4. Pinta-aktiiviset aineet ja niiden adsorptio
|
|
- Armas Heikkinen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Epäselvät asiat: Koheesio ja adheesio: Poolisuus CHEM-C2230 Pintakemia 4. Pinta-aktiiviset aineet ja niiden adsorptio Monika Österberg Barnes & Gentle: luku 4 1
2 Sisältö Pinta-aktiivinen aine minaisuudet Esimerkit Misellien ja muiden järjestäytyneiden rakenteiden muodostus Cmc Krafft-lämpötila Adsorptio Pinta-aktiiviset aineet 2
3 Pinta-aktiivinen aine Hydrofobinen osa (hiilivetyketju tai fluorattu ketju) Liukenee huonosti veteen Hydrofiilinen (poolinen) osa Liukenee hyvin veteen Amfifiilinen rakenne Sodium Dodecyl Sulfate = Sodium Lauryl Sulfate 04/5 Pinta-aktiivisten aineiden ominaisuuksia Aineet adsorboituvat voimakkaasti vesiliuosten ja muiden faasien välisiin rajapintoihin Neste/neste: Emulgaattori Neste/kiinteä: Dispergointiaine Neste/kaasu: Vaahdon stabilointiaine Aineet muodostavat itse sisäisiä rajapintoja Vedessä ja poolisissa liuoksissa muodostuu aggregaatteja (misellejä, nestekidefaaseja) joihin liukenee poolittomia yhdisteitä (solubilisaatio) Miksi amfifiiliset aineet rikastuvat pintoihin ja muodostavat aggregaatteja esim misellejä? 04/6 3
4 Pinta-aktiivisten aineiden raaka-aineet Pinta-aktiivisia aineita voidaan valmistaa Kasviöljyistä (mm. mäntyöljystä) Raakaöljystä Molemmat menetelmät ovat varsin monimutkaisia Kasviöljypohjaiset pinta-aktiiviset aineet valmistetaan uusiutuvista raakaaineista katsotaan tästä syystä nykyään paremmaksi (kehitystrendi) Mulligan «Environmental applications for biosurfactants» Environmental Pollution 133 (2005) /7 Pinta-aktiivisten aineiden luokittelu Anioniset Karboksylaatit, sulfaatit, fosfaatit, sulfonaatit Nonionisten ryhmien lisääminen parantaa toimintaa suolapitoisissa liuoksissa (esim alkylieetterisulfonaatti) Ehdottomasti eniten käytetyt pinta-aktiiviset aineet: pesuaineet, dispergointiaineet,emulgaattorit, vaahdonmuodostajat Kationiset Adsorboivat voimakkaasti negatiivisiin pintoihin Primaariset, sekundaariset ja tertiääriset ammoniumsuolat Anionisia toksisimpia Desinfioivia aineita, hydrofobointiaineita, korroosionestoaineita y.m. S 3-04/8 4
5 Pinta-aktiivisten aineiden luokittelu II Nonioniset ligo(etoksylaatit) H - Stearyl alcohol Glukosidit, sorbitaanin esterit Elektrolyytit eivät vaikuta toimintaan, mutta aineden tehokkuus riippuu voimakkaasti lämpötilasta H H H CH 2 H Pesuaineet, emulgaattorit, dispergointiaineet, käytetään usein yhdistelminä anionisten aineiden kanssa 04/9 Löydättekö pinta-aktiivisia aineita tavallisista tuotteista? 5
6 Surfactants Examples of commercial surfactants (1) Sodium laureth sulfate S Na - Sodium lauryl sulfate / sodium dodecyl sulphate (SDS) Sodium cetearyl sulfate S Na Sodium laureth-6 carboxylate H H H CH 2 H Lauryl glucoside - Cocamidopropyl betaine Surfactants Examples of commercial surfactants (2) Laureth-4 Ceteareth-20 H ( ) 4 Sodium stearoyl lactylate (E-481) ( ) H 20 Quaternium-18 Polysorbate 60 6
7 Anionic surfactants - Dodecanoic acid (lauric acid) Sodium lauryl sulphate (SDS) Sodium laureth sulphate H(CH 2 ) (C 2 H 4 ) 13 S 3 Na Sodium C12-13 pareth sulphate Surfactants Sodium dodecyl benzene sulphonate Alkyl ether sulphate (EAS) S S - - S - Na Na H(CH 2 ) 12 (C 2 H 4 ) 6 C Na Sodium laureth-6 carboxylate P Phosphate ester - Surfactants Nonionic surfactants Alkyl ethoxylate (AE, CxEy) H ctyl phenol polyethoxylate Laureth-4 H H H H CH 2 H Lauryl glucoside Spans (sorbitan esters) Tweens (polyoxyethylene sorbitan esters) 7
8 Cationic surfactants Surfactants Alkyl amine salt H N H H Alkyl diamine salt H N H H N H H CH 3 N CH3 CH 3 N CH3 CH 3 Alkyl trimethyl ammonium salt (Quat) Benzalkonium salt (Downey fabric softener) N CH 3 CH 3 Br Surfactants Zwitterionic surfactants Alkyl betaine CH 3 N - CH 3 Cocamidopropyl betaine CH 3 N CH 3 Alkyl sulphobetaine H - S 3 N N H H H Alkyl imidazoline - 8
9 Rasvahapot ja hartsihapot Saippuat Na Na Abietaatti 04/17 Laimeat vesiliuokset Pintajännitys A Pinta-aktiiviset aineet rikastuvat rajapintaan pintajännitystä alentaen Pintakonsentraatio B log(kons.) Kohdassa A pinta-aktiivinen aine kondensoituu pinnassa, tiivistä pintakerrosta muodostaen B Kohdassa B muodostuu misellejä liuoksessa Kriittinen misellinmuodostus konsentraatio = cmc A log(kons.) 04/18 9
10 Misellit Pallon, kiekon tai sylinterin muotoisia aggregaatteja Muodostuvat liuoksessa konsentraation ylittäessä tietyn arvon, kriittisen misellien muodustus-konsentraation, (cmc) Miselleissä on molekyyliä (molekyylien rakenteesta ja konsentraatiosta riippuen) Vuorovaikutukset jotka johtavat misellien muodostukseen ovat kooperatiivisia Lookfordiagnosis.com 04/19 Pinta-aktiivisten aineiden muodostamat rakenteet vedessä Misellit Käänteiset misellit Lieriöt Nestekidefaasit Jatkuva Lamellit Vesikkelit Puu /04 04/20 10
11 Pinta-aktiivisen aineen geometria R Lasketaan Hiilivetyketjun poikkileikkaus Hydrofiilisen ryhmän ottama pinta - ala R:n perusteella voidaan arvoida minkälaisen aggregaatin pinta-aktiivinen aine muodostaa: Pallomaiset misellit R < 0,33 Lieriö R = 0,5 Taso (lamellit) R = 1 Käänteiset lieriöt ja misellit a 0 :n arvoon vaikuttaa Poolisen ryhmän koko Solvaatio (lämpötila) Suolapitoisuus v/l c :n arvoon vaikuttaa: Hiiliatomien määrä ketjussa Hiilivetyketjun rakenne Hiilivetyketjujen määrä v / l a R > 1 (tai pooliton liuotin) o c 04/21 Faasirakenteen riippuvuus pinta-aktiivisen aineen rakenteesta Lamellaarinen Kuutiomainen Kuutiomainen Heksagonaalinen Kuutiomainen Misellit Heksagonaalinen Kuutiomainen Käänteiset misellit Puu /04 04/22 11
12 Cmc:n määritys Pintajännitys (mn/m) Pintajännitys (mn/m) cmc konsentraatio cmc ln (konsentraatio) cmc:n määritys Kokonaiskonsentraation kasvaessa yli cmc:n monomeerien konsentraatio liuoksessa kasvaa hyvin hitaasti, ja misellien konsentraatio kasvaa lähes lineaariisesti Tästä seuraa (a) liuoksen pintoihin adsorboituneet määrät (pintakonsentraatiot) kasvavat hyvin hitaasti (b) cmc voidaan määrittää melkein minkä tahansa liuoksen ominaisuuden avulla joka riippuu joko monomeerien tai misellien konsentraatiosta Yleisimmät menetelmät ovat pintajännitys, konduktiviteetti, valonsironta ja solubilisaatio 04/24 12
13 Misellien stabiliteetti Misellin muodostuksen Gibbs in energia: G m G m RT ln K m (i) Gibbsin energia laskee hiilivetyketjun siirtyessä vedestä miselliin (ii) Gibbsin energia kasvaa poolisten ryhmien siirtyessä vedestä misellien pintaan n = Kokonaisenergia Repulsio (poolinen/ sähköstaattinen) Attraktio (hydrofobinen) Monomeerien määrä, n 04/25 minaisuuksia jotka vaikuttavat cmc:n 13
14 Natriumalkanoaattien vesiliuosten pintajännitys C n H 2n-1 CNa Hilivetykejun kasvaessa cmc laskee ja adsorptio voimistuu 04/27 Elektrolyyttikonsentraation vaikutus misellien muodustukseen Ionisten pinta-aktiivisten aineiden cmc laskee elektrolyyttipitoisuuden kasvaessa Suola pienentää pääryhmien välistä repulsiota misellissä 04/28 14
15 Esimerkki :Rasva- ja hartsisaippuoiden vesiliuosten pintajännitykset 0 M NaCl 0.25 M NaCl Suolan vaikutus cmc:n Hartsi- ja rasvahapposaippuoiden seokset muodostavat erittäin stabiileja misellejä 04/29 Mikä vaikutti cmc:n? Hiilivetyketjun pituus Hydrofobisen ketjun bulkkisuus Hydrofiilisen pään varaus / koko ja hydrofiilisyys Suola Lika, muut pinta-aktiiviset aineet, Pooliset lisäaineet Pienentää cmc:tä Nostaa yleensä cmc:tä Nostaa cmc:tä Alentaa ionisten tensidien cmc:tä 15
16 Krafft-lämpötila Natriumdodekyylisulfaatin liukoisuus veteen lämpötilan funktiona Liukoisuus nousee jyrkästi kun lämpötila ylittää tietyn rajan = Krafftlämpötila = lämpötila, jossa alkaa muodostua misellejä Liukoisuus on tällöin saavuttanut cmc:n. Puu /04 04/31 Krafft-lämpötila T k /C Natriumdekyylisulfonaatti C 10 H 21 S 3 Na 20 Natriumtetradekyylisulfonaatti 45 Natriumheksadekyylisulfonaatti 50 Kaliumstearaatti C 17 H 37 CK 48 Kaliumoleaatti C 8 H 17 CH=CHC 7 H 15 CK < 2 Pinta-aktiiviset aineet saostuvat jos lämpötila laskee alle Krafft-lämpötilan Aineiden ja partikkelien saostuessa muodostuu sitkeitä, hydrofobisia sakkoja jotka helposti tarttuvat pintoihin, esim. kuituihin, paperiin, teloihin jne. 04/32 16
17 Miten tensidit järjestäytyvät saippuakuplassa? Saippuakupla koostuu 98% vedestä ja 2% pinta-aktiivista ainetta, saippuaa Muodostuu kaksi monomolekulaarista tensidikerrosta. Vedessä voi myös olla vapaita tensidi-molekyylejä Pinta-aktiivisten aineiden adsorptio kiinteälle pinnalle 17
18 Adsorptioisotermin yleinen muoto Adsorptioisotermin muodot nestepinnassa ja kiinteän aineen pinnassa ovat samanlaiset Pinta-aktiivinen aine muodostaa aggregaatteja helpommin pinnassa kun liuoksessa Adsorptio riippuu molekyylin rakenteesta samalla tavalla kun misellin mudostus. Lisäksi adsorptioon vaikuttaa pinnan ja liuottimen sekä pinnan ja pinta-aktiivisen aineen väliset vurorovaikutukset Puu /35 Adsorptioon vaikuttavia vuorovaikutuksia Hydrofobiset pinnat: Tärkeimmät vuorovaikutukset ovat - liuoksen ja pinnan välisten kontaktien korvaaminen hydrofobisen ketjun ja pinnan välisillä kontakteilla - pinta-aktiivisten aineiden väliset vuorovaikutukset pinnassa Hydrofiiliset pinnat Tärkeimmät vuorovaikutukset ovat - pinta-aktiivisen aineen poolisen ryhmän ja pinnan väliset vuorovaikutukset - pinta-aktiivisten aineiden väliset vuorovaikutukset pinnassa 07/36 18
19 Adsorboituneen kerroksen rakenne I, II: Hyvin laimea liuos III a, b Korkean pintakonsentraation muodostuminen hydrofobiselle pinnalle IV a, b Korkean pintakonsentraation muodostuminen hydrofiiliselle pinnalle V, VI Kaksoiskerroksen tai misellien muodostuminen hydrofiiliselle pinnalle VII Misellien muodostuminen hydrofobiselle pinnalle Adsorptio hydrofiiliseen ja hydrofobiseen pintaan Adsorptio hydrofobiseen pintaan Adsorptio hydrofiiliseen pintaan Kons Kons Puu /38 19
20 Nonyylifenolipolyeteenioksidieetterien adsorptio (nonioninen p.a. aine) polystyreenilateksiin n = eteeni-oksidiyksiköiden keskimääräinen lukumäärä. Nuolet osoittavat kriittisen misellinmuodostuskonsentraation Misellinmuodostus rajoittaa adsorptiota Kationisten pinta-aktiivisten aineiden adsorptio negatiiviseen pintaan C 16 TAB C 14 TAB C 12 TAB Alkyyliammoniumbromidien adsorptio Si 2 -pintaan, mol m -2 Adsorptio voimistuu hiilivetyketjun pituuden kasvaessa Konsentraatio, mol dm /40 Puu
21 Pintakonsentraatiot ja molekyylien pinta-alat nestepinnoissa (hydrofobiset pinnat) Aine Pinta T oc mol cm-2 į1010 cmc mmol/dm3 a nm2 C10H21S4Na a/w C12H25S4Na a/w C9H19S4Na w/heptaani C12H25S4Na w/heptaani C12H25S4Na a/w, 0.1M NaCl C11H23CNa a/w, 0.1M NaCl C16H33(C2H4)6H a/w C16H33(C2H4)7H a/w C16H33(C2H4)12H a/w C16H33(C2H4)21H a/w ) Pinta-ala ei riipu hiilivetyketjun pituudesta tai siitä, onko toinen faasi ilma vai heptaani 2) Pinta-ala riippuu voimakkaasti poolisen ryhmän koosta sekä poolisten ryhmien välisestä repulsiosta Puu /41 Tehtävä: epäonnistunut koe Halusimme valmistaa hydrofobisia nanopartikkeleita adsorboimalla CTAB (kationinen pinta-aktiivinen aine) silikananopartikkeleihin (anionen hydrofiilinen partikkkeli). Ei kuitenkaan onnistuttu ja saatiin jopa huonompia tuloksia kun lisättiin enemmän CTAB:ia. Miksi? Mitä tapahtuu? Contact Angle ( ) E E E-02 C-TAB CTAB concentration (mol/l) silica 21
22 Toivottu reaktio: Ei toivottu reaktio: kaksoiskerroksen muodostuminen Contact Angle ( ) E E E-02 CTAB concentration (mol/l) Yhteenveto Pinta-aktiiviset aineet rikastuvat pintoihin ja järjestäytyvät miselleiksi tai muihin muotoihin Vaikuttavia tekijöitä: hydrofobisen ketjun ominaisuudet, polaarisen pään ominaisuudet, liuotin, suola, lämpötila Pinta-aktiiviset aineet erittäin tavallisia Kotitehtävä tulossa 22
4. Pinta-aktiiviset aineet ja niiden adsorptio
CHEM-C2230 Pintakemia 4. Pinta-aktiiviset aineet ja niiden adsorptio Monika Österberg Barnes & Gentle: luku 4 Sisältö Pinta-aktiiviset aineet minaisuudet Esimerkit Misellien ja muiden järjestäytyneiden
LisätiedotCHEM-C2230 Pintakemia Barnes & Gentle: luku 4 L4 Pinta-aktiiviset aineet ja niiden adsorptio
CHEM-C2230 Pintakemia Barnes & Gentle: luku 4 L4 Pinta-aktiiviset aineet ja niiden adsorptio Prof. Monika Österberg Sisältö Pinta-aktiiviset aineet Ominaisuudet Esimerkit Misellien ja muiden järjestäytyneiden
LisätiedotCHEM-C2230 Pintakemia L12 Yhteenveto
CHEM-C2230 Pintakemia L12 Yhteenveto Monika Österberg, 2019 Sisältö Tenttirakenne Yhteenveto/Tärkeimmät aihealueet Epäselvät asiat Esimerkkikysymyksiä Tenttirakenne 5 kysymystä: lasku, projektityö, laboratoriotyö,
LisätiedotPINTA-AKTIIVISET AINEET
PINTA-AKTIIVISET AINEET 1 ohdanto Aineita; jotka laskevat liuoksen pintajännitystä kutsutaan pinta-aktiivisiksi aineiksi. Voimakkaasti pintajännitystä alentavia aineita kutsutaan tensideiksi. Tällaisia
LisätiedotAdsorptio ja pintojen termodynamiikka
CHEM-C2230 Pintakemia Adsorptio ja pintojen termodynamiikka Monika Österberg 6.3.2017 1 Päivän teemat ja oppimistavoitteet 1) Kertaus viime luennolta ja laskuesimerkkejä: 1) Kapilaaripaine 2) Kelvinin
LisätiedotL6 Neste-neste rajapinnat: Emulsiot
CHEMC2230 Pintakemia L6 Nesteneste rajapinnat: Emulsiot Monika Österberg Barnes&Gentle, 2005, luku 6 Mitä yhdistää näitä tuotteita? Maito Voi Ne ovat emulsioita majoneesi maali kosmetiikka lääkkeet asfaltti
Lisätiedot782630S Pintakemia I, 3 op
782630S Pintakemia I, 3 op Ulla Lassi Puh. 0400-294090 Sposti: ulla.lassi@oulu.fi Tavattavissa: KE335 (ma ja ke ennen luentoja; Kokkolassa huone 444 ti, to ja pe) Prof. Ulla Lassi Opintojakson toteutus
LisätiedotSAIPPUALIUOKSEN SÄHKÖKEMIA 09-2009 JOHDANTO
SAIPPUALIUOKSEN SÄHKÖKEMIA 09-009 JOHDANTO 1 lainaus ja kuvat lähteestä: Työssä tutkitaan johtokyky- ja ph-mittauksilla tavallisen palasaippuan kemiallista koostumusta ja misellien ja aggregaattien muodostumista
LisätiedotVESI JA VESILIUOKSET
VESI JA VESILIUOKSET KEMIAA KAIKKIALLA, KE1 Johdantoa: Vesi on elämälle välttämätöntä. Se on hyvä liuotin, energian ja aineiden siirtäjä, lämmönsäätelijä ja se muodostaa vetysidoksia, jotka tekevät siitä
LisätiedotHeikot sidokset voimakkuusjärjestyksessä: -Sidos poolinen, kun el.neg.ero on 0,5-1,7. -Poolisuus merkitään osittaisvarauksilla
Heikot sidokset voimakkuusjärjestyksessä: 1. Ioni-dipoli sidokset 2. Vetysidokset 3. 4. Dipoli-dipoli sidokset Dispersiovoimat -Sidos poolinen, kun el.neg.ero on 0,5-1,7 -Poolisuus merkitään osittaisvarauksilla
LisätiedotL10 Polyelektrolyytit pinnalla
CHEM-2230 Pintakemia L10 Polyelektrolyytit pinnalla Monika Österberg Polyelektrolyyttiadsorptio (mg/m 1 0.5 2 ) C Muistatteko kemisorption ja fysisorption ero? Adsorptiota kuvataan adsorptioisotermin avulla
LisätiedotHEIKOT VUOROVAIKUTUKSET MOLEKYYLIEN VÄLISET SIDOKSET
HEIKOT VUOROVAIKUTUKSET MOLEKYYLIEN VÄLISET SIDOKSET Tunnin sisältö 2. Heikot vuorovaikutukset Millaisia erilaisia? Missä esiintyvät? Biologinen/lääketieteellinen merkitys Heikot sidokset Dipoli-dipolisidos
LisätiedotTänään 1. Emulsiot 2. Projetityötupa
Tänään 1. Emulsiot 2. Projetityötupa 1 CHEMC2230 Pintakemia Barnes & Gentle: luku 6 L6 Neste nesterajapinnat: Emulsiot Prof. Monika Österberg Mitä yhdistää näitä tuotteita? maito voi majoneesi Ne ovat
LisätiedotPäivän teemat. 1) Käsittelemättä jääneet asiat ensimmäiseltä luennolta. 2) Kotitehtävä 3) Adsorptio ja pintojen termodynamiikka
Päivän teemat 1) Käsittelemättä jääneet asiat ensimmäiseltä luennolta a) Kolloidi- ja pintakemian käytännön haasteet b) Muutamat käsitteet 2) Kotitehtävä 3) Adsorptio ja pintojen termodynamiikka Miksi
LisätiedotCHEM-C2230 Pintakemia L11 Pintakemia teollisissa prosesseissa - yhteenveto
HEM2230 Pintakemia L11 Pintakemia teollisissa prosesseissa yhteenveto Monika Österberg, 2017 Vaahdotus erotusmenetelmänä Prosessit: Siistaus, mineraalien rikastus, jätevedenpuhdistus Pintakemian rooli
LisätiedotL7 Kaasun adsorptio kiinteän aineen pinnalle
CHEM-C2230 Pintakemia L7 Kaasun adsorptio kiinteän aineen pinnalle Monika Österberg Barnes&Gentle, 2005, luku 8 Aikaisemmin käsitellyt Adsorptio kiinteälle pinnalle nesteessä Adsorptio nestepinnalle 1
LisätiedotL7 Kaasun adsorptio kiinteän aineen pinnalle
CHEM-C2230 Pintakemia L7 Kaasun adsorptio kiinteän aineen pinnalle Monika Österberg Barnes&Gentle, 2005, luku 8 Aikaisemmin käsitellyt Adsorptio kiinteälle pinnalle nesteessä Adsorptio nestepinnalle Oppimistavoitteet
LisätiedotKEMIAN MIKROMAAILMA, KE2 VESI
VESI KEMIAN MIKROMAAILMA, KE2 Johdantoa: Vesi on elämälle välttämätöntä. Se on hyvä liuotin, energian ja aineiden siirtäjä, lämmönsäätelijä ja se muodostaa vetysidoksia, jotka tekevät siitä poikkeuksellisen
LisätiedotCHEM-C2230 Pintakemia Barnes & Gentle: luku 8 L7 Kaasun adsorptio kiinteän aineen pinnalle
CHEM-C2230 Pintakemia Barnes & Gentle: luku 8 L7 Kaasun adsorptio kiinteän aineen pinnalle Prof. Monika Österberg Aikaisemmin käsitellyt Adsorptio kiinteälle pinnalle nesteessä Adsorptio nestepinnalle
Lisätiedot2. Pintajännitys ja kostutus
CHEM-C2230 2. Pintajännitys ja kostutus Prof Monika Österberg Osaamistavoitteet Barnes & Gentle: luku 2 Luennon jälkeen ymmärrät miksi vesi leviää poolisille pinnoille mutta ei poolittomille. Tunnet käsitteet:
LisätiedotSAMI VESAMÄKI PINTAKEMIAN LABORATORIOTYÖN KEHITTÄMINEN
SAMI VESAMÄKI PINTAKEMIAN LABORATORIOTYÖN KEHITTÄMINEN Kandidaatintyö Kemian ja biotekniikan laboratorio Tarkastaja: Yliopistonlehtori Elina Vuorimaa-Laukkanen 30.04.2018 I TIIVISTELMÄ TAMPEREEN TEKNILLINEN
LisätiedotIonisidos ja ionihila:
YHDISTEET KEMIAA KAIK- KIALLA, KE1 Ionisidos ja ionihila: Ionisidos syntyy kun metalli (pienempi elek.neg.) luovuttaa ulkoelektronin tai elektroneja epämetallille (elektronegatiivisempi). Ionisidos on
LisätiedotL10 Polyelektrolyytit liuoksessa
EM-2230 Pintakemia L10 Polyelektrolyytit liuoksessa Monika Österberg ppimistavoite Luennon jälkeen: saat luetella mitkä asiat vaikuttavat polymeerivyyhdin kokoon Tiedät mikä on polyelektrolyytti Ymmärrät
LisätiedotKemia s10 Ratkaisut. b) Kloorin hapetusluvun muutos: +VII I, Hapen hapetusluvun muutos: II 0. c) n(liclo 4 ) = =
1. 2. a) Yhdisteen molekyylikaava on C 6 H 10 : A ja E b) Yhdisteessä on viisi CH 2 yksikköä : D ja F c) Yhdisteet ovat tyydyttyneitä ja syklisiä : D ja F d) Yhdisteet ovat keskenään isomeereja: A ja E
LisätiedotChapter 7. Entropic forces at work
Chapter 7. Entropic forces at work 1 Luento 8 4.3.2016 Osmoottinen paine Pintajännitys Tyhjennysvuorovaikutus MIKSI? Vapaa energia F a = E a -TS a voi pienentyä 1. Pienentämällä energiaa 2. Kasvattamalla
Lisätiedotkemiallisesti puhdas vesi : tislattua vettä käytetään mm. höyrysilitysraudoissa (saostumien ehkäisy)
Pesukemian perusteet Veden pesuominaisuudet 1. kostuttaa 2. liuottaa (dipoli) 3. laimentaa 4. liikkuva vesi tekee mekaanista työtä 5. kuljettaa kemiallisesti puhdas vesi : tislattua vettä käytetään mm.
Lisätiedotc) Tasapainota seuraava happamassa liuoksessa tapahtuva hapetus-pelkistysreaktio:
HTKK, TTY, LTY, OY, ÅA / Insinööriosastot Valintakuulustelujen kemian koe 26.05.2004 1. a) Kun natriumfosfaatin (Na 3 PO 4 ) ja kalsiumkloridin (CaCl 2 ) vesiliuokset sekoitetaan keske- nään, muodostuu
LisätiedotLiukeneminen 31.8.2016
Liukeneminen KEMIAN MIKROMAAILMA, KE2 Kertausta: Kun liukenevan aineen rakenneosasten väliset vuorovaikutukset ovat suunnilleen samanlaisia kuin liuottimen, niin liukenevan aineen rakenneosasten välisiä
LisätiedotHenkilötunnus - Biokemian/bioteknologian valintakoe. Sukunimi Etunimet Tehtävä 1 Pisteet / 20
elsingin yliopisto/tampereen yliopisto enkilötunnus - Biokemian/bioteknologian valintakoe Sukunimi 24. 5. 2004 Etunimet Tehtävä 1 Pisteet / 20 Solujen kalvorakenteet rajaavat solut niiden ulkoisesta ympäristöstä
Lisätiedot8. Chemical Forces and self-assembly
8. Chemical Forces and self-assembly Biologinen kysymys: Miten voi hyvin sekoittuneessa liuoksessa oleva molekulaarinen moottori tehdä hyötytyötä? Eikö sen tarvitsisi olla sellaisten kompartmenttien rajalla,
LisätiedotKondensaatio ja hydrolyysi
Kondensaatio ja hydrolyysi REAKTIOT JA ENERGIA, KE3 Määritelmä, kondensaatioreaktio: Kondensaatioreaktiossa molekyylit liittyvät yhteen muodostaen uuden funktionaalisen ryhmän ja samalla molekyylien väliltä
Lisätiedotc) Nimeä kaksi alkuainetta, jotka kuuluvat jaksollisessa järjestelmässä samaan ryhmään kalsiumin kanssa.
Kurssikoe KE1.2, Ihmisen ja elinympäristön kemia, ke 6.4. 2016 Vastaa vain kuuteen tehtävään. Jokaisessa tehtävässä maksimi pistemäärä on kuusi pistettä (paitsi tehtävässä 7 seitsemän pistettä). Voit vapaasti
LisätiedotL5 Monokerrokset ja ohutkalvojen valmistus ja käyttö
CHEM-C2230 Pintakemia L5 Monokerrokset ja ohutkalvojen valmistus ja käyttö Monika Österberg Barnes&Gentle: Luku 5 8.3.2017 1 Epäselvät asiat viime luennolta Määrityksiä Pinta-aktiivinen aine (tensidi,
LisätiedotCHEM-C2230 Pintakemia. Työ 2: Etikkahapon adsorptio aktiivihiileen. Työohje
CHEM-C2230 Pintakemia Tö 2: Etikkahapon orptio aktiivihiileen Töohje 1 Johdanto Kaasun ja kiinteän aineen rajapinnalla tapahtuu leensä kaasun orptiota. Mös liuoksissa tapahtuu usein liuenneen aineen orptiota
LisätiedotKovalenttinen sidos ja molekyyliyhdisteiden ominaisuuksia
Kovalenttinen sidos ja molekyyliyhdisteiden ominaisuuksia 16. helmikuuta 2014/S.. Mikä on kovalenttinen sidos? Kun atomit jakavat ulkoelektronejaan, syntyy kovalenttinen sidos. Kovalenttinen sidos on siis
LisätiedotOrgaanisten yhdisteiden rakenne ja ominaisuudet
Orgaanisten yhdisteiden rakenne ja ominaisuudet 1 2 KOVALENTTISET SIDOKSET ORGAANISISSA YHDISTEISSÄ 3 4 5 6 7 Orgaanisissa molekyyleissä hiiliatomit muodostavat aina neljä kovalenttista sidosta Hiiliketju
LisätiedotSeokset ja liuokset. 1. Seostyypit 2. Aineen liukoisuus 3. Pitoisuuden yksiköt ja mittaaminen
Seokset ja liuokset 1. Seostyypit 2. Aineen liukoisuus 3. Pitoisuuden yksiköt ja mittaaminen Hapot, emäkset ja ph 1. Hapot, emäkset ja ph-asteikko 2. ph -laskut 3. Neutralointi 4. Puskuriliuokset Seostyypit
LisätiedotTERVEYDEN BIOTIETEIDEN Henkilötunnus: - KOULUTUSOHJELMA Sukunimi: 25.5.2011 Etunimet: Nimikirjoitus: KEMIA. Kemian kuulustelu klo 12.
TERVEYDEN BITIETEIDEN Henkilötunnus: - KULUTUSHJELMA Sukunimi: 25.5.2011 Etunimet: Nimikirjoitus: KEMIA Kemian kuulustelu klo 12.00 YLEISET HJEET 1. Tarkista, että saamassasi tehtävänipussa on sivut 1-13.
LisätiedotPHYS-C0220 Termodynamiikka ja statistinen fysiikka Kevät 2016
PHYS-C0220 Termodynamiikka ja statistinen fysiikka Kevät 2016 Emppu Salonen Lasse Laurson Toni Mäkelä Arttu Lehtinen Luento 6: Vapaaenergia Pe 11.3.2016 1 AIHEET 1. Kemiallinen potentiaali 2. Maxwellin
LisätiedotKemian koe kurssi KE5 Reaktiot ja tasapaino koe
Kemian koe kurssi KE5 Reaktiot ja tasapaino koe 1.4.017 Tee kuusi tehtävää. 1. Tämä tehtävä koostuu kuudesta monivalintaosiosta, joista jokaiseen on yksi oikea vastausvaihtoehto. Kirjaa vastaukseksi numero-kirjainyhdistelmä
LisätiedotKemiallinen tasapaino 3: Puskuriliuokset Liukoisuustulo. Luento 8 CHEM-A1250
Kemiallinen tasapaino 3: Puskuriliuokset Liukoisuustulo Luento 8 CHEM-A1250 Puskuriliuokset Puskuriliuos säilyttää ph:nsa, vaikka liuosta väkevöidään tai laimennetaan tai siihen lisätään pieniä määriä
Lisätiedot12. Amiinit. Ammoniakki 1 amiini 2 amiini 3 amiini kvarternäärinen ammoniumioni
12. Amiinit Amiinit ovat ammoniakin alkyyli- tai aryylijohdannaisia. e voivat olla primäärisiä, sekundäärisiä tai tertiäärisiä ja lisäksi ne voivat muodostaa kvaternäärisiä ammoniumioneja. Ammoniakki 1
Lisätiedotvi) Oheinen käyrä kuvaa reaktiosysteemin energian muutosta reaktion (1) etenemisen funktiona.
3 Tehtävä 1. (8 p) Seuraavissa valintatehtävissä on esitetty väittämiä, jotka ovat joko oikein tai väärin. Merkitse paikkansapitävät väittämät rastilla ruutuun. Kukin kohta voi sisältää yhden tai useamman
Lisätiedot1. a) Selitä kemian käsitteet lyhyesti muutamalla sanalla ja/tai piirrä kuva ja/tai kirjoita kaava/symboli.
Kemian kurssikoe, Ke1 Kemiaa kaikkialla RATKAISUT Maanantai 14.11.2016 VASTAA TEHTÄVÄÄN 1 JA KOLMEEN TEHTÄVÄÄN TEHTÄVISTÄ 2 6! Tee marinaalit joka sivulle. Sievin lukio 1. a) Selitä kemian käsitteet lyhyesti
LisätiedotTehtävä 1. Avaruussukkulan kiihdytysvaiheen kiinteänä polttoaineena käytetään ammonium- perkloraatin ja alumiinin seosta.
Helsingin yliopiston kemian valintakoe 10.5.2019 Vastaukset ja selitykset Tehtävä 1. Avaruussukkulan kiihdytysvaiheen kiinteänä polttoaineena käytetään ammonium- perkloraatin ja alumiinin seosta. Reaktio
Lisätiedot5 LIUOKSEN PITOISUUS Lisätehtävät
LIUOKSEN PITOISUUS Lisätehtävät Esimerkki 1. a) 100 ml:ssa suolaista merivettä on keskimäärin 2,7 g NaCl:a. Mikä on meriveden NaCl-pitoisuus ilmoitettuna molaarisuutena? b) Suolaisen meriveden MgCl 2 -pitoisuus
LisätiedotKEMIA HYVÄN VASTAUKSEN PIIRTEET
BILÄÄKETIETEEN enkilötunnus: - KULUTUSJELMA Sukunimi: 20.5.2015 Etunimet: Nimikirjoitus: KEMIA Kuulustelu klo 9.00-13.00 YVÄN VASTAUKSEN PIIRTEET Tehtävämonisteen tehtäviin vastataan erilliselle vastausmonisteelle.
LisätiedotTKK, TTY, LTY, OY, TY, VY, ÅA / Insinööriosastot Valintakuulustelujen kemian koe 31.5.2006
TKK, TTY, LTY, Y, TY, VY, ÅA / Insinööriosastot Valintakuulustelujen kemian koe 1.5.006 1. Uraanimetallin valmistus puhdistetusta uraanidioksidimalmista koostuu seuraavista reaktiovaiheista: (1) U (s)
LisätiedotSeoksen pitoisuuslaskuja
Seoksen pitoisuuslaskuja KEMIAA KAIKKIALLA, KE1 Analyyttinen kemia tutkii aineiden määriä ja pitoisuuksia näytteissä. Pitoisuudet voidaan ilmoittaa: - massa- tai tilavuusprosentteina - promilleina tai
LisätiedotPuhtaan kaasun fysikaalista tilaa määrittävät seuraavat 4 ominaisuutta, jotka tilanyhtälö sitoo toisiinsa: Paine p
KEMA221 2009 KERTAUSTA IDEAALIKAASU JA REAALIKAASU ATKINS LUKU 1 1 IDEAALIKAASU Ideaalikaasu Koostuu pistemäisistä hiukkasista Ei vuorovaikutuksia hiukkasten välillä Hiukkasten liike satunnaista Hiukkasten
LisätiedotLuku 5: Diffuusio kiinteissä aineissa
Luku 5: Diffuusio kiinteissä aineissa Käsiteltävät aiheet... Mitä on diffuusio? Miksi sillä on tärkeä merkitys erilaisissa käsittelyissä? Miten diffuusionopeutta voidaan ennustaa? Miten diffuusio riippuu
Lisätiedot8. Alkoholit, fenolit ja eetterit
8. Alkoholit, fenolit ja eetterit SM -08 Alkoholit ovat orgaanisia yhdisteitä, joissa on yksi tai useampia -ryhmiä. Fenoleissa -ryhmä on kiinnittynyt aromaattiseen renkaaseen. Alkoholit voivat olla primäärisiä,
LisätiedotLuento Sähköstaattiset vuorovaikutukset. Veden ominaisuudet Hydrofobinen vuorovaikutus. x = 0
Luento 9 11.3.016 1 Sähköstaattiset vuorovaikutukset Poissonoltzmann yhtälö Varatut pinnat nesteessä Varatut pallomaiset partikkelit nesteessä Veden ominaisuudet Hydrofobinen vuorovaikutus = 0 Sähköstaattiset
LisätiedotPUR Pintakäsitellyn muovimaton hoito
PUR Pintakäsitellyn muovimaton hoito Voiko vahatun PUR pintakäsitellyn muovimaton palauttaa hoito ohjeen mukaiseen hoitoon? Bettina Hell Hanhilahti Opinnäytetyö Huhtikuu 2011 Palvelujen tuottamisen ja
LisätiedotTehtävä 2. Selvitä, ovatko seuraavat kovalenttiset sidokset poolisia vai poolittomia. Jos sidos on poolinen, merkitse osittaisvaraukset näkyviin.
KERTAUSKOE, KE1, SYKSY 2013, VIE Tehtävä 1. Kirjoita kemiallisia kaavoja ja olomuodon symboleja käyttäen seuraavat olomuodon muutokset a) etanolin CH 3 CH 2 OH höyrystyminen b) salmiakin NH 4 Cl sublimoituminen
LisätiedotJoensuun yliopisto Kemian valintakoe/3.6.2009
Joesuu yliopisto Kemia valitakoe/.6.009 Mallivastaukset 1. Selitä lyhyesti (korkeitaa kolme riviä), a) elektroegatiivisuus b) elektroiaffiiteetti c) amfolyytti d) diffuusio e) Le Chatelieri periaate. a)
Lisätiedot3.1. Aineet Ei määritettävissä 3.2. Seokset Nimi Tuotetunniste % Luokittelu direktiivin 67/548/ETY
Julkaisupäivä: 18/01/2012 Päivitetty: Versio: 1.0 KOHTA 1: Aineen tai seoksen ja yhtiön tai yrityksen tunnistetiedot 1.1. Tuotetunniste Kemialliset tyyppi Kauppanimi Tuotekoodi : Seos : Fairy Original
Lisätiedotluku 1.notebook Luku 1 Mooli, ainemäärä ja konsentraatio
Luku 1 Mooli, ainemäärä ja konsentraatio 1 Kemian kvantitatiivisuus = määrällinen t ieto Kemian kaavat ja reaktioyhtälöt sisältävät tietoa aineiden rakenteesta ja aineiden määristä esim. 2 H 2 + O 2 2
LisätiedotCHEM-A1250 Luento
CHEM-A1250 Luento 5 Tasapainot 1: Olomuodot ja seokset Johdanto Kemialliseen tasapainoon Olomuodon määräytyminen Kuinka voimakkaat vuorovaikutukset ilmenevät Vetovoimat lähentävät, lämpöliike liikuttaa
LisätiedotMetallit materiaaleina. kappale 4
Metallit materiaaleina kappale 4 1 Pääryhmien metallit Hapetusluvut samat kuin ryhmän numero (ulkoelektronien määrä) eli +I, +II ja +III Reaktiokyky kasvaa atomikoon kasvaessa Ionisoitumisenergia kasvaa
LisätiedotKemian tentti 2017 / RATKAISUT
Kemian tentti 2017 / RATKAISUT 1. Tunnista seuraavat alkuaineet a) Metallin oksidi on muotoa XO. Metalli värjää liekin tiilenpunaiseksi ja sen yhdisteet ovat käytännön elämässä varsin merkittäviä. b) Aineen
LisätiedotCHEM-C2230 Pintakemia
CHEM-C2230 Pintakemia Prof. Monika Österberg Yhteystiedot Monika Österberg: monika.osterberg@alto.fi, Puu I, huone 323, Koko kurssi/luennot/projektityö/tentti Gunilla Fabricius: gunilla.fabricius@aalto.fi,
LisätiedotFaasi: Aineen tila, jonka kemiallinen koostumus ja fysikaalinen ominaisuudet ovat homogeeniset koko näytteessä. P = näytteen faasien lukumäärä.
FAASIDIAGRAMMIT Määritelmiä Faasi: Aineen tila, jonka kemiallinen koostumus ja fysikaalinen ominaisuudet ovat homogeeniset koko näytteessä. P = näytteen faasien lukumäärä. Esimerkkejä: (a) suolaliuos (P=1),
LisätiedotAlikuoret eli orbitaalit
Alkuaineiden jaksollinen järjestelmä Alkuaineen kemialliset ominaisuudet määräytyvät sen ulkokuoren elektronirakenteesta. Seuraus: Samanlaisen ulkokuorirakenteen omaavat alkuaineen ovat kemiallisesti sukulaisia
Lisätiedot13. Biomolekyylit. 1. Hiilihydraatit
13. Biomolekyylit. 1. iilihydraatit 13.1. iilihydraattien rakenne ja konfigiraatiot iilihydraateilla tarkoitetaan polyhydroksiketoneja ja aldehydejä, joita nimitetään yleisesti sokereiksi. iilihydraatit
LisätiedotREAKTIOT JA ENERGIA, KE3 Ekso- ja endotermiset reaktiot sekä entalpian muutos
ympäristö ympäristö 15.12.2016 REAKTIOT JA ENERGIA, KE3 Ekso- ja endotermiset reaktiot sekä entalpian muutos Kaikilla aineilla (atomeilla, molekyyleillä) on asema- eli potentiaalienergiaa ja liike- eli
LisätiedotKertausta 1.kurssista. KEMIAN MIKROMAAILMA, KE2 Atomin rakenne ja jaksollinen järjestelmä. Hiilen isotoopit
KEMIAN MIKROMAAILMA, KE2 Atomin rakenne ja jaksollinen järjestelmä Kertausta 1.kurssista Hiilen isotoopit 1 Isotoopeilla oli ytimessä sama määrä protoneja, mutta eri määrä neutroneja. Ne käyttäytyvät kemiallisissa
LisätiedotGibbsin energia ja kemiallinen potentiaali määräävät seosten käyttäytymisen
KEMA221 2009 YKSINKERTAISET SEOKSET ATKINS LUKU 5 1 YKSINKERTAISET SEOKSET Gibbsin energia ja kemiallinen potentiaali määräävät seosten käyttäytymisen Seoksia voidaan tarkastella osittaisten moolisuureitten
LisätiedotKÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE Kresto Classic
KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE KOHTA 1: Aineen tai seoksen ja yhtiön tai yrityksen tunnistetiedot 1.1. Tuotetunniste Kauppanimi Tuotenumero KCL30ML,KCL250ML,KCL2LT,KCL4LTR,KCL30MLWW Sisäinen tunniste M 810/14
LisätiedotLuento Sähköstaattiset vuorovaikutukset. Veden ominaisuudet Hydrofobinen vuorovaikutus. x = 0
Luento 9 17.3.017 1 Sähköstaattiset vuorovaikutukset Poissonoltzmann yhtälö Varatut pinnat nesteessä Varatut pallomaiset partikkelit nesteessä Veden ominaisuudet Hydrofobinen vuorovaikutus = 0 Sähköstaattiset
LisätiedotBiomolekyylit ja biomeerit
Biomolekyylit ja biomeerit Polymeerit ovat hyvin suurikokoisia, pitkäketjuisia molekyylejä, jotka muodostuvat monomeereista joko polyadditio- tai polykondensaatioreaktiolla. Polymeerit Synteettiset polymeerit
LisätiedotFysiikan, kemian ja matematiikan kilpailu lukiolaisille
Fysiikan, kemian ja matematiikan kilpailu lukiolaisille 28.1.2016 Kemian tehtävät Kirjoita nimesi, luokkasi ja lukiosi tähän tehtäväpaperiin. Kirjoita vastauksesi selkeällä käsialalla tehtäväpaperiin vastauksille
LisätiedotChem-C2400 Luento 3: Faasidiagrammit Ville Jokinen
Chem-C2400 Luento 3: Faasidiagrammit 16.1.2019 Ville Jokinen Oppimistavoitteet Faasidiagrammit ja mikrorakenteen muodostuminen Kahden komponentin faasidiagrammit Sidelinja ja vipusääntö Kolmen faasin reaktiot
LisätiedotLiukoisuus
Liukoisuus REAKTIOT JA TASAPAINO, KE5 Kertausta: Eri suolojen liukeneminen veteen on tärkeä arkipäivän ilmiö. Yleensä suolan liukoisuus veteen kasvaa, kun lämpötila nousee. Tosin esimerkiksi kalsiumkarbonaatti,
LisätiedotCHEM-C2230 Pintakemia. Prof. Monika Österberg
CHEM-C2230 Pintakemia Prof. Monika Österberg Yhteystiedot Monika Österberg: monika.osterberg@aalto.fi, Puu I, huone 323, Koko kurssi/luennot/projektityö/tentti Gunilla Fabricius: gunilla.fabricius@aalto.fi,
LisätiedotVesi. Pintajännityksen Veden suuremman tiheyden nesteenä kuin kiinteänä aineena Korkean kiehumispisteen
Vesi Hyvin poolisten vesimolekyylien välille muodostuu vetysidoksia, jotka ovat vahvimpia molekyylien välille syntyviä sidoksia. Vetysidos on sähköistä vetovoimaa, ei kovalenttinen sidos. Vesi Vetysidos
LisätiedotT F = T C ( 24,6) F = 12,28 F 12,3 F T K = (273,15 24,6) K = 248,55 K T F = 87,8 F T K = 4,15 K T F = 452,2 F. P = α T α = P T = P 3 T 3
76628A Termofysiikka Harjoitus no. 1, ratkaisut (syyslukukausi 2014) 1. Muunnokset Fahrenheit- (T F ), Celsius- (T C ) ja Kelvin-asteikkojen (T K ) välillä: T F = 2 + 9 5 T C T C = 5 9 (T F 2) T K = 27,15
LisätiedotMUUTOKSET ELEKTRONI- RAKENTEESSA
MUUTOKSET ELEKTRONI- RAKENTEESSA KEMIAA KAIK- KIALLA, KE1 Ulkoelektronit ja oktettisääntö Alkuaineen korkeimmalla energiatasolla olevia elektroneja sanotaan ulkoelektroneiksi eli valenssielektroneiksi.
LisätiedotNestemäisen pyykinpesuaineen pesutehoon vaikuttavat parametrit
Tampereen ammattikorkeakoulu Kemiantekniikan koulutusohjelma Kemiantekniikka Satu Matikka Opinnäytetyö Nestemäisen pyykinpesuaineen pesutehoon vaikuttavat parametrit Julkinen osio Työn ohjaaja Työn tilaaja
LisätiedotIlma betonissa Betonitutkimusseminaari 2017 TkT Anna Kronlöf, FM Jarkko Klami VTT Expert Services Oy
Kuvapaikka (ei kehyksiä kuviin) Ilma betonissa Betonitutkimusseminaari 2017 TkT Anna Kronlöf, FM Jarkko Klami VTT Expert Services Oy En kyllä tajua, mistä betoniin tulee ylimääräistä ilmaa. Betonissa
LisätiedotIdHAIR Black Magic. Valmistele. Blackmagic
PERMANENTIT Blackmagic IdHAIR Black Magic IdHAIR Black Magic -permanenttituotteet ovat tarkoitettu hiusalan ammattilaisille, jotka haluavat luotettavat ja helppokäyttöiset tuotteet, joiden kanssa onnistut
LisätiedotKEMIA. Kemia on tiede joka tutkii aineen koostumuksia, ominaisuuksia ja muuttumista.
KEMIA Kemia on tiede joka tutkii aineen koostumuksia, ominaisuuksia ja muuttumista. Kemian työturvallisuudesta -Kemian tunneilla tutustutaan aineiden ominaisuuksiin Jotkin aineet syttyvät palamaan reagoidessaan
LisätiedotElivo Vartalo- ja hiustuotteet
Elivo Vartalo- ja hiustuotteet Elivo vartalo- ja hiustuotteet herkälle ja kuivalle iholle Hajusteettomat ja väriaineettomat Elivo vartalo- ja hiustuotteet on valmistettu sekä hoitamaan että suojaamaan
LisätiedotBiodiesel Tuotantomenetelmien kemiaa
Biodiesel Tuotantomenetelmien kemiaa Tuotantomenetelmät Kasviöljyjen vaihtoesteröinti Kasviöljyjen hydrogenointi Fischer-Tropsch-synteesi Kasviöljyt Rasvan kemiallinen rakenne Lähde: Malkki, Rypsiöljyn
Lisätiedot= P 0 (V 2 V 1 ) + nrt 0. nrt 0 ln V ]
766328A Termofysiikka Harjoitus no. 7, ratkaisut (syyslukukausi 2014) 1. Sylinteri on ympäristössä, jonka paine on P 0 ja lämpötila T 0. Sylinterin sisällä on n moolia ideaalikaasua ja sen tilavuutta kasvatetaan
LisätiedotPesut pienpanimossa. Petri Tikkaoja Let s live.
Pesut pienpanimossa Petri Tikkaoja 8.5.2018 Let s live. HAMK pienpanimohanke Ohjelmassa mm: Turvallinen käyttö ja yleistä pesukemiasta Pintojen pesu Pesu- ja desinfiointiaineet Turvallisuusriskejä: Suojainten
LisätiedotChapter 7. Entropic forces at work
Chapter 7. Entropic forces at work Osmoottinen paine Pintaännitys Tyhennysvuorovaikutus MIKSI? Hiukan termodynamiikan kertausta Tasapainotila: systeemiin vaikuttava nettovoima = 0 Jos vain yksi systeemin
LisätiedotKemiaa keittiössä Maarit Makkonen & Maija Aksela Kemian opetuksen keskus Kemian laitos Helsingin yliopisto 2006
Kemiaa keittiössä Maarit Makkonen & Maija Aksela Kemian opetuksen keskus Kemian laitos Helsingin yliopisto 2006 Alkusanat Kemiaa keittiössä teema sisältää monia mielenkiintoisia kemian aiheita ja ilmiöitä
LisätiedotSIIRI PIETILÄ LANGMUIR-SCHAEFFER-KALVOJEN VALMISTAMINEN NANOSELLULOOSASTA JA PROTEIINEISTA. Diplomityö
SIIRI PIETILÄ LANGMUIR-SCHAEFFER-KALVOJEN VALMISTAMINEN NANOSELLULOOSASTA JA PROTEIINEISTA Diplomityö Tarkastajat: Yliopistonlehtori Elina Vuorimaa-Laukkanen ja akatemiatutkija Timo Laaksonen Teknis-luonnontieteellisen
LisätiedotTehtävä 1. Valitse seuraavista vaihtoehdoista oikea ja merkitse kirjain alla olevaan taulukkoon
Tehtävä 1. Valitse seuraavista vaihtoehdoista oikea ja merkitse kirjain alla olevaan taulukkoon A. Mikä seuraavista hapoista on heikko happo? a) etikkahappo b) typpihappo c) vetykloridihappo d) rikkihappo
LisätiedotCHEM-C2230 Pintakemia Barnes & Gentle: luku 5 L5 Monokerrokset ja ohutkalvojen valmistus ja käyttö
CHEM-C2230 Pintakemia Barnes & Gentle: luku 5 L5 Monokerrokset ja ohutkalvojen valmistus ja käyttö Prof. Monika Österberg Langmuir Blodgett-monokerrosten muodostus Edellisellä kerralla puhuttiin amfifiilisistä
Lisätiedot5.1 Vesi ja vesiliuokset water and water solutions. Vesi on elämän edellytys, ilman sitä ei voi olla elämää (vettä marsissa?) no life without water
5.1 Vesi ja vesiliuokset water and water solutions Vesi on elämän edellytys, ilman sitä ei voi olla elämää (vettä marsissa?) no life without water Vesimolekyyli poolinen polar pieni small muodostaa vetysidoksia
LisätiedotNeutraloituminen = suolan muodostus
REAKTIOT JA TASAPAINO, KE5 Neutraloituminen = suolan muodostus Taustaa: Tähän asti ollaan tarkasteltu happojen ja emästen vesiliuoksia erikseen, mutta nyt tarkastellaan mitä tapahtuu, kun happo ja emäs
LisätiedotRAPORTTI. Kemian mallit ja visualisointi. Raportti. Elina Rautapää. Piia Tikkanen
RAPORTTI Kemian mallit ja visualisointi Raportti Elina Rautapää Piia Tikkanen 1 Johdanto Mallinnusharjoitusta suunniteltiin 5. luokan opetussuunnitelman perusteisiin pohjautuen. Opettajaa konsultoitiin
LisätiedotOppikirjan tehtävien ratkaisut
Oppikirjan tehtävien ratkaisut Liukoisuustulon käyttö 10. a) Selitä, mitä eroa on käsitteillä liukoisuus ja liukoisuustulo. b) Lyijy(II)bromidin PbBr liukoisuus on 1,0 10 mol/dm. Laske lyijy(ii)bromidin
LisätiedotHygieniatuotteet. VP-5000 Käsienpesuhyytelö. VP-2 Way Ihonpuhdistushyytelö. Hygienia. Huipputuotteet tuotantoon, huoltoon ja kunnossapitoon.
2006 4 x 4,5 l. 2111 12 x 1,1 l. Erittäin tehokas mikrokiteinen käsienpuhdistushyytelö. Sisältää isoparafi inista puhdistusliuotinta, joka irrottaa vaikeankin lian kuivattamatta ihoa. Aineen sisältämien
LisätiedotNäiden aihekokonaisuuksien opetussuunnitelmat ovat luvussa 8.
9. 11. b Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: AK 1 = Ihmisenä kasvaminen AK 2 = Kulttuuri-identiteetti
LisätiedotREAKTIOT JA TASAPAINO, KE5 Vahvat&heikot protolyytit (vesiliuoksissa) ja protolyysireaktiot
REAKTIOT JA TASAPAINO, KE5 Vahvat&heikot protolyytit (vesiliuoksissa) ja protolyysireaktiot Kertausta: Alun perin hapot luokiteltiin aineiksi, jotka maistuvat happamilta. Toisaalta karvaalta maistuvat
LisätiedotTeddy 7. harjoituksen malliratkaisu syksy 2011
Teddy 7. harjoituksen malliratkaisu syksy 2011 1. Systeemin käyttäytymistä faasirajalla kuvaa Clapeyronin yhtälönä tunnettu keskeinen relaatio dt = S m. (1 V m Koska faasitasapainossa reaktion Gibbsin
Lisätiedot