman 3 osalta myös osin kytkeytynyt myös muihin kansallisiin toimenpiteisiin kuten suurten kaupunkiseutujen politiikkakokonaisuuteen. T&k-toiminnan näkökulmasta rakennerahastorahoituksen tavoitteena taas on ollut parantaa osaltaan yritysten valmiuksia käyttää muun muassa Tekesin ja EU:n tutkimuksen puiteohjelman rahoitusta. Tämän lisäksi osaamis- ja innovaatioympäristöjen kehittämiseen kanavoituu rahoitusta myös tutkimuspolitiikan instrumenttien kautta erityisesti korkeakouluille ja tutkimuslaitoksille. Hyvänä esimerkkinä toimii Suomen Akatemian Tutkimusinfrastruktuuri -rahoitus. Paikallisella tasolla kuntien elinkeinonpoliittiset kehittämisresurssit kohdentuvat myös varsin merkittävältä osalta osaamis- ja innovaatioympäristöjen kehittämiseen erityisesti suurimmissa kaupungeissa. 1.2 Alueelliset osaamis- ja innovaatioympäristöt arvioinnin kohteena Arviointiteema 3:n kehittämislähtökohdat Suomen rakennerahastostrategiassa sekä EAKRohjelmissa nojaavat pitkälti alueellisen innovaatiojärjestelmän käsitteeseen. Alueellinen innovaatiojärjestelmä on maantieteellisen alueen määrittämä toimijoiden ja näiden välisten verkostojen kokonaisuus, jonka sisäinen vuorovaikutus on säännöllistä ja voimakasta ja joka edistää alueen yritysten innovatiivisuutta. Kyse on tällöin alueellisesta kokonaisuudesta, jossa on vakiintuneet kytkennät tiedon tuottajien (yliopistot, tutkimuslaitokset), välittäjäorganisaatioiden (yksityiset ja julkiset kehittämis- ja innovaatiopalvelut) sekä yritysten välillä 2. Innovaatioympäristöjen käsite voidaan nähdä eräänlaisena näkökulman laajennuksena alueelliseen innovaatiojärjestelmäkäsitteeseen. Alueellinen innovaatioympäristö voidaan nähdä laajempien verkostojen paikallisena solmukohtana, jossa on mukaan lukuisia eri toimijoita ja toimintoja. Innovaatiotoiminnan ympäristö sisältää innovaatiotoiminnan toteuttajan eli innovaattorin toimintaympäristön. Siihen kuuluvia toimijoita ovat tiedon tuottajat, rahoittajat, valmistajat, käyttäjät, ja kilpailijat, jotka yhdessä muodostavat keskenään kaupallisia ja sosiaalisia suhteita. Myös taloudellisilla ja institutionaalisilla puitteilla on vaikutusta toiminnan aktiivisuuteen suhdanteiden, lainsäädännön sekä immateriaalioikeussuojan kautta. 1 Mukaan luettuna ylimaakunnalliset teemahankkeet 2 Cooke & Scienstock, 1996; Howells, 1997

5 4 Osaamisympäristö taas voidaan nähdä enemmän kolutukseen ja tutkimukseen liittyvinä rakenteina ja toimintana. Tämä pitää sisällään erilaiset koulutus-, valmennus- ja tutkimustoiminnot sekä näitä tukevat mekanismit, joiden alueilla alueella toimivien yritysten ja työvoiman osaamiskapasiteettiä tuetaan ja kehitetään. Kuvio 1. Yleistetty kuvio alueellisesta innovaatiojärjestelmästä. Osaamis- ja innovaatioympäristöön kohdistuva kehittämistoiminta voi siten kohdistua ainakin seuraaviin eri toimijoihin ja/tai toimintoihin: Investoinnit inhimilliseen pääomaan Investoinnit tutkimus- ja kehittämistoimintaan (ml. t&k-infrastruktuuri) Teknologian siirto- ja innovaatiopalveluiden kehittäminen (ml. tutkimuksen kaupallistaminen) Rahoitus innovatiivisille yrityksille Yritysten välisen yhteistyön kehittäminen innovaatiotoiminnassa (ml. klusterikehittäminen) Yritysten ja tiedon tuottajien (korkeakoulut, tutkimuslaitokset, asiantuntijaorganisaatiot) välisen yhteistyön kehittäminen Julkisen sektorin kehittäminen innovaatiotoiminnan harjoittajana ja innovaatioiden hyödyntäjänä Kansainvälisen yhteistyön kehittäminen Osaamisen ja innovaatiotoimintaan liittyvä strategia- ja ennakointityö Lähes kaikki edellä mainituista tekijöistä ovat olleet kehittämisen kohteena myös EAKRhankkeissa ja ovat täten keskeisiä myös arviointitehtävän kannalta. Ne mainitaan tavalla tai toisella myös kansallisessa rakennerahastostrategiassa Innovaatiotoiminnan ja verkottumisen edistämiseen sekä osaamisrakenteiden vahvistamiseen liittyvien tavoitteiden osalta. Koulutus- tutkimus- ja innovaatiojärjestelmän kehittämisen arvioinnin tekee haasteelliseksi se, että elinkeinoelämän innovaatiotoiminnan luonne ja sitä kautta niiden tarpeet innovaatioympäristön tarjoamien resurssien ja palveluiden suhteen vaihtelee. Tästä syystä onkin mielekästä tarkastella alueellisia innovaatioympäristöjä aina suhteessa alueen yritysrakenteeseen sekä erityisesti keskeisiin toimialoihin ja/tai klustereihin. On myös tärkeää tunnistaa se tapa, miten innovaatiojärjestelmien eri toimijoiden välinen vuorovaikutus on organisoitu. Kukin alue organisoi omista lähtökohdistaan ja omaleimaisella tavallaan osaamisen välittämisen ja siirtämisen mekanismit paikallisiin yrityksiin, mistä johtuen paikallisten verkostojen luonteen tunnistaminen on tärkeää.

6 5 2. ARVIOINNIN TOTEUTUS JA AINEISTO Teeman 3 arvioinnissa keskitytään arvioimaan pääosin toimintalinjan 2 toimenpiteitä. Vuosina tehdyssä arvioinnissa 2 kuitenkin todetaan tämän teeman osalta, että innovaatiotoiminnan ja verkostoitumisen edistämiseen ja osaamisrakenteiden vahvistamiseen liittyviä hankkeita ei ole rahoitettu vain toimintalinja 2 kautta, vaan monet toimintalinjoista 1 ja 3 rahoitetuista hankkeista liittyvät kyseisten tavoitteiden toteuttamiseen. Käytännön rajaussyistä arvioinnissa on pääosin painotuttu toimintalinja 2:n hankkeisiin sekä ylimaakunnallisiin kehittämishankkeisiin niiltä osin kun ne ovat kytkeytyneet arvioinnin teemaan. Arviointi perustuu alla olevassa kuviossa esitettyyn ohjelman vaikutusketjua kuvaavaan viitekehykseen. Vaikutusketjun alkuosio on katettu vuosien arvioinnissa, jossa keskeisenä tavoitteena oli arvioida kuinka hyvin ohjelmakaudelle asetetut strategiat ja tavoitteet vastaavat alueiden kehittämistarpeisiin ja millainen kyky ohjelmilla on ollut saavuttaa niille asetetut tavoitteet. Tämän arvioinnin fokus onkin vaikutusketjun loppupää, eli arvioinnissa tarkastellaan, mikä on annetun tuen todellinen hyöty ja vaikutukset niiltä osin kun ne ovat todennettavissa ohjelmakauden ollessa vielä käynnissä. Kuvio 2: Arvioinnin viitekehys ja arviointikauden fokus. Arviointiteema 3 jakaantuu sisällöllisesti kahteen eri osa-alueeseen: 1) EAKR-rahoituksen merkitys alueellisten osaamisympäristöjen kehittämisessä, 2) Osaamista, innovaatiotoimintaa ja verkottumista mittavien indikaattoreiden kehittäminen. Ensimmäinen teema käsitellään kokonaisuudessaan vuoden 212 aikana ja osaamista, innovaatiotoimintaa ja verkottumista mittaavien indikaattoreiden kehittäminen vuoden 213 aikana. Tässä väliraportissa esitellään ensimmäisen teema tähän mennessä tehtyjen työvaiheiden alustavia tuloksia. Arvioinnin työvaiheet ja aineistonkeruumenetelmät ovat rakennettu siten, että kukin työvaihe tuo kumuloituen uutta aineistoa arviointiteemaan liittyen. Arvioinnin ensimmäinen työvaihe on ollut systemaattinen analyysi hankkeiden loppuraporteista. Työvaiheessa on käyty läpi EURA 27 järjestelmään raportoidut, marraskuuhun 211 mennessä päättyneiden toimintalinja 2:n ja 5:n hankkeiden loppuraportit. Tähän aineistoon on lisätty EURA 27 -järjestelmästä saatua perusaineistoa hankkeisiin liittyen. Arvioinnin toinen työvaihe on verkostoanalyysi, joka toteutettiin tapaustutkimuksena, johon valittiin Keski-Suomen verkostohankkeet. Kolmantena työvaiheena oli maakuntakohtaisten innovaatio- ja osaamisprofiilien muodostaminen, jossa

7 6 kuvattiin maakuntien osaamisen ja innovaatiotoiminnan toimintaympäristö. Innovaatio- ja osaamisprofiilit tukevat systemaattisen hankeanalyysin raportointia. Neljäntenä työvaiheena ovat tapausanalyysit, jotka toteutetaan syksyllä 212. Tapausanalyysin hankevalinnat tehdään ensimmäisen ja kolmannen työvaiheen tulosten pohjalta, tarkoituksena on valikoida edustukseltaan mahdollisimman monipuolisia hankkeita tai mahdollisesti hankekokonaisuuksia, joiden kehittämistyöstä, tuloksista ja vaikutuksista tehdään syvällisempi analyysi. Toteutetut työvaiheet ovat kuvattu yksityiskohtaisemmin luvussa 4. Tilaajan kanssa sovitun mukaisesti arvioinnin tulokset esitetään maakunnittain. Maakuntakohtaiset tulokset ovat tämän raportin liitteenä.

8 7 3. EAKR-OHJELMATOIMINTA OSAAMIS- JA INNOVAATIO- YMPÄRISTÖJEN KEHITTÄMISESSÄ 3.1 Ohjelmien tavoitteet ja temaattiset painotukset Kansallisen rakennerahastostrategian mukaan innovaatiotoiminnan ja verkostoitumisen edistämisen ja osaamisrakenteidenvahvistamisen painopisteen alla toteutettavien kehittämistoimien tavoitteena on alueiden kilpailukyvyn pitkäjänteinen ja kestävä kehittäminen. Tähän pyritään vahvistamalla alueellisia innovaatio- ja osaamisrakenteita sekä soveltavan tutkimuksen roolia. Toimintalinjan alla tuetaan myös yritysten toimintaympäristön kehittämistä kuten yrityshautomotoiminnan edistämistä ja siihen liittyviä hankkeita. Siten toimintalinjan kehittämistoimet edistävät välillisesti myös yritysten toimintaedellytyksiä. Rakennerahastostrategian mukaisesti toimintalinjan 2 keskeiset tavoitteet ovat olleet seuraavat: 1. Yritysten, yliopistojen ja tutkimuslaitosten välisen innovaatiotoiminnan aktivointi 2. Innovaatio- ja osaamisrakenteiden vahvistaminen 3. Verkottumisen edistäminen Ensimmäinen tavoite kohdistuu ensisijaisesti alueellisen osaamis- ja innovaatioympäristöjen keskeisten toimijoiden kehittämiseen tavoitteena parantaa niiden edellytyksiä tuottaa ja soveltaa uutta tietoa sekä välittää sitä yrityksiin. Toinen painopiste keskittyy enemmän alueellisen innovaatiojärjestelmän toimivuuden vahvistamiseen kokoamalla resursseja ja kehittämistoimintoja yhteen sekä luomalla uusia rajapintoja keskeisten toimijoiden välille. Kolmas tavoite, verkostoituminen, linkittyy oleellisesti kahteen edelliseen tavoitteeseen vahvistamalla toimijoiden välisiä yhteyksiä sekä erityisesti alueiden kansallisia ja kansainvälisiä kytköksiä. Suuralueittaiset EAKR-ohjelmat noudattavat pitkälti rakennerahastostrategian tavoitteita lisäten siihen alueellisia erityispainopisteitä. Suuralueittaisissa ohjelmissa määritellyt tavoitteet on esitetty seuraavassa. Etelä-Suomen EAKR-ohjelmassa toimintalinjan 2 tavoitteiksi on määritelty: Innovaatioympäristöjen kehittäminen T&k-toiminnan lisääminen Kasvuhakuisten yritysten tukipalveluiden kehittämisen tukeminen Kilpailukykyisten osaamiskeskittymien kehittäminen Verkottumisen edistäminen Eri rahoitusvälineiden hyödynnettävyyden parantaminen Itä-Suomen EAKR-ohjelmassa toimintalinjan 2 tavoitteiksi on määritelty: Dynaamisten, kansainvälisesti kilpailukykyisten ja vetovoimaisten innovaatioympäristöjen ja -verkostojen kehittäminen Kansallisesti ja kansainvälisesti vetovoimaisten ja vahvojen osaamiskeskittymien luominen tutkimuksen ja teknologiakehityksen avainaloille Liiketoimintaverkostojen vahvistaminen ja veturiyritysten hankintaverkostojen laajentaminen Kansainvälisesti toimivien koti- tai ulkomaisten veturi/ankkuriyritysten ja muiden merkittävien toimijoiden sijoittuminen alueelle Tutkimus- ja oppilaitosten t&k-toiminnan ja yhteistyön lisääminen Yritystoiminnan toimintaedellytysten vahvistaminen Länsi-Suomen EAKR-ohjelmassa toimintalinjan 2 tavoitteiksi on määritelty: Kehittää innovaatio-, tutkimus- ja koulutusjärjestelmää sekä oppimisympäristöjä ja tuottaa tutkimusta ja koulutusta työelämän hallitun uudistamisen tueksi Hakea ja tuottaa sovellustietoa alueen elinkeinoelämälle Tukea kansallista osaamiskeskus- ja osaamiskeskittymästrategiaa

9 8 Kannustaa yliopistoja ja ammattikorkeakouluja keskinäiseen sekä yritysten ja kehittämisja välittäjäorganisaatioiden ja viranomaisten kanssa tapahtuvaan yhteistyöhön Kehittää liiketoimintaosaamista ja liiketoiminnan prosessiosaamista Hyödyntää uutta teknologiaa ammatillisen koulutuksen laadun ja vetovoimaisuuden kehittämiseksi Koota tutkimuksen ja tuotekehityksen pirstaloituneita voimavaroja Nostaa alueen painoarvoa ja merkitystä kansallisessa teknologia- ja innovaatiostrategian toteutuksessa Korjata työvoiman kysynnän ja tarjonnan epäsuhtaa Pohjois-Suomen EAKR-ohjelmassa toimintalinjan 2 tavoitteiksi on määritelty: Kehitetään alueellisesti kattavaa korkeatasoista tutkimus- ja koulutustarjontaa Vahvistetaan yliopistojen, yliopistokeskusten ja ammattikorkeakoulujen huippuosaamista ja verkostoitumista keskenään sekä yritysten että kehittämis- ja välittäjäorganisaatioiden ja viranomaisten kanssa tutkimus- ja kehittämistoiminnassa Lisätään tutkimus- ja kehittämispanostuksia sekä aktivoidaan innovaatiopolitiikkaa Tuetaan alueen yritysten tutkimus- ja kehittämistoimintaa soveltavalla tutkimuksella Hyödynnetään teknologiaa alueen erityisolosuhteiden mukaisesti Edistetään kansainvälisen tutkimusrahoituksen ja -verkostojen hyödyntämistä Kehitetään osaamista teknologian soveltamiseksi Kehitetään koulutuksen vastaavuutta alueen työmarkkinoiden tarpeisiin Etelä-Suomen suuralueella koordinoidaan myös toimintalinjan 5 hankkeita, toimintalinjassa keskitytään ylimaakunnalliseen toimintaan ja rahoitettavissa hankkeissa tulee olla mukana useampi kuin yksi maakunta ja hankkeilla on usein vahva kansainvälinen kytkentä. Toimintalinjan 5 hankevalinnan kriteereinä ovat: Yhteys alueiden klustereihin Hankkeen ylimaakunnallisuus (hankkeessa mukana useampi kuin yksi maakunta) Kehitettävä innovaatio tai osaaminen Käytettävät resurssit Kehitettävä tai hyödynnettävä yhteistyö Edistettävät yhteiskunnan ja ympäristön hyvinvointitekijät Vaikutus uusien työpaikkojen syntyyn Vaikutus työllistymisen parantumiseen Vaikutus ympäristöosaamisen edistämiseen ja ympäristöasioiden hallintaan Hankkeen tasa-arvovaikutukset Hankkeen ympäristöpositiivisuus Taulukko 1. Temaattiset painopisteet Toimintalinja 5:n osalta menoluokittain Toimintalinja 5 ylimaakunnalliset hankkeet 1 Tutkimuskeskusten TTK-toimet 2 TTK-infrastruktuuri 3 Teknologian siirto ja yhteistyöverkostojen kehittäminen 4 Tuki TTK-toimille, erityisesti pk-yrityksille 11 Tietoja viestintäteknologiat 13 Kansalaisille tarkoitetut palvelut ja sovellukset 15 Muut toimenpiteet, joilla parannetaan pk-yritysten mahdollisuuksia hyödyntää tieto- ja viestintäteknologiaa 41 Uusiutuva energia: biomassa 52 Saastuttamattoman kaupunkiliikenteen edistäminen 63 Innovatiivisten ja entistä tuottavampien työnorganisointitapojen suunnittelu EU:n rakennerahastojen hallintajärjestelmässä eli EURA 27:ssa yksi hankkeiden luokitteluperuste on hankkeen menoluokka, joka ilmaisee sen, mihin teemaan hankkeen toiminta pääasiallisesti keskittyy. Hankkeelle luokiteltu menoluokka perustuu hankehakemusta käsittelevän viranomaisen arvioon hankkeen pääasiallisesta aihealueesta. Tämä temaattinen jaottelu on hyödyttä-

10 9 nyt arvioinnissa hahmottamaan hanketoiminnan kokonaiskuvaa sekä maakuntien välisiä painotuseroja hankejakaumassa. Menoluokkajaottelun ollessa hyvin hienojakoinen ja osittain tulkinnanvarainen, on yksityiskohtaisemmassa arvioinnissa tarkasteltu hankkeita menoluokat kokoavalla pääotsikkotasolla. Tästä syystä nimenomaan pääotsikkotaso, jossa erot ovat selkeämmät, kuvaa hieman luotettavammin hankkeen todellista aihealuetta kuin yksittäinen menoluokka. Komission käyttämä jaottelu on erityisesti osaamis- ja innovaatioyöympäristöjen osalta on ongelmallinen, koska toisaalta menoluokkajaottelu on varsin hienosyinen. Toisaalta taas pääluokat eivät tuo erityisen hyvin esiin erityisesti osaamis- ja innovaatioympäristöihin kohdistuvaa toimintaa suhteessa yrityksiin kohdistuvaan toimintaan. Toimintalinjojen 2 ja 5 pääsääntöiset teema-alueet (menoluokat) ovat erikseen määritelty kussakin suuralueittaisessa EAKR -ohjelmassa. Näissä teema-alueissa on jonkin verran keskinäistä eroa ohjelmien välillä. Eri EKAR -ohjelmien määritellyt teema-alueet on esitetty taulukossa 2.

11 1 Taulukko 2. Suuralueiden temaattiset painopisteet Toimintalinja 2:n osalta menoluokittain Etelä-Suomi Itä-Suomi Länsi-Suomi Pohjois-Suomi 1 Tutkimuskeskusten TTK-toimet 1 Tutkimuskeskusten TTK-toimet 1 Tutkimuskeskusten TTK-toimet 1 Tutkimuskeskusten TTK-toimet 2 TTK-infrastruktuuri 2 TTK-infrastruktuuri 2 TTK-infrastruktuuri 2 TTK-infrastruktuuri 3 Teknologian siirto ja yhteistyöverkostojen kehittäminen 3 Teknologian siirto ja yhteistyöverkostojen kehittäminen 3 Teknologian siirto ja yhteistyöverkostojen kehittäminen 3 Teknologian siirto ja yhteistyöverkostojen kehittäminen 4 Tuki TTK-toimille, erityisesti pk-yrityksille 4 Tuki TTK-toimille, erityisesti pk-yrityksille 4 Tuki TTK-toimille, erityisesti pk-yrityksille 4 Tuki TTK-toimille, erityisesti pk-yrityksille 5 Edistyneet tukipalvelut yrityksille ja yritysryhmille 5 Edistyneet tukipalvelut yrityksille ja yritysryhmille 9 Muut toimenpiteet tutkimuksen, innovoinnin ja yrittäjyyden edistämiseksi 9 Muut toimenpiteet tutkimuksen, innovoinnin ja yrittäjyyden edistämiseksi 11 Tietoja viestintäteknologiat 11 Tietoja viestintäteknologiat 13 Kansalaisille tarkoitetut palvelut ja sovellukselukset 13 Kansalaisille tarkoitetut palvelut ja sovel- 14 Pk-yrityksille tarkoitetut palvelut ja sovellukselukset 14 Pk-yrityksille tarkoitetut palvelut ja sovel- 15 Muut toimenpiteet, joilla parannetaan pkyritysten 15 Muut toimenpiteet, joilla parannetaan pk- mahdollisuuksia hyödyntää tieto- ja yritysten mahdollisuuksia hyödyntää tieto- ja viestintäteknologiaa viestintäteknologiaa 5 Edistyneet tukipalvelut yrityksille ja yritysryhmille 6 Tuki pk-yrityksille ympäristön kannalta suotuisten tuotteiden ja tuotantomenetelmien edistämiseksi 7 Investointi suoraan tutkimukseen ja innovointiin liittyviin yrityksiin 9 Muut toimenpiteet tutkimuksen, innovoinnin ja yrittäjyyden edistämiseksi 13 Kansalaisille tarkoitetut palvelut ja sovellukset 14 Pk-yrityksille tarkoitetut palvelut ja sovellukset 15 Muut toimenpiteet, joilla parannetaan pkyritysten mahdollisuuksia hyödyntää tieto- ja viestintäteknologiaa 39 Uusiutuva energia: tuulivoima 4 Uusiutuva energia: aurinkoenergia 41 Uusiutuva energia: biomassa 41 Uusiutuva energia: biomassa 41 Uusiutuva energia: biomassa 42 Uusiutuva energia: vesivoima, geoterminen energia ym. 43 Energiatehokkuus, yhteistuotanto, energianhallinta 57 Muu tuki matkailupalvelujen kehittämiseksi 43 Energiatehokkuus, yhteistuotanto, energianhallinta 5 Edistyneet tukipalvelut yrityksille ja yritysryhmille 7 Investointi suoraan tutkimukseen ja innovointiin liittyviin yrityksiin 8 Muu investointi yrityksiin 9 Muut toimenpiteet tutkimuksen, innovoinnin ja yrittäjyyden edistämiseksi 13 Kansalaisille tarkoitetut palvelut ja sovellukset 63 Innovatiivisten ja entistä tuottavampien työnorganisointitapojen suunnittelu ja levitys 68 Itsenäisen ammatinharjoittamisen ja yrityksen perustamisen tukeminen 74 Inhimillisten voimavarojen kehittäminen tutkimuksessa ja innovoinnissa

12 11 Taulukko 2, osoittaa, että suuralueiden välillä on olemassa sellaisia temaattisia painopiste-eroja, jotka näkyvät myös rahoituksen suuntaamista kuvaavissa teema-alueittaisissa menoluokissa. Länsi- ja Pohjois-Suomessa on painotettu enemmän yritysten innovaatiotoiminnan tukemiseen. Etelä-Suomessa ja Itä-Suomessa taas korostuvat vastaavasti tieto- ja viestintäteknologian hyödyntäminen. Uusiutuva energia on laaja temaattinen osa-alue, joka on mukana Etelä-Suomessa, Itä-Suomessa, mutta erityisesti Länsi-Suomessa. Itä-Suomi on ainoa alue, missä matkailupalveluiden kehittäminen on painopisteenä osaamis- ja innovaatioympäristöjen kehittämistyössä. Etelä-Suomen ohjelmassa korostuvat lisäksi uusien innovatiivisten työtapojen tukeminen ja yrittäjyys kun taas Länsi-Suomessa on erikseen nostettu inhimillisten voimavarojen kehittäminen. Tiivistettynä neljän EAKR-ohjelman toiminnan on osaamis- ja innovaatioympäristöjen kehittämisen osalta katsottu kohdistuvan erityisesti seuraaviin tekijöihin: Huippuosaamisen kehittymisen tukeminen Tuotekehitystoiminnan ja soveltavan tutkimuksen edistäminen ja hyödyntäminen Teknologian siirron ja uusien ideoiden hyödyntämisen edistäminen Tuotantoprosessien ja teknologioiden kehittäminen Innovaatiotoimijoiden (koulutus, tutkimus, ja yritykset) yhteistyöverkostojen ja oppimisympäristöjen kehittäminen Innovaatiokeskittyminen tukeminen ja toimintojen kokoaminen Välittäjäorganisaatioiden toiminnan ja palveluiden kehittäminen ja uudistaminen Kansainvälistymisen tukeminen (markkinat, verkostot ja tutkimus) Verrattaessa EAKR-ohjelmatoiminnan tavoitteisteiden teemoja luvussa 1.2. kuvattuihin osaamisja innovaatioympäristön elementteihin, voidaan nähdä, että ainakin yleisellä tasolla ne kattavat varsin hyvin eri toimijat ja toiminnot. Erityisistä sektoreista tai toimijatahoista korostuvat muun muassa: Pk-yritysten innovaatiotoiminnan kehittäminen Julkisen sektorin innovaatiotoiminnan kehittäminen Palvelusektorin kehittäminen Uusiutuviin energialähteisiin liittyvä kehittäminen ICT 3 :n parempi hyödyntäminen eri toiminnoissa ja eri sektoreilla Alueiden erityisolosuhteita hyödyntävät toimialat ja teknologiat 3.2 Painopisteiden toteutuminen suunniteltujen hankkeiden valossa Eri suuralueiden välillä on myös käytännössä eroja ohjelmien temaattisten painotusten suhteen. Esimerkiksi Pohjois-Suomessa on painotettu suhteessa enemmän T&K infrastruktuuriin kohdistuvia hankkeita. Teknologian siirtoon ja yhteistyöverkostojen kehittämiseen tähtäävien hankkeiden määrä korostuu Länsi-Suomessa ja Pohjois-Suomessa kun taas Etelä-Suomessa on painotettu enemmän edistyneiden tukipalveluiden kehittämistä yrityksille sekä tieto- ja viestintäteknologioiden hyödyntämistä. Pohjois- Suomessa on myös jonkin verran muista poiketen käynnistetty paljon hankkeita, jotka ovat kohdistuneet kansalaisille tarkoitettuihin palveluihin ja sovelluksiin kun muualla painopiste on ollut enemmän pk-yrityksissä. Pohjois-Suomea lukuun ottamatta muissa ohjelmissa on käynnistetty myös tavoitteiden mukaisesti jonkin verran uusiutuvaan energiaan liittyviä kehittämishankkeita. Itä-Suomen painotus matkailualan osaamiseen ja innovaatiotoimintaan näkyy myös käytännön hanketoiminnassa. Inhimillisten voimavarojen kehittäminen osana tutkimus- ja innovaatiotoimintaa korostuu erityisen voimakkaasti Länsi-Suomessa. Tämä voi tosin johtua jonkun verran erilaisista luokittelukäytännöistä, mutta voi samalla kertoa osaltaan tarkoituksellisesta painopisteestä. Taulukossa 3 esitellään hankkeiden sijoittumista eri teema-alueille hankkeiden lukumäärän perusteella. 3 ICT = Informaatio- ja kommunikaatioteknologia

13 12 Taulukko 3. Eri teema-alueiden osuus (%) hankkeiden lukumäärästä suuralueittain (maan keskiarvoa merkittävästi suuremmat osuudet tummennettuna) 4. Ohjelma/osio Aihealue ES IS LS PS TL5 Yht. 1 Tutkimuskeskusten TTK-toimet 9,9 11,7 7, 9,6 13,6 9,7 2 TTK-infrastruktuuri 9,9 17,3 6,6 2,6 2,3 13,8 3 Teknologian siirto ja yhteistyöverkostojen kehittäminen 19,8 16,8 29,5 32, 2,5 25,7 4 Tuki TTK-toimille, erityisesti pk-yrityksille 3,6 3, 1,3 1,8 9,1 2,6 5 Edistyneet tukipalvelut yrityksille ja yritysryhmille 12,6 5,1 2,2 7,5, 5,8 6 Tuki pk-yrityksille ympäristön kannalta suotuisten tuot,,5,9,,,3 7 Investointi suoraan tutkimukseen ja innovointiin liittyviin,,, 1,1,,3 yrityksiin 8 Muu investointi yrityksiin, 1,, 2,5, 1, 9 Muut toimenpiteet tutkimuksen, innovoinnin ja yrittäjyyden 9, 9,6 1,1 11,7, 9,9 11 Tietoja viestintäteknologiat 5,4 3,,4, 4,5 1,7 13 Kansalaisille tarkoitetut palvelut ja sovellukset 1,8 1, 4,8 9,6 18,2 5,8 14 Pk-yrityksille tarkoitetut palvelut ja sovellukset 4,5 6,1 2,2,4, 2,7 15 Muut toimenpiteet, joilla parannetaan pk-yritysten mahdollisuuksia 1,8 1,5,,,,6 22 Kansalliset tiet,,,4,,,1 32 Sisävesiliikenne (Euroopan laajuinen liikenneverkko),9,,,,,1 39 Uusiutuva energia: tuulivoima,9,,9, 2,3,5 4 Uusiutuva energia: aurinkoenergia,,,4,,,1 41 Uusiutuva energia: biomassa 5,4 3,6 4,,, 2,6 42 Uusiutuva energia: vesivoima, geoterminen energia ym.,,5,,,,1 43 Energiatehokkuus, yhteistuotanto, energianhallinta 2,7,5 2,2 1,1 11,4 2, 46 Jätevedenkäsittely,,,4,,,1 49 Ilmastonmuutoksen lieventäminen ja siihen sopeutuminen,,5,,,,1 53 Riskien ehkäisy 1,8,,,,,2 54 Muut ympäristönsuojeluja riskienehkäisytoimenpiteet,,,,4,,1 55 Luonnonvarojen edistäminen,,5,,,,1 56 Luonnonperinnön suojelu ja kehittäminen,,,,4,,1 57 Muu tuki matkailupalvelujen kehittämiseksi 1,8 8,1,9,7 2,3 2,7 58 Kulttuuriperinnön suojelu ja säilyttäminen,,,,4,,1 59 Kulttuuri-infrastruktuurin kehittäminen 1,8,5,, 2,3,5 6 Muu tuki kulttuuripalvelujen kehittämiseksi,9,5,,,,2 61 Kokonaisvaltaiset hankkeet kaupunki ja maaseutualueiden, 1,,,,,2 63 Innovatiivisten ja entistä tuottavampien työnorganisoinnin,9,,, 11,4,7 68 Itsenäisen ammatinharjoittamisen ja yrityksen perustamisen,,,4,,,1 7 Maahanmuuttajien työelämään osallistumisen lisäämiseen,,,4,,,1 71 Keinot heikommassa asemassa olevien henkilöiden,,,, 2,3,1 72 Suunnitellaan, otetaan käyttöön ja pannaan täytäntöön k, 4,1 1,8,4, 1,5 74 Inhimillisten voimavarojen kehittäminen tutkimuksessa ja,, 15,,, 4, kehittämisessä 75 Koulutusinfrastruktuuri 1,8 3,6 7,,, 2,9 76 Terveydenhuollon infrastruktuuri,9,,,,,1 8 Kumppanuuksien, sopimusten ja aloitteiden edistäminen 1,8,,9,,,5 Yhteensä 1, 1, 1, 1, 1, 1, Vaikka katsaus hankemääriin osoittaa, että osa hankkeista on kohdentunut myös muihin kuin ohjelma-asiakirjoissa määriteltyihin menoluokkiin, painottuu toiminta otsikkotasolla kuitenkin toimintalinjan 2 pääteemoihin. Lisäksi valtaosa hankkeista kuitenkin ohjelma-asiakirjassa esiin nostettujen teema-alueiden piiriin. Etelä-Suomen ja Itä-Suomen osalta 87 % hankkeista kuluu EAKR-ohjelmassa määritettyihin teema-alueisiin. Länsi-Suomen osalta vastaava luku on 88 % ja Pohjois-Suomen osalta peräti 94 % kuului ohjelmassa määriteltyihin teema-alueisiin. 4 Ei sisällä yritystukihankkeita

14 13 4. ARVIONNIN ALUSTAVAT HAVAINNOT TYÖVAIHEITTAIN 4.1 Systemaattinen analyysi hankkeiden loppuraporteista Työvaiheen toteutus Työvaiheen aikana käytiin systemaattisesti läpi EURA27 -järjestelmässä olevien hankkeiden loppuraportit niiden hankkeiden osalta, jota olivat päättyneet marraskuuhun 211 mennessä. Loppuraportit oli saatavilla yhteensä 28 hankkeesta toimintalinjojen kaksi ja viisi osalta. Näiden hankkeiden osalta loppuraporteista saatua tietoa täydennettiin EURA27 -järjestelmästä saaduilla perustiedoilla, kuten rahoitusvolyymilla, hankkeiden menoluokilla, toteuttajaorganisaatio-, projektityyppi- sekä indikaattoritiedoilla (ks. kuvio 3). Työvaiheen tulokset on esitetty maakuntakohtaisesti (maakuntakohtaiset kuvaukset ovat väliraportin liitteenä 1). Hankkeiden loppuraportit olivat hyvin erisisältöisiä ja tästä syystä niistä saadun tiedon yhdistäminen EURA27 - järjestelmässä olevan tiedon kanssa oli tärkeää samanmuotoisen kokonaiskuvan hahmottamiseksi. EURA27 -järjestelmästä saatujen tietojen ja hankkeiden loppuraporttien lisäksi analyysissa on hyödynnetty maakuntaohjelmista tehtyjä tiivistelmiä. 5 Systemaattisen analyysin tarkoituksena oli luoda maakuntakohtainen kokonaiskuva siitä, mihin osaamiseen, innovaatiotoimintaan ja verkostoitumiseen liittyvään hanketoimintaan hankkeissa tehtävä vaikuttaa. Analyysin avulla on luotu kuva siitä minkä tyyppisiä hankkeita on rahoitettu toimintalinja kahden ja viiden alla, ja miten nämä jakaantuvat maakuntakohtaisesti sekä kuinka hyvin nämä vastaavat maakuntastrategioissa esitettyihin tavoitteisiin. Niiltä osin kun on ollut mahdollista, analyysissa on pyritty ottamaan huomioon myös se, minkälaisia vaikutuksia rahoitetuilla hankkeilla on ollut, onko toiminta jatkunut projektin päättymisen jälkeen. Loppuraporttien sisältöjen vaihtelevuuden vuosi tämä ei kuitenkaan ole ollut kaikilta osin mahdollista. Kuvio 3: Systemaattisen hankeanalyysin sisällön kuvaus. Ne hankkeet, joiden loppuraportteja on voitu hyödyntää analyysissa, edustavat toimintalinja kahden osalta 2 % kaikista hankkeista. Tarkastelu on tehty maakunnittain. Pirkanmaalla ja Kainuussa edustettuna on 29 % hankkeista, mikä on suurin osuus kaikkien maakuntien kohdalla. Pienin osuus raportoituja hankkeita suhteessa kaikkiin hankkeisiin on Etelä-Savossa, 13 %. Koko maan osalta 2 % raportoiduista hankkeista edustaa 19 % suunnitellusta rahoituksesta (EU:n ja valtion osuus). Hämeen maakunnan alueella raportoidut hankkeet edustavat kolmannesta maakunnan hankemassasta, kun asiaa tarkastellaan rahoituksen näkökulmasta. Myös hankkeiden rahoituksen osalta Etelä-Savossa on raportoitu pienin osuus hankkeita, 7 %. (taulukko 4) Raportoitujen hankkeiden osuus vaikuttaa jonkin verran siihen, miten kattava ja keskenään vertailukel- 5 Maakuntaohjelmat Tiivistelmät , Sisäasiainministeriö

15 14 poinen kuva maakuntien hanketoiminnasta on saatu. Erot ovat kuitenkin varsin pieniä, eikä yksikään maakunta ole erityisen selkeästi yli- tai aliedustettuna. Maakuntakohtaiset raportit on esitelty raportin liitteessä 1. Tässä luvussa tehdään yhteenveto maakuntakohtaisista havainnoista ja käsitellään loppuraporttien käsittelyyn liittyviä kysymyksiä hankkeiden tulosten ja vaikutusten arvioinnin näkökulmasta. Taulukko 4. Raportoitujen hankkeiden lukumäärien ja rahoitusosuuksien suhde kaikkiin hankkeisiin maakunnittain (%) Raportoitujen hankkeiden lukumäärä suhteessa kaikkiin hankkeisiin (%) Etelä-Karjala 2 % 13 % Etelä-Pohjanmaa 13 % 8 % Etelä-Savo 11 % 7 % Häme 22 % 33 % Kainuu 29 % 3 % Keski- 18 % 11 % Pohjanmaa Keski-Suomi 21 % 18 % Kymenlaakso 13 % 17 % Lappi 22 % 17 % Päijät-Häme 22 % 19 % Pirkanmaa 29 % 19 % Pohjanmaa 22 % 1 % Pohjois-Karjala 18 % 27 % Pohjois- 21 % 25 % Pohjanmaa Pohjois-Savo 18 % 18 % Satakunta 26 % 2 % Varsinais-Suomi 21 % 17 % Yhteensä 2 % 19 % Raportoitujen hankkeiden EU:n ja valtion rahoitusosuus suhteessa kaikkien hankkeiden suunniteltuun EU:n ja valtion rahoitusosuuteen (%) Toimintalinjan kahden analyysissa huomioitiin toimintalinja 5:n päättyneet hankkeet, joita on koordinoitu ja koordinoidaan Päijät-Hämeen maakunnassa. Toimintalinjan hankkeet ovat analyysissa pidetty erillään Päijät-Hämeen maakunnan muista hankkeista, sillä nämä vääristäisivät maakunnan kokonaiskuvaa. Päättyneitä toimintalinja viiden hankkeita on yhteensä viisi ja nämä viisi hanketta edustavat 1 % suhteessa kaikkiin toimintalinjan hankkeisiin. Hankkeiden kokonaisrahoitusvolyymi on ollut yhteensä noin 5 17 euroa, mikä on vain alle prosentin suunnitellusta kokonaisrahoitusvolyymista (EU ja kansallinen rahoitus). Tämän vuoksi päättyneiden toimintalinja viiden hankkeiden osalta ei voida tehdä pitkälle vietyjä johtopäätöksiä. Näissä rahoitetuissa ylimaakunnallisissa hankkeissa on painottunut teemoina meri- sekä ympäristöklusterit. Hankkeissa on ollut mukana yhteensä 163 yritystä ja niillä on onnistuttu luomaan 44 uutta työpaikkaa. Kaikki hankkeet ovat olleet ympäristöpositiivisia sekä sukupuolineutraaleja. Toimintalinja viiden hankkeet ovat rahoitusvolyymiltaan hyvin suuria, mikä selittyy niiden ylimaakunnallisella luonteella. Hankkeissa on painottunut yritysten liiketoiminnan kehittäminen, uusien innovaatioiden edistäminen sekä viestintä. Hankkeiden sisällöt ovat painottuneet suurimmalta osin ympäristöteemaan. Verkostomainen toiminta korostuu hankkeissa jo niiden ylimaakunnallisen luonteen vuoksi, hanketoimijoita on useita, useista maakunnista Rahoitettujen hankkeiden sisällöt Hankkeiden osalta on analysoitu EURA27 -järjestelmässä ilmoitettuja indikaattoritietoja. Kaikkien noin 27 hankkeen osalta oli ilmoitettu syntyneen 297 uutta työpaikkaa. Hankkeiden toimintaan oli tietojen perusteella osallistunut yhteensä yritystä. Oheisessa taulukossa 4 on

16 15 esitelty maakunnittain, kuinka paljon uusia työpaikkoja ja osallistuneita yrityksiä ilmoitettiin olleen hanketta kohden. Eniten uusia työpaikkoja hanketta kohden on tietojen mukaan syntynyt Kymenlaaksoon (27 työpaikkaa hanketta kohden) ja eniten yrityksiä olisi osallistunut Hämeessä (8 osallistunutta yritystä hanketta kohden). Päijät-Hämeen hankkeissa taas ei indikaattoritietojen mukaan ole syntynyt yhtään uutta työpaikkaa. Uusien työpaikkojen ja hankkeisiin osallistuneiden yritysten määrän lisäksi indikaattoritietoja on kerätty mm. ympäristöpositiivisista sekä tasa-arvoa edistävistä hankkeista. 7 hankkeen on merkitty olevan ympäristöpositiivisia, mikä on noin 26 % loppuraportoiduista hankkeista. Tasa-arvoa edistäviä hankkeita on aineistossa 9 kappaletta, mikä on noin 3 % loppuraportoiduista hankkeista. Taulukko 5. Syntyneiden työpaikkojen ja hankkeisiin osallistuneiden yritysten lukumäärä maakunnittain hanketta kohden Hankkeissa keskimäärin syntyneiden työpaikkojen määrä indikaattoritietojen mukaan Hankkeisiin keskimäärin osallistuvien yritysten määrä indikaattoritietojen mukaan Etelä-Karjala 2 8 Etelä-Pohjanmaa 3 15 Etelä-Savo 6 1 Häme 8 94 Kainuu 2 13 Keski Pohjanmaa Keski-Suomi 1 18 Kymenlaakso Lappi 1 12 Päijät-Häme 32 Pirkanmaa 3 22 Pohjanmaa,5 13 Pohjois-Karjala Pohjois Pohjanmaa Pohjois-Savo 3 22 Satakunta 3 14 Varsinais-Suomi 1 18 Yhteensä 8 24 Maakunnallisessa analyysissa (liite 1) tarkasteltiin hankkeita myös menoluokittain ja projektityypin mukaan. Valtaosa hankkeista (65 %) oli kehittämistoimintaa. Toiseksi eniten hankkeiden laskettiin olevan sekä kehittämis- että investointitoimintaa (18 %). Loput hankkeista (17 %) laskettiin investoinneiksi. Ylivoimaisesti isoin menoluokka on tutkimus- ja kehittämistoiminta, mihin 55 % hankkeista luetaan. Seuraavaksi isoin menoluokka (24 %) on yritysten innovaatiotoiminta. Muuten hankkeet jakautuvat tasaisesti 11 muuhun menoluokkaan, joista suurimpia ovat matkailu, tietoyhteiskunta ja energia. Suurin hanketoteuttaja ovat olleet yliopistot, jotka ovat toteuttaneet 19 % kaikista hankkeista. Seuraavaksi eniten hankkeita ovat toteuttaneet ammattikorkeakoulut, kolmantena yritykset, neljäntenä kuntayhtymät 6 ja viidentenä kunnat. Rahamääriltään rahoitetut hankkeet jakautuvat myös samassa järjestyksessä: eniten rahoitusta ovat saaneet yliopistot noin 21 miljoonaa euroa, seuraavaksi ammattikorkeakoulut noin 14 miljoonaa euroa, kolmanneksi yritykset noin 12 miljoonaa euroa, neljänneksi kuntayhtymät noin 11 miljoonaa euroa ja viidenneksi kunnat noin 1 miljoonaa euroa. 6 Rakennerahastotoiminnassa kuntayhtymällä ei ole omaa erillistä määritelmää, vaan sitä koskevat kuntalain kuntayhtymää koskevat säännökset. Kuntalain (365/1995) 1 luvussa on säädetty kuntien yhteistoiminnasta, jonka tärkein muoto on kuntayhtymä.

17 16 Indikaattoritiedot tarjoavat lähtökohdan hankkeiden tulosten ja vaikutusten arvioinnille. Indikaattoritiedot eivät itsessään kerro siitä, mitkä tekijät ovat auttaneet synnyttämään uusia työpaikkoja tai millä tavalla hankkeet ovat olleet ympäristöpositiivisia. Indikaattoritietojen kirjaaminen on hankkeiden omalla vastuulla ja tietoja koskevia ohjeita ei välttämättä tulkita yhdenmukaisesti. Indikaattorit herättävät kysymyksiä, kuten pitävätkö annetut tiedot paikkansa ja mitä asioita lukujen takana ylipäänsä on. Miten työpaikat ovat syntyneet ja mihin ne liittyvät? Yritysten osallistuminen hankkeiden toimintaan voidaan ymmärtää monella tavalla. Hankkeiden loppuraporteissa tuodaan esille, että yrityksiä on osallistunut erilaisiin koulutustilaisuuksiin, seminaareihin tai verkostoyhteistyöhön. Indikaattoritieto ei kerro yritysten osallistumisen asteesta ja merkityksestä. Seuraavassa luvussa esiteltävän verkostoanalyysin yhteydessä tehdyssä sähköisessä kyselyssä osa yrityksistä toi myös esille, ettei tiennyt kuuluvansa mihinkään erityiseen verkostoon tai hankkeeseen. Taulukossa 5 esitetty maakunnallinen vertailu herättääkin kysymyksen siitä, millä erilaisilla tavoilla indikaattoritietojen merkitsemisestä annettuja ohjeita on tulkittu. Kymenlaaksossa ilmoitettujen indikaattoritietojen mukaan hankkeisiin on osallistunut keskimäärin 14 yritystä, mutta ne ovat onnistuneet synnyttämään keskimäärin 27 työpaikkaa. Sen sijaan esimerkiksi Etelä- Karjalassa yrityksiä osallistui hankkeisiin keskimäärin 8 kappaletta, mutta työpaikkoja syntyi keskimäärin kaksi hanketta kohden 7. Ohjelma-asiakirjassa hankkeen synnyttämä uusi työpaikka määritellään siten, että se tarkoittaa hankkeen toteutumisen johdosta syntynyttä uutta työtilaisuutta, johon palkataan uusi työntekijä pysyvään, määräaikaiseen tai osa-aikaiseen tehtävään. Työ voi olla luonteeltaan pysyvää, kausiluonteista tai osa-aikaista, mutta kuitenkin työn tulee olla luonteeltaan jatkuvaa. Pysyviksi työpaikoiksi lasketaan sellaiset työpaikat, joiden keston arvellaan olevan yli viisi vuota. Hankkeen myötä syntyviä välillisiä työpaikkoja ei lasketa uusiksi työpaikoiksi. 8 Määritelmässä tiukan rajauksen antaa työpaikan pysyvyys yli viisi vuotta, mutta muiden määritelmien osalta on enemmän liikkumavaraa, esim. osa-aikainen kausiluotoinen työ. Hanketyöntekijöitä ei lasketa mukaan syntyneisiin työpaikkoihin, mutta jos hanke kestää yli viisi vuotta tällöin työpaikka voidaan laskea hankkeen aikana syntyneeksi. Hankkeeseen mukaan tulleet yritykset määritellään ohjelma-asiakirjassa siten, että ne tarkoittavat projektikokonaisuuteen aktiivisesti osallistuvia yrityksiä, mukaan lasketaan myös alihankkijat sekä hanketta osarahoittavat ja/ tai johtoryhmätyöskentelyyn osallistuvat yritykset. 9 Tämä määritelmä antaa vielä enemmän liikkumavaraa kuin syntyneiden työpaikkojen määritelmä. Mitä tarkoitetaan aktiivisesti osallistuvilla yrityksillä? Arvioinnin aikana tehdyssä verkostotutkimuksessa kävi ilmi, että osa verkostoihin nimetyistä yrityksistä ei tiennyt itse kuuluvansa kyseessä olevaan verkostohankkeeseen, mikä on osoittaa määritelmän lavean tulkinnan. Menoluokkien osalta on luonnollista, että toimintalinja kahden osalta suurimmat menoluokat ovat tutkimus- ja kehittämistoiminta sekä yritysten innovaatiotoiminta. Menoluokat antavat käsityksen siitä mihin rahoitetut hankkeet ovat kohdistuneet, mutta hankkeiden loppuraportit osoittavat sen, että sama hanke olisi voinut olla useammankin menoluokan alla. Näin ollen menoluokka tietoja ei pidäkään tarkastella irrallisena tietona, vaan ne tulee kytkeä yhteen muun hanketiedon kanssa. Myös suurimmat hanketoteuttajat ovat linjassa toimintalinja 2:n teemojen ja tavoitteiden kanssa. Toimintalinjan kahtena keskeisimpänä tavoitteena on yritysten, yliopistojen ja tutkimuslaitosten innovaatiotoiminnan aktivointi sekä innovaatio ja osaamisrakenteiden vahvistaminen, joten näihin peilaten yliopistot ja ammattikorkeakoulut ovat luonnollisia hanketoteuttajia. Kun tarkastellaan menoluokkia toteuttajaorganisaatioittain, huomataan, että yliopistot toteuttavat selkeästi tutkimus- ja kehittämistoimintaan liittyviä hankkeita, samoin ammattikorkeakoulut, kuntayhtymät ja kunnat. Muut yliopistoiden rahoittamat hankkeet liittyvät yritysten innovaatiotoimintaan sekä tietoyhteiskuntaa, mutta näiden menoluokkien osuus on kuitenkin melko vähäi- 7 Suuria eroja voi osin selittää myös se että eri maakunnista otokseen on päätynyt hyvin eri tyyppisiä hankkeita. Tyypillisesti esimerkiksi verkostoitumishankkeisiin lasketaan helposti mukaan suuri osa löyhästikin hankkeessa mukana olleita yrityksiin. 8 Raportin liite 3. 9 Raportin liite 3.

18 17 nen. Ammattikorkeakoulujen osalta seuraavaksi eniten on rahoitettu matkailuun ja tietoyhteiskuntaan liittyviä hankkeita. Näiden kahden päähanketoteuttajan osalta hankkeiden menoluokissa ei juuri ole monipuolisuutta. Sen sijaan kuntayhtymien ja kuntien toteuttama hankekirjo on sisällöiltään huomattavasti vaihtelevampaa. Kuntayhtymien hankkeissa painottuu tutkimus- ja kehittämistoimintaan liittyvien hankkeiden lisäksi sosiaalinen infrastruktuuri, yritysten innovaatiotoiminnan kehittäminen sekä sosiaalinen pääoma. Kuntien toteuttamissa hankkeissa on edellä mainittujen lisäksi rahoitettu myös kulttuuriin ja matkailuun liittyviä hankkeita. Muiden hanketoteuttajien osalta hankkeet painottuivat lähinnä tutkimus- ja kehittämistoiminaan ja yritysten innovaatiotoiminaan liittyviin hankkeisiin Keskeisimmät havainnot On houkuttelevaa ajatella, että hankkeiden loppuraporttien kautta pääsisi tarkemmin kiinni hanketyön ja ilmoitettujen indikaattoritietojen suhteeseen. Loppuraportit poikkeavat kuitenkin luonteeltaan niin paljon toisistaan, että systemaattista tapaa kuvata indikaattoritietojen taustalla olevaa toimintaa on vaikea rakentaa. Kuvaavaa on tapa, jolla varsin monessa raportissa kuitataan tuloksista kertominen kirjoittamalla, että hankkeessa saavutettiin asetetut tavoitteet. EURA27 -järjestelmään viedyt loppuraportit harvoin toimivat itsenäisenä kokonaisuutena, josta voisi saada kattavan kuvan hankkeen toiminnasta ilman muuta tietoa. Loppuraporttien teksteissä toimintaa ei juurikaan kytketä ilmoitettuihin indikaattoritietoihin. Raporttien kautta voidaan kuitenkin lähestyä kysymystä hanketoiminnan painostuksista ja mm. sen kohdistumisesta maakunnan kannalta oleellisiksi tunnistettuihin kehittämiskohteisiin. Maakuntakohtainen analyysi (liite 1) kertoo, että rahoitetuista hankkeista löytyy yhtymäkohtia vuosien maakuntaohjelmiin. Maakuntaohjelmien tavoitteet kokoavat alleen paljon eri teemoja ja toisissa maakunnissa painottuminen voi olla vahvempaa kuin toisissa. Esiin nousevat esimerkiksi Päijät-Häme, Satakunta ja Pohjois-Pohjanmaan, joissa on selkeästi keskitytty kehittämään alueen osaamis- ja innovaatioympäristöä. Pohjois-Pohjanmaalla vahvistetaan olemassa olevia vahvuuksia Oulun yliopiston ja ammattikorkeakoulukentän kautta. Satakunnassa ja Päijät-Hämeessä taas luodaan korkeakoulutasoista osaamiskeskittymää kehittämällä maakuntien ulkopuolella toimivien korkeakoulujen paikallisia yksiköitä ja niiden toimintaedellytyksiä. Hyvänä esimerkkinä tästä toimii Porin yliopistokeskukseen liittyvä kehittämistyö. Toisaalta esimerkiksi Pirkanmaalla hanketoiminta ei ole keskittynyt kehittämään alueen korkeakouluihin liittyvää toimintaa, jonka merkitys alueella on kuitenkin suuri. Hankeanalyysinkin kautta voidaan tulla siihen tulokseen, että Pirkanmaalla aluekehitykseen liittyvälle rahalle on muuta käyttöä. Alueen korkeakoulut ja niiden ympärille rakentunut yritystoiminta on jo vahvaa ja kehittyy muutenkin. Maakunnat tunnistavat omia vahvuuksiaan sekä potentiaalisia kasvukohteita. Hanketoiminta on loppuraporttien perusteella myös keskittyvät rahoittamaan toimintaa tästä näkökulmasta. Esimerkiksi Pohjois-Karjalan maakunnassa useat hankkeet ovat keskittyneet matkailuun sekä kivija kaivosteollisuuteen. Rajamaakunnissa Venäjän läheisyyden hyödyntäminen nousee esiin niin maakuntaohjelmissa kuin hanketoiminnassa. Hankkeiden loppuraporttien perusteella ei voi tehdä pitkälle vietyjä päätelmiä tulosten ja vaikutusten pysyvyydestä. Investointihankkeiden voidaan ajatella kehittävän tutkimus- ja oppimisympäristöjä, jotka tuottavat välillisiä vaikutuksia alueella mahdollisesti vielä pitkään. Välillisten vaikutusten arviointi ei kuitenkaan ole mahdollista loppuraporttien perusteella. Mielenkiintoisena havaintona voidaan loppuraporteista nostaa esiin se, että koetun taantuman on katsottu vaikuttaneen mm. yritysten osallistumisaktiivisuuteen hankkeissa. Yritykset eivät ole olleet esimerkiksi valmiita tekemään investointipäätöksiä epävarmassa taloudellisessa tilanteessa. Yritykset ovat siis saattaneet osallistua hankkeen toimintaan tavoitteiden mukaisesti, mutta välillisiä tuloksia, kuten investointeja ja uutta yritystoimintaa, ei ole saavutettu taloudellisesta tilanteesta johtuen. Raportoitujen hankkeiden läpikäynti tarjoaa hyvän yleiskuvan toiminnan suunnasta. Systemaattisen analyysin kohdistaminen rajatummille alueille auttaa viemään eteenpäin loppuraportteihin perustuvaa tulosten ja vaikutusten analysointia. Hankkeiden joukosta tunnistetaan ryhmiä, joiden jatkoanalysointi voisi olla hedelmällistä. Jatkossa tässä on erittäin suuri merkitys myös toteutettavilla tapaustutkimuksilla. Yksi kiinnostava kohde voisi olla esimerkiksi Kymenlaakso ja sen hankkeet, jotka ovat indikaattoritietojen mukaan auttaneet synnyttämään eniten uusia työpaik-