Helsingin kaupunki Pöytäkirja 4/2014 Opetuslautakunta Kokouspaikka Opetusvirasto, Hämeentie 11 A, 3. krs, huone 324

Transkriptio

1 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 4/2014 Kokousaika klo Kokouspaikka Opetusvirasto, Hämeentie 11 A, 3. krs, huone 324 Läsnä Jäsenet Krohn, Minerva Rydman, Wille Ekman, Johan Jalovaara, Ville Leoni, Juha Nordman, Bernt Nyman, Marja Palm, Anniina Raittinen, Timo Hannula, Markku Rode, Jussi-Pekka puheenjohtaja jäsen, varapuheenjohtaja poistui klo :n 64 käsittelyn jälkeen jäsen jäsen jäsen jäsen jäsen jäsen varajäsen varajäsen Muut Urho, Ulla-Marja Grönholm, Niclas Jarnila, Rauno Kyllönen, Marjo Pohjolainen, Liisa Sarvanto-Hohtari, Susanna Sermilä, Paula Suoninen, Liisa Aalto-Setälä, Merja Kangaste, Anu kaupunginhallituksen edustaja saapui klo :n 61 kohdalla linjanjohtaja opetustoimen johtaja vs. linjanjohtaja linjanjohtaja tilapalvelupäällikkö kehittämisjohtaja viestintäpäällikkö pöytäkirjanpitäjä asiantuntija saapui klo 16.05, poistui klo 16.44, läsnä :n 61 käsittelyssä

2 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 4/2014 Asia 55 OTJ/1 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen sekä pöytäkirjan tarkastajien valinta 56 OTJ/2 Tämän kokouksen päätösten täytäntöönpano 57 OTJ/3 Kaupungin viranomaisten päätösten seuraaminen 58 OTJ/4 Kaupungin viranomaisen päätösten seuraaminen 59 OTJ/5 Ilmoitusasiat 60 OTJ/6 Yhteenveto opetusviraston vuoden 2013 talousarvion toteutumisesta 61 OTJ/7 Esitys ylitysoikeudesta opetusviraston vuoden 2014 talousarvioon 62 OTJ/8 Opetuslautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle Emma Karin valtuustoaloitteesta koskien paperittomien lasten oikeudesta perusopetukseen 63 OTJ/9 Opetuslautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle valtuutettu Marcus Rantalan ym. pohjoismaisen koukun perustamista koskevasta valtuustoaloitteesta 64 OTJ/10 Opetuslautakunnan lausunto talonrakennushankkeiden rakentamisohjelmaluonnoksesta OTJ/11 Eräiden Helsingin kaupungin koulujen, päiväkotien ja Stadin ammattiopiston toimipisteiden siivous- ja ruokapalvelujen hankinta 66 OTJ/12 Valtion erityisavustus ryhmäkokojen pienentämiseen lv OTJ/13 Perusopetuslain mukaista iltapäivätoiminnan harkinnanvaraista lisäavustusta koskeva oikaisuvaatimus 68 OTJ/14 Korkeimman hallinto-oikeuden antama päätös taltionumero POL/1 Herttoniemen alueen palveluverkon kehittäminen 70 POL/2 Jätkäsaaren peruskoulun luokat 1-2 ja päiväkoti, tarveselvitys

3 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 4/ (65) OTJ/1 55 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen sekä pöytäkirjan tarkastajien valinta Päätös päätti todeta kokouksen lailliseksi ja päätösvaltaiseksi sekä valita jäsenet Ekman ja Nyman tarkastamaan tämän kokouksen pöytäkirjan. päätti valita jäsen Ekmanin tilalle pöytäkirjantarkastajaksi alkaen :stä 65 jäsen Leonin. opetustoimen johtaja Rauno Jarnila Päätösehdotus päättää todeta kokouksen lailliseksi ja päätösvaltaiseksi sekä valita jäsenet Johan Ekman (Tove Ørsted) ja Marja Nyman (Toni Ahva) tarkastamaan tämän kokouksen pöytäkirjan. opetustoimen johtaja Rauno Jarnila

4 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 4/ (65) OTJ/2 56 Tämän kokouksen päätösten täytäntöönpano Päätös päätti, että tämän kokouksen päätökset voidaan panna täytäntöön ennen kuin ne ovat saaneet lainvoiman, ellei erikseen toisin ole päätetty tai myöhemmin päätetä. opetustoimen johtaja Rauno Jarnila Päätösehdotus Päätös on ehdotuksen mukainen. opetustoimen johtaja Rauno Jarnila

5 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 4/ (65) OTJ/3 57 Kaupungin viranomaisten päätösten seuraaminen Päätös päätti, ettei se ota seuraavien viranomaisten tekemiä päätöksiä käsiteltäväkseen: Opetuslautakunnan ruotsinkielinen jaosto Opetuslautakunnan suomenkielinen jaosto Kehittämisjohtaja viikot 14 ja 15 Nuoriso- ja aikuiskoulutuslinjan linjanjohtaja viikko 14 Perusopetuslinjan linjanjohtaja Ruotsinkielisen päivähoito- ja koulutuslinjan linjanjohtaja Käsittely täydensi päätösehdotustaan kehittämisjohtajan osalta lisäämällä siihen viikon 15. opetustoimen johtaja Rauno Jarnila Päätösehdotus päättää, ettei se ota seuraavien viranomaisten tekemiä päätöksiä käsiteltäväkseen: Opetuslautakunnan ruotsinkielinen jaosto Opetuslautakunnan suomenkielinen jaosto Kehittämisjohtaja viikko 14 Nuoriso- ja aikuiskoulutuslinjan linjanjohtaja viikko 14 Perusopetuslinjan linjanjohtaja Ruotsinkielisen päivähoito- ja koulutuslinjan linjanjohtaja n perustelut Kysymyksessä olevien päätösten otsikkotasoinen listaus jaetaan kokouksessa pöydälle ja päätökset ovat kokouksessa pöytäkirjanpitäjällä nähtävissä. Jaostojen pöytäkirjat ja viranhaltijapäätökset julkaistaan opetusviraston www-sivuilla:

6 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 4/ (65) OTJ/3 t_ksenteko/esityslistat-ja-poytakirjat t_ksenteko/viranhaltijapaatokset opetustoimen johtaja Rauno Jarnila

7 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 4/ (65) OTJ/4 58 Kaupungin viranomaisen päätösten seuraaminen Päätös päätti, ettei se ota seuraavan viranomaisen tekemiä päätöksiä käsiteltäväkseen: Opetustoimen johtaja viikot 14 ja 15 Käsittely täydensi päätösehdotustaan lisäämällä siihen viikon 15. opetustoimen johtajan sijainen Paula Sermilä Päätösehdotus päättää, ettei se ota seuraavan viranomaisen tekemiä päätöksiä käsiteltäväkseen: Opetustoimen johtaja viikko 14 n perustelut Kysymyksessä olevien päätösten otsikkotasoinen listaus jaetaan kokouksessa pöydälle ja päätökset ovat kokouksessa pöytäkirjanpitäjällä nähtävissä. Viranhaltijapäätökset julkaistaan opetusviraston www-sivuilla: t_ksenteko/viranhaltijapaatokset opetustoimen johtajan sijainen Paula Sermilä

8 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 4/ (65) OTJ/5 59 Ilmoitusasiat Päätös päätti merkitä ilmoitusasiat tiedoksi. opetustoimen johtaja Rauno Jarnila Päätösehdotus Päätös on ehdotuksen mukainen. n perustelut Kaupunginhallitus päätti ( 333) hyväksyä vuoden 2015 talousarvioehdotuksen raamin sekä talousarvio- ja taloussuunnitelmaehdotuksen laatimisohjeet. -- Kaupunginjohtaja päätti johtajistokäsittelyssä ( 34) muuttaa ( 24) tekemäänsä päätöstä ja hyväksyä päätösesitysten valmistelussa noudatettavaksi terveys- ja hyvinvointivaikutusten arviointiohjeen. Samalla kaupunginjohtaja päätti kehottaa kaupunginkansliaa huolehtimaan ohjeen soveltamisen ohjeistuksesta ja koulutuksen järjestämisestä kaupungin valmistelijoille. opetustoimen johtaja Rauno Jarnila

9 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 4/ (65) OTJ/6 60 Yhteenveto opetusviraston vuoden 2013 talousarvion toteutumisesta HEL T Päätös päätti merkitä tiedoksi yhteenvedon opetusviraston vuoden 2013 talousarvion toteutumisesta. Lisäksi opetuslautakunta päätti tarkistaa vuoden 2013 talousarvioon sisältyvän käyttösuunnitelman talousarviokohdassa Irtaimen omaisuuden perushankinta, opetusvirasto seuraavaksi: Tietotekniikkapalvelut ja kehittäminen euroa Muut hankinnat euroa Lisätiedot opetustoimen johtaja Rauno Jarnila Tero Vuontisjärvi, kehittämispäällikkö, puhelin: tero.vuontisjarvi(a)hel.fi Liitteet 1 Tavoitteiden toteutuminen 2 Selontekoasiakirja Päätösehdotus Päätös on ehdotuksen mukainen. n perustelut Opetusvirasto on antanut kaupungin taloushallintopalvelujen ohjeiden ja määräaikojen mukaisesti opetusviraston tiedot kaupungin vuoden 2013 tilinpäätöstä varten sekä selvityksen talousarvion toteutumisesta kaupungin toimintakertomusta varten. Aineistoon sisältyy kaupunginhallituksen edellyttämä selonteko riskien hallinnan ja sisäisen valvonnan tilasta. Yksityiskohtaisempi selvitys opetusviraston toiminnasta sekä opetuslautakunnan vuodelle 2013 asettamien tavoitteiden toteutumisesta sisältyy opetusviraston toimintakertomukseen. Kaupunginvaltuuston asettamien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutuminen

10 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 4/ (65) OTJ/6 Oppilas- ja opiskelijamäärät Menojen ja tulojen sekä tuottavuuden kehitys Opetusviraston sitovana tavoitteena oli vuonna 2013, että oppimistulokset ja hyvinvointi paranevat. Mittarina oli perusopetuksessa peruskoulun päättötodistuksen saaneiden oppilaiden osuus peruskoulun päättävistä oppilaista, lukiokoulutuksessa ylioppilaskirjoitusten pakollisten aineiden arvosanat suhteessa maan keskitasoon, ammatillisessa oppilaitosmuotoisessa koulutuksessa ammattiosaamisen näyttöjen arvosanojen keskiarvo ja oppisopimuskoulutuksessa näyttötutkinnon suorittaneiden oppisopimusopiskelijoiden osuus kaikista opintonsa päättäneistä opiskelijoista. Tavoitteet saavutettiin lukuun ottamatta oppisopimuskoulutuksen lisäkoulutusta, jossa näyttötutkinnon suoritti tavoitellussa ajassa 75,5 % opiskelijoista. Tavoitteena oli saavuttaa vähintään vuoden 2012 taso, joka oli 81,7 %. Toteumaan vaikutti mm. muutamissa mukana olleissa yrityksissä tapahtuneet organisaatiomuutokset lomautuksineen, johtamiskoulutuksessa olevien osalta riittämätön aikaresurssien varaaminen opiskeluun ja yrittäjien oppisopimuskoulutuksissa opiskelijoiden oma sitoutuminen tutkinnon loppuun suorittamiseen. Jatkossa tullaan yhä enemmän painottamaan opiskelijoiden sitoutumista tutkinnon suorittamiseen ja sen edellyttämään riittävän aikaresurssin varaamiseen opiskelulle. Kattava selvitys valtuuston vuodelle 2013 asettamien tavoitteiden toteutumisesta on liitteenä. Valtionosuuteen oikeuttavia oppilaita ja opiskelijoita oli kaikkiaan eli runsaat 100 enemmän kuin talousarviossa ennakoitiin. Ennakoitua enemmän oppilaita ja opiskelijoita oli lähinnä suomenkielisessä perusopetuksessa sekä järjestämisluvan laajentumisesta johtuen ammatillisessa oppilaitosmuotoisessa koulutuksessa. Oppisopimusten määrä jäi selvästi talousarviossa ennakoidusta. Heikko taloustilanne on hidastanut yritysten mahdollisuuksia solmia oppisopimuksia. Lisäksi sopimusten määrään on vaikuttanut mm. se, että opetus- ja kulttuuriministeriö on pienentänyt lisäkoulutuksen sopimuskiintiöitä. Opetustoimen käyttötalouden menot olivat noin 640,6 miljoonaa eli 27,6 miljoonaa euroa (4,5 %) vuotta 2012 suuremmat. Tulot olivat noin 25,6 miljoonaa eli kasvoivat 2,4 miljoonalla eurolla (10,4 %) vuoteen 2012 verrattuna. Reaalisesti kustannukset kasvoivat runsaalla 3 prosentilla. Hintatason nousun lisäksi menojen ja tulojen kasvua selittävät perusopetukseen saadut valtionavustukset mm.

11 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 4/ (65) OTJ/6 Menot ja tulot suhteessa talousarvioon ryhmäkokojen pienentämiseen ja tasa-arvoa edistäviin hankkeisiin, oppilas- ja opiskelijamäärien kasvu perusopetuksessa ja ammatillisessa koulutuksessa sekä tilavuokrien kasvu 7,5 %. Vuokrien kasvu selittyy osittain sillä, että vuonna 2012 vuokrankorotuksien laskutuksissa oli viivettä, joka heijastui vuoden 2013 vuokramenoihin. Opetusvirasto seuraa tuottavuuden kehittymistä tuottavuusindeksillä, jossa suhteutetaan reaalinen kustannuskehitys oppilas- ja opiskelijamäärien kehitykseen. Opetustoimen kokonaistuottavuus ylitti hieman talousarviossa ennakoidun tason. Keskeisistä palveluista tuottavuus parani vuoteen 2012 verrattuna suomenkielisessä perusopetuksessa ja lukiokoulutuksessa. Ammatillisen koulutuksen tuottavuus laski vuoden 2012 tasosta ylittäen kuitenkin edelleen selvästi perusvuoden 2010 tason. Talousarvion 2013 perusteluihin sisältyi tuottavuutta edistävinä toimenpiteinä tukipalvelujen kilpailuttamisen laajentaminen, ammatillisen koulutuksen läpäisyasteen nostaminen, tilankäytön tehostaminen, energiankulutuksen vähentäminen, hallinnon tehostaminen sekä resurssien tehokkaampi kohdentaminen. Tukipalvelut on kilpailutettu kaupunginvaltuuston tekemien päätösten sallimassa laajuudessa. Ammatillisen koulutuksen läpäisyaste (opintonsa kolmessa vuodessa tai nopeammin suorittavien osuus) nousi lukuvuonna merkittävästi edelliseen lukuvuoteen verrattuna ollen 51 %. Lukuvuonna läpäisyaste oli 47 %. Tilankäyttö tehostui perusopetuksessa. Koska ammatillisen koulutuksen opetustilat ovat olleet riittämättömät kasvavalle opiskelijamäärälle jo edellisten vuosien aikana, vuonna 2013 jouduttiin hankkimaan uusia tiloja ja ottamaan käyttöön peruskorjattuja tiloja suhteessa enemmän kuin opiskelijamäärä kasvoi. Tämä vaikutti osaltaan ammatillisen koulutuksen tuottavuuden laskuun. Energiankulutus laski tavoitteen mukaisesti vuoden 2010 tasosta. Myös hallinnon ja keskitettyjen tukipalvelujen osuus viraston kokonaismenoista laski. Kaupungin tuottamissa palveluissa toimintakate alitti talousarvion 2,1 miljoonalla eli 0,4 %. Tuloja kertyi noin 7,2 miljoonaa euroa enemmän kuin talousarviossa ennakoitiin. Ennakoitua enemmän tuloja kertyi pääasiassa perusopetukseen saaduista harkinnanvaraisista valtionavustuksista ja muusta ulkopuolisesta rahoituksesta. Merkittävimpiä yksittäisiä valtionavustuksia olivat avustukset perusopetuksen ryhmäkokojen pienentämiseen ja tasa-arvoa edistäviin hankkeisiin.

12 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 4/ (65) OTJ/6 Menot ylittivät talousarvion 5,0 miljoonalla eurolla. Henkilöstömenoissa ylitys oli noin 6,2 miljoonaa euroa ja johtui lähinnä edellä todettujen valtionavustusten käytöstä sekä ammatillisen koulutuksen järjestämisluvan laajenemisesta. Opetus- ja kulttuuriministeriö myönsi Helsingin kaupungille ammatilliseen peruskoulutukseen alkaen 280 lisäpaikkaa ja edelleen lähtien 240 lisäpaikkaa eli yhteensä 520 lisäpaikkaa. Päätös lisäpaikoista tehtiin ministeriössä kesällä 2012 vuoden 2013 talousarvioehdotuksen käsittelyn jälkeen eikä talousarvioon siksi sisältynyt paikkojen edellyttämää rahoitusta. Muut kuin henkilöstömenot alittivat talousarvion noin 1,2 miljoonalla eurolla. Menot jäivät ennakoitua pienemmiksi lähinnä suomenkielisen perusopetuksen palvelujen ostoissa. Kaupunginvaltuusto myönsi opetuslautakunnalle oikeuden ylittää vuoden 2013 talousarvion 12,9 miljoonalla eurolla. Ylitysoikeuden perusteena olivat edellä todetut lähinnä kohdennetuilla valtionavustuksilla rahoitettavat hankkeet sekä ammatillisen koulutuksen järjestämisluvan laajeneminen. Ylitysoikeutta jäi käyttämättä mm. siksi, että vuosille saatujen valtionavustuksien käyttö jäi vuoden 2013 osalta ylitysoikeusesityksessä arvioitua pienemmäksi. Tältä osin vuoden 2013 ylitysoikeuden perusteena olleet tulot ja tuloja vastaavat menot siirtyivät vuodelle Korvauksissa ja avustuksissa muiden tuottamiin palveluihin menot toteutuivat kokonaisuutena talousarvion mukaisesti. Määrärahojen käyttösuunnitelmaa kuitenkin tarkistettiin opetuslautakunnan ja tekemien päätösten mukaisesti siten, että lähinnä ruotsinkielisten ostopalvelupäiväkotien korvauksissa sekä muissa kuin iltapäivätoiminnan avustuksissa käyttämättä jääneet määrärahat kohdennettiin iltapäivätoiminnan tarjonnan lisäämiseen syksystä 2013 alkaen. Myöskään tulot eivät poikenneet olennaisesti talousarviosta. Työllisyyden hoitamisen eli työpajatoiminnan määrärahoja jäi käyttämättä noin 0,2 miljoonaa euroa johtuen siitä, että Metallica-paja aloitti toimintansa vasta syksystä Tulot ylittivät talousarvion johtuen työpajatoiminnan kehittämiseen saadusta avustuksesta. Opetusviraston irtaimen omaisuuden hankintamenot olivat kaikkiaan 12,3 miljoonaa euroa eli 1,3 miljoonaa euroa yli talousarvion. Kaupunginvaltuusto myönsi opetusviraston vuoden 2013 irtaimen omaisuuden perushankintoihin ja yhteensä euron ylitysoikeuden. Perusteena olivat vuodelta 2012 siirtyneet hankinnat sekä hankintoihin saatu ulkopuolinen rahoitus. Määrärahat ylitysoikeuksineen käytettiin viimeisistä

13 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 4/ (65) OTJ/6 toteutumisennusteista poiketen näin ollen kokonaisuudessaan. Uudisrakentamisen ja peruskorjauskohteiden kaluste- ja laitehankintoja ehdittiin ennusteista poiketen hankkimaan joulukuun loppuun mennessä suunnitelmien mukaisesti. Lisäksi tehtiin tietoliikenneverkon laitehankintoja lukiokoulutuksen sähköisten oppimisympäristöjen toimivuuden varmistamiseksi. Tietotekniikkahankintoihin käytettiin mm. tästä ja saaduista ylitysoikeuksista johtuen noin 1,4 miljoonaa euroa talousarviossa ennakoitua enemmän, yhteensä 6,4 miljoonaa euroa. Muihin hankintoihin käytettiin puolestaan 5,9 miljoonaa euroa, mikä on ylitysoikeudet huomioiden 1,4 miljoonaa euroa talousarviossa ennakoitua vähemmän. Talousarviokirjaan sisältyvä erittely tietotekniikkahankintoihin ja muihin hankintoihin ei ole valtuustoon nähden sitova. Lisätiedot opetustoimen johtaja Rauno Jarnila Tero Vuontisjärvi, kehittämispäällikkö, puhelin: tero.vuontisjarvi(a)hel.fi Liitteet 1 Tavoitteiden toteutuminen 2 Selontekoasiakirja

14 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 4/ (65) OTJ/7 61 Esitys ylitysoikeudesta opetusviraston vuoden 2014 talousarvioon HEL T Esitys Käsittely esitti kaupunginhallitukselle edelleen kaupunginvaltuustolle esitettäväksi ylitysoikeuden myöntämistä opetusviraston vuoden 2014 talousarvioon seuraavasti: - talousarviokohtaan Kaupungin tuottamat palvelut 7,6 miljoonaa euroa - talousarviokohtaan Korvaukset ja avustukset muiden tuottamiin palveluihin 0,6 miljoonaa euroa - talousarviokohtaan Työllisyyden hoitaminen euroa - talousarviokohtaan Irtaimen omaisuuden perushankinta 0,2 miljoonaa euroa. Esityksen perusteena ovat kaupungin saamat käyttötarkoitussidonnaiset valtionosuudet ja -avustukset sekä muu ulkopuolinen rahoitus, jotka kattavat esitetyt ylitysoikeudet. Lisäksi esityksen perusteena ovat vuoden 2014 alusta voimaan tulleet lainsäädännön muutokset, joita ei ole pystytty ottamaan huomioon vuoden 2014 talousarviota laadittaessa. Esityksessä ei ole otettu huomioon oppilas- ja opiskelijahuoltolain toteuttamisen kustannuksia. Keskustelu. muutti päätösehdotustaan lisäämällä sen viimeisen kappaleen loppuun seuraavaa: "Esityksessä ei ole otettu huomioon oppilas- ja opiskelijahuoltolain toteuttamisen kustannuksia." muutti lisäksi edellä todetun muutoksen johdosta päätösehdotuksen ensimmäisen luetelmaviivan kohdalla olevaa lukua, po. 7,6; toisen luetelmaviivan kohdalla olevaa lukua, po. 0,6 ja neljännen luetelmaviivan kohdalla olevaa lukua, po.0,2. Edelleen esittelijä muutti esittelijän perusteluosuudesta otsikon "Lainsäädännön muutokset" alla olevan ensimmäisen kappaleen kuulumaan seuraavasti:

15 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 4/ (65) OTJ/7 "Vuoden 2014 alusta voimaan astuneet lainsäädännön muutokset nostavat opetusviraston menoja arviolta 0,7 miljoonalla eurolla." Vielä esittelijä poisti edellä mainitun otsikon alta seuraavat kappaleet: 2. kappale:"oppilas- ja opiskelijahuoltolaki (1287/2013) " 3. kappale:"oppilas- ja opiskelijahuoltolain toimeenpano " ja 4. kappale:"opetusvirasto on käyttänyt ". Hyväksyttiin esittelijän muutettu ehdotus. Lisätiedot opetustoimen johtaja Rauno Jarnila Tero Vuontisjärvi, kehittämispäällikkö, puhelin: tero.vuontisjarvi(a)hel.fi Liitteet 1 Ulkoisen rahoituksen hankkeet Otteet Ote Kaupunginhallitus Otteen liitteet Esitysteksti Liite 1 Esitysehdotus esittää kaupunginhallitukselle edelleen kaupunginvaltuustolle esitettäväksi ylitysoikeuden myöntämistä opetusviraston vuoden 2014 talousarvioon seuraavasti: - talousarviokohtaan Kaupungin tuottamat palvelut 8,3 miljoonaa euroa - talousarviokohtaan Korvaukset ja avustukset muiden tuottamiin palveluihin 0,8 miljoonaa euroa - talousarviokohtaan Työllisyyden hoitaminen euroa - talousarviokohtaan Irtaimen omaisuuden perushankinta 0,4 miljoonaa euroa. Esityksen perusteena ovat kaupungin saamat käyttötarkoitussidonnaiset valtionosuudet ja -avustukset sekä muu ulkopuolinen rahoitus, jotka kattavat esitetyt ylitysoikeudet. Lisäksi esityksen perusteena ovat vuoden 2014 alusta voimaan tulleet lainsäädännön muutokset, joita ei ole pystytty ottamaan huomioon vuoden 2014 talousarviota laadittaessa.

16 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 4/ (65) OTJ/7 n perustelut Kaupunginhallituksen hyväksymien vuoden 2014 talousarvion noudattamisohjeiden mukaan määrärahojen riittävyyteen tulee kiinnittää erityistä huomiota, sillä mahdollisuuksia ylityksiin ei ole. Pääsääntöisesti talousarvion määrärahan ylitysoikeuksia ei myönnetä. Mikäli hallintokunnat eivät kykene toimimaan kaupunginvaltuuston hyväksymän talousarvion puitteissa, ylitysesitys on tehtävä viimeistään n näkemyksen mukaan esitetyt ylitysoikeudet ovat perusteltuja, koska perusteena ovat kaupungille myönnetyt valtionavustukset ja muu ulkopuolinen rahoitus sekä vuoden 2014 alusta voimaan astuneet lainsäädännön muutokset, joita ei ole pystytty huomioimaan vuoden 2014 talousarviota valmisteltaessa. Ulkopuolisen rahoituksen hankkeiden osalta ylitysesityksessä ei ole huomioitu hankkeiden omarahoitusosuuksia, jotka sopeutetaan talousarvioon. Esitetyt ylitysoikeuden perusteet huomioidaan vuoden 2015 talousarvioehdotuksen valmistelussa kaupunginhallituksen antaman talousarvioraamin puitteissa. Helsingin kaupungille myönnetyt valtionavustukset ja hankerahoitus Opetusvirasto on saanut kaikkiaan noin 7,8 miljoonaa euroa ulkopuolista hankerahoitusta, jota ei ole huomioitu talousarviossa. Rahoituksesta noin 7,6 miljoonaa euroa kohdentuu käyttötalouteen ja noin 0,2 miljoonaa euroa investointimenoihin. Rahoitusta on saatu - 5,2 miljoonaa euroa perusopetukseen - 0,1 miljoonaa euroa lukiokoulutukseen - 1,3 miljoonaa euroa ammatilliseen oppilaitosmuotoiseen koulutukseen - 1,0 miljoonaa oppisopimuskoulutukseen - 0,1 miljoonaa työllisyyden hoitamiseen ja - 0,2 miljoonaa irtaimen omaisuuden tietotekniikkahankkeisiin Joustavat- ja välittävät oppimisympäristöt, Mobiilisti maailmaan, ekoehanke 2014, E-learning jatkohanke sekä ToPo Oppimisympäristöjen kehittäminen (yksityiskohtainen erittely on liitteessä). Perusopetuksen rahoituksesta pääosa muodostuu opetusryhmien pienentämiseen ja tasa-arvoa edistäviin hankkeisiin saaduista kohdennetuista valtionavustuksista, joita on myönnetty yhteensä 8,3 miljoonaa euroa käytettäväksi vuosina ja yhteensä 8,4 miljoonaa euroa käytettäväksi vuosina Vuosina käytettäväksi tarkoitettuun rahoitukseen ei ollut varausta viime vuoden talousarviossa, mistä johtuen

17 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 4/ (65) OTJ/7 Lainsäädännön muutokset kaupunginvaltuusto myönsi vuoden 2013 talousarvioon 3,3 miljoonan euron ylitysoikeuden. Tämä perustui silloiseen arvioon rahoituksen käytön jakautumisesta vuosien 2013 ja 2014 välillä. Loppuosaan eli 5 miljoonaan euroon varauduttiin opetusviraston vuoden 2014 talousarviossa. Rahoituksen toteutunut käyttö oli viime vuonna ennakoitua pienempi, yhteensä 2,1 miljoonaa euroa. Myös ylitysoikeutta jätettiin tämän vuoksi viime vuonna käyttämättä. Vastaavasti kuluvalle vuodelle jäävä rahoitus on 6,2 miljoonaa euroa eli 1,2 miljoonaa euroa yli vuoden 2014 talousarviovarauksen. Ylitysoikeusesitykseen sisältyy tämä talousarvion ylittävä osuus vuosien rahoituksesta. Opetus- ja kulttuuriministeriö myönsi Helsingille valtionavustuksena uutta avustusta tasa-arvoa edistäviin hankkeisiin joulukuun lopussa 2013 ja uutta avustusta opetusryhmien pienentämiseen helmikuussa 2014 yhteensä 8,4 miljoonaa euroa käytettäväksi vuosina Ylitysoikeusesitykseen sisältyy näiden arvioitu käyttö vuonna 2014, yhteensä 3,5 miljoonaa euroa. Ammatillisen koulutuksen osalta merkittävin yksittäinen avustus on opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämä 0,6 miljoonan euron avustus korotetun koulutuskorvauksen maksamiseen työnantajille. Korotettua koulutuskorvausta voidaan maksaa työnantajille vuonna 2014 perusopetuksen tai lisäopetuksen päättäneiden oppisopimuksena toteutettavaan ammatilliseen perus- tai lisäkoulutukseen. Opetushallitus on myöntänyt ammatilliseen oppilaitosmuotoiseen koulutukseen 0,4 miljoonaa euroa POLKU III-rahoitusta ammatillisen koulutuksen läpäisyn tehostamiseen. Esityslistan liitteenä on yksityiskohtainen erittely ylitysoikeusesityksen perusteena olevista ulkopuolisen rahoituksen hankkeista. Vuoden 2014 alusta voimaan astuneet lainsäädännön muutokset nostavat opetusviraston menoja arviolta 1,8 miljoonalla eurolla, josta noin 1,6 miljoonaa euroa on käyttötalousmenoja ja 0,2 miljoonaa euroa investointimenoja. Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki (1287/2013) velvoittaa kunnat järjestämään psykologi- ja kuraattoripalvelut kaikille kunnan alueella sijaitseville toisen asteen koulutusta järjestäville oppilaitoksille syksystä 2014 alkaen. Laki kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain muuttamisesta (1294/2013) velvoittaa lisäksi opiskelijoiden kotikunnat maksamaan psykologi- ja kuraattoripalvelujen käytöstä syntyvät henkilöstökustannukset oppilaitosten sijaintikunnille.

18 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 4/ (65) OTJ/7 Oppilas- ja opiskelijahuoltolain toimeenpano tarkoittaa käytännössä, että kaupungin on järjestettävä syksystä 2014 alkaen psykologi- ja kuraattoripalvelut kaikkiaan noin Helsingissä sijaitsevassa yksityisessä tai valtion toisen asteen oppilaitoksessa opiskelevalle nuorelle sekä varauduttava maksamaan kotikuntakorvauksina noin muualla kuin Helsingissä opiskelevan helsinkiläisen nuoren psykologi- ja kuraattoripalvelut. Lisäksi palvelujen ja kotikuntalaskutuksen ja -maksujen järjestäminen edellyttää hallintoon lisäresurssia ja kertakustannuksina muutostöitä psykologien ja kuraattorien asiakastietojärjestelmään Auraan sekä tietotekniikkahankintoja (tietokoneet ja Aura-lisenssit uusille psykologeille ja kuraattoreille). Opetusvirasto on käyttänyt kustannusarviossaan pohjana oppilas- ja opiskelijahuoltolain perustelujen mukaista mitoitusta: yksi psykologi opiskelijaa kohti ja yksi kuraattori 780 opiskelijaa kohti. Kustannusarvion lähtökohtana on, ettei palvelujen järjestämisestä synny tiloihin liittyviä lisäkustannuksia. Kaupunginvaltuusto myönsi opetusvirastolle vuoden 2012 talousarviossa kohdennettuna lisäyksenä miljoona euroa toisen asteen koulutuksen keskeyttämisten vähentämiseen syksystä 2012 alkaen. Tämä raha sisältyy kokovuotiseksi kertaannutettuna (2,4 miljoonaa euroa) vuoden 2014 talousarvioon. Rahalla on mm. hankittu psykologi- ja kuraattoripalveluja noin 14 henkilötyövuoden verran kaupungin omiin toisen asteen oppilaitoksiin. Tämä lisäresurssi huomioiden kaupungin omien toisen asteen oppilaitosten psykologi- ja kuraattoripalvelujen resursointi on edellä todetun mitoituksen mukainen, eikä lisäresursseja näin ollen tarvita. Psykologi- ja kuraattoripalvelujen järjestäminen vastaavalla mitoituksella Helsingin kaupungissa sijaitsevien muiden kuin kaupungin ylläpitämien oppilaitosten opiskelijoille edellyttää kaikkiaan 26 uuden psykologin ja kuraattorin palkkaamista, mikä lisää opetusviraston muuttuvia kustannuksia syksyn osalta arviolta 0,7 miljoonaa euroa. Helsingin maksettavaksi tulevat kotikuntakorvausmenot muille kunnille ovat arviolta 0,2 miljoonaa euroa. Yhteensä käyttötalouden lisämenoarvio on siis noin 0,9 miljoonaa euroa. Investointityyppisten tietotekniikkainvestointien kustannusarvio on kertakustannuksena 0,2 miljoonaa euroa. Valtio osallistuu laista aiheutuviin kustannuksiin vuoden 2014 talousarviossa peruspalvelujen valtionosuuksiin varaamallaan lisämäärärahalla. Perustelujen mukaan lisämäärärahalla pystytään kattamaan puolet lisäkustannuksista sekä lain toimeenpanosta aiheutuvia kustannuksia. Laki kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain 41 ja 45 :n muuttamisesta (1271/2013) laajensi kotikuntakorvausvelvoitteita sairaalaopetuksessa sekä lastensuojelulain nojalla sijoitettujen lapsien esi- ja perusopetuksen järjestämisessä vuoden 2014 alusta lukien.

19 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 4/ (65) OTJ/7 Opetusviraston arvio lisäkustannuksista on tältä osin 0,6 miljoonaa euroa. Vastaavasti Helsingin kotikuntakorvaustulot muilta kunnilta kasvavat arviolta 0,4 miljoonaa euroa. Opetusvirastolla ei ole vuoden 2014 talousarviossa varausta lukiokoulutukseen valmistavan koulutuksen rahoitukseen. Koulutus rahoitetaan kevään 2014 osalta kaupunginhallituksen käyttövaroissa olevilla Lasu-määrärahoilla. Eduskunta päätti joulukuussa 2013 muuttaa lakia opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta siten, että lukiokoulutukseen valmistavaan koulutukseen myönnetään yksikköhintarahoitusta alkaen (laki opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain muuttamisesta 1045/2013). Valtioneuvoston asetuksella on säädetty (50/2014), että valmistavan koulutuksen opiskelijoiden osalta yksikköhintaa korotetaan kertoimella 1,21. Valmistavan koulutuksen jatkamisen kustannusarvio on syksyn osalta 0,1 miljoonaa euroa. Lisätiedot opetustoimen johtaja Rauno Jarnila Tero Vuontisjärvi, kehittämispäällikkö, puhelin: tero.vuontisjarvi(a)hel.fi Liitteet 1 Ulkoisen rahoituksen hankkeet Otteet Ote Kaupunginhallitus Otteen liitteet Esitysteksti Liite 1

20 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 4/ (65) OTJ/8 62 Opetuslautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle Emma Karin valtuustoaloitteesta koskien paperittomien lasten oikeudesta perusopetukseen HEL T Lausunto Käsittely antoi kaupunginhallitukselle seuraavan lausunnon: Perustuslain 16 :n mukaan jokaisella on oikeus maksuttomaan perusopetukseen. Perusopetuslain 4 :n mukaan kunta on velvollinen järjestämään sen alueella asuville oppivelvollisuusikäisille perusopetusta. Paperittomista on useita määritelmiä. Sosiaali- ja terveysministeriö määrittelee paperittomat EU- tai Eta-valtioiden tai Sveitsin ulkopuolelta tuleviksi siirtolaisiksi, joiden oleskelulupa Suomessa on päättynyt tai sitä ei ole ollutkaan tai opiskelijaksi, jonka yksityinen sairausvakuutus on päättynyt tai sitä ei ole ollutkaan. Opetusviraston oppilasrekisterin mukaan peruskouluissa oli vuoden alussa 337 opiskelijaa, joilla oli väliaikainen henkilötunnus. Käytännössä tämä tarkoittaa, että heidän rekisteröitymisensä Helsingin väestötietoihin on kesken. Tästä ei voi kuitenkaan päätellä paperittomien oppilaiden määrää. Paperittomista oppilaista ei synny tilastoa, koska opetusvirasto ei valvo perheiden rekisteröitymistä maistraattiin eikä kouluun ilmoittautumisen yhteydessä, vaan riittää, että huoltaja ilmoittaa Suomessa olevan asuinosoitteen. Opetusviraston arvion mukaan varsinaisia paperittomia lapsia ei koulussa ole lainkaan tai heitä on vain muutama. Suurin osa oppilaista, joiden rekisteröitymisprosessi on kesken, tulee EU-maista pääosin Virosta. Perusopetuslain mukaan kuntien velvollisuus järjestää perusopetusta on laaja. Lapsella on siten oikeus saada maksutonta perusopetusta, vaikka hän ei asu pysyvästi kunnassa tai kunta ei ole hänen kotikuntansa. Tätä on Helsingissä noudatettu. Opetusvirasto valvoo oppivelvollisuuden suorittamista väestörekisteritietojen perusteella. Mikäli lasta ei ole ilmoitettu väestörekisteriin tai huoltaja ei itse tuo lasta kouluun, ei oppivelvollisen oleskelu Helsingissä tule opetusviraston tietoon.

21 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 4/ (65) OTJ/8 Keskustelu. Hyväksyttiin esittelijän ehdotus. Lisätiedot opetustoimen johtaja Rauno Jarnila Taina Tervonen, vs. opetuspäällikkö, puhelin: taina.tervonen(a)hel.fi Liitteet 1 Valtuutettu Emma Karin aloite Lausuntoehdotus Lausunto on ehdotuksen mukainen. n perustelut Opetuslautakunnalta on pyydetty lausuntoa Emma Karin ym. valtuustoaloitteesta paperittomien lasten oikeudesta saada perusopetusta. Lisätiedot opetustoimen johtaja Rauno Jarnila Taina Tervonen, vs. opetuspäällikkö, puhelin: taina.tervonen(a)hel.fi Liitteet 1 Valtuutettu Emma Karin aloite Päätöshistoria HEL T Päätös päätti palauttaa asian uudelleen valmisteltavaksi. Käsittely Palautettiin

22 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 4/ (65) OTJ/8 Keskustelu. Jäsen Ekman ehdotti jäsen Nordmanin kannattamana, että asia palautetaan opetusviraston uudelleen valmisteltavaksi. Hyväksyttiin jäsen Ekmanin palautusehdotus. Lisätiedot opetustoimen johtaja Rauno Jarnila Taina Tervonen, vs. opetuspäällikkö, puhelin: taina.tervonen(a)hel.fi

23 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 4/ (65) OTJ/9 63 Opetuslautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle valtuutettu Marcus Rantalan ym. pohjoismaisen koukun perustamista koskevasta valtuustoaloitteesta HEL T Lausunto antoi seuraavan lausunnon kaupunginhallitukselle: Perusopetuslain 4 :n mukaan kunta on velvollinen järjestämään sen alueella asuville oppivelvollisuusikäisille perusopetusta sekä oppivelvollisuuden alkamista edeltävänä vuonna esiopetusta. Kunta voi järjestää tässä laissa tarkoitetut palvelut itse tai yhdessä muiden kuntien kanssa taikka hankkia ne perusopetuslain 7 tai 8 :ssä tarkoitetulta perusopetuksen järjestäjältä. Kunta, jossa on sekä suomen- että ruotsinkielisiä asukkaita, on velvollinen järjestämään perusopetuksen ja esiopetuksen erikseen kumpaakin kieliryhmää varten. Koulun opetuskieli on joko suomi tai ruotsi. Opetuskielenä voi olla myös saame, romani tai viittomakieli. Jos opetuksen järjestäjä antaa opetusta useammalla kuin yhdellä opetuskielellä, jolla oppilas pystyy opiskelemaan, oppilaan huoltaja saa valita opetuskielen. Lisäksi erillisessä opetusryhmässä tai koulussa opetus voidaan antaa pääosin tai kokonaan muulla kuin suomen tai ruotsin kielellä (perusopetuslain 10.) Opetussuunnitelman perusteiden (2004) mukaan silloin, kun opetusta annetaan pääosin tai kokonaan muulla kuin koulun opetuskielellä, kysymys on vieraskielisestä tai kielikylpyopetuksesta. Nimityksestä päättää opetuksen järjestäjä. Oppilaalla on oikeus käydä kunnan osoittamaa koulua. Oppivelvollinen voi pyrkiä oppilaaksi myös muuhun kuin kunnan osoittamaan lähimpään tarkoituksen mukaiseen kouluun. Kyseessä on tällöin toissijainen oppilaaksiotto ja hakijoihin on sovellettava yhdenvertaisia valintaperusteita. Jos opetuksessa noudatetaan opetussuunnitelmaa, jossa painotetaan yhtä tai useampaa oppiainetta, voidaan oppilaita otettaessa käyttää myös oppilaan taipumuksia edellä tarkoitettuun opetukseen osoittavaa koetta. Valintaperusteista ja -kokeesta tulee ilmoittaa etukäteen. Kunta voi päättää, että sen järjestämään opetukseen otetaan ensisijaisesti kunnassa asuvia lapsia (perusopetuslain 6 ja 28 ). Helsingissä vieraskieliseen opetukseen oppilaat otetaan valintakokeen perusteella, jossa arvioidaan oppilaan kielitaitoa. Kyseessä on

24 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 4/ (65) OTJ/9 toissijainen oppilaaksiotto. Opetuslautakunnan suomenkielisen jaoston päätöksen ( ) mukaan toissijaisessa oppilaaksiotossa otetaan ensisijaisesti Helsingissä asuvia oppilaita. Toissijaisessa oppilaaksiotossa voidaan ottaa ulkokuntalaisia oppilaita, mikäli koulussa on tilaa ensi- ja toissijaisessa oppilaaksiotossa otettujen Helsingissä asuvien oppilaiden jälkeen. Helsingin kuntakohtaisen opetussuunnitelman mukaan silloin, kun suomenkielisessä peruskoulussa opetetaan ruotsin kielellä, kyseessä on kielikylpyopetus. Kielikylpyopetukseen on rakennettu yhtenäiset oppimispolut 1. luokalta 9. luokkaan saakka. Oppilaaksiotossa noudatetaan ensisijaisen oppilaaksioton periaatteita ja opetus on pääosin tarkoitettu oppilaille, jotka ovat käyneet kielikylpypäiväkodissa. Helsingissä on laaja ja monipuolinen tarjonta kielikylpy- ja vieraskielisessä opetuksessa. Helsingin kaupungin omissa peruskouluissa ruotsin kielen kielikylpyopetusta annetaan vuosiluokilla 1-6 kuudessa koulussa ja vuosiluokilla 7-9 kolmessa koulussa. Lisäksi yhdessä yksityisessä sopimuskoulussa tarjotaan ruotsin kielen kielikylpyopetusta vuosiluokille 7-9. Vieraskielistä opetusta Helsingin kaupungin peruskouluissa tarjotaan vuosiluokille 1-6 seitsemässä koulussa ja vuosiluokille 7-9 neljässä koulussa. Opetusta annetaan seuraavilla kielillä: suomi-ranska, suomivenäjä, suomi-viro, suomi-espanja, suomi-kiina ja suomi-englanti. Englannin kielistä opetusta annetaan vuosiluokilla 1-6 kahdessa koulussa ja vuosiluokilla 7-9 yhdessä koulussa. Lisäksi Helsingissä sijaitsevissa yksityisten ja valtion ylläpitämissä kouluissa vieraskielistä opetusta annetaan englannin, venäjän, saksan ja ranskan kielellä. Helsingissä vieraskielistä ja kielikylpyopetusta antavilla kouluilla on käytettävissä opetukseen samanlaiset tuntimäärät kuin muissa kouluissa. Opetusvirastolla ei ole taloudellisesti mahdollista lisätä vieraskielisen opetuksen tai kielikylpyopetuksen resursseja. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet ja tuntijako uudistuvat Osana koulujen opetussuunnitelmien uudistamista tullaan tarkistamaan vieraskielisen opetuksen ja kielikylpyopetuksen verkko. Opetussuunnitelmia uudistettaessa voidaan selvittää, miten ruotsin kielellä annettava opetus voitaisiin Helsingissä toteuttaa vieraskielisen opetuksen malliin, jolloin oppilaaksiotossa noudatettaisiin vieraskielisen opetuksen toissijaisia oppilaaksioton kriteereitä. Ulkokuntalaisten oppilaiden asema otettaessa oppilaita pohjoismaiseen kouluun tulisi selvittää erillään muusta toissijaisesta oppilaaksiotosta. Lisäksi tulisi ratkaista koulun sijaintiin, organisaatiomalliin ja pääkaupunkiseudun kuntien yhteistyöhön liittyvät käytännön kysymykset niin, että

25 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 4/ (65) OTJ/9 Käsittely pohjoismainen koulu voitaisiin perustaa, mikäli niin päätetään, uuden opetussuunnitelman astuessa voimaan vuonna Keskustelu. Jäsen Nordman ehdotti, että kappaleet 8 ("Vieraskielistä opetusta Helsingin ") ja 9 ("Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet ") korvataan seuraavalla kappaleella: "Helsingissä on tällä hetkellä käytössä useita erilaisia pedagogisia ratkaisuja, joiden avulla tuetaan suomi-ruotsi-kaksikielisyyttä. Sen sijaan pitkälle vietyä, kaksikieliseen pedagogiikkaan perustuvaa koulumuotoa ei ole. Kaksikielisen koulun visiota kohtaan on viime vuosina osoitettu paljon kiinnostusta. Lautakunta katsoo, että Helsingin tulisi olla edelläkävijänä pääkaupunkialueen olosuhteisiin sovelletun kaksikielisen opetusmuodon kehittämisessä. Siksi lautakunta suosittaa, että kaupunki hakisi eritysluvan suomi-ruotsi-kaksikielisen perusopetuksen koulumuodon kokeiluhankkeen toteuttamiseksi. Hankkeen kesto olisi noin 10 vuotta, jonka jälkeen tehtäisiin perusteellinen arviointi sen mahdollisesta laajentamisesta. Uuden koulumuodon kehittämisessä tehtäisiin tiivistä yhteistyötä muun muassa Helsingin yliopiston kasvatustieteellisen tiedekunnan kanssa. Tämäntyyppiseen tutkimus- ja kehitystyöhön kaupunki voisi saada merkittävää ulkopuolista rahoitusta. Olisi luontevaa, että koko kaupunki olisi koulun oppilaaksiottoalue, ja myös naapurikunnista voisi hakea kouluun toissijaisen oppilaaksioton periaatteiden mukaisesti. Lautakunta ehdottaa että opetusvirasto käynnistäisi hankkeen esivalmistelut syksyllä 2014 ja että vuoden 2015 budjettiin varattaisiin resurssit hankesuunnitelman laatimiseen." Ehdotus raukesi kannattamattomana. Jäsen Ekman ehdotti, että edellä mainitun kappaleen 9 loppuun tehdään seuraava lisäys:"niin, että pohjoismainen koulu voitaisiin perustaa, mikäli niin päätetään, uuden opetussuunnitelman astuessa voimaan vuonna 2016." Kannattajat jäsen Rydman, puheenjohtaja Krohn otti ehdotuksen omakseen. Hyväksyttiin esittelijän muutettu ehdotus. opetustoimen johtaja Rauno Jarnila

26 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 4/ (65) OTJ/9 Lisätiedot Marjo Kyllönen, vs. linjanjohtaja, puhelin: marjo.kyllonen(a)hel.fi Liitteet 1 Valtuutettu Marcus Rantalan aloite Lausuntoehdotus antaa seuraavan lausunnon kaupunginhallitukselle: Perusopetuslain 4 :n mukaan kunta on velvollinen järjestämään sen alueella asuville oppivelvollisuusikäisille perusopetusta sekä oppivelvollisuuden alkamista edeltävänä vuonna esiopetusta. Kunta voi järjestää tässä laissa tarkoitetut palvelut itse tai yhdessä muiden kuntien kanssa taikka hankkia ne perusopetuslain 7 tai 8 :ssä tarkoitetulta perusopetuksen järjestäjältä. Kunta, jossa on sekä suomen- että ruotsinkielisiä asukkaita, on velvollinen järjestämään perusopetuksen ja esiopetuksen erikseen kumpaakin kieliryhmää varten. Koulun opetuskieli on joko suomi tai ruotsi. Opetuskielenä voi olla myös saame, romani tai viittomakieli. Jos opetuksen järjestäjä antaa opetusta useammalla kuin yhdellä opetuskielellä, jolla oppilas pystyy opiskelemaan, oppilaan huoltaja saa valita opetuskielen. Lisäksi erillisessä opetusryhmässä tai koulussa opetus voidaan antaa pääosin tai kokonaan muulla kuin suomen tai ruotsin kielellä (perusopetuslain 10.) Opetussuunnitelman perusteiden (2004) mukaan silloin, kun opetusta annetaan pääosin tai kokonaan muulla kuin koulun opetuskielellä, kysymys on vieraskielisestä tai kielikylpyopetuksesta. Nimityksestä päättää opetuksen järjestäjä. Oppilaalla on oikeus käydä kunnan osoittamaa koulua. Oppivelvollinen voi pyrkiä oppilaaksi myös muuhun kuin kunnan osoittamaan lähimpään tarkoituksen mukaiseen kouluun. Kyseessä on tällöin toissijainen oppilaaksiotto ja hakijoihin on sovellettava yhdenvertaisia valintaperusteita. Jos opetuksessa noudatetaan opetussuunnitelmaa, jossa painotetaan yhtä tai useampaa oppiainetta, voidaan oppilaita otettaessa käyttää myös oppilaan taipumuksia edellä tarkoitettuun opetukseen osoittavaa koetta. Valintaperusteista ja -kokeesta tulee ilmoittaa etukäteen. Kunta voi päättää, että sen järjestämään opetukseen otetaan ensisijaisesti kunnassa asuvia lapsia (perusopetuslain 6 ja 28 ). Helsingissä vieraskieliseen opetukseen oppilaat otetaan valintakokeen perusteella, jossa arvioidaan oppilaan kielitaitoa. Kyseessä on toissijainen oppilaaksiotto. Opetuslautakunnan suomenkielisen jaoston

27 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 4/ (65) OTJ/9 n perustelut päätöksen ( ) mukaan toissijaisessa oppilaaksiotossa otetaan ensisijaisesti Helsingissä asuvia oppilaita. Toissijaisessa oppilaaksiotossa voidaan ottaa ulkokuntalaisia oppilaita, mikäli koulussa on tilaa ensi- ja toissijaisessa oppilaaksiotossa otettujen Helsingissä asuvien oppilaiden jälkeen. Helsingin kuntakohtaisen opetussuunnitelman mukaan silloin, kun suomenkielisessä peruskoulussa opetetaan ruotsin kielellä, kyseessä on kielikylpyopetus. Kielikylpyopetukseen on rakennettu yhtenäiset oppimispolut 1. luokalta 9. luokkaan saakka. Oppilaaksiotossa noudatetaan ensisijaisen oppilaaksioton periaatteita ja opetus on pääosin tarkoitettu oppilaille, jotka ovat käyneet kielikylpypäiväkodissa. Helsingissä on laaja ja monipuolinen tarjonta kielikylpy- ja vieraskielisessä opetuksessa. Helsingin kaupungin omissa peruskouluissa ruotsin kielen kielikylpyopetusta annetaan vuosiluokilla 1-6 kuudessa koulussa ja vuosiluokilla 7-9 kolmessa koulussa. Lisäksi yhdessä yksityisessä sopimuskoulussa tarjotaan ruotsin kielen kielikylpyopetusta vuosiluokille 7-9. Vieraskielistä opetusta Helsingin kaupungin peruskouluissa tarjotaan vuosiluokille 1-6 seitsemässä koulussa ja vuosiluokille 7-9 neljässä koulussa. Opetusta annetaan seuraavilla kielillä: suomi-ranska, suomivenäjä, suomi-viro, suomi-espanja, suomi-kiina ja suomi-englanti. Englannin kielistä opetusta annetaan vuosiluokilla 1-6 kahdessa koulussa ja vuosiluokilla 7-9 yhdessä koulussa. Lisäksi Helsingissä sijaitsevissa yksityisten ja valtion ylläpitämissä kouluissa vieraskielistä opetusta annetaan englannin, venäjän, saksan ja ranskan kielellä. Helsingissä vieraskielistä ja kielikylpyopetusta antavilla kouluilla on käytettävissä opetukseen samanlaiset tuntimäärät kuin muissa kouluissa. Opetusvirastolla ei ole taloudellisesti mahdollista lisätä vieraskielisen opetuksen tai kielikylpyopetuksen resursseja. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet ja tuntijako uudistuvat Osana koulujen opetussuunnitelmien uudistamista tullaan tarkistamaan vieraskielisen opetuksen ja kielikylpyopetuksen verkko. Opetussuunnitelmia uudistettaessa voidaan selvittää, miten ruotsin kielellä annettava opetus voitaisiin Helsingissä toteuttaa vieraskielisen opetuksen malliin, jolloin oppilaaksiotossa noudatettaisiin vieraskielisen opetuksen toissijaisia oppilaaksioton kriteereitä. Ulkokuntalaisten oppilaiden asema otettaessa oppilaita pohjoismaiseen kouluun tulisi selvittää erillään muusta toissijaisesta oppilaaksiotosta. Lisäksi tulisi ratkaista koulun sijaintiin, organisaatiomalliin ja pääkaupunkiseudun kuntien yhteistyöhön liittyvät käytännön kysymykset.

28 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 4/ (65) OTJ/9 Opetuslautakunnalta on pyydetty lausunto valtuutettu Marcus Rantalan ym. valtuustoaloitteesta, jossa ehdotetaan, että Helsinki selvittää yhteistyössä muiden pääkaupunkiseudun kuntien kanssa pohjoismaisen koulun perustamismahdollisuuksia suomenkieliselle opetuspuolelle, missä opetuskielenä olisivat suomi ja ruotsi. Lisätiedot opetustoimen johtaja Rauno Jarnila Marjo Kyllönen, vs. linjanjohtaja, puhelin: marjo.kyllonen(a)hel.fi Liitteet 1 Valtuutettu Marcus Rantalan aloite

29 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 4/ (65) OTJ/10 64 Opetuslautakunnan lausunto talonrakennushankkeiden rakentamisohjelmaluonnoksesta HEL T Päätös Käsittely päätti panna asian pöydälle. Keskustelu. Jäsen Jalovaara ehdotti, että asia jätetään pöydälle opetuslautakunnan seuraavaan kokoontumiseen asti. Kannattaja puheenjohtaja Krohn Hyväksyttiin jäsen Jalovaaran ehdotus. Lisätiedot opetustoimen johtaja Rauno Jarnila Kaisa Nuikkinen, johtava arkkitehti, puhelin: kaisa.nuikkinen(a)hel.fi Mauno Kemppi, johtava arkkitehti, puhelin: mauno.kemppi(a)hel.fi Anne Salli-Suomalainen, projektiarkkitehti, puhelin: anne.salli-suomalainen(a)hel.fi Susanna Sarvanto-Hohtari, tilapalvelupäällikkö, puhelin: susanna.sarvanto-hohtari(a)hel.fi Lausuntoehdotus antaa seuraavan lausunnon kiinteistölautakunnalle opetustoimen talonrakennushankkeiden rakentamisohjelmaluonnoksesta vuosille : Koulu- ja oppilaitosrakentamisen ja päiväkotirakentamisen tarve ja tavoitteet Opetustoimen asiakkaita ovat ruotsinkielisen päivähoidon lapset sekä kaupungin ylläpitämien suomen- ja ruotsinkielisten koulujen ja oppilaitosten oppilaat ja opiskelijat. Laskentapäivänä oli päivähoidossa lasta, peruskouluissa vuosiluokilla 1-9 oli oppilasta ja kaupungin lukioissa opiskelijaa. Tiloja tarvitsevia opiskelijoita oli ammatillisessa koulutuksessa vuonna Päivähoidon lasten määrän arvioidaan kasvavan vuoteen 2024

30 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 4/ (65) OTJ/10 mennessä noin 260, peruskoulujen oppilaiden määrän oletetaan kasvavan oppilaalla ja toisen asteen opiskelijamäärän kasvu on noin opiskelijaa (lukio 644 opiskelijaa, ammatillinen koulutus opiskelijaa). Opetustoimen tulee huolehtia siitä, että se voi tarjota koulutuksen järjestämiseksi tarpeelliset ja tarkoituksenmukaiset tilat. Opetustoimi huolehtii osaltaan mm. koulutus- ja nuorisotakuun toteutumisesta Helsingin kaupungissa. Opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämässä ammatillisen peruskoulutuksen järjestämisluvassa edellytetään, että koulutuksen järjestäjällä on taloudelliset ja toiminnalliset edellytykset käynnistää ja toteuttaa koulutus laadukkaasti tarkoituksenmukaisissa tiloissa ja tarvittavilla laitteilla. Tilankäyttöä ohjaavat myös opetuslautakunnan hyväksymät palveluverkon koulutuspoliittiset tavoitteet (opetuslautakunta ) ja opetushallituksen suositukset perusopetuksessa ja toisen asteen koulutuksessa tilojen suunnittelussa ja mitoituksessa. Päivähoidon tilojen suunnittelussa noudatetaan ympäristökeskuksen ohjeita ja varhaiskasvatusviraston suunnittelu- ja mitoitusperiaatteita. Koulu- ja oppilaitosrakentaminen toteuttaa myös Helsingin kaupungin strategiaohjelmaa. Tavoitteena on huolehtia määrällisesti koulutustarpeen edellyttämällä tavalla ja valtakunnallisten laatutavoitteiden pohjalta tarkoituksenmukaisesta koulutilarakentamisesta eri alueilla. Koulutuspalvelut järjestetään kustannustehokkaasti ja asiakaslähtöisesti tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta noudattaen. Edistetään terveyttä, hyvinvointia, osallisuutta ja vuorovaikutusmahdollisuuksia. Pääkaupunkiseudun työelämätarpeet otetaan huomioon. Ehkäistään syrjäytymistä ja alueellista eriarvoisuutta. Keskeisimmät toimenpiteet tilankäytön tehostamisessa Käytännön toiminnallisena tavoitteena on, että tilat ovat tehokkaassa käytössä. Tavoitteen toteuttamiseksi seurataan vuosittain mm. koulujen käytettävissä olevien tilojen määrää ja laskentapäivän oppilasmääriä sekä oppilasvirtoja. Ruotsinkielistä päivähoito- ja koulutuspalveluverkkoa tarkastellaan kokonaisuutena. Tilankäyttöä tehostetaan nykyisissä tiloissa mm. laskennallisella +10 %:n kapasiteetin ylityksellä. Erityisopetuksen tilamitoitusta muutetaan vuonna 2014 siten, että integroitu erityisen tuen oppilas ei edellytä kaksinkertaista tilamitoitusta. Ammatillisessa koulutuksessa on tähän asti otettu huomioon 15 %:n työssäoppimisvähennys. Uusia tilatarpeita

31 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 4/ (65) OTJ/10 sopeutetaan sijoittamalla toimintoja olemassa oleviin tiloihin. Tilankäyttöä tehostaa myös mm. aikuisopiskelijoiden ja iltapäiväkerhojen sijoittuminen olemassa oleviin tiloihin. Tilapäisissä tiloissa olevien oppilaspaikkojen määrä peruskouluissa on laskentapäivänä Digitaalisen oppimisen tilat -hanke selvittää, miten tilojen käyttöä on mahdollista tehostaa uuden opetusteknologian ja pedagogisten käytänteiden avulla. Tilojen ja pihojen muuntojoustavuutta ja yhteiskäyttöä lisätään ja oppilaitostilojen ilta- ja vapaa-ajankäyttöä tehostetaan. Tarpeettomista tiloista luovutaan alueilla, joissa oppilasmäärä laskee muutoin kuin tilapäisesti. Ruotsinkielisessä päivähoidossa luovutaan pienistä ja haavoittuvista yksiköistä, tiivistetään nykyisiä tiloja sekä sijoitetaan toimintaa kaupungin omistamiin tiloihin. Tilankäytön tehostaminen edellyttää nopeata ja oikea-aikaista yhteistyötä ja suunnittelua tilakeskuksen ja opetusviraston kesken. Kiinteistöviraston tilakeskuksen talonrakennushankkeiden rakentamisohjelmaluonnoksen kommentointi Opetusvirasto on joulukuussa 2013 vastannut tilakeskuksen hallintokunnille esittämään tiedusteluun koskien investointiehdotusta vuosille (liitteet 1, 2 ja 3). Liitteenä 4 on opetusviraston laatima ehdotus tarvittavista muutoksista ja lisäyksistä uuteen investointiohjelmaan. Nyt annettavan lausunnon kohteena oleva kiinteistöviraston tilakeskuksen luonnos helmikuussa 2014 opetustoimen talonrakennushankkeiden rakentamisohjelmaksi vastaa vain osin opetustoimen näkemystä talonrakennushankkeiksi vuosille Opetuslautakunnan lausunto perustuu edellä kuvattuun koulu-, oppilaitos- ja päiväkotirakentamisen tarpeeseen ja toimenpiteisiin tilankäytön tehostamiseksi sekä seuraaviin prioriteetteihin: turvallisuuteen ja terveellisyyteen vaikuttavat sisäilmakohteet perusparannetaan, uusien alueiden palvelut varmistetaan oikeaaikaisesti ja päivähoidon tarjonnan lainmukaisuus varmistetaan sekä huolehditaan ammatillisen koulutuksen vaatimista lisätiloista. Tässä lausunnossa tarkastellaan myös, mitä ehdotettujen (liite 4) hankkeiden jättäminen investointiohjelmasta tai hankkeiden myöhentäminen tarkoittaa opetuksen toteuttamisen näkökulmasta.