Kuluttajien edustajia tarvitaan standardisoinnissa

Transkriptio

1 Kuluttajien edustajia tarvitaan standardisoinnissa

2 Kuluttajien edustajia tarvitaan standardisoinnissa Standardisoinnissa tarvitaan kaikkia sidosryhmiä valmistajia, maahantuojia, käyttäjiä, kauppaa, viranomaisia, testauslaitoksia, työmarkkinajärjestöjä ja kuluttajien edustajia. Standardeja on paljon, ja standardisoinnissa tapahtuu koko ajan. Uusia standardeja kirjoitetaan, vanhoja uusitaan. Standardit hyödyttävät kaikkia, ja niitä käytetään paljon. On tärkeää, että standardeja laadittaessa kaikkien sidosryhmien näkemykset tulevat monipuolisesti esille mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Tässä esitteessä nostetaan esiin ne suomalaiset ryhmät, jotka ovat kuluttajien kannalta olennaisimpia ja joihin kaivataan asiantuntemusta kuluttajien näkökulmasta katsottuna. Tilanne elää kaiken aikaa ota yhteyttä SFS:ään tai SFS:n toimialayhteisöihin, kun haluat osallistua ja vaikuttaa! 2

3 SFS:n kanssa yhteistyössä toimivat toimialayhteisöt Kemesta ry Väylävirasto Luonnonvarakeskus (Luke) METSTA, Metalliteollisuuden Standardisointiyhdistys ry Muoviteollisuus ry Rakennustuoteteollisuus RTT ry SESKO ry Suomen ympäristökeskus SYKE Liikenne- ja Viestintävirasto Traficom Yhteinen Toimialaliitto ry, YTL Kalusteet, Kemesta 02 Kalusteet -alueella laaditaan standardeja, jotka koskevat koti-, keittiö-, kylpyhuone-, toimisto-, ulko-, julki tila- ja koulukalusteisiin liittyviä spesifikaatioita, terminologiaa, luokitusta ja testauksia. Kalusteisiin liittyy runsaasti tuoteturvallisuuskysymyksiä, esim. patjat ja lasten kalusteet. Kalusteiden standardisointia hoitavat tekniset komi teat CEN/TC 207, CEN/TC 364 sekä ISO/TC 136. Yhteyshenkilö: Minna Annala, Kemesta Ergonomia, K122 Komitean toimialue kattaa ergonomisten periaatteiden ja vaatimusten standardisoinnin, joka käsittelee työjärjestelmien, tuotteiden ja työympäristöjen (mukaan lukien koneet, henkilönsuojaimet, ohjelmistot, ihmisen ja järjestelmän vuorovaikutus) suunnittelua tuotteiden tai järjestelmien käyttäjien terveyden, turvallisuuden ja hyvinvoinnin sekä työjärjestelmän tehokkuuden edistämiseksi, sekä Design for all ja saavutettavuusasiat (kattaa tekniset komiteat: CEN/TC 122 ja ISO/TC 159, Ergonomics sekä CEN-CLC/ JTC 12 Design for all). Yhteyshenkilö: Tommi Carlson, METSTA Nanoteknologia, K229 Nanoteknologian standardisointikohteet liittyvät pääasiassa seuraaviin kokonaisuuksiin (CEN/TC 352 ja ISO/TC 229): luokittelu, terminologia ja nimikkeistö metrologia, mittaukset ja karakterisointi (ml. kalibrointi) terveys-, turvallisuus- ja ympäristöasiat nanoteknologiatuotteet ja -prosessit sekä kaupalliset sidosryhmät Yhteyshenkilö: Tommi Carlson, METSTA 3

4 Tässä esitteessä nostetaan esiin ne suomalaiset ryhmät, jotka ovat kuluttajien kannalta olennaisimpia tällä hetkellä. 4

5 Rakennusten energiatehokkuus, K371 Komitean tehtävänä on koordinoida rakennusten kokonais energiankulutuksen sekä siitä aiheutuneiden ympäristövaikutusten määrittämiseen käytettävää standardisointia. Standardisoinnin perusta on direktiivissä 2010/31/EU Rakennusten energiankulutusta käsittelevä direktiivi (EPBD uusi). Koordinointi kattaa seuraavien komiteoiden työn: CEN/TC 89 Thermal performance of buildings and building components CEN/TC 156 Ventilation for buildings CEN/TC 169 Light and lighting CEN/TC 228 Heating systems in buildings CEN/TC 247 Building Automation, Controls and Building Management CEN/TC 371 Project Committee Energy Performance of Building project group Yhteyshenkilö: Tuire Tommila, METSTA Urheilu- ja vapaa-ajan välineet Urheilu- ja vapaa-ajan komitean laatimat standardit koskettavat suoraan kuluttajia. Vireillä ovat mm. seu raavat työkohteet: trampoliinipuistot, leikkikenttävälineet, uimahallit ja kotipihojen uima-altaat (paljut), pomppulinnat, voimisteluvälineet sekä kuntolaitteet ja kuntokeskuspalvelut. Myös saunalle ollaan tekemässä standardia. Kuluttajalle tämä seurantaryhmä olisi mielen kiintoinen paikka. Asuntovaunut ja -autot Matkailuvaunukomitean standardit käsittelevät matkustajien terveyteen ja turvallisuuteen liittyviä seikkoja (mm. palonkesto, hätäuloskäynnit, syttyvyys, ilmanvaihto). Yhteyshenkilö: Kimmo Konkarikoski, YTL Standardisoinnissa tarvitaan kaikkia sidosryhmiä Veneet, K188 Kansallinen standardisointikomitea osallistuu huvi veneiden eurooppalaiseen ja kansainväliseen standardisointiin, jokakattaa laajasti huviveneiden varusteiden ja rakenneyksityiskohtien standardisoinnin. Pelastusveneet eivät kuulu tämän komitean alaan. Tekniset komiteat: CEN/TC 15 Inland navigation vessels CEN/SS T01 Shipbuilding and maritime stuructures ISO/TC 188 Small craft CEN/TC 464 Small craft Yhteyshenkilö: Tommi Carlson, METSTA Yhteyshenkilö: Suvi Pasanen, YTL 5

6 Polkupyörät, K333 Komitean standardisointialueeseen (CEN/TC 333 ja ISO/TC 149 Cycles) kuuluvat polkupyörien ja niiden varusteiden terminologia testausmenetelmät turvallisuus- ja suorituskykyvaatimukset vaihtokelpoisuus. Kotitaloussähkölaitteiden suorituskyky ja käytettävyysasiat, IEC/TC 59 Tämän alueen standardisointiin vaikuttaa suuresti Ekosuunnittelu-direktiivi toimeenpanosäädöksineen, samoin kuin Design for all ja Accessibility -asiat. Yhteyshenkilö: Juha Vesa, SESKO HUOM. Ketjut, hammaspyörien profiilit, vanteet, renkaat, venttiilit ja leluiksi tarkoitetut polkupyörät eivät kuulu komitean alueeseen. Yhteyshenkilö: Mika Vartiainen, METSTA 6

7 Kotitaloussähkölaitteiden turvallisuus, SK 61 Tärkeä ja aktiivinen asiantuntijaryhmä, jossa määritellään kuluttajien käyttämien laitteiden turvallisuusvaatimukset. Standardeja on valmiina sadasta laiteryhmästä. Parhaillaan ryhmässä keskustellaan erityisesti laitteiden pintalämpötiloista, liesi- ja kiuaspalojen ehkäisystä, akkukäyttöisten sekä kierrätettävien laitteiden turvallisuudesta sekä kodinkoneiden etäkäyttövaatimuksista. Esimerkiksi seuraavia laiteryhmiä koskevia projekteja on käynnissä: ruoan valmistuslaitteet hygienia-, kosmetiikka- ja kauneudenhoitolaitteet pyykin- ja astianpesukoneet kylmälaitteet lämmittimet akkulaturit solariumit kiukaat ilmanpuhdistimet ammattikeittiölaitteet sähkötoimiset huonekalut sähköiset kulkuvälineet (potkulaudat, tasapainolaudat jne.) Yhteyshenkilö: Juha Vesa, SESKO Lelut ja lastenhoitotarvikkeet, SFS/SR 110 Lelustandardit täydentävät lelulainsäädäntöä ja niissä on yksityiskohtaisia vaatimuksia lelujen mekaanisille, fysikaalisille ja kemiallisille ominaisuuksille kuten lelujen syttyvyydelle ja raskasmetallien raja-arvoille. Lastenhoitotarvikkeiden standardisoinnin piiriin kuuluvat esimerkiksi huvituttien, lastenvaunujen ja turvaporttien turvallisuusvaatimukset. Erityisesti mukaan toivotaan lastenhoitotarvikkeista kiinnostuneita kuluttajien edustajia. Yhteyshenkilö: Elina Huttunen, SFS Ympäristöasioiden hallinta, SFS/SR 113 Ympäristöjohtamisen ISO standardit tarjoavat työkaluja ja tekniikoita ympäristövaikutusten hallintaan. Kansainvälisen standardisoinnin (ISO/TC 207) piiriin kuuluvat mm. ympäristöjärjestelmät, ympäristönsuojelun tason arviointi, ympäristöjalanjäljet sekä kasvihuonekaasupäästöjen laskenta. Kuluttajanäkökulma on tärkeä erityisesti ympäristömerkintään ja ympäristöviestintään liittyvissä työkohteissa. Kuluttajien edustajana toimii eettisen kuluttamisen asiantuntija Jenni Vainioranta Kuluttajaliitosta. Yhteyshenkilö: Sari Sahlberg, SFS 7

8 Lastenvaatteiden ja nukkumaympäristön turvallisuus, TEVA 4/20 Tämän ryhmän standardisointi kohdistuu pienten lasten kuluttajatuotteisiin ja kuluttajanäkökulma olisi erittäin tervetullut. TUKES on mukana viranomaisena, mutta myös kuluttajien edustaja olisi tarpeellista saada mukaan. Yhteyshenkilö: Kati Heiskanen, SFS Kiertotalous, SFS/SR 239 Kiertotaloudella haetaan uudenlaisia liiketoimintamalleja ja ratkaisuja raakaaineiden niukkuuteen ja ilmastonmuutokseen. Kansainvälisen standardisoinnin (ISO/TC 323) tavoitteena on luoda malleja, ohjeita, työkaluja ja vaatimuksia, joilla organisaatiot voivat edistää kiertotaloutta ja kestävää kehitystä. Yhteyshenkilö: Sari Sahlberg, SFS Palvelut yleinen standardisointi, SFS/SR 223 Seurantaryhmä osallistuu teknisen komitean CEN/TC 447 toimintaan, jossa luodaan pelisääntöjä yleiselle palvelujen standardisoinnille. Kuluttajanäkökulma nähdään keskeisesti huomioitavana seikkana lähes jokaisessa palvelujen standardisointikohteessa. Kuluttajien edustajana toimii pääsihteeri Juha Beurling Kuluttajaliitosta. Yhteyshenkilö: Risto Pulkkanen, SFS Turvapuhelinpalvelut Turvapuhelinkomitea laatii yhteiset pelisäännöt turvapuhelimien koko toimitusketjulle (laitesuunnittelusta hälytystilanteeseen). Palveluita käyttävät lähinnä vanhukset, mutta myös toimintarajoitteiset ja vammaiset. Koska kyseessä on selkeästi kuluttajille suunnattu palvelu, ryhmässä olisi hyvä olla kuluttajien edustajia. Yhteyshenkilö: Kimmo Konkarikoski, YTL Vanhustenpalvelut Vanhustenpalvelukomitean standardi koskee vanhustenpalveluja niin seniorikodissa, hoitolaitoksessa kuin kotonakin. Kansainvälisessä komiteassa käsitellään ikääntyvää väestöä laajemmin. Laadittavat standardit liittyvät mm. dementian havaitsemiseen ja ikääntyvään työvoimaan. Standardit tulevat koskemaan kuluttajia, mutta toistaiseksi ryhmästä puuttuu kuluttajien edustus. Yhteyshenkilö: Kimmo Konkarikoski, YTL Vammaisten apuvälineet Apuvälinekomiteassa on parhaillaan vireillä pyörätuoleja, rollaattoreja, kävelytelineitä ja potilasnostovälineitä koskevat työkohteet. Kansallisella tasolla laaditaan painehaavapatjojen vuokrauspalveluita koskevaa standardia. Vammaisten apuvälineitä tuntevasta kuluttajasta olisi hyötyä myös seurantaryhmälle. Yhteyshenkilö: Suvi Pasanen, YTL 8

9 Apuvälinekomiteassa on parhaillaan vireillä rollaattoreita, kognitiivisen vamman apuvälineitä sekä potilasnostovälineitä koskevat työkohteet 9

10 Potilaskeskeinen hoito Potilaskeskeisellä hoitomallilla tarkoitetaan sitä, että potilaalle selitetään ymmärrettävästi taudinkuva ja mahdolliset hoitovaihtoehdot, joista potilas voi halutessaan itse valita sopivimman. Myötätunto ja potilaan kuuleminen korostuvat. Ensitapaaminen vie aikaa, mutta jatkossa aikaa säästyy lyhyempinä ja harvempina lääkärikäynteinä. Lääkärien näkökulmasta työtaakka siis kevenee ja työ tulee mielekkäämmäksi. Yhteyshenkilö: Kimmo Konkarikoski, YTL Opaskoirakoulutus Opaskoira on korvaamaton apu monelle näkövammaiselle liikkumiseen ja kuntoutumiseen. Tulevat standardit käsittelevät mm. opaskoiran kouluttajien pätevyyttä, koiran koulutusta ja arviointia, koiran hyvinvointia ja omistajan ja koiran matchaamista. Myös esteettömyys otetaan standardeissa korostetusti huomioon. Seurantaryhmässä on laaja edustus kouluttajista, mutta kuluttajia toivotaan mukaan. Yhteyshenkilö: Suvi Pasanen, YTL 10

11 SFS lyhyesti Suomen Standardisoimisliitto SFS ry on keskusjärjestö, joka edistää Suomessa standardisointia ja standardien hyödyntämistä. SFS:n jäseninä on elinkeinoelämän järjestöjä ja Suomen valtio. SFS parantaa yhteiskunnan ja elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä ja kilpailukykyä tarjoamalla yrityksille ja muille sidosryhmille mahdollisuuden osallistua ja vaikuttaa kansalliseen ja kansainväliseen standardisointiin. SFS laatii, vahvistaa, julkaisee ja myy standardeja. Standardisoimisliitto on jäsen kansainvälisessä standardisoimisjärjestössä ISOssa (International Organization for Standardization) ja eurooppalaisessa CENissä (European Committee for Standardization). Tietoa uusista julkaisuista sähköpostitse? Suomen Standardisoimisliitto SFS ry 11

12 Lisätietoja SFS Susanna Vahtila Johtaja Suomen Standardisoimisliitto SFS ry Malminkatu 34, PL 130, Helsinki p , 10/2019